LUPAPÄÄTÖS
Nro 6/05/1
Dnro PSY-2003-Y-190
Annettu julkipanon jälkeen 14.1.2005
ASIA
Joukamon Lohen kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalouslupa, KuusamoLUVAN HAKIJA
Joukamon Lohi Ay Tauriaisentie 2893999 KUUSAMO
SISÄLLYSLUETTELO
HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO ... 4
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI ... 4
VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE ... 4
YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 5
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE 5 TOIMINTA... 5
Yleiskuvaus toiminnasta ... 5
Vesilain mukainen toiminta ... 5
Rakentaminen... 5
Veden johtaminen ja pohjaveden otto ... 6
Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta... 6
Ruokintatapa ja rehun käyttö ... 6
Tuotteet, tuotantomäärä ja kapasiteetti ... 6
Polttoaineet... 6
Veden käyttö laitoksella ... 6
Jäteveden puhdistus... 6
Kaatopaikka ja varastointi... 7
Liikennejärjestelyt ... 7
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) ... 7
YMPÄRISTÖKUORMITUS ... 7
Päästöt pintavesiin... 7
Päästöt maaperään ja pohjaveteen ... 8
Päästöt ilmaan ... 8
Melu ja tärinä ... 8
Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen ... 8
LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ ... 8
Alueen ja ympäristön yleiskuvaus... 8
Alueen luonto ja suojelukohteet ... 9
Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 9
Vesistön tila ja käyttö ... 9
Veden laatu... 9
Vesistön käyttökelpoisuus ... 9
Kalatalous ... 10
Muut kuormittavat toiminnat... 10
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN ... 10
Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin ... 10
Vaikutus pintavesiin ... 10
Vaikutus maaperään ja pohjaveteen... 11
Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus ... 11
Melun ja tärinän vaikutukset ... 11
Vesilain mukainen intressivertailu... 11
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 11
Käyttötarkkailu ... 11
Päästötarkkailu ... 11
Vaikutustarkkailu... 12
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 12
Riskinarviointi... 12
VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET ... 12
Vahinkoja estävät tai vähentävät toimenpiteet... 12
Kalataloudelliset velvoitteet... 12
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 12
Lupahakemuksen täydennykset ... 12
Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 13
Muistutukset ja mielipiteet... 13
1. Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission Suomen ryhmä ... 13
2. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus... 13
3. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus, kalatalousyksikkö... 14
4. Kuusamon kaupunki, ympäristölautakunta ... 14
5. Kuusamon kaupungin kaavoitusviranomainen ... 15
6.Kuusamon kalastusalue... 15
7. Joukamon kalavesien osakaskunta ... 15
8. AA (Multikallio RN:o 51:3, Kuusamo Lämsänkylä) ... 16
Hakijan kuuleminen ja selitys ... 16
Neuvottelut ja tarkastukset... 18
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 18
VESITALOUSLUPARATKAISU ... 18
YMPÄRISTÖLUPARATKAISU ... 18
LUPAMÄÄRÄYKSET ... 19
Vesitalousluvan määräykset ... 19
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ... 19
Päästöt pintavesiin ja maaperään... 19
Päästöt ilmaan ... 20
Melu ja tärinä ... 20
Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen ... 20
Varastointi... 20
Tarkkailu- ja raportointimääräykset ... 20
Tarkkailuohjelmien muuttaminen ja tarkentaminen... 20
Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet ... 21
Toiminnan lopettaminen... 21
OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE ... 21
RATKAISUN PERUSTELUT... 21
Lupaharkinnan perusteet ... 21
Luvan myöntämisen edellytykset ... 21
Vesitalouslupa ... 21
Ympäristölupa... 22
Lupamääräysten perustelut ... 22
Vesitalousluvan määräykset ... 22
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 22
Tarkkailu- ja raportointimääräykset... 23
Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet ... 23
Toiminnan lopettaminen... 23
VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN ... 23
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ... 24
Päätöksen voimassaolo ... 24
Lupamääräysten tarkistaminen ... 25
Korvattavat päätökset ... 25
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen ... 25
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 25
Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus ... 25
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 25
KÄSITTELYMAKSU... 25
Ratkaisu ... 25
Perustelut... 26
Oikeusohje ... 26
MUUTOKSENHAKU ... 27
HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO
Joukamon Lohi Ay on ympäristölupavirastoon 30.12.2003 toimittamassaan hakemuksessa hakenut ympäristö- ja vesitalouslupaa toiminnan jatkami- seen Joukamon kalankasvatuslaitoksella siten, että
-laitokselle johdettava vesimäärä on 800 l/s (voimassa olevassa luvassa 0,5 m3 /s 1.5.–30.9. välisenä aikana ja 0,3 m3/s muuna aikana)
-käytettävä kuivarehumäärä on enintään 49 000 kg vuodessa -kasvatettava kalamäärä lisäkasvuna 49 000 kg kirjolohta vuodessa Kalalaitoksen tontilla olevan asuinrakennuksen yhteyteen rakennetussa perkaamossa perataan kalaa 40 000 kg vuodessa, johdetaan syntyvät ve- rivedet(12 m3/v) ja muut jätevedet kahden sakokaivon ja imeytyskentän kautta maaperään. Sakokaivot tyhjennetään kerran vuodessa kynnöspel- toon tai kompostiin. Perkausjätteet (8000 kg/v) ja kuolleet kalat (30-50 kg/v) viedään läheiselle kettutarhalle rehuksi ja osa kompostoidaan. Per- kauksessa käytetään porakaivon vettä 70 m3/v.
Tyhjät rehusäkit (200 kg/v) poltetaan pienissä erissä laitoksella.
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Kalankasvatuslaitos sijaitsee Kuusamon kaupungin Lämsänkylässä Kas- sanajoen varressa. Laitos sijaitsee kokonaan tilalla Maikku RN:o 8:2, jonka omistavat Jyri Heiskanen ja Silja Heiskanen.
VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Vesilain 9 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan muun kuin vesialueen omista- jan tai osakkaan johtaessa vettä vesistöstä muuhun tarkoitukseen kuin ta- lousvedeksi, veden johtamiseen ja sitä varten tarvittavien laitteiden pitämi- seen toisen vesialueella on haettava lupa.
Milloin vesialueen omistaja tai osakas haluaa johtaa alueelta vettä nestee- nä käytettäväksi ja sanottu toimenpide aiheuttaa vesilain 1 luvun 12- 15 §:ssä tarkoitetun muutoksen tai seurauksen.
YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 11 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava kalankasvatuslaitokselle, jossa käytetään vä- hintään 2 000 kg vuodessa kuivarehua taikka jos kalan lisäkasvu on vähin- tään 2 000 kg vuodessa.
Saman asetuksen 1 §:n 10 c) kohdan perusteella ympäristölupaa on haet- tava kalastustuotteita käsittelevälle laitokselle, johon sovelletaan eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta annettua lakia
(1195/1996).
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalankasvatusta koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 6) kohdan nojalla ja veden johtamista koskevissa vesilain mu- kaisissa lupa-asioissa vesilain 9 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE
Pohjois-Suomen vesioikeus on 24.6.1974 antamallaan päätöksellä
nro 59/74/II myöntänyt Joukamon Lohelle luvan kalanviljelylaitoksen raken- tamiseen. Joukamon Lohen omisti Jyri Heiskasen isä Eero Heiskanen.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on 28.5.1996 merkinnyt Jyri ja Mir- jami Heiskasen jätekuljetuksen jätetiedostoon. Kerättävät ja kuljetettavat jätteet ovat lihan, kalan ja muiden eläinperäisten elintarvikkeiden valmis- tuksessa ja jalostuksessa syntyviä jätteitä 500 kg/v ja sakokaivolietteitä 45 500 kg/v.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ympäristölupayksikön 21.3.2003 antaman päätöksen mukaan kalankasvatustoiminnalle on haettava Poh- jois-Suomen ympäristölupavirastolta 31.12.2003 mennessä ympäristön- suojelulain mukaista ympäristölupaa.
Kuusamon kaupungin kaavaviranomaisen 17.5.2004 päivätyn lausunnon mukaan alueella ei ole vahvistettua kaavaa eikä muita maankäytön suunni- telmia.
TOIMINTA
Yleiskuvaus toiminnasta
Laitoksella kasvatetaan kirjolohta tehdasvalmisteisella kuivarehulla ruoka- kalaksi kolmen kesän aikana. Kalat ovat laitoksessa talvien yli. Kalat ruoki- taan käsinruokintana. Perkaamossa perataan oman laitoksen kaloja.
Vesilain mukainen toiminta
Rakentaminen
Joukamon Lohen laitoksen nykyiset maavaraiset kasvatusaltaat (3 kpl) ja muut rakenteet on tehty 1980-luvun alkupuolella. Altaiden ylä- ja alapääs- sä on kalojen karkaamisen estävät sihtirakenteet. Laitoksen käyttämä ve- simäärä säädetään ja mitataan tulokanavassa olevalla säätö- ja mittapa- dolla. Kasvatusaltaista vesi johdetaan selkeytysaltaaseen, jonka pinta-ala on 1350 m2 ja tilavuus 1400 m3. Selkeytysaltaassa on lietteen laskeuttami- seksi lietetaskut. Selkeytysaltaasta liete pumpataan lähistöllä olevaan 20 x 20 m lietealtaaseen. Rakenteita on uusittu vuosien varrella tarpeen mu- kaan. 1970-luvulla rakennetut maa-altaat eivät ole enää käytössä.
Veden johtaminen ja pohjaveden otto
Joukamon laitokselle saadaan Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksen mukaan johtaa vettä Kassanajoesta 0,5 m3/s 1.5.–30.9. välisenä aikana ja 0,3 m3/s muuna aikana sekä johtaa käytetty vesi välittömästi laitoksen ala- puolella Välijärveen. Vedenotto tapahtuu vapaana virtauksena Kassana- joesta.
Kasvatuksessa käytetty vesi johdetaan selkeytysaltaan kautta Välijärveen.
Asuintalon yhteyteen rakennettuun perkaamoon otetaan vesi omasta po- rakaivosta (70 m3/vuosi).
Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta
Ruokintatapa ja rehun käyttö
Ruokinnalle, käytettävän rehun määrälle tai laadulle ja kasvatettavalle ka- lamäärälle ei ole vesioikeuden päätöksessä asetettu rajoitteita. Ainoastaan keinorehun yliannostusta tulee välttää. Kaloja ruokitaan käsinruokintana.
Kaloja ei ruokita talvella.
Tuotteet, tuotantomäärä ja kapasiteetti
Laitoksella kasvatetaan kirjolohta tehdasvalmisteisella kuivarehulla ruoka- kalaksi kolmessa maavaraisessa altaassa, joiden yhteispinta-ala on 3 350 m2 ja tilavuus 4 620 m3.
Vuosina 2000–2003 kasvatuksessa käytettiin rehua 27 425–36 003 kg, keskimäärin 31 700 kg/v ja rehukerroin on ollut 1,2–1,54, keskimäärin 1,46.
Vuosina 2000–2003 laitoksella tuotettiin kalaa lisäkasvuna mitattuna 17 824–24 500 kg/v, keskimäärin 21 950 kg. Kalojen mäti otetaan perka- uksen yhteydessä talteen ja myydään tuotteina. Kalat ovat kaikki naaraita, joten mädin talteenotto vähentää perkausjätemäärää.
Polttoaineet
Toiminnassa ei muodostu mineraaliöljypohjaisten tuotteiden jätteitä.
Veden käyttö laitoksella
Vesi otetaan maavaraisella kanavalla ja johdetaan mitta- ja säätöpadon kautta sihtipadon läpi kasvatusaltaaseen 1 ja sieltä sihtipatojen läpi rinnak- kain oleviin kasvatusaltaisiin 2 ja 3, joiden alapäässä olevien sihtipatojen kautta vesi johdetaan lietetaskuilla varustettuun selkeytysaltaaseen ja sen alapäässä olevan pohjapadon yli Välijärveen. Käyttövettä ei erikseen puh- disteta.
Jäteveden puhdistus
Kalojen ulosteita ja rehua sisältävä kiintoaine laskeutuu laitoksen alapääs- sä olevaan selkeytysaltaaseen, josta laskeutunut liete poistetaan imuruop- paajalla kaksi kertaa kasvukaudessa. Liete pumpataan lietealtaaseen, jos- sa se laskeutuu ja selkeytynyt vesi imeytyy maahan. Liete, jota muodostuu
kasvukaudessa kuivuneena noin 500 kg, ajetaan kynnöspellolle kerran vuodessa.
Perkaamon jätevedet johdetaan kahden sakokaivon kautta pellolla olevalle imeytyskentälle. Se on nykyisin tukkeutunut. Sakokaivoista liete poistetaan kerran vuodessa ja kuljetetaan kynnöspeltoon tai kompostoidaan.
Kaatopaikka ja varastointi
Laitoksella ei ole omaa kaatopaikkaa. Kuolleet kalat ja perkausjätteet toi- mitetaan kettutarhayrittäjälle ja osa kompostoidaan. Perkaamon sakokaivo- jätteet viedään kynnöspeltoon tai kompostiin. Kuivarehu varastoidaan kate- tussa varastossa.
Liikennejärjestelyt
Liikenne laitokselle tapahtuu Lämsänkylän maantien ja Tauriaisen paikal- listien kautta. Raskaampi liikenne liittyy kalojen tuontiin keväällä, rehun tuontiin kesällä ja syksyllä sekä perattujen kalojen kuljetukseen markkinoil- le.
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)
Laitoksen vesistökuormitusta pyritään vähentämään laitoksen huolellisella hoidolla, ruokintaa optimoimalla ja käyttämällä mahdollisimman vähän ra- vinteita sisältävää kuivarehua.
Kalankasvatuksen merkittävimpänä ympäristövaikutuksena pidetään sen rehevöittäviä vaikutuksia vesiluontoon. Kirjolohen kasvatuslaitosten ravin- nepäästöjä voidaan vähentää parhaiten kehittämällä edelleen rehun koos- tumusta ja ruokintamenetelmiä.
Kasvatuksesta tulevat uloste- ja rehujäämät otetaan talteen selkeytysal- taasta lietteenpoistolla kaksi kertaa kasvukaudessa.
Perkaamon jätevedet johdetaan kahden sakokaivon ja imeytyskentän jäl- keen maaperään.
YMPÄRISTÖKUORMITUS
Päästöt pintavesiin
Laitoksesta ei aiheudu muita vesistöpäästöjä kuin veteen joutuvat kalojen eritteet ja vähäinen hukkarehu. Talvella kuormitus on vähäinen, koska ka- loja ei ruokita. Perkaushallin jätevedet johdetaan sakokaivoihin ja maape- räimeytykseen.
Vuoden 2003 kasvukauden fosforikuormitus vesistöön oli keskimäärin 1,09 kg/d eli kesä-syyskuulle yhteensä noin 132 kg. Keskimääräinen kas- vukauden kuormitus on mittausten mukaan ollut vuosina 1997–2003 107 kg fosforia. Vuodesta 1997 lähtien vesistöön johdetun veden koko- naisfosforipitoisuus on laskenut huomattavasti. Laitokselle tulevan veden fosforipitoisuus on myös laskenut, mutta hieman vähemmän kuin lähtevän veden. Kesän 2003 korkeahkot fosforipitoisuudet johtuvat erittäin pienistä
virtaamista, jotka aiheutuivat kuivasta ja lämpimästä säästä. Käytetyllä ve- dellä ei ole muuta käsittelyä kuin kiintoaineen laskeutus selkeytysaltaa- seen.
Hakemuksen mukaisesta kasvatettavan kalan (lisäkasvu 49 000 kg/v) ja rehun (49 000 kg/v) määrästä lasketun ainetaseen mukainen fosforikuormi- tuksen määrä olisi koko vuodelle 245 kg. Kun otetaan huomioon oletetta- vasti saavutettava puhdistusteho (15 %) ja pieni kuormituksen jakautumi- nen varsinaisen kasvukauden ulkopuolelle (8 %), saadaan kasvukauden fosforikuormitukseksi noin 190 kg fosforia.
Perattaessa syntyy verivesiä 12 m3 vuodessa. Ne ja muut perkaamon jäte- vedet imeytetään 2 sakokaivon kautta pellolle imeytyskenttään. Sako- kaivoihin kertynyt liete poistetaan kerran vuodessa ja viedään kynnöspel- toon tai kompostiin.
Päästöt maaperään ja pohjaveteen
Perkaamon verivedet ja muut jätevedet johdetaan sakokaivokäsittelyn jäl- keen pellolla olevaan imeytyskenttään. Toiminnasta ei ole vaaraa pohjave- delle.
Päästöt ilmaan
Toiminnan päästöt ilmaan ovat vähäisiä ja tulevat traktorin ja autoliiken- teen polttoaineista. Ajonopeudet laitosalueella ovat pienet ja mainittavaa pölyä ei muodostu. Lietteenpoistoista ei tule hajuhaittoja eikä perkaamo- toiminnassa tai perkeiden käsittelyssä ole hajua muodostavia vaiheita.
Melu ja tärinä
Toiminta aiheuttaa vain vähäistä melua.
Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen
Kuolleet kalat (noin 30–50 kg vuodessa) toimitetaan naapurissa olevalle kettutarhayrittäjälle. Perkeitä syntyy asuintalon yhteyteen rakennetussa perkaamossa noin 10–15 % perattavasta kalamäärästä eli 40 000 kalaki- lon perkaamisesta 8000 kg. Perkausjätteet toimitetaan kettutarhayrittäjälle ja osa kompostoidaan.
Muovisia rehusäkkejä jää jätteeksi noin 200 kg vuodessa ja ne poltetaan laitosalueella pieninä erinä. Säkeissä on merkintä, että ne voidaan hävittää polttamalla.
LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ
Alueen ja ympäristön yleiskuvaus
Joukamon Lohen kalalaitos sijaitsee Kuusamon kunnan itäosassa Läm- sänkylässä Kemjokeen laskevan Joukamojärven alapuolella olevan Kas- sana -joen varrella (vesistö 74.011). Joukamojärvi laskee myös toista las- kureittiä, Syväjokea, joka yhtyy kalalaitoksen alapuolella olevassa Vuola-
järvessä Kassanajoesta tulevien vesien kanssa purkautuakseen edelleen Multijärveen johtavaan jokeen. Multijärven vedet purkautuvat valtakunnan rajan yli itään noin 3,5 km päässä Vuolajärven Luusuasta.
Kassanajoen virtaamat ovat ylivirtaama HQ20 = 29,0 m3/s, keskiylivirtaama MHQ = 15,0 m3/s, keskivirtaama MQ = 5,5 m3/s, keskialivirtaama MNQ 2,0 m3/s ja alivirtaama NQ = 1,3 m3/s. Vesistössä ei harjoiteta vesiliiken- nettä muutoin kuin kalastuksen yhteydessä.
Alueen luonto ja suojelukohteet
Laitosalueella tai sen läheisyydessä ei ole suojelualueita tai uhanalaisten kasvien tai eläinten esiintymiä. Joukamon Lohi Ay:n ympäristö on harvaan asuttua maaseutua. Kalalaitoksen naapuritilalla lännen puolella on kettu- tarha.
Asutus ja muu rakennettu ympäristö
Hankkeen vaikutuspiirissä ei ole vedenottamoita, leirintäalueita eikä yleisiä uimarantoja.
Kalalaitoksen omistajat asuvat laitoksen tontilla. Naapuritilan pääraken- nukseen on kala-altailta lyhin etäisyys 200 metriä. Etäisyys perkaamosta naapuritilan päärakennukseen on 160 metriä. Kalalaitoksen purkukanavan etäisyys kesämökkiin on noin 330 metriä. Noin 300-400 metrin etäisyydellä laitoksesta on lisäksi kaksi ainakin osittain asuinkäytössä olevaa taloa.
Vesistön tila ja käyttö
Veden laatu
Vesialueen vedenlaadun tulosten mukaan veden käyttökelpoisuus on erin- omainen tai hyvä. Alapuolisen Vuolajärven kokonaisfosforipitoisuus oli huhtikuussa matala ja noin kaksinkertainen laitoksen yläpuolisesta Jouka- mojärvestä valuvaan veteen nähden. Heinäkuussa Vuolajärven veden fos- foripitoisuus oli edelleen hyvin matala, noin 6 µg/l ja elokuussakin vain 10 µg/l. Ammoniumtypen pitoisuus Vuolajärvessä oli kasvukaudella mata- lalla tasolla (1-9 µg/l), eikä siinä tarkkailutulosten mukaan ollut havaittavis- sa merkittäviä haitallisia kalalaitoksen vaikutuksia.
Vesistön käyttökelpoisuus
Vedenlaadun tulosten mukaan veden käyttökelpoisuus on erinomainen tai hyvä sekä laitoksen ylä- että alapuolella. Eräät taloudet käyttävät Vuolajär- ven vettä talousvetenä. Aivan kalankasvatuslaitoksen välittömällä lähivesi- alueella Vuolajärvessä voi ajoittain ilmetä laitoksen fosfori- ja typpikuormi- tuksesta johtuvaa tavanomaista voimakkaampaa verkko- ja katiskapyydys- ten limoittumista. Normaalista poikkeavia kalojen makuhaittoja ei Vuolajär- vessä ole havaittu.
Vesiruttokasvi on muodostunut kalastukselle ongelmaksi niin Vuolajärves- sä kuin yläpuolisessa Joukamojärvessä ja alapuolisessa Multijärvessäkin.
Luonnollisesti laitoksen välittömässä läheisyydessä kasvusto hyötyy laitok- selta tulevasta ravinteikkaammasta vedestä. Laitoksen toiminnalla ei ole kuitenkaan vesiruton yleisen lisääntymisen kanssa tekemistä, koska kas-
vusto on lisääntynyt voimakkaasti myös yläpuolisessa Joukamojärvessä ja laitoksen alapuolella parin kilometrin päässä Multijärvessä.
Kalatalous
Kalastusoikeuden haltijoita alueella ovat Joukamon kalastuskunta ja Met- sähallitus. Kalastuskunnan esimiestä on haastateltu puhelimitse ja hänen mukaansa Vuolajärvessä kalastaa ympärivuotisesti 10 taloutta. Joukamo- järvi-Vuolajärvi-Multijärvi muodostavat vesireitin, jossa tapahtuu esim. sii- an, muikun ja särjen vaellusta. Vuolajärvessä tärkein saalislaji on siika, jota kalastetaan eniten heti keväällä jäiden lähdön jälkeen sekä syksyllä vesien kylmetessä.
Vuolajärven ja Multijärven välisellä alueella sijaitsee Multikoski, mihin ka- lastuskunta myy vuosittain viehekalastuslupia noin 300 kpl vuosittain. Lu- pamyynnin tulot käytetään siian, järvitaimenen ja järvilohen istutuksiin. Val- taosa istutuksista tehdään Joukamojärveen.
Rantatilan omistajille osoitetun kalastustiedustelun mukaan tärkein kalas- tusaika Vuolajärvessä on kesäkuusta syyskuuhun. Tiedusteluun vastan- neiden viiden kalastajan kokonaissaalis oli 424 kg. Siian osuus saaliista oli 36 % ja ahvenen 25 %. Harjusta, kirjolohta ja taimenta saatiin varsin vä- hän. Yleisimmin käytettyjä pyydyksiä olivat verkot ja heittovapa. Vastan- neiden talouksien keskisaalis oli 85 kg/v. Vuolajärvi arvioitiin hyväksi tai tyydyttäväksi kalavedeksi.
Muut kuormittavat toiminnat
Haja- ja loma-asutuksen lisäksi Vuolajärveä kuormittaa kettutarha sekä maa- ja metsätalouden kuormitus.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN
Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin
Joukamon Lohi Ay:n vaikutusalueella ei ole suojelualueita. Laitoksen jäte- vesikuormituksella ei ole luonnonarvoja alentavaa vaikutusta.
Vaikutus pintavesiin
Tarkkailun tulosten mukaan kalalaitoksen vaikutukset eivät ulotu alapuoli- sen Vuolajärven (Välijärven) näytepisteelle. Kalalaitoksen purkukanavan välittömässä läheisyydessä lieviä vedenlaadun ja rantakasvillisuuden muu- toksia voidaan kuitenkin luultavasti todeta. Aivan kalankasvatuslaitoksen välittömällä lähivesialueella Vuolajärvessä voi ajoittain ilmetä laitoksen fos- fori- ja typpikuormituksesta johtuvaa tavanomaista voimakkaampaa verk- ko- ja katiskapyydysten limoittumista. Normaalista poikkeavia kalojen ma- kuhaittoja ei Vuolajärvessä ole havaittu. Kalastushaastattelun perusteella kalankasvatuslaitoksen vaikutus alapuoliseen kalastoon ja kalastukseen on vähäinen.
Vesialueen vedenlaadun tulosten mukaan veden käyttökelpoisuus on erin- omainen tai hyvä.
Vaikutus maaperään ja pohjaveteen
Hakemuksen mukaan toiminnalla ei ole vaikutusta maaperään tai pohjave- teen.
Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus
Vähäistä pölyhaittaa voi muodostua liikenteen aiheuttamasta teiden pö- lyämisestä. Laitosalueella ei aiheudu haitallisia vaikutuksia kaasujen, hajun tai pölyn leviämisenä.
Hajuhaittaa ei aiheudu, koska kuolleet kalat kerätään ja viedään kettutar- halle.
Melun ja tärinän vaikutukset
Vähäistä melua aiheutuu laitoksen liikenteestä ja rehun kuljetuksissa toi- mittajalta. Kalalaitoksen toiminnasta aiheutuu melua lietteenpoistossa käy- tettävien koneiden toimiessa. Tärinää ei aiheudu.
Vesilain mukainen intressivertailu
Hankkeen suorat positiiviset vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti toimin- nasta työllistyviin henkilöihin (2,5 henkilöä) ja heidän talouksiinsa elin- olosuhteiden parantumisena. Kalankasvatusyrityksen vieressä oleva kettu- tarha saa eläinten ruoaksi soveltuvaa edullista perkausjätettä. Kalalaitosta on hoidettu siististi ja varastoitavia tavaroita varten on riittävät tilat, joten toiminta ei aiheuta maisemallista haittaa.
Hankkeesta ei tarkkailutietojen perusteella aiheudu haittaa, joka olisi kor- vattava esimerkiksi rantojen käytön vaikeutumisen vuoksi tai kalastuksen vaikeutumisen ja saaliin pienenemisen vuoksi. Talousveden saantiin hank- keella ei ole haitallisia vaikutuksia. Hankkeesta ei aiheudu melua, pölyä tai tärinää, josta olisi haittaa asukkaille, yrityksille, matkailijoille tai muille ta- hoille. Tästä syystä hakija ei esitä korvauksia tai kompensaatioita.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Käyttötarkkailu
Laitos pitää hoitopäiväkirjaa, johon merkitään mm. rehunkulutus, kalojen siirrot, kuolleiden kalojen määrä, veden lämpötila, poikkeukselliset tapah- tumat ja muut tarvittavat tiedot. Virtaama mitataan laitoksen tulokanavasta.
Päästötarkkailu
Nykyiseen laitoksen jätevesien kuormitustarkkailuun kuuluu 8 näytekertaa (2 x kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa). Näytteet otetaan kokoomanäytteinä automaatilla ja näytteistä analysoidaan kokonaisfosfori. Virtaama mitataan näytteenottoajankohtana laitoksen vedentulokanavasta.
Vaikutustarkkailu
Voimassa olevan vesistötarkkailuohjelman mukaan näytteet otetaan laitok- sen alapuolisen Vuolajärven havaintopaikasta Väl 1. Näytteet esitetään otettavaksi kolme kertaa vuodessa (maaliskuu, heinäkuu, elokuu) vertikaa- lisina näytteinä. Vesistötarkkailun näytteistä analysoidaan happi, sähkön- johtavuus, kiintoaine, pH, väri, Kok-N, NO3+2-N, NH4-N, Kok-P, PO4-P, Fe ja klorofylli-a (kesällä). Laitoksella ei ole kalataloudellista tarkkailuvelvoitet- ta. Hakemuksessa esitetään, että kalataloustarkkailua ei ole jatkossakaan tarpeen toteuttaa, vaan ennen seuraavaa lupahakemusta voidaan tehdä suunnitelmaan liitetyn kaltainen erillinen kalastusselvitys.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
Riskinarviointi
Poikkeustilanteita, joissa vakavampia ympäristöhaittoja olisi aiheutunut, ei laitoksella ole sattunut. Rakenteet ja toimintatapa on turvannut ympäristö- vahingoilta, eikä ole odotettavissa, että sellaisia sattuisikaan.
VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET
Vahinkoja estävät tai vähentävät toimenpiteet
Hankkeesta ei tarkkailutietojen perusteella aiheudu haittaa, joka olisi kor- vattava esimerkiksi rantojen käytön vaikeutumisen vuoksi tai kalastuksen vaikeutumisen ja saaliin pienenemisen vuoksi. Talousveden saantiin hank- keella ei ole haitallisia vaikutuksia. Hankkeesta ei aiheudu melua, pölyä tai tärinää, josta olisi haittaa asukkaille, yrityksille, matkailijoille tai muille ta- hoille. Tästä syystä hakija ei esitä korvauksia tai kompensaatioita.
Laitoksen kalavedenhoitotyönä on yläpuolisesta Joukamojärvestä nuotattu pois roskakalaa. Pyyntimäärä oli vuonna 2002 4 000 kg särkeä ja
2 500 kg kiiskeä. Osakaskunta on maksanut saaliista 0,10 euroa kilolta.
Tarkoitus on ryhtyä poistamaan roskakalaa myös laitoksen alapuolisesta Välijärvestä (Vuolajärvestä).
Kalataloudelliset velvoitteet
Voimassa olevassa vesioikeuden päätöksessä ei ole istutus- tai muita toi- menpidevelvoitteita eikä kalatalousmaksua.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
Lupahakemuksen täydennykset
Hakemusta on täydennetty 2.4.2004 mm. voimassa olevalla vesioikeuden päätöksellä, suunnitelmakartalla laitoksen rakenteiden sijainnista, sekä selvityksellä lähietäisyydellä olevien tilojen sijainnista, rehukertoimesta,
käytetyistä rehumääristä, lietteenpoiston tehostamisesta, perkaamon vesi- en käsittelystä ja Vuolajärven vesistötarkkailusta.
Lupahakemuksesta tiedottaminen
Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympä- ristölupavirastossa sekä Kuusamon kaupungissa 5.5.–4.6.2004 sekä eri- tyistiedoksiantona Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Kuusamon kaupungille, Kuusamon kau- pungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä muille asianosaisille. Ympä- ristölupavirasto on pyytänyt lausunnon Kuusamon kaupungin kaavoitusvi- ranomaiselta ja Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttöko- mission Suomen ryhmältä. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitet- tu 5.5.2004 Koillissanomat-lehdessä.
Muistutukset ja mielipiteet
1. Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission Suomen ryhmä Joukamon Lohen nykyisessä luvassa vuodelta 1974 ei ole määritelty kuormitusrajoja, vaan rajoitetaan ainoastaan otettavan veden määrää. Lai- tos sijaitsee erittäin puhtaalla vesialueella. Hakemuksesta ei käy ilmi, mikä on Joukamon Lohen fosforikuormituksen osuus Kassanajoen fosfo-
riainevirtaamasta. Kuormitustarkkailuraportin tuloksista laskemalla Kas- sanajoen keskivirtaamalla oli fosforikuormitus vuonna 2003 kasvukaudella noin 135 kg eli sen osuus kokonaisfosforivirtaamasta oli yli 20 %. Vuosita- solla luonnontilainen fosforivirtaama olisi noin 1 500 kg eli Joukamon Lo- hen osuus fosforin vuosivirtaamasta oli noin 8 %. Keskialivirtaamalla laski- en kasvukauden luonnontilainen fosforivirtaama olisi ollut 180 kg, tällöin kalankasvatuslaitoksen osuus ko. ajanjakson fosforivirtaamasta olisi ollut 43 %. Näin ollen laitoksen merkitys välittömästi alapuolella sijaitsevan ve- sistön kuormittajana kasvukauden aikana on merkittävä. Vesistötarkkailu- tulosten perusteella vaikutusalue näyttäisi rajoittuvan laitoksen välittömään läheisyyteen.
Hakemuksessa ei ole esitetty minkäänlaista arviota kuormituksen kehitty- misestä tulevaisuudessa, vaikka tuotantoa suunnitellaan laajennettavan kaksinkertaiseksi nykyisestä ja rehun käyttö lisääntyisi lähes 70 %. Ylimal- kaiset viittaukset parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämiseen eivät an- na riittävää kuvaa toiminnasta. Yhteisen suomalais-venäläisen käyttöko- mission Suomen ryhmä edellyttääkin, että hakija täydentää hakemustaan selkeillä laskelmilla kuormituksen kehityksestä ja sen vaikutuksista alapuo- liseen vesistöön. Vasta sen jälkeen voidaan arvioida, ovatko luvan myön- tämisedellytykset olemassa.
2. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
Ruokintaan on käytetty kuivarehua viime vuosina keskimäärin 31 700 kg vuodessa. Vedenkäyttöä on esitetty lisättäväksi Kassanajoesta siten, että otto olisi enintään 0,8 m3/s (nykyisin 0,5 m3/s 1.5.–30.9. ja muulloin 0,3 m3/s).
Vesistötarkkailun perusteella kuormitusta ei ole voitu todeta alapuolisen vesistön muutoksina. Laitos ei kuitenkaan ole, vuotta 2003 lukuun ottamat- ta, päässyt lähellekään uusille maalaitoksille asetettuja tavoitteita fosforin
ja typen ominaiskuormituksen osalta tuotettua kalakiloa kohden. Myös re- hukerroin on ollut huomattavan suuri vuotta 2003 lukuun ottamatta.
Ympäristökeskus on katsonut, että toiminta ei näyttäisi sanottavasti louk- kaavan yleistä tai yksityistä etua. Hakemusasiakirjoista ja esitetystä tark- kailuohjelmasta ei ole huomauttamista. Ruokintaan on käytettävä ympäris- töä vähän kuormittavia kuivarehuja, jotka sisältävät enintään 1 % fosforia ja 7 % typpeä. Ruokintaan käytettävän kuivarehun määrää ei voida aina- kaan merkittävästi lisätä ennen kuin fosforin ja typen ominaiskuormitus pienenee ja rehukerroin saadaan laitoksella pysyvästi alennettua lähelle 1:tä. Lietteenpoistoa tulee tehostaa kuormituksen vähentämiseksi siten, et- tä se tehdään vähintään kahden viikon välein. Rehusäkit tulee toimittaa uusiokäyttöön. Lupamääräykset tulisi tarkistaa seuraavan kerran viimeis- tään 5 vuoden kuluttua, jolloin olisi mahdollista arvioida uudelleen tarken- netun rehunkäytön ja tehostetun lietteenpoiston vaikutuksia.
3. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus, kalatalousyksikkö
Vuosina 2000–2003 kalojen lisäkasvu on ollut keskimäärin 21 941 kg, re- hunkäyttö 31 710 kg ja rehunkäytön perusteella laskettu fosforikuormitus 198 kg.
Rehunkäytön perusteella arvioitu kokonaisfosforikuormitus oli vuonna 2001 218 kg, 2002 231 kg ja 2003 167 kg. Nykyisen kuormituksen vaikutus näyttäisi olevan havaittavissa myös Vuolajärvessä, ainakin kun fosfori- kuormitus on yli 200 kg vuodessa. Mikäli laitoksella päästäisiin rehukertoi- meen 1, olisi fosforikuormitus haetun mukaisella rehunkäyttömäärällä n. 245 kg vuodessa, millä voidaan arvioida olevan vaikutuksia myös Vuola- järven veden laatuun.
Hakemuksessa ei ole esitetty arviota Kassanan kanavan virtaamista eikä kalastosta. Nykyisen lupapäätöksen mukaan kanavan alivirtaama on 1,3 m3 /s, josta haettu vesitys on yli 60 %. Yleisesti arvioidaan vesitystä tarvittavan n. 1 l/s sataa kalakiloa kohden, joten haetun kalamäärän kas- vattamiseen riittänee pienempikin vesimäärä. Haetun suuruisen vesimää- rän johtamiseen ei tule myöntää lupaa, etenkään kun hakemuksessa ei ole esitetty selvitystä, ettei siitä aiheutuisi haittaa virtakutuisten lohikalojen poi- kastuotannolle.
Kalataloudellinen tarkkailu on tarpeen, koska kuormituksen voidaan arvioi- da olevan haittoja aiheuttavaa tasoa, ja kalastajat ovat jo nyt ilmoittaneet rehevöitymisen haittaavan kalastusta. Kassanan kanavan kalasto on selvi- tettävä, jotta voidaan arvioida kanavan virtaaman vähenemisen haittavai- kutuksia. Tarkkailutietoja voidaan käyttää arvioitaessa toimenpidevelvoit- teen tarpeellisuutta lupaehtojen tarkistamisen yhteydessä.
Lupa voidaan myöntää toistaiseksi. Hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2010 loppuun mennessä. Tarkkailu voidaan toteuttaa esityksen mukaisena kalastustiedusteluna. Lisäksi on tehtävä selvitys Kas- sanan kanavan kalastosta. Laitokseen saadaan johtaa vettä enintään puo- let Kassanan kanavan kulloisestakin virtaamasta.
4. Kuusamon kaupunki, ympäristölautakunta
Ympäristölautakunnan käsityksen mukaan näyttää siltä, että Joukamon Lohen kalankasvatuslaitoksen vesistökuormitus ei ole liian suuri vastaanot-
tavan vesistön sietokykyyn nähden. Sen vuoksi laitokselle voidaan myön- tää voimassaolevan luvan suuruinen oikeus ottaa vettä Kassanajoesta.
Ympäristölautakunnan käsityksen mukaan laitokselle ei nyt tule myöntää voimassaolevaa lupaa suurempaa oikeutta ottaa vettä Kassanajoesta.
Lautakunnan käsityksen mukaan asiaa voidaan harkita uudelleen sen jäl- keen, kun laitoksen toiminnassa saavutetaan säännöllinen rehukerroin 1.
Ympäristölautakunnan käsityksen mukaan Joukamon Lohen kalanper- kaamon jätevesien käsittely ei nykyisellään täytä ympäristönsuojelulain ja sen nojalla annetun asetuksen (Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla) vaatimuksia. Kalanperkaamon jätevesien käsittelyä on tehostettava em.
asetuksen mukaiselle puhdistusteholle viimeistään kolmen vuoden kuluttua luvan lainvoimaiseksi tulosta.
Kuusamon kunnan yleiset jätehuoltomääräykset on hyväksytty valtuustos- sa 22.1.1999 ja ne ovat tulleet voimaan 1.1.1996. Määräysten 6 §:n mu- kaan: "Kiinteistöllä saa lämmityksen yhteydessä polttaa paperia, pahvia, kartonkia, käsittelemätöntä jätepuuta sekä pieniä määriä poltettavaksi so- veltuvia polyeteeni- ja polypropeenimuoveja. Muiden jätteiden poltto on kielletty." Haetun tyyppisessä toiminnassa syntyvän jätemuovin määrä on enemmän kuin pieni, joten tyhjien rehusäkkien hävittäminen polttamalla kiinteistöllä ei ole jätehuoltomääräysten mukaan sallittua, eikä muutoin- kaan suotavaa. Ympäristölautakunta edellyttää, että lupaa hakevan laitok- sen jätehuolto toteutetaan myös käytöstä poistettujen rehusäkkien osalta Kuusamon kunnan voimassa olevien yleisten jätehuoltomääräysten mukai- sesti.
5. Kuusamon kaupungin kaavoitusviranomainen
Hanke sijoittuu Joukamo- ja Vuolajärven väliselle kapealle kannakselle.
Alueelle ei ole vahvistettu kaavaa. Alueella ei myöskään ole kaupungin maankäytöllä tiedossa muita maankäytön suunnitelmia kuin hakemukses- sa esitetyt suunnitelmakartat.
6.Kuusamon kalastusalue
Laitokselle ei tule myöntää enempää veden käyttöoikeutta kuin sillä nykyi- sen luvan perusteella. Jo nykyisen toiminnan seurauksena mm. fosfori- kuormitus alapuoliseen vesialueeseen on erittäin suuri. Hakemuksessa esitetty erittäin merkittävä veden käytön lisääminen mahdollistaisi myös tuotannon lisäämisen, jonka kuormitusvaikutus erittäin todennäköisesti riit- täisi aiheuttamaan haittoja veden laatuun ja sitä kautta kalastukseen. Mikä- li vedenkäytön/tuotannon lisäämislupa myönnetään, vaatii kalastusalue määrättäväksi nykyistä tehokkaamman kuormitus- ja kalataloustarkkailun alapuolisen vesistön osalle sekä aiheutuneiden haittojen ja vahinkojen kor- vaamisen joko kalaistutus- tai kalatalousmaksuvelvoitteena.
7. Joukamon kalavesien osakaskunta
Kassanajoesta otettava vesimäärä ei saa muuttaa joen virtaamaa ja ve- denpinnan korkeutta alajuoksulla. Mikäli joen vesipinta laskee veneliiken- nettä haittaavaksi, tulisi laitoksella tarvittava lisävesimäärä ottaa putkella suoraan Joukamojärven itäpäästä. Kassanajokea käytetään siirtymäreittinä veneliikenteessä Joukamojärven ja Vuolajärven välillä.
8. AA (Multikallio RN:o 51:3, Kuusamo Lämsänkylä)
Multijärven rannalla olevalla tilalla on ympärivuotiseen käyttöön rakennettu asunto sauna- ja muine rakennuksineen. Aiempi Koillis-Lohi Oy:n laiton toiminta Multikosken varressa aiheutti Multijärvessä ankaran fosfori-, typpi- ym. kuormituksen, joka ainakin osaksi on sedimentoitunut Multijärven poh- jaan. Myös Muojoen rannalle rakennettujen toimintansa jo lopettaneiden kalalaitosten jätevedet ovat rehevöittäneet Joukamoa ja siihen sekä sen alapuolisiin vesistöihin on syntynyt runsaita vesiruttokasvustoja. Ne kulut- tavat talvella happea sekä ovat jo vähentäneet muikun ja siian kutualueita, jotka ovat pitkälle rehevöityneitä. Tästä syystä pienikin lisäkuormitus voi jyrkästi heikentää veden laatua ja vaikuttaa kalastoon sekä elämisen eh- toihin Multijärven rannalla. Esim. vesi tulee juotavaksi ja uintiin sekä kalas- tukseenkin kelpaamattomaksi kuten Koillis-Lohi Oy:n toiminnan aikana, mikä tuolloin kesäaikana johti ankariin viherleväkukintoihin eli tehden kai- kenlaisen veden käytön mahdottomaksi. Osin tämän jälkeen, mutta enenevästi viime vuosina Multijärven aikaisempi runsas muikkukanta näyt- tää kokonaan hävinneen tai ainakaan ne eivät pysähdy järveen, vaan las- kevat suoraan Pistojokea Venäjälle.
Hakemuksessa esitetty kalankasvatuksen lisäys on erittäin suuri vaatien vastaavassa suhteessa rehun ja veden käytön lisäystä. Lisäys on suuri ot- taen huomioon Kassanan virtaama. Kassanaa tulee voida edelleenkin käyttää venereittinä ja sen on tarjottava mahdollisuus virtaavana vetenä myös kalaston elämiselle ja liikkumiselle. Ennen nykyistä laitosta Kassa- nassa virtasi selvästi enemmän vettä, jonka takia siitä saattoi liikkua moot- toriveneelläkin. Nyt täytyy sauvoa.
Mahdollinen kalankasvatuksen olennainen lisäys aiheuttaa myös jätteen- käsittelyssä ongelmia, koska niitä on ollut jossain määrin jo nyt. Esimerkik- si tyhjien rehusäkkien paino lienee selvästi aliarvioitu eikä sellaisen mää- rän polttaminen laitosalueella täyttäne enää nykyisiä muovijätteen käsittely vaatimuksia. On myös otettava huomioon, että laitoksen laajennus sijoittuu Suomen ja Venäjän rajavesistöjä koskevan sopimuksen piiriin ottaen huo- mioon erityisesti sen 15. artiklan 4. momentti sekä 2. ja 4. artikla. Jätevesi- en purkupaikka on Venäjän rajalta vain n. 3,5 km.
Esitän, että laajennushakemusta ei hyväksytä, koska laajennus vaikuttaisi alapuolisiin järviin niiden veden laatua heikentävästi, rehevöittävästi, kala- kantaa muuttaen sekä mahdollisesti veden käyttöä totaalisestikin rajoitta- en, kuten on näyttöä Koillis-Lohi Oy:n toiminnan ajalta. Esitän, että uusissa toiminnan lupaehdoissa määrätään selvästi sallitut kasvatettavien kalojen, rehun käytön ja veden käytön enimmäismäärät.
Viittaan saman hakijan aikaisemmasta hakemuksesta vuodelta 1973 an- tamaani vastineeseen. Jos laajennuslupa hakijalle myönnetään, on laajen- nuksen vaikutuksia riittävän tihein ja monipuolisin mittauksin sekä arvioin- nein seurattava haittojen syntymisen ehkäisemiseksi mahdollisimman var- hain.
Hakijan kuuleminen ja selitys
Hakija on 20.7.2004 toimittanut ympäristölupavirastolle selityksensä muis- tutuksista ja vaatimuksista.
1. Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission Suomen ryhmä
Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission Suomen ryhmä on edellyttänyt lisää tietoja vesistöjen ainevirtaamista ja kalalaitok- sen kuormituksesta, jotta voidaan arvioida, ovatko luvan myöntämisen edellytykset olemassa. Ainevirtaamat on laskettu kasvukaudelle, koska lai- tos toimii pääasiassa lämpimän veden aikana ja talvella toiminta on erittäin vähäistä. Ainevirtaaman tarkastelupaikka on n. 3,5 km kalalaitokselta ala- virtaan eli lähellä Venäjän rajaa.
Jaksolla 1997–2003 Joukamon laitokselle tulevan veden fosforipitoisuuden keskiarvo kasvukaudella oli 11 µg/l. Tarkkailukerroittain laitokselle tulevan veden fosforipitoisuudesta ja päivittäisestä virtaamasta laskien saadaan jakson keskimääräiseksi kasvukauden ainevirtaamaksi valtakunnan rajalla 13,5 kg/d fosforia ja kasvukauden aikana yhteensä n. 1700 kg. Joukamon laitoksen keskimääräinen kasvukauden kuormitus on mittausten mukaan ollut 107 kg fosforia vuosina 1997–2003 eli n. 6 % vesistön ainevirtaamas- ta valtakunnan rajalla.
Joukamon Lohen hakemuksen mukaisesta rehun (49 000 kg/a) ja kalan (49 000 kg/a) määrästä lasketun ainetaseen mukainen fosforikuormituksen määrä olisi koko vuodelle 245 kg. Kun huomioidaan oletettavasti saavutet- tava puhdistusteho (15 %) ja pieni kuormituksen jakautuminen varsinaisen kasvukauden ulkopuolelle (8 %) saadaan kasvukauden fosforikuormituk- seksi noin 190 kg fosforia eli noin 10 % vesistön ainevirtaamasta keskiali- virtaamatilanteessa valtakunnan rajalla. Vesistön kasvukauden keskivir- taama on ollut jaksolla 1967–2003 noin 14,0 m3/s ja laitoksen osuus fosfo- riainevirtaamasta keskialivirtaamatilanteeseen (10,1 m3/s) verrattuna vas- taavassa suhteessa pienempi.
2. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
Hakija on katsonut, että ympäristökeskus on puoltanut kaikkia edelliseen varsin pitkään voimassa olleen luvan lupaehtoihin haettuja muutoksia. Re- hukerroin saadaan pysyvästi alennettua lähelle 1:tä, kuten ympäristökes- kus on edellyttänyt ja menetelmiin liittyvää kehitystä voidaan tehdä muiden vastaavien laitosten menettelyjä noudattamalla. Hakija korostaa, että myös sen oma etu on kysymyksessä ja rehun tarkka syöttö on suorastaan edel- lytys nykyisessä kilpailutilanteessa.
Koska ympäristökeskus on sanonut, että tarkkailusuunnitelmasta ei ole huomauttamista, on hakija pyytänyt sen vahvistamista esitetyssä muodos- sa.
Lupamääräysten tarkistamishakemus pitäisi hakijan mielestä tehdä vasta 10 vuoden kuluttua. Rehunkulutuksen ja hyötykäyttöasteen normalisoitu- misen valvonta ja varmistaminen voidaan tehdä ympäristökeskukselle toi- mitettaviin tarkkailutuloksiin ja teollisuuden vuosi-ilmoituksiin eikä ainoas- taan lupamenettelyn kautta.
3. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus, kalatalousyksikkö
Laitoksen päästövesien fosforipitoisuuden ja Vuolajärven fosforipitoisuu- den korrelaatio ei ole niin suoraviivainen kuin muistuttaja sinänsä aivan oi-
kein on havainnut, sillä vuodenaikaiset ja vuosien väliset erot Joukamojär- vestä tulevan veden laadussa ovat suuria. Kalalaitoksen käyttämä vesi- määrä on suhteellisen pieni koko vesistön virtaamaan nähden.
Kassanan kanavan arvo lohikalojen syönnöshabitaattina tai poikastuotan- toon on ilmeisesti vähäinen. Virran nopeus vastaa vain yhdessä kurou- massa nivaa ja on muuten hidas pienestä korkeuserosta johtuen. Sorapoh- jaa on vain vedenottokanavan ylävirranpuolella olevan paikallistien sillan rakennuksen jäljiltä hyvin pienellä alueella. Tämän vuoksi erityistä selvitys- tä Kassanan kanavan kalastosta ei ole tarpeellista tehdä.
TE-keskuksen käsitys kalantuotannon tarvitsemasta vesimäärästä ei vas- taa nykyistä parasta tietämystä ja tuotantotekniikkaa (BAT) ja sen vuoksi olisi vastoin TE-keskuksen kantaa myönnettävä lupa haetun suuruisen ve- simäärän käyttämiseen. Vedenotto vaikuttaa vain Kassanan kanavaan, jol- la ei ole kalataloudellista arvoa tai muuta käyttöä, jota vedenoton lisäämi- nen haittaisi.
Kalastajien rehevöitymiseen liittyvät ilmoitukset viittaavat suoraan vesiruton lisääntymiseen ja sama haittakasvi viihtyy myös kalalaitoksen yläpuolella.
Kalalaitoksen ei ole todettu rehevöittäneen vettä mm. ravinnepitoisuutta Vuolajärvessä kohottamalla. On tehtävä selvä ero vesikasvien (mm. vesi- rutto) viihtymisen ja vedenlaadun ja ravinteiden lisääntymisestä johtuvan rehevöitymisen välillä. Vesirutto on vähitellen levinnyt Kuusamon kirkasve- tisissä järvissä laajasti ja se ei ole lähtöisin kalalaitoksen vaikutusalueelta.
Neuvottelut ja tarkastukset
Ympäristölupavirasto on tehnyt tarkastuksen laitoksella 2.9.2004. Tarkas- tuskertomus on liitetty asiakirjoihin.
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U
VESITALOUSLUPARATKAISU
Ympäristölupavirasto myöntää Joukamon Lohi Ay:lle luvan veden johtami- seen Kassanajoesta kalankasvatuslaitokselle siten, että johdettava vesi- määrä on 1.5.-30.9. välisenä aikana enintään 500 l/s ja muuna aikana enintään 300 l/s.
Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaisesti korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä.
YMPÄRISTÖLUPARATKAISU
Ympäristölupavirasto myöntää Joukamon Lohi Ay:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan kalojen kasvatukseen ja talvisäilytykseen maa- altaissa Kassanajoen varrella sijaitsevassa kalankasvatuslaitoksessa ja lai- toksella käytetyn veden johtamiseen selkeytysaltaan kautta välittömästi lai- toksen alapuolella Välijärveen sekä kalojen perkaamiseen laitosalueella olevassa perkaamossa. Kasvatettava kalamäärä vuotuisena lisäkasvuna on noin 30 000 kg. Perattava kalamäärä on n. 30 000 kg kalaa vuodessa.
Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu toimenpitein estettävää tai ympä- ristönsuojelulain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman va- hingon varalta annetaan ohjaus.
Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä.
LUPAMÄÄRÄYKSET
Vesitalousluvan määräykset
1.Laitokselle saadaan johtaa vettä Kassanajoesta 1.5.-30.9. välisenä aika- na enintään 500 l/s ja muuna aikana enintään 300 l/s.
Veden johtaminen laitokselle on järjestettävä siten, etteivät yläpuoliset ve- denkorkeudet haitallisesti muutu ja muutenkin Kassanajoen muuta käyttöä mahdollisimman vähän häiritsevällä tavalla. Hakijan on oltava selvillä käyt- tämänsä veden määrästä. Virtaaman säätö- ja mittauslaitteet sekä mittaus on tehtävä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.
Virtaama on mitattava päivittäin toukokuun ensimmäisen ja syyskuun vii- meisen päivän välisenä aikana ja muulloin kerran viikossa. Havainnot on merkittävä hoitopäiväkirjaan.
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi
Päästöt pintavesiin ja maaperään
2. Kalankasvatuslaitoksen laitteiden ja rakenteiden tulee olla ympäristölu- pavirastolle 30.12.2003 toimitetun hakemussuunnitelman liitteenä 4 olevan 20.9.1981 päivätyn suunnitelmakartan 1:1 000 mukaiset. Kuhunkin kalan- kasvatusaltaaseen ja selkeytysaltaaseen on rakennettava lietetaskut Poh- jois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymän suunnitelman mukai- sesti.
Rakenteet ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla rakenteisiin ja lait- teisiin voidaan tehdä vähäisiä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yk- sityistä etua.
3. Laitoksella saadaan käyttää kalojen ruokintaan kuivarehua enintään 33 000 kg vuodessa. Vesistöön joutuva laskennallinen fosforikuormitus saa olla enintään 190 kg vuodessa ja kasvatuskaudella enintään 1,5 kg vuorokaudessa kuukausikeskiarvona laskettuna.
Kalankasvatuslaitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että vesistökuormitus pysyy kaikissa olosuhteissa mahdollisimman piene- nä. Kalojen liikaruokintaa ei saa tehdä ja kuivarehusta on erotettava rehu- pöly ennen ruokintaa. Käytettävän kuivarehun fosforipitoisuus saa olla enintään 1 % ja typpipitoisuus enintään 7 %.
Kasvatusaltaiden ja selkeytysaltaan lietetaskuihin kertyvä liete on poistet- tava lietealtaaseen kasvukauden aikana vähintään kahden viikon välein.
4. Perkaamossa syntyvät jätevedet on johdettava kahden sakokaivon kaut- ta imeytyskenttään. Sakokaivot on tyhjennettävä vähintään kerran vuodes- sa ja liete on sijoitettava Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviran-
omaisen osoittamaan paikkaan. Perkaamon jätevesien käsittelyä on tehos- tettava viimeistään kolmen vuoden kuluttua päätöksen lainvoimaiseksi tu- losta. Tehostamissuunnitelma on esitettävä hyvissä ajoin ennen toteutusta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi.
Päästöt ilmaan
5.Laitoksen ja perkaamon toiminta sekä rehun, lietteen, perkausjätteiden ja kuolleiden kalojen käsittely on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu haju- haittoja.
Melu ja tärinä
6. Laitoksen ja perkaamon hoito ja kalojen ruokinta on järjestettävä niin, ettei aiheudu haitallista melua tai tärinää.
Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen
7. Kuolleet kalat, perkausjätteet ja muu kalajäte on käsiteltävä tai toimitet- tava käsiteltäväksi sekä varastoitava maa- ja metsätalousministeriön eläin- jätteen käsittelystä annetussa asetuksessa (1022/2000) säädetyllä tavalla.
Mahdollinen kompostointi, hautaaminen tai muu käsittely on tehtävä maini- tun asetuksen liitteessä 3 säädetyllä tavalla. Muut jätteet tulee käsitellä ja sijoittaa Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksy- mällä tavalla. Rehusäkit tulee toimittaa uusiokäyttöön tai kaatopaikalle. Nii- tä ei saa hävittää kiinteistön alueella polttamalla.
Kalankasvatuslaitoksen ja perkaamon kaikessa toiminnassa on mahdolli- suuksien mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.
Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaises- ti.
Lietteen poistosta ja käsittelystä on laadittava suunnitelma, josta käy selvil- le lietteen poistotapa, aikataulu ja lietteen sijoitus. Suunnitelma on toimitet- tava Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle.
Varastointi
8. Kalanrehut on varastoitava asianmukaisesti siten, etteivät vahinkoeläi- met pääse niihin käsiksi.
Tarkkailu- ja raportointimääräykset
9. Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista. Luvan saajan on huolehdittava toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä tarkkailutulosten raportoinnista liitteen 2 mukaisesti.
Tarkkailuohjelmien muuttaminen ja tarkentaminen
10. Vesistötarkkailuohjelmaa ja sen raportointiaikoja voidaan päätöksen lainvoimaisuudesta huolimatta muuttaa Pohjois-Pohjanmaan ympäristö- keskuksen hyväksymällä tavalla. Kalataloustarkkailua ja sen raportoin-
tiaikoja voidaan muuttaa vastaavasti Kainuun työvoima- ja elinkeinokes- kuksen hyväksymällä tavalla.
Ympäristökeskus voi lisäksi tarkentaa käyttö- ja päästötarkkailua havainto- aikojen ja -paikkojen sekä määritysten ja raportoinnin osalta.
Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet
11. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja -kuolemista on ilmoitettava vii- pymättä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Lisäksi kalataudeista ilmoittamisen osalta on noudatettava eläintautilain säännöksiä.
Muista ympäristön kannalta merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Kuusamon kau- pungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Toiminnan lopettaminen
12. Jos laitoksen toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennak- koon ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE
Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölu- pavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuk- sen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahin- gon korvaamista koskeva vaatimus.
RATKAISUN PERUSTELUT
Lupaharkinnan perusteet
Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudattaen hakemukses- sa tarkoitettu kalankasvatus ja perkaustoiminta täyttää ympäristönsuojelu- lain, vesilain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimuk- set sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on sää- detty.
Luvan myöntämisen edellytykset
Vesitalouslupa
Lupamääräysten edellyttämällä tavalla tapahtuvasta pintaveden johtami- sesta laitokselle saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen.
Vesimäärää on pienennetty haetusta kasvatusmäärää vastaavalle tasolle.
Ympäristölupa
Kalankasvatuslaitosten aiheuttama kuormitus kohdistuu pääasiassa laitok- sen alapuoliseen Välijärveen. Tämä aiheuttaa vesialueen levänkasvun li- sääntymistä lämpimän veden aikana. Vedenlaadun muuttuminen ja perify- tonin (päällyslevästön) kasvun lisääntyminen ei ole kuitenkaan niin voima- kasta, ettei luvan myöntämiselle olisi edellytyksiä.
Ottaen huomioon lupamääräykset kasvatettavan kalamäärän pienentämi- sestä nykyisin kasvatettavalle tasolle, laitoksen hoidosta, lietetaskujen ra- kentamisesta, lietteen poistosta sekä rehun määrästä ja laadusta toiminta vastaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia ja on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukainen.
Laitoksen tuotantomäärän kasvattaminen muutoin kuin rehukerrointa pa- rantamalla edellyttäisi rehun käytön lisäämistä. Hakemuksen mukainen re- hun käyttö aiheuttaisi siinä määrin vedenkäyttöhaittaa sekä vahinkoa kala- kannoille ja kalastukselle, että toiminnalle ei olisi luvan myöntämisen edel- lytyksiä.
Hakemussuunnitelman mukaan perkaushallissa perataan oman laitoksen kaloja. Perattavan kalan määrää on pienennetty vastaavasti.
Asetetut lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan sijoi- tuspaikka huomioon ottaen luvan mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioi- den aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittä- vää ympäristön pilaantumista, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumis- ta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, veden hankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toi- minnan vaikutusalueella tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloille.
Lupamääräysten perustelut
Vesitalousluvan määräykset
Ympäristölupavirasto myöntää luvan saajalle oikeuden ottaa laitokselle voimassa olevan luvan mukaisen vesimäärän. Tästä ei ole ilmennyt aiheu- tuneen tai ennalta arvioiden vastaisuudessakaan aiheudu kenellekään edunmenetystä.
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi
Kalojen ruokintaan käytettävän kuivarehun määrää ja laatua sekä päästö- rajoja sekä lietteen poistoa koskevat määräykset ovat tarpeen vesien pi- laantumisen ehkäisemiseksi. Rehumäärä on laskettu rehukertoimella 1,1.
Laitoksella on saavutettu rehukerroin 1,2 vuonna 2003. Hakija on ilmoitta- nut, että on mahdollista päästä tätä pienempään rehukertoimeen.
Perkaamon jätevesien käsittelyä koskeva määräys on tarpeen, jotta ei ai- heudu haitallisia ympäristövaikutuksia.
Jätehuoltoa koskeva määräys on tarpeen jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ja roskaantumisen estämiseksi.
Rakenteita ja niiden kunnossapitoa koskevat määräykset sekä tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvonnallisista syistä sekä mahdollis- ten vesien käytölle aiheutuvien vahinkojen varalta.
Tarkkailu- ja raportointimääräykset
Ympäristönsuojelulain 46 §:n 1 momentin (506/2002) mukaan muun mu- assa toiminnan käyttö- ja päästötarkkailusta on annettava määräykset lu- papäätöksessä.
Ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin perusteella toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristö- riskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ympäris- töä kuormittavan toiminnan harjoittajan on tarkkailtava erityisesti päästöjä, jotka ovat ympäristövaikutusten syntymisen kannalta keskeisimmässä asemassa.
Tarkkailua koskeva määräys sisältää käyttötarkkailun, sekä jätevesien päästö- ja vaikutustarkkailun. Käyttötarkkailuun kuuluu käyttöpäiväkirjan pi- to, puhdistuslaitteiden toiminnan tarkkailu ja yleensä toiminnan seuraami- nen niin, että se tapahtuu lupamääräysten mukaisesti ja ympäristökuormi- tus jää mahdollisimman vähäiseksi.
Päätöksen liitteenä oleva päästötarkkailuohjelma on tarkoitettu tuottamaan tietoa vesistöön joutuvasta kuormituksesta kaikissa olosuhteissa ja toimin- nan eri vaiheissa. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus voi tarkentaa oh- jelmaa. Oleelliset muutokset edellyttävät luvan muuttamista.
Vaikutustarkkailun vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelman muuttaminen määrätään tehtäväksi asianomaisen valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla.
Laitoksen sijainti huomioon ottaen ei ole tarpeen määrätä tarkkailemaan ilmaan joutuvia päästöjä, melua ja tärinää eikä niiden ympäristövaikutuk- sia.
Kuormituksen arvioidusta vähenemisestä huolimatta kalataloustarkkailu on tarpeen, koska laitoksen vaikutusalue on kalastuksellisesti tärkeä.
Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet
On tarpeen antaa määräys myös kalataudeista ja -kuolemista sekä niistä merkittävistä poikkeustilanteista ilmoittamisesta.
Toiminnan lopettaminen
Ympäristönsuojelulain mukaan on annettava tarpeelliset määräykset toi- minnan lopettamisen varalta. Ympäristölupavirasto katsoo nyt riittäväksi määrätä ilmoituksen tekeminen valvontaviranomaisille, jotka voivat antaa asiassa tarkempia ohjeita.
VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN
1. Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission Suomen ryhmä
Ympäristölupavirasto on ottanut huomioon muistuttajan vaatimukset kuor- mituksen kehittymisestä ja laitoksen osuudesta fosforikuormitukseen. Ym- päristölupavirasto hylkää hakemuksen kasvatustoiminnan laajentamisesta nykyisestään, mutta asettaa veden otolle, käytettävän rehun määrälle ja
laadulle sekä kuormitukselle tämän päätöksen lupamääräyksistä ilmenevät rajoitukset. Kasvatustoiminta on rajoitettu vuonna 1974 myönnetyn luvan perusteena olleeseen lisäkasvuun.
2. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
Ympäristölupavirasto on ottanut huomioon ympäristökeskuksen vaatimuk- sen kasvatuksessa käytettävien kuivarehujen laadusta ja määrästä sekä lietteenpoistosta, rehusäkkien hävittämisestä ja lupamääräysten tarkista- misajankohdasta.
3. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus, kalatalousyksikkö
Ympäristölupavirasto on ottanut huomioon kalatalousyksikön vaatimukset fosforikuormituksen rajoittamisesta, otettavan vesimäärän rajoittamisesta, lupamääräysten tarkistamisajankohdasta ja kalataloudellisesta tarkkailusta.
Kassanajoen putouskorkeus keskivirtaamalla on 0,07 m, joten Kassana- joessa ei ole sanottavasti virtakutuisten lohikalojen poikastuotantoa ja ve- denotolla ei ole siihen haitallista vaikutusta, joten Kassanajoen kalastoa ei määrätä selvitettäväksi.
4. Kuusamon kaupunki, ympäristölautakunta
Ympäristölupavirasto on ottanut vaatimuksen laitoksen vedenotosta ja kuormituksesta sekä perkaamon jätevesien käsittelyn tehostamisesta ja käytettyjen rehusäkkien hävittämisestä huomioon tässä päätöksessä an- nettavissa lupamääräyksissä.
6. Kuusamon kalastusalue
Ympäristölupavirasto on ottanut huomioon vaatimuksen laitoksen ve- denotosta tässä päätöksessä annettavissa lupamääräyksissä.
7. Joukamon kalavesien osakaskunta
Ympäristölupavirasto on ottanut huomioon vaatimuksen laitoksen ve- denoton vaikutuksesta Kassanajoen veneliikenteeseen tässä päätöksessä annettavissa lupamääräyksissä.
8. AA
Ympäristölupavirasto on ottanut huomioon vaatimuksen laitoksen ve- denoton vaikutuksesta Kassanajoen veneliikenteeseen, rehusäkkien hävit- tämisestä ja vedenoton lisäämisestä tässä päätöksessä annettavissa lu- pamääräyksissä. Koillis-Lohi Oy:n toiminta ja sen vaikutukset eivät kuulu tähän asiaan.
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN
Päätöksen voimassaolo
Tällä päätöksellä myönnetty lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 §:ssä säädettyjen edel- lytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai ympäristönsuojelulain 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan valvontavi- ranomaisen aloitteesta.
Lupamääräysten tarkistaminen
Mikäli luvan saaja aikoo jatkaa kalankasvatusta ja kalojen perkausta lai- tosalueella, on lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus tehtävä ympäristölupavirastolle 31.12.2011 mennessä uhalla, että ympäristölupavi- rasto voi määrätä luvan raukeamaan.
Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tarkkailutuloksista sekä selvitys laitoksen vaikutuksesta vesis- tön veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen, muuhun ympäristöön, kalastoon ja kalastukseen sekä ehdotus tarvittavista hoito- ja muista toimenpiteistä vahinkojen poistamiseksi tai korvaamiseksi. Lisäksi hakemukseen on liitet- tävä tarvittavat selvitykset ympäristökuormituksen vähentämiseksi toteu- tusaikatauluineen sekä muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvi- tykset.
Korvattavat päätökset
Pohjois-Suomen vesioikeuden 24.6.1974 antama päätös nro 59/74/II
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännök- siä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistami- sesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 §:n nojalla.
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus
Tämä päätös tulee noudatettavaksi sen saatua lainvoiman. Sitä ennen on noudatettava vesioikeuden päätöstä nro 59/74/II.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki 41 §, 42 § 1 momentti, 43 § 1–3 momentti, 45 § 1 momentti, 46 § 1 ja 4 momentti (1300/2004), 52 § 1 momentti, 55 § 2 momentti (1300/2004)
Vesilaki 2 luku 3 §, 6 § 2 momentti, 9 luku 2 § Jätelaki 4 § ja 6 §
KÄSITTELYMAKSU
Ratkaisu
Lupa-asian käsittelymaksuna peritään 840 euroa.
Perustelut
Kalankasvatuslaitosta (kalan lisäkasvu 10 000–50 000 kg/a) koskevan päätöksen käsittelymaksu on 840 euroa. Veden johtamista (vesimäärä yli 500 m3/d) koskevan asian käsittelymaksu on 840 euroa. Jos päätös- asiakirja sisältää useita alla mainitun ympäristöministeriön päätöksen mak- sutaulukossa maksullisiksi säädettyjä päätöksiä siten, että ne muodostavat samaa tarkoitusta palvelevan kokonaisuuden, peritään asian käsittelystä korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu.
Oikeusohje
Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteis- ta(1416/2001).
MUUTOKSENHAKU
Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Matti Hepola
Simo Perkkiö Mikko Keränen
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristölupa- viraston johtaja Matti Hepola sekä ympäristöneuvokset Simo Perkkiö ja Mikko Keränen (esittelijä).
MK/lk
Tiedustelut, asian esittelijä, puh. (08) 5348 500
Liitteet
1. Valitusosoitus 2. Tarkkailuohjelma
Liite 1
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liittei- neen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon.
Valitusoikeus Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuo- jelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai sääti- öt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviran- omaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset.
Valitusaika Valitusaika päättyy 14.2.2005, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa.
Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muut- tuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaa- sa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi)
- miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjel- mää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)
Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo ai- kaisemmin toimitettu viranomaiselle
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvi- tys asiamiehen toimivallasta
- jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon
Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimi- tetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vas- taanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot
käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu
puhelin: vaihde (08) 5348 500; telekopio (08) 5348 550 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi
aukioloaika: klo 8 - 16.15
Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden- käyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräis- tä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Liite 2
JOUKAMON LOHI AY:N KALANKASVATUSLAITOKSEN TARKKAILU
Käyttötarkkailu
Kalankasvatuslaitosten käyttötarkkailu toteutetaan pitämällä laitoksella hoi- topäiväkirjaa. Hoitopäiväkirjaan merkitään mm. rehun määrä, laatu ja fosfo- ripitoisuus, käytetyt kemikaalit, lääkeaineet ja rokotteet, kalataudit ja kala- kuolemat, käytetyn veden määrä sekä tiedot kasvatetuista ja siirretyistä ka- lamääristä ja lietteenpoistosta. Hoitopäiväkirjat säilytetään laitoksella ja vaadittaessa esitetään valvoville viranomaisille. Luvan saaja antaa vaadit- taessa ympäristökeskukselle hoitopäiväkirjassa esitettävien tietojen luotet- tavuuden tarkistamiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset.
Päästötarkkailu
Joukamon Lohen kalankasvatuslaitoksen päästötarkkailua suoritetaan 8 kertaa vuodessa. Näytteet otetaan kahdesti kesä-, heinä-, elo- ja syys- kuussa. Laitokselle tulevasta vedestä otetaan kertanäyte ja laitokselta läh- tevästä vedestä vuorokauden kokoomanäyte automaattisella näytteenotti- mella. Kalalaitokselle tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä määritetään lämpötila, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi. Virtaama mitataan laitoksen tu- lokanavasta.
Vaikutustarkkailu
Vesistötarkkailu tehdään Vuolajärven havaintopaikalta Vä1. Näytteet Vuo- lajärvestä (Vä1 730414-450076) otetaan kolme kertaa vuodessa (maalis-, heinä- ja elokuu) vertikaalisina näytteinä. Näytteistä analysoidaan happi, sähkönjohtavuus, kiintoaine, pH, väri, Kok-N, NO3+2-N, NH4-N, Kok-P, PO4- P, Fe ja klorofylli-a (kesällä).
Jätevesien vaikutusten selvittämiseksi tehdään kalastustiedustelu lupa- määräysten tarkistamishakemuksen jättövuotta edeltävän vuoden kalas- tusoloista ja kalastosta 30.12.2003 jätetyn hakemuksen hakemussuunni- telman liitteenä 2 olevan 29.1.2004 päivätyn raportin "Joukamon Lohi Ay:n kalanviljelylaitoksen vaikutusalueen kalastus sekä rantojen ja vesistön käyttö" sisältörungon mukaisesti.
Raportointi
Päästötarkkailun tulokset toimitetaan niiden valmistuttua Kuusamon kau- pungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois-Pohjanmaan ympäris- tökeskukselle. Päästötiedot lähetetään ympäristökeskukselle sähköisessä muodossa siirrettäväksi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään ympäristö- keskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Vuosipäästöistä laaditaan yhteenve- to, joka toimitetaan ympäristökeskukseen helmikuun loppuun mennessä.
Vesistötarkkailun tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua tai viimeis- tään kuukauden kuluttua näytteenotosta Kuusamon kaupungin ympäris- tönsuojeluviranomaiselle sekä ympäristökeskukselle suoraan vedenlaatu- rekisteriin siirrettävässä muodossa kolmen kuukauden välein. Vuosiyh- teenveto valmistuu maaliskuun loppuun mennessä ja toimitetaan edellä mainituille viranomaisille sekä Suomen ympäristökeskukselle.
Kalastustiedustelun tulokset liitetään lupamääräysten tarkistamishakemuk- seen sekä toimitetaan erikseen Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikölle, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle, Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Kuusamon kalastusalueelle.
Tarkkailua koskevissa yhteenvetoraporteissa esitetään tulosten lisäksi tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät.
Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkkailun tarkentamis- ja muutossuosi- tukset.
Laadunvarmistus
Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja tai muita ko. viranomais- ten hyväksymiä määritysmenetelmiä.
