LUPAPÄÄTÖS
Nro 7/07/2
Dnro Psy-2005-y-172
Annettu julkipanon jälkeen 16.1.2007
ASIA
Virransalmen kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalouslupa, KuhmoLUVAN HAKIJA
Kainuun Lohimestari Oy Niemeläntie 12388900 KUHMO
SISÄLLYSLUETTELO
HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO ... 4
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI ... 4
VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE ... 4
YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4
TOIMINTAA KOSKEVA LUPA JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 5
TOIMINTA... 5
Yleiskuvaus toiminnasta ... 5
Vesilain mukainen toiminta ... 5
Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta... 5
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) ... 6
YMPÄRISTÖKUORMITUS ... 6
Päästöt pintavesiin... 6
Päästöt ilmaan ... 8
Melu ... 8
Jätteet ... 8
LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ ... 8
Yleiskuvaus vesistöstä... 8
Virtaamat... 9
Alueen luonto ja suojelukohteet ... 9
Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 9
Vesistön tila ja käyttö ... 10
Vedenlaatu ja vesistön käyttökelpoisuus ... 10
Kalatalous ... 11
Vesistön virkistyskäyttö... 11
Pohjavesiolot... 11
Muut kuormittavat toiminnat... 11
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN ... 12
Vaikutus pintavesiin ... 12
Vaikutus kalastoon... 13
Arvio muista ympäristövaikutuksista ... 13
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 13
Käyttö- ja hoitotarkkailu... 13
Päästötarkkailu ... 14
Vesistötarkkailu... 14
Kalataloustarkkailu... 15
Raportointi... 15
Tarkkailuohjelman muuttaminen ... 15
VAHINKOA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET... 15
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 16
Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 16
Lausunto ... 16
Muistutukset ja vaatimukset... 16
Hakijan kuuleminen ja selitys ... 18
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 19
VESITALOUSLUPARATKAISU ... 19
YMPÄRISTÖLUPARATKAISU ... 20
LUPAMÄÄRÄYKSET ... 20
Vesitalousluvan määräykset ... 20
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ... 20
Päästöt pintavesiin... 20
Päästöt ilmaan ... 21
Melu ... 21
Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen ... 21
Varastointi... 22
Tarkkailu- ja raportointimääräys... 22
Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet ... 22
Toiminnan lopettaminen... 22
OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA ... 22
RATKAISUN PERUSTELUT... 22
Lupaharkinnan perusteet ... 22
Luvan myöntämisen edellytykset ... 23
Vesitalouslupa ... 23
Ympäristölupa... 23
Lupamääräysten perustelut ... 23
Vesitalousluvan määräykset ... 23
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 24
Tarkkailu- ja raportointimääräys ... 24
Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet... 25
Toiminnan lopettaminen ... 25
VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN ... 25
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ... 26
Päätöksen voimassaolo ... 26
Lupamääräysten tarkistaminen ... 26
Korvattava päätös ... 26
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen ... 26
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 26
Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus ... 26
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 27
KÄSITTELYMAKSU... 27U Ratkaisu ... 27
Perustelut... 27
Oikeusohje ... 27
MUUTOKSENHAKU ... 28
HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO
Kainuun Lohimestari Oy on ympäristölupavirastoon 22.12.2005 toimitta- massaan hakemuksessa hakenut ympäristö- ja vesitalouslupaa toiminnan jatkamiseen Virransalmen kalankasvatuslaitoksella siten, että
– laitokselle johdetaan vettä Korpijärvestä enintään 0,6 m3/s heinä–
elokuussa ja 0,4 m3/s muuna aikana,
– käytettävä kuivarehumäärä on enintään 39 000 kg vuodessa, – kasvatettava kalamäärä lisäkasvuna on noin 32 500 kg vuodessa, – fosforikuormitus enintään 210 kg vuodessa tuotantotietojen perusteella
laskettuna ja keskimäärin 1,5 kg vuorokaudessa kasvatuskauden kes- kiarvona sekä
– laitoksella talvisäilytettävä kalamäärä on noin 10 000–20 000 kg vuo- dessa.
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Kalankasvatuslaitos sijaitsee Kuhmon kaupungin Vieksin kylässä Oulujoen vesistöalueen Kellojärven vesistöalueella Virransalmen varressa hakijan omistamalla kiinteistöllä Lohikangas RN:o 21:17.
VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Vesilain 9 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan muun kuin vesialueen omista- jan tai osakkaan johtaessa vettä vesistöstä muuhun tarkoitukseen kuin ta- lousvedeksi veden johtamiseen ja sitä varten tarvittavien laitteiden pitämi- seen toisen vesialueella on haettava lupa.
YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 11 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava kalankasvatuslaitokselle, jossa käytetään vä- hintään 2 000 kg kuivarehua vuodessa taikka jos kalan lisäkasvu on vähin- tään 2 000 kg vuodessa.
Pohjois-Suomen vesioikeuden 11.6.1998 antaman Virransalmen kalan- kasvatuslaitosta koskevan päätöksen nro 26/98/2 mukaan luvan saajan on vuoden 2005 loppuun mennessä toimitettava vesioikeudelle lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus, mikäli aikoo jatkaa kalankasvatustoimin- taa.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalankasvatusta koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 6) kohdan nojalla ja veden johtamista koskevissa vesilain mu- kaisissa lupa-asioissa vesilain 9 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla.
TOIMINTAA KOSKEVA LUPA JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE
Toimintaa harjoitetaan Pohjois-Suomen vesioikeuden 11.6.1998 antaman päätöksen nro 26/98/2 nojalla.
Virransalmen laitoksen sijaintipaikalla ja ympäristössä on voimassa 15.3.1991 vahvistettu Kainuun seutukaava. Aluetta koskien on julkaistu 25.10.2004 Kainuun maakuntakaavaluonnos, jossa laitoksen osalta ei ole merkintöjä. Laitoksen eteläpuolella, Niemelänsalmessa ja sen ympäristös- sä sekä Kellojärvessä on luonnonsuojelualueiksi (SL) merkittyjä alueita.
Kuhmon kaupungin kaavoitusviranomaisen lausunnon mukaan alueelle on suunnitteilla ranta-asemakaava.
TOIMINTA
Yleiskuvaus toiminnasta
Laitoksella kasvatetaan kirjolohta ja järvitaimenta. Kalat kasvatetaan maa- altaissa. Kasvatuskauden jälkeen osa kaloista (noin 10 000 kg) menee is- tukkaiksi Metsähallituksen virkistyskalastuskohteisiin, osa (noin 10 000 kg) teuraskalaksi yhtiön Ontojärvellä sijaitsevalle perkaamolle ja osa (noin 10 000–20 000 kg) jää talvisäilytykseen laitokselle. Perattavat kalat siirre- tään syksyllä Ontojärven verkkokassilaitokselle. Virransalmen laitoksella ei perata kalaa.
Vesilain mukainen toiminta
Laitoksella on yksi iso maa-allas, joka on jaettu väliverkoilla viiteen osaan siten, että neljä ensimmäistä allasta toimii kasvatusaltaina ja viimeinen al- las laskeutusaltaana. Kasvatusaltaiden yhteistilavuus on noin 5 200 m3 ja laskeutusaltaan tilavuus noin 1 300 m3. Altaiden vesisyvyys on 1,7 m.
Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 26/98/2 mukaan laitoksella on lupa johtaa vettä Korpijärvestä Virransalmen varressa olevalle kalan- kasvatuslaitokselle enintään 0,3 m3/s, ei kuitenkaan enempää kuin kol- masosa Virransalmen kulloisestakin kokonaisvirtaamasta. Laitoksella käy- tetty vesi johdetaan purkukanavaa pitkin takaisin vesistöön Virransalmen alapuolella.
Laitos hakee lupaa johtaa vettä Korpijärvestä 0,6 m3/s heinä–elokuussa ja muuna aikana 0,4 m3/s voimassa olevan luvan mukaisen 0,3 m3/s sijaan.
Vesistön korkeusero on niin pieni, että veden virtaus laitoksen kohdalla voi ajoittain pysähtyä kokonaan, mistä johtuen laitoksella on käytettävä virran- kehitintä veden ottoon. Laitoksen käyttämän veden määrä määräytyy vir- rankehittimen tehon perusteella. Heinä–elokuussa lämpötilan noustessa kasvatusaltaan happitilanne, rehun hyväksikäyttö sekä kalojen kasvu ja hyvinvointi heikkenevät ja vesistökuormitus kasvaa, mikäli laitoksen läpi virtaavan veden määrä ei ole riittävä.
Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta
Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 26/98/2 mukaan laitoksella saadaan käyttää kalojen ruokintaan enintään 39 000 kg vuodessa kuivare- hua, jonka fosforipitoisuus on enintään 0,9 %. Laitoksen toiminnasta aiheu-
tuva fosforikuormitus saa olla enintään 210 kg vuodessa ja enintään 1,5 kg vuorokaudessa kasvatuskaudella (1.6.–30.9.) kuukausikeskiarvona lasket- tuna. Rehukerroin saa olla enintään 1,3. Liete on poistettava kasvatusal- taista vähintään kerran viikossa ja laskeutusaltaasta vähintään kerran kuu- kaudessa. Liete on sijoitettava Kuhmon kaupungin ympäristönsuojeluvi- ranomaisen hyväksymällä tavalla siten, ettei se pääse valumaan vesistöön eikä pilaamaan käyttökelpoista pohjavettä.
Kalojen ruokinta tapahtuu vuonna 2005 laitokselle hankituilla paineilma- automaateilla. Kaloja ruokitaan kasvatuskaudella yleensä kaksi kertaa päi- vässä, aamulla ja illalla noin 1–1,5 tunnin jaksona. Poikasia ruokitaan ti- heämmin ja ruokintaa tasataan käsiruokinnalla. Rehu varastoidaan varas- torakennuksessa sekä rehusiiloissa, joista ruokinta tapahtuu.
Ylimpiin altaisiin ei kerry lietettä juuri lainkaan, joten lietettä on poistettu vain laskeutusaltaasta kerran kuukaudessa noin 10 m3 kerrallaan pump- paamalla liete kiinteistöllä sijaitsevaan kooltaan noin 870 m3:n suuruiseen lietealtaaseen. Lietteen imurointi tapahtuu käynnistämällä lietepumppu, jo- ka imee imukärsän kautta pohjapadon eteen kulkeutuneen lietteen. Imu- kärsää liikutetaan altaan reunalta toiselle vaijerin avulla kampea kiertäen.
Vaijeri on kiristetty maatukien väliin.
Laitokselle on tarkoitus rakentaa viimeisen kasvatusaltaan (allas 4) ala- osaan noin 50–60 cm:n korkuinen puinen aita (lietetasku) lietteen keräämi- seksi. Aidan ylävirran puolelle kertynyt liete poistetaan pumppaamalla lie- tealtaaseen kerran viikossa ja tarvittaessa tiheämmin. Pumpattavan liet- teen määrä on noin 3 m3 viikossa.
Laitoksella on käytetty vuosina 1998–2004 rehua 28 500–36 935 kg vuo- dessa ja sillä on kasvatettu kalaa lisäkasvuna ilmaistuna 24 782–29 530 kg vuodessa. Rehukerroin on ollut 1,15–1,30.
Rehua laitokselle tuodaan kuusi kertaa vuodessa. Kaloja kuljetetaan 15.5.–30.6. välisenä aikana noin neljä kertaa viikossa. Heinä–elokuussa is- tukaspoikasia kuljetetaan neljä kertaa kuukaudessa. Syys–lokakuussa ka- loja kuljetetaan noin 10 kuormallista. Laitoksella ei käytetä kemikaaleja.
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)
Parasta käyttökelpoista tekniikka ja ympäristön kannalta parasta käytäntöä toteutetaan laitoksen huolellisella hoidolla, ruokinnan optimoinnilla sekä mahdollisimman alhaisen rehukertoimen ja vähän ravinteita sisältävän kui- varehun käytöllä. Lisäksi laitoksen alimpaan kasvatusaltaaseen rakenne- taan lietetasku lietteenpoiston tehostamiseksi.
YMPÄRISTÖKUORMITUS
Päästöt pintavesiin
Laitoksen kuormitusta on tarkkailtu yleensä 2–3 kertaa vuodessa kesäai- kana. Lähtevästä vedestä on otettu vuorokauden kokoomanäyte. Mitattu kuormitus on ollut vuosina 1998–2005 kasvatuskaudella 0,32–1,5 kg/vrk, keskimäärin 0,72 kg/vrk. Vuoden 2005 suurempi kuormitus johtuu käyte- tystä suuremmasta virrankehittimestä ja suuremmasta virtaamasta (noin 700 l/s).
Kuormitus on arvioitu myös tuotantotietojen perusteella eli käytetyn rehun määrän ja laadun sekä kalan lisäkasvun perusteella. Vuosikuormitustiedot on saatu ympäristöhallinnon tietojärjestelmästä. Rehun fosforipitoisuus on ollut 2000-luvulla keskimäärin 0,85 % ja typpipitoisuus 6,7 %. Kasvatetta- van kirjolohen fosforipitoisuutena on käytetty 0,4 % ja typpipitoisuutena 2,75 %. Kasvatuskaudella kesä–syyskuussa (122 vrk) rehusta on käytetty laitoksen ilmoituksen mukaan noin 90 %. Fosforikuormitus on ollut vuosina 1998–2004 kasvatuskaudella keskimäärin 1,2 kg/vrk ja 180 kg vuodessa ja typpikuormitus 11 kg/vrk kasvatuskaudella ja 1 608 kg vuodessa. Arvioitu fosforikuormitus on ollut noin 1,7-kertaa mitattua kuormitusta suurempi.
Lietteenpoistoa arviossa ei ole otettu huomioon.
Virransalmen kalankasvatuslaitoksen tuotantotiedot, rehukerroin, tuotanto- tietojen perusteella arvioitu kuormitus sekä mitattu fosforikuormitus kasva- tuskaudella (122 vrk) keskimäärin vuosina 1998–2005. Lisäksi on esitetty ominaiskuormitus tuotettua elävää kalakiloa kohti ja luparajat.
vuosi lisä- rehun- tuotantotietojen perusteella arvioitu kuorm. mitattu kuorm. ominaiskuormitus kasvu käyttö rehu- kok.P kok.P kok.N kok.N kok.P g P tai N/tuotettu kala kg
kg/v kg/v kerroin kg/vrk kasvk. kg/v kg/vrk kasvk. kg/v kg/vrk kasvk. arvio P arvio N
1998 27 861 36 225 1,30 1,5 217 13,8 1 951 0,83 7,8 70
1999 29 530 36 935 1,25 1,3 190 13,8 1 958 0,49 6,4 66
2000 28 702 35 877 1,25 1,5 210 13,4 1 901 0,53 7,3 66
2001 28 900 34 390 1,19 1,3 194 12,5 1 785 0,55 6,7 62
2002 28 510 34 100 1,20 1,2 169 10,5 1 511 0,48 5,9 53
2003 25 700 30 840 1,20 1,0 148 7,9 1 148 0,32 5,8 45
2004 24 782 28 500 1,15 0,9 129 6,9 1 006 1,0 5,2 41
2005 1,5
ka 98-04 27 712 33 838 1,22 1,2 180 11,2 1 608 0,72 6,5 58
luparajat 39 000 1,3 210
Laitoksen fosforikuormitus on ollut tuotantotietojen perusteella laskettuna yhtä poikkeusta lukuun ottamatta luparajaa pienempi. Vuonna 1998 lupa- raja (210 kg/v) ylittyi hieman (217 kg/v). Myös mittaustulosten perusteella luparaja (1,5 kg/vrk) on alittunut vuoden 2005 heinäkuun kuormitusta lu- kuun ottamatta (2,1 kg/vrk).
Laitoksen ominaiskuormitus on ollut vuosina 1998–2004 tuotantotietojen perusteella keskimäärin 6,5 g fosforia ja 58 g typpeä tuotettua elävää kala- kiloa kohti. Vesiensuojelun tavoiteohjelmassa vuoteen 2005 kalankasva- tukselle asetut tavoitearvot koko maan keskiarvona ovat enintään 7 g fos- foria ja 44 g typpeä tuotettua elävää kalakiloa kohti. Virransalmen laitoksel- la tavoitteeseen on fosforin osalta päästy ja myös typen osalta vuonna 2004.
Lupaa haetaan voimassa olevan luvan mukaiselle rehunkäyttömäärälle (39 000 kg vuodessa), jolloin fosforikuormitus olisi jatkossakin enintään 210 kg vuodessa tuotantotietojen perusteella laskettuna ja 1,5 kg vuoro- kaudessa kasvatuskauden (1.6.–30.9.) keskiarvona laskettuna.
Vesistökuormitus pyritään pitämään mahdollisimman alhaisena laitoksen huolellisella hoidolla, pitämällä rehukerroin mahdollisimman alhaisena, op- timoimalla ruokintaa, käyttämällä mahdollisimman vähän ravinteita sisältä- viä kuivarehuja sekä lietteen poistolla.
Päästöt ilmaan
Toiminnasta ei aiheudu mainittavaa hajua ympäristöön.
Melu
Paineilmalla toimivat ruokinta-automaatit aiheuttavat lyhytkestoista ääntä ympäristöön. Ruokinta-automaatteja käytetään klo 7–20.
Jätteet
Toiminnassa syntyy jätettä lähinnä rehusäkeistä ja kuolleista kaloista. Pie- net muovisäkit (noin 80 vuodessa) hävitetään polttamalla ja suuret re- husäkit (noin 75 vuodessa) otetaan hyötykäyttöön omalla tilalla. Kuolleet kalat (noin 200–300 kg vuodessa) haudataan laitosalueella maamonttuun.
Toiminnassa ei synny ongelmajätteitä. Tavanomaista jätettä syntyy vähäi- nen määrä, joka kerätään jätekonttiin ja toimitetaan kaatopaikalle. Jäteöljy (noin 50 l vuodessa) viedään järjestettyyn keräyspisteeseen Kuhmoon.
LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ
Yleiskuvaus vesistöstä
Virransalmen kalankasvatuslaitos sijaitsee Ontojärven–Lentuan vesistö- alueella (59.9) ja tarkemmin Kellojärven vesistöalueen (59.94) Kellojärven alueella (59.942). Laitos ottaa vetensä Korpijärvestä, ja laitoksen alapuo- lella sijaitsee Kellojärvi. Kellojärvi laskee järvireittiä myöten Ontojärveen Sotkamon reitillä. Kellojärven alueen pinta-ala alueen ala-rajalla (Konapin- koski) on 536 km2 ja järvisyys 9,8 %. Laitoksen kohdalla valuma-alueen pinta-ala on noin 340 km2.
Kellojärvi on vesiluonnoltaan karu, suurehko järvi, jonka alueella on ultra- emäksinen serpentiniittikallioperä. Kasveille mahdollisesti haitallisten ras- kasmetallien suuri pitoisuus antaa kasvillisuuteen karun leiman. Paikoin serpentiniittiin liittyvissä kivissä tavataan kalsiumia huomattavan paljon.
Serpentiniittijuoni kulkee järven itärantaa pohjoiseen ja on useilla paikoilla avokallioina näkyvissä. Kellojärven tekee luonnonsuojelullisesti erityisen arvokkaaksi ultraemäksinen serpentiniittikallioperä sekä siihen liittyvä eri- koinen kasvillisuus ja kasvilajisto. Vastaavia näin laajoja ultraemäksisestä kallioperästä muodostuneita ranta-alueita on hyvin vähän Suomessa. Kel- lojärvi on säännöstelemätön. Veden humuspitoisuus on Kainuun järviä keskimääräistä pienempi.
EY:n vesipolitiikan puitedirektiivin 5 artiklan mukaisesti laaditussa selvityk- sessä Ontojärvi–Nurmesjärvi, johon Kellojärven vesistöalueen vedet laske- vat, kuuluu tyypiltään suuriin humusjärviin. Ontojärvi–Nurmesjärvi on tun- nistettu alustavasti kokonaan voimakkaasti muutetuksi. Ihmistoiminnan vaikutukset järvessä arvioitiin huomattaviksi.
Virtaamat
Kellojärven luusuassa (Konapinkoski) virtaaman keski- ja ääriarvot ovat vuosina 1991–2000 olleet seuraavat:
Ylivirtaama HQ 48 m3/s
Keskiylivirtaama MHQ 29,5 m3/s
Keskivirtaama MQ 6,42 m3/s
Keskialivirtaama MNQ 2,16 m3/s Alivirtaama NQ 1,2 m3/s
Virtaamat Virransalmen kalankasvatuslaitoksen kohdalla arvioitiin Kellojär- ven luusuan virtaama-arvojen perusteella valuma-alueiden pinta-alojen suhteella. Virtaaman keski- ja ääriarvot vuosina 1991–2000 olivat seuraa- vat:
Ylivirtaama HQ 30 m3/s
Keskiylivirtaama MHQ 19 m3/s
Keskivirtaama MQ 4,1 m3/s
Keskialivirtaama MNQ 1,4 m3/s
Alivirtaama NQ 0,8 m3/s
Kalankasvatuslaitoksen kohdalle arvioitiin myös vuosien 2003–2005 päivit- täiset virtaamat Hertta-tietojärjestelmästä poimittujen Kellojärven luusuan päivävirtaamien perusteella. Virtaamat ovat olleet suurimmillaan kevättul- van aikaan. Vuosina 2003–2005 kevättulvan aikaiset virtaamat ovat olleet suurempia kuin vuosina 1991–2000 keskimäärin. Vuonna 2004 kesän ja syksyn virtaamat olivat tavanomaista suurempia runsaiden sateiden vuok- si.
Alueen luonto ja suojelukohteet
Laitoksen eteläpuolella on Natura 2000-kohde (SCI-alue) nimeltään Kello- järven ranta-alueet ja saaret. Lyhin etäisyys laitosta lähimmälle yhtenäisel- le Natura 2000-kohteen alueelle on noin 500 metriä. Lähes samansuurui- nen alue kuuluu rantojensuojeluohjelmaan.
Lähin suojelukohde on laitoksesta noin 2 km lounaaseen sijaitseva Pöytä- saaren ja Kukkosaaren pienialainen (0,01 km2) luonnonsuojelualue.
Asutus ja muu rakennettu ympäristö
Laitoksen lähialueella eli yhden kilometrin etäisyydellä on useita vakituises- ti asuttuja tai vapaa-ajan asuntoja. Lähimmät asutut kiinteistöt sijaitsevat noin 300–700 metrin etäisyydellä laitoksesta.
Vesistön tila ja käyttö
Vedenlaatu ja vesistön käyttökelpoisuus
Vedenlaatua on tarkasteltu Virransalmen kalankasvatuslaitoksen kolmella vesistötarkkailupisteellä (Korp4, Kell18 ja Kell16). Korpijärven havaintopis- te (Korp4) sijaitsee laitokselta ylävirtaan ja muut pisteet sijaitsevat laitok- selta alavirtaan Niemelänsalmessa (Kell18) ja Kellojärvessä (Kell16). Näyt- teitä otetaan Kainuun ympäristökeskuksen 12.5.1993 hyväksymän tarkkai- luohjelman mukaisesti heinäkuussa ja elokuussa. Vedenlaatutiedot on poimittu pääasiassa ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmästä. Veden- laadun nykytilaa on tarkasteltu vuosien 2003–2005 vedenlaatuaineiston perusteella.
Pintakerroksen kesäaikainen happitilanne on ollut hyvä kaikilla tarkkailupis- teillä vuosina 2003–2005, mutta alusveden happitilanne on heikentynyt useimmiten selvästi syvimmillä havaintopaikoilla (Kell18 ja Kell16). Alhaisin hapen kyllästysaste (18 %) on havaittu Niemelänsalmen (Kell18) pohjanlä- heisessä vesikerroksessa. Päällysvesi on ollut keskimäärin lievästi hapan- ta (pH 6,7–6,8) ja syvimmillä paikoilla alusvesi on ollut happamampaa (ka pH 6,1). Väriarvojen perusteella vesi on ollut humusvaikutteista kaikilla havaintopisteillä.
Kokonaisfosforipitoisuus on ollut pintakerroksessa 11–28 µg/l, ja korkein pitoisuus on todettu laitokselta alavirtaan (Kell18). Pintakerroksen keski- määräiset kokonaisfosforipitoisuudet (14–19 µg/l) ovat ilmentäneet karuut- ta laitoksen ylävirran puolella ja lievää rehevyyttä laitoksen alavirran puo- lella. Pintakerroksen fosfaattifosforipitoisuus on ollut keskimäärin alhainen (2 µg/l), eikä havaintopaikkojen välillä ole pitoisuuseroja.
Pintakerroksen kokonaistyppipitoisuus on ollut 330–430 µg/l kaikilla ha- vaintopisteillä. Korkein pitoisuus on kokonaisfosforipitoisuuden tavoin mää- ritetty pisteeltä Kell18. Pintakerroksen keskimääräiset kokonaistyppi- pitoisuudet (352–367 µg/l) ovat olleet samaa tasoa ja kuvastaneet karuutta kaikilla havaintopaikoilla. Pintakerroksen keskimääräiset nitraattityppipitoi- suudet ovat olleet alhaisia kaikilla havaintopisteillä, mutta pisteillä Kell18 ja Kell16 ammoniumtyppipitoisuudet ovat olleet ajoittain koholla. Pintakerrok- sen korkein ammoniumtyppipitoisuus (24 µg/l) on havaittu pisteellä Kell18.
Syvimmillä havaintopaikoilla (Kell18 ja Kell16) alusveden ravinnepitoisuus on ollut usein koholla todennäköisesti heikentyneistä happiolosuhteista johtuen.
Korpijärven keskimääräinen a-klorofyllipitoisuus (4,7 µg/l) on kuvastanut lievää rehevyyttä. Muilla pisteillä pitoisuudet (7,3 ja 7,8 µg/l) ovat olleet tyy- pillisiä reheville vesille (raja-arvo 7–40 µg/l). Kellojärven tarkkailupisteellä (Kell16) on määritetty säännöllisesti sekä ammonium- että nitraattityppipi- toisuudet. Tällä pisteellä perustuotantoa on epäorgaanisten ravinteiden suhteiden (epäorgaaninen N/PO4-P) perusteella rajoittanut pääasiassa yk- sinään typpi tai typpi ja fosfori yhdessä tai erikseen.
Korpijärven (Korp4), Niemelänsalmen (Kell18) ja Kellojärven (Kell16) pin- takerroksen ravinnepitoisuuden ja a-klorofyllipitoisuuden sekä kahden vii- meksi mainitun tarkkailupisteen pohjan läheisen vesikerroksen happitilan- teen kehitystä tarkasteltiin vuosien 1995–2004 vedenlaatutietojen perus- teella.
Alusveden happitilanne on heikentynyt Kellojärven havaintopisteellä (Kell16), mutta Niemelänsalmessa muutoksia ei voida todeta. A-klorofyllin pitoisuus on ollut kasvussa kaikilla tarkkailupisteillä, mutta Korpijärvessä se on ollut alhaisempaa tasoa kuin kahdella muulla pisteellä. Niemelänsalmen ja Kellojärven a-klorofyllipitoisuuden kasvu johtuu yhden havaintokerran (4.8.2004) korkeista pitoisuuksista (15 ja 16 µg/l). Kasvua on todettavissa myös Korpijärven kokonaisfosforipitoisuudessa. Kellojärvessä pitoisuus on ollut laskussa happitilanteen heikentymisestä huolimatta. Niemelänsalmen kokonaisfosforipitoisuuden kasvava suuntaus johtuu pääasiassa yhden näytekerran (14.7.2004) korkeasta pitoisuudesta (28 µg/l). Kokonaistyppi- pitoisuuden kasvua on todettavissa ainoastaan Korpijärvessä.
Kellojärven vesistöalueella sekä sen ylä- ja alavirran puolisissa vesistöissä pääuoman vesi on luokiteltu hyväksi vesien yleisen käyttökelpoisuusluoki- tuksen perusteella.
Kalatalous
Korpijärven ja Aittojärven välisellä Kellojärvellä kalastaa arviolta noin 50 ta- loutta pääasiassa verkoilla ja katiskoilla. Myös vetouistelu on nykyisin suo- sittu pyyntimuoto. Talvella harjoitetaan pilkkikalastuksen ohella aktiivista verkkokalastusta. Nuottausta Kellojärvellä harjoittaa noin 5 nuottakuntaa.
Varsinaista ammattimaista kalastusta Kellojärvellä ei ole, vaikka muikkua pyydetään nuotalla jonkin verran myös myyntiin.
Tärkeimmät saalislajit Kellojärvellä ovat muikku, kuha, hauki ja ahven. Näi- den lisäksi saadaan jonkin verran siikaa, taimenta, madetta, lahnaa, säy- nettä, särkeä ja kuoretta. Kellojärvi on varsin hyvä muikkuvesi ja kuhakanta on elpynyt viime vuosina hyväksi. Kellojärven alueella on pyyntivahva ra- pukanta. Ravustusta harjoittaa noin 20–30 ravustajaa Virransalmen alueel- la sekä eri puolilla järveä. Pyydysten limoittuminen haittaa kalastusta Kello- järvellä. Kaloissa ei ole esiintynyt makuvirheitä. Kellojärveen on istutettu viime vuosina vuosittain kuhan ja siian poikasia.
Vesistön virkistyskäyttö
Hankkeen vaikutusalueella ei ole yleisiä uimarantoja. Noin 1 km:n etäisyy- dellä laitoksesta on useita vakituisesti asuttuja tai vapaa-ajan asuntoja.
Pohjavesiolot
Hankkeen vaikutusalueella ei ole vedenottamoita.
Muut kuormittavat toiminnat
Sotkamon reitin vesistöalueella kuormittajia ovat taajamat, teollisuus, eril- lislaitokset, kalalaitokset, turvetuotanto, kaatopaikat, haja-asutus sekä maa- ja metsätalous. Lisäksi vedenlaatuun vaikuttavat ilmalaskeuma ja luonnonhuuhtouma. Kellojärven alueella ei ole muita pistekuormittajia Vir- ransalmen kalankasvatuslaitoksen lisäksi. Laitoksen eteläpuolella, Nieme- länsalmen länsipuolella on peltoja, josta pääsee kuormitusta vesistöön.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN
Vaikutus pintavesiin
Kalankasvatuksen vaikutukset vesistössä voivat olla lähinnä rehevöittäviä ja happea kuluttavia. Selvimmin vaikutukset tulevat esiin keski- ja loppu- kesällä, jolloin kuormitus on suurinta, vedet lämpimiä ja perustuotanto voi- makkaimmillaan. Kellojärven vesistö on tyypiltään järvimäinen, joten ravin- teisuuden kasvu lisää planktista levätuotantoa ja lähinnä purkualueen lä- heisyydessä myös pintalevästön kasvu ja rantojen limoittuminen voivat li- sääntyä. Rehevyyden kasvu yleensä lisää seisovien kalanpyydysten limoit- tumista ja myös vesikasvillisuus voi lisääntyä lähinnä purkualueen lähei- syydessä. Haitalliseksi rehevöityminen katsotaan, kun se haittaa merkittä- västi vesistön muuta käyttöä.
Laitoksen kuormituksen vaikutus on ollut havaittavissa jonkinasteisena ra- vinne- ja rehevyystason nousuna alavirran puoleisessa vesistössä. Tark- kailutulosten perusteella viimeisen kolmen vuoden aikana fosforipitoisuus on ollut Niemelänsalmessa kesällä keskimäärin 5 µg/l (19 µg/l) ja Kellojär- vessä 1 µg/l (15 µg/l) korkeampi kuin laitokselta ylävirtaan olevassa Korpi- järvessä (14 µg/l). Typpipitoisuus on ollut laitokselta alavirtaan Niemelän-
salmessa keskimäärin 15 µg/l korkeampi kuin laitokselta ylävirtaan.
A-klorofyllipitoisuus on ollut Korpijärvessä 4,7 µg/l ja laitokselta alavirtaan 7,8–7,3 µg/l. Syvänteissä on esiintynyt alentuneita hapen kyllästysasteita, mutta kalankasvatuksen kuormituksen vaikutus happitilanteeseen on ar- vioitu vähäiseksi.
Laimentumissuhteen perusteella laskettuna kasvatuskauden keskimääräi- sen fosforikuormituksen (1,2 kg/vrk) laskennallinen vaikutus laitoksen koh- dalla on ollut noin 3–4 µg/l. Kestoltaan lyhytaikaisissa alivirtaamatilanteissa fosforipitoisuus voi kasvaa noin 10 µg/l. Luparajan mukaisella kuormituk- sella (1,5 kg/vrk) fosforipitoisuuden kasvu olisi samaa tasoa, keskimäärin 4–5 µg/l ja alivirtaamatilanteissa noin 12 µg/l. Typpikuormituksen aiheut- tama laskennallinen pitoisuuden kasvu on noin 30–40 µg/l, alivirtaamatilan- teessa noin 90 µg/l. Virtaama on arvioitu Konapinkosken virtaaman perus- teella. Lietteenpoistoa tarkastelussa ei ole otettu huomioon.
Jatkossa laitoksen kuormituksesta aiheutuvissa vesistövaikutuksissa ja ve- sistön käyttökelpoisuudessa ei ole arvioitu tapahtuvan olennaisia muutok- sia.
Arvio Virransalmen kalankasvatuslaitoksen ravinnekuormituksen aiheutta- mista pitoisuuslisäyksistä kuluneen lupakauden keskimääräisellä kuormi- tuksella ja luparajan mukaisella fosforikuormituksella kolmessa eri virtaa- matilanteessa
Virtaama m3/s MQ (1991–00)
4,1
MQ (VII–VIII) 3,3
MNQ (1991–00) 1,4 Kuormitus (kg/vrk) Pitoisuuslisä (µg/l)
Kasvatuskausi 1998–2004
Kok.P 1,2 3 4 10
Kok.N 11 32 39 93
Arvio luparaja
Kok.P 1,5 4 5 12
Vaikutus kalastoon
Vesistövaikutusarvion mukaan kalankasvatuslaitoksen kuormitus lisää jos- sain määrin vesistön ravinnepitoisuuksia ja rehevyyttä laitoksen alavirran puolisella vesialueella. Vesistön happitilanteeseen kuormituksella ei ole merkittävää vaikutusta.
Laitoksen ravinnekuormituksen rehevöittävällä vaikutuksella ei ole merkit- tävää vaikutusta alavirran puoleisen vesistön kevätkutuisten kalalajien kan- toihin, jotka ovat vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestäviä. Vesistön lievä rehevöityminen suosii särkikaloja vaateliaampien kalalajien kustan- nuksella. Ravinnekuormituksen aiheuttama perustuotannon kasvu seu- rausilmiöineen voi yleensä heikentää lähinnä syyskutuisten kalalajien li- sääntymisolosuhteita. Laitoksen kuormitus on kuitenkin ollut siinä määrin vähäistä, että se ei ole vaikuttanut esimerkiksi muikkukantoihin heikentä- västi, vaan järvi on edelleen hyvä muikkuvesi. Laitoksen ravinnekuormitus lisää osaltaan seisovien pyydysten limoittumista Virransalmen lähialueella.
Kalojen käyttökelpoisuuteen kuormituksella ei ole arvioitu olevan merkittä- vää vaikutusta.
Arvio muista ympäristövaikutuksista
Toiminta ei aiheuta merkittävää hajua ympäristöön. Ruokinta-automaatit aiheuttavat ääntä klo 7–20 välisenä aikana. Asutus alueella on harvaa eikä äänen arvioida häiritsevän merkittävästi yleistä viihtyisyyttä. Toiminnasta ei ole arvioitu aiheutuvan haittaa ihmisten terveydelle.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Käyttö- ja hoitotarkkailu
Käyttö- ja hoitotarkkailua toteutetaan pitämällä laitoksen toiminnasta hoito- päiväkirjaa. Kirjaan merkitään laitokselle tuodut ja laitokselta siirretyt kala- määrät, päivittäin käytetyn rehun määrä, rehun laatu, käytetyt kemikaalit, tiedot kalojen lääkityksestä ja rokotuksesta, käytettyjen lääkeaineiden mää- ristä, kalataudeista sekä kalakuolemista ynnä muista vastaavista tapahtu- mista laitoksella. Hoitopäiväkirjaan kirjataan myös käytetyn veden määrä sekä tiedot lietteen poistosta ja sijoituksesta.
Käytetystä kuivarehusta merkitään hoitopäiväkirjaan tuotenimi, raekoko sekä fosfori- ja typpipitoisuus. Rehun ravinnepitoisuuksista on käytettävis- sä valmistajan ilmoittamia tietoja (rehun vakuustodistus). Rehun fosforipi- toisuus voidaan tarvittaessa myös analysoida.
Hoitopäiväkirja säilytetään laitoksella ja vaadittaessa esitetään valvovalle viranomaiselle, jolle annetaan myös vaadittaessa hoitopäiväkirjassa esitet- tävien tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi tarpeelliset tiedot ja selvityk- set. Hoitopäiväkirja toimitetaan Kainuun ympäristökeskukselle kasvatus- kauden päätyttyä ympäristökeskuksen määräämänä ajankohtana. Kasva- tuskauden päätyttyä, viimeistään seuraavan vuoden alussa toimitetaan yh- teenveto kala- ja rehumääristä Kainuun ympäristökeskukselle Vahti- rekisteriä varten.
Päästötarkkailu
Kuormitustarkkailunäytteet otetaan viisi kertaa vuodessa; kerran kesä- kuussa ja kaksi kertaa heinä- ja elokuussa. Laitokselle tulevasta vedestä otetaan kertanäyte ja laitokselta lähtevästä vedestä vuorokauden kokoo- manäyte automaattisella näytteenottimella tai vähintään 8 tunnin kokoo- manäyte. Käsin kerätty kokoomanäyte koostuu vähintään kuudesta päivän aikana kerätystä osanäytteestä. Näytteet toimitetaan analysoitavaksi vuo- rokauden kuluessa näytteenotosta tai mikäli näin ei voida toimia, näytteet pakastetaan ja toimitetaan myöhemmin pakastettuna laboratorioon ana- lysoitavaksi. Laitoksen henkilökunta voi ottaa kuormitustarkkailunäytteet.
Näytteitä määritetään kokonaisfosfori.
Vesistötarkkailu
Laitoksen aiheuttaman ravinnekuormituksen vesistövaikutuksia tarkkaillaan kahtena peräkkäisenä vuotena otettavin vesinäyttein. Joka kolmas vuosi kuormituksen vaikutuksia tarkkaillaan perifytontutkimuksella. Tällöin ei ote- ta vesinäytteitä.
Näytteenotossa noudatetaan vesi- ja ympäristöhallinnon antamia ohjeita.
Kaikki määritykset tehdään SFS-standardien mukaisesti ja/tai vesiviran- omaisten hyväksymin menetelmin.
Vedenlaadun tarkkailu
Vesinäytteet otetaan heinä- ja elokuussa, seuraavilta havaintopaikoilta:
Havaintopaikka Tunnus Koordinaatit Yk Vesistöalue Korpijärvi 3 Korp3 7136372 3600372 59.942 Kellojärvi 18 Kell18 7135507 3600293 59.942 Kellojärvi 16 Kell16 7134974 3600869 59.942
Näytteenottosyvyydet ovat 1 m, vesipatsaan puoliväli ja 1 m pohjan ylä- puolelta, kun kokonaissyvyys on yli 10 m. Syvyyden ollessa alle 4 metriä näyte otetaan vain 1 metrin syvyydeltä. A-klorofyllinäyte otetaan kokooma- näytteenä 0–2 metrin vahvuisesta vesikerroksesta.
Näytteistä tehdään seuraavat määritykset:
– näkösyvyys (maastossa) – lämpötila (maastossa) – happi
– pH – väri – kok.P – PO4-P – kok.N – NO2+NO3-N – NH4-N
– fekaaliset koliformiset bakteerit – a-klorofylli
Perifytontarkkailu
Laitoksen aiheuttaman ravinnekuormituksen vesistövaikutuksia tarkkaillaan joka kolmas vuosi, ensimmäisen kerran vuonna 2008, tehtävin pintaleväs- tön kasvua mittaavin perifytontutkimuksin. Tarkkailupaikat valitaan siten, että virtausolot ym. ympäristötekijät ovat mahdollisimman samanlaiset.
Paikkojen tarkka sijainti määritetään maastossa ensimmäisellä tarkkailu- kerralla GPS-laitteella, ja paikkojen koordinaatit kirjataan kenttäkaavak- keeseen. Tarkkailupaikkojen alustava sijainti on:
– Korpijärvi, laitokselta ylävirtaan
– Virransalmen ja Niemelänsalmen välinen alue laitokselta alavirtaan – Niemelänsalmesta alavirtaan
Tutkimus tehdään kaksi kertaa kesässä heinä–elokuussa 2–3 viikon inku- bointina kuitenkin siten, että inkubointiaika pyritään pitämään yhtä pitkänä.
Levyistä määritetään a-klorofylli ja kiintoaine.
Vesistötarkkailuohjelman täydennys
Hakija on ympäristölupavirastoon 24.3.2006 saapuneessa selityksessä täydentänyt tarkkailuohjelmaa vesistötarkkailun osalta siten, että joka kol- mas vuosi tehtävän perifytontarkkailun vuosina alkaen vuodesta 2008, ve- sinäytepisteiltä määritetään yhden kerran heinä–elokuussa a-klorofylli.
Näytteistä ei tehdä muita määrityksiä perifytontarkkailun vuosina.
Kalataloustarkkailu
Kuormituksen rehevöittäviä vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen arvioi- daan vesistö- ja biologisen tarkkailun tulosten perusteella.
Raportointi
Vesistötarkkailun tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta tarkkailuvelvolliselle, Kai- nuun ympäristökeskukselle ja Kuhmon kaupungin ympäristöviranomaiselle.
Kuormitus- ja vesistötarkkailun tulokset raportoidaan kerran vuodessa joko erikseen tai alueen yhteistarkkailuraporteissa.
Tarkkailuohjelman muuttaminen
Tarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia Kainuun ympäristökeskuk- sen hyväksymällä tavalla.
VAHINKOA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET
Toiminnasta ei ole aikaisempien lupakäsittelyjen yhteydessä arvioitu aiheu- tuvan korvattavaa vahinkoa. Edellisen lupakäsittelyn yhteydessä käytettä- vää vuotuista rehumäärää pienennettiin 48 000 kg:sta nykyiseen 39 000 kg:aan. Kuormituksen vesistö- ja kalatalousvaikutukset on arvioitu myös jatkossa kokonaisuudessaan sen tasoisiksi, että niistä ei aiheudu korvattavaa vahinkoa.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
Lupahakemuksesta tiedottaminen
Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympä- ristölupavirastossa sekä Kuhmon kaupungissa 18.1.–17.2.2006 sekä eri- tyistiedoksiantona Kainuun ympäristökeskukselle, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Kuhmon kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveyden- suojeluviranomaiselle sekä muille asianosaisille. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Kuhmon kaupungin kaavoitusviran- omaiselta. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu 20.1.2006 pai- kallislehti Kuhmolaisessa.
Lausunto
1. Kuhmon kaupungin kaavoitusviranomainen
Kaavoitusviranomainen on todennut, että Kuhmon kaupungilla on poik- keamislupa omakotitalon rakentamista varten lausunnon ohessa olevaan karttaliitteeseen merkityllä rakennuspaikalla. Rakennuspaikkaan rajoittuval- la tilan Virtala RN:o 21:2 alueella ja kalankasvatuslaitoksen alueeseen ra- joittuvalla tilan Laurila RN:o 21:20 alueella on vireillä Kellojärven–
Kuivajärven ranta-asemakaavan laadinta. Ensimmäisessä alustavassa kaavaluonnoksessa Virransalmen vastarannalle on merkitty kolme loma- asuinrakennuksen rakennuspaikkaa ja lähinnä kalankasvatuslaitosta ole- valle Laurilan tilan rantavyöhykkeen osalle niin ikään kolme loma- asuinrakennuksen rakennuspaikkaa.
Muistutukset ja vaatimukset
2. Kainuun ympäristökeskus
Ympäristökeskus on todennut, että laitoksen alapuolisessa vesiluonnoltaan karussa Kellojärvessä lieväkin fosforipitoisuuden kasvu aiheuttaa rehevyy- den lisääntymistä. Rehevyyden lisääntyminen etenkin tuotantokauden ai- kana aiheuttaa paitsi verkkojen ja muiden pyydysten limoittumista, myös kielteisiä vaikutuksia alapuolisen Natura-alueen kivikko- ja silokalliorannoil- la sekä niiden kasvillisuudessa ja kasvilajistossa. Rehevyyden kasvua ku- vastaa hakemuksessa esitetty a-klorofyllipitoisuuden ja ravinnepitoisuuden nousu. Jos vedenlaadun kehitys jatkuu edelleen samansuuntaisena, voivat esimerkiksi sinilevien aiheuttamat haitat yleistyä alapuolisessa vesistössä.
Ympäristökeskus on katsonut, että hakijalle voidaan myöntää lupa veden- käyttöön hakemuksen mukaisesti. Laitokselle johdettava vesimäärä ote- taan suoraan Korpijärvestä ja lasketaan Kellojärveen, jolloin vedenotto ei suoranaisesti vaikuta Virransalmen virtaamaan eikä järvien väliseen vesi- taseeseen. Karttatarkastelun perusteella voidaan myös todeta, että Korpi- järven ja Kellojärven vedenkorkeudet ovat samalla tasolla.
Ympäristökeskus on todennut, että tuotantotietojen perusteella arvioitu ko- konaisfosforikuormitus (180 kg/v) vastaa asukasvastineluvuksi muutettuna 224 asukkaan puhdistamattomia jätevesiä. Kokonaistypen kuormitus (1 608 kg/v) vastaa 315 asukkaan puhdistamattomia jätevesiä. Laitoksen rehukerroin on tuotantotietojen mukaan viime vuosina ollut noin 1,2 tai sen
alle, jolloin nykyisen luvan mukaisen noin 30 000 kg:n lisäkasvuun voidaan jatkossa päästä 36 000 kg:n vuosittaisella rehunkäytöllä.
Ympäristökeskus on vaatinut, että laitoksen lisäkasvu saa olla enintään noin 30 000 kg/v ja rehunkäyttö enintään 36 000 kg/v. Käytettäessä rehua, jonka fosforipitoisuus on enintään 0,8 %, voidaan rehunkäyttöä lisätä siten, että tuotantotietojen perusteella laskettu kokonaisfosforikuormitus saa kui- tenkin olla enintään 180 kg/v ja kasvatuskaudella (1.6.–30.9) enintään 1,2 kg/vrk. Vedenkäyttö saa olla heinä–elokuussa enintään 0,6 m3/s ja muulloin 0,4 m3/s. Virrankehittimen maksimiteho saa olla enintään 0,6 m3/s.
Hakemuksen mukaan laitoksen lietteen keräystä tehostetaan rakentamalla selkeytysaltaaseen noin 0,5–0,6 metrin korkuinen aita, jonka yläpuolelta liete kerätään kerran viikossa tai tarvittaessa useammin. Hakemuksessa ei ole esitetty riittäviä tietoja kasvatusaltaan 4 alaosaan rakennettavasta ai- dasta, lietteen keräämisestä ja siihen käytettävästä laitteistosta eikä hake- muksessa ole arvioitu lietteenpoiston tehostamisen vaikutusta lähtevään kokonaiskuormitukseen. Ympäristökeskus on katsonut, että hakijan esittä- mä lietteenpoiston tehostaminen voidaan menetelmänä ottaa käyttöön, mutta siitä tulee esittää tarkempi suunnitelma ja selvitys lupaviranomaisen tai ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ennen sen toteuttamista.
Kalankasvatuksessa syntyvä liete on käsiteltävä ja sijoitettava siten, ettei siitä aiheudu vesistön tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa. Laitok- sen nykyinen lieteallas ja sen toiminta ei kaikilta osin vastaa lietteen käsit- telylle asetettuja vaatimuksia. Lietealtaan toimintaa tulee näin ollen tehos- taa. Lietteen käsittelyä koskeva yksityiskohtainen suunnitelma tulee esittää lupaviranomaisen tai ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi.
Ympäristökeskus on vaatinut, että laitoksen toimintaa on harjoitettava si- ten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Laitoksen jätehuolto on to- teutettava jätelain ja Kainuun jätehuollon kuntayhtymän jätehuoltomää- räysten mukaisesti. Laitoksella kuolleet suuremmat kalamäärät tulee mah- dollisuuksien mukaan toimittaa hyötykäyttöön esimerkiksi rehuteolli- suuteen. Muovisia rehusäkkejä ei saa polttaa, vaan ne tulee toimittaa jät- teen keräykseen. Laitoksella syntyvistä jätteistä, niiden käsittelystä ja mää- ristä on pidettävä kirjaa.
Laitoksella mahdollisesti tapahtuvista häiriö- ja poikkeustilanteista, esimer- kiksi kalakuolema- tai kalatautitapauksista tulee tehdä välittömästi ilmoitus Kuhmon kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveysvalvontaviranomaiselle sekä Kainuun ympäristökeskukselle. Samalla on ryhdyttävä toimenpiteisiin häiriö- tai poikkeustilanteen korjaamiseksi sekä mahdollisesti järjestettävä tarkkailu päästöjen ja niiden vaikutusten selvittämiseksi.
Ympäristökeskus on vaatinut tarkkailuohjelmaa täydennettäväksi vuotui- sella a-klorofyllinäytteenotolla hakemuksessa esitetyiltä näytteenottopai- koilta. Tarkkailu voidaan muutoin suorittaa esitetyn ohjelman mukaisesti.
Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus on jätettävä lupaviran- omaiselle vuoden 2015 loppuun mennessä.
3. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus
Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että laitoksen rehunkäyttö ja kuormitus ovat viime vuosina olleet luvassa sallittua alhaisempia. Tästä huolimatta laitoksen vaikutus Kellojärven vedenlaatuun on ollut selvästi
havaittavissa eikä kuormitusta tulisi lisätä nykyisestä. Osakaskunnan ilmoi- tuksen mukaan pyydysten limoittuminen haittaa kalastusta Kellojärvellä, mutta makuvirheitä kaloissa ei ole havaittu.
Työvoima- ja elinkeinokeskus on katsonut, että hakemuksessa tavoiteltuun kalan lisäkasvuun voidaan päästä esitettyä pienemmällä rehumäärällä, jol- loin myöskään kuormitus ei kasvatusmäärän lisääntymisestä huolimatta välttämättä nousisi. Rehukertoimen alentamiseksi laitokselle johdettavan veden määrää voi olla tarpeen lisätä. Haettu heinä–elokuun vesimäärä on alle puolet Virransalmen keskialivirtaamasta, mutta alivirtaamatilanteessa 75 %. Lähes samassa tasossa olevien järvien välisessä salmessa ei har- voin toistuvassa alivirtaamatilanteessakaan kuitenkaan aiheudu yleiselle kalatalousedulle sellaista haittaa, että se olisi luvan myöntämisen esteenä.
Vedenlaadusta ja kalastuksesta saadun tiedon perusteella aiheutuva haitta edellyttää kompensaation määräämistä. Työvoima- ja elinkeinokeskus on vaatinut, että luvan saaja on määrättävä maksamaan vuodesta 2006 al- kaen vuotuinen 250 euron suuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi Kello- järvellä. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2015 loppuun mennessä. Kalataloustarkkailuesitystä on täydennettävä en- nen lupamääräysten tarkistamista tehtävällä kalastustiedustelulla.
4. Kuhmon kaupungin teknisen lautakunnan valvontajaosto
Valvontajaosto on Kuhmon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena huomauttanut, että kasvatusaltaista poistettava liete on jätettä, jonka hävit- tämisessä on otettava huomioon jätelain ja ympäristönsuojelulain sään- nökset sekä Kainuun jätehuollon kuntayhtymän jätehuoltomääräykset. Jät- teenkäsittelysuunnitelmasta on käytävä ilmi lietejätteen määrä ja koostu- mus sekä prosessi, missä se käsitellään siten, ettei siitä ole maaperän eikä vesistön pilaantumisvaaraa.
5. Vieksin osakaskunta
Osakaskunta on vaatinut, että Virransalmen veneliikenne on turvattava ja ympäristötarkastusten tulokset lähettävä tiedoksi osakaskunnalle.
Hakijan kuuleminen ja selitys
Ympäristölupavirasto on 22.2.2006 varannut hakijalle tilaisuuden antaa se- lityksensä muistutusten ja vaatimusten johdosta. Hakija on 24.3.2006 ym- päristölupavirastolle toimittamassaan selityksessä lausunut seuraavaa:
2. Kainuun ympäristökeskus Esitys lupamääräyksiksi
Hakija on pyytänyt luvan myöntämistä haetun mukaisin lupamääräyksin eli siten, että käytettävän rehun enimmäismäärä olisi 39 000 kg vuodessa ja fosforikuormitus enintään 210 kg vuodessa tuotantotietojen perusteella laskettuna ja 1,5 kg vuorokaudessa kasvatuskauden (1.6.–30.9.) keskiar- vona laskettuna. Hakija on todennut, että edellisen lupakäsittelyn yhtey- dessä rehumäärää pienennettiin jo lähes 20 % (48 000 kg) ja fosforin vuo- sikuormitusta yli 30 % (320 kg vuodessa). Käytännössä kuormitus tulee olemaan haettua luparajaa pienempi, koska lietteenpoistoa tehostetaan jäl- jempänä esitetyllä tavalla.
Lietteenpoisto ja sen tehostaminen sekä lieteallas
Hakija on todennut, että laitokselle on tarkoitus rakentaa viimeisen kasva- tusaltaan (allas 4) alaosaan noin 50–60 cm:n korkuinen aita lietteen ke- räämiseksi. Aita rakennetaan puusta. Aidan ylävirran puolelle kertynyt liete poistetaan kerran viikossa ja tarvittaessa useammin pumppaamalla liete kiinteistöllä sijaitsevaan lietealtaaseen. Pumpattavan lietteen määrä on ar- violta 3 m3 viikossa. Liete on vesipitoista ja se sisältää lähinnä kiintoainesta ja ravinteita. Siitä ei aiheudu haittaa maaperään eikä se pääse valumaan suoraan vesistöön.
Tarkkailu
Hakija on täydentänyt hakemuksen liitteenä 12 olevaa tarkkailuohjelmaa vesistötarkkailun osalta siten, että joka kolmas vuosi tehtävän perifyton- tarkkailun vuosina alkaen vuodesta 2008, vesinäytepisteiltä määritetään yhden kerran heinä–elokuussa a-klorofylli Kainuun ympäristökeskuksen vaatimuksen mukaisesti. Näytteistä ei tehdä muita määrityksiä perifyton- tarkkailun vuosina.
3. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus
Kuormituksen osalta hakija on viitannut 2. Kainuun ympäristökeskuksen vaatimuksista lausumaansa. Hakija on pyytänyt, ettei luvassa määrättäisi työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimia kalatalousmaksua ja kalastus- tiedustelua. Hakija on todennut, että kalastusta koskevat tiedot on saatu ja saataneen myös jatkossa Vieksin osakaskunnan esimieheltä.
4. Kuhmon kaupungin teknisen lautakunnan valvontajaosto
Hakija on viitannut 2. Kainuun ympäristökeskuksen vaatimuksista lausu- maansa.
5. Vieksin osakaskunta
Hakija on katsonut, ettei laitoksen toiminta vaikuta veneellä liikkumiseen Virransalmessa. Lisäksi hakija on todennut, että kuormitus- ja vesistötark- kailun tulokset sekä vuosiyhteenvedot toimitetaan Kuhmon kaupungille ja Kainuun ympäristökeskukselle, missä ne ovat asiasta tietoa haluavien näh- tävillä ja saatavilla.
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U
VESITALOUSLUPARATKAISU
Ympäristölupavirasto myöntää Kainuun Lohimestari Oy:lle luvan veden johtamiseen Korpijärvestä Virransalmen kalankasvatuslaitokselle kalan- kasvatusta varten Kuhmon kaupungissa.
Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus.
Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä.
YMPÄRISTÖLUPARATKAISU
Ympäristölupavirasto myöntää Kainuun Lohimestari Oy:lle ympäristöluvan kalankasvatukseen ja kalojen talvivarastointiin maa-altaissa Virransalmen kalankasvatuslaitoksella ja käytetyn veden johtamiseen Kellojärveen. Kas- vatettava kalamäärä lisäkasvuna ilmaistuna on noin 30 000 kg vuodessa.
Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu toimenpitein estettävää tai ympä- ristönsuojelulain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman va- hingon varalta annetaan ohjaus.
Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä.
LUPAMÄÄRÄYKSET
Vesitalousluvan määräykset
1. Laitokselle saadaan johtaa vettä Korpijärvestä heinä–elokuussa enin- tään 0,6 m3/s ja muuna aikana enintään 0,4 m3/s. Virrankehittimen maksi- miteho saa olla enintään 0,6 m3/s.
Veden johtaminen laitokselle on järjestettävä vesistön muuta käyttöä mah- dollisimman vähän häiritsevällä tavalla. Luvan saajan on oltava selvillä käyttämänsä veden määrästä. Virtaaman säätö ja mittaukset on tehtävä Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Laitokselle tuleva vir- taama on mitattava päivittäin 1.6.–30.9. välisenä aikana ja muulloin kerran viikossa. Havainnot on merkittävä hoitopäiväkirjaan. Virrankehittimen käyt- töajat ja tehot merkitään hoitopäiväkirjaan.
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi
Päästöt pintavesiin
2. Kalankasvatuslaitoksen laitteiden ja rakenteiden tulee olla ympäristölu- pavirastoon 22.12.2005 toimitetun hakemussuunnitelman liitteenä 4 olevan piirustuksen "Virransalmen kalalaitos" MK 1:650 mukaiset.
Rakenteet ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla rakenteisiin ja laitteisiin voidaan tehdä vähäisiä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yksityistä etua.
3. Laitoksella saadaan käyttää kalojen ruokintaan kuivarehua enintään 36 000 kg vuodessa. Vesistöön joutuva laskennallinen fosforikuormitus saa olla enintään 180 kg vuodessa ja kasvatuskaudella enintään 1,2 kg vuorokaudessa kasvukauden 1.6.–30.9. keskiarvona laskettuna. Ravinne- kuormitus lasketaan rehun ja sillä tuotetun kalan sisältämien ravinnemää- rien erotuksena.
Kalankasvatuslaitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että vesistökuormitus pysyy kaikissa olosuhteissa mahdollisimman piene-
nä. Kaloja ei saa liikaruokkia ja kuivarehusta on erotettava rehupöly ennen ruokintaa. Käytettävän kuivarehun fosforipitoisuus saa teuraskalan kasva- tuksessa olla keskimäärin enintään 0,9 %. Pienpoikasten kasvatuksessa käytettävän rehun fosforipitoisuuden tulee olla mahdollisimman pieni. Käy- tettäessä kuivarehua, jonka fosforipitoisuus on alle 0,9 %, voidaan rehu- määrää lisätä fosforikuormitukselle asetettuja enimmäismääriä ylittämättä.
4. Jätevesikuormituksen pienentämiseksi kasvatusaltaan 4 alaosaan on rakennettava Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon 24.3.2006 saapu- neen hakijan selityksen liitteenä olevan piirustuksen mukainen, vähintään 0,5 metrin korkuinen lietetasku 31.5.2007 mennessä. Kasvatuskaudella lie- te on poistettava kasvatusaltaan 4 lietetaskusta vähintään kerran viikossa ja laskeutusaltaasta vähintään kerran kuukaudessa. Poistettu liete on sijoi- tettava sellaiseen paikkaan, mistä se ei pääse valumaan vesistöön eikä pi- laamaan käyttökelpoista pohjavettä.
5. Lietetaskusta ja laskeutusaltaasta poistettava liete ja lietevesi saadaan sijoittaa toistaiseksi nykykäytännön mukaisesti hakemuksen liitteenä 4 ole- vassa piirustuksessa esitettyyn lietealtaaseen. Lietteen sijoittamisessa ja käsittelyssä on lisäksi noudatettava Kuhmon kaupungin ympäristönsuoje- luviranomaisen antamia määräyksiä.
Lietteen erottelun, lietteen ja lieteveden käsittelyn sekä lietteen hyötykäy- tön tehostamista koskeva suunnitelma on toimitettava Kainuun ympäristö- keskuksen hyväksyttäväksi 30.6.2007 mennessä. Suunnitelmaan on liitet- tävä selvitys lietealtaaseen kertyneen lietteen määrästä, käsittelystä, käy- töstä ja/tai sijoittamisesta niin, ettei liete pääse vesistöön eikä aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa.
Päästöt ilmaan
6. Laitoksen toiminta sekä rehun, lietteen, kuolleiden kalojen ja muiden jät- teiden käsittely on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu hajuhaittoja.
Melu
7. Laitoksen hoito ja kalojen ruokinta on järjestettävä niin, ettei siitä aiheu- du haitallista melua.
Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen
8. Kuolleet kalat ja muut laitoksella syntyvät jätteet on kompostoitava tai käsiteltävä ja sijoitettava muulla Kuhmon kaupungissa voimassa olevien jä- tehuoltomääräysten mukaisella tavalla. Rehusäkit tulee toimittaa uu- siokäyttöön tai kaatopaikalle.
Kalankasvatuslaitoksella on kaikessa toiminnassa mahdollisuuksien mu- kaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti Kuhmon kaupungissa voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä noudattaen.
Varastointi
9. Kalanrehut on varastoitava asianmukaisesti siten, etteivät vahinkoeläi- met pääse niihin käsiksi.
Tarkkailu- ja raportointimääräys
10. Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista. Lu- van saajan on huolehdittava toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä tarkkailutulosten raportoinnista tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti.
Ympäristökeskus voi tarkentaa käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjel- maa ja Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus kalataloustarkkailuohjelmaa.
Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet
11. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja -kuolemista on ilmoitettava vii- pymättä Kainuun ympäristökeskukselle. Lisäksi kalataudeista ilmoittamisen osalta on noudatettava eläintautilain säännöksiä.
Muista ympäristön kannalta merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava ympäristökeskukselle ja Kuhmon kaupungin ympäristönsuoje- luviranomaiselle.
Toiminnan lopettaminen
12. Jos laitoksen toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennakolta ilmoitettava Kainuun ympäristökeskukselle ja Kuhmon kaupungin ympäris- tönsuojeluviranomaiselle.
Toiminnan loputtua on veden juoksuun vaikuttavien rakenteiden suhteen meneteltävä vesilain 2 luvun 31 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla.
OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA
Vahingonkärsijä voi vaatia luvan haltijalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölu- pavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuk- sen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahin- gon korvaamista koskeva vaatimus.
RATKAISUN PERUSTELUT
Lupaharkinnan perusteet
Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudattaen hakemukses- sa tarkoitettu kalankasvatus täyttää ympäristönsuojelulain, vesilain ja jäte- lain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaati- mukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.
Luvan myöntämisen edellytykset
Vesitalouslupa
Veden johtamisesta laitokselle ei aiheudu ennakoitavissa olevaa vahinkoa.
Näin ollen lupamääräysten edellyttämällä tavalla tapahtuvasta veden joh- tamisesta laitokselle saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä aiheutu- vaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen, ja lupa voidaan vesilain 2 luvun 6 §:n 2 momentin nojalla myöntää.
Ympäristölupa
Kalankasvatuslaitoksen aiheuttama kuormitus kohdistuu pääasiassa Kello- järveen. Tämä aiheuttaa jonkin verran vesialueen levänkasvun ja vesikas- villisuuden lisääntymistä lämpimän veden aikana erityisesti laitoksen lähi- alueilla. Vedenlaadun muuttuminen ja perifytonin (päällyslevästön) kasvun lisääntyminen ei ole kuitenkaan niin voimakasta, ettei luvan myöntämiselle olisi edellytyksiä.
Laitoksen tuotantomäärä pysyy entisellään, mutta rehunkäyttöä ja fosfori- kuormitusta vähennetään. Ottaen huomioon lupamääräykset laitoksen hoi- dosta, aiempaa tehokkaammasta lietteen poistosta sekä rehun määrän ja fosforipäästöjen rajoittamisesta toiminta vastaa Virransalmen kalankasva- tuslaitoksen olosuhteet huomioon ottaen parhaan käyttökelpoisen teknii- kan vaatimuksia ja on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukainen.
Lietteen ja lieteveden käsittelyn osalta annetaan tehostamismääräykset, jotta toiminta myös tältä osin täyttäisi parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset.
Luvan myöntämiselle ei ole kaavoituksellista estettä.
Asetetut lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan sijoi- tuspaikka huomioon ottaen luvan mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioi- den aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittä- vää ympäristön pilaantumista, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumis- ta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toi- minnan vaikutusalueella tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla.
Lupamääräysten perustelut
Vesitalousluvan määräykset
Ympäristölupavirasto on myöntänyt luvan saajalle oikeuden ottaa laitoksel- le vettä hakemuksen mukaisen määrän. Laitokselle johdettavan veden määrää on tarpeen lisätä kalojen hyvinvoinnin varmistamiseksi sekä rehu- kertoimen ja vesistökuormituksen pienentämiseksi. Vesi otetaan laitokselle suoraan yläpuolisesta Korpijärvestä ja käytetty vesi johdetaan laitoksen alapuoliseen Kellojärveen, jolloin vedenotto ei suoranaisesti vaikuta kalan- kasvatuslaitoksen kohdalla olevan Virransalmen virtaamaan eikä järvien väliseen vesitaseeseen. Vedenotosta ei ole aiheutunut eikä ennalta arvioi- den vastaisuudessakaan aiheudu kenellekään edunmenetystä.
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi
Kalojen ruokinnassa käytettävän kuivarehun määrää ja laatua sekä pääs- törajoja sekä lietteen poistoa koskevat määräykset ovat tarpeen vesien pi- laantumisen ehkäisemiseksi.
Fosforin vuosikuormituksen raja-arvoa ja kasvukauden aikaista raja-arvoa on pienennetty hakemuksessa esitetystä. Laitoksella on jo viime vuosina päästy varsin selvästi nyt asetettujen raja-arvojen alle eikä fosforikuormi- tusta koskevan lupamääräyksen noudattaminen näin ollen tule todennä- köisesti tuottamaan kohtuuttomia vaikeuksia, kun lisäksi laitoksella käytet- tävän rehun määrää vähennetään nykyisestä, lietteen poistoa tehostetaan ja laitosta hoidetaan huolella muita lupamääräyksiä noudattaen. Vesistöön joutuva fosforikuormitus on laskettu hakemuksen liitteenä 7 olevan selvi- tyksen taulukossa 1 olevien vuosien 1998–2004 tuotantotietojen perusteel- la.
Edellä sanotun vuoksi on vastaavasti laitoksella käytettävän rehun määrää tarpeen vähentää. Rehumäärää on vähennetty vajaalla 8 %:lla nykyisestä.
Kun lisäksi laitokselle otettavan veden määrää on lisätty muun muassa re- hukertoimen pienentämiseksi, voidaan tämän luvan mukaisella pienenne- tyllä rehumäärällä kasvattaa yhtä paljon kalaa kuin aiemman luvan mukai- sella rehumäärällä.
Laitoksen nykyistä lietteenkäsittelymenetelmää ei voida pitää parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisena. Laskeutusaltaasta poistettu liete on sijoitettu laitoksella sijaitsevaan lietealtaaseen, josta vesi suotautuu maa- perään. Hakemuksesta ei käy ilmi, että lietettä olisi lainkaan poistettu lie- tealtaasta, joten lietteestä todennäköisesti liukenee vähitellen ravinteita lie- teveteen. Lietteen erottelua sekä lietteen ja lieteveden käsittelyä voidaan tehostaa nykyisestä. Lietevedestä voidaan erottaa liete esimerkiksi las- keuttamalla, kemiallisesti saostamalla, siivilöimällä, pyörreselkeyttimellä, flotaatiolla tai muulla tavoin. Erotettu liete on mahdollista saattaa edelleen hyötykäyttöön, tarvittaessa kompostoinnin jälkeen. Liete ja lietevesi voi- daan vaihtoehtoisesti käsitellä kunnallisessa jätevedenpuhdistamossa.
Jätehuoltoa koskeva määräys on tarpeen jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ja roskaantumisen estämiseksi.
Rakenteita ja niiden kunnossapitoa koskevat määräykset sekä tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvonnallisista syistä sekä mahdollis- ten vesien käytölle aiheutuvien vahinkojen varalta.
Tarkkailu- ja raportointimääräys
Ympäristönsuojelulain 46 §:n 1 momentin mukaan muun muassa toimin- nan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusta on annettava määräykset lupa- päätöksessä. Ympäristölupavirasto vahvistaa käyttö-, päästö- ja vaikutus- tarkkailun luvassa, ja niiden olennainen sisältö esitetään tämän päätöksen liitteessä 2. Päästötarkkailuohjelma on tarkoitettu tuottamaan tietoa vesis- töön joutuvasta kuormituksesta kaikissa olosuhteissa ja toiminnan eri vai- heissa. Kainuun ympäristökeskus voi tarkentaa ohjelmaa. Oleelliset muu- tokset edellyttävät luvan muuttamista.
Virransalmen tarkkailupiste (Korpijärvi 3) on siirretty Korpijärven perifyton- tarkkailupisteeseen, koska laitoksen jätevedet voivat kulkeutua Virransal- messa ylävirtaan.
Laitoksen sijainti huomioon ottaen ei ole tarpeen määrätä tarkkailemaan ilmaan joutuvia päästöjä, melua, tärinää eikä niiden ympäristövaikutuksia.
Kalataloustarkkailu on tarpeen laitoksen kalatalousvaikutusten seuraami- seksi. Tarkkailu määrätään luvan saajan esityksen mukaisesti lisättynä Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimalla kalastustiedustelulla.
Voimassa olevaa ohjelmaa noudatetaan, kunnes uusi ohjelma tulee voi- maan.
Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet
On tarpeen antaa määräys myös kalataudeista ja -kuolemista sekä merkit- tävien poikkeustilanteiden ilmoittamisesta.
Toiminnan lopettaminen
Ympäristönsuojelulain mukaan on annettava tarpeelliset määräykset toi- minnan lopettamisen varalta. Ympäristölupavirasto katsoo riittäväksi mää- rätä ilmoituksen tekemisestä valvontaviranomaisille, jotka voivat antaa asiassa tarkempia ohjeita.
VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN
2. Kainuun ympäristökeskuksen vaatimukset otetaan pääosin huomioon lupamääräyksistä sekä tämän päätöksen liitteestä 2 ilmenevästi. Ympäris- tölupavirasto katsoo, ettei lietteen poiston tehostamiseksi rakennettavasta lietetaskusta ole enää tarpeen esittää ympäristölupavirastoon 24.3.2006 toimitettua suunnitelmaa tarkempaa suunnitelmaa, josta lähetetään ympä- ristökeskukselle jäljennös valvontaa varten. Kalataudeista ilmoittamisen osalta noudatetaan eläintautilain säännöksiä. Vesistötarkkailuohjelmaa on täydennetty ympäristökeskuksen vaatimuksen mukaisesti a-klorofylli- näytteenotolla kuitenkin siten, että näyte otetaan joka kolmas vuosi vaadi- tun vuotuisen näytteenoton sijaan. Lupamääräysten tarkistaminen määrä- tään tehtäväksi vuonna 2016, koska kysymyksessä on pienehkö kalankas- vatuslaitos, jonka ympäristövaikutukset ovat vähäiset.
3. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousmaksua koskeva vaatimus hylätään. Laitoksen vaikutukset eivät jatkossakaan ennalta ar- vioiden aiheuta kalataloudellista haittaa laitoksen alapuolisessa vesistössä etenkin, kun laitoksen rehun käyttöä on rajoitettu, fosforikuormituksen mää- rää pienennetty ja lietteenpoistoa tehostettu tämän päätöksen mukaisin määräyksin. Lupamääräysten tarkistaminen määrätään tehtäväksi vuonna 2016, koska kysymyksessä on pienehkö kalankasvatuslaitos, jonka ympä- ristövaikutukset ovat vähäiset. Kalataloustarkkailua koskeva vaatimus ote- taan huomioon tämän päätöksen liitteestä 2 ilmenevästi.
4. Kuhmon kaupungin teknisen lautakunnan valvontajaoston vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä ilmenevästi.
5. Vieksin osakaskunnan veneliikenteen turvaamista koskevan vaatimuk- sen osalta ympäristölupavirasto toteaa, että laitoksen toiminnalla ei vai- keuteta Virransalmen veneliikennettä. Ympäristötarkastusten tulosten toi- mittamista koskevan vaatimuksen osalta todetaan, että Kainuun ympäris- tökeskus on laitoksen toimintaa valvova viranomainen, joka suorittaa tarvit-
taessa tarkastuksia laitosalueella. Näin ollen tarkastusten tuloksia on pyy- dettävä ympäristökeskukselta. Ympäristölupavirasto toteaa lisäksi, että lai- toksen vaikutusten tarkkailua koskevat tulokset toimitetaan tämän päätök- sen liitteen 2 mukaisesti asianomaisille viranomaisille, joilta osakaskunta voi niitä tarvittaessa pyytää.
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN
Päätöksen voimassaolo
Tällä päätöksellä myönnetty lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 §:ssä säädettyjen edel- lytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai ympäristönsuojelulain 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan valvontavi- ranomaisen aloitteesta.
Lupamääräysten tarkistaminen
Mikäli luvan saaja aikoo jatkaa kalankasvatusta vuoden 2016 jälkeen, on lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus toimitettava ympäristölu- pavirastolle mainitun vuoden loppuun mennessä uhalla, että ympäristölu- pavirasto voi määrätä luvan raukeamaan.
Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tarkkailutuloksista, käytetystä vesimäärästä sekä selvitys liet- teenpoistosta, laitoksen vaikutuksesta vesistön veden laatuun ja käyttökel- poisuuteen, muuhun ympäristöön, kalastoon ja kalastukseen sekä ehdotus tarvittavista hoito- ja muista toimenpiteistä vahinkojen poistamiseksi tai korvaamiseksi. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset ympäristökuormituksen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen sekä muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset.
Korvattava päätös
Pohjois-Suomen vesioikeuden 11.6.1998 antama päätös nro 26/98/2
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännök- siä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistami- sesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 §:n nojalla.
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus
Tämä päätös tulee noudatettavaksi sen saatua lainvoiman. Sitä ennen on noudatettava vesioikeuden päätöstä nro 26/98/2.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki 41 §, 42 § 1 momentti, 43 § 1–3 momentti, 45 § 1 momentti, 46 § 1 ja 4 momentti sekä 55 § 2 momentti
Vesilaki 2 luku 3 §, 6 § 2 momentti ja 31 § 1 momentti sekä 9 luku 2 § Jätelaki 4 § ja 6 §
KÄSITTELYMAKSU
Ratkaisu
Lupa-asian käsittelymaksu on 2 090 euroa.
Perustelut
Kalankasvatuslaitosta (kalan lisäkasvu 20 000–100 000 kg/v) koskevan päätöksen käsittelymaksu on 2 090 euroa. Veden johtamista (vesimäärä yli 500 m3/vrk) koskevan asian käsittelymaksu on 980 euroa. Jos päätösasia- kirja sisältää useita alla mainitun ympäristöministeriön asetuksen maksu- taulukossa maksullisiksi säädettyjä päätöksiä siten, että ne muodostavat samaa tarkoitusta palvelevan kokonaisuuden, peritään asian käsittelystä korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu. Käsittelymaksu on näin ollen 2 090 euroa.
Oikeusohje
Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteis- ta (1238/2003)
MUUTOKSENHAKU
Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Jukka Sihvomaa
Paavo Liimatta Mikko Keränen
Anna-Maria Karppinen
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristölupa- viraston johtaja Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Paavo Liimatta ja Mikko Keränen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Anna- Maria Karppinen.
Tiedustelut, asian esittelijä, puh. 020 690 182.
A-MK/es
Liitteet
Liite 1 Valitusosoitus Liite 2 Tarkkailuohjelma
