LUPAPÄÄTÖS
Nro 3/08/1
Dnro Psy-2005-y-104
Annettu julkipanon jälkeen 16.1.2008
ASIA
Heralammen luonnonravintolammikon ympäristö- ja vesitalouslupa, KuusamoLUVAN HAKIJA
Hyrkäs & Maikku Oy Palojärventie 3193999 KUUSAMO
SISÄLLYSLUETTELO
HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO ... 4
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI ... 4
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE ... 4
Ympäristöluvan hakemisen peruste... 4
Vesitalousluvan hakemisen peruste ... 4
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE ... 4
TOIMINTA... 5
Yleiskuvaus toiminnasta ... 5
Vesilain mukainen toiminta ... 5
Rakenteet ... 5
Veden johtaminen ja säännöstely... 5
Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta... 5
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) ... 6
YMPÄRISTÖKUORMITUS ... 6
Päästöt pintavesiin... 6
Päästöt maaperään ja pohjaveteen ... 6
Päästöt ilmaan ja melu... 6
Jätteet, niiden määrä ja hyödyntäminen ... 6
TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ ... 7
Alueen ja ympäristön yleiskuvaus... 7
Vallitsevat vedenkorkeudet ja virtaamat ... 7
Alueen luonto ja suojelualueet ... 7
Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 7
Vesistön tila ja käyttö ... 7
Vedenlaatu... 7
Kalatalous ... 7
Vesistön virkistys- ja muu käyttö... 8
Maaperä ja pohjavesiolot ... 8
Muut toiminnot alueella ... 8
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN ... 8
Vaikutus pintavesiin ... 8
Vaikutus vedenlaatuun, vedenkorkeuksiin ja virtaamiin ... 8
Vaikutus kalatalouteen... 8
Vaikutus maaperään ja pohjaveteen... 9
Vaikutus luontoon ja suojelualueisiin ... 9
Muut vaikutukset ... 9
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 9
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 9
ESITETYT MUUT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET VESISTÖN PILAANTUMISESTA... 9
Kalatalousvelvoitteet ja muut toimenpiteet... 9
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 10
Lupahakemuksen täydennykset ... 10
Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 10
Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet... 10
Hakijan kuuleminen ja selitys ... 12
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 13
VESITALOUSLUPARATKAISU ... 13
YMPÄRISTÖLUPARATKAISU ... 13
LUPAMÄÄRÄYKSET ... 14
Vesitalousluvan lupamääräykset ... 14
Rakenteita koskevat määräykset... 14
Säännöstelymääräys ... 14
Kunnossapitomääräykset ... 14
Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ... 14
Päästöt vesiin ... 14
Päästöt ilmaan ... 15
Melu ... 15
Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen ... 15
Tarkkailu- ja raportointimääräys... 15
Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet ... 15
Toiminnan lopettaminen... 16
Kalatalousmääräys ... 16
OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE ... 16
RATKAISUN PERUSTELUT... 16
Ympäristönsuojelulain mukaisen lupaharkinnan perusteet ... 16
Luvan myöntämisen edellytykset ... 16
Vesitalouslupa ... 16
Ympäristölupa... 17
Lupamääräysten perustelut ... 17
Kalatalousmääräyksen perustelut... 17
LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA... 18
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ... 19
Päätöksen voimassaolo ... 19
Lupamääräysten tarkistaminen ... 19
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen ... 19
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 19
Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus ... 19
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 19
KÄSITTELYMAKSU... 20U Ratkaisu ... 20
Perustelut... 20
Oikeusohje ... 20
MUUTOKSENHAKU ... 21
HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on siirtänyt sinne 28.7.2005 saapu- neen hakemuksen hallintolain 21 §:n nojalla ympäristölupaviraston käsitel- täväksi. Ympäristölupavirastoon 1.8.2005 saapuneella hakemuksella Hyr- käs & Maikku Oy on pyytänyt lupaa luonnonravintolammikkotoiminnan jat- kamiseen hakemussuunnitelmassa esitetyllä tavalla.
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Heralammen luonnonravintolammikko sijaitsee Kuusamon kaupungissa Korpuanjoen alaosan valuma-alueella (61.681) noin 35 km Kuusamon kes- kustaajamasta lounaaseen.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristöluvan hakemisen peruste
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 11 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava vähintään 20 hehtaarin suuruiselle luonnonra- vintolammikolle tai lammikkoryhmälle.
Vesitalousluvan hakemisen peruste
Vesilain 8 luvun 1 §LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalankasvatusta koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 6) kohdan nojalla ja säännöstelyä koskevissa vesilain mukai- sissa lupa-asioissa vesilain 8 luvun 1 §:n nojalla.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on 7.10.2003 antamallaan päätök- sellä velvoittanut hakemaan luonnonravintolammikolle ympäristönsuojelu- lain mukaista lupaa. Toiminnalla ei ole myöskään vesilain mukaista lupaa.
Hanketta varten tarvittavan alueen käyttöoikeuden hakija on saanut hank- kimalla Sileäkala Oy:n hallinnassa olleen Heralammen luonnonravinto- lammikon aluetta koskevan Metsähallituksen kanssa 7.12.1988 tehdyn vuokrasopimuksen nimiinsä. Sopimusalue on sittemmin suoritettujen maanvaihtojen yhteydessä siirtynyt Kuusamon Yhteismetsän omistukseen.
Voimassa olevan sopimuksen mukainen vuokra-aika päättyy 31.12.2007.
Alueella on voimassa ympäristöministeriön 17.2.2005 vahvistama Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaava.
TOIMINTA
Yleiskuvaus toiminnasta
Heralammen luonnonravintolammikkotoiminta on aloitettu vuonna 1989.
Lammikon pinta-ala on vedenkorkeuden ylärajalla noin 100 ha. Valuma- alue on noin 5,8 km2 ja lammikon tilavuus noin 1 900 000 m3 vedenkor- keudella N60 + 254,70 m.
Lammikossa kasvatetaan siianpoikasia. Kasvatustavoite on noin 800 000 siianpoikasta vuodessa siten, että poikaset saavuttavat 10–11 cm:n pituu- den.
Vesilain mukainen toiminta
RakenteetHeralammen vedet johdetaan alapuoliseen vesistöön pintavirtausmunkin kautta. Pato on moreenimaapato, jonka korkeus on enimmillään noin 5 m.
Padon pituus on noin 15 m, harjan leveys noin 12 m ja luiskien kaltevuus 1:3. Padon kuivavara on keskimäärin noin 150 cm. Vesipintaa säännöstel- lään 10 cm korkeilla settilankuilla. Säännöstelymunkille johtaa tie lammen pohjoispuolelta.
Veden johtaminen ja säännöstely
Heralammen luonnonravintolammikosta johdetaan vettä alapuoliseen ve- sistöön vain syksyllä lammikon tyhjennysvaiheessa. Keväisin lammen an- netaan täyttyä ylärajaan saakka, jonka jälkeen munkkipato suljetaan.
Heralammen ylin veden korkeus on N60 + 254,70 m. Lammikon pintaa las- ketaan syyskuusta jäiden tuloon saakka noin 150 cm tasoon N60 + 253,20 m. Juoksutettavan vesimäärän voidaan arvioida olevan mak- simissaan noin 642 000 m3. Näiden tietojen perusteella on arvioitu noin neljän viikon mittaisen tyhjennysjuoksutuksen aikaiseksi keskimääräiseksi virtaamaksi padolta 0,26 m3/s.
Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta
Heralammen luonnonravintolammikossa tuotetaan siianpoikasia, jotka istu- tetaan lampeen keväällä vastakuoriutuneina. Kalanpoikaset käyttävät ra- vintonaan lammen omaa biomassaa eli lähinnä eläinplanktonia ja pohja- eläimiä. Tavoite on kasvattaa noin 800 000 siianpoikasta vuodessa eli noin 10 000 poikasta hehtaarilta. Kasvatettavien siianpoikasten tulisi saavuttaa lammikkokauden aikana vähintään 10–11 cm:n pituus.
Hakijan arvion mukaan kevyt lannoitus on tarpeen tuotantotason ylläpitä- miseksi ja kooltaan riittävän suurien poikasten tuottamiseksi. Lannoituk- seen käytetään vain teollisesti tuotettuja lannoitteita. Lannoitus tapahtuu kesä–heinäkuussa tarvittaessa. Levityksessä käytetään venettä ja lannoite liuotetaan suoraan veteen. Hakijan mukaan lammikon vähäisen ravintoti- lanteen ja lannoitustarpeen havaitsee muun muassa siitä, että siianpoika- set kiertävät lammikkoa ympäri aivan rannan tuntumassa. Myös eläin- planktonin vähäinen määrä vedessä on silmämääräisesti havaittavissa.
Lannoitus tapahtuu pienissä erissä ja lähes viikoittain, joten lisätyt ravinteet sitoutuvat tehokkaasti kalojen kasvuun. Lannoitukseen käytetään esimer- kiksi Puutarha Y1-lannoitetta, jossa typen osuus on 9 % ja fosforin 6 %.
Hakijan arvion mukaan riittävä lannoitemäärä on vuodessa noin 10–
20 kg/ha eli enintään 96 kg fosforia ja 144 kg typpeä. Oikeaa lannoitus- määrää voidaan seurata kalojen kasvumittauksilla, joita tehdään viikoittain.
Lisäksi lannoituksen vaikutusta voidaan seurata vesinäytteillä.
Lammikolla käytetään pH:n säätöön dolomiittikalkkia noin 30 000–
40 000 kg vuodessa eli enintään noin 400 kg/ha. Kalkki tuodaan lammikol- le keväällä kuorma-autolla irtokalkkina.
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)
Ravinnepäästöt vesistöön pyritään pitämään vähäisinä sopeuttamalla lan- noitemäärät ja lammikon kalojen ravinnonkäyttö. Lisäksi virtaus alapuoli- seen vesistöön estetään kesäaikana, jolloin lannoitus tapahtuu. Lannoitus tapahtuu pienissä erissä, jotta lisätyt ravinteet sitoutuvat tehokkaasti kalo- jen lisäkasvuun. Lammikon tyhjennys tehdään hitaasti eikä alapuoliseen vesistöön lasketa kerralla suurta vesimäärää.YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin
Heralammesta johdetaan vettä alapuoliseen vesistöön vain syksyllä lam- mikon tyhjennysvaiheessa. Lammikon pintaa lasketaan noin 150 cm eli juoksutettavan vesimäärän arvioidaan olevan enimmillään noin 642 000 m3. Tyhjennyksen aikaiseksi valumaksi on arvioitu 44 l/s/km2. Näiden tietojen perusteella on arvioitu tyhjennysjuoksutuksen aikaiseksi keskimääräiseksi virtaamaksi padolta 0,26 m3/s. Keskimääräisen virtaa- man ja 12.6.2005 mitattujen ainepitoisuuksien perusteella on laskettu He- ralammen tyhjennyksen aikaiseksi nettokuormitukseksi 18 kg/vrk kiinto- ainetta (520 kg/vuosi). Fosforin ja typen laskennalliset nettokuormitukset ovat jääneet alle määritysrajan. Bruttokuormitus ilman lannoitusta on 12,6 kg fosforia, 274 kg typpeä ja 1 926 kg kiintoainetta vuodessa.
Päästöt maaperään ja pohjaveteen
Heralammen luonnonravintolammikon läheisyydessä ei ole vedenottamoita eikä vedenottoon soveltuvia pohjavesiesiintymiä. Normaalitoiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään eikä maaperän saastumisen vaaraa.
Päästöt ilmaan ja melu
Toiminnasta ei aiheudu melu-, pöly- tai hajuhaittaa.
Jätteet, niiden määrä ja hyödyntäminen
Alueella muodostuva jätteet ovat pääasiassa lannoitesäkkejä. Muoviset säkit toimitetaan kierrätykseen. Mahdolliset paperisäkit poltetaan pienissä erissä.
TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen ja ympäristön yleiskuvaus
Heralammen luonnonravintolammikko sijaitsee Korpuanjoen alaosan va- luma-alueella nro 61.681, jonka pinta-ala on 53 km2 ja järvisyys 7,6 %. Va- luma-alueesta on 88 % luokittelemattomia metsätalouden maita ja maata- lousmaata 1,8 %.
Heralammen alueen vedet johdetaan noin 750 metrin pituisen Herapuron kautta Korpuanjokeen, joka laskee noin kilometri alampana Kuusijärveen.
Vallitsevat vedenkorkeudet ja virtaamat
Heralammen purkuvesistöstä ei ole virtaamatietoja. Laskennallisesti on käytetty Kuusamossa sijaitsevan Vääräjoen tietoja. Vääräjoki sijaitsee noin 30 km Korpuanjoesta koilliseen. Korpuanjoen virtaamiksi on saatu: ylivir- taama 13,1 m3/s, keskivirtaama 0,73 m3/s, alivirtaama 0,025 m3/s ja syys–
lokakuun keskivirtaama 0,64 m3/s.
Alueen luonto ja suojelualueet
Heralammen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita. Lähin suojelu- alue on Kuusamon Natura 2000 -alueisiin kuuluva Isosuo-Kivisuo -alue (FI1101617), joka sijaitsee noin 1,7 km Heralammesta pohjoiseen.
Asutus ja muu rakennettu ympäristö
Heralammen alue on asumatonta. Lähimmät ympärivuotisesti asutut ra- kennukset ovat noin 2,3 km:n päässä.
Vesistön tila ja käyttö
VedenlaatuHeralammesta on otettu näyte 10.10.1990 ja lupahakemusta varten 12.6.2005 ennen mahdollisen lannoituksen aloittamista. Jälkimmäisessä näytteessä veden pH oli 7,1 kun se aikaisemmassa näytteessä oli 6,7.
Kemiallinen hapenkulutus oli vuonna 1990 22 mgO2/l, mikä kuvastaa lam- men olleen tuolloin suhteellisen humuspitoinen. Kokonaisfosforipitoisuuden (93 µg/l) perusteella lammen vesi oli vuonna 1990 rehevää ja vuoden 2005 näytteessä vain lievästi rehevälle vesistölle ominaisella tasolla (20 µg/l).
Typpipitoisuus vuoden 2005 näytteessä oli lievästi rehevälle vesistölle omi- naista.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on tarkkaillut Korpuanjoen veden- laatua vuosina 1983–1985 viideltä eri näytepisteeltä. Veden pH vaihteli eri pisteiden välillä neutraalista lievästi happamaan. Ravinteiden osalta joen vesi oli lievästi rehevää tai rehevää. Kiintoainepitoisuudet olivat yleisesti alhaisia.
Kalatalous
Korpuanjoen ja Kuusijärven kalastosta ja kalastuksesta haastateltiin Kuo- lionkylän kalastuskunnan esimiestä ja sihteeriä. Heidän mukaansa Kuusi- järven kalastus on verrattain vähäistä, lähinnä kahden kesämökin asukkai- den harjoittamaa.
Yleisimmät saalislajit ovat Korpuanjoessa hauki ja ahven sekä harjus. Har- juksen kalastus- ja lisääntymisalueita on muun muassa Heraojan suusta vajaa kilometri ylävirtaan alkavilla koskiosuuksilla. Osakaskunta on istutta- nut viime vuosina Korpuanjokeen kesänvanhoja poikasia kannan vahvis- tamiseksi.
Vesistön virkistys- ja muu käyttö
Luonnonravintolammikon purkupaikalta alavirtaan ei Korpuanjoen varrella ole asutusta. Lähin asuintila sijaitsee Kuusijärven rannalla noin 1,5 km päässä Heraojan suusta. Kuusijärven vettä käytetään todennäköisesti ui- ma- ja saunavetenä.
Heralammen läheisyydessä ei ole pintavedenottamoita.
Maaperä ja pohjavesiolot
Vaikutusalueella ei ole vedenottoon soveltuvia pohjavesialueita. Lähin, luokkaan 3 kuuluva Konttisenharjun alue sijaitsee noin 500 metriä luonnon- ravintolammikosta koilliseen.
Muut toiminnot alueella
Alueella toimii Hossa-Irnin paliskunta.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin
Vaikutus vedenlaatuun, vedenkorkeuksiin ja virtaamiin
Heralammen patoaminen vähentää virtaamia alapuolisessa vesistössä ke- sä- ja talviaikaan. Virtaamamuutokset alapuolisessa Herapurossa ovat huomattavia (-75 %), mutta Korpuanjoessa enää kohtalaisia, noin -10 %.
Keväällä patoaminen tasaa virtaamia, mutta syksyllä tyhjennysjuoksutuk- sen aikana vastaavasti kasvattaa niitä. Heralammesta tyhjennetyn maksi- mivesimäärän ja Vääräjoen virtaamien avulla arvioituna Herapuron virtaa- mat kasvavat jopa 15-kertaisiksi. Korpuanjoen suulla tyhjennysjuoksutuk- sen aikaiset virtaamat kasvavat noin 37 %.
Luonnonravintolammikon syys–lokakuun tyhjennysjuoksutuksen aikaiset vaikutukset vesistöön on arvioitu ennen lannoituksen aloittamista 12.6.2005 mitattujen ainepitoisuuksien perusteella. Laskennallisiin arvoihin perustuvat bruttopitoisuuslisäykset ovat kiintoaineen ja kokonaisravintei- den osalta Herapurossa huomattavia, koska virtaama kasvaa voimakkaas- ti. Korpuanjoessa pitoisuusmuutokset ovat huomattavasti lievempiä. Ainoa kohtalaisen suuri muutos on kokonaistypen pitoisuuksissa. Lannoituksen jälkeisiä alapuoliseen vesistöön tyhjennysjuoksutuksesta kohdistuvia pitoi- suuslisäyksiä ei ole arvioitu puuttuvan aineiston vuoksi. Lannoittamatto- mana lammen vesi aiheuttaa suhteellisen vähäisiä vesistövaikutuksia pur- kuvesistössä.
Vaikutus kalatalouteen
Hakijan arvion mukaan vaikutuksia Korpuanjoen tai Kuusijärven kalastuk- seen ja kalastoon ei ole havaittavissa, koska luonnonravintolammikon tyh-
jennyksestä aiheutuva kiintoaine- ja ravinnekuormitus on vähäinen ja lai- menee alapuolisessa vesistössä tehokkaasti.
Vaikutus maaperään ja pohjaveteen
Luonnonravintolammikkotuotanto ei normaalitilanteessa aiheuta päästöjä maaperään eikä maaperän saastumisen vaaraa.
Vaikutus luontoon ja suojelualueisiin
Toiminnalla ei ole vaikutusta suojeltuihin alueisiin.
Muut vaikutukset
Toiminnasta ei aiheudu melua tai hajua ympäristöön.
Tärkein virkistyskäyttömuoto alueella on kalastus, minkä harjoittamiseen lammikolla ei ole vaikutusta. Korpuanjoen ja Kuusijärven uima- ja sauna- vesikäytölle ei ole haitallisia vaikutuksia.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Hakija on esittänyt, ettei Heralammen luonnonravintolammikon kuormitusta ja vesistövaikutuksia tarvitsisi tarkkailla. Toiminnasta pidetään käyttöpäivä- kirjaa. Mikäli tarkkailu katsotaan tarpeelliseksi esimerkiksi lammikkoa lan- noitettaessa hakija on esittänyt, että näytteet otettaisiin tyhjennysjuoksu- tuksen aikana kaksi kertaa (juoksutuksen alussa ja lopussa) välittömästi lammikon settipadon alapuolelta sekä Korpuanjoesta sen laskiessa Kuusi- järven Lamminperään. Heraojan yläpuolinen näytteenottopaikka olisi He- rakosken maantiesillan kohdalla. Kun tyhjennysjuoksutuksen vaikutus ala- puolisen vesistön vedenlaatuun on tarkkailun perusteella selvillä, riittäisi settipadon alapuolinen näytteenotto. Tarkkailtavia parametrejä ei hake- mussuunnitelmassa ole esitetty.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
Hakija ei ole esittänyt erillistä suunnitelmaa toimintaan liittyvistä riskeistä.
ESITETYT MUUT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET VESISTÖN PILAANTUMISESTA Kalatalousvelvoitteet ja muut toimenpiteet
Hakija on selityksessään hyväksynyt 3 000 siianpoikasen istutusvelvoitteen Kuusijärveen.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset
Hakija on 30.1.2007 toimittanut alueen vuokrasopimusta koskevan selvi- tyksen.
Lupahakemuksesta tiedottaminen
Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympä- ristölupavirastossa ja Kuusamon kaupungissa 8.3.–7.4.2006 sekä erityis- tiedoksiantona Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle, Kainuun työ- voima- ja elinkeinokeskukselle, Kuusamon kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselle sekä muille asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu 8.3.2006 Koillissanomat -nimisessä lehdessä.
Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet
1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
Ympäristökeskus on katsonut, että toiminnan jatkaminen ei näyttäisi sanot- tavasti loukkaavan yleistä tai yksityistä etua. Toiminta täyttää kalanviljelyn ympäristönsuojeluohjeessa asetetut vaatimukset. Tyhjennysjuoksutuksen aikana lähtevän veden laatua tulisi mitata kaksi kertaa juoksutuksen aika- na välittömästi settipadon alapuolella. Näytteistä tulisi määrittää ainakin kokonais- ja fosfaattifosfori, kokonaistyppi ja kiintoaine. Lupamääräyksissä olisi huomioitava lisäksi seuraavaa:
– lammikon pohjaa ei saa muokata
– kaloja ei saa ruokkia lammikon ulkopuolisella ravinnolla – lupamääräykset tulisi tarkistaa viimeistään 10 vuoden kuluttua – lammikon käytöstä on pidettävä hoitopäiväkirjaa
– lammikon tyhjennys on tehtävä hitaasti ja välttäen nopeita virtaama- muutoksia
– padon läheisyydessä on oltava vedenkorkeusasteikko, johon on sel- västi merkitty ylin sallittu padotuskorkeus.
2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus
TE-keskus on todennut, että Heralammen luonnonravintolammikon kuormi- tus on samaa suuruusluokkaa kuin saman kokoiselta turvetuotantoalueelta lähtevä kuormitus. Lammikko tyhjennetään syys-lokakuun aikana, jolloin olosuhteet perustuotannolle eivät valon vähenemisestä ja vesien viilene- misestä johtuen ole enää parhaimmillaan. Lupa voidaan myöntää toistai- seksi niin, että hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi jätetään vuoden 2015 loppuun mennessä. Hakemukseen on liitettävä tarkkailuun perustuva tarkennettu arvio aiheutuvasta kuormituksesta ja sen vaikutuksista alapuo- lisessa vesistössä.
3. Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lautakunnan lupa- ja valvontajaosto Jaosto on kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena todennut, että on arve- luttavaa arvioida kuormitusvaikutuksia vain kahden lammikosta otetun näytteen perusteella. Lupa voidaan kuitenkin myöntää lupamääräyksillä ra-
joitettuna. Toiminnan ympäristövaikutusten selvittämiseksi on asetettava laajahko tarkkailuvelvoite ja lupa on tarkistettava viiden tarkkailuvuoden jäl- keen.
Luonnonravintolammikon lannoitemäärän tulee perustua hakijan esittämän kalanpoikasten tarkkailun lisäksi veden ravinnepitoisuusanalyyseihin ja laskettuun ravinnetaseeseen, jossa tarkastellaan mm. kalaan ja sediment- tiin sitoutuvia sekä juoksutuksessa poistuvia ravinnemääriä. Mikäli lammi- kon tuotanto on selvästi fosforirajoitteista ei lammikon lannoittamista typel- lä tule sallia tai päinvastoin. Lannoittaminen on lopetettava elokuun alkuun mennessä. Kalkitsemistarve on selvitettävä vesinäytteiden avulla, koska lii- ka kalkitseminen nostaa veden pH:ta. Fosforin liukenemista sedimentistä on havaittu tapahtuvan veden pH:n noustessa yli 8,5.
Käytöstä, hoidosta ja tarkkailusta on pidettävä päiväkirjaa, josta jäljennös tulee toimittaa vuosittain myös kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Hakemuksessa esitetyn tarkkailun lisäksi hakijan tulee tarkkailla lammikon veden laatua kesä-, heinä- ja elokuussa otettavilla vesinäytteillä. Juoksu- tettavasta vedestä on otettava vähintään kolme näytettä. Kuusijärven tilaa on seurattava vähintään joka toinen vuosi järven syvänteestä otettavan vesinäytteen avulla. Ainakin osa näytteenotoista on oltava muun kuin haki- jan tekemiä. Näytteistä tulee analysoida myös lämpökestoiset ulosteperäi- set indikaattoribakteerit.
Paperisäkkijätteen hävittäminen polttamalla ei ole suotavaa, eikä jätteen avopoltto nuotiossa ole kaupungin jätehuoltomääräysten mukaan sallittua.
4. Kuusamon kalastusalue
Kalastusalue on esittänyt, että kalanpoikasten kasvun lisäykseen käytettä- vän lannoituksen määrää on kohtuullistettava esimerkiksi puoleen esitetys- tä määrästä, eli enintään 10 kg/ha. Lannoituksesta seuraa liiallinen rehe- vöityminen, mistä voi seurata muun muassa sinilevän liiallista kasvua ala- puolisissa vesistöissä.
5. Kuolionkylän kalastuskunta
Muistuttaja on katsonut, että hakijan esittämät lannoitusmäärät ovat koh- tuuttoman suuria. Sillä on rehevöittävä vaikutus Korpuanjoen ja sen ala- puolisiin vesiin ja haitallinen vaikutus kalastoon. Analyysitulokset ovat He- ralammessa huomattavasti korkeammat kuin Korpuanjoessa, joten hakijan esittämät lannoitemäärät ovat liian suuret. Vuosittaiset lannoitemäärät voi- sivat olla enintään 15 kg fosforia ja 140 kg typpeä.
Muistuttaja on vaatinut, että kalankasvattajan on istutettava vuosittain Kuusijärveen 2 000 ja Tervajärveen 1 000 kesänvanhaa siianpoikasta sekä Korpuanjokeen 500 harjusta. Iijoen kunnostettujen jokien kalataloudellinen seuranta vuosina 2000–2004 osoittaa kiistatta Korpuanjoessa olevan kala- tiheyden. Sen turvaamiseksi vaadittu istutusvelvoite on täysin perusteltu.
Heralammesta johdettavan veden laatua ja vaikutuksia alapuoliseen vesis- töön on tarkkailtava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksy- mällä tavalla. Vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava Kai- nuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailujen tulokset on toimitettava myös kalastuskunnalle.
Muistuttaja on ilmoittanut pidättävänsä oikeuden hakea korvauksia hank- keesta myöhemmin mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, joiden laatua ja määrää ei voida ennakoida.
Hakijan kuuleminen ja selitys
Hakija on ympäristölupaviraston varattua siihen tilaisuuden antanut 17.5.2006 selityksen.
1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
Lammikon pohjaa muokataan tarvittaessa kevyellä haraamisella pohjan elävöittämiseksi ja kaloille käyttökelpoisen ravinnon saatavuuden lisäämi- seksi. Syksyisessä poikasten paunettipyynnissä käytetään usein apuna järvinuottausta, joka käytännössä vaikuttaa pohjasedimenttiin haraamisen tapaan. Kevyt haraus ei hakijan käsityksen mukaan aiheuta merkittävää nettolisäystä veden ravinnepitoisuuksiin. Pohjan muokkaus myös vähentää tarvetta lammikon ulkopuolisen ravinnon käyttämiselle, eikä lammikkoon ole tällä hetkellä tarvetta lisätä ulkopuolista ravintoa, kuten rehua.
Lammikon tyhjennys tapahtuu hitaasti, keskimääräiseksi juoksutusnopeu- deksi on arvioitu 0,26 m3/s. Padon yhteyteen ei ole rakennettu vedenkor- keusasteikkoa, koska pato on pintavirtauspato, joka purkaa veden pintavir- tauksena sen saavutettua padon ylärajan. Tällöin mittausasteikon tarve ei ole perusteltu.
Lupamääräysten tarkistaminen 10 vuoden päästä on perusteltua. Lammi- kon hoidosta ja käyttöön liittyvistä tapahtumista pidetään kirjaa ja muistiin- panot ovat tarvittaessa saatavilla.
2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus
Luonnonravintolammikon kuormitus ei ole millään muotoa verrattavissa turvetuotantoalueen kuormitukseen. Turvetuotantoalue kuormittaa vesistöä ympäri vuoden, mutta luonnonravintolammikon tyhjennys tapahtuu keski- määrin neljän viikon aikana. Lammikon laskennallinen bruttokuormitus (kg/ha/vrk) on kylläkin tyhjennysaikana likimäärin samaa luokkaa kuin tur- vetuotantoalueen, mutta nettokuormitus ei vastaa sitä.
3. Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lautakunnan lupa- ja valvon- tajaosto
Näytteenotto muuna kuin juoksutusaikana ei ole perusteltua, sillä sen tar- koitus on saada aineistoa kuormitusvaikutusarviointiin. Kuusijärven näyt- teenotto ei ole perusteltua, sillä näytteenotto Heralammen laskukohdan ylä- ja alavirran puoleisesta Korpuanjoesta tuottaa riittävän aineiston mah- dollisten vesistövaikutusten tarkasteluun. Kalaan ja sedimenttiin sitoutuvi- en ravinnemäärien tarkastelu ei ole perusteltua, koska menetelmät ovat kuormitukseen nähden kalliita.
Lannoittaminen ja sen määrä perustuu arvioihin, joiden perusteella lammi- kon tuotanto pysyy korkeana ja kannattavana. Lannoitus suoritetaan tar- peen mukaan kesä-heinäkuun aikana. Kalkitsemistarpeen selvittäminen vesinäytteillä ei ole tarkoituksenmukaista, sillä kalkki levitetään jään päälle keväällä, jolloin veden pH-arvot ovat eri tasolla kuin kesäaikaan. Veden pH ei nouse ko. kalkitsemismäärillä ratkaisevasti.
Ulosteperäisten indikaatiobakteerien selvittäminen vedestä on perustee- tonta, sillä hakija käyttää ainoastaan teollisesti tuotettuja lannoitteita. Lu- pamääräysten tarkistamista hakija esittää 10 vuoden kuluessa. Mahdolli- sen paperisäkkijätteen hävittämistä polttamalla hakija on pitänyt suotava- na, mikäli poltto tapahtuu pienissä erissä nuotion tms. avotulen polton yh- teydessä.
4. Kuusamon kalastusalue
Lannoitemäärä on 10–20 kg/ha/v ja lannoitusta tehdään tarpeen mukaan.
Lannoituksen tarvetta tarkkaillaan muun muassa kalojen käyttäytymisen perusteella sekä kasvumittauksilla. Tarve voi vaihdella vuosittain eikä kiin- teää arvoa 10 kg/ha/vuosi tulisi määrätä. Syksyistä tyhjennysjuoksutuksen aikaista näytteenottoa voidaan käyttää arviopohjana suunniteltaessa tule- van vuoden lannoituksen määrää.
5. Kuolionkylän kalastuskunta
Muistuttajan esittämät lannoitemäärät johtaisivat fosforirajoitteisuuteen, josta seuraisi lammikon tuottavuuden romahtaminen. Ravinteiden lisäystä seurataan ja se pyritään optimoimaan tarvittavaa kasvua vastaavaksi.
Hakija myöntyy muistuttajan velvoiteistutusvaateisiin siian poikasten osal- ta, yhteensä 3 000 siianpoikasta, mutta katsoo Korpuanjokea koskevan harjuksen istutusvaateen perusteettomaksi. Hakijalla ei ole harjuksen poi- kastuotantoa, joten istukkaat jouduttaisiin hankkimaan muualta.
Vesistötarkkailun tulokset toimitetaan ympäristökeskukselle, mistä ne ovat tarvitsevien saatavissa. Varsinaista kalataloustarkkailua ei Heralammen osalta tulla suorittamaan.
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U
VESITALOUSLUPARATKAISU
Ympäristölupavirasto myöntää Hyrkäs & Maikku Oy:lle luvan Heralammen luonnonravintolammikon rakenteiden pysyttämiseen ja säännöstelyn jat- kamiseen Kuusamon kaupungissa.
Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa va- hinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan jäljempää ilmenevä ohjaus.
Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä.
YMPÄRISTÖLUPARATKAISU
Ympäristölupavirasto myöntää Hyrkäs & Maikku Oy:lle luvan Heralammen luonnonravintolammikon käyttöön kalanpoikasten kasvatuksessa Kuusa- mon kaupungissa.
Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistöön tai sen käyttöön koh- distuvaa korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta anne- taan jäljempää ilmenevä ohjaus.
Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä.
LUPAMÄÄRÄYKSET
Vesitalousluvan lupamääräykset
Rakenteita koskevat määräykset
1. Heralammen luonnonravintolammikon rakenteineen on oltava hakemuk- sen mukaiset. Luvan saajan on toimitettava 31.12.2007 mennessä Poh- jois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ajan tasalla oleva sopivamittakaa- vainen lammikkoalueen pintakartta, johon on merkitty säännöstelyraken- teet, padot, muut rakenteet, vedenkorkeusasteikko ja tyhjennyskanava.
Säännöstelymunkin välittömässä läheisyydessä Heralammessa on oltava vedenkorkeusasteikko, johon on selvästi merkitty korkeus N60 + 254,70 m ja N60 + 253,20 m. Kiintopiste korkeustietoineen on ilmoitettava Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla rakentei- siin ja laitteisiin voidaan tehdä vähäisiä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yksityistä etua.
Säännöstelymääräys
2. Luvan saajalla on oikeus säännöstellä Heralammen luonnonravinto- lammikon vedenkorkeutta niin, että se ei ylitä korkeutta N60 + 254,70 m.
Lammikon täyttö aloitetaan jo syksyllä siten, että munkkipato suljetaan ka- lojen keräilyn loputtua. Muutoin täyttö tapahtuu kevätvalunnasta.
Lammikko tyhjennetään syksyllä poistomunkin kautta noin korkeuteen N60 + 253,20 m.
Kunnossapitomääräykset
3. Luvan saaja on velvollinen pitämään luonnonravintolammikon kaikki ra- kenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa.
Luvan saaja on velvollinen pitämään purkuojana toimiva Herapuro kun- nossa huolehtimalla, ettei luonnonravintolammikosta ajautuva aines aiheu- ta haitallista padotusta tai muuta haittaa.
Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi
Päästöt vesiin4. Luonnonravintolammikon pH-tasoa saa säätää lisäämällä veteen tarvit- tava määrä, enintään 40 000 kg vuodessa, kalkkia. Luonnonravintolammi- kon lannoittamiseen saa käyttää enintään 15 kg/ha vuodessa keinolannoi- tetta, jonka keskimääräinen fosforipitoisuus on enintään 6 %. Tarvittava lannoitus on tehtävä kesä–heinäkuussa siten, että lammikosta ei ole pois-
tovirtausta. Vaihtoehtona lannoitukselle saa lammikon pohjaa pöyhiä laa- huksella vastaavana ajankohtana. Pöyhintää ei kuitenkaan saa tehdä lammikon poistomunkin suulla eikä tyhjennyskanavan alueella eikä poisto- virtauksen aikana. Kaloja ei saa ruokkia.
5. Lammikkoa tulee tyhjentää aikaisintaan 1.9. alkaen. Tyhjennys on teh- tävä niin hitaasti, tasaisesti ja huolellisesti, että ylimääräiseltä kuormituksel- ta ja haitalliselta vedenkorkeuden nousulta alapuolisessa vesistössä välty- tään.
Päästöt ilmaan
6. Luonnonravintolammikon toiminta on järjestettävä niin, ettei aiheudu kohtuuttomia hajuhaittoja.
Melu
7. Luonnonravintolammikon toiminta on järjestettävä niin, ettei aiheudu kohtuuttomia meluhaittoja.
Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen
8. Kuolleet kalat ja säkkijäte on käsiteltävä Kuusamon kaupungin jätehuol- tomääräysten mukaisesti. Toiminnassa on huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ter- veydelle tai ympäristölle. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jäte- huolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti.
Tarkkailu- ja raportointimääräys
9. Luvan saajan on oltava riittävästi selvillä toiminnan ympäristöön kohdis- tuvista pilaantumis- ja vesistövaikutuksista.
Luvan saajan on huolehdittava toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä tarkkailutulosten raportoinnista liitteen 2 mukaisesti. Tarkkailu on aloi- tettava heti päätöksen lainvoimaiseksi tulon jälkeen tarkkailuohjelman mu- kaisesti.
Päästö- ja vesistötarkkailua sekä lammikon vedenlaadun tarkkailua ei tar- vitse tehdä niinä vuosina, kun lammikkoa ei lannoiteta.
Tarkkailuohjelmaa ja sen raportointiaikoja voidaan päätöksen lainvoimai- suudesta huolimatta muuttaa Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston hy- väksymällä tavalla. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus voi tarkentaa tarkkailuohjelmaa.
Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet
10. Poikkeustilanteista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön tai joista voi aiheutua muuta ympäristövahinkoa, on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle sekä Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ryh- dyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palaut- tamiseksi ennalleen ja vastaisten vahinkojen varalta sekä järjestettävä tar- peellinen tarkkailu.
Lammikon syvänteisiin mahdollisesti jääneet kalat saa tuhota rotenonilla asianmukaisin käyttöluvin siten, että siitä ei ole ympäristölle haittaa.
11. Lammikolla ilmenevistä kalataudeista on ilmoitettava viipymättä Poh- jois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Lisäksi kalataudeista ilmoittamisen osalta on noudatettava eläintautilain säännöksiä.
Toiminnan lopettaminen
12. Jos toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennakkoon ilmoi- tettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Kuusamon kaupun- gin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Toiminnan loputtua rakenteiden suhteen on meneteltävä vesilain 2 luvun 31 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla.
Kalatalousmääräys
13. Luvan saajan on päätöksen lainvoimaiseksi tuloa seuraavasta syksystä alkaen istutettava vuosittain Kuusijärveen 2 000 ja Tervajärveen 1 000 ke- sänvanhaa siianpoikasta. Istutuksista tulee etukäteen ilmoittaa Kuolionky- län kalastuskunnalle.
OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE
Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölu- pavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuk- sen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahin- gon korvaamista koskeva vaatimus.
RATKAISUN PERUSTELUT
Ympäristönsuojelulain mukaisen lupaharkinnan perusteet
Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudattaen hakemukses- sa tarkoitettu luonnonravintolammikkohanke rakenteineen täyttää ympäris- tönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaati- mukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.
Luvan myöntämisen edellytykset
VesitalouslupaLuvan saajalla on sopimuksiin perustuva oikeus hanketta varten tarvittaviin alueisiin.
Luonnonravintolammikon rakentamisesta ja vesistön säännöstelyksi kat- sottavasta luonnonravintolammikon käyttämisestä saatava hyöty on siitä johtuvaa vahinkoa, haittaa ja muuta edunmenetystä huomattavasti suu- rempi. Näin ollen luvan myöntämisedellytykset täyttyvät.
Ympäristölupa
Ottaen huomioon lupamääräykset luonnonravintolammikon käytöstä sekä lannoitteiden määrästä ja laadusta toiminta vastaa Ahvenlahden luonnon- ravintolammikon olosuhteissa parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuk- sia ja on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista.
Asetetut lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan sijoi- tuspaikka huomioon ottaen luvan mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioi- den aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittä- vää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjave- den pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, veden hankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaa- rantumista toiminnan vaikutusalueella tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloil- le.
Lupamääräysten perustelut
Valvonnallisista syistä on tarpeen määrätä toimitettavaksi lammikkoalueen pintakartta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle.
Vedenkorkeusasteikko on tarpeen lammikon vedenkorkeuksien ja ylärajan tarkkailemiseksi.
Liettymis- ja vettymishaittoja voidaan välttää asettamalla alapuolista las- kuojaa koskeva kunnossapitomääräys.
Luonnonravintolammikon aiheuttamaa kuormitusta ei ole mahdollista koh- tuullisin kustannuksin rajoittaa muutoin kuin pitämällä tyhjennysaika mah- dollisimman pitkänä, juoksuttamalla vettä tasaisesti, lopettamalla lannoitus hyvissä ajoin ennen tuotantokauden loppumista sekä ajallisesti ja alueelli- sesti rajoittamalla pohjalietteen sekoittamista veteen. Lannoituksen tai poh- jan pöyhinnän ajankohta on rajoitettu kesä–heinäkuulle, jotta ravinteet eh- tivät lammikon tuotantoketjuun ja sitoutuvat kalamassaan eivätkä kulkeudu syksyllä tyhjennysveden mukana vesistöön.
Ottaen huomioon lammikon sijainti yleisluontoiset määräykset haju- ja me- luhaittojen vähentämisestä ovat riittävät.
Kuolleiden kalojen ja jätteiden käsittelystä annetaan tarpeelliset määräyk- set.
Ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin perusteella toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristö- riskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Käyttö- tarkkailua varten on pidettävä hoitopäiväkirjaa. Koska lammikon käyttö on vakiintunut on päästö- ja vesistötarkkailu sekä lammikon vedenlaadun tarkkailu määrätty tehtäväksi niinä vuosina, kun lammikkoa lannoitetaan.
Kalatalousmääräyksen perustelut
Hakijan hyväksymä istutusvelvoite on riittävä korvaamaan kalastolle ja ka- lastukselle aiheutuva haitta.
LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA
1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
Ympäristölupavirasto on ottanut ympäristökeskuksen vaatimukset huo- mioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla.
2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus
Lupamääräysten tarkistamisaikaa ja siinä yhteydessä esitettäviä selvityksiä koskeva vaatimus on otettu huomioon päätöksestä ilmenevällä tavalla. Li- säksi luvan saaja on velvoitettu tarkkailemaan hankkeen vaikutuksia.
3. Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lautakunnan lupa- ja valvon- tajaosto
Ympäristölupavirasto on ottanut tarkkailua koskevan vaatimuksen huomi- oon lupamääräyksestä 9 ilmenevällä tavalla.
Tarkkailutuloksista on velvoitettu ilmoittamaan myös kunnan ympäristön- suojeluviranomaiselle. Hoitopäiväkirjan tietojen toimittamista koskeva vaa- timus on enemmälti hylätty.
Lannoittamista ja kalkitsemista koskevat vaatimukset ympäristölupavirasto on ottanut huomioon rajoittamalla määriä sekä lannoituksen ja lammikon pohjan pöyhinnän ajankohtaa. Enempien rajoitusten antaminen ei käytet- tävissä olevien tietojen perusteella ole tarpeen.
Paperisäkkijätteen polton osalta on noudatettava kunnan jätehuoltomää- räyksiä.
4. Kuusamon kalastusalue
Lannoittamista on rajoitettu lupamääräyksestä 4 ilmenevästi.
5. Kuolionkylän kalastuskunta
Lannoittamista on rajoitettu lupamääräyksestä 4 ilmenevästi.
Tarkkailua koskevat vaatimukset on otettu huomioon vesistön veden laa- dun osalta, mutta kalataloustarkkailua ei ole katsottu tarpeelliseksi. Hakija on hyväksynyt istutusvelvoitteen siianpoikasten osalta ja siitä on annettu lupamääräys, harjuksen istuttamista Korpuanjokeen koskevan istutusvel- voitteen ympäristölupavirasto on katsonut perusteettomaksi.
Kalastuskunnan on mahdollista saada tarkkailuraportit ja -tulokset liitteessä 2 mainituilta viranomaisilta tai kalastusalueelta.
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo
Tällä päätöksellä myönnetty lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan har- joittaminen edellyttää voimassa olevaa käyttöoikeutta alueeseen.
Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa ympäristölupaa tai valvontavi- ranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.
Lupamääräysten tarkistaminen
Mikäli luvan saajalla on oikeus alueen käyttöön ja se aikoo jatkaa luonnon- ravintolammikon toimintaa vielä vuoden 2017 jälkeen, lupamääräysten tar- kistamista koskeva hakemus on tehtävä ympäristölupavirastolle 31.12.2017 mennessä uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan.
Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto hoitopäiväkirjan tiedoista ja tarkkailusta sekä arvio hankkeen vaikutuksesta vesistön veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen, muuhun ym- päristöön, kalastoon ja kalastukseen ja vesioloihin sekä ehdotus tarvittavis- ta hoito- ja muista toimenpiteistä vahinkojen poistamiseksi tai korvaami- seksi. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset ympäristö- kuormituksen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen sekä muut ympäris- tönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset.
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännök- siä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistami- sesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 §:n nojalla.
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus
Tämä päätös tulee noudatettavaksi sen saatua lainvoiman.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Vesilaki 2 luku 3 §, 6 § 2 momentti, 14 §, 14a § ja 31 § sekä 8 luku 2 § ja 6 §, 9 § 1 momentti, 10 § sekä 10a § 1 momentti
Ympäristönsuojelulaki 41 §, 42 § 1 momentti, 43 § 1 ja 3 momentti, 44 §, 45 § 1 momentti, 46 § 1 ja 4 momentti ja 55 § 2 momentti
Jätelaki 4 § ja 6 §
KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu
Lupa-asian käsittelymaksu on 1 820 euroa.
Perustelut
Luonnonravintolammikkoa koskevan ympäristölupapäätöksen käsittely- maksu on 980 euroa. Vesilain mukaista alle 10 km2:n suuruista vesialuetta koskevan säännöstelyasian käsittelymaksu on 2 800 euroa. Vesitalous- ja ympäristölupa-asioita koskevan, alla mainitun oikeusohjeen liitteenä olevi- en maksutaulukkojen mukaisista maksuista säädetään, että mikäli päätös- asiakirja sisältää useita maksutaulukossa maksulliseksi säädettyjä päätök- siä siten, että ne muodostavat samaa tarkoitusta palvelevan kokonaisuu- den, peritään korkeimman maksuluokan mukainen maksu. Koska työmää- rä on ollut vähäisempi kuin maksutaulukossa oleva, määrätään maksu 35 %:lla alennettuna. Näin ollen maksu on 1 820 euroa.
Oikeusohje
Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteis- ta (1238/2003)
MUUTOKSENHAKU
Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Ulla Hantunen
Simo Perkkiö Mikko Keränen
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneu- vos Ulla Hantunen (esittelijä) sekä ympäristöneuvokset Simo Perkkiö ja Mikko Keränen (tarkastava jäsen).
Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 690 182.
UH/es
Liitteet
Liite 1 Valitusosoitus Liite 2 Tarkkailuohjelma
Liite 1
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muu- tosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Poh- jois-Suomen ympäristölupavirastoon.
Valitusoikeus Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saat- taa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asian- omaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset.
Valitusaika Valitusaika päättyy 15.2.2008, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Poh- jois-Suomen ympäristölupavirastossa.
Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa kos- kevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, säh- köposti: vaasa.hao@om.fi)
- miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)
Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai- semmin toimitettu viranomaiselle
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta
- jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon
Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kir- jaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä en- nen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, teleko- piona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun vali- tuskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymis- tä.
Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot
käyntiosoite:
28.1.2008 saakka Isokatu 14, 6. kerros 29.1.2008 alkaen Veteraanikatu 1 postiosoite: PL 113, 90101 Oulu
puhelin: asiakaspalvelu 020 690 182
telekopio 020 490 6499
sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 - 16.15
Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyn- timaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suorit- teista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapa- uksista, joissa maksua ei peritä.
Liite 2
HERALAMMEN LUONNONRAVINTOLAMMIKON TARKKAILU
Käyttötarkkailu
Käyttötarkkailu toteutetaan pitämällä hoitopäiväkirjaa, johon merkitään lammikon hoito- ja kunnossapitotapahtumat, kalkitukset ja lannoitukset (ajankohta, määrä), havainnot lammikon ja alapuolisen vesialueen veden- laadusta (levänkasvu, sameus ym.), vedenkorkeudet, hajuhavainnot, kala- kuolemat, juoksutusten ajankohta, kesto ja määrä sekä muut huomionar- voiset lammikkoviljelyyn taikka lammikon tai sen ympäristön tilaan vaikut- tavat tekijät ja niitä koskevat valitukset.
Hoitopäiväkirjan säilytyspaikka on ilmoitettava valvoville viranomaisille ja se on vaadittaessa esitettävä valvontaviranomaisen nähtäväksi. Luvan saaja antaa vaadittaessa ympäristökeskukselle hoitopäiväkirjassa esitettä- vien tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset.
Tarvittavan lannoitemäärän arvioimiseksi ja tehdyn kalkituksen vaikutuksen toteamiseksi otetaan luonnonravintolammikosta ennen lannoitusajankoh- taa vesinäyte, josta määritetään pH, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, fos- faattifosfori.
Päästötarkkailu
Päästötarkkailunäytteet otetaan kertanäytteenä kaksi kertaa vuodessa luonnonravintolammikon padolta (x:728 9745, y:444 1824) tyhjennysjuok- sutuksen aikana vähintään viikon välein. Näytteet toimitetaan analysoita- vaksi vuorokauden kuluessa näytteenotosta tai mikäli näin ei voida toimia, niin ne pakastetaan ja toimitetaan myöhemmin pakastettuna laboratorioon analysoitavaksi. Lammikon käyttöhenkilökunta voi ottaa näytteet. Lähte- västä vedestä määritetään kokonaisfosfori ja kiintoaine.
Vaikutustarkkailu
Vesistötarkkailunäytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa lammikon tyhjen- nysjuoksutuksen aikana Korpuanjoesta Herakosken sillalta (x:729 0204, y:
444 2406 ja Kuusijärven Lummeperästä (x:729 0413, y:444 0583). Näyt- teet otetaan silloin, kun Heralammesta juoksutettava vesi on ehtinyt kul- keutua Lummeperään. Vesistötarkkailupisteistä määritetään happi, pH, vä- ri, kiintoaine, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, ammonium- typpi ja rauta.
Raportointi
Päästötarkkailun tulokset toimitetaan viipymättä, viimeistään kuukauden kuluttua analysoinnista Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Kuu- samon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Poikkeuksellisiin tu- loksiin tulee liittää lyhyt kommentti. Päästötiedot lähetetään ympäristökes- kukselle sähköisessä muodossa siirrettäväksi ympäristönsuojelun tietojär- jestelmään ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Vuosipäästöis- tä laaditaan yhteenveto, joka toimitetaan ympäristökeskukseen helmikuun loppuun mennessä. Raportissa on käytettävä soveltuvin osin hyväksi Poh-
jois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ottamien näytteiden analyysitulok- set.
Vesistö- ja käyttötarkkailun vesinäytteiden tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua tai viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle suoraan vedenlaaturekisteriin siirrettävässä muo- dossa. Poikkeuksellisiin tuloksiin tulee liittää lyhyt kommentti. Vuosiyhteen- veto, jonka laadinnassa on soveltuvin osin käytettävä hyväksi Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen vesistöstä ottamien näytteiden ana- lyysitulokset, valmistuu maaliskuun loppuun mennessä ja toimitetaan edel- lä mainituille viranomaisille, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen kala- talousyksikölle sekä Kuusamon kalastusalueelle.
Laadunvarmistus
Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja tai muita ympäristökes- kuksen hyväksymiä menetelmiä.
Tarkkailua koskevissa yhteenvetoraporteissa esitetään tulosten lisäksi tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät.
Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkkailun tarkentamis- ja muutossuosi- tukset.
