5 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

(1)

LUPAPÄÄTÖS

Nro 74/04/1

Dnro Psy-2003-y-59

Annettu julkipanon jälkeen 1.10.2004

ASIA Rovaniemen jätevedenpuhdistamon ja kompostointilaitoksen ympäristölu- pa, Rovaniemi

LUVAN HAKIJA Rovaniemen kaupunki / Rovaniemen Vesi PL 8216

96101 ROVANIEMI

(2)

SISÄLLYSLUETTELO

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO ... 5

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI ... 5

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE ... 5

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 5

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE ... 5

JÄTEVEDENPUHDISTAMON TOIMINTA ... 6

Yleiskuvaus toiminnasta ... 6

Jäteveden puhdistamon nykyiset prosessit ... 7

Jätevedenpuhdistamon toiminta- ja tehostamissuunnitelma ... 8

Esikäsittely... 8

Biologinen käsittely ... 9

Jälkikäsittely... 9

Lietteen käsittely ... 9

Käytettävät kemikaalit... 9

Typenpoiston tehostaminen... 10

Rakennustyöt... 10

Hankeaikataulu ... 11

KOMPOSTOINTILAITOKSEN TOIMINTA ... 11

Nykytilanne puhdistamolietteen käsittelyssä... 11

Nykytilanne erilliskerätyn biojätteen käsittelyssä ... 12

Puhdistamolietteen ja biojätteen käsittelyn kehittäminen... 13

Puhdistamolietteen käsittelyn tehostaminen (1. vaihe) ... 13

Biojätteen ja puhdistamolietteen yhteiskompostointi (2. vaihe) ... 14

Biojätteen vastaanotto ja esikäsittely... 14

Kompostiseoksen valmistus ... 15

Tunnelikompostointi... 15

Jälkikompostointi ... 15

Koneellisesti ilmastettu jälkikompostointi (optio)... 16

Kompostituotteen jälkikypsytys ja varastointi... 16

Poistoilmojen käsittely ... 17

Prosessijätevesien johtaminen ... 17

Aine- ja energiataseet... 18

Biojätteen ja puhdistamolietteen bioterminen kuivaus (3. vaihe) ... 18

KÄYTTÖAINEET... 19

Jätevedenpuhdistamo... 19

Kompostointilaitos... 19

Energian tarve ja polttoaineet ... 19

Muut prosessit... 20

YMPÄRISTÖKUORMITUS ... 20

Puhdistamolle tuleva kuormitus ... 20

Lähtevän veden laatu, puhdistusteho ja vesistökuormitus ... 20

Vesistökuormitus tulevaisuudessa... 21

Päästöt ilmaan ... 22

Päästöt maaperään ja pohjaveteen ... 22

Melu ja tärinä ... 22

Kompostointilaitos... 22

Jätevedet ... 22

Päästöt maaperään ja pohjaveteen ... 24

Melu ja tärinä ... 24

Jätteet, niiden määrä ja hyödyntäminen ... 24

Liikenne... 25

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus ... 25

LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ ... 25

Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 25

(3)

Vesistön tila... 25

Purkuvesistön yleiskuvaus... 25

Tiedot virtaamista ... 26

Purkuvesistön veden laatu... 26

Vesistöön kohdistuva kuormitus ... 27

Kalatalous ... 28

Kalastajamäärä... 28

Pyydykset ... 28

Saalis ... 28

Muu vesistön käyttö ... 29

Maaperä ja pohjavesiolot ... 29

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN ... 29

Toiminnan vaikutukset Kemijoen veden laatuun... 29

Vesistötarkkailun tulokset ... 29

Jokiveden laskennalliset pitoisuusnousut ... 30

Typen poiston tarpeellisuus ... 31

Typen poiston tarpeellisuus - johtopäätökset ... 33

Toiminnan vaikutus joen virkistyskäyttöön ... 34

Biojätteen käsittelyn ympäristövaikutukset ... 34

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 35

Käyttötarkkailu ... 35

Päästötarkkailu ... 35

Päästötarkkailun päivittäminen ... 35

Vaikutustarkkailu... 36

Kompostointilaitoksen käyttötarkkailu ... 36

Laadunvarmistus... 37

ARVIO PÄÄSTÖJEN AIHEUTTAMISTA VAHINGOISTA ... 37

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 37

Lupahakemuksen täydennykset ... 37

Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 37

Lausunnot ... 37

Muistutukset ja mielipiteet... 40

Hakijan kuuleminen ja vastine ... 41

Neuvottelu... 41

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 42

YMPÄRISTÖLUPARATKAISU ... 42

LUPAMÄÄRÄYKSET ... 42

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ... 42

Rakenteet ja laitteet ... 42

Päästöt pintavesiin ja viemäriin ... 43

Päästöt maaperään ... 43

Melu ... 44

Jätteiden vastaanotto sekä toiminnasta aiheutuvat jätteet ja niiden käsittely sekä hyödyntäminen ... 44

Kompostituotteen varastointi, laatu ja hyödyntäminen ... 45

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet ... 45

Laitosten hoito ... 45

Tarkkailu- ja raportointimääräykset ... 45

Käyttö- ja päästötarkkailu ... 46

Vaikutustarkkailu... 47

Raportointi ... 47

Laadunvarmistus ... 47

Tarkkailuohjelmien muuttaminen ja tarkentaminen ... 48

OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE ... 48

RATKAISUN PERUSTELUT... 48

Ympäristöluvan harkinnan perusteet ... 48

(4)

Luvan myöntämisen edellytykset ... 48

Lupamääräysten perustelut ... 49

VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN ... 51

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ... 52

Päätöksen voimassaolo ... 52

Lupamääräysten tarkistaminen ... 52

Korvattavat päätökset ... 52

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen ... 52

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 52

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 53

KÄSITTELYMAKSU... 53

Ratkaisu ... 53

Perustelut... 53

Oikeusohjeet ... 53

MUUTOKSENHAKU ... 54

(5)

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO

Rovaniemen Vesi on 28.3.2003 ympäristölupavirastolle toimittamallaan ja myöhemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt lupaa Rovaniemen jäteveden puhdistamon ja kompostointilaitoksen toimintaan hakemukseen liitteenä olevista suunnitelmista tarkemmin ilmenevällä tavalla.

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Puhdistamo käsittelee viemäröintialueen piirissä asuvien noin 50 600 asukkaan jätevedet sekä elinkeinotoiminnassa että teollisuudessa muo- dostuvia jätevesiä.

Kompostointilaitos käsittelee jätevedenpuhdistamon puhdistamolieteen tunnelikompostoinnilla. Laitoksella on tarkoitus siirtyä vastaanottamaan myös erilliskerättyä biojätettä.

Rovaniemen kaupungin jätevedenpuhdistamo sijaitsee Alakorkalon kau- punginosassa osoitteessa Betonitie 9 ja kompostointilaitos samassa kau- punginosassa osoitteessa Betonitie 1.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristösuojeluasetus 1 § 1 momentti 13 a kohta Ympäristönsuojelulaki 28 § 2 momentti 4 kohta

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Jätevedenpuhdistamoa koskevassa asiassa ympäristönsuojeluasetus 5 § 1 momentti 8 kohta.

Kompostointilaitosta koskevassa asiassa ympäristönsuojeluasetus 2 §.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Rovaniemen kaupungin jätevedenpuhdistamossa käsiteltyjen jätevesien johtamisesta Kemijokeen on vesioikeus antanut 20.11.1973 päätöksen nro 81/73/I. Vesioikeus on muuttanut päätöksellään nro 68/80/I jätevesien johtamista koskevia lupaehtoja. Korkein hallinto-oikeus on muuttanut päätök- sessään 11.08.1980 puhdistustuloksen saavuttamisen laskemista koske- vaa lupaehtoa. Lupa on voimassa toistaiseksi.

Alakorkalon kompostointilaitoksella on Lapin ympäristökeskuksen 19.08.1998 myöntämä jäteaseman ympäristölupa dnro 1398Y0042-111, jonka mukaan jäteasemalla ja sen viereisellä kentällä saadaan kompostoida ja jälkikypsyttää lietettä 12 000 t/a ja biojätettä 2 300 t/a tonnia vuodessa.

(6)

Vanhalla kompostointikentällä (kortteli 9071) on Lapin ympäristökeskuksen 19.10.2001 myöntämä, toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa, jonka mukaan alueella saa kompostoida lietettä ja tukiainetta yhteensä 3 000 tonnia.

Sekä jätevedenpuhdistamoalue ja että kompostointilaitoksen alue on varattu voimassaolevassa asemakaavassa yhdyskuntateknistä huoltoa palvele- vien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi ja tarkoitettu jätteen keräilyä ja käsittelyä varten. Jätevedenpuhdistamon ja kompostointilaitoksen lä- hiympäristö on varattu lähinnä teollisuus, varasto- ja liikerakennusten alu- eeksi. Lähimmät asuinalueeksi kaavoitetut tontit ovat 140–250 m:n päässä laitoksista.

Puhdistamon lähialueella ei ole vireillä tai suunnitteilla isoja kaavamuutok- sia. Tulevaisuudessa on suunnitteilla muuttaa hiukan 4-tien linjausta.

JÄTEVEDENPUHDISTAMON TOIMINTA

Yleiskuvaus toiminnasta

Jätevedet Rovaniemen kaupungista ja osasta Rovaniemen maalaiskuntaa käsitellään kuntien yhteisesti omistamassa Rovaniemen jätevedenpuhdis- tamossa. Kaupungin viemäriverkostoon on liittynyt 99 % alueen asukkais- ta. Viemäriverkkoon sopimuksella liittyneestä teollisuudesta ja kunnallisista yksiköistä isoimpia jäteveden tuottajia ovat turvevoimala, sairaala, teuras- tamo, meijeri (joka lopettaa toimintansa vuonna 2003), muovikalvotehdas, betonitehdas, pesula sekä leipomot. Lisäksi verkkoon on liittynyt muuta pienteollisuutta. Viemäriverkostoon johdettavista ongelmallisista jätevesistä kuten toksisista aineista, rasvoista, vaahtoavista aineista, öljyistä jne. ei ole ollut merkittävää haittaa, vaikka ajoittain epäillään niiden osaltaan heiken- tävän puhdistustulosta. Viemäriverkosto on sekaviemärilaitos ja näin ollen vuotovedet laimentavat puhdistamolle tulevaa jätevettä. Jätevesiviemäri- verkoston pituus on noin 186 km ja sen yhteydessä on 32 pumppaamoa.

Vuonna 1979 valmistunutta rinnakkaissaostukseen perustunutta jäteve- denpuhdistuslaitosta on saneerattu ja laajennettu vuosina 1985–1987. Ny- kyisin se on biologis-kemiallinen aktiivilietelaitos. Fosfori saostetaan rin- nakkaissaostuksena ferrisulfaatilla. Saneerauksen yleissuunnitelmassa prosessia parantamaan on suunniteltu lisäyksiköiksi yhtä uutta esiselkey- tysallasta, hiekkasuodatusta jälkikäsittelyksi ja yhtä uutta sakeuttamoa.

Yksityiskohtainen suunnitelma on valmisteilla.

Vesioikeuden 7.11.1980 antamien lupaehtojen mukaan puhdistamon puh- distusvaatimukset ovat sekä BOD₇:n että fosforin osalta 80 %. Lähtevän jä- teveden BOD₇-arvon tulee olla alle 25 mgO₂/l ja fosforipitoisuuden alle 1,5 mgP/l. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen 11.8.1981 mukaan nämä arvot tulee saavuttaa puolivuosikeskiarvoina. Suomen ympäristö- keskuksen ohjeiden mukaan sovelletaan tässä tapauksessa BOD₇(ATU)- pitoisuutta 17,5 mg/l raja-arvona ja vastaavana puhdistustehona 85 %.

BOD:n osalta on viime vuosina pysytty yli 90 %:n puhdistustuloksessa.

Fosforin osalta on pysytty hyvin raja-arvojen alapuolella ja puhdistusteho on ollut noin 95 %. Arvot on laskettu mahdolliset puhdistamolla ja viemäri- verkostossa tapahtuvat ylivuodot ja ohitukset huomioiden.

(7)

Puhdistamolta Kemijokeen johdettu vesistökuormitus ohituksien kanssa oli vuonna 2001 biologisesti happea kuluttavana aineksena (BOD7) 393 kg/d, kokonaisfosforina 10,4 kg/d ja kokonaistyppenä 738 kg/d.

Jätevesien vaikutuksia purkuvesistön veden laatuun tutkitaan Kemijoen vesistön yhteistarkkailussa. Jätevesien vaikutus joen veden laatuun on pieni ja näkyy lähinnä bakteeri- ja ammoniumtyppipitoisuuksien pieninä nousuina.

Jäteveden puhdistamon nykyiset prosessit

Vedenkäsittelyprosessi käsittää seuraavat yksiköt, jotka toimivat kolmilin- jaisina lukuun ottamatta hiekanerotusta ja sakeutusta:

– välppäys

– yksilinjainen hiekanerotus

– ferrisulfaatin annostus yksipistesyöttönä hiekanerotusaltaan jälkeen – esiselkeytys: pinta-ala 3 x 169 m²

– ilmastus: tilavuus 3 x 920 m³ = 2760 m³ – jälkiselkeytys: pinta-ala 3 x 411 m² = 1233 m²

Puhdistusprosessi on sijoitettu kokonaisuudessaan sisätiloihin. Puhdista- mon prosessia muutettiin vuonna 2001 huhtikuun alusta lähtien siten, että myös puhdistamolle tulevat sulamis- ja hulevedet pyritään käsittelemään välppäyksen lisäksi hiekanerotuksella ja esiselkeytyksellä. Hiekanerotuk- seen syötetään myös osa fosforin saostuskemikaalista. Aikaisemmin nämä vedet johdettiin suoraan välppäyksen jälkeen purkukanavaan.

Lietteenkäsittely on seuraavanlainen:

– Puhdistamolle tuotavat sako-, umpikaivo- ja puhdistamolietteet johdetaan välppäyksen kautta vastaanottoaltaaseen, josta ne pumpataan ohjatusti päävirtaan ennen välppäystä.

– Välppeen ja hiekanerotusaltaan jätteen erilliskuivaus ruuvipuristimilla ja siirto kuljetuslavalle. Hiekanerotuksessa laskeutunut hiekka pumpataan hiekanlajittimen kautta hiekkalavalle.

– Ylijäämäliete pumpataan laskennalliseen lieteikään perustuen laitoksen alkuun ja otetaan esiselkeytyksen lietetaskusta sakeutettuna sekaliet- teenä.

- Liete sakeutetaan jatkuvatoimisesti kolmen sakeuttamon (yksi uusi) avulla.

– Kaikki polymeerillä kuivatettu liete on tarkoitus pumpata käsittelyyn kompostointilaitokselle, mutta poikkeustilanteissa on osa lietteestä jou- duttu käsittelemään laitoksella koneellisella kuivauksella (lingoilla).

– Välivarastointi jätevedenpuhdistamolla kuivatulle lietteelle.

Puhdistamolle tulevan jätevesimäärän ja käsitellyn vesimäärän kehitys vuosina 1999–2001 on ollut seuraava:

Vuosi Keskimääräinen Kokonaan tai osittain käsitelty tulovirtaama m³/d jätevesimäärä, m³/d

________________________________________________________

1999 17 579 15 632

2000 19 639 17 552

2001 17 825 17 429

(8)

Vuonna 2001 ohituksia oli 38 600 m³ ja puhdistamolle tuotiin sakokaivo- lietettä 3 470 m³.

Jätevedenpuhdistamon toiminta- ja tehostamissuunnitelma

Hakija on arvioinut puhdistamon lupamääräysten nykyisen lupakäytännön perusteella muuttuvan seuraavasti:

Parametri Voimassa olevat Arvio 2005 -

mg/l % mg/l %

___________________________________________________

BOD_7ATU < 17,5 >85 <15 >90

Kok.fosfori < 1,5 >80 <0,8 >90 Odotettavissa olevien tiukempien lupamääräysten vuoksi on etsitty ratkai- suja tulvavesien hallintaan ja BOD-kuorman tehostettuun poistoon pääasi- assa esisaostuksen avulla. Esisuunnitelmassa on päädytty suosittamaan vaihtoehtoa, joka sisältää yhden uuden esiselkeytysaltaan, hiekkasuodatuksen jälkikäsittelynä ja yhden uuden sakeuttamon rakentamisen.

Koska nykyinen puhdistamo toimii perusteiltaan rinnakkaissaostuslaitokse- na, jää se tulevassa tilanteessakin perusyksiköksi. Puhdistustuloksessa tähdätään ensisijaisesti tehokkaaseen BOD:n ja fosforin poistoon.

Esiselkeytyksen kapasiteetin nostamiseksi ja ohitusten vähentämiseksi rakennetaan yksi esiselkeytysallas lisää.

Jälkikäsittelyn tehostaminen tehdään hiekkasuodatuksen avulla (jatkuva- toiminen tai panostoiminen). Laitoksen hydrauliikka muodostuu varsin tiu- kaksi, joten joissain tapauksissa voidaan vesi joutua pumppaamaan suo- dattimeen vastaanottovesistön pinnan ollessa korkealla. Hiekkasuodatus rakennetaan erikseen laitoksen perään.

Uudessa yleissuunnitelmassa puhdistamo on mitoitettu vuodelle 2020 55 000 henkilön jätevesikuormitukselle. Puhdistamo on tarkoitus saneerata yleissuunnitelman mukaisesti vuonna 2003. Muut mitoitusarvot ovat seuraavat:

- virtaama Qkesk 18 000 m³/d

Qmax 40 000 m³/h - biologinen hapenkulutus (BOD7) 3 800 kg/d

- kokonaisfosfori 140 kg/d.

Esikäsittely

Tuleva jätevesi johdetaan ensin välppäykseen, jossa karkein kiintoaines erotetaan, puristetaan ja johdetaan välpelavalle. Välppiä on kaksi kappalet- ta ja niiden säleväli on 3 mm. Välpelavoja on yksi.

Puhdistamolle tuotavat sako-, umpikaivo- ja puhdistamolietteet johdetaan välppäyksen kautta vastaanottoaltaaseen, josta ne pumpataan ohjatusti päävirtaan ennen välppäystä. Erotettu kiintoaines johdetaan yllämainitulle välpelavalle.

Välppäystä seuraa yksilinjainen hiekanerotus, jossa ilman avulla saadaan laskeutumaan raskaimmat partikkelit. Hiekka siirretään kaapimen avulla al-

(9)

taan toiseen päähän, josta se pumpataan hiekanlajittimelle. Erottunut hiekka johdetaan edelleen hiekkalavalle.

Hiekanerotuksesta jätevesi kootaan yhteen ja jaetaan tulevassa tilantees- sa neljään esiselkeytysaltaaseen.

Biologinen käsittely

Esiselkeytetty vesi johdetaan kolmelle aktiivilietelinjalle, joissa tapahtuu pääosa jäteveden puhdistumisesta. Prosessissa jätevedestä poistetaan tehokkaasti BOD, kiintoaine ja fosfori. Ylijäämäliete pumpataan laskennalliseen lieteikään perustuen linjakohtaisesti laitoksen alkuun ja otetaan esi- selkeytyksestä sakeutettuna sekalietteenä. Palautusliete pumpataan jäl- kiselkeytyksestä ilmastusaltaiden alkuun.

Ilmastusaltaat ovat 4 metriä syviä, ja ne on varustettu pohjailmastuksella.

Ilmastusaltaiden yhteistilavuus on 2 760 m³. Jälkiselkeytysaltaiden pinta- ala on yhteensä 1 233 m².

Jälkikäsittely

Fosforinpoiston varmistamiseksi jälkiselkeytyksestä lähtevä vesi pumpataan hiekkasuodattimen läpi. Suodattimissa käytetään ilmaa vain pesujen yhteydessä. Pesuissa poistuva vesi johdetaan puhdistamon alkuun.

Lietteen käsittely Sakeutus

Prosessista poistettava liete otetaan pääasiassa sakeutettuna sekaliettee- nä esiselkeytyksen lietetaskuista. Liete sakeutetaan jatkuvatoimisesti kolmen sakeuttamon (yksi uusi) avulla noin TS 5 %:seksi lietteeksi, joka johdetaan kuivaukseen. Sakeutuksen hydraulinen kuormitus on suhteellisen normaali, mutta viipymä nousee melko korkeaksi (yli 3 vuorokautta).

Kuivaus

Sakeutettu liete kuivataan polymeerin avulla noin TS 25 %:seksi tuotteeksi, joka pumpataan edelleen kompostointilaitokselle jälkikäsittelyyn. Kuivauk- sen on laskettu olevan toiminnassa viisi päivää viikossa 12 tuntia vuoro- kaudessa.

Käytettävät kemikaalit

Pääsaostuskemikaalina käytetään ferrisulfaattia, joka tuodaan laitokselle valmiina liuoksena. Annostus tapahtuu 2-pistesyöttönä välppäyksen ja il- mastuksen jälkeen.

Polymeeriä annostellaan 0,1 prosenttisena liuoksena jälkiselkeytykseen menevään veteen ja sakeutettuun lietteeseen kuivauksen apukemikaaliksi.

Myös sakeutuksen tehostamiseksi voidaan syöttää polymeeriä.

(10)

Typenpoiston tehostaminen

Jätevedenpuhdistamon tehostamisesta laaditussa esisuunnitelmassa on lähdetty typenpoiston yli 50 %:n reduktiosta, joka merkitsisi lähtevän veden kokonaistyppipitoisuutta alle 20 mg N/l. Esisuunnitelmassa on esitetty typenpoiston tehostamista jälkikäsittelymenetelmällä, jossa rakennettu suo- datin muutetaan biologiseksi 2-vaiheiseksi suodattimeksi. Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan nitrifikaatio hapellisessa suodattimessa. Toisena vaiheena seuraa denitrifikaatiosuodatin, johon annostellaan metanolia hiili- lähteeksi.

Koska jätevedet ovat tavallista kylmempiä (minimilämpötila 4 ^oC, maksimi 13 ^oC), soveltuu esitetty useampivaiheinen prosessi normaalia 1-vaiheista aktiivilieteprosessia paremmin kokonaistypenpoistoon. Suodatuksen pesu- vesillä on nitrifikaatiota tehostava vaikutus jo ensimmäisessä vaiheessa.

Muita typenpoiston tehostamisen mahdollisuuksia ovat vielä kahden uuden linjan rakentaminen, jolloin rakennettavaksi tulisi yhteensä kolme uutta lin- jaa ja näin saataisiin prosessin tilakuorma riittävän pieneksi ympärivuotista nitrifikaatiota varten ja aktiivilieteosan laajentaminen kahdella linjalla (ilmastus anoksisine vyöhykkeineen ja selkeytys). Näissä vaihtoehdoissa oli- sivat sekä rakennuskustannukset että vuotuiset käyttökustannukset korkeampia kuin biologisen suodattimen vaihtoehdossa.

Typenpoiston investointikustannukset ja käyttökustannukset ovat kaikissa vaihtoehdoissa suuret. Kustannuksia lisää huomattavasti, ja typen poistoa vaikeuttaa, jäteveden alhainen lämpötila noin 8 kk vuodesta.

Rakennustyöt

Laitosta täydennetään tässä vaiheessa siten, että esiselkeytystä tehostetaan yhdellä uudella selkeyttimellä ja kiintoaineen poistoa vastaavasti li- säämällä laitoksen loppuun hiekkasuodatus, jonka kautta jälkiselkeytetty vesi kierrätetään ennen sen johtamista Kemijokeen. Hiekkasuodatus rakennetaan siten, että se voidaan myöhemmin muuttaa biologiseksi suoda- tukseksi, mikäli typenpoistovaatimukset sitä edellyttävät. Lisäksi rakennetaan ja varustetaan ylijäämälietteen poistoa varten yksi uusi sakeuttamo.

Uusi esiselkeytysallas

Uusi esiselkeytysallas rakennetaan nykyisten esiselkeytysaltaiden rinnalle.

Uusi esiselkeytysallas toteutetaan nykyisten kaltaisena. Altaan sisämitat ovat 28,5 m x 6,0 m x 4,0 m ja se on varustettu alkupäästään kahdella ma- talalla lietetaskulla.

Hiekkasuodatus

Suodatus rakennetaan laitoksen perään viisialtaisena hiekkasuodatusyk- sikkönä tehostamaan olemassa olevan prosessin käsittelytehokkuutta.

Suodatuslaitos sijoitetaan nykyisen puhdistamorakennuksen itäpuolelle nykyisen purkujohdon viereen.

Suodatusrakennuksen yhteyteen rakennetaan suodattimien huuhteluveden tasausta ja poispumppausta sekä kemikaalinsyöttöä varten tarvittavat al- las- ja pumppaamotilat.

(11)

Uusi sakeuttamo

Uusi nykyisten kaltainen sakeuttamo rakennetaan jo rakennettujen sakeut- tamoiden viereen putkitunnelin yhteyteen.

Hankeaikataulu

Jätevedenpuhdistamon tehostuksen aikataulu on alustavasti seuraava:

– yksityiskohtainen suunnittelu 2003 – uusi esiselkeytyslinja ja sakeuttamo 2004–2005 – hiekkasuodatus ja kemikaalien syöttö 2006–2007

Vuoden 2003 aikana jätevedenpuhdistamolla toteutetaan useita sanee- raustöitä, jotka osaltaan tulevat parantamaan puhdistamon toimivuutta ja varmistamaan puhdistustulosta. Merkittävin saneerauskohde on nykyisten biologisten linjojen varustaminen uusilla ilmastimilla ja ajotavan muuttaminen linjakohtaisesti säädetyksi.

KOMPOSTOINTILAITOKSEN TOIMINTA

Nykytilanne puhdistamolietteen käsittelyssä

Alakorkalon tunnelikompostointilaitos, joka käsittelee Rovaniemen kaupungin jätevedenpuhdistamon puhdistamolietteen, käynnistyi v. 1998. Sa- keutettu puhdistamoliete pumpataan painejohtoa myöten kompostointilaitokselle, joka sijaitsee noin 400 m etäisyydellä puhdistamolta.

Linkokuivauksen (yksi linko) jälkeen lietteeseen sekoitetaan tukiaine (hake ja turve) koneellisesti, minkä jälkeen valmistettu seos siirretään kuljettimilla betonirakenteiseen varastosiiloon (2 kpl). Siiloista seos siirretään kompostointiin pyöräkuormaajalla. Linkokuivauksen rejektivesi johdetaan paino- voimaisesti takaisin puhdistamolle.

Kompostointi tapahtuu panosperiaatteella suljetuissa kompostointitunne- leissa (2 kpl) ja säädetyissä olosuhteissa. Kompostointitunnelien poistoilmat kootaan yhteen ja johdetaan hajunpoistokäsittelyn (hapan märkäpesu ja biosuodatus) kautta ulkoilmaan. Käsittelytilojen ilmanvaihdon poistoilmat johdetaan märkäpesurin ohi suoraan biosuodattimeen. Käsittelyssä synty- vät jätevedet johdetaan takaisin puhdistamolle.

Kompostointiaika tunneleissa on kaksi viikkoa. Käsiteltävä seos sekoitetaan yhden käsittelyviikon jälkeen siirtämällä se tunnelista toiseen. Kahden viikon kompostoinnin jälkeen seos siirretään pyöräkuormaajalla laitoksen vieressä olevalle jälkikypsytyskentälle, jossa se seulotaan välittömästi ul- kopuolisen urakoitsijan toimesta. Seulonnan alite (noin 50 % tilavuudesta) aumataan jälkikypsytettäväksi kyseiselle kentälle. Seulonnan ylite siirre- tään v. 2002 valmistuneeseen suljettuun, koneellisilla ovilla varustettuun tukiainevarastoon (1 150 m²), josta se palautuu kierrätyshakkeena kom- postointikäsittelyyn. Kovimmilla pakkasilla seulonta vaikeutuu nykyisellä varustuksella.

Jälkikypsytyskentän pinta-ala on noin 7 800 m². Siinä voidaan aumata noin 5 000 m³ kompostituotetta. Viipymä jälkikypsytyksessä on vajaa vuosi.

(12)

Kahden viikon kompostointiajan jälkeen ulkokentälle jälkikypsytykseen sijoitettu massa on ollut verraten aktiivista. Aumojen lämpötilat ovat nous- seet ajoittain yli 60 ºC. Aumoista on aiheutunut myös lieviä hajupäästöjä, jotka eivät kuitenkaan ole aiheuttaneet merkittävää haittaa kompostointilaitoksen ympäristössä. Myös aumapaloja on sattunut muutamia kertoja.

Vuosina 1999–2002 kompostoidut lietemäärät ovat olleet seuraavat:

Vuosi Kuivattu liete t/a

1999 1 345

2000 5 007

2001 4 405

2002 5 500

Varajärjestelmä

Edellä selostetun käsittelyn varajärjestelmänä on käytössä aikaisempi liet- teenkäsittelyjärjestelmä, jossa liete kuivataan puhdistamoalueella olevassa lietteenkuivaamossa (2 kpl linkoja). Kuivattu puhdistamoliete kuljetetaan vanhalle kompostointikentälle, noin 600 m:n etäisyydellä puhdistamosta luoteeseen, jossa se tukiaineen sekoituksen jälkeen kompostoidaan. Vara- järjestelmää käytetään vain Alakorkalon kompostointilaitoksen huolto- ja korjausseisokkien aikana.

Hyötykäyttö

Puhdistamolietteestä valmistettu komposti on toistaiseksi saatu kaupaksi.

Se on myyty jatkojalostettuna erilaisiksi multatuotteiksi. Komposti ja multa- tuotteet on käytetty pääasiassa viherrakentamiseen mm. kaupungin, maa- laiskunnan, tielaitoksen ja yksityisten ihmisten rakennuskohteissa.

Nykytilanne erilliskerätyn biojätteen käsittelyssä

Erilliskerätty biojäte on vuodesta 1997 käsitelty aumakompostoimalla Män- tyvaaran kaatopaikalla. Biojäte on aumakompostoitu turpeeseen, hevosen lantaan ja hakkeeseen sekoitettuna. Aumat on käännetty muutaman kuu- kauden välein. Aumakompostoinnin viipymä on ollut 6–8 kuukautta, jonka jälkeen kompostiseosta on jälkikypsytetty ja varastoitu kaatopaikalla.

Biojäte aumakompostoidaan jätepenkereen päälle rakennetulla kompos- tointikentällä, jonka pinta-ala on noin 1 000 m². Salaojitetun kentän pohja on tiivistetty rakennusmuovilla, jonka päällä on 100 mm:n hiekkakerros.

Hiekkakerroksen päälle on asennettu teräksiset geotukilevyt ja niiden pääl- le vielä 100 mm hiekkaa. Jälkikypsytysvarasto sijaitsee jätepenkereen päällä varsinaisen kompostointikentän vierellä.

Kompostoinnin ja jälkikypsytysvaraston suoto- ja valumavedet suotautuvat jätepenkereeseen ja siitä edelleen kaatopaikan valumavesien käsittelylai- tokseen.

Biojätteen aumakompostointi sisältyy Mäntyvaaran kaatopaikan ympäristö- lupaan.

Hyötykäyttö

Valmista kompostituotetta on aumakompostoinnin alusta alkaen varastoitu kaatopaikalle. Vain vähäinen osa on toistaiseksi käytetty viherrakentami-

(13)

seen kaatopaikalla. Varastoidun kompostituotteen määrä on noin 4 000 m³. Valmis kompostituote on suunniteltu käytettäväksi Mäntyvaaran kaatopaikan lopettamisen yhteydessä sen maisemoinnissa.

Puhdistamolietteen ja biojätteen käsittelyn kehittäminen

Selvityksen perusteella Rovaniemen Vesi on valinnut pitkän tähtäimen rat- kaisuksi biotermisen kuivauksen ja kuivatun massan hyödyntämisen kierrä- tyspolttoaineena, jolla voidaan korvata muita polttoaineita alueella ja maa- kunnassa sijaitsevissa energialaitoksissa.

Biotermisessä kuivauksessa puhdistamoliete ja biojäte kuivataan niiden biologisessa hajoamisessa syntyvän lämmön avulla. Bioterminen kuivaus muistuttaa käsittelymenetelmänä kompostointia. Biotermisessä käsittelys- sä, jossa viipymä on lyhyempi kuin kompostoinnissa, pyritään jätteen sisäl- tämän veden mahdollisimman tehokkaaseen ja nopeaan haihduttamiseen.

Biotermisesti kuivattu liete on hygieenistä ja kuivana pysyessään sen hygieenisyys on myös verraten pysyvää. Sen varastoitavuus, kuljetettavuus ja käsiteltävyys ovat verraten hyviä. Sille on mahdollista löytää käyttökohteita myös energiakäytön ulkopuolelta.

Biotermisesti kuivatun lietteen hyödyntämismahdollisuuksien avautuminen Rovaniemellä saattaa kuitenkin viedä useita vuosia. Tästä suositellaan siir- tymistä puhdistamolietteen ja biojätteen biotermiseen käsittelyyn vaiheittain seuraavasti:

– ensimmäisessä vaiheessa tehostetaan puhdistamolietteen käsittelyä rakentamalla kolmas tunneli, jonka avulla tunnelikäsittelyn viipymää voidaan pidentää kahdesta kolmeen viikkoon,

– toisessa vaiheessa biojätteen käsittely siirretään Mäntyvaaran kaatopaikalta Alakorkalon kompostointilaitokseen; samalla Alakorkalon kompostointilaitoksen toimintaa tehostetaan siten, että biojätteiden vastaanotto ja käsittely voidaan aloittaa nykyisessä lietteen kompostointilaitoksessa ympäristökuormitusta lisäämättä, ja

– kolmannessa vaiheessa, kun kuivattu biojäte ja liete voidaan hyödyn- tää energian tuotannossa, siirrytään käsittelyprosessia ja sen säätöar- voja muuttamalla biotermiseen kuivaukseen.

Puhdistamolietteen ja biojätteen kertymävaihtelut huomioon ottaen laitoksen kapasiteetiksi on valittu kuivattua puhdistamolietettä 10 000 t/a (TS 25 %) ja biojätettä 3 000 t/a eli yhteensä 13 000 t/a.

Puhdistamolietteen käsittelyn tehostaminen (1. vaihe)

Puhdistamoliete käsitellään nykyisin käytössä olevalla tavalla Alakorkalon kompostointilaitoksessa. Tunnelikompostointilaitoksen toimintaa tehostetaan ja jälkikypsytykseen siirrettävän massan aktiivisuutta vähennetään rakentamalla yksi uusi kompostointitunneli. Sen avulla käsittelyaika pitenee kahdesta viikosta kolmeen viikkoon. Kolmas kompostointitunneli otetaan käyttöön toukokuussa 2003.

Kuten nykytilanteessa, kompostoitava seos käännetään siirtämällä se toiseen tunneliin yhden viikon kompostointijakson jälkeen. Mikäli osoittautuu tarpeelliseksi, kompostoitava seos käännetään myös toisen ja kolmannen kompostointiviikon välissä.

(14)

Tunnelikompostoinnin pidentyneen viipymän ja tehostuvan prosessinhal- linnan (mm. kastelujärjestelmä) ansiosta voidaan arvioida, että puhdista- molietteestä valmistetun kompostin stabiilisuus ja hygieenisyys paranevat, puhdistamolietteen jälkikypsytyksestä aiheutuva hajuhaitta vähenee ja puhdistamolietteen jälkikypsytysaumojen syttymisvaara vähenee.

Biojätteen ja puhdistamolietteen yhteiskompostointi (2. vaihe)

Toiseen vaiheeseen siirrytään viimeistään siinä vaiheessa, kun Mäntyvaa- ran kaatopaikan käyttö lopetetaan.

Biojätteen käsittely siirretään Mäntyvaaran kaatopaikalta Alakorkalon jä- teaseman kompostointilaitokselle, johon rakennetaan tarpeelliset tilat bio- jätteen vastaanottoa ja esikäsittelyä varten. Biojäte esikäsitellään kiinteällä esikäsittelylaitteistolla ja siirretään kuljettimilla varastosiiloon ennen tunneliin täyttämistä. Puhdistamoliete esikäsitellään nykyisin käytössä olevalla tavalla.

Lisääntyneestä jätemäärästä johtuen tunnelikompostointiaikaa joudutaan lyhentämään. Käytettävissä olevat kolme tunnelia riittävät molempien jäte- lajien osalta kahden viikon viipymään. Lyhentynyt tunnelikompostointiaika kompensoidaan suljetussa tilassa tapahtuvalla jälkikompostoinnilla, jonka viipymä on 1–2 viikkoa.

Jälkikompostointia varten rakennetaan jäteasemarakennukseen erillinen halli, jonka ilmanvaihtoilmat johdetaan oman hajunpoistokäsittelyn kautta ulkoilmaan. Hallin suoto- ja valumavedet johdetaan jäteveden puhdistamolle.

Tukiaine voidaan seuloa massasta eroon joko ennen jälkikompostointia tai sen jälkeen. Seulontaa tehostetaan erillisellä seulontatilalla ja kiinteällä seulalla. Näin voidaan varmistaa seulonnan toimivuus myös kovimpien pakkasten aikana.

Hallissa tapahtuvan jälkikompostoinnin jälkeen massaa jälkikypsytetään jälkikypsytyskentällä noin puoli vuotta.

Mikäli hallissa tapahtuva jälkikompostointi osoittautuu riittämättömäksi ja kompostituotteen varastointi ulkokentällä aiheuttaa hajuhaittaa, varaudu- taan jälkikompostoinnin tehostamiseen koneellisesti ilmastetulla tasokom- postoinnilla, jossa kompostipatjan läpi puhalletaan ilmaa. Ilmastettu taso- kompostointialue sijoitetaan jälkikypsytyshalliin.

Biojätteen vastaanotto ja esikäsittely

Biojäte vastaanotetaan ja esikäsitellään jäteasemarakennuksen länsipuo- lelle rakennettavassa vastaanotto- ja esikäsittelytilassa (noin 400 m²).

Toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen lieventämiseksi biojätteen vastaanotto rajoitetaan 1–2 päivään viikossa. Vastaanotettavien jätekuormien lukumäärä on mitoitusjätemäärällä 2 900 t/a on 9–13 kuormaa viikossa (keskikuorma 5 t).

Vastaanotettu biojäte tarkastetaan ja siitä poistetaan käsittelyyn kuulumat- tomat kappaleet ja esineet. Biojäte ja tukiaine sekoitetaan toisiinsa kiinte- ässä panostoimisessa sekoituslaitteessa, joka samalla avaa jätepussit ja murskaa jätteen kevyesti. Biojäte ja tukiaine annostellaan sekoituslaitteen

(15)

kaukaloon pyöräkuormaajan kauhalla. Sekoitusajan jälkeen laite tyhjentyy kolakuljettimen avulla varastosiiloon.

Kompostiseoksen valmistus

Puhdistamoliete ja biojäte voidaan kompostoida joko erilliskäsittelynä eli kokonaan toisistaan erillään, tai yhteiskäsittelynä toisiinsa sekoittuneina.

Erilliskäsittelyä kannattaa käyttää, jos toisesta lähtöaineesta valmistetun kompostin menekki on selvästi parempi kuin molemmista lähtöaineista valmistetun. Yleensä biojätteestä valmistettu komposti menee vähemmän haitta-aineita ja tuhkaa sisältävänä paremmin kaupaksi kuin puhdistamo- lietteestä valmistettu. Toisaalta yhteiskäsittelyssä kompostointitunnelien kapasiteetti saadaan helpommin tehokkaaseen käyttöön. Yhteiskäsittelyä voidaan jälkimmäisestä syystä pitää suositeltavampana vaihtoehtona.

Puhdistamoliete ohjataan tukiaineen sekoituksen jälkeen valinnaisesti va- rastosiiloihin 1 ja 2. Biojäte ohjataan tukiaineen sekoituksen jälkeen varastosiiloon 3 (uusi siilo polymeerin sekoitustilassa). Yhteiskäsittelyssä liete ja biojäte voidaan sekoittaa toisiinsa biojätteen varastosiilossa pyöräkuor- maajalla. Sekoitus tapahtuu biojätteen vastaanottopäivinä samanaikaisesti biojätteen esikäsittelyn kanssa.

Tunnelikompostointi

Tunnelikompostointi tapahtuu nykyisin käytössä olevalla tavalla. Käytettä- vissä on kolme tunnelia, jotka riittävät kahden viikon kompostointijaksoon tunnelissa. Kompostoitava massa siirretään tunneliin pyöräkuormaajan seulamurskakauhalla.

Viikon kompostointiajan jälkeen massa siirretään seulamurskakauhalla toiseen tunneliin, jossa kompostointia jatketaan yhden viikon ajan. Kahden viikon tunnelikompostoinnin jälkeen massa siirretään pyöräkuormaajalla jälkikompostointiin.

Tunnelikompostoinnin ilmastusta ohjataan prosessin toimittajan ohjeiden mukaan. Alkuvaiheessa massan lämpötila pyritään nostamaan mahdollisimman nopeasti asetusarvoonsa (55–65 ºC), jota yleensä pyritään ylläpi- tämään koko kompostointiajan. Hygienisointivaiheessa saattaa olla tarvet- ta nostaa lämpötila korkeammalle. Kompostoinnin loppuvaiheessa ennen tunnelin ovien avaamista, massa voidaan jäähdyttää lisäämällä raittiin ilman puhallusta. Näin lievennetään mm. höyryn aiheuttamaa näkyvyyden huononemista. Hygienisoinnin aikana lämpötilaa mitataan ja rekisteröidään sekä kompostista että kierrätysilmasta. Hygienisoitumislämpötilaa ja viipy- mää koskevat vaatimukset vaihtelevat mm. käsiteltävän jätteen ja kompos- tointimenetelmän mukaan. Käsittelyssä noudatetaan kulloinkin voimassa olevia hygienisointimääräyksiä.

Jälkikompostointi

Tunnelikompostoinnin jälkeen massaa jälkikompostoidaan etutilan vierei- seen hallitilaan rakennettavassa jälkikompostointitilassa. Jälkikompostointi tapahtuu aumakompostointina ilman koneellista ilmastusta ja kääntöä. Jäl- kikompostoinnin viipymä on yksi viikko.

(16)

Yhden viikon jälkikompostointiajan jälkeen massa seulotaan. Ylite (karkea jae) siirretään kierrätyshakkeena kuljettimella tukiainevarastoon ja alite (hieno jae) jälkikypsytykseen jäteasemarakennuksen viereiselle kompos- tointikentälle.

Vaihtoehtoisesti massa seulotaan ennen jälkikompostointia, jolloin jälki- kompostoinnin viipymä voidaan lisätä kaksinkertaiseksi eli kahteen viikkoon.

Jälkikompostointitila eristetään muusta hallitilasta ja varustetaan erityisil- manvaihdolla, jota käytetään jälkikompostointialueella työskentelyn (massan siirtäminen tasokompostointiin tai siirtäminen tasokompostoinnista) aikana. Erityisilmanvaihdon tulee olla vähintään suuruusluokkaa 1,5–2,5 kertaa huonetilavuus tunnissa. Ilmanvaihdon avulla jälkikompostointitilassa pyritään ylläpitämään kohtuulliset työolosuhteet ja riittävä näkyvyys. Ilman- vaihdosta huolimatta jälkikompostointitilassa työskentelevien on käytettävä henkilökohtaisia suojaimia.

Niinä aikoina, jolloin jälkikompostointitilassa ei työskennellä, siellä ylläpide- tään kevyempää ilmanvaihtoa (vähintään 0,75 kertaa huonetilavuus tunnissa). Sen avulla jälkikompostointitila pidetään alipaineisena hajujen le- viämisen estämiseksi. Kevyen ilmanvaihdon aikana hallitilassa oleskelu on estetty. Jälkikompostointitila varustetaan kaasuvaroituslaitteilla.

Koneellisesti ilmastettu jälkikompostointi (optio)

Edellä esitetty jälkikompostointi on arvioitu riittävän tehokkaaksi estämään kompostituotteen jälkikypsytyksestä kompostointikentällä aiheutuvat haju-, palo- ja muut haitat. Jos haju- tai muita haittoja kuitenkin ilmenee jälkikyp- sytyksessä, jälkikompostointia voidaan tehostaa siirtymällä koneellisesti il- mastettuun tasokompostointiin, mikä kuitenkin vaatii huomattavia raken- nus- ja koneistoteknisiä panostuksia.

Koneelliseen jälkikompostointiin siirryttäessä massa seulotaan (tukiaineen erotus) ennen jälkikompostointia. Koneellisesti ilmastettu jälkikompostointi mitoitetaan kahden viikon viipymälle.

Koneellisesti ilmastetussa jälkikompostoinnissa massa kompostoidaan kaksoislattiarakenteen päällä yhtenäisenä aumana eli tasona. Lattioiden välinen tila muodostaa painekammion, johon puhallettu ilma virtaa ylem- mässä lattiassa olevien suuttimien kautta kompostipatjaan ja edelleen sen läpi. Imemällä lattioiden väliseen kammioon alipaine, voidaan lattiaraken- netta käyttää imuilmastukseen. Imuilmastuksessa jälkikompostointitilan ilma pysyy verraten puhtaana, mistä syystä imuilmastusta käytetään ainakin hallissa työskenneltäessä (esim. kun kompostia siirretään kypsytykseen tai pois kypsytyksestä). Imuilmastuksessa poistoilma voidaan helposti koota yhteen ja johtaa hajunpoistokäsittelyn kautta ulkoilmaan.

Kompostituotteen jälkikypsytys ja varastointi

Kompostituote jälkikypsytetään ja varastoidaan kompostointilaitosraken- nuksen viereisellä asfaltoidulla kentällä. Kentän pinta-ala on noin 7 800 m² ja siinä voidaan samanaikaisesti jälkikypsyttää noin 5 000–10 000 m³ kompostituotetta.

Jälkikypsytyksessä kompostia ei käännetä.

(17)

Jälkikypsytyskentän suoto- ja valumavedet johdetaan jäteveden puhdistamolle.

Poistoilmojen käsittely

Tunnelikompostointi

Tunnelikompostoinnin poistoilmat ja etutilan ilmanvaihtoilma johdetaan nykyisen hajunpoistokäsittelyn (hapan märkäpesu ja biosuodatus) kautta ulkoilmaan. Etutilan ilmanvaihtoilma johdetaan biosuodattimelle suoraan märkäpesun ohi.

Happaman märkäpesun tarkoituksena on poistaa ilmavirrasta biosuodatin- ta vaurioittava ammoniakki ja samalla alentaa ilmavirran lämpötila alle 35 ºC. Ammoniakin poistotehokkuus on yli 95 %. Ilman lämpötilan laskies- sa pesurissa poistoilman sisältämä ylimääräinen kosteus lauhtuu pesurive- teen. Biosuodattimen hajunpoistotehokkuus on 80–90 %.

Hajunpoistokäsittelyn jälkeen poistoilma johdetaan ulkoilmaan piipun kautta. Piipun korkeus maanpinnalta on noin 15 m ja se ylittää kompostointilaitoksen katon korkeuden noin 6 metrillä.

Jälkikompostointitila

Jälkikompostointitilan poistoilma johdetaan erilliseen, rakennettavaan hajunpoistolaitteistoon (kostutus ja biosuodatin). Vähäisempien ammoniakki- päästöjen takia hapan pesu voidaan korvata poistoilman kostutuksella.

Biosuodatinmassana käytetään karkeaa haketta, jota on kerran käytetty tunnelikompostoinnissa. Kompostointikäsittelyn jälkeen hakkeesta seulotaan karkein ja hienoin aines pois.

Koneellisesti ilmastetun jälkikypsytyksen poistoilmat voidaan johtaa sa- maan hajunpoistolaitteistoon. Tässä tapauksessa ammoniakin poistami- seksi poistoilman ilman kostutus korvataan happamalla pesulla.

Prosessijätevesien johtaminen

Takaisin jäteveden puhdistamolle johdettavia prosessijätevesiä syntyy mm.

rejektivetenä puhdistamolietteen kuivauksessa, kondenssivetenä tunnelikompostoinnissa ja suljetussa jälkikompostoinnissa, lauhteina märkä- pesurissa ja biosuodattimissa ja huuhteluvetenä prosessitiloissa.

Prosessijätevesien kokonaismäärä on noin 51 000 m³/a, josta linkokuivauksen rejektivesien määrä on noin 45 000 m³, kondenssivesien noin 1 000 m³/a, hajunpoistokäsittelyn lauhteiden (märkäpesuri ja biosuodatti- met) noin 4 000 m³/a ja erilaisten huuhteluvesien noin 1 000 m³/a. Linko- kuivauksen rejektivesien (45 000 m³/a) voidaan kuitenkin katsoa sisältyvän puhdistamon sisäiseen kuormitukseen, joten kompostointilaitoksen varsi- naisten jätevesien määrä on noin 6 000 m³/a.

Jätevedet sisältävät runsaasti typpeä, mistä suuri osa on ammoniakkina.

Myös jätevesien kemiallinen hapenkulutus (COD7) ja biologinen hapenkulutus (BOD7) ovat suuria. Märkäpesurien ylijäämävedet ovat happamia, ei- kä niitä neutraloida ennen muihin laitoksen jätevesiin sekoittamista.

(18)

Aine- ja energiataseet

Käsittelyyn vastaanotettavien jätteiden kokonaismäärä on noin 55 000 t/a, josta palautetaan lietteen linkokuivauksen jälkeen puhdistamolle rejektive- tenä 45 000 t/a.

Linkokuivauksen jälkeinen, varsinaiseen kompostointikäsittelyyn syötetty kokonaisjätemäärä on 9 900 t/a. Kokonaisjätemäärästä on kuiva-ainetta 27 % eli 2 650 t/a ja vettä 7 250 t/a. Kuiva-aineessa on orgaanista ainetta (hehkutushäviö) 2 010 t/a eli 76 % kuiva-aineesta.

Lopputuotteen kokonaismäärä on 4 580 t/a eli vajaa puolet käsittelyyn syö- tettyjen jätteiden määrästä (ilman tukiaineita, linkokuivauksen jälkeen).

Kuiva-ainepitoisuus on huomattavasti suurempi kuin käsittelyyn syötetyissä jätteissä eli noin 50 %. Käsittelyssä haihtuneen veden määrä on yli 5 000 t/a eli noin 2/3 jätesyötteiden sisältämästä vedestä. Haihtuneesta vedestä suurin osa lauhdutetaan märkäpesurissa jätevedeksi.

Lopputuotteen kuiva-ainemäärä on noin 2 290 t/a eli 13 % pienempi kuin jätesyötteiden. Vastaavasti lopputuotteen orgaanisen aineen määrä 1 630 t/a eli noin 19 % pienempi kuin jätesyötteissä. Vettä lukuun ottamatta ovat jätekomponenttien (kuiva-aine, orgaaninen aine) vähenemät suhteellisen pieniä.

Tukiaineen kulutukseksi on arvioitu 1 040 t/a. Kompostoinnin jälkeen tukiaine seulotaan ja palautetaan takaisin kierrätystukiaineena, joka alkuperäi- sen tukiaineen lisäksi sisältää myös käsiteltävistä jätteistä peräisin olevia aineosia. Kierrätystukiaineen määräksi on arvioitu 6 790 t/a (sisältää myös seulonnassa tukiaineeseen tarttunutta hienojakoista ainesta).

Tuoreen tukiaineen ja kierrätystukiaineen syötöstä johtuen kokonaismas- savirta tunnelikompostoinnin alkuvaiheessa on noin 17 700 t/a eli lähes kaksinkertainen varsinaisiin jätteisiin verrattuna.

Orgaanisen aineen hajoamisessa syntyy lämpöenergiaa, jota matalan lämpötilatason takia ei yleensä voida käyttää hyödyksi varsinaisen käsitte- lylaitoksen ulkopuolella. Kompostointikäsittely kuluttaa lisäksi sähköä ja moottoripolttoaineita.

Biojätteen ja puhdistamolietteen bioterminen kuivaus (3. vaihe)

Jos lietteestä ja biojätteestä valmistetun kompostin menekki hiipuu, Rova- niemen vesi varautuu siirtymään biotermiseen kuivaukseen ja sitä seuraa- vaan lietteen ja tai biojätteen käyttöön polttoaineena. Siirtyminen edellyttää soveltuvan, biomassaa ja mieluummin jätettä polttoaineena käyttävän laitoksen löytymistä lähialueelta. Erillisen, pelkästään puhdistamolietettä ja/tai biojätettä polttoaineena käyttävän laitoksen rakentaminen Rovaniemelle ei vallitsevan käsityksen mukaan ole taloudellisesti tarkoituksenmukaista.

Käytettävissä olevat kompostointitunnelit (3 kpl) riittävät hyvin biotermiseen kuivaukseen. Toisessa vaiheessa rakennettu jälkikompostointi voidaan ot- taa pois käytöstä. Puhdistamolietteen, biojätteen ja tukiaineiden seos siir- retään kompostointitunneliin ja käsittely käynnistetään kuten varsinaisessa kompostoinnissakin.

Vähäisestä orgaanisen aineen hajoamisesta johtuen biotermisen kuivauksen lopputuote ei ole vastaavalla tavalla pysyvästi stabiili kuin kompostoin- tikäsittelyn lopputuote usean viikon käsittelyajan jälkeen.

(19)

KÄYTTÖAINEET

Jätevedenpuhdistamo

Jätevedenpuhdistamolla käytetään fosforin saostuskemikaalina ferrisulfaattia PIX-105A. Ferrisulfaatin kulutus on noin 1100 t/a. Vuonna 2001 se oli 876 000 kg. Flokkauksessa käytetään polymeerinä Fennopol K504:ää, jonka kulutus on noin 7 300 kg/a. Vuonna 2001 kulutus oli 11 300 kg. Fer- risulfaatti varastoidaan liuoksena altaassa ja polymeeri toimitussäkeissä, joista tehdään liuos panoksittain.

Käytettävät kemikaalit ovat normaaleja jätevedenpuhdistamoilla käytettäviä kemikaaleja.

Lisäksi jätevedenpuhdistamolla vuokralaisena toimiva Rovaniemen kaupungin teknisen viraston päällyste- ja kiviaineslaboratorio käyttää liuotti- mena dikloorimetaania. Vuonna 2001 laboratorio osti 3–4 tynnyriä ja kier- rätti ARWINA Oy:llä 9 tynnyriä.

Kompostointilaitos

Kompostointilaitoksessa kompostin tukiaineena käytetään turvetta, haketta sekä valmiista kompostimassasta erilleen seulottua kierrätyshaketta.

Vuonna 2001 turvetta käytettiin noin 580 t, haketta noin 597 t ja kierrätys- haketta noin 393 t.

Ainoa varsinaisesti kompostointilaitoksessa kuluva kemikaali on ammoni- akkipesurissa käytettävä 93 %:nen väkevä rikkihappo, jonka kulutus on noin 20 m³/a. Rikkihappoa varastoidaan haponkestävästä muovista valmis- tetussa 5 m³:n säiliössä.

Lietteen kuivauksessa käytetään polymeeriä (Fennopol K504), jonka vuosittainen käyttömäärä sisältyy jätevedenpuhdistamon kemikaalikulutukseen. Polymeeriä varastoidaan kompostointilaitoksella säkkeihin pakattu- na, kerrallaan maksimissaan 500 kg.

Kuivauksessa erottuvan rejektiveden vaahtoamisen estoon käytetään mo- difoitua rasva-alkoholia (Struktol SB 2032), jonka vuosittainen käyttömäärä sisältyy jätevedenpuhdistamon kemikaalikulutukseen. Rasva-alkoholi varastoidaan tynnyrissä, kerrallaan maksimissaan 200 litraa.

Lisäksi laitoksen lämmönsiirtolaitteistossa on noin 1 000 litraa jäähdytys- nestettä (etaanidioli). Erilaisia voitelu- tai vaihteistoöljyjä laitoksessa arvioidaan olevan noin 230 litraa.

Rikkihappo-onnettomuuksien varalta laitoksella varastoidaan neutralointi- aineena käytettävää dolomiittikalkkia, kokonaismäärä noin 200 kg.

Kompostointilaitoksen laajennus ja kapasiteetin nosto lisää jonkin verran käytettäviä tukiaine-, kemikaali ja energiamääriä.

Energian tarve ja polttoaineet

Sähköä kului jäteveden puhdistamolla vuonna 2001 noin 1 607 200 kWh, eli 0,25 kWh/käsitelty jätevesi-m³. Huomattavin sähköä kuluttava vaihe on jätevedenpuhdistusprosessin biologisessa käsittelyssä tapahtuva ilmastus

(20)

kompressorien tuottamalla paineilmalla. Kompressorien ohjaus on automa- tisoitu happipitoisuuden jatkuvan mittauksen perusteella.

Puhdistamolla kului lämmitykseen vuonna 2001 kevyttä polttoöljyä yhteen- sä 115 tonnia.

Kompostointilaitoksella käytetään energianlähteenä sähköä, jonka kulutus oli vuonna 2001 noin 420 MWh. Pääsääntöisesti sähkö kuluu komposti- massan ilmastukseen käytettävissä puhaltimissa. Kompostointilaitoksen lämmitys tapahtuu pääosin kompostointiprosessista talteen otetulla läm- möllä.

Pyöräkuormaajien polttoaineen varastoinnista ja kirjanpidosta huolehtii kompostointilaitoksella urakoitsija.

Muut prosessit

Puhdistamolla käytetään vesijohtovettä noin 7 800 m³ vuodessa (vuonna 2001) ja kompostointilaitoksella noin 4 500 m³. Kolmannen kompostointi- tunnelin käyttöön oton jälkeen on kompostointilaitoksen veden kulutus noin 5 500 m³ vuodessa.

YMPÄRISTÖKUORMITUS

Jätevedenpuhdistamo

Puhdistamolle tuleva kuormitus

Jätevedenpuhdistamolle tuleva kuormitus vuosina 1999–2001 on esitetty taulukossa 1. Tuleva kuormitus on kasvanut vuosi vuodelta, eikä puhdistamon mitoitusarvoissa olla pysytty kunnolla 1990-luvulla.

Vuosina 1994–1996 vuotovesimäärien suhde jätevesimäärään oli 1980–

1984 %. Rovaniemen kaupungin viemäriverkosta on tehty vuonna 1996–

1997 vuotovesitutkimus ja yleissuunnitelma.

Taulukko 1. Rovaniemen jätevedenpuhdistamolle tuleva jätevesikuormitus (kg/d) vuosina 1999–2001.

1999 2000 2001

_____________________________________

BOD7ATU 5 756 5 204 6 309

Kok. P 203 181 248

Kok. N 1 247 1 376 1 562

Kiintoaine 8 132 7 262 9 472

Lähtevän veden laatu, puhdistusteho ja vesistökuormitus

Jätevedenpuhdistamolta purkuvesistöön aiheutuva kuormitus on esitetty taulukossa 2. Vesistökuormituksessa ei ole erotettavissa selkeitä suunta- uksia viimeisen viiden vuoden aikana.

(21)

Taulukko 2. Jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus (kg/d) vuosina 1999–

2001.

Vuosi 1999 2000 2001

______________________________________

BOD7ATU 280 393 215

Kok. P 12 10,4 8,3

Kok. N 579 738 781

Kiintoaine 328 328 197

Vuosina 1999–2001 puhdistamo on toiminut varsin hyvin. Puhdistetun jä- teveden kokonaisfosforipitoisuudet ja biologisesti happea kuluttavan ai- neksen arvot ovat olleet lupa-arvoja alhaisempia ja puhdistustehot vastaavasti vaadittua korkeampia. Vain puhdistetun veden fosforipitoisuus on joi- nakin poikkeuksellisina vuosina ylittänyt raja-arvon. Ohituksia on ollut vuosina 1999–2001 keskimäärin 100–380 m³/d. Jäteveden pitoisuudet ennen puhdistusta ja puhdistuksen jälkeen sekä saavutetut puhdistustehot vuosina 1999–2001 on esitetty taulukossa 3.

Taulukko 3. Puhdistamolle tulevan ja käsitellyn jäteveden pitoisuudet sekä puhdistustehot vuositasolla vuosina 1999–2001 (ilman ohituksia).

Vuosi 1999 2000 2001 Lupa-

ehto*

______________________________________________________________________

BOD_7ATU Tuleva, mg/l 365 291 362

Lähtevä, mg/l 16,2 19 11 <17,5

Puhdistusteho, % 95,6 94 97 >85 Kok. P Tuleva, mg/l 12,9 10,1 14,2

Lähtevä, mg/l 0,7 0,5 0,4 <1,5

Puhdistusteho, % 95 95 97 >80

Kok. N Tuleva, mg/l 78,9 77 89,6

Lähtevä, mg/l 36,6 41,1 44,8

Puhdistusteho, % 54 47 50

Kiintoaine Tuleva, mg/l 515 406,1 543,5

Lähtevä, mg/l 18,5 14 10

Puhdistusteho, % 96 97 98

*Lasketaan puolivuosikeskiarvoina (KHO 11.08.1981)

Vesistökuormitus tulevaisuudessa

Tulokuormitus puhdistamolle kasvanee nykyisestä tasosta jonkun verran, sillä oletus on, että kaupungin jätevesiverkkoon liittyy lisää asiakkaita. Liit- tyjien oletetaan kuitenkin olevan pääasiassa kotitalouksia. Vesistökuormi- tuksen sen sijaan pitäisi pienetä suunnitellun saneerauksen johdosta.

(22)

Taulukko 4. Arvioidut puhdistamolle tulevan ja käsitellyn jäteveden pitoisuudet (mg/l) vuonna 2020 (ilman ohituksia).

Tuleva Lähtevä

kg/d mg/l kg/d mg/l _______________________________________________

BOD7ATU 3 800 210 140 8

Kok. P 140 7,5 5,0 0,3

Kok. N 800 44 600 33

Päästöt ilmaan

Rovaniemen kaupungin jätevedenpuhdistamo ei sijaitse asutuksen välit- tömässä läheisyydessä. Puhdistamo toimii sisätiloissa, eikä sen toiminnasta ole aiheutunut ympäristöön merkittäviä hajuhaittoja. Lähialueen asuk- kaat eivät ole valittaneet puhdistamon aiheuttamista hajuhaitoista.

Päästöt maaperään ja pohjaveteen

Toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään ja pohjaveteen. Puhdistamon altaat ovat vesitiiviitä. Alueella on 2 öljysäiliötä, jotka ovat asianmukaisesti suojattu. Puhdistamon ajo- ja varastointialueet ovat päällystettyjä.

Melu ja tärinä

Jätevedenkäsittelystä ei aiheudu melua puhdistamotilojen ulkopuolelle, koska käytettävät laitteistot ovat sisätiloissa. Ilmastuksessa käytettävät kompressorit ovat sisätiloissa ja niiden äänenvaimennuksesta on erikseen huolehdittu. Puhdistamon toimintaan liittyvästä liikenteestä aiheutuu vain vähäistä melua.

Toiminnasta ei aiheudu tärinää.

Kompostointilaitos

Jätevedet

Pääosa kompostoinnista vapautuneesta vedestä saadaan talteen laitoksen lämmön talteenottoyksikön kondenssivetenä. Osa vapautuvasta vedestä johdetaan ulkoilmaan vesihöyrynä. Kompostoinnin kondenssivedet, am- moniakkipesurin jätevedet sekä pesu- ja huuhteluvedet kerätään keskite- tysti talteen ja voidaan tarvittaessa palauttaa kompostointiprosessin kostu- tusvedeksi. Ylijäämävesi johdetaan käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolle.

Ulkoalueiden sekä jälkikompostointikentän suoto- ja valumavedet vedet ke- rätään yhteen ja johdetaan jäteveden puhdistamolle käsiteltäväksi.

Prosessijätevesien, ulkoalueiden sekä jälkikompostointikentän suoto- ja valumavesien sekä lietteen kuivaamisesta muodostuvien jätevesien määrä on nykyisellään noin 5 000 m³/a. Laitoksen laajennuksen jälkeen jätevesi- en määrän arvioidaan olevan noin 7 000 m³/a.

(23)

Päästöt ilmaan

Esikompostoinnin poistokaasut ja käsittelyhallien ilmanvaihtoilmat johdetaan kaksivaiheiseen hajunpoistokäsittelyyn. Hajunpoistokäsittely muodostuu kemiallisesta märkäpesusta ja biosuodattimesta. Kemiallinen pesuri poistaa poistokaasusta hapon avulla ammoniakkia biosuodattimen vaati- malle tasolle. Pesuri myös jäähdyttää käsiteltävän kaasun noin 40 °C:een ja kostuttaa sen siten, että kaasun suhteellinen kosteus on lähes 100 %.

Poistokaasun jäähdytyksessä syntyvä lämpö otetaan talteen pesurin vesi- kiertoon kytketyllä lämmön talteenottopiirillä. Talteen otettu lämpö käyte- tään pääosin kompostointilaitoksen lämmityksessä.

Pesurin jälkeen poistoilma johdetaan biosuodattimeen, joka poistaa hajuja ja ammoniakkia. Biosuodattimen toiminta perustuu sen läpi johdettavien hajukaasujen biologiseen hajoamiseen suodattimen biomassassa olevien mikrobien avulla. Biosuodattimen läpi johdettava ilmamäärä vaihtelee kompostointilaitoksen prosessivaiheiden mukaan välillä 4 000–

12 600 m³/h. Biosuodattimesta käsitelty poistoilma johdetaan 14 m korke- aan poistopiippuun.

Kompostilaitoksen laajennus ei kasvata biosuodattimelle johdetun ilma- määrän maksimituntiarvoa, koska prosessivaiheet jaksotetaan siten, että eniten poistoilmaa tuottavat vaiheet eivät tapahdu samanaikaisesti.

Haju

Laitoksella vuosina 2001–2002 tehdyissä kuudessa hajumittauksessa ha- junpoiston reduktio on ollut 92,5 % ja ammoniakinpoiston 97,7 %.

Jälkikompostoinnissa mahdolliset hajuhaitat liittyvät kompostiaumojen kääntöön. Mahdollisesta hajusta aiheutuvaa haittaa läheiselle asuntoalueelle pyritään estämään valitsemalla kääntöajankohta siten, että tuulen suunta on poispäin asuntoalueesta. Jälkikompostiaumojen kääntö tapahtuu kuitenkin suhteellisen harvoin, muutamia kertoja vuodessa, joten aumojen käännöstä aiheutuva hajuhaitta ei ole merkittävä.

Tunnelissa tapahtuva kompostointi (2 viikkoa) mukaan luettuna kokonais- käsittelyaika suljetussa tilassa on 2. vaiheen toteuduttua 3–4 viikkoa. Jälki- kompostoinnin ansiosta jäteaseman viereiselle kentälle jälkikypsytykseen sijoitettava komposti on siten vähintään yhtä kypsää kuin ennen toisen vaiheen toteuttamista. Tämän ja jälkikompostoinnin poistoilman hajunpois- tokäsittelyn perusteella voidaan arvioida, ettei 2. vaiheen toteuttaminen oleellisesti lisää hajukuormitusta Alakorkalon alueella.

Muut ilmapäästöt

Kompostointilaitoksesta aiheutuvat pölyhaitat liittyvät eräisiin, kestoltaan suhteellisen lyhyisiin työvaiheisiin, kuten jälkikompostointiaumojen kään- töön ja kierrätystukiaineen seulontaan. Mahdollisesta pölystä aiheutuvaa haittaa läheiselle asuntoalueelle pyritään estämään valitsemalla kääntö- ajankohta siten, että tuulen suunta on poispäin asuntoalueesta. Pölyävää toimintaa tapahtuu suhteellisen harvoin, muutamia kertoja vuodessa, jolloin pölyhaitat jäävät suhteellisen alueellisiksi, lähinnä jälkikompostointi- kentälle ja sen välittömään läheisyyteen.

Kompostointilaitoksen laajennus ei lisää olennaisesti kompostointilaitoksen pölypäästöjä.

(24)

Päästöt maaperään ja pohjaveteen

Toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään ja pohjaveteen. Alueella ei ole öljysäiliöitä. Rakenteet ovat vesitiiviitä. Jälkikompostointi- ja varastointialueet ovat kestopäällysteisiä.

Melu ja tärinä

Kompostointilaitoksella melua aiheuttaa kompostimateriaalin ja tukiaineiden siirtoon ja käsittelyyn käytettävät pyöräkuormaajat sekä alueella liiken- nöivät kuorma-autot ja rekat. Tulevaisuudessa liikennöinti alueella tulee li- sääntymään jonkin verran, koska biojätteen käsittely siirtyy tapahtuvaksi kompostointilaitoksessa.

Melua aiheuttavaa toimintaa harjoitetaan laitoksella arkipäivisin klo 07.00–

22.00 välisenä aikana. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei ylitä edellä mainittuna aikana lähimmässä häiriintyvässä kohteessa ekvivalenttimelu- tasoa 55 dB(LA_eg).

Kompostilaitoksen laajennus ja kapasiteetin nosto ei lisää toiminnasta aiheutuvaa melua. Laajennustöiden aikana saattaa esiintyä rakennustöistä ja siihen liittyvästä liikenteestä tilapäistä melua, joka ei kuitenkaan aiheuta merkittäviä meluhaittoja.

Jätteet, niiden määrä ja hyödyntäminen

Jätteitä koskevat tiedot perustuvat vuoden 2002 tilanteeseen. Yhdyskunta- jätettä ei normaalioloissa synny.

Jätevesiliete

12 650 m³ Pumpataan prosessista (noin TS 3–4 %) jätevedenpuhdista- molla sijaitsevaan lietteenkuivausprosessiin (varajärjestelmä), jonka jälkeen kuivattu liete kuljetetaan erilliselle aumakompos- tointialueelle. Kompostoidaan ulkona aumoissa kompostointi- alueella, joka otettiin käyttöön vuonna 1986 (oma ympäristölu- pa). Kompostoinnin tuotteena syntynyt multa on käytetty viherrakentamiseen Rovaniemen seudun rakennuskohteissa.

24 750 m³ Pumpataan prosessista kompostointilaitokselle (noin TS 3–

4 %). Kompostointilaitoksella liete kuivataan kuiva- ainepitoisuuteen noin TS 24–26 %, jonka jälkeen liete kompostoidaan tunnelikompostointina sisätiloissa. Tämän jälkeen liete jälkikypsytetään aumoissa jälkikypsytyskentällä. Kompos- toinnin tuotteena syntynyt multa on käytetty viherrakentamiseen Rovaniemen seudun rakennuskohteissa.

Välppäjäte

165 t Välppäysjäte (hienovälppä) toimitetaan erityisjätteenä Mänty- vaaran kaatopaikalle.

Hiekkajäte

180 m³ Poistetaan hiekanerotuksesta ja kuljetetaan Mäntyvaaran kaatopaikalle. Käytetään peittomaana Mäntyvaaran kaatopaikalla.

(25)

Liikenne

Jätevedenpuhdistamosta aiheutuva liikennemäärä on keskimäärin 20 hen- kilöautoa ja 4 raskaan liikenteen ajoneuvoa päivässä.

Laajennuksen jälkeen kompostointilaitoksesta keskimäärin aiheutuva lii- kennemäärä on 10 henkilöautoa ja 5 raskaan liikenteen ajoneuvoa päiväs- sä.

Kaikki liikenne ajoittuu arkipäiville klo 7:n ja klo 18:n välille.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus

Jätevedenpuhdistamo tulee edustamaan uusinta tekniikkaa niin jäteveden käsittelyprosessien kuin lietteen käsittelynkin osalta saneerauksen ja tehostamisen jälkeen. Ympäristöön kohdistuva kuormitus vesistökuormituk- sen osalta on minimoitu, sillä puhdistustulos on viime vuosina ollut erittäin hyvä ja täyttänyt asetetut lupaehdot.

Myös kompostointilaitoksen toiminta tapahtuu parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteiden mukaisesti. Laitoksen jätevedet ohjataan käsiteltä- viksi jätevedenpuhdistamolle ja hajukaasut käsitellään tehokkaalla happo- pesu/biosuodatinlaitteistolla.

Kompostointilaitoksen prosessit ja laitteistot on mitoitettu ja suunniteltu energiataloudellisesti tehokkaiksi muun muassa lämmön talteenottojärjes- telmien avulla.

Kompostointiin tarvittavan tukiaineen määrä ja kulutus on minimoitu tehok- kaan seulonnan ja seulotun tukiaineen uudelleenkäytön avulla.

LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ

Asutus ja muu rakennettu ympäristö

Etäisyys puhdistamolta sekä kompostointilaitokselta lähimpään asuinra- kennukseen on noin 200 m. Etäisyys puhdistamolta sekä kompostointilaitokselta lähimpään kouluun on noin 2 km, päiväkotiin noin 2,4 km, sairaa- laan 3,3 km, virkistysalueeseen (purkuvesistö) 400 m ja elintarviketehtaa- seen (leipomo) 1,3 km.

Vesistön tila

Purkuvesistön yleiskuvaus

Rovaniemen keskuspuhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan Kemijo- keen hieman pääuoman ja Ounasjoen yhtymäkohdan alapuolella.

Kemijoen vesistöalueen pinta-ala on 50 910 km², josta Suomen puolella 49 467 km². Vesistöalue kattaa noin puolet Lapin läänistä ja alueella asuu noin 120 000 ihmistä.

(26)

Rovaniemen kohdalla pääuomaan yhtyy Kemijoen sivujoista huomattavin, säännöstelemätön ja koskiensuojelulailla suojeltu Ounasjoki (valuma-alue 13 853 km²). Noin 100 km Rovaniemeltä alavirtaan Kemijoki laskee Perä- mereen. Rovaniemen ja meren välillä on viisi voimalaitosta.

Kesäaikainen fosforipitoisuus on Kemijoen pääuomassa 15–20 mg/l ja Ounasjoessa 13–15 mg/l, mitkä ovat lievästi rehevälle vesistölle ominaista tasoa. Talvella pistemäisen kuormituksen vähenemisen myötä ravinnepi- toisuudet ovat Lapin jokivesissä pienentyneet. Orgaanista kuormitusta ku- vaavissa muuttujissa ei ole havaittavissa selkeää muutosta.

Tiedot virtaamista

Kemijoessa on virtaamamittauspiste noin 12 km Rovaniemeltä alavirtaan Valajaskosken voimalaitoksella. Virtaaman tunnusluvut Kemijoen Valajas- koskessa vuosina 1961–1990 ovat seuraavat:

Ylivirtaama, HQ 3 979 m³/s

Keskiylivirtaama, MHQ 2 571 m³/s Keskivirtaama, MQ 512 m³/s Keskialivirtaama, MNQ 116 m³/s Alivirtaama, NQ 27 m³/s Purkuvesistön veden laatu

Vuosien 1994–1997 tilanteeseen perustuvan veden laadun yleisluokituk- sen mukaan pääosa Kemijoen vesistöstä kuului laatuluokkaan hyvä. Tyy- dyttävässä luokassa olivat Lokan ja Porttipahdan tekojärvet ja Kemijärven länsiosa. Veden laatuluokat olivat samoja vuosina 1999–2001.

Fosfori-, typpi- ja ammoniumtyppipitoisuudet ovat suhteellisen alhaisia.

Myös suolistoperäisten bakteerien pitoisuudet ovat olleet varsin alhaisia.

Bakteeripitoisuudet ovat täyttäneet uimavesille asetetut vaatimukset (suo- listoperäiset enterokokit < 200 kpl/100 ml ja fekaaliset koliformiset bakteerit

< 500 kpl/100 ml; STM 1996 ja 1999).

Taulukko 5. Kokonaisfosforipitoisuus Rovaniemen ylä- ja alapuolisissa näytepisteissä vuosina 1999–2001(N = havaintojen lukumäärä).

Oikarainen 2 Tapionkylä 14800 Valajaskoski 13900

________________________________________________________________________________

Kok.P, µg/l v. 2001 pienin 12 pienin 11 pienin 11

(N=40) keskiarvo 16 keskiarvo 16 keskiarvo 16

suurin 35 suurin 43 suurin 33

v. 2000 pienin 12 pienin 9 pienin 10

Vedenlaatutulosten käsittelyssä on otettu huomioon vain havaintokerrat, joilla näytteet on otettu kaikilta tarkastelluilta pisteiltä samana päivänä, tai korkeintaan muutaman päivän erolla. Kemijoen päähaara Oikarainen 2

(27)

(n. 24 km jätevesien purkupaikalta ylävirtaan). Ounasjoki Tapionkylä 14800 (n. 34 km jätevesien purkupaikalta ylävirtaan). Kemijoen päähaara Vala- jaskoski 13900 (n. 10 km jätevesien purkupaikalta alavirtaan).

Taulukko 6. Kokonaistyppipitoisuus Rovaniemen ylä- ja alapuolisissa näy- tepisteissä vuosina 1999 - 2001 (N = havaintojen lukumäärä).

Oikarainen 2 Tapionkylä 14800 Valajaskoski 13900 ________________________________________________________________________________

Kok.N, µg/l v. 2001 pienin 230 pienin 240 pienin 290

Vedenlaatutulosten käsittelyssä on otettu huomioon vain havaintokerrat, joilla näytteet on otettu kaikilta tarkastelluilta pisteiltä samana päivänä, tai korkeintaan muutaman päivän erolla.

Vesistöön kohdistuva kuormitus

Vuonna 2001 koko Kemijoen vesistöalueelle kohdistunut fosfori- ja typpikuormitus on esitetty taulukossa 7. Kaikkien vesistöalueella olevien yhdys- kuntajätevedenpuhdistamoiden osuus joen fosforikuormituksesta oli 1,0 % ja typpikuormituksesta 5,5 %.

Taulukko 7. Kemijokeen kohdistunut fosfori- ja typpikuormitus vuonna 2001

Kuormittaja Fosfori Typpi

t/a % t/a %

_____________________________________________________________________

Teollisuus 11,3 2,6 113,2 1,6

Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot 4,6 1,0 376,7 5,5

Kalankasvatus 4,1 1,0 32,6 0,5

Turvetuotanto 0,2 0,04 9,1 0,13

Pistekuormitus yhteensä 20,2 4,7 531,5 7,7

Tekoaltaat 5,5 1,2 160 2,3

Haja-asutus 3,8 0,9 10 0,1

Maatalous 28 6,3 390 5,7

Metsätalous 32 7,2 190 2,8

Luonnonhuuhtoutuma 353 79,7 5 610 81,5

Hajakuormitus yhteensä 422 95,3 6 360 92,3

Yhteensä 443 100,0 6 884 100,0

Rovaniemen jätevedenpuhdistamon fosforikuormitus vesistöön oli vuonna 2001 8,3 kg/d (3,0 t/a) ja typpikuormitus 781 kg/d (285 t/a). Osuus joen

(28)

kokonaiskuormituksesta oli vuosikeskiarvona fosforin osalta 0,7 % ja typen osalta 4,1 %.

Kalatalous

Kalastusta ja kalastoa koskevat tiedot perustuvat Kemijoki Oy:n laatimaan velvoitetarkkailuraporttiin, jossa käsiteltiin v. 2000 kalastusta koskeneen kalastuskyselyn tuloksia (Pylväs ja Huttula 2001). Raportti kattoi Kemijoes- ta suhteellisen laajan alueen eli välin Seitakorva-Taivalkoski. Tämän ha- kemuksen yhteydessä tarkastellaan kalastoa ja kalastusta Valajaskosken altaan alaosan alueella, joka sijaitsee välillä Valajaskoski-Olkkakoski.

Kalastajamäärä

Valajaskosken altaan alaosan alueella kalasti 757 ruokakuntaa, joka oli 62 % kaikista Rovaniemi-Korkalon yhteislupa-alueella ja Viirin alueella ka- lastaneista ruokakunnista. Ruokakunnasta osallistui kalastukseen keski- määrin 1,5 henkilöä. Valajaskosken altaan alaosalla kertyi vuonna 2000 kalastuspäiviä yhteensä 11 553. Kalassakäyntipäiviä oli ruokakuntaa koh- den keskimäärin 15.

Pyydykset

Suosituin pyyntimuoto oli vetokalastus (64 % ruokakunnista). Muuta vapa- kalastusta harrasti 32 % ruokakunnista ja pilkillä kalasti 21 %. Verkoilla kalasti 20 % ruokakunnista. Talviverkoilla kalasti vain 2 %. Tehokkaimmin käytettyjä pyydyksiä olivat verkko ja vetokalastus, joilla oli kummallakin pyyntiponnistuksia (kalastusvuorokausia) noin 5000 vuodessa, joka vastasi yhteensä 50 %:n osuutta kaikista pyyntiyrityksistä. Ahkerasti käytettyjä pyyntimuotoja olivat myös talviverkot, talvikoukut ja katiska.

Valajaskosken altaalla kalastaneiden ruokakuntien mielipiteissä eri haitta- tekijöiden vaikutuksista oli eroja altaan ala-, keski- ja yläosan välillä. Vir- taaman ja vedenkorkeuden vaihtelusta ja limoittumisesta koetut haitat pie- nentyivät siirryttäessä yläosalta alaosalle päin.

Saalis

Valajaskosken alaosalla kokonaissaalis oli 16 850 kg. Saalis oli keskimää- rin 22 kg ruokakuntaa kohti ja pinta-alaan suhteutettuna 6,7 kg/ha. Tär- keimmät saalislajit olivat hauki 28 % kokonaissaaliista, kirjolohi 21 %, särki 17 %, ahven 17 %, taimen 6 %, siika 6 % ja muut 5 %.

Saaliista saatiin passiivisilla pyydyksillä noin puolet ja puolet vapakalastus- välineillä. Vetokalastuksessa saalista saatiin käyntikertaa kohti keskimäärin 1 040 g, muussa vapakalastuksessa 1 200 g/käyntikerta ja verkkokalas- tuksessa 475 g/käyntikerta.

Valajaskosken altaan alaosalla hieman yli puolet ruokakunnista arvosti kir- jolohen tärkeimmäksi saalislajiksi. Seuraavaksi arvostetuimmat lajit olivat hauki (19 % ruokakunnista) ja taimen (14 %).