LUPAPÄÄTÖS Nro 1/08/2 Dnro Psy-2007-y-61 Annettu julkipanon jälkeen 14.1.2008

YMPÄRISTÖ

LUPAPÄÄTÖS

Nro 1/08/2

Dnro Psy-2007-y-61

Annettu julkipanon jälkeen 14.1.2008

ASIA

LUVAN HAKIJA

Valtakatu 4 A

96100 Rovaniemi

SISÄLLYSLUETTELO

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO ... 3

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI ... 3

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE ... 3

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3

TOIMINTAA KOSKEVA LUPA, SOPIMUS JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE ... 3

Lupa ... 3

Sopimus ... 3

Kaavoitustilanne... 3

TOIMINTA... 4

Toiminnan tarkoitus... 4

Yleiskuvaus toiminnasta ... 4

Tuotantomäärä ja kapasiteetti... 4

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) ... 4

YMPÄRISTÖKUORMITUS ... 5

Lammikon hoidossa käytetyt aineet... 5

Päästöt pintavesiin... 6

TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ ... 6

Yleiskuvaus vesistöstä sekä vesistön tila ja käyttö ... 6

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN ... 7

Vaikutus pintavesiin ... 7

Jätteet ja toiminnan muut vaikutukset ympäristöön ... 7

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 7

KORVAUKSET ... 8

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 8

Lupahakemuksen täydennykset ... 8

Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 8

Lausunnot ... 8

Hakijan kuuleminen ja vastine ... 10

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 10

YMPÄRISTÖLUPARATKAISU ... 10

LUPAMÄÄRÄYKSET ... 10

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ... 10

Päästöt pintavesiin... 10

Päästöt ilmaan ja melu ... 11

Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen ... 11

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet ... 11

Tarkkailu- ja raportointimääräys... 11

Toiminnan lopettaminen... 11

OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA ... 11

RATKAISUN PERUSTELUT... 12

Ympäristönsuojelulain mukaisen lupaharkinnan perusteet ... 12

Luvan myöntämisen edellytykset ... 12

Lupamääräysten perustelut ... 12

LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA... 13

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ... 13

Päätöksen voimassaolo ... 13

Lupamääräysten tarkistaminen ... 13

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen ... 13

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 13

Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus ... 13

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 13

KÄSITTELYMAKSU... 14^U Ratkaisu ... 14

Perustelut... 14

Oikeusohje ... 14

MUUTOKSENHAKU ... 15

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO

Voimalohi Oy on 29.3.2007 ympäristölupavirastoon toimitetulla ympäristölupahakemuksella pyytänyt lupaa jatkaa Sattajärven käyttöä luonnonravintolammikkona hakemussuunnitelmassa tarkemmin esitetyllä tavalla.

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Sattajärven luonnonravintolammikko sijaitsee Rovaniemen kaupungin Kemihaaran kylässä noin 4 km Vanttausjärveltä itään. Lammikon pinta-ala on 200 ha.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Kyseessä on olemassa oleva toiminta, johon Lapin ympäristökeskus on 30.8.2006 päivätyllä kirjeellä kehottanut hakemaan ympäristölupaa 31.3.2007 mennessä.

Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 11 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava vähintään 20 hehtaarin suuruiselle luonnonra- vintolammikolle tai lammikkoryhmälle.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalankasvatusta koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 6) kohdan nojalla.

TOIMINTAA KOSKEVA LUPA, SOPIMUS JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Lupa

Pohjois-Suomen vesioikeus on päätöksellään 24.3.1983 nro 19/83/I myön- tänyt luvan Sattajärven luonnonravintolammikon rakentamiseen ja käyt- töön.

Sopimus

Sattajärvi ranta-alueineen on kokonaan Kemijoki Oy:n omistuksessa.

Kemijoki Oy on luovuttanut Sattajärven kalanviljelyinvestointien käyttöoi- keuden Voimalohi Oy:lle. Käyttöoikeus on voimassa niin kauan kuin muut edellytykset sen toiminnalle ovat olemassa. Sopimuksen mukaan Voimalo- hi Oy hakee tarvittavat viranomaisluvat lannoitukseen, kalojen lääkitykseen tai muuhun vastaavaan toimintaan, jonka tarkoituksena on varmistaa, pa- rantaa tai tehostaa kalanviljely-yksikön tuotantoa.

Kaavoitustilanne

Sattajärven lammikon vaikutusalueella ei ole kaavaa eikä aluevarauksia.

TOIMINTA

Toiminnan tarkoitus

Voimalohi Oy:n tehtävänä on tuottaa itse ja hankkia tarvittaessa sopimus- viljelyllä Kemijoki Oy:n ja PVO-Vesivoima Oy:n kalanhoitovelvoitteeseen tarvittavat istukkaat ja hoitaa istutukset. Merialueen velvoitteina on istuttaa vuosittain Kemijoella 3,1 miljoonaa ja Iijoella 1,2 miljoonaa kesänvanhaa vaellussiian poikasta. Kemijoen jokialueelle on istutettava 2,1 miljoonaa si- sävesisiikaa ja 200 000 sisävesisiikaa ja/tai harjusta ja Iijoen jokialueella 650 000 kesänvanhaa sisävesisiian poikasta vuodessa. Jokialueiden sii- kaistukkaista pääosa on vaihdettu muiksi lajeiksi. Lisäksi säännöstelyjärvil-

le on istutettava vuosittain yli 500 000 1-kesäistä siikaa ja 20 000 1-kesäistä harjusta.

Yleiskuvaus toiminnasta

Sattajärven luonnonravintolammikko on otettu käyttöön vuonna 1983. Sitä on käytetty jatkuvasti siianpoikasten tuotantoon.

Sattajärven luonnonravintolammikko on oleellinen osa Voimalohi Oy:lle asetettujen siian tuotantotavoitteiden toteuttamiselle. Lammikon siianpoi- kastuotanto on normaaliolosuhteissa noin 1 000 000 yksilöä (noin 30 kg/ha) kasvukaudessa. Lammikon hoidosta ja käytöstä huolehtii Voima- lohi Oy, jonka käyttöön Kemijoki Oy:n kalanviljelykapasiteetti on luovutettu.

Sattajärven säännöstelykäytäntöä ei ole tarkoitus muuttaa, vaan se tapah- tuu voimassa olevien vesioikeuden päätösten mukaisesti.

Alkukesästä istutetut vastakuoriutuneet kalanpoikaset käyttävät ravinto- naan lammikossa syntyvää biomassaa, lähinnä eläinplanktonia. Kalanpoi- kasia ei ruokita. Syksyllä lammikko tyhjennetään ja istukkaat siirretään istu- tusvesistöön.

Normaalin tuotantotason säilyttämiseksi lammikkoa on tarpeen lannoittaa.

Tuotantomäärä ja kapasiteetti

Lammikon tuotantotavoitteeksi on asetettu 800 000–1 200 000 kesänvan- haa siianpoikasta vuodessa eli 4 000–6 000 yksilöä/ha.

Tuotanto on ollut 2 000–9 000 poikasta hehtaarilta. Tuotantomäärään vai- kuttavat mm. poikasten henkiinjääminen, lammikon vesitilavuus ja pinta- ala, lämpöolosuhteet ja lammikon ravinnetilanne. Karuuntuminen heiken- tää tuotantoa ja lannoitus parantaa.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)

Luonnonravintolammikon ympäristökuormitukseen vaikuttavat suoraan ka- lojen ruokinta ja lammikon lannoitus. Sattajärvellä kalanpoikasia ei ruokita.

Lannoitusta käytetään tarpeen mukaan. Lannoituksella on selvä myöntei- nen vaikutus kalanpoikasten säilyvyyteen ja kasvuun.

Käytetyn lannoitteen ravinnesisältö on ollut 180 kg fosforia vuodessa. Kos- ka Sattajärvi vähitellen karuuntuu, lannoituksen riittävyyttä tulee jatkuvasti seurata. Velvoitekalanhoitoa valvovat viranomaiset edellyttävät, että istu- tettavien kesänvanhojen siikojen keskikoko on noin 10 cm aiemman 9 cm:n asemasta. Tämä merkitsee lammikon kilomääräisen tuotannon nostamista noin 30 %:lla.

Lannoituksen enimmäistasoksi esitetään 180 kg (0,9 kg/ha) fosforia vuo- dessa. Tarvittava lannoitus arvioidaan vuosittain vedenlaatutietojen ja ka- lanpoikasten tuotantotietojen perusteella. Esitetyllä lannoituksen enim- mäistasolla Sattajärven kuormitus on sama kuin Kalanviljelyn ympäristön- suojeluohjeen (ympäristöministeriö 2000) mukainen luonnonravintolammi- koiden keskimääräinen ympäristökuormitus 0,9 kg/ha/vuosi.

Muilta osin parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä osoittavat mm.

seuraavat seikat:

– lannoitusta käytetään tarvittaessa, – lannoitukseen ei käytetä karjanlantaa, – kalkitusta käytetään vain tarvittaessa,

– kalaston hävittämiseen rotenon-käsittelyllä on Lapin työvoima- ja elin- keinokeskuksen lupa,

– tyhjennysvaihe toteutetaan valvotusti,

– lammikon säännöstely- ja keräilylaitteet pidetään lukittuina ja tarvittava kalusto ja materiaalit säilytetään lukitussa vajassa,

– lammikon ja tyhjennysuomien pohjien mahdollisesti tarvittava puhdis- tuskaivu ajoitetaan tyhjennyksen jälkeiseen aikaan, jolloin vettä ei juoksuteta,

– lammikon vedenkorkeudesta ja tyhjennysvirtaamista pidetään kirjaa.

Juoksutukset pyritään toteuttamaan hitaasti, jolloin kiintoaine ehtii laskeu- tua ja eroosiota vältetään. Toisaalta kalatalousviranomaisten vaatimukset edellyttävät nopeahkoa istutusaikataulua. Poikasia ei voida keräillä talvi- sissa olosuhteissa, minkä vuoksi tyhjennysvaihetta ei voi jatkaa useiden kuukausien mittaiseksi.

YMPÄRISTÖKUORMITUS

Lammikon hoidossa käytetyt aineet

Lammikon vuosittainen fosforilannoitus ja kalkitus on ollut seuraava:

Vuosi Fosforilannoitus

kg/vuosi kg/ha

2000 270 0,26

2001 240 0,23

2002 690 0,28

2003 450 0,43

2004 270 0,26

2005 390 0,37

2006 685 0,50

Keskiarvo 428 0,33

Kokonaisfosforimäärä on viime vuosina ollut 46–100 kg/v.

Lammikon kalkitustarve riippuu veden happamuustasosta. Lammikkoa ei ole toistaiseksi kalkittu. Enimmillään kalkin määrä on noin 200 kg/ha, yh- teensä 40 000 kg. Mahdollinen kalkitus toteutetaan kevättalvella levittämäl- lä kalkki moottorikelkalla vedettävällä kalkinlevittimellä lammikkoalueen rantavyöhykkeelle (ei maa-alueelle). Kalkki tuodaan lammikolle irtokalkkina ja siirretään autosta suoraan kalkinlevittimelle, joten varastointia ei tarvita.

Kasvatuskaudelta lammikkoon jääneet kesänvanhat poikaset saalistavat seuraavana tuotantokautena haitallisen paljon uuden ikäluokan pikkupoi- kasia. Sen vuoksi ne poistetaan tarvittaessa rotenon-käsittelyllä. Rotenon hajoaa luontaisesti vedessä lyhyessä ajassa ja jää käytännössä suljetun padon taakse laimentuen lammikon seuraavan tuotantokauden täyteen vesitilavuuteen. Voimalohi Oy:llä on Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen lupa rotenon-käsittelyyn.

Päästöt pintavesiin

Lammikon vesitalousluvan mukaisesti Sattajärven tyhjennysjuoksutukset voidaan aloittaa ajankohtana, jolloin vahingot ja haitat alajuoksulla välte- tään. Juoksutukset on aloitettu yleensä 15.–20. päivänä elokuuta. Juoksu- tusmäärät ovat olleet 17 000–136 000 m³/vrk, joka vastaa keskivirtaamaa 0,2–1,6 m³/s. Suurinta juoksutus on lammikon tyhjennyksen alkuvaihees- sa, kun vesitilavuus on suuri. Pienimmät juoksutukset ovat tyhjennyksen loppuvaiheessa, jolloin saadaan ehkäistyä kiintoaineen ja lietteen lisään- tyminen juoksutusvedessä. Keskimäärin juoksutus on ollut 0,72 m³/s.

Juoksutukset ovat kestäneet keskimäärin noin 30 vuorokautta.

Sattajärven veden kokonaisfosforipitoisuuden tuotantokauden keskiarvot ovat olleet 22–51 µg/l vuosina 2000–2006. Keskimääräinen kokonaistyppi- pitoisuus on vastaavasti ollut 540–690 µg/l. Kiintoainepitoisuus on ollut keskimäärin noin 5 mg/l. Veden värin keskiarvo on ollut humusvesille tyy- pillisesti 107 mg/l Pt.

Vedenlaatutietojen ja juoksutusten vesimäärän (62 000 m³/vrk) perusteella on veden mukana vuorokaudessa kulkeutunut kokonaisfosforimäärä ollut keskimäärin 2,5 kg, kokonaistyppimäärä 39 kg ja kiintoainemäärä 300 kg.

Vuosikuormitus on näillä perusteilla laskettuna 75 kg fosforia, 1 160 kg typpeä ja 9 000 kg kiintoainetta.

Vuosien 2000–2006 lannoitusmäärien perusteella laskettuna lannoitukses- ta aiheutuva fosforin lisäkuormitus vesistöön on ollut keskimäärin 0,18 kg/ha vuodessa. Nykyisen lannoitustason nelinkertaistaminen aiheut- taisi fosforin lisäkuormitukseksi noin 0,7 kg/ha.

Fosforikuormitukset ovat kaikilla laskentatavoilla tarkasteltuna selvästi pie- nempiä kuin Kalanviljelyn ympäristönsuojeluohjeessa (ympäristöministeriö 2000) asetettu tavoite (0,9 kg/ha).

TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ

Yleiskuvaus vesistöstä sekä vesistön tila ja käyttö

Sattajärven pinta-ala on 200 hehtaaria. Sattajärvi kuuluu Vanttausjärven vesistöalueeseen (65.244). Sattajärven valuma-alueen pinta-ala on 14 km². Sattajärven vedet juoksutetaan Sattaojaa pitkin Vanttausjärveen ja siitä Välijoen, Alajärven ja Vanttausjoen kautta Kemijokeen.

Sattajärvi on fosfori- ja typpipitoisuuden perusteella rehevä. Luonnonravin- tolammikon fosfori sitoutuu pääasiassa kalastoon ja muuhun biomassaan, sedimentoituu pohjalle tai poistuu muutoin kierrosta.

Vanttausjärvi on vedenlaatutietojen perusteella karu ja ruskeavetinen. Sen vesi on vähäravinteisempaa kuin Sattajärven vesi.

Sattajärven rannoilla ei ole asutusta eikä virkistyskäyttöä lukuun ottamatta syksyistä vesilintujen metsästystä. Järven ainoa käyttötarkoitus on luon- nonravintoviljely.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

Vaikutus pintavesiin

Vanttausjärven ja Sattajärven vedenlaatuerojen perusteella kuormitus hieman vaikuttaa Vanttausjärven vedenlaatuun. Siinä ei kuitenkaan ole havaittu muutoksia Sattajärven lammikon toiminnan aikana vuodesta 1983 alkaen. Juoksutukset tapahtuvat syys–lokakuussa, jolloin veden perustuo- tanto ei ole enää voimakasta, eikä mahdollinen ravinnepitoisuuden lisäys aiheuta muutoksia vesistön rehevyystasoon.

Jätteet ja toiminnan muut vaikutukset ympäristöön

Jätteitä syntyy vähän. Kuolleet kalat, joita ajautuu kiinniottolaitteiden sih- teihin vähäisiä määriä (yleensä muutamia satoja yksilöitä vuosittain), vie- dään kaatopaikalle. Yhdyskuntajätteet toimitetaan säkissä kaatopaikalle.

Sattajärven ympäristö on asumatonta. Toiminta ei aiheuta melu- tai haju- haittoja eikä lisää juurikaan liikennettä. Toiminta ei aiheuta päästöjä il- maan.

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Hakija tarkkailee toimintaa veden säännöstelyn ja tuotannollisten veden- laatutekijöiden osalta. Tarkkailu ei ole hakijan velvoitteena, mutta lammi- kon käyttö ja tuotannon suunnittelu edellyttävät vedenlaadun säännöllistä tarkkailua. Lammikon tuotannollista tarkkailua tullaan jatkamaan nykyisellä tavalla. Lammikosta otetaan vesinäytteitä vähintään kolme kertaa vuodes- sa touko-elokuussa. Vesinäytteistä analysoidaan pH, väri, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, kiintoaine ja rauta. Tuotannollisen tarkkailun tulokset tulevat hakijan omaan käyttöön.

Koska kuormituksen vesistövaikutukset arvioidaan vähäisiksi, Sattajärven tyhjennysaikaista vedenlaatua ja kuormitusta esitetään tarkkailtavaksi joka kolmas vuosi ottamalla näytteet lähtevästä vedestä tyhjennyksen alkuvai- heessa, puolivälissä ja lopulla.

Lisäksi hakija tarkkailee Sattajärven vedenkorkeuksia ja tyhjennysvirtaa- mia, jotka kirjataan lammikolla käyntien yhteydessä.

Hakija on esittänyt tarkkailuksi seuraavaa:

– Lannoitus- ja tuotantomääristä sekä vedenkorkeuksista ja tyhjennysvir- taamista pidetään kirjaa.

– Kuormituksen arvioimiseksi lammikosta mitataan kasvatuskauden ai- kana vähintään kolme kertaa kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonais- typpi ja kiintoaine. Tyhjennysaikaista vedenlaatua tarkkaillaan ottamal- la joka kolmas vuosi näytteet lähtevästä vedestä tyhjennyksen alkuvai- heessa, puolivälissä ja lopulla. Näytteistä määritetään kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi ja kiintoaine.

– Vuosiyhteenveto toimitetaan Lapin ympäristökeskukselle ja Rovanie- men kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Siinä esitetään Sattajärven luonnonravintolammi- kon toiminta ja tuotanto, vedenkorkeudet ja tyhjennysvirtaamat, veden- laatu ja päästöt, muodostuneet jätteet ja toteutettu tarkkailu. Vuosiyh- teenveto tehdään soveltuvin osin ympäristöhallinnon lomakkeille.

KORVAUKSET

Sattajärven käytöstä luonnonravintolammikkona ei hakijan mielestä aiheu- du korvattavaa vahinkoa.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksen täydennykset

Hakija on täydentänyt hakemusta 6.6.2007 muun muassa ajantasaisilla tiedoilla toiminnasta ja asianosaisista.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympä- ristölupavirastossa ja Rovaniemen kaupungissa 13.7.–13.8.2007 sekä eri- tyistiedoksiantona asianosaisille. Ympäristölupavirasto on pyytänyt lausun- non Lapin ympäristökeskukselta, Lapin työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Rovaniemen kaupungilta ja sen kaavoitus-, terveydensuojelu- ja ympäris- tönsuojeluviranomaiselta. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Lapin Kansa -lehdessä 13.7.2007.

Lausunnot

1. Lapin ympäristökeskus

Ympäristökeskus on katsonut, että Sattajärven luonnonravintolammikolle voidaan myöntää toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa, mikäli lupa- määräyksissä otetaan huomioon seuraavaa:

Hakijan on pidettävä toimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukai- sessa kunnossa sekä järjestettävä toiminta siten, ettei rakenteista, laitteista tai toiminnasta aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle.

Säännöstelylaitteet on lukittava, jotta asiattomien pääsy rakenteisiin este- tään. Lammikon tyhjennysjuoksutus tulee järjestää siten, että haitallisia vaikutuksia alapuolisessa vesistössä ei esiinny. Lammikon tyhjennyksen aloittamisesta on hyvissä ajoin ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle.

Sattajärven luonnonravintolammikossa kasvatettavaa kalamäärää ei ole tarpeen rajoittaa, mutta poikasia ei saa ruokkia. Luonnonravintolammikon tuotanto ja tuotannon jatkuvuus edellyttävät riittävää veden ravinteisuutta sekä kasvatettavalle kalalajille ja sen ravintoeläimille soveltuvaa veden pH:ta, mistä johtuen lupa kemiallisten lannoitteiden ja kalkin käyttämiseen hakijan esittämällä tavalla voidaan sallia. Lannoitukset ja kalkitukset on tehtävä lammikon vedenlaadun seurantaan tukeutuen välttäen liikalannoi- tusta ja -kalkitusta. Ympäristökeskuksen näkemys on, ettei lammikon poh- jan muokkaamista tule sallia eikä lannoitteita ja kalkkia saa varastoida lam- mikkoalueella.

Lammikkoon tyhjennyksen jälkeen jääneiden kalojen poisto rotenonilla asianmukaisin käyttöluvin on hyväksyttävissä.

Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän.

Kaikki muodostuvat jätteet on käsiteltävä ja edelleen toimitettava Rova- niemen kaupungin jätehuoltomääräyksiä noudattaen.

Kalataudeista on välittömästi ilmoitettava Rovaniemen kaupungin eläinlää- kärille. Kalatautitapaukset ovat poikkeustilanteita, joista on tehtävä ilmoitus myös Lapin ympäristökeskukselle. Kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta sekä käytetyistä lääkkeistä ja kemikaaleista on tehtävä merkinnät laitoksel- la pidettävään hoitopäiväkirjaan. Poikkeustilanteista annettavassa lupa- määräyksessä tulee ottaa huomioon myös mahdollisen tarkkailun järjestä- minen. Muilta osin hakijan esitys häiriötilanteita ja muita poikkeuksellisia ti- lanteita koskevaksi lupamääräykseksi on asianmukainen.

Luonnonravintolammikon käyttötarkkailu tulee järjestää hakijan esittämällä tavalla ottaen huomioon tässä lausunnossa mainitut täsmennykset. Hoito- päiväkirjaan on merkittävä hakijan esittämän lisäksi ainakin tiedot lammi- kon rakenteiden tarkastuksista ja huolloista, vastakuoriutuneiden poikasten istutuksista, kalataudeista ja niiden hoidosta, kalakuolemista, lannoituksis- ta, kalkituksista, näytteenotoista, jätehuoltoon liittyvistä toimista ja muista mahdollisista tapahtumista, joilla voi olla vaikutusta ympäristöön sekä niitä koskevista valituksista. Hoitopäiväkirja on säilytettävä vähintään viiden vuoden ajan ja se on pyynnöstä esitettävä valvovalle viranomaiselle.

Luonnonravintolammikon tyhjennysjuoksutusten aikana päästöjä tulee tarkkailla. Hakijan esitys päästötarkkailuksi voidaan hyväksyä. Vesinäyt- teistä on analysoitava ainakin hakijan esittämät vedenlaadun muuttujat.

Sattajärvi juoksutetaan Sattajokea pitkin säännösteltyyn Vanttausjärveen, jonka säännöstelytilavuus on yli 19 milj. m³. Vaikutukset Vanttausjärveen jäänevätkin kokonaisuudessaan vähäisiksi, mutta voivat olla Sattaperässä havaittavia juoksutusten aikana. Sattaperässä on loma-asuntoja. Ympäris- tökeskuksen mielestä hakijan on ainakin yhtenä vuonna lupakauden aika- na tehtävä myös vaikutustarkkailua Sattajärven alapuolisessa vesistössä.

Vaikutustarkkailuna on ennen tyhjennysjuoksutuksen alkua sekä samanai- kaisesti tyhjennysjuoksutuksen lopulla otettavan päästötarkkailunäytteen kanssa otettava vesinäytteet Vanttausjärven Sattaperästä Lammasniemen kohdalta sopivaksi katsotulta paikalta. Näytteet on otettava metrin syvyy- deltä ja niistä on analysoitava ainakin hakijan päästötarkkailua varten esit- tämät kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja fosfaattifosfori sekä sameus, pH ja näkösyvyys. Tarkkailut on toteutettava siten, että päästöistä ja niiden vai- kutuksista saadaan luotettava tieto. Näytteenottajalla tulee olla riippumat- toman sertifiointielimen varmistama pätevyys näytteenottoon ja näytteet on analysoitava SFS-standardien mukaisia tai muita ympäristöhallinnon hy- väksymiä määritysmenetelmiä käyttäen. Vuosiyhteenveto toteutetusta käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusta on toimitettava tarkkailuvuotta seu- raavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä Lapin ympäristökes- kukselle ja Rovaniemen kaupungin ympäristöviranomaiselle. Vaikutustark- kailu voidaan hyväksyä edellä sanotun mukaisena jo lupapäätöksessä.

Vanttausjärven Sattaperästä valitun havaintopaikan koordinaatit tulee il- moittaa ympäristökeskukselle viimeistään kolme kuukautta ennen vaikutus- tarkkailun aloittamista. Ympäristökeskukselle tulee antaa oikeus tehdä tarkkailuun tarpeelliseksi katsottavia muutoksia lupapäätöksen estämättä.

Päätöksessä tulee antaa tarpeelliset toiminnan lopettamista koskevat lu- pamääräykset.

Lupamääräysten tarkistamishakemus tulee velvoittaa jätettäväksi 31.12.2018 mennessä.

2. Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus

Työvoima- ja elinkeinokeskuksella ei ole ollut huomautettavaa hakemuk- sesta. Toiminta on kalatalouden kannalta tärkeää laajojen kalanhoitovel- voitteiden toteuttamiseksi. Luonnonravintolammikon tuotanto ja suunnitel- man mukainen lannoitus ja kalkitus eivät aiheuta merkittäviä vaikutuksia alapuolisessa vesistössä. Lannoituksen voidaan katsoa olevan tarpeen riit- tävän poikastuotannon turvaamiseksi.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Ympäristölupavirasto on 14.8.2007 varannut hakijalle tilaisuuden antaa vastine lausuntojen johdosta. Vastineessaan hakija on ilmoittanut, ettei sil- lä ole huomautettavaa lausunnoissa esitetystä.

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U

YMPÄRISTÖLUPARATKAISU

Ympäristölupavirasto myöntää Voimalohi Oy:lle ympäristöluvan Sattajär- ven luonnonravintolammikon käyttöön kalanpoikasten kasvatuksessa Ro- vaniemen kaupungissa.

Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. Ennakoi- mattoman vahingon varalta annetaan jäljempää ilmenevä ohjaus.

Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä.

LUPAMÄÄRÄYKSET

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin

1. Lammikon veden pH-tasoa saa säätää lisäämällä lammikkoon kalkkia enintään 200 kg/ha.

2. Lammikkoa saa lannoittaa teollisesti valmistetulla fosforilannoitteella ke- sä-heinäkuussa, kun lammikosta ei ole juoksutusta. Lannoitus on lopetet- tava vähintään kuukausi ennen lammikon tyhjentämisen aloittamista. Vuo- sittain lisättävän lannoitteen kokonaisfosforisisältö saa olla enintään 180 kg.

3. Lannoitus ja kalkitus on tehtävä lammikon vedenlaadun seurantaan tu- keutuen välttäen liikalannoitusta ja -kalkitusta.

4. Kaloja ei saa ruokkia eikä lammikon pohjaa pöyhiä.

5. Lammikko on 15.8. jälkeen tyhjennettävä niin hitaasti, tasaisesti ja huo- lellisesti, että ylimääräiseltä kuormitukselta alapuolisessa vesistössä välty-

tään. Lammikon tyhjennyksen aloittamisesta on hyvissä ajoin ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle.

Päästöt ilmaan ja melu

6. Luonnonravintolammikon toiminnasta ei saa aiheutua kohtuuttomia hait- toja ympäristölle.

Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen

7. Toiminnassa on huolehdittava, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kuolleet kalat ja pakkausjäte on käsiteltävä Rovaniemen kaupungin jätehuoltomää- räysten mukaisesti. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti.

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

8. Poikkeustilanteista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön tai voi aiheutua muuta ympäristövahinkoa, on viipymättä ilmoitettava Lapin ympä- ristökeskukselle ja Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisel- le. Luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahin- kojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen ja vastaisten vahin- kojen estämiseksi sekä järjestettävä tarpeellinen tarkkailu.

9. Lammikon syvänteisiin mahdollisesti jääneet kalat saa tuhota rotenonilla asianmukaisin käyttöluvin. Tuhoamisesta ei saa aiheutua haittaa ympäris- tölle.

10. Lammikolla ilmenevistä kalataudeista on ilmoitettava viipymättä Lapin ympäristökeskukselle. Lisäksi kalataudeista ilmoittamisen osalta on nouda- tettava eläintautilain säännöksiä.

Tarkkailu- ja raportointimääräys

11. Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista ja huolehdittava toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä tarkkailutulos- ten raportoinnista tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti.

Ympäristölupavirasto voi tarvittaessa muuttaa ja ympäristökeskus tarken- taa käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailua.

12. Sattajärven luonnonravintolammikolle on nimettävä vastuullinen hoita- ja, jonka yhteystiedot on ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle.

Toiminnan lopettaminen

13. Jos lammikon toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennak- koon ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle ja Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA

Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimatonta vahinkoa koskevan korvausha-

kemuksen yhteydessä voi esittää myös luvasta poiketen aiheutetun va- hingon korvaamista koskevan vaatimuksen.

RATKAISUN PERUSTELUT

Ympäristönsuojelulain mukaisen lupaharkinnan perusteet

Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudattaen hakemukses- sa tarkoitettu Sattajärven käyttäminen luonnonravintolammikkona täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Luvan myöntämisen edellytykset

Ottaen huomioon lupamääräykset luonnonravintolammikon käytöstä sekä lannoitteen määrästä ja laadusta toiminta vastaa Sattajärven luonnonravin- tolammikon olosuhteet huomioon ottaen parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia ja on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukainen.

Asetetut lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan sijoi- tuspaikka huomioon ottaen luvan mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioi- den aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittä- vää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjave- den pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, veden hankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaa- rantumista toiminnan vaikutusalueella tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloil- le.

Lupamääräysten perustelut

Luonnonravintolammikon aiheuttamaa kuormitusta ei ole mahdollista koh- tuullisin kustannuksin rajoittaa muutoin kuin pitämällä tyhjennysaika riittä- vän pitkänä, juoksuttamalla vettä tasaisesti, liikalannoituksen välttämisellä ja lopettamalla lannoitus hyvissä ajoin ennen tuotantokauden loppumista sekä välttämällä pohjalietteen sekoittamista veteen tyhjennysaikana. Juok- sutusten vaikutusta vedenlaatuun on seurattava.

Ottaen huomioon lammikon sijainti yleisluontoiset määräykset haju- ja meluhaittojen vähentämisestä ovat riittävät.

Kuolleiden kalojen ja jätteiden käsittelystä on annettu tarpeelliset määräyk- set.

Ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin perusteella luvan saajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Tämän vuoksi luon- nonravintolammikolla pidetään hoitopäiväkirjaa, johon kirjataan kaikki hoi- to- ja kunnossapitotapahtumat. Lisäksi luvan saajan velvoitteeksi on mää- rätty päästötarkkailu ja Vanttausjärven Sattaperään kohdistuva vaikutus- tarkkailu.

LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA

Lapin ympäristökeskuksen vaatimukset on otettu lupamääräyksistä ilme- nevästi huomioon.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN

Päätöksen voimassaolo

Lupa myönnetään toistaiseksi voimassa olevana. Toiminnan harjoittaminen edellyttää, että luvan saajalla on oikeus hanketta varten tarvittaviin aluei- siin.

Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomai- sen aloitteesta peruuttaa luvan.

Lupamääräysten tarkistaminen

Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus on tehtävä ympäristö- lupavirastolle 31.12.2018 mennessä uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan.

Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto hoitopäiväkirjasta ja kuormituksesta sekä arvio hankkeen vai- kutuksesta vesistön vedenlaatuun ja käyttökelpoisuuteen. Lisäksi hake- mukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset ympäristökuormituksen vähen- tämiseksi toteutusaikatauluineen ja muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset.

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännök- siä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistami- sesta, asetusta on luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 §:n nojalla.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus

Tämä päätös tulee noudatettavaksi sen saatua lainvoiman.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki 41 §, 42 § 1 momentti, 43 § 1 ja 3 momentti, 45 § 1 momentti, 46 § 1 momentti ja 55 § 2 momentti

Jätelaki 4 § ja 6 §

KÄSITTELYMAKSU

Ratkaisu

Lupa-asian käsittelymaksu on 1 530 euroa.

Perustelut

Luonnonravintolammikkoa koskevan ympäristölupapäätöksen käsittely- maksu on alla mainitun oikeusohjeen liitteenä olevan maksutaulukon mu- kaisesti 1 530 euroa.

Oikeusohje

Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suorit- teista (1388/2006)

MUUTOKSENHAKU

Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.

Jukka Sihvomaa

Jorma Rantakangas Mikko Keränen

Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneu- vos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Jorma Rantakangas ja Mikko Keränen (esittelijä).

Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 690 182.

MK/es

Liitteet

Liite 1 Valitusosoitus Liite 2 Tarkkailuohjelma

Liite 1

VALITUSOSOITUS

Valitusviranomainen Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muu- tosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Poh- jois-Suomen ympäristölupavirastoon.

Valitusoikeus Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saat- taa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asian- omaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset.

Valitusaika Valitusaika päättyy 13.2.2008, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Poh- jois-Suomen ympäristölupavirastossa.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta

- valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa kos- kevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, säh- köposti: vaasa.hao@om.fi)

- miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan

- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)

Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai- semmin toimitettu viranomaiselle

- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta

- jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon

Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kir- jaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä en- nen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, teleko- piona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun vali- tuskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymis- tä.

Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot

Käyntiosoite:

28.1.2008 saakka Isokatu 14, 6. kerros 29.1.2008 alkaen Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu

puhelin: asiakaspalvelu 020 690 182;

telekopio 020 490 6499

sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi

aukioloaika: klo 8–16.15

Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyn- timaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suorit- teista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapa- uksista, joissa maksua ei peritä.

Liite 2

SATTAJÄRVEN LUONNONRAVINTOLAMMIKON TARKKAILU Käyttötarkkailu

Luonnonravintolammikon käyttötarkkailu toteutetaan pitämällä hoitopäivä- kirjaa. Siihen merkitään päivittäin lammikon hoito- ja kunnossapitotapah- tumat, tuotantotiedot, kalkitukset ja lannoitukset (ajankohta, määrä), ha- vainnot lammikon ja alapuolisen vesialueen vedenlaadusta (levänkasvu, sameus ym.), vedenkorkeudet, hajuhavainnot, kalataudit ja niiden hoito ja käytetyt lääkkeet ja kemikaalit, kalakuolemat, näytteenotot, jätehuolto, juoksutusten ajankohta, kesto ja määrä sekä muut huomionarvoiset lam- mikkoviljelyyn tai lammikon tai sen ympäristön tilaan vaikuttavat tekijät ja niitä koskevat valitukset.

Hoitopäiväkirjan säilytyspaikka on ilmoitettava valvoville viranomaisille ja se pyydettäessä esitetään niille. Luvan saaja antaa pyydettäessä ympäris- tökeskukselle hoitopäiväkirjassa esitettävien tietojen luotettavuuden tarkis- tamiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset.

Tarvittavan lannoitemäärän arvioimiseksi ja tehdyn kalkituksen vaikutusten toteamiseksi otetaan Sattajärvestä kasvatuskauden aikana vähintään kol- me kertaa vesinäytteitä, joista määritetään pH, väri, kokonaisfosfori, fos- faattifosfori, kokonaistyppi, kiintoaine ja rauta.

Päästötarkkailu

Tyhjennysaikaista vedenlaatua tarkkaillaan ottamalla joka kolmas vuosi luonnonravintolammikon padolta kertanäytteet lähtevästä vedestä tyhjen- nyksen alku-, keski- ja loppuvaiheessa. Näytteistä määritetään kokonais- fosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi ja kiintoaine. Ensimmäisen kerran näytteet on otettava vuonna 2008.

Vaikutustarkkailu

Vaikutustarkkailua tehdään ainakin yhden kerran lupakauden aikana Vant- tausjärven Sattaperästä Lammasniemen kohdalta sopivaksi katsotulta pai- kalta. Valitun havaintopaikan koordinaatit ilmoitetaan viimeistään kolme kuukautta ennen vaikutustarkkailun aloittamista Lapin ympäristökeskuksel- le. Vesinäytteet otetaan ennen tyhjennysjuoksutuksen aloittamista ja tyh- jennysjuoksutuksen lopulla samanaikaisesti päästötarkkailunäytteen kans- sa. Näytteet otetaan metrin syvyydeltä ja niistä määritetään kokonaisfosfo- ri, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, sameus, pH ja näkösyvyys.

Raportointi

Hoitopäiväkirja toimitetaan Lapin ympäristökeskukselle kasvatuskauden päätyttyä ympäristökeskuksen määräämänä ajankohtana.

Päästötarkkailun kunkin näytteenottokerran tulokset toimitetaan viipymättä, viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta, Lapin ympäristökeskuksel- le ja Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Poikkeuk- sellisiin tuloksiin liitetään lyhyt kommentti. Päästötiedot lähetetään ympäris- tökeskukselle sähköisessä muodossa siirrettäväksi ympäristönsuojelun tie- tojärjestelmään ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla.

Vesistö- ja käyttötarkkailun vesinäytteiden tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua tai viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta Rovanie- men kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Lapin ympäristökes- kukselle suoraan vedenlaaturekisteriin siirrettävässä muodossa. Poikkeuk- sellisiin tuloksiin liitetään lyhyt kommentti.

Vuosiyhteenveto toteutetusta käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusta on toimitettava tarkkailuvuotta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä La- pin ympäristökeskukselle ja Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluvi- ranomaiselle, Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikölle ja Suomen ympäristökeskukselle. Raportissa on käytettävä soveltuvin osin hyväksi Lapin ympäristökeskuksen ottamien vesinäytteiden analyysitulok- set.

Laadunvarmistus

Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja tai muita kyseisten viran- omaisten hyväksymiä määritysmenetelmiä.

Tarkkailua koskevissa yhteenvetoraporteissa esitetään tulosten lisäksi tarkkailua koskevat epävarmuustekijät ja käytetyt laskentamenetelmät.

Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkkailun tarkentamis- ja muutossuosi- tukset.