TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

LUPAPÄÄTÖS

Nro 28/05/2

Dnro Psy-2004-y-21

Annettu julkipanon jälkeen 19.5.2005

ASIA

LUVAN HAKIJAT

Pekantie 9

85410 SIEVI

SISÄLLYSLUETTELO

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO ... 4

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI ... 4

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE ... 4

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4

TOIMINTA... 5

Yleiskuvaus toiminnasta ... 5

Kuntoonpano... 5

Tuotteet, tuotantomäärä ja kapasiteetti... 5

Tuotantovaiheet ... 5

Poltto- ja voiteluaineet... 5

Liikennejärjestelyt ... 6

Jälkihoito- ja käyttö ... 6

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) ... 6

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN... 6

Päästöt pintavesiin... 6

Vesiensuojelurakenteet ... 6

Vesiin joutuvien päästöjen määrä ja laatu ... 7

Päästöt maaperään ja pohjaveteen ... 7

Päästöt ilmaan ... 7

Melu ja tärinä ... 7

Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen ... 7

TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ ... 8

Alueen hydrologia ... 8

Alueen luonto ja suojelukohteet ... 8

Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 8

Vesistön tila ja käyttö ... 8

Vedenlaatu... 8

Kalatalous ... 9

Maaperä ja pohjavesiolot ... 10

Melutilanne ja liikenne... 10

Muut kuormittavat toiminnat... 10

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN ... 10

Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin ... 10

Vaikutus pintavesiin ... 10

Vaikutus vedenlaatuun ... 10

Vaikutus virkistyskäyttöön... 11

Vaikutus kalastoon... 11

Vaikutus maaperään ja pohjaveteen... 11

Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus ... 11

Melun ja tärinän vaikutukset ... 11

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 11

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 11

Työmaan paloturvallisuus ... 11

Muut riskit ja häiriötilanteet ... 12

VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET ... 12

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 12

Lupahakemuksen täydennykset ... 12

Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 12

Lausunnot ... 12

Muistutukset ja mielipiteet... 15

Hakijoiden kuuleminen... 15

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 16

YMPÄRISTÖLUPARATKAISU ... 16

LUPAMÄÄRÄYKSET ... 16

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ... 16

Päästöt pintavesiin... 16

Päästöt ilmaan ... 17

Melu ja tärinä ... 17

Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen ... 17

Varastointi... 18

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet ... 18

Toiminnan lopettaminen ... 18

Tarkkailu- ja raportointimääräys... 18

Kalatalousmaksu... 19

OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE ... 19

RATKAISUN PERUSTELUT... 19

Ympäristöluvan harkinnan perusteet ... 19

Luvan myöntämisen edellytykset ... 19

Lupamääräysten perustelut ... 20

Tarkkailu- ja raportointimääräys... 21

Kalatalousmaksu... 22

VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN ... 22

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ... 23

Päätöksen voimassaolo ... 23

Lupamääräysten tarkistaminen ... 23

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen ... 23

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 24

Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus ... 24

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 24

KÄSITTELYMAKSU... 24

Ratkaisu ... 24

Perustelut... 24

Oikeusohje ... 24

MUUTOKSENHAKU ... 25

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO

Jarmo ja Harri Valtonen ovat 27.2.2004 hakeneet toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa turvetuotannolle. Hakemukseen sisältyy noin 10 hehtaaria jo käytössä olevaa tuotantopinta-alaa Tuppuranevalla sekä tur- vetuotantoa varten kunnostettavat noin 8 hehtaarin suuruinen Tuppurane- van lisäalue ja noin 20 hehtaarin suuruinen Valkianevan alue. Tuotanto- alueiden kokonaispinta-ala on noin 38 hehtaaria, josta tehokasta tuotanto- aluetta on yhteensä 32,7 ha. Tuotannosta poistuu lähivuosina viiden heh- taarin tuotantoalue Tuppuranevalta. Alueen vedet johdetaan Lähteenojan ja Petäjäojan kautta Vääräjokeen, joka laskee Kalajokeen.

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Toiminnan tarkoitus on tuottaa pääasiassa jyrsinturvetta lämmöntuotan- toon.

Tuppuraneva sijaitsee tilan Kuntala RN:o 9:46 ja Valkianeva tilan Hietala RN:o 1:238 alueella Sievin kunnan Haikolan kylässä. Alueet sijaitsevat Sievin kunnan keskiosassa maantien nro 755 itäpuolella, Tuppuraneva tien välittömässä läheisyydessä ja Valkianeva alle kilometrin etäisyydellä tiestä.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan lu- vanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotanto- alue on yli 10 hehtaaria.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympä- ristölupavirastossa käsitellään turvetuotantoa ja siihen liittyvää ojitusta koskeva asia, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTI- LANNE

Toiminnalla ei ole voimassa olevia lupia.

Alueella ei ole voimassa eikä suunnitteilla kaavaa.

Hakijoilla on tuotantoalueelle johtavan tien käyttöoikeus ehdolla, että tie pi- detään kunnossa.

Hakijat ovat vuokranneet tilan Lähde RN:o 1:70 metsäpalstasta 3 ha:n suuruisen alueen pintavalutuskenttää varten. Tilan Alaluokkala RN:o 1:81 omistaja on suostunut turvetuotantoalueen vesien johtamiseen alueidensa kautta pintavalutuskentälle.

TOIMINTA

Yleiskuvaus toiminnasta

Turvetuotantoalueet on aikaisemmin metsäojitettu Valkianevan yläosaa lu- kuun ottamatta. Tuppuraneva liittyy 1990-luvun alussa käyttöön otettuun turvetuotantoalueeseen. Tuppuranevan vedet johdetaan Lähteenojan ja Petäjäojan kautta Vääräjokeen, joka laskee Kalajokeen. Valkianevan vedet johdetaan metsäojien kautta Lähteenojaan ja edelleen samaa reittiä Vää- räjokeen.

Tuppuranevalla auma-alue sijoitetaan suon alaosaan metsäautotien vie- reen. Valkianevan alueelle suunnitellaan kaksi auma-aluetta, joista toinen alueen alaosaan metsäautotien varteen ja toinen alueen keskiosaan kan- kaan reunaan, josta rakennetaan kulkuyhteys metsäautotielle.

Kuntoonpano

Valkianevan turvetuotantoalueen vesiä varten kaivetaan laskuoja vanhojen metsäojien paikalle. Laskuojan yläosalla laskuojan länsipuolelta tulevat metsäojien vedet lasketaan rumpujen kautta laskuojan yli itäpuolelle nykyi- seen laskuojaan. Turvetuotantoalueen laskuojaan laskevien vanhojen metsäojien päät tukitaan, ja vedet ohjataan viereisiä metsäojia pitkin Läh- teenojaan. Lasku- ja eristysojien kaivusta sovitaan maanomistajien kanssa.

Tuotantoalueelle kaivetaan jako-ojat, eristysojat ja suojapenkereet. Pinta- valutuskentän alueella oleva havupuusto hakataan ja korjataan talteen.

Alueelle jätetään paremmin kosteutta kestävää lehtipuustoa. Jako-ojasta kaivetaan uria kentän suuntaan. Urilla vesi johdetaan tasaisesti kentälle.

Alueella olevat vanhat metsäojat tukitaan. Kentän yläpuolelle rakennetaan sulkurumpu laskuojasta eristysojaan. Siten vedet voidaan tulva-aikana tai muun syyn vuoksi johtaa kentän ohi. Keräilyojan päähän voidaan asentaa rumpuputki, johon voidaan asentaa Thompsonin mittalevy.

Tuotteet, tuotantomäärä ja kapasiteetti

Suolla tuotetaan pääasiassa jyrsinturvetta. Vuotuinen tuotantotavoite on 20 000 m³ jyrsinpolttoturvetta. Turve varastoidaan tuotantoalueella oleviin aumoihin. Alueella tuotettu turve toimitetaan noin kahden kilometrin pää- hän lämpölaitokselle.

Alueella olevan tuotantokelpoisen turpeen määrä on noin 300 000 suo-m³.

Tuotantovaiheet

Turpeen tuotantokausi ajoittuu kesäaikaan. Sääolojen ollessa suotuisat tuotanto voi olla ympärivuorokautista. Turvetta toimitetaan lämpölaitokselle tarpeen mukaan kaikkina vuodenaikoina.

Poltto- ja voiteluaineet

Tuotannossa käytettävien koneiden öljyt vaihdetaan hakijoiden korjaamo- hallissa kolmen kilometrin päässä. Polttoaineita ja öljyjä ei varastoida alu- eella.

Liikennejärjestelyt

Turve kuljetetaan metsäautotien ja tien nro 740 kautta käyttökohteeseen.

Kuljetus tapahtuu lämpölaitoksen tarpeiden mukaan ympärivuotisesti. Kul- jetuksessa käytetään 70 m³:n vaunuja.

Jälkihoito- ja käyttö

Alueen jälkikäyttömuodoksi soveltuu joko metsätalous tai bioenergian tuo- tanto, kuten ruokohelpin kasvattaminen.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)

Tuppuranevan turvetuotantoalueen vesiensuojelurakenteina ovat sarkaoja- rakenteet putkipatoineen sekä laskeutusallas. Pintavalutuskenttä ei ole mahdollinen vesienkäsittelyratkaisu Tuppuranevalla, koska alueelle ei saada aikaan menetelmän vaatimaa laskua eli alue on liian tasaista.

Tuotannossa jo olevalla alalla on kiintoainekuormituksen ja päästöjen vä- hentämiseksi käytössä laskeutusaltaat. Tuotannosta poistuu 2–3 tuotanto- kauden jälkeen noin viisi hehtaaria, joten siellä ei ole tarkoituksenmukaista tehdä vastaavanlaisia rakenteita kuin uudelle tuotantoalueelle. Alueen pin- ta-ala on lisäksi suhteellisen pieni.

Valkianevan turvetuotantoalueelle rakennetaan pintavalutuskenttä, joka on tehokkain menetelmä kiintoaineen ja liuenneiden ravinteiden poistamiseksi turvetuotantoalueelta tulevista vesistä.

Turvetuotantoalueilla on käytössä kunnostus-, tuotanto- ja reunajyrsin, muotoiluruuvi sekä pölysyklonein varustetut imuvaunut. Alueella käytetään viimeisintä käytössä olevaa tekniikkaa.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN

Vesiensuojelurakenteet

Tuppuranevan turvetuotantoalueen vesiensuojelurakenteina ovat sarkaoja- rakenteet putkipatoineen sekä laskeutusallas. Kuntoonpanosuunnitelman mukaan laskeutusaltaan pituus on noin 20 m ja kaivusyvyys vähintään 0,5 m ojan tasausviivan yläpuolella. Ulkopuoliset vedet johdetaan eristysojien kautta laskeutusaltaan ohi. Eristysojien alaosiin kaivetaan lietealtaat liet- teen pidättämiseksi. Tuotantoalueen ja eristysojan väliin jätetään 10–20 metrin levyinen suoja-alue. Sarka- ja kokoojaojiin asennetaan putkipatoja, jotka säätelevät automaattisesti veden virtaamaa ja tasoa. Lisäksi asenne- taan sarkaojaputkiin lietteenpidättimet ja sarkaojien alapäihin kaivetaan lie- tesyvennykset.

Valkianevalle suunniteltu laskeutusallas on mitoitettu Kainuun ympäristö- keskuksen tarkastaja Ari Haikaraisen ohjeiden mukaisesti. Laskeutusal- taan alapäähän asennetaan patolaatikko. Pintavalutuskenttä rakennetaan Lähteenojan lähelle, noin 1,1 km:n päähän Valkianevan turvetuotantoalu-

eesta. Pintavalutus toimii ilman pumppausta. Pintavalutuskentän koko on 2 hehtaaria, joka on 10 % tuotantoalueen pinta-alasta.

Vesiin joutuvien päästöjen määrä ja laatu

Tuppuranevan ja Valkianevan aiheuttama vesistökuormitus on hakemuk- sen täydennyksen mukaan arviolta seuraava:

g/ha g/d kg/180 d

Kiintoaine 22 735 132

Orgaaninen aines

198 6 615 1 190

Fosfori 0,19 6,36 1,14 Typpi 5,51 183 32,94

Pinta-alassa (33,41 ha) on otettu huomioon tuotanto- ja auma-alueet. Las- kelmassa ei ole otettu huomioon imeytyskentän (=pintavalutuskentän) kuormitusta vähentävää vaikutusta. Kuormitusta vähentää se, että alue on ollut metsäojitettuna usean vuoden ajan.

Päästöt maaperään ja pohjaveteen

Turvetuotantoalueilta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen.

Päästöt ilmaan

Turvetuotannon ilmapäästöt ovat lähinnä tuotannonaikaista pölyämistä.

Pölyämiseen vaikuttavat muun muassa sääolot, erityisesti tuuli. Pölyhait- toihin voidaan vaikuttaa ottamalla huomioon sääolosuhteet mm. tuulen suunta ja voimakkuus.

Melu ja tärinä

Melua aiheutuu turvetuotannossa käytettävistä traktoreista ja imuvaunuis- ta. Melu on vähäistä johtuen tuotantotekniikasta.

Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen

Turvetuotantoalueilla syntyy ainoastaan muovijätettä noin 1 tn/vuosi. Muo- vijäte varastoidaan alueella asianmukaisesti ja toimitetaan järjestettyyn jä- tehuoltoon.

Koneet huolletaan noin 3 km:n päässä yrityksen toimipaikassa, joka kuuluu järjestetyn jätehuollon piiriin.

TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ

Alueen hydrologia

Tuppuranevan ja Valkianevan turvetuotantoalueet sijaitsevat Kalajoen ve- sistöalueella (53), tarkemmin Vääräjoen vesistöalueella (53.09) ja Petäjä- ojan osavaluma-alueella (53.098). Turvesoiden vedet johdetaan käsittelyn jälkeen laskuojia pitkin Lähteenojan kautta Petäjäojaan ja edelleen Väärä- jokea pitkin Kalajokeen.

Oulun läänin eteläosaan sijoittuva Vääräjoki alkaa Reisjärven kunnan alu- een Pitkäjärvestä ja virtaa kaakkois–luoteissuunnassa Reisjärven, Sievin ja Kalajoen alueella. Vesistön järvisyys on 1,3 %. Petäjäoja virtaa Ryhmäjär- ven kautta ja laskee Vääräjokeen muutama kilometri alempana Vanhan kir- kon alueella. Vääräjoki laskee Kalajokeen Tyngällä.

Vääräjoen virtaama on kohtalaisen pieni ja vaihtelee voimakkaasti. Tor- venperän asteikolla keskivirtaama on ollut noin 1 m³/s ja Kukonkoskessa 6,3 m³/s. Valuma-alueen pinta-ala Kukonkoskella on 728 km². Vastaavasti Petäjäojan suun kohdalla valuma-alue on 610 km² ja keskivirtaama 5,3 m³/s.

Alueen luonto ja suojelukohteet

Turvetuotantoalueet on Valkianevan yläosaa lukuun ottamatta metsäojitet- tu. Alueella on tyypillinen suoalueen kasvillisuus: sarakasveja, suovillaa, varpuja ja jonkin verran ruohoja. Alueella on tyypillinen eläimistö: hirviä, jä- niksiä ja tyypillisimpiä lintuja. Alue ei ole luontoarvoiltaan arvokas, koska se ei kuulu mihinkään suojelualueeseen eikä aluetta ole tarkemmin luokiteltu.

Asutus ja muu rakennettu ympäristö

Lähin asutus on noin 3 km:n etäisyydessä turvetuotantoalueista. Asutuk- sen ja turvetuotantoalueen välissä on hiekkaharjanne. Alapuolisen Väärä- joen rannat ovat maa- ja metsätalouskäytössä.

Tuppuranevan tuotantoalue rajoittuu maantiehen nro 755.

Vesistön tila ja käyttö

Vedenlaatu

Jarmo ja Harri Valtosen hallinnassa olevalta Tuppuranevalta lähtevän ve- den laatua ei ole tarkkailtu.

Esitetyt tiedot vedenlaadusta perustuvat Pohjois-Pohjanmaan ympäristö- keskuksen laatimaan Vääräjoen kalataloudelliseen kunnostussuunnitel- maan vuodelta 1998.

Valtaosa Vääräjokeen tulevasta kuormituksesta on hajakuormitusta. Jo- keen tuleva fosforikuorma on noin 27 290 tn, josta 41 % peltoviljelystä, 34 % luonnonhuuhtoutumana, 11 % karjataloudesta, 5 % metsätaloudesta ja 5 % haja-asutuksesta.

Vääräjoen vedenlaatua on seurattu pidempiä ajanjaksoja vain Tyngässä, noin 30 km:n päässä Sievin ja Kalajoen kuntien rajalta ja 80 km:n päässä Kiiskilän kylästä. Vedenlaatutietoja on lisäksi Raution ja Kukonkylän alu- eelta.

Vääräjoki on rehevä korkeiden ravinnepitoisuuksien perusteella. Tyngässä kokonaisfosforipitoisuus on vuosina 1980–1995 ollut keskimäärin 86 µg/l.

Vesikasvillisuus ja pohjaan kiinnittyvät levät täyttävät varsinkin loppukesäl- lä merkittävän osan joen vesitilavuudesta. Myös reheville vesille tyypillisiä leväkukintoja on havaittu.

Veden pH on ollut yli 5,5. Kevään sulamisvedet tavallisesti aiheuttavat al- haisempia pH-arvoja. Pohjanmaalle tyypillisiä sulfaattihappamia maita Vääräjoen valuma-alueella ei ole. Kiintoainepitoisuus ei ole normaalisti ai- heuttanut ongelmia kalan tai ravun menestymiselle Vääräjoessa. Suurim- mat satunnaiset havainnot ovat olleet noin 35 mg/l, ja tavallisesti arvot ovat olleet noin 10 mg/l.

Vääräjoki on runsaan humusainepitoisuuden vuoksi ruskeavetinen. Valu- ma-alueella tapahtuva turvetuotanto ja ojitukset ovat vielä lisänneet hu- muspitoisuutta. Myös rautapitoisuus on korkea. Vuosina 1980–1995 sen keskiarvo oli 3 100 µg/l ja korkeimmat havaitut arvot ylittivät 5 000 µg/l.

Keväällä lumen sulamisvedet kohottavat veden rautapitoisuutta ainakin ajoittain eliöille haitallisen tason yläpuolelle.

Kalatalous

Laskuojassa ei ole nykyisin pysyvää kalastoa, eikä oja veden vähäisyyden vuoksi sovellu kaloille.

Vääräjoen kalastustiedot perustuvat Pohjois-Pohjanmaan ympäristökes- kuksen laatimaan Vääräjoen kalataloudelliseen kunnostussuunnitelmaan vuodelta 1998.

Kalastus Vääräjoella on virkistyskalastusta. Paikallislajeista tärkeimpiä ovat hauki, särki, made ja ahven. Pyynti keskittyy kutuaikoihin; haukea ja ah- venta pyydetään keväällä sekä madetta talvella katiskoilla ja merroilla.

Raution kalastuskunnan alueelta on saatu vuosina 1986–1988 ahventa, haukea, madetta ja särkeä yhteensä 1 100–1 500 kg vuosittain. Sievin alueen saalistietoja ei tiedetä tarkemmin, mutta Raution yläpuolella jo- kisaalis on todennäköisesti hiukan pienempi. Sievin kalastuskunta järjes- täytyi vuonna 1996 ja aloitti heti kirjolohen "istuta ja pyydä" -toiminnan hal- litsemallaan alueella Vääräjoessa. Nykyisin kirjolohi on alueen tärkein pyyntikohde.

1990-luvulla on Sievin alueelle istutettu myös 1-vuotisia harjuksia, pyynti- kokoisia järvitaimenia ja meritaimenen poikasia. Vääräjoen kalastoa Sievin alueella on tutkittu sähkökalastamalla kolmella koskella kesällä 1997. Ta- vallisimpien paikalliskalalajien lisäksi on saatu myös taimenen ja harjuk- sen poikasia.

Vääräjoen rapukanta on tuhoutunut 1950- ja 1960 luvuilla, mutta 1980- luvulla kanta oli elpynyt paikoin voimakkaasti. Varmistettua rapuruttoha- vaintoa ei Vääräjoesta ole. Vuonna 1994 koepyynnissä rapuja on saatu Torvenperältä, Jokikylästä ja Kukosta. Etenkin Torvenperällä todettiin ra- vulle hyvin sopivaa elinympäristöä ja pyynnin kestävä kanta. Myöhemmin rapuruton tuhottua valtaosan Pohjanmaan rapukannoista on Vääräjoen

yläosan kanta välttynyt ruton tuhoilta ja pysynyt edelleen hyvänä. Sievin kalastuskunnan arvion mukaan vuonna 1996 rapuja on saatu Kiiskilästä 5 000 kpl ja vuonna 1997 7 000 kpl. Kiiskilä sijaitsee ennen Petäjäojan laskua Vääräjokeen. Myös Petäjäojan laskupaikan alapuolella Vääräjoessa sijaitsevan Kukonkylän alueella rapukanta on voimistunut. Kalastuskunnan mukaan saalis on ollut vuonna 1997 useita tuhansia rapuja.

Maaperä ja pohjavesiolot

Tuppuranevan ja Valkianevan lähiympäristössä ei ole vedenhankintaa var- ten tärkeitä pohjavesialueita tai veden ottoon soveltuvia pohjavesialueitei- ta. Alueella ei ole kaivoja eikä lähteitä.

Turvetuotantoalueiden ja noin 3 km:n etäisyydellä olevan asutuksen välis- sä on hiekkaharju.

Melutilanne ja liikenne

Tuppuranevan ja Valkianevan läheisyydessä tien nro 755 länsipuolella on Vapo Oy:n noin 85 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Muuta melua tai lii- kennettä aiheuttavaa toimintaa hakemuksessa ei ole ilmoitettu.

Muut kuormittavat toiminnat

Tuppuranevan ja Valkianevan läheisyydessä tien nro 755 länsipuolella olevalta Vapo Oy:n turvetuotantoalueelta vedet johdetaan metsäojien kaut- ta Petäjäojaan. Lähin tehdas sijaitsee 1 km:n etäisyydellä. Noin 2 km:n etäisyydellä sijaitsee lämpölaitos, jonne Tuppuranevan ja Valkianevan tuo- tantoalueilta toimitetaan turvetta.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin

Tuppuranevan ja Valkianevan turvetuotannosta ei aiheudu merkittäviä hait- toja ympäröivään luontoon. Alueen luontoarvot eivät ole erityisen merkittä- viä.

Vaikutus pintavesiin

Vaikutus vedenlaatuun

Turvetuotanto lisää muun ohessa veden ravinne-, kiintoaine- ja humuspi- toisuutta. Vesiensuojelutoimenpiteet ovat tehokkaat, joten toiminnan vaiku- tus vesistöjen vedenlaatuun ei ole merkittävä. Toiminnan vaikutusalue ulot- tuu Vääräjokeen asti. Turvetuotannon osuus Vääräjoen kiintoainekuormi- tuksesta on 0,2 % ja fosforikuormituksesta 0,3 % (Keski-Pohjanmaan ve- sistöjen tila ja vesiensuojelun kehittämissuunnitelma/Keski-Pohjanmaan ympäristökeskus).

Vaikutus virkistyskäyttöön

Hakemuksen mukaan Tuppuranevan ja Valkianevan alapuolisen Vääräjo- en rannat ovat metsätalouskäytössä.

Vaikutus kalastoon

Turvetuotanto lisää muun ohessa veden kiintoaine- ja humuspitoisuutta.

Vedessä oleva kiintoaine ja humus vajoavat uoman pohjalle suvantopai- koissa ja virtauksen katvepaikoissa ja voivat siten huonontaa kalojen li- sääntymis- ja elinalueita. Tuppuranevan ja Valkianevan turvetuotannon ka- lataloudellisten vaikutusten on arvioitu jäävän niin vähäisiksi, etteivät ne edellytä kompensaatiotoimia.

Vaikutus maaperään ja pohjaveteen

Tuppuranevan ja Valkianevan turvetuotannosta ei aiheudu vaikutuksia alueen maaperään ja pohjaveteen.

Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus

Pölyhaittaa vähennetään ottamalla käyttöön pölysykloneilla varustetut imu- vaunut. Lisäksi otetaan huomioon tuulen suunta ja voimakkuus. Lähin asu- tus on hiekkaharjanteen takana noin 3 km:n päässä, joten pölyhaittoja asu- tukselle ei oleteta aiheutuvan.

Melun ja tärinän vaikutukset

Meluhaittaa ei synny, koska asutus sijaitsee etäällä tuotantoalueista. Tur- vetuotanto ei aiheuta merkittäviä muutoksia alueen liikenteelle.

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Hakemukseen ei liity ehdotusta tarkkailun järjestämiseksi.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Työmaan paloturvallisuus

Turvepalot ovat merkittävä turvetuotannon riskitekijä. Tulipaloista aiheutuu haittaa ja vaaraa ympäröivälle alueelle ja lähiasutukselle. Tulipaloihin va- raudutaan rakentamalla alueelle alkusammutusta varten altaita. Ehtymät- tömänä vesilähteenä on Tuppuranevan keskellä sijaitseva Tuppuralampi, jonne on matkaa Tuppuranevan tuotantoalueelta noin 1 km ja Valkianevan tuotantoalueelta noin 4 km. Sievin paloasema sijaitsee noin 4 km:n päässä tuotantoalueilta.

Muut riskit ja häiriötilanteet

Vesiensuojelulaitteiden toimivuutta seurataan säännöllisesti.

VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET

Hakemukseen ei sisälly esitystä kalatalousvelvoitteesta tai muista vahinko- ja estävistä toimenpiteistä eikä korvauksista.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksen täydennykset

Hakemusta on täydennetty 16.4.2004 sekä 27.4. ja 3.5.2005.

Jarmo Valtonen on puhelimessa 21.2.2005 tarkentanut, että Tuppurane- van lisäalueen pinta-ala on 8 ha, josta tuotantoala on 5,41 ha.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympä- ristölupavirastossa sekä Sievin kunnassa 3.5.–2.6.2004 ja erityistiedok- siantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu 6.4.2004 Sieviläinen-lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hake- muksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Sievin kunnalta sekä kunnan ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu- ja kaavoitusviranomaiselta.

Lausunnot

1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

Ympäristökeskus on todennut, että hankealue on kaavoittamaton. Kirkon- kylän osayleiskaava ulottuu noin 800 metrin päähän. Maakuntakaavassa on alueen lähelle osoitettu kaksi risteävää moottorikelkkailureittiä. Alueella ei ole tiedossa kulttuuriympäristökohteita.

Hankealue on Valkianevan yläosaa lukuun ottamatta metsäojitettu. Tuo- tantoalueen kasvi- ja eläinlajistossa ei ympäristökeskuksen tietojen mu- kaan ole mitään erityistä. Selvityksiä luonnonarvoista ei ole hakemuksen mukaan tehty. Purku-uoman eli Petäjäojan varrella on useammassa pai- kassa arvokasta paikallista lajistoa, joten puronvarret ja järvien rannat eivät saa liettyä kuormituksen seurauksena. Esitetyt vesiensuojelutoimet liene- vät riittävät näiden vahinkojen torjumiseksi.

Tuppuranevan lisäalueen vedet on suunniteltu johdettavan Tuppuranevan olemassa olevan laskeutusaltaan kautta. Allasta on tarkoitus syventää, jol- loin se täyttää mitoitusvaatimukset. Lisäalueiden sarkaojiin tulee normaalit sarkaojarakenteet, ja alueet eristysojitetaan. Tuppuranevan lisäalueella sarka- ja kokoojaojiin asennetaan putkipatoja virtaaman säätelemiseksi.

Näistä ei ole muuta kuvausta.

Valkianevan vedet käsitellään laskeutusaltaan lisäksi pintavalutuskentällä.

Laskeutusaltaat on oikein mitoitettu. Pintavalutusalueella on metsäojia, jot- ka aiotaan tukkia. Tukkimistekniikasta ei ollut tarkempaa kuvausta. Kalte- vuusolosuhteista johtuen veden kulkeutuminen koko kentän alalla ei ole varmaa. Mitoitusohjeiden mukaan pintavalutusalueen pinta-alan tulee olla vähintään 3,8 % sille kohdistuvasta valuma-alueesta. Hakemuksessa on esitetty kentän koko suhteessa tuotantoalueeseen, mikä on eri asia. Pinta- valutuskentälle johtavaan laskuojaan laskevat metsäojat pitäisi koko mat- kalta tukkia, jotta kentälle ei pääsisi ylimääräisiä vesiä. Hakemuksessa olevasta mustavalkoisesta karttakopiosta ei saa käsitystä, saadaanko ken- tälle johdettua vain tuotantoalueelta tulevat vedet ja saadaanko metsäojis- ta tulevat vedet johdettua muualle. Kentän alapuolelle asennetaan Thomp- sonin mittapato.

Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan lupa uusille turvetuotantoalueille voidaan myöntää vain, mikäli käytössä on liukoisia ravinteita poistava me- netelmä, esimerkiksi pintavalutuskenttä. Näin ollen Valkianevan alueelle voidaan myöntää lupa, mutta vain siinä tapauksessa, että pintavalutusken- tän osoitetaan täyttävän mitoitusvaatimukset kokonsa nähden. Kun Tuppu- ranevan alueella kysymys on vanhan, pian tuotannosta poistuvan alueen pienestä lisäalueesta (5,4 ha), voidaan hankkeen vähäisen koon vuoksi esitetyt vesiensuojeluratkaisut hyväksyä tässä tapauksessa.

Vesivaraviranomaisen näkökulmasta hankkeeseen ei ole huomautettavaa.

Ympäristökeskus on vaatinut, että laskeutusaltaiden alapäähän tulee asen- taa patolaite sekä altaisiin pintalietepuomi. Päiväkirjamerkinnöistä on vuo- sittain tehtävä kooste, joka on pyydettäessä toimitettava ympäristökeskuk- seen. Koosteet on liitettävä lupamääräysten tarkistamishakemuksen liit- teeksi.

Turvetuotantoalueiden vaikutustarkkailu tulee järjestää liittämällä se Kala- joen yhteistarkkailuun.

2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus

Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että hankkeen vaikutukset koh- distuvat lähinnä Tuppuranevan ja Valkianevan tuotantoalueiden ja Väärä- joen väliseen vesialueeseen. Lähteenojan ja Petäjäojan kalastoa ei ole selvitetty ympäristönsuojelulain 11 §:n edellyttämällä tavalla, joten hake- mus on niiltä osin puutteellinen.

Hakijat ovat arvioineet, ettei kalataloudellista kompensaatiota ole tarpeen määrätä, vaikka päävaikutusalueen kalataloudellisia arvoja ei ole lainkaan selvitetty. Työvoima- ja elinkeinokeskuksen tietojen mukaan Petäjäojaan on 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa istutettu meri- ja purotaimenia, joiden on myös havaittu menestyvän. Alueella myös kalastetaan, ja taime- nia saadaan saaliiksi edelleen. Taimenen luontaisesta lisääntymisestä Pe- täjäojassa ei ole varmuutta, mutta ojassa on runsaasti poikastuotantoon sopivia alueita. Petäjäoja saa alkunsa järvistä, eikä sen virtaama laske ke- sälläkään niin pieneksi, että se estäisi kalojen menestymisen.

Hakemuksessa arvioidaan lähinnä hakijoiden suunnitellun tuotannon vai- kutuksia. Samaa purkureittiä pitkin johdetaan kuitenkin myös Vapo Oy:n 98 ha:n suuruisen Tuppuranevan turvetuotantoalueen vedet. Kompensaatio- kynnyksen voidaan arvioida ylittyvän ainakin eri tuotantoalueiden yhteis- vaikutuksesta.

Eri kuormittajien yhteisvaikutuksen ja alapuolisen vesistön kalataloudelli- sen arvon takia hankkeen vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen on tar- peen tarkkailla.

Työvoima- ja elinkeinokeskus on katsonut, että lupa Tuppuranevan ja Val- kianevan turvetuotannolle voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana.

Hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2015 loppuun mennessä.

Tuppuranevan vedet on johdettava ainakin sulan maan aikana joko Val- kianevan tai erikseen rakennettavalle pintavalutuskentälle, mikäli se on teknis-taloudellisesti mahdollista. Asiaa koskeva suunnitelma on esitettävä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Mikäli vesien- suojelun tehostamisesta ei päästä yksimielisyyteen, on hakijan saatettava asia ympäristölupaviraston ratkaistavaksi.

Hakijat on velvoitettava maksamaan vuotuinen 100 euron suuruinen kala- talousmaksu kunnostustöiden aloittamisvuodesta lukien. Kunnostustöiden aloittamisesta on ilmoitettava Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle.

Hankkeen kalataloudellinen tarkkailu on tehtävä Kainuun työvoima- ja elin- keinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Osana tarkkailua on tehtävä selvitys Lähteenojan ja Petäjäojan kalastosta ja kalastuksesta.

3. Sievin kunnan ympäristölautakunta

Ympäristölautakunta on katsonut, ettei luvan myöntämiselle ole estettä, mikäli lupamääräyksissä otetaan huomioon seuraavat asiat:

– Tuotantoalueiden vesiensuojelurakenteet rakennetaan ja huolletaan si- ten, että kiintoaineen ja ravinteiden kulkeutuminen tuotantoalueilta Petä- jäojaan ja sitä kautta Vääräjokeen voidaan mahdollisimman tehokkaasti estää.

– Tuotantoalueiden vesien Petäjäojaan ja Vääräjokeen aiheuttamaa vesis- tökuormitusta tulee tarkkailla säännöllisin välein otettavilla vesinäytteillä siten, ettei toiminnasta missään tuotannon vaiheessa aiheudu vesistön pilaantumista. Tarkkailutulokset tulee lähettää tiedoksi myös kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

– Turpeen kuljetuksen polttolaitokseen tai muuhun käyttöpaikkaan tulee tapahtua umpikorisella tai katetulla ajoneuvolla siten, ettei turvetta pääse ympäristöön.

– Tuppuranevan tuotantoalueen tienpuoleiseen reunaan tulisi mahdolli- suuksien mukaan jättää suojapuustoa siten, ettei pölyä pääse tuulen mukana läheiselle maantielle.

4. Sievin kunta

Sievin kunnalla ei ole ollut hakemuksesta huomautettavaa.

Muistutukset ja mielipiteet

5. Sievin osakaskunta

Muistuttaja on vaatinut nykytiedon mukaisten tehokkaiden vesiensuojelu- rakenteiden käyttämistä sekä rakenteiden säännöllistä ja huolellista kun- nossapitoa.

Muistuttaja on ilmoittanut yhdessä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa istuttaneensa meri- ja purotaimenta Petäjäojaan. Emorapuja on siirtoistutettu kolmena vuonna noin 2 000 kpl. Lisäksi Petäjäojassa on luontainen rapukanta, jota on istutuksilla vahvistettu. Petäjäoja on myös Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimuskohde vaellustaimenen osalta. Petäjäojan vedenlaadun muutokset vaikuttavat Vääräjoen parhai- siin rapualueisiin. Vuosittain Vääräojasta myydään rapuja 10 000–15 000 kpl. Vedenlaadun heikkeneminen vaikuttaa Petäjäojan alapuoliseen Väärä- jokeen ja heikentää joen virkistyskäyttöä yleisestikin.

6. AA (tilan Lampela RN:o 17:12 osaomistaja), BB ja CC (Ruukinkoski RN:o 20:22), DD ja EE (Purola RN:o 13:30), FF ja GG (Puronvarsi RN:o 13:38) sekä HH (Metsäranta RN:o 13:28), kaikki tilat Sievin kunnassa ja kylässä

Muistuttajat ovat todenneet, että Lähteenoja laskee Petäjäojaan, joka vir- taa läpi Ryhmäjärven ja virtaa useita kilometrejä ennen laskua Vääräjo- keen. Ryhmäjärvi on luonnonkaunis järvi, jonka rannalla on yhteiskäytössä oleva laavu ja loma-asuntoja. Petäjäojan alajuoksulla on tällä hetkellä viisi loma-asuntoa, yksi kesäpaikkana toimiva talo sekä rakenteilla oleva loma- asunto. Hakemuksen karttatiedot ovat tältä osin vanhentuneita. Ryhmäjär- vessä ja Petäjäojassa on pysyvä kalasto. Petäjäojaan on istutettu muun muassa nieriää. Saukotkin viihtyvät alueella.

Arto Hautalan tekemässä luontoselvityksessä on todettu, että näin hyvin säilyneet purovedet ovat harvinaisia Pohjanmaalla. Nykyisetkin ojitukset saattavat aiheuttaa kiintoaineen kulkeutumista rankkasateiden jälkeen.

Vuoden 2002 kesällä liejua kulkeutui runsaasti, mikä esti uimisen ja sau- naveden oton usean päivän ajan.

Muistuttajat ovat vaatineet, että Ryhmäjärven ja Petäjäojan vedenlaatu säi- lyy nykyisen tasoisena ja että velvoitetarkkailu aloitetaan välittömästi myös mainituissa vesistöissä. Tarkkailun avulla voidaan todeta mahdolliset muu- tokset vesistöissä ja vesiensuojeluratkaisujen riittävyys.

Hakijoiden kuuleminen

Hakijoille on varattu tilaisuus antaa vastineensa lausuntoihin ja muistutuk- siin 21.7.2004 mennessä. Hakijat ovat 28.7.2004 puhelimitse ilmoittaneet, etteivät he anna vastinetta.

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U

YMPÄRISTÖLUPARATKAISU

Ympäristölupavirasto myöntää Jarmo ja Harri Valtoselle ympäristöluvan turvetuotantoon Tuppuranevalla ja Valkianevalla, Tuppuranevan noin 8 ha:n lisäalueen ja Valkianevan noin 20 ha:n suuruisen alueen kuntoon- panoon sekä vesien johtamiseen metsäojien, Lähteenojan ja Petäjäojan kautta Vääräjokeen Sievin kunnassa. Turvetuotantoalueiden kokonaispin- ta-ala on yhteensä 38 ha.

Kalataloudellisten haittojen kompensoimiseksi määrätään kalatalousmak- su. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu muuta vesistöön tai sen käyt- töön kohdistuvaa vahinkoa.

Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä.

LUPAMÄÄRÄYKSET

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

Päästöt pintavesiin

1. Tuppuranevan ja Valkianevan tuotantoalueelta vedet on johdettava ha- kemuksen liitteenä olevien 6.5.2002 päivättyjen piirustusten "Tuppurane- van suunnitelmakartta" ja "Valkiannevan suunnitelmakartta" MK 1:5 000 sekä piirustuksen "Pohja" MK 1:1 000 mukaisesti sekä muutoin hakemuk- sesta ilmenevästi alapuoliseen vesistöön.

Tuppuranevan vedet on johdettava laskeutusaltaan kautta alapuoliseen vesistöön. Tuppurannevan lisäalueella sarka- ja kokoojaojiin on asennetta- va putkipatoja virtaaman säätelemiseksi. Valkianevan turvetuotantoalueen vedet on käsiteltävä laskeutusaltaalla ja pintavalutuskentällä. Laskeutusal- taissa tulee olla pintalietepuomit ja altaiden alaosassa patolaite.

Ennen Tuppuranevan lisäalueen kuntoonpanoa on virtaamansäädön toteu- tuksesta esitettävä selvitys Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle.

Laskeutusaltaiden tulee täyttää keskeisiltä osin Turvetuotannon ympäris- tönsuojeluohjeessa 19.9.2003 (Ympäristöministeriön moniste 117) koh- dassa 6.1.2 esitetyt laskeutusaltaiden mitoitusarvot.

2. Sarkaojissa tulee olla lietesyvennykset, lietteenpidättimet ja päisteput- ket. Tuotantoalueen ulkopuolisten alueiden on oltava eristetyt tuotantoalu- eesta eristysojilla, jotka on varustettu lietettä keräävin rakentein. Auma- alueiden ja ojien väliin tulee jättää riittävä suojavyöhyke, jotta turvetta ei joudu ojiin.

3. Kuntoonpanossa syntyvät kaivumaat on tasattava ja muotoiltava ympä- ristöön sopiviksi sekä on huolehdittava siitä, ettei kaivumaiden taakse jää haitallisia vettymisalueita. Tarpeetonta kivennäismaahan yltävää kaivua on vältettävä. Ojituksista, jotka ulottuvat kivennäismaahan, on ilmoitettava etukäteen ympäristökeskukselle. Työt on muutoinkin tehtävä niin ja sellai-

sena aikana, että niiden haitalliset vaikutukset vesistöön jäävät mahdolli- simman vähäisiksi.

4. Vesiensuojelurakenteisiin saadaan tehdä sellaisia muutoksia, joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yksityisen tai yleisen edun kannalta. Muutokset on tehtävä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

5. Vesiensuojelurakenteet on tehtävä ja otettava käyttöön ennen sarkaoji- en kaivamista. Tuotantotoiminta on suunniteltava ja järjestettävä siten, että vesistökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi. Kuntoonpantavalla tuo- tantoalueella ei saa ryhtyä pintaa irrottaviin toimenpiteisiin, ennen kuin ve- det voidaan johtaa pintavalutuskentälle.

6. Vesiensuojelurakenteet ja -laitteet sekä turvetuotantoalueen vesien las- kuojat on pidettävä kunnossa ja niiden toimivuus on tarkistettava säännöl- lisesti. Altaat ja syvennykset on tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähin- tään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä. Rakenteiden ja laittei- den toimivuudesta ja altaiden sekä syvennysten tyhjennyksestä on annet- tava tarvittavat tiedot ympäristökeskukselle.

7. Jos Tuppuranevalla tai Valkianevalla ilmenee lupakauden aikana tarvet- ta massansiirtoihin, tulee niitä ja niihin liittyviä vesiensuojelurakenteita kos- kevat suunnitelmat esittää ennakkoon ympäristökeskuksen hyväksyttäväk- si.

Päästöt ilmaan

8. Tuppurannevalla on tuotannossa käytettävä mahdollisimman vähän pö- lyämistä aiheuttavia menetelmiä. Tuotantotoimet on suunniteltava ja ajoi- tettava niin, että tuotantoalueilta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön.

Turpeen varastointi ja käsittely on järjestettävä niin, että pölypäästöt jäävät mahdollisimman vähäisiksi.

Turvekuljetukset on tehtävä umpinaisilla kuorma-autoilla tai muulla vastaa- valla kalustolla, josta turpeen leviäminen ympäristöön on estetty.

Tuppuranevan tuotantoalueen laajennusosan ja maantien väliin on jätettä- vä vähintään 20 metrin levyinen suojapuustoalue estämään pölyn kulkeu- tumista tielle.

9. Kun tuulen nopeus on yli 5 m/s ja tuuli käy tielle päin, tuotantotoimet on keskeytettävä Tuppuranevan vanhalla tuotantoalueella.

Pölyävät työvaiheet on keskeytettävä tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s.

Melu ja tärinä

10. Kuntoonpanotyöt ja turvetuotanto on järjestettävä niin, että niistä ei ai- heudu kohtuutonta melua.

Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen

11. Jätehuolto on järjestettävä Sievin kunnan jätehuoltomääräysten mukai- sesti sekä muutoinkin asianmukaisesti. Ongelmajätteet on toimitettava vas-

taanottajalle, jolla on oikeus niiden vastaanottoon. Luovutettaessa ongel- majätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen sekä on laadittava siirtoasiakirja.

Varastointi

12. Nestemäiset polttoaineet on säilytettävä kaksivaippaisissa säiliöissä tai on muutoin varmistauduttava siitä, että polttoainetta ei pääse vuototapauk- sissa maaperään tai vesistöön. Voiteluaineet ja jäteöljyt on säilytettävä si- ten, että vuodot maaperään ja vesistöön on estetty.

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

13. Tuotantoalueiden yhteyteen on rakennettava riittävä määrä paloaltaita siten, että alueella käytössä olevalla kalustolla voidaan tulta torjua kaikkial- la tuotantoalueella. Tuppuralampea on pidettävä ns. ehtymättömänä vesi- lähteenä, josta tuotantokauden aikana saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa.

14. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ym- päristökeskukselle ja Sievin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu.

Toiminnan lopettaminen

15. Mikäli lupakauden aikana tuotannosta poistuvilla alueilla tehdään tuo- tantosuunnitelmasta poikkeavia jälkihoitotoimiin liittyviä vesien johtamisjär- jestelyjä tai alue siirtyy jälkikäyttöön, on niistä ennakolta ilmoitettava Poh- jois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistuvien lohkojen vesiensuojelutoimia on jatkettava, kunnes toiminta ei enää sanottavasti ai- heuta vesistökuormitusta. Vesiensuojelutoimia ei saa kuitenkaan lopettaa ennen kuin vähintään kaksi vuotta on kulunut tuotannon lopettamisesta.

16. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä ympäristölupaviraston hyväksyt- täväksi yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamisen edellyttämis- tä ympäristönsuojelua koskevista toimista ja tuotantoalueen jälkihoidosta.

Hakemukseen on liitettävä esitys toiminnan lopettamisen jälkeisestä tark- kailusta sekä niiden toiminnan päättymisen jälkeen mahdollisesti aiheutu- vien vesistön pilaantumisvahinkojen korvaamisesta, joista luvan saaja on vastuussa.

Vastaava suunnitelma on esitettävä myös, jos lupakauden aikana huomat- tava osa alueesta poistuu tuotannosta ja kyseisellä alueella tehdään muu- toksia vesien johtamis- ja vesiensuojelujärjestelyihin.

Tarkkailu- ja raportointimääräys

17. Luvan saajien on oltava selvillä toimintansa aiheuttamasta kuormituk- sesta ja sen vaikutuksista ympäristöön. Käyttö- ja päästötarkkailu sekä ra- portointi on järjestettävä tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti.

Käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaa ja raportointia voidaan päätöksen lain- voimaisuudesta huolimatta muuttaa ympäristölupaviraston hyväksymällä

tavalla. Ympäristökeskus voi lisäksi tarkentaa käyttö- ja päästötarkkailuoh- jelmaa. Oleelliset muutokset edellyttävät luvan muuttamista.

Vesistötarkkailu on tehtävä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen määräämällä tavalla.

Kalataloustarkkailu on tehtävä liitteestä 2 ilmenevästi Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen ohjeiden mukaisesti.

Kalatalousmaksu

18. Luvan saajan on maksettava vuodesta 2005 alkaen Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle 100 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu, joka on käytettävä Lähteenojan, Petäjäojan ja Vääräjoen kalaston hoitoon.

Maksu on suoritettava kunkin vuoden tammikuun loppuun mennessä. En- nen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tuloa erääntyvät maksut ovat mak- settava kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Maksun käytöstä on kuultava hankkeen vaikutusalueella toimivia osakaskuntia.

OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE

Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koske- van hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheu- tetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus.

RATKAISUN PERUSTELUT

Ympäristöluvan harkinnan perusteet

Kun hakemuksessa tarkoitettua toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä määrätyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Luvan myöntämisen edellytykset

Lupamääräysten mukaisesti toimittaessa turvetuotannosta ei aiheudu Pe- täjäojan varren arvokkaalle kasvilajistolle vahinkoa. Hankkeen vaikutusalu- eella ei ole luonnonsuojelualueita, erityisesti suojeltavia lajeja tai muita eri- tyisiä luontoarvoja. Alueelta johdettavat vedet eivät ennalta arvioiden ai- heuta niin merkittäviä vaikutuksia, ettei lupaa voitaisi myöntää. Toiminnas- ta voi aiheutua melua toiminta-alueen läheisyydessä ja kuljetusteiden var- ressa. Pölyä voi esiintyä kauempanakin tuotantotoiminnan luonteesta ja sääoloista riippuen. Lupamääräyksissä olevin rajoituksin pölyn leviämistä voidaan vähentää niin, ettei siitä ennalta arvioiden aiheudu huomattavaa haittaa tai vaaraa läheisen tien käytölle ja ympäristön yleiselle viihtyisyydel- le. Ympäristön maankäyttö huomioon ottaen melusta tai pölystä ei ennalta arvioiden aiheudu merkittävää haittaa.

Kun otetaan huomioon Tuppuranevan ja Valkianevan sekä niiden ympäris- tön tila, maankäyttö ja luonnonolot sekä tuotantoalueilta tulevien päästöjen ehkäiseminen ja rajoittaminen, toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu yksinään tai yhdessä muiden kuormittavien toimintojen kanssa luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pi- laantumista, erityisten luonnonolosuhteiden vaarantumista, yleiseltä kan- nalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ym- päristössä tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla.

Lupamääräysten perustelut

Päästöt pintavesiin

Turvetuotannossa tehokas ja yleisesti käytössä oleva ravinteiden ja kiinto- aineen pidättämisen menetelmä on pintavalutus, joka menetelmänä lähtö- kohtaisesti vastaa turvetuotannon vesien puhdistuksessa parasta käyttö- kelpoista tekniikkaa. Jos pintavalutus ei ole kohtuullisin kustannuksin mah- dollista, voidaan jo tuotannossa olevalle alueelle hyväksyä laskeutusaltaat, joita on täydennetty virtaamansäätölaitteilla tai muulla vastaavalla mene- telmällä.

Valkianevan turvetuotantoalueen vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi an- nettavat määräykset ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaiset.

Tuppuranevalla olevat ja lisäalueelle suunnitellut vesiensuojelurakenteet poistavat vesistä lähinnä kiintoainetta, liukoisten ravinteiden kulkeutuessa vesistöön. Tuppuranevan tuotannossa olevasta alueesta suurin osa on lä- hivuosina poistumassa tuotannosta kokonaan. Suunniteltu lisäalue on pie- ni ja jo aikaisemmin metsäojitettu. Tästä johtuen Jarmo ja Harri Valtosen Tuppuranevan turvetuotantoalueelta tulevien päästöjen vaikutusta ei kat- sota merkittäväksi. Hakemuksessa esitettyjen vesiensuojelurakenteiden voidaan mainituissa olosuhteissa katsoa vastaavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Pöly ja melu

Lupamääräykset 8 ja 9 on annettu pölyhaittojen ehkäisemiseksi ympäris- tössä, lähinnä turvetuotantoalueen läheisellä maantiellä. Tuppuranevan vanhan osan ja maantien välissä ei ole puustoa, joten sitä koskevat tuotan- torajoitukset ovat tiukemmat kuin uudelle alueelle. Meluhaittojen estämi- seksi annetut yleisluonteiset määräykset ovat riittävät, koska tuotantoalu- een läheisyydessä ei ole erityisiä niille altistuvia kohteita ja maankäyttö- muotoja.

Häiriötilanteet

Häiriötilanteita varten annetaan tavanomaiset varautumismääräykset. Yksi- tyiskohtaisten määräysten tai ohjeiden antaminen kuuluu asianomaisille vi- ranomaisille.

Tuotannon lopettaminen ja jälkikäyttö

Tuotannon lopettamista ja jälkikäyttöä koskevat määräykset annetaan lu- pamääräyksistä 15 ja 16 ilmenevinä siten, että tuotannon lopettamista koskevat toimet ovat oleellinen osa lupaa. Turvetuotantoon sovellettuna tämä tarkoittaa turvetuottajan velvollisuutta huolehtia esim. vesiensuojelu- toimista, kunnes alueelta ei tule sanottavasti enempää kuormitusta kuin luonnontilaiseltakaan suolta tai maanomistaja on ottanut alueen sellaiseen käyttöön, että turvetuotannosta johtuva kuormitus loppuu.

Tarkkailu- ja raportointimääräys

Ympäristönsuojelulain 46 §:n 1 momentin (506/2002) mukaan muun mu- assa toiminnan käyttö- ja päästötarkkailusta ja raportoinnista on annettava määräykset lupapäätöksessä.

Ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin perusteella toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristö- riskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ympäris- töä kuormittavaa toimintaa harjoittavan on tarkkailtava erityisesti päästöjä, jotka ovat ympäristövaikutusten syntymisen kannalta keskeisimmässä ase- massa.

Käyttö- ja päästötarkkailu

Käyttö- ja päästötarkkailua koskevat määräykset on annettu toiminnan ja sen päästöjen selvittämiseksi kaikissa olosuhteissa ja varmistamaan, että toiminta tapahtuu lupamääräysten mukaisesti ja ympäristökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi.

Vesistötarkkailu

Vaikutustarkkailusta annetaan määräykset ympäristönsuojelulain 46 §:n 1 momentin nojalla. Vaikutusten tarkkailu edellyttää selvillä oloa vaikutusalu- een ympäristön tilasta.

Ympäristönsuojelulain 46 §:n 4 momentin (1300/2004) mukaan toiminnan- harjoittaja voidaan luvassa velvoittaa esittämään tarkkailusuunnitelma muun ohella vaikutustarkkailun tarkemmasta järjestämisestä lupaviran- omaisen tai sen määräämän viranomaisen hyväksyttäväksi. Lainkohdan perustelujen mukaan, sellaisina kuin ne ovat lainmuutoksen 506/2002 yh- teydessä, ympäristön tilan tarkkailua koskevat määräykset voisivat olla yleispiirteisiä. Jos luvassa ei voida määrätä tarkkailusta yksityiskohtaisesti, sen tarkemmasta järjestämisestä määrää erikseen lupaviranomaisen mää- räämä viranomainen. Tässä tapauksessa tarkkailun delegointia puoltavat sekä vesistökohtaiset seikat että toiminnan luonne, mistä syystä vesistö- tarkkailu määrätään tehtäväksi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen määräämällä tavalla.

Tämän päätöksen estämättä ympäristökeskus voi niin halutessaan ympä- ristönsuojelulain 46 §:n 5 momentin nojalla erikseen hakea ympäristöluvan haltijan määräämistä ympäristönsuojelulain 46 §:n 3 momentin mukaisesti osallistumaan vesistötarkkailun yhteistarkkailuun, ellei luvan haltijan kans- sa ole tarkkailusuunnitelmaa hyväksyttäessä päästy sopimukseen tarkoi- tuksenmukaisesta yhteistarkkailusta.

Kalataloustarkkailu

Turvetuotantoalueiden purkuvesistöillä Petäjäojalla ja Vääräjoella on Kai- nuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen lausunnosta ilmenevien istutus- ja saalistietojen perusteella hakemuksessa esitettyä merkittävämpi kalatalou- dellinen arvo. Luvan saajat eivät ole vastustaneet työvoima- ja elinkeino- keskuksen esittämää tarkkailua. Tarkkailua voidaan tehdä sähkökoekalas- tuksena ja niihin liittyvänä habitaattikuvauksena sekä kalastuskyselynä taikka muulla olosuhteisiin soveltuvalla tarkoituksenmukaisella tavalla Kai- nuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen ohjeiden mukaisesti.

Kalatalousmaksu

Tuppuranevan ja Valkianevan turvetuotantoalueen vesien mukana alapuo- liseen vesistöön kulkeutuu ravinteita, kiintoainetta ja orgaanisia aineita.

Turvetuotantoalueiden vesistä aiheutuu, yhdessä vesistön muiden kuormit- tajien kanssa, Petäjäojan ja Vääräjoen kalastolle ja kalastukselle ilmeistä vahinkoa.

Vesilain 2 luvun 22 §:n säännösten mukaan kalataloudelle aiheutuva va- hinko on ensisijaisesti ehkäistävä toimenpitein, esimerkiksi kalojen istutuk- silla. Toimenpiteiden sijasta voidaan määrätä kalatalousmaksu, mikäli toi- menpiteiden suorittamisesta aiheutuisi kohtuuttomia kustannuksia tai mikäli kalatalousvelvoitteen määräämistä ei muutoin ole pidettävä tarkoituksen- mukaisena.

Hakemuksessa ei ole esitystä kompensaatiotoimista. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus on vaatinut 100 euron vuotuista kalatalousmaksua. Haki- jat eivät ole vastustaneet vaatimusta.

Ympäristölupavirasto arvioi päätöksessä määrätyn, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatiman 100 euron vuotuisen kalatalousmaksun riit- tävästi kompensoivan Tuppuranevan ja Valkianevan turvetuotannosta ai- heutuvat kalataloudelliset vahingot.

VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN

1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

Vesiensuojelurakenteita koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupa- määräyksestä 1 ja tarkkailua koskeva vaatimus lupamääräyksestä 17 ja tämän päätöksen liitteestä 2 ilmenevästi.

2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus

Vesiensuojelun tehostamista koskeva vaatimus on otettu huomioon lupa- määräyksestä 1, kalatalousmaksua koskeva vaatimus lupamääräyksestä 18 ja kalataloudellista tarkkailua koskeva vaatimus lupamääräyksestä 17 ja tämän päätöksen liitteestä 2 ilmenevästi. Hakemus lupamääräysten tarkis- tamiseksi on määrätty tehtäväksi vuoden 2015 loppuun mennessä.

3. Sievin kunnan ympäristölautakunta

Vesiensuojelurakenteita koskeva vaatimus on otettu huomioon lupamäärä- yksestä 1, vesiensuojelurakenteiden kunnossapitoa koskeva vaatimus lu- pamääräyksestä 6, tarkkailua ja sen raportointia koskeva vaatimus lupa- määräyksestä 17 ja tämän päätöksen liitteestä 2 ja turvepölyn kulkeutumis- ta koskeva vaatimus lupamääräyksistä 8 ja 9 ilmenevästi.

5. Sievin osakaskunta

Vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksestä 1 ilmenevästi.

6. AA, BB ja CC, DD ja EE, FF ja GG sekä HH

Ryhmäjärven ja Petäjäojan vedenlaatua koskevan vaatimuksen osalta ym- päristölupavirasto viittaa vesiensuojelumenetelmiä koskevaan lupamäärä- ykseen 1 ja tarkkailua koskevan vaatimuksen osalta lupamääräykseen 17 ja tämän päätöksen liitteeseen 2.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN

Päätöksen voimassaolo

Lupa myönnetään toistaiseksi voimassa olevana.

Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 §:ssä sää- dettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai ympäris- tönsuojelulain 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan valvontaviranomaisen aloitteesta.

Lupamääräysten tarkistaminen

Luvan saajan on, mikäli se aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua tur- peen nostoa ja käsittelyä sekä vesien johtamista vesistöön vuoden 2015 jälkeen, mainitun vuoden loppuun mennessä tehtävä ympäristölupaviras- tolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus uhalla, että ympäris- tölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan.

Hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tuotantomäärästä tuotantokausit- tain, selvitys toiminnan vaikutuksista, tarkkailua ja mahdollisia erillisselvi- tyksiä koskevin yhteenvedoin sekä ehdotus tarvittavista toimenpiteistä va- hinkojen poistamiseksi tai korvaamiseksi. Hakemuksessa on myös esitet- tävä käyttöpäiväkirjan vuosiyhteenvedot. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset ja suunnitelmat ympäristökuormituksen vähentämi- seksi toteutusaikatauluineen, selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden ti- lasta ja lupamääräyksessä 16 tarkoitetut suunnitelma ja esitykset sekä so- veltuvin osin muut ympäristönsuojeluasetuksessa määrätyt selvitykset.

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännök- siä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistami- sesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 §:n nojalla.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus

Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki 41 §, 42 § 1 ja 2 momentti, 43 § 1 ja 3 momentti, 44 §, 45 § 1 momentti, 46 § 1 ja 4 momentti ja 55 § 2 momentti

Vesilaki 2 luku 22 § 1 ja 3 momentti Jätelaki 4 §, 6 § ja 15 §

KÄSITTELYMAKSU

Ratkaisu

Lupa-asian käsittelymaksu on 3 969 euroa.

Perustelut

Turvetuotantoaluetta (30–300 ha) koskevan ympäristölupahakemuksen käsittelymaksu on alla mainitun oikeusohjeen liitteenä olevan maksutaulu- kon mukaan 2 940 euroa. Maksu peritään 35 prosenttia taulukon mukaista maksua korkeampana, jos työmäärä on taulukossa mainittua työmäärää suurempi. Maksu on peritty korkeampana suuremman työmäärän vuoksi.

Oikeusohje

Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteis- ta (1238/2003)

MUUTOKSENHAKU

Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.

Jukka Sihvomaa

Urpo Myllymaa Paavo Liimatta

Riitta Riihimäki

Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneu- vos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Urpo Myllymaa (tarkastava jäsen) ja Paavo Liimatta. Asian on esitellyt esittelijä Riitta Riihimäki.

Tiedustelut, asian esittelijä, puh. (08) 5348 500 RR/es

Liitteet

Liite 1 Valitusosoitus Liite 2 Tarkkailuohjelma

Liite 1

VALITUSOSOITUS

Valitusviranomainen Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liittei- neen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon.

Valitusoikeus Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuo- jelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai sääti- öt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviran- omaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset.

Valitusaika Valitusaika päättyy 20.6.2005 jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta

- valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi)

- miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan

- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjel- mää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)

Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo ai- kaisemmin toimitettu viranomaiselle

- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvi- tys asiamiehen toimivallasta

- jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon

Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimi- tetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vas- taanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot

käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu

puhelin: vaihde (08) 5348 500; telekopio (08) 5348 550 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi

aukioloaika: klo 8 - 16.15

Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden- käyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräis- tä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Liite 2

TUPPURANEVAN JA VALKIANEVAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU

Tuppuranevan ja Valkianevan turvetuotantoalueen tarkkailu on suunnitel- tava siten, että puhdistuslaitteiden toimivuus ja teho, tuotannosta aiheutu- vat brutto- ja nettopäästöt sekä ympäristövaikutukset voidaan laskea tai arvioida riittävällä tarkkuudella kaikissa sää- ja virtausoloissa eri vuodenai- koina.

Käyttötarkkailu

Käyttöpäiväkirja

Käyttötarkkailu liittyy kiinteästi päästötarkkailuun. Sen tarkoituksena on an- taa päästötarkkailulle taustatietoja. Siihen kuuluu kuormitukseen liittyviä tietojen hankinta sekä vesiensuojelujärjestelyjen toimivuuden valvonta.

Käyttötarkkailun apuna pidetään käyttöpäiväkirjaa.

Käyttöpäiväkirjaan merkitään:

– tiedot tuotantotoiminnan aloittamisesta ja lopettamisesta – tiedot ojitus-, kunnostus- ja tuotantotoiminnan etenemisestä – tuotantomenetelmä

– ojitusten yhteydessä tarkat kaivuajat ja -paikat

– vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta sekä kaikki, myös väliaikaiset poikkeamat vesiensuoje- lusuunnitelmista

– laskeutusaltaiden ja sarkaojien lietesyvennysten tyhjentäminen – ojastojen puhdistukset

– mittapadon asennus ja korjaukset – mittapadon vedenkorkeuslukemat – vesinäytteiden ottoajat

– sadanta, lämpötila ja tuuli, mikäli niitä työmaalla mitataan – pumppaamon asennus, käyttöaika, mahdolliset häiriöt – huomautukset, mm. rankkasateiden kestot ja seuraukset

– havainnot alapuoliseen vesistöön kohdistuvasta muusta kuormitukses- ta, esim. metsäojitukset

– jätehuoltoon liittyvät toimet

– tiedot pölyn ja melun seurannasta (tuulitauot, valitukset jne.)

– muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla merkittävää vaikutusta ym- päristöön.

Päiväkirja säilytetään tuotantoaikana työmaalla tai vastuullisen henkilön hallinnassa. Vastuuhenkilö ilmoitetaan ympäristökeskukselle. Päiväkirjat säilytetään niin kauan kuin toimintaa harjoitetaan. Niistä laaditaan vuosit- tain yhteenveto, joka esitetään vaadittaessa viranomaisille ja liitetään lu- pamääräysten tarkistamishakemuksen asiakirjoihin.

Puhdistuslaitteiden toiminta

Puhdistuslaitteiden toiminnan ja tehon tarkkailussa noudatetaan Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen antamia ohjeita.

Päästötarkkailu

Kuntoonpanovaiheen tarkkailu

Vesimäärät luetaan kuntoonpanotöiden aikana työpäivittäin ja aina näyt- teenoton yhteydessä. Muina aikoina vesimäärät havaitaan aina näytteenot- tojen yhteydessä. Myös jatkuvatoimista virtaamanmittausta voidaan käyt- tää. Vesinäytteiden ottopaikkojen valinnalle tulee olla Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksyntä. Näytteistä määritetään kiintoaine, kok.P, kok.N, COD_Mn, NH₄-N ja pH.

Näytteenottokausi Näytetiheys Kuntoonpanokausi (aina kun työt käynnissä)

Kevättulva Kesä–lokakuu Marras–huhtikuu

1 näyte/2 viikkoa 1 näyte/viikko 1 näyte/2 viikkoa 1 näyte/kk

Tuotantovaiheen tarkkailu

Päästöjä vesistöön tarkkaillaan lupakauden aikana kahtena vuotena.

Purkautuva vesimäärä mitataan pintavalutuskentän alapuolelle asennetta- valta mittapadolta tai muuten Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla vähintään 15.5.–30.9. päästötarkkailuvuosina. Näyt- teenoton yhteydessä näytteenottaja lukee aina mittapadon vedenkorkeu- den ja tekee siitä merkinnän. Myös mittapadon ja mittalaitteen kunto tarkis- tetaan ja ilmoitetaan vioista.

Päästötarkkailun vesinäytteet otetaan siten, että vesiensuojelurakenteiden puhdistustehokkuus on osoitettavissa. Päästöt ilmoitetaan brutto- ja netto- lukuina. Päästöjen laskennassa käytetään hyväksi myös muilta tuotanto- alueilta saatuja lukuja. Vuosipäästöt lasketaan ympärivuotisen aineiston perusteella käyttäen hyväksi tarkoitukseen soveltuvia koko vuoden seu- rannassa olevien havaintoasemien tuloksia.

Vesinäytteet otetaan laskeutusaltaiden alapuolelta kahden viikon välein 15.5.–30.9. Kaikki näytteet ovat kertanäytteitä. Vesinäytteistä määritetään COD_Mn, kiintoaine, kok.P, kok.N ja pH. Lisäksi kolme kertaa kesässä (ke- sä-, heinä- ja elokuussa ensimmäinen näytekerta) määritetään PO₄-P, NH₄-N, NO₂₊₃-N ja rauta.

Poikkeustilanteiden tarkkailu

Poikkeustilanteissa (esim. kovat sateet, kaivutyöt) päästötarkkailuvuosina tuottaja ottaa ylimääräisiä kuormitusnäytteitä. Näyte toimitetaan viipymättä laboratorioon, jossa siitä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonais- typpi, COD_Mn ja pH. Ympäristökeskus voi antaa tarkemmat ohjeet näyt- teenotosta.

Vaikutustarkkailu

Vesistötarkkailu tehdään Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen mää- räämällä tavalla.

Kalataloudellinen tarkkailu tehdään esimerkiksi sähkökoekalastuksena ja niihin liittyvänä habitaattikuvauksena sekä kalastuskyselynä Kainuun työ- voima- ja elinkeinokeskuksen ohjeiden mukaisesti. Tarkkailuun kuuluu Lähteenojan ja Petäjäojan sekä alapuolisen Vääräjoen kalasto ja kalastus.

Tarkkailuvuosien valinnassa on noudatettava työvoima- ja elinkeinokes- kuksen ohjeita.

Raportointi

Päästötarkkailun tulokset toimitetaan niiden valmistuttua Sievin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuk- selle. Vuosipäästöistä laaditaan yhteenveto, joka toimitetaan ympäristö- keskukseen helmikuun loppuun mennessä.

Vesistötarkkailun tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua tai viimeis- tään kuukauden kuluttua näytteenotosta Sievin kunnan ympäristönsuojelu- viranomaiselle sekä ympäristökeskukselle suoraan vedenlaaturekisteriin siirrettävässä muodossa kolmen kuukauden välein. Vuosiyhteenveto val- mistuu maaliskuun loppuun mennessä ja toimitetaan edellä mainituille, Ka- lajoen kalastusalueelle sekä Suomen ympäristökeskukselle.

Kalataloustarkkailun tuloksista laaditaan vuosittain yhteenvetoraportti, joka toimitetaan Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle sen määräämänä aikana sekä lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Sievin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Kalajoen kalastusalueelle.

Laadunvarmistus

Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja tai muita kyseessä olevi- en viranomaisten hyväksymiä menetelmiä.

Tarkkailua koskevissa yhteenvetoraporteissa esitetään tulosten lisäksi tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät.

Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkkailun tarkentamis- ja muutossuosi- tukset.