YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS
Nro 15/06/2
Dnro Psy-2004-y-176
Annettu julkipanon jälkeen 15.2.2006
ASIA Hoikansuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Kajaani LUVAN HAKIJA Mainuan Turve Oy
Mainuanniementie 47
87100 KAJAANI
SISÄLLYSLUETTELO
HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO ... 4
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI ... 4
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE ... 4
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4
TOIMINTA... 5
Yleiskuvaus toiminnasta ... 5
Tuotteet ja tuotanto ... 5
Tuotantomenetelmät ja -vaiheet ... 5
Vesien käsittely ... 5
Poltto- ja voiteluaineet... 5
Liikennejärjestelyt ... 6
Jälkihoito ja -käyttö ... 6
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) ... 6
Ympäristöhallintajärjestelmä ... 6
YMPÄRISTÖKUORMITUS ... 7
Päästöt pintavesiin... 7
Veden laatu ja määrä... 7
Päästöt... 7
Arvio tulevasta kuormituksesta ... 7
Päästöt maaperään ja pohjaveteen ... 8
Päästöt ilmaan ... 8
Melu ja tärinä ... 9
Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen ... 10
TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ ... 11
Alueen hydrologia ... 11
Alueen luonto ja suojelukohteet ... 11
Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 11
Vesistön tila ja käyttö ... 11
Vedenlaatu... 11
Vesistön käyttökelpoisuus ... 12
Kalatalous ... 12
Muu vesistön käyttö ... 12
Pohjavedet ... 12
Muut elinkeinot ja toiminnat ... 12
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN ... 13
Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin ... 13
Vaikutus pintavesiin ... 13
Vaikutus kalastoon ja kalastukseen ... 14
Vaikutus maaperään ja pohjaveteen... 14
Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus ... 14
Melun ja tärinän vaikutukset ... 14
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 15
Pöly- ja melutarkkailu... 15
Käyttötarkkailu ... 15
Päästötarkkailu ... 15
Vaikutustarkkailu... 15
Kalataloustarkkailu... 16
Raportointi... 16
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 16
Työmaan paloturvallisuus ... 16
Ympäristövahinkovakuutus ... 16
VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET ... 16
Kalataloudelliset velvoitteet... 16
Korvaukset ... 16
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 17
Lupahakemuksen täydennykset ... 17
Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 17
Lausunnot ... 17
Hakijan kuuleminen... 19
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 19
Ympäristöluparatkaisu ... 19
LUPAMÄÄRÄYKSET ... 19
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ... 19
Päästöt vesiin ... 19
Päästöt ilmaan ... 20
Melu ... 20
Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen ... 21
Varastointi... 21
Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet ... 21
Toiminnan lopettaminen ... 21
Tarkkailu- ja raportointimääräys... 22
OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE ... 22
RATKAISUN PERUSTELUT... 22
Ympäristöluvan harkinnan perusteet ... 22
Luvan myöntämisen edellytykset ... 22
Lupamääräysten perustelut ... 23
Tarkkailu- ja raportointimääräys... 23
VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN ... 24
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ... 25
Päätöksen voimassaolo ... 25
Lupamääräysten tarkistaminen ... 25
Korvattavat päätökset ... 25
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen ... 25
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 25
Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus ... 25
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 26
KÄSITTELYMAKSU... 26U Ratkaisu ... 26
Perustelut... 26
Oikeusohje ... 26
MUUTOKSENHAKU ... 27
HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO
Mainuan Turve Oy on 27.12.2004 hakenut toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa Hoikansuon tuotantoalueelle.
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Hankkeen tarkoituksena on jatkaa turvetuotantoa yhteensä noin 63,3 ha:n suuruisella Hoikansuolla.
Hoikansuon turvetuotantoalue sijaitsee noin 20 km Kajaanin kaupungista lounaaseen valtatien 5 länsipuolella.
Hoikansuon turvetuotantoalueen vesien laskureitti on Hoikanlampi, Hoi- kanpuro, Särkijärvi, Särkijoki, Mainuanjoki ja Oulujärven Vuottolahti.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turve- tuotannolla ja siihen liittyvällä ojituksella on oltava ympäristölupa, jos tuo- tantoalue on yli 10 ha.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympä- ristölupavirasto ratkaisee turvetuotantoa ja siihen liittyvää ojitusta koskevan ympäristölupa-asian, jos tuotantoalue on yli 10 ha.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTI- LANNE
Pohjois-Suomen vesioikeus on 18.1.1991 päätöksellä nro 11/91/2 myöntä- nyt Mainuan Turve Ay:lle luvan johtaa Hoikansuon kuntoonpanon ja käytön yhteydessä vapautuvat vedet Hoikanlammen ja Hoikanpuron kautta Särki- järveen Kajaanin kaupungin Mainuan kylässä. Vesioikeus on 4.7.1997 päätöksellä nro 30/97/2 tarkistanut lupamääräykset ja myöntänyt Mainuan Turve Ay:lle luvan jyrsinturpeen irrottamiseen, varastointiin ja käsittelyyn turvetuotantoalueella. Pohjois-Suomen vesioikeus on päätöksellään nro 18/98/2 muuttanut lupamääräystä 1.
Alueella on voimassa seutukaava vuodelta 1991. Seutukaavan korvaavan Kainuun maakuntakaavan laatiminen on kesken. Maakuntakaavaluonnok- sessa (25.10.2004) ei ole merkintöjä Hoikansuon kohdalla.
TOIMINTA
Y l e is k uv au s to i mi nn a s ta
Hoikansuon turvetuotanto on aloitettu 1980-luvulla. Tuotantomuotona on jyrsinturve.
Hakijan hallinnassa olevan alueen pinta-ala on 63,3 ha, josta auma-alueita on 6,0 ha. Tuotantokuntoista alaa on kokonaisuudessaan 57,3 ha, josta noin 2 ha on tuotantokelvottomia alueita.
T u o tt e et ja t uo t an to
Alueelta tuotetaan jyrsinturvetta 15 000–25 000 MWh vuodessa. Turve on toimitettu Kajaaniin Kainuun Voima Oy:lle polttoturpeeksi.
T u o ta n tom e n et e lmä t ja - v aih e e t
Turpeen tuotantokausi on vuosittain toukokuusta syyskuuhun. Tuotanto- kaudella töitä tehdään sääolojen salliessa keskeytyksittä ympärivuoro- kautisesti. Tuotantopäiviä on vuodessa noin 30–50. Sääoloilla on merkittä- vä vaikutus tuotantotoimintaan.
Tuotantoon kuuluu turpeen irrottaminen suon pinnasta, tuotteen kuivatus, keräily ja varastointi aumoihin. Hoikansuolla jyrsinturpeen tuotantomene- telmänä on imuvaunutekniikka.
V e s ie n k äs i t te l y
Hoikansuon turvetuotantoalueen vedet johdetaan laskuojaa pitkin Hoikan- lampeen ja edelleen Hoikanpuroksi kutsuttua kaivettua kanavaa pitkin Sär- kijärven, Särkijoen ja Mainuanjoen kautta Oulujärven Vuottolahteen. Ha- kemuksen täydennyksenä olevan tuotantosuunnitelmapiirroksen mukaan lohkon 5 vedet johdetaan kuitenkin laskuojaa pitkin Hoikanpuroon vasta Hoikanlammen alapuolella.
Eristysojien vedet johdetaan Hoikanlampeen, metsäojan kautta Hoikanpu- roon sekä Mainuanjärveen laskevaan metsäojien laskuojaan. Hoikansuon vesienkäsittely perustuu sarkaojarakenteisiin ja kolmeen laskeutusaltai- seen. Eristysojissa on lietealtaat. Laskeutusaltaissa on pintapuomit.
P o l t to - j a v o i te lu a ine e t
Hoikansuon tuotantoalueen työmaajärjestelyissä palavien nesteiden varas- topaikkana on tukikohta, jonka varastossa säilytetään lisäksi pieniä määriä tuotantokoneiden öljyjä. Kivennäismaalle rakennettu tukikohta on samalla tulityöpaikka. Työkoneiden korjauksessa tarvittavat kaasupullot on sijoitettu huoltohalliin ja niiden sijainti on osoitettu erillisin merkein.
L i ik e nn e jä r j es t el yt
Kulku turvetuotantoalueelle tapahtuu valtatieltä 5 Mainuan ja Ounaan kylän välisen metsäautotien kautta. Metsäautotie on suljettu puomeilla eikä ole yleisessä käytössä.
Tuotantokaudella liikenne on huolto- ja työmatkaliikennettä. Työmaalla käydään tuotantokauden aikana lähes päivittäin. Turve kuljetetaan tuotan- toalueelta Kajaaniin pääosin talvella joulu-tammikuussa. Kuljetusreitti kul- kee valtatien 5 kautta. Metsäautotien varressa ja valtatien liittymässä ei ole asutusta, jota tuotantoalueen liikenne häiritsisi.
J ä lk i ho i to j a - kä yt t ö
Tuotannon arvioidaan kestävän vuoteen 2015. Alueen jälkikäyttöön vaikut- taa maatalouden asema päätöksentekohetkellä. Tämänhetkisen suunni- telman mukaan jälkikäyttösuunnitelmana on peltoviljely, jossa viljeltävänä kasvina on ruokohelpi. Myös kalankasvatusallas tai sorsalampi osalle alu- eesta on mahdollinen.
P a r a s k äyt t ö k e l p oi n e n te k ni i kk a ( B AT ) j a ym p ä r i st ö n k a n na lt a p a r a s käyt ä n t ö ( B E P )
Hoikansuon vesienkäsittely perustuu sarkaojarakenteisiin ja laskeutusaltai- siin sekä altailla ja päisteputkilla toteutettavaan virtaamansäätöön.
Hakijan mukaan erillistä virtaamansäätöä ei tarvita, koska vedenjakaja- alueella sijaitsevan Hoikansuon kaltevuudet ovat vähäiset. Tuotannon aloi- tusvaiheessa kaltevuudet ovat olleet kuivatuksen kannalta minimaaliset, ja turvekerroksen madaltuessa tämä tuotantoalueen ominaisuus on korostu- nut entisestään. Turve on syntynyt hienojen maa-ainesten tiivistämiin silo- kallion painanteisiin. Maanpinnan epätasaisuuden vuoksi Hoikansuo on muodoltaan hyvin rikkonainen. Pisimmät tuotantosarat ovat 600–700 met- rin pituisia, keskimäärin niiden pituus on 300–400 metriä. Laidoilla olevat alueet poistuvat tuotannosta ensimmäisenä, ja sarkojen pituus lyhenee en- tisestään. Nämä tekijät merkitsevät sitä, että veden luonnollinen virtaus tuotantoalueella on hidasta.
Tuotantoalueen aikaisemmasta historiasta ja maasto-olosuhteista johtuen pintavalutuskentän rakentaminen ei ole kohtuullisin kustannuksin ollut mahdollista.
Y m p ä ri s tö h a ll in t ajä r j es t el mä
Hakemuksessa ei ole selvitetty ympäristönhallintajärjestelmää.
YMPÄRISTÖKUORMITUS
P ä ä s tö t pi n t av es i in
V e d en la at u ja m ä ärä
Turvetuotantoalueelta lähtevän veden kiintoaineen, humuksen ja ravintei- den pitoisuudet ovat suurempia kuin luonnontilaisen suon pitoisuudet. Li- säksi turvetuotantoalueen valumavesi sisältää rautaa, mikä yhdessä hu- muksen kanssa aiheuttaa veden ruskean värin. Erot vesien laadussa eri soiden välillä saattavat olla huomattavan suuria. Myös samalta suolta tule- vien vesien laadussa on eroja eri vuosien välillä mm. hydrologisista teki- jöistä johtuen.
Hoikansuon tuotantovaiheen valumavesien määrää ja laatua on arvioitu Kainuun ympäristökeskuksen alueen vuosien 1995–2003 turvetuotan- tosoiden kuormitus- ja vesistötarkkailuraporttien perusteella. Kainuun ym- päristökeskuksen alueen tarkkailusoilla vuosien 1995–2003 valuma on keskimäärin ollut 9,4 l/s km2. Luonnontilaisen Joutensuon vastaava arvo on 2,3 l/s km2. Hoikansuo ei ole ollut kuormitustarkkailussa tarkkailusuona eikä Hoikansuolta lähteviä valumia ole mitattu.
Hoikansuolta lähtevän veden laatua ei ole tarkkailtu. Laskeutusaltaallisilla tuotantovaiheen tarkkailusoilla vedenlaatu on ollut keskimäärin heikompi kuin pintavalutuskentällisillä soilla. Tuotantovaiheen tarkkailusoilta lähte- neen veden laatu on ollut selvästi heikompi kuin luonnontilaiselta Jouten- suolta lähteneessä vedessä. Vedenlaatu näyttäisi olleen huonompi tarkas- telujakson 1995–2003 alkupuolella kuin viime vuosina. Koska tarkkailussa on ollut mukana melko vähän soita, suokohtaiset erot voivat korostua ver- tailussa.
P ä ä s tö t
Turvetuotantosuon kokonaisainevirtaama muodostuu luonnonhuuhtoumas- ta ja tuotannon aiheuttamasta kuormituksesta (nettokuormitus). Luonnon- huuhtouman arviointiin on käytetty Oulujärven eteläpuolella sijaitsevan Joutensuon huuhtouma-arvoja paitsi vuoden 1998 osalta on käytetty Vit- maojan vedenlaadun ja Kotiojan valumien perusteella laskettuja huuh- touma-arvoja.
Laskeutusaltaallisten tuotantovaiheen tarkkailusoiden ominaiskuormitukset ovat olleet selvästi suurempia kuin pintavalutuskentällisten soiden omi- naiskuormitukset. Vuosien väliset vaihtelut ominaiskuormituksessa ovat suuria, mihin ovat vaikuttaneet säätila, tuotantomäärät ja suokohtaiset erot.
Tarkkailusoiden suurimmat ominaiskuormitukset ovat vuodelta 1997, jolloin luonnonhuuhtoumat olivat keskimääräistä tasoa tai hieman pienempiä.
A r v i o t u lev a s ta k u or m i t uk s est a
Hoikansuon kuormitustarkkailun tulokset on arvioitu Kainuun ympäristö- keskuksen alueen laskeutusaltaallisten tarkkailusoiden vuosien 1998–2003 keskimääräisten ominaiskuormitusten perusteella. Tuotantovaiheen kesä- ajan alivalumakauden kuormitusarviossa on otettu huomioon laskeutusal- taallisen Heposuon alivalumakauden kuormitusvähenemät. Ylivalumatilan- teen ominaiskuormituslukuina on käytetty Pohjois-Pohjanmaan ympäristö-
keskuksen alueen turvetuotannon kuormitustarkkailutuloksia vuosilta 2000–2003, koska Kainuun ympäristökeskuksen alueelta oli vain yksi yliva- luman aikainen tarkkailutulos laskeutusaltaalliselta suolta. Muiden vuoden- aikojen kuin kesän kuormitusarvioissa on käytetty Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvetuotannon kuormitustarkkailun keskimää- räisiä ominaiskuormituslukuja vuosilta 1999–2003.
Koska Hoikansuolta ei ole kuormitustarkkailuaineistoa, kuormitusarviossa käytettyihin ominaiskuormituksiin sisältyy virhelähteitä sekä tarkkailusoiden keskinäisen heterogeenisyyden että sääolosuhteiden vuosittaisten vaihte- luiden takia. Kuormitusarvion perustana käytetty aineisto kuitenkin perus- tuu suhteellisen laajaan ja pitkäjänteiseen tarkkailutoimintaan, joten sitä voidaan pitää verrattain luotettavana.
Arvion perusteella vuoden 2005 pinta-alalla kesän keskimääräisessä vir- taamatilanteessa Hoikansuon turvetuotannosta aiheutuva nettokuormitus on noin 13 kg/d kiintoainetta, 28 g/d fosforia ja noin 0,7 kg/d typpeä. Ke- miallinen hapenkulutus CODMn on ollut 8,9, kg/d. Bruttokuormitus on hie- man suurempaa. Ylivalumatilanteessa kuormitus on keskimääräistä vir- taamatilannetta suurempaa ja alivalumatilanteessa pienempää.
Vuonna 2010 pinta-alan pienennyttyä 10 hehtaarilla kesän keskimääräisen nettokuormituksen arvioidaan olevan noin 17 % pienempi kuin vuonna 2005: 10 kg/d kiintoainetta, 7,3 kg/d CODMn, 23 g/d fosforia ja 0,56 kg/d typpeä.
P ä ä s tö t m a a pe r ään ja po h jav e t ee n
Hoikansuon turvetuotanto ei aiheuta päästöjä maaperään eikä pohjave- teen.
P ä ä s tö t i lm a a n
Turvetuotannon ilmapäästöt ovat lähinnä tuotannonaikaista pölyämistä se- kä turpeen noston ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Liikku- minen kuivalla turvekentällä sekä turpeen siirtely kuormauksen, aumauk- sen ja lastauksen yhteydessä aiheuttavat pölyämistä. Pölyämiseen vaikut- tavat turpeen maatuneisuusaste, tuotantomenetelmä sekä sääolot, erityi- sesti tuuli. Tuotantomenetelmistä imuvaunu aiheuttaa eniten pölyämistä erityisesti silloin, kun turve on tummaa ja pitkälle maatunutta. Nykyisin imuvaunuihin on kuitenkin saatavana pölyerottimia. Pölyhaitan esiintymi- seen puolestaan vaikuttavat suon sijainti suhteessa asutukseen tai vesis- töihin sekä maaston muodot ja suojaavan kasvillisuuden määrä. Turpeen nostosta aiheutuvat pölypäästöt ajoittuvat kesän poutajaksoihin. Lastauk- sen aiheuttama pölyäminen sen sijaan keskittyy talvikauteen.
Vapo Oy:n turvetuotantoalueilla vuosina 1988–1995 tehtyjen pölytarkkailu- jen tulosten mukaan viihtyvyyshaittarajan (10 g/m2 kk), jonka on koettu olevan selvästi likaava, ylittäviä laskeumia havaittiin noin 100 metrin etäi- syydellä tuotantoalueen reunasta. Haitan esiintyminen yli 100 metrin pääs- sä riippuu taustalaskeuman määrästä siten, että noin 300 metriin asti tur- vepöly voi yksin muodostaa yli puolet haittaa aiheuttavasta pölymäärästä.
Yli 1 km:n päässä turvepöly ei tutkimuksen mukaan juurikaan lisää las- keumaa. Pölyisimpien työvaiheiden aikana (kuormaus, ajo aumaan ja au- man muotoilu) ja erityisesti, jos sääolosuhteet ovat epäsuotuisat (inversio tai kova tuuli), vaikutusalue saattaa olla suurempi. Pöly kulkeutuu aina val- litsevan tuulen suuntaan, jolloin haitta ei kohdistu jatkuvasti samaan suun-
taan. Ajoittain pölyä voi kulkeutua hyvinkin kauas tuotantoalueesta, jos pö- ly pääsee nousemaan korkealle ilmavirtausten mukana.
Vuosina 1999 ja 2000 Hoikansuolla on tarkkailtu pölyämistä vesioikeuden päätöksen nro 30/97/2 lupaehtojen ja Kainuun ympäristökeskuksen 20.4.1998 hyväksymän pölytarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuissa seurattiin mahdollista turvetuotannon aiheuttaman pölyn laskeutumista Särkijärven ja Mainuanjärven vesialueille.
Vuonna 1999 Mainuanjärven läheisyydestä mitatut kokonaislaskeumat vaihtelivat välillä 0,15–5,53 g/m2 kk ja Särkijärvellä 0,22–0,30 g/m2 kk. Las- keumakeräimeen laskeutuvan aineksen määrä riippuu mm. tuuliolosuhteis- ta. Laskeumien väliset vaihtelut olivat suhteellisen pieniä sekä eri pisteiden välisessä että ajallisessa vertailussa. Suurimmat laskeumat mitattiin kui- tenkin jokaisella keräysjaksolla lähimpänä turvetuotantoaluetta sijaitsevas- sa pisteessä. Pienimmät orgaanisen aineksen osuudet olivat Särkijärven havaintopisteen näytteissä.
Vuonna 2000 Mainuanjärven läheisyydestä heinäkuussa mitattu kokonais- laskeuma vaihteli välillä 0,05–1,76 g/m2 kk. Särkijärvellä heinäkuun las- keuma oli 0,13 g/m2 kk. Arvot olivat yleensä edellisvuotta pienempiä. Ke- räimessä 1 mitattua arvoa (1,76 g/m2 kk) lukuun ottamatta kokonaislas- keuma-arvot jäivät alle 1 g/m2 kk, jota pidetään luonnollisen taustalas- keuman tasona. Laskeumakeräimeen laskeutuvan aineksen määrä riippuu mm. tuuliolosuhteista. Laskeumien väliset vaihtelut olivat suhteellisen pie- niä. Orgaanisen aineksen määrä kokonaislaskeumasta vaihteli välillä 76–
100 %.
Hoikansuon pölyämistarkkailutulokset ovat yleisesti ottaen pienempiä kuin esimerkiksi Vapo Oy:n Pelson ja Puuronevan tuotantoalueilla mitattu pö- lyäminen. Vuosien väliset mittaustulokset voivat kuitenkin poiketa huomat- tavasti toisistaan.
Turpeen tuotannon ja kuljetuksen aiheuttamat pakokaasupäästöt (g/turvekuutiometri) on arvioitu seuraavan suuruisiksi:
CO HC NOx SO2 Hiukkaset CO2
Tuotanto 3,1 0,6 18,3 1,6 1,3 1 054
Kuljetus ja kuormitus 7,3 2,3 26,7 2,4 3,6 1 813
M e l u j a t är i n ä
Tuotantokaudella melua aiheutuu työkoneiden liikkumisesta turvekentällä sekä turpeen kuormauksesta. Tuotannosta aiheutuva melu ei ole jatkuvaa, sillä tuotantopäiviä on vuodessa noin 30–50. Tuotantopäivinä turvekonei- den aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuo- tantotilanteesta ja säästä riippuen. Lähellä vesistöjä sijaitsevilta tuotanto- kentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmas kuin edetessään maan pintaa pitkin. Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kulje- tuskalusto. Turpeen toimitusaikana, joulu-tammikuussa, melu koostuu ras- kaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa siten liikennemelua. Melutasoon vaikuttavat kaluston lisäksi mm. tien päällyste ja sen kunto sekä tien pituuskaltevuus. Myös toimitusaikana työmaalla voi- daan työskennellä ympäri vuorokauden. Tuotanto- ja toimituskausien väli- sinä aikoina toiminnasta aiheutuu satunnaista liikenteen ja työkoneiden ai- heuttamaa melua.
Ympäristössä koettu melu riippuu mm. etäisyydestä tiehen, tien ja kohteen välisestä korkeuserosta, säätilasta, maanpinnan laadusta, kasvillisuudesta ja siitä, onko välissä melun leviämistä estäviä maastomuotoja tai rakentei- ta. Turvetuotannon meluhaitta on yleensä paikallista ja kuljetuksen aiheut- tama meluhaitta keskittyy pienien teiden ympäristöön. Valtateillä turpeen kuljetuksen aiheuttama melun lisäys jää kokonaisuuteen nähden vähäi- seksi.
Turvetuotannon lupamenettelyssä sovelletaan terveydensuojelulain (763/1994) nojalla annettuja 55 dB (päiväaikainen klo 7.00–22.00 keski- äänitaso) ja 50 dB (yöaikainen klo 22.00–7.00) ulkoäänitasoja. Useimpien työvaiheiden aikana ympäristömelulle annetut ohjearvot eivät ole aikai- semmissa mallitarkasteluissa tai kontrollimittauksissa ylittyneet tuotanto- kentän ulkopuolella. Meluisimpien työvaiheiden (kunnostustoimet, palatur- peen keräys) päiväaikainen ohjearvo 55 dB voi ylittyä 200–300 metrin etäi- syydellä ja yöaikainen ohjearvo 50 dB 500 metrin etäisyydellä tuotanto- alueen reunasta. Turpeen kokoamisen aiheuttama melutaso oli neljällä Vapo Oy:n suolla tehdyissä tutkimuksissa noin 100–150 metrin etäisyydel- lä melulähteestä noin 50 dB. Mittausaikana vallinnut suurin melutaso oli 20 metrin etäisyydellä melulähteestä 70–80 dB. Eri tuotantovaiheissa meluta- so vaihtelee koneiden lähellä välillä 76–95 dBA. Myös äänenpainetasot eri taajuuksilla vaihtelevat, millä on vaikutusta äänen kulkeutumiseen. Kaikista laajimman meluvyöhykkeen aiheuttaa syklonilla varustettu imuvaunu (JIK- 35), jonka aiheuttama 55 dB:n meluvyöhyke voi ulottua noin 1 km:n etäi- syydelle melulähteestä.
J ä t te e t, ni i de n o m in a is u ud e t, mä ä r ä j a h yö d yn t ä m i n en
Hoikansuon turvetuotantotyömaan jätteiden käsittelyssä noudatetaan voi- massa olevan jätelainsäädännön säännöksiä sekä Kajaanin kaupungin jä- tehuoltomääräyksiä. Jätteiden keräämistä varten työmaalla on erikseen osoitettu jätteidenkeruupiste.
Työmaalla syntyvä sekajäte on hyötykäyttöön kelpaamatonta jätettä, kuten siivous-, pakkaus- ja elintarvikejätettä, joka kootaan työmaan sekajäteas- tiaan. Jäteastia tyhjennetään määrävälein ja toimitaan kunnan kaatopaikal- le. Kierrätettävät jätteet toimitetaan kierrätykseen. Ongelmajätteet kerätään työmaalla erikseen osoitettuun paikkaan ja niiden varastointi on järjestetty niin, ettei niitä pääse maaperään tai vesistöön jätteenkäsittelyn missään vaiheessa.
Seuraavassa on esitetty arvio tuotantoalueella vuosittain syntyvistä jätteis- tä:
Jätelaji Määrä kg/a
sekajäte 200 metalli 200 renkaat 200 jäteöljy 400 öljynsuodattimet 30
akut ja paristot 30
TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ
A l u e en hyd r o l o g i a
Särkijoen valuma-alueen pinta-ala (59.374) on 34,01 km2 ja järvisyys 1,18 %. Mainuanjoen vesistöalueen (59.37) pinta-ala on 356,41 km2 ja jär- visyys 1,44 %. Hoikanpuron valuma-alueeksi on arvioitu noin 4,5 km2. Sär- kijärven ja Särkijoen valuma-alue on pääosin ojitettua metsää ja suota.
Seuraavassa on esitetty Hoikanpuron, Särkijoen ja Mainuanjoen virtaamat pienten valuma-alueiden perusteella arvioituna:
valuma (x Hoikanpuro Särkijoki Mainuanjoki
l/s km2 m3/s m3/s m3/s
MQ 12,1 0,05 0,4 4,3
MQ (kesä-syys) 8,6 0,04 0,3 3,1
HQ (kesä-syys) 25,0 0,11 0,9 8,9
NQ (kesä-syys) 3,0 0,01 0,10 1,1
(x keskivalumat Myllypuron (F=9,86 km2) ja Korpijoen (F =122 km2) pienten valuma- alueiden valumakeskiarvoja (1961–1990, Leppäjärvi 1993), yli- ja alivalumat arvioita).
A l u e en l uo n t o ja su o j el uk o ht e e t
Hoikansuon ympäristö on pääosin ojitettua suota. Lähin suojelualue on Na- tura 2000 -suojeluohjelmaan kuuluva Karppisensuon-Salinsuon- Joutensuon alue noin 2,2 km Hoikansuolta lounaaseen.
Kainuun ympäristökeskuksen lausunnon mukaan alueen läheisyydessä ei sijaitse pohjavesialueita eikä arvokkaiksi luokiteltuja pienvesistöjä.
A s u t us ja m u u r ak en n e tt u ym p ä r is t ö
Hoikansuon lähin asuttu tila sijaitsee noin 300–400 metrin päässä tuotan- toalueen kaakkoispuolella. Tuotantoalueen purku-uoman varrella asutusta on Mainuanjoen alaosalta alkaen.
V e s is t ön t i l a ja kä yt t ö
V e d en l aa tu
Särkipuron ravinnepitoisuudet ovat olleet korkeita (kok.P 36–99 µg/l, kok.N 580–1 000 µg/l), ja vesi on ollut humuspitoista, väriltään tummaa ja ajoit- tain sameaa. Puron happitilanne on ollut pääasiassa välttävä (kyll. % 40–
70). Särkijoen alaosalla vedenlaatu vaihtelee kahden marraskuussa otetun näytetuloksen perusteella paljon. Keskimääräiset pitoisuudet ovat yläpuoli- sen Särkipuron pitoisuuksien tasoa.
Särkijoen purkukohdan yläpuolella Mainuanjoen kokonaisravinne- pitoisuudet ovat olleet pääasiassa reheville vesille tyypillisiä. Kesä- syyskuussa 2004 kokonaistyppipitoisuus oli 600–760 µg/l ja kokonaisfosfo- ripitoisuus 22–46 µg/l. Vuoden 2004 CODMn:n (21–52 mg/l) ja väriluvun (180–400) perusteella vesi on erittäin humuspitoista, väriltään tummaa.
Vesi on lievästi hapanta pH:n oltua alhaisimmillaan 4,9 elokuussa 2004.
Vuottolahden osakaskunnan edustajan mukaan Mainuanjoen pohja on paikoin liettynyt selvästi.
V e s is t ön k ä yt t ö k e lp o i su us
Kainuun ympäristökeskuksen lausunnon mukaan vuonna 2004 laaditussa vesistöjen yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa Hoikanpuroa ja alapuo- lista Särkijokea ei ole luokiteltu. Alapuolinen Mainuanjoki kuuluu luokkaan
"tyydyttävä".
Kalatalous
Tiedot Särkijoen ja Mainuanjoen kalastosta ja kalastuksesta on saatu Vuottolahden osakaskunnan sihteeriltä. Särkijoki on käytännössä kapea puro eikä siellä ilmeisesti juuri kalasteta. Särkijärvellä voidaan harjoittaa satunnaista kalastusta. Esimerkiksi edellisen lupahakemuksen yhteydessä tehdyn tiedustelun mukaan Särkijärvellä kalasti vuonna 1996 yksi rantati- lan omistaja keväällä katiskoilla haukea ja ahventa yhteensä 40 kg.
Mainuanjoki on ollut jo lähes 10 vuotta vapakalastuksen erityiskalastuskoh- teena. Jokeen on istutettu vuosittain pyyntikokoista kirjolohta ja taimenta sekä joka toinen vuosi harjuksen poikasia. Joella kalastaa vuosittain arviol- ta noin 100 vapakalastajaa, ja kalastajien määrä on vuosittain lisääntynyt.
Tärkeimpiä saalislajeja ovat istutetut lohikalat sekä hauki ja ahven. Näiden lisäksi saadaan mm. madetta ja särkeä. Jokeen on istutettu myös rapua ja joella harjoitetaan nykyisin pienimuotoista ravustusta. Pääosa Mainuan- joen kalastuksesta sijoittuu Särkijoen laskukohdan yläpuolelle.
Mainuanjoen kalastoon kuuluvat ainakin hauki, ahven, made, särki sekä is- tutettuna kirjolohi, taimen ja harjus. Joelta on myös havaintoja ainakin jon- kinasteisesta taimenen luontaisesta lisääntymisestä. Mainuanjokeen on is- tutettu viime vuosina kirjolohta, taimenta ja harjusta. Särkijoen kalastoon kuulunevat samat lajit kuin Mainuanjoen kalastoon istukkaita mahdollisesti lukuun ottamatta. Särkijokeen ei ole tehty kalanistutuksia.
M u u v es is t ö n kä yt t ö
Mainuanjoen alaosalla on sekä vakituista että loma-asutusta. Vesistön käyttö on tavanomaista virkistysluontoista veneilyä, uintia ja kalastusta.
Mainuanjoen vettä käytetään myös jonkin verran rantasaunoissa saunave- tenä. Särkijoen ja Särkijärven rannat ovat asumattomia, eikä Särkijoella lie- ne merkittävää virkistyskäyttöä. Särkijärvellä harjoitetaan satunnaista ka- lastusta.
P o h ja v ede t
Tuotantoalueen läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita.
M u u t el ink e in o t j a t o i mi n na t
Hoikansuon läheisyydessä sijaitsee noin 4 km:n etäisyydellä kolme Vapo Oy:n hallinnassa olevaa turvetuotantoaluetta.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN
V a i ku t us l u o nt o on j a l u on n on s u oj el u arv o i hi n
Hakemuksessa ei ole arvioitu toiminnan vaikutuksia luonnonsuojelualuei- siin tai muihin luontoarvoihin.
V a i ku t us p i n ta ve s iin
Turvetuotannon keskeiset kuormitteet ovat kiintoaine, ravinteet ja humus.
Turvetuotannon kuormitus voi aiheuttaa vesistön madaltumista ja liettymis- tä, veden tummumista, happipitoisuuden heikentymistä, vesistön rehevöi- tymistä ja bioaktiivisuuden kasvua. Veden ja pohjan laadussa tapahtuvat muutokset heijastuvat eliöyhteisöön laji- ja biomassamuutoksina, jotka ovat mm. arvokalastolle epäedullisia. Turvetuotannon kuormitus ja vesistövaiku- tukset riippuvat paljon valuntatilanteesta.
Hoikansuon turvetuotantoalueen kuormituksen vesistövaikutuksia on ar- vioitu laimentumissuhteen perusteella Hoikanpuron, Särkijoen ja Mainuan- joen suulla. Tuotantovaiheen kuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset on laskettu kesän brutto- ja nettokuormituksesta keskimääräisessä virtaa- matilanteessa sekä ali- ja ylivirtaamakaudella. Kesän keskivirtaamina on käytetty kesä-syyskuun valumia vastaavia virtaamia. Laskennassa käytetty alivirtaama vastaa valumaa 3 l/s km2 ja ylivirtaama vastaa valumaa 25 l/s km2. Kuormituksena vesistövaikutusarviossa on käytetty edellä esi- tettyä tuotantovaiheen kuormitusarviota vuosille 2005 ja 2010. Pitoisuusli- säykset ovat teoreettisia ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus sellaise- naan laskentakohtaan ottamatta huomioon sedimentaatiota ja muita vesis- tössä tapahtuvia prosesseja. Myöskään turvetuotannon vaikutusta virtaa- miin ei ole otettu huomioon.
Arvion perusteella Hoikansuolta tulevalla kuormituksella on selviä vaiku- tuksia pienivirtaamaisen Hoikanpuron vedenlaatuun. Vuonna 2005 brutto- kuormituksen vaikutuksesta Hoikanpuron kiintoainepitoisuus kohoaa kesän keskimääräisessä virtaamatilanteessa 4,3 mg/l ja happea kuluttavaa aines- ta kuvaava CODMn 5,3 mg/l. Ravinnelisäykset ovat huomattavia; fosforipi- toisuus nousee turvetuotantoalueen kuormituksen vaikutuksesta 10 µg/l ja typpipitoisuus 250 µg/l. Ylivirtaamatilanteessa CODMn- ja ravinnelisäys ovat suurempia kuin keskimääräisessä virtaamatilanteessa; suurimmillaan fos- forilisäys on 17 µg/l ja typpilisäys lähes 500 µg/l. Pitoisuuslisäykset ovat melko merkittäviä myös alivirtaamatilanteessa, jolloin Hoikanpurossa virtaa hyvin vähän vettä. Vuonna 2010 pitoisuuslisäykset ovat pienempiä kuin vuonna 2005, mutta ne ovat silti melko suuria kaikilla tarkastelluilla virtaa- milla.
Särkijoen suulla Hoikansuon kuormituksesta aiheutuvat pitoisuusmuutok- set ovat laskennallisen arvion perusteella lähes 90 % pienempiä kuin Hoi- kanpuron suun pitoisuuslisäykset. Vuonna 2005 kiintoaineen ja CODMn:n lisäys on kesän keskiarvona alle 1 mg/l, fosforilisäys 1,4 µg/l ja typpilisäys 33 µg/l. Vuoden 2010 tilanteessa fosforilisäys on enimmillään 1,9 µg/l ja typpilisäys 53 µg/l, joten vaikutusten voidaan sanoa olevan melko vähäisiä.
Arviossa ei ole otettu huomioon tuotantoalueen ja Särkijoen välissä olevan Särkijärven vaikutusta vedenlaatuun. Mainuanjoen suulla Hoikansuon kuormituksella ei ole vuonna 2005 tai 2010 juuri havaittavia vaikutuksia vedenlaatuun, koska kuormitus laimenee varsin suureen vesimäärään.
V a i ku t us k a la s to o n j a k al a stu k s ee n
Särkijoen kalasto koostuu pääasiassa vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista lajeista kuten hauki, ahven ja särki, joiden kan- toihin hankkeen suorat haitalliset vaikutukset ovat vähäisiä. Talvikutuinen made kärsii kuormituksesta kevätkutuisia kalalajeja herkemmin. Särkijoki- varsi on asumatonta eikä Särkijoella juuri kalasteta. Särkijoen vesistöalu- eella ei ole muita turvetuotantoalueita eikä muuta pistekuormitusta. Hoi- kansuon vesillä ei ole enää merkittävää vaikutusta Mainuanjoen vedenlaa- tuun eikä myöskään sen kalastoon tai kalastukseen.
Hoikansuon vesien vaikutus vesistössä on vähäinen ja rajoittuu sellaiseen vesistönosaan, jolla ei ole merkittävää kalataloudellista käyttöä. Kuormi- tuksen ei arvioida aiheuttavan korvattavaa kalataloudellista vahinkoa.
V a i ku t us m a a pe r ään ja po h jav e t ee n
Toiminta ei vaikuta maaperään tai pohjaveteen.
I l ma a n j ou t u vi e n pä ä s tö je n v a ik u tu s
Tuotantoalueen pölyämisestä ei arvioida syntyvän oleellista haittaa tuotan- toalueen ympäristön asutukselle. Turvetyömaalla työskenteleville pöly voi aiheuttaa lieviä nuhamaisia oireita. Vesistössä turvepöly erottuu selvästi ympäristöstään, jolloin vähäinenkin pölymäärä voidaan kokea likaavana.
Turvepöly voi myös aiheuttaa kasvillisuuden, kuten luonnonmarjojen li- kaantumista tuotantokentän välittömässä läheisyydessä. Haitta on kuiten- kin väliaikainen, sillä pöly huuhtoutuu helposti pois eikä aiheuta esim. hait- taa marjojen käytölle. Turvepöly saattaa myös helposti sekoittua ulkonäöl- tään samankaltaiseen siitepölyyn.
Vuonna 2000 imuvaunuun on asennettu erillinen pölyn kerääjä, joka suun- taa syklonista tulevan ilman lähelle korvausilmasuulakkeita vähentäen pö- lyämistä. Muuten pölyn leviämistä ehkäistään Hoikansuolla siten, että tuu- len käydessä kohti asuttuja seutuja turpeen keräys ajoitetaan tuulettomaan ajankohtaan ilta- ja aamuyöstä tai keräyksestä luovutaan tällöin kokonaan.
Hoikansuon pölyhaittojen esiintymiseen ja voimakkuuteen voidaan vaikut- taa töiden ajoituksella, turveaumojen ja teiden sijoituksella sekä koneiden valinnalla.
M e l u n j a tä r i n än v a ik u t uk s et
Hoikansuon turvetuotantoalueella tuotannon aiheuttama meluhaitta keskit- tyy suon läheisyyteen sekä kuljetuksen aiheuttama meluhaitta valtatielle 5, jolla kuljetuksen aiheuttama melun lisäys jää kokonaisuuteen nähden vä- häiseksi. Suon ympäristö on laajalti asumatonta aluetta, jolloin meluhaittaa asutukselle ei ole.
Hoikansuon meluhaittojen esiintymiseen ja voimakkuuteen voidaan vaikut- taa töiden ajoituksella, turveaumojen ja teiden sijoituksella sekä koneiden valinnalla.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Hoikansuon turvetuotantoalue on kuulunut Kainuun ympäristökeskuksen alueen Oulujoen vesistöalueella sijaitsevien turvetuotantosoiden tarkkai- luohjelmaan. Tarkkailu on ollut käynnissä vuodesta 1988 lähtien. Ohjelma koostuu kuormitus- ja vesistötarkkailusta. Periaatteena on ollut, että kuor- mitustarkkailuun valittujen soiden tulosten perusteella on laskettu mene- telmäkohtaiset ominaiskuormitusluvut. Kuntoonpanovaiheen tarkkailu on toteutettu erillisinä tarkkailuina, joista sovitaan tuottajan ja ympäristökes- kuksen kesken. Hoikansuon tarkkailua esitetään jatkettavaksi osana Kai- nuun ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmaa. Hakemukseen liitetty ohjelma on ollut voimas- sa vuosina 2003–2005.
P ö l y- j a m e l ut a r kka i lu
Hoikansuolla pölyämistä on tarkkailtu vuosina 1999 ja 2000. Hakemukses- sa ei ole esitystä pöly- ja melutarkkailun järjestämisestä.
K ä yt t ö t a r k k a i l u
Tuotantoalueella pidetään päiväkirjaa, johon merkitään säätiedot, ojien ja vesiensuojelurakenteiden rakentamis-, kunnossapito- ja puhdistusajan- kohdat ja kaikki sellaiset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta suolta lähte- vän veden laatuun tai kuormitukseen.
P ä ä s tö t a rk k ai l u
Hoikansuo ei ole ollut tarkkailuohjelman tarkkailukohteena vuosina 2003–
2005. Päästötarkkailussa tarkkailukohteita voidaan vaihtaa tarkkailukau- den aikana, mikäli joku kohteista osoittautuu heikosti tarkkailuun soveltu- vaksi tai jollain muulla kohteella tarkkailu tulee tarpeelliseksi. Päästötark- kailun virtaamanmittausjakso on tuotantokauden ajan eli toukokuun puoli- välistä syyskuun puoliväliin. Vesinäytteet otetaan mittapadoilta kertanäyt- teinä kahden viikon välein samalla jaksolla kuin virtaamanmittaus toteute- taan. Päästötarkkailunäytteistä määritetään aina kiintoaine, CODMn, Kok.P, Kok.N ja väri. Lisäksi vesistötarkkailun yhteydessä kesäkuussa ja elokuus- sa määritetään PO4-P, NO2+3-N, NH4-N ja Fe.
V a i ku t us ta r k k ai lu
Vesistötarkkailupisteet on valittu pääasiassa tarkkailusoiden alapuolisesta ja mahdollisesti yläpuolisesta vesistöstä. Vuonna 2004 tarkkailussa on myös muita kohteita ja tarkkailuun on liitetty biologista tarkkailua. Vesistö-
tarkkailuun on liittynyt myös järvikohteiden perifytontutkimusta ja a-klorofyllimäärityksiä.
Vuosittain toistuvassa tarkkailussa vesinäytteet otetaan kesä- ja elokuus- sa. Näytteistä määritetään lämpötila, happi, pH, alkaliniteetti, sähkönjohta- vuus, väri, CODMn, a-klorofylli järvistä, kiintoaine, Kok.P, PO4-P, Kok.N, NO2+3-N ja Fe. Näytteenoton yhteydessä mitataan näkösyvyys.
K a l a ta lo us t a r kk ai l u
Hakemukseen ei sisälly esitystä kalataloustarkkailun järjestämisestä.
R a p o r to i nt i
Päästötarkkailun tulokset toimitetaan kahden viikon kuluessa näyt- teenotosta Kainuun ympäristökeskukselle ja Kajaanin kaupungin ympäris- tönsuojeluviranomaiselle. Tulokset lähetetään tarkkailun aikana sähköpos- tilla ja tarkkailukauden jälkeen myös allekirjoitettuna paperikopiona.
Vesistötarkkailun tulokset toimitetaan heti tulosten valmistuttua ja viimeis- tään kolmen viikon kuluttua näytteenotosta Kainuun ympäristökeskukselle ja tarkkailualueen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille.
Kuormitukset ilmoitetaan brutto- ja nettokuormituksina.
Vuosiyhteenveto valmistuu seuraavan vuoden tammikuun loppuun men- nessä ja toimitetaan Kainuun ympäristökeskukselle, tarkkailukohteiden kuntiin, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikölle sekä Suomen ympäristökeskukselle.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
T yö m a a n p a l ot u r val l is u us
Hoikansuon turvetuotantotoiminnasta on tehty turvallisuussuunnitelma ja toimintaohje. Ne sisältävät ohjeet palontorjunnan järjestämisestä, palontor- juntaorganisaation kokoonpanon sekä palontorjuntakaluston esittelyn.
Y m p ä ri s tö v a hi nk ov a k uu t us
Hakijalle on Hoikansuon turvetuotantoaluetta koskeva ympäristövahinko- vakuutus.
VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET
K a l a ta lo ud e ll i se t ve l vo i t te et
Voimassa olevassa vesioikeuden luvassa ei ole määrätty kalataloudellisia korvausvelvoitteita. Toiminnan vesistö- ja kalataloudelliset vaikutukset ar- vioidaan jatkossakin sen tasoisiksi, ettei kalataloudellisia velvoitteita ole syytä määrätä.
K o r v a uk se t
Hoikansuon kuormituksesta ei arvioida aiheutuvan tilakohtaisesti korvatta- vaa vahinkoa.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
L u p ah ak em u k se n tä yd e n n yk s e t
Hakija on täydentänyt hakemustaan 17.1.2005 mm. ajantasaisella tuotan- tosuunnitelmapiirustuksella ja selvityksellä vesiensuojelutoimenpiteistä.
L u p ah ak em u k se s ta t i ed o tt am i n en
Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympä- ristölupavirastossa ja Kajaanin kaupungissa 7.3.2005–6.4.2005 sekä eri- tyistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi il- moitettu 7.3.2005 Kainuun Sanomat -lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Kainuun ympäristökeskukselta, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Kajaanin kaupungilta sekä kaupungin ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu- ja kaavoitusviranomaisel- ta.
L a u su nn ot
1. Kainuun ympäristökeskus
Ympäristökeskus on todennut, että Hoikansuon vuosikuormitus (brutto) vuonna 2004 on ollut velvoitetarkkailuohjelmasta laaditun raportin perus- teella seuraava: kiintoaine 3 002 kg, CODMn 7 466 kg, kokonaistyppi 504 kg ja kokonaisfosfori 24 kg. Saadut tulokset on laskettu hakijan ilmoit- taman 48 hehtaarin tuotantoalan mukaan.
Ympäristökeskuksen vesivaraviranomaisella ei ole ollut huomautettavaa hakemuksen johdosta.
Ympäristökeskuksen luonnonsuojelu- ja alueidenkäyttöosasto on huomaut- tanut, että Hoikansuo on varattu polttoturvesuoksi niin voimassa olevassa Kainuun 3. seutukaavassa kuin 25.10.2005 laaditussa Kainuun maakunta- kaavaluonnoksessa.
Hoikansuolle kohdistuneissa tarkastuksissa ei ole ilmennyt huomautetta- vaa. Tarkastuksissa on ilmennyt, että runsaiden sateiden aikana alapuoli- sessa Hoikanpurossa ei ole ollut juurikaan virtausta, jolloin vesi on voinut nousta laskeutusaltaiden lisäksi myös alimpiin kokoojaojiin ja osin tuotanto- lohkoille saakka. Laskeutusaltaat on tehtyjen tarkastusten perusteella tyh- jennetty riittävän usein ja ne on varustettu pintapuomeilla.
Lähialueilla sijaitsevien Vapo Oy:n turvesoiden (Katvansuo, Kivisuo- Suurisuo) ympäristölupahakemusten yhteydessä on Mainuanjärven lähi- alueilta ilmoitettu pölyhaitoista, jotka ovat ilmenneet lähinnä Nuottijärven ympäristössä. Turvepölyn alkuperästä ei ole saatu tuolloin selvyyttä. Ym- päristökeskuksen tietoon ei viime vuosina ole tullut Hoikansuota koskevia pölyhaittailmoituksia.
Hoikansuon tarkkailu ja raportointi voidaan toteuttaa edelleen Kainuun ym- päristökeskuksen Oulujoen vesistöalueelle laaditun käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelman mukaisesti. Ympäristökeskus on katsonut, ettei Hoikansuolle ole tarpeen velvoittaa erillistä päästötarkkailuohjelmaa, koska suolta purkautuvan vesimäärän mittaaminen ei ole mahdollista alapuolisen laskuojan padotuksen vuoksi. Hoikansuon kuormitus voidaan arvioida
edellä mainitun tarkkailuohjelman ja siitä saatujen ominaiskuormituslukujen perusteella.
Hoikansuon pölytarkkailusta vuosina 1999 ja 2000 saatujen tulosten perus- teella ympäristökeskus ei ole katsonut erillistä pölytarkkailua aiheelliseksi.
Pölyn ja melun kulkeutumiseen tulee kiinnittää huomiota hakemuksessa esitetyllä tavalla.
Turvetuotanto- ja tukikohta-alueella mahdollisesti sijaitsevat polttoainesäi- liöt tulee sijoittaa paloviranomaisen hyväksymille paikoille ja ne tulee va- rustaa siten, etteivät ne aiheuta vaaraa maaperän ja pohjaveden pilaantu- miselle.
Hakijan on pidettävä kirjaa syntyvistä jätteistä sekä niiden kuljetuksista jät- teenkäsittelymääräysten mukaisesti.
Mahdolliset häiriöt toiminnassa sekä muut poikkeukselliset tilanteet tulee välittömästi ilmoittaa tiedoksi ympäristönsuojeluviranomaisille ja ne tulee kirjata turvetuotantoalueen käyttöpäiväkirjaan.
Ympäristöluvan määräysten tarkistamista koskeva hakemus tulisi jättää ympäristölupavirastolle vuoden 2013 loppuun mennessä.
2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus
Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että Hoikansuon turvetuotan- non vaikutukset alapuolisen vesistön vedenlaatuun ovat selvät. Kuitenkin etenkin kiintoaine pidättynee Hoikanlampeen ja Särkijärveen, mutta ravin- nekuormitus ulottunee Vuottolahteen, johon kohdistuu myös Vuottojoesta tuleva kuormitus. Tarkkailutietojen mukaan Vuottolahti on lievästi rehevä ja tuotantoa rajoittavana ravinteena on kesäaikaan typpi.
Hoikansuon ja Mainuanjoen välisten vesien merkitys yleiselle kalatalous- edulle on vähäinen, ja aiheutetut kalataloudelliset haitat voidaan korvata vesialueen omistajille. Mainuanjoessa ja Vuottolahdessa yleiselle edulle aiheutuva haitta ei enää ylitä kompensaatiokynnystä.
Vuottolahteen kohdistuu Hoikansuon kuormituksen lisäksi siinä määrin myös muuta rehevöittävää kuormitusta, että kalataloudellinen tarkkailu on tarpeen. Tarkkailu voitaisiin toteuttaa yhteistarkkailuna Suurisuon ja Hum- pinsuon turvetuotantoalueiden tarkkailun kanssa.
Työvoima- ja elinkeinokeskuksen käsityksen mukaan lupa Hoikansuon tur- vetuotannolle voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana. Hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi on jätettävä viimeistään vuoden 2014 loppuun mennessä. Hankkeen vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen on tarkkailta- va työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla.
3. Kajaanin kaupungin ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto
Lausunnossa on esitetty luvan myöntämistä Hoikansuon turvetuotanto- alueelle. Lupaa myönnettäessä tulee ottaa huomioon seuraavaa:
Pölyhaitoista ei viime vuosina ole tullut valituksia ympäristönsuojeluviran- omaiselle, ja hakemuksessa esitetyt toimet pölyhaittojen torjumiseksi ovat riittävät. Mikäli toiminnasta kuitenkin aiheutuu asutukselle melu- ja pölyhait- toja, hakijan on selvitettävä haitat ja tarvittaessa tarkkailtava melu- ja pöly- haittoja sekä ryhdyttävä toimenpiteisiin haittojen vähentämiseksi. Polttoai-
neiden ja jäteöljyjen käsittely tulee järjestää niin, että haitallisten aineiden joutuminen maaperään estetään.
4. Kainuun maakunta-kuntayhtymän ympäristöterveydenhuolto
Kuntayhtymä on Kajaanin kaupungin terveydensuojeluviranomaisena esit- tänyt seuraavaa:
Mikäli toiminnasta aiheutuu asutukselle melu- tai pölyhaittoja, hakijan on ryhdyttävä toimenpiteisiin haittojen vähentämiseksi. Jos toiminnasta aiheu- tuvia päästöjä voidaan teknisten ratkaisujen kehittymisen myötä vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia, toiminnanharjoittajan tulee myös ottaa näitä ratkaisuja käyttöönsä.
H a k i ja n ku u l em in en
Ympäristölupavirasto on 8.4.2005 varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen lausuntojen johdosta. Hakija ei ole toimittanut vastinetta.
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U
Y m p ä ri s tö l u pa r a tka i su
Ympäristölupavirasto myöntää Mainuan Turve Oy:lle ympäristöluvan Ka- jaanin kaupungissa sijaitsevan Hoikansuon turvetuotantoon ja turvetuotan- toalueen vesien johtamiseen vesiensuojelurakenteiden jälkeen laskuojan ja Hoikanlammen kautta Hoikanpuroon ja lohkolta 5 laskuojan kautta Hoi- kanpuroon ja edelleen Särkijärven, Särkijoen ja Mainuanjoen kautta Oulu- järven Vuottolahteen. Tuotannossa oleva suoala on 63,3 ha.
Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu vesistöön tai sen käyttöön koh- distuvaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus.
Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä.
LUPAMÄÄRÄYKSET
M ä ä r ä yk s e t pi la a ntu m i se n eh k äi s em is e ks i
P ä ä s tö t ve s ii n
1. Tuotantoalueen vesien johtaminen on toteutettava hakemuksen täyden- nyksen liitteenä olevan piirustuksen "Turvetuotantoalue" MK 1:5 000 mu- kaisesti ja muutoin hakemuksesta ilmenevästi.
Lohkoilta 1–4 vedet johdetaan kahden laskeutusaltaan kautta ja lohkolta 5 yhden laskeutusaltaan kautta laskuojaan ja alapuoliseen vesistöön.
Alueella olevien laskeutusaltaiden tulee täyttää keskeisiltä osin Turvetuo- tannon ympäristönsuojeluohjeessa 19.9.2003 (Ympäristöministeriön mo-
niste 117) kohdassa 6.1.2 esitetyt laskeutusaltaiden mitoitusarvot. Laskeu- tusaltaat on varustettava pintapuomein.
2. Sarkaojissa on oltava lietesyvennykset siellä, missä ne voidaan kaivaa turpeeseen, ja lietteenpidättimet. Tuotantoalueen ulkopuolisten alueiden on oltava eristetyt tuotantoalueesta eristysojilla, jotka on varustettu lie- tesyvennyksillä. Turpeen lastauspaikan ja ojien väliin tulee jättää suoja- vyöhyke, jotta turvetta ei joudu ojiin.
Massansiirtoalueita on käytettävä mahdollisuuksien mukaan virtaamansää- töön.
3. Tuotanto on suunniteltava ja järjestettävä siten, että vesistökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi.
4. Tarpeetonta kivennäismaahan yltävää kaivua on vältettävä. Ojituksista, jotka ulottuvat kivennäismaahan, on ilmoitettava etukäteen Kainuun ympä- ristökeskukselle. Työt on muutoinkin tehtävä niin ja sellaisena aikana, että niiden haitalliset vaikutukset vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi.
5. Vesiensuojelurakenteisiin saadaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, joilla ei ole haitallista vaikutusta yksityi- sen tai yleisen edun kannalta.
6. Vesiensuojelurakenteet ja -laitteet sekä turvetuotantoalueen vesien las- kuojat ja Hoikanpuro on pidettävä kunnossa ja niiden toimivuus on tarkis- tettava säännöllisesti. Altaat ja syvennykset on tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä. Raken- teiden ja laitteiden toimivuudesta ja altaiden sekä syvennysten tyhjennyk- sestä on annettava tarvittavat tiedot ympäristökeskukselle.
7. Jos Hoikansuolla ilmenee lupakauden aikana tarvetta massansiirtoihin, tulee niitä ja niihin liittyviä vesiensuojelurakenteita koskevat suunnitelmat esittää ennakkoon ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi.
P ä ä s tö t i lm a a n
8. Turvetuotanto on suunniteltava ja ajoitettava niin, että pölyä ei leviä tar- peettomasti ympäristöön.
9. Tuulen suuntaa ja nopeutta on seurattava. Pölyävät työvaiheet on kes- keytettävä tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s.
Kun tuulen nopeus on yli 5 m/s ja tuuli käy lähiasutukseen päin, tuotanto- toimet on keskeytettävä alueilla, jotka ovat 500 metriä lähempänä tuotan- toalueen läheisyydessä sijaitsevia asuinrakennuksia.
M e l u
10. Turvetuotanto on järjestettävä niin, että niistä ei aiheudu kohtuutonta melua.
Turvetuotantotöitä ei saa tehdä klo 22–7 välisenä aikana 500 metriä lä- hempänä tuotantoalueen läheisyydessä sijaitsevia asuinrakennuksia.
J ä t te e t ja n ii d en käs i t te l y j a h yö d yn t ä m i n en
11. Jätehuolto on järjestettävä Kajaanin kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti sekä muutoinkin asianmukaisesti. Ongelmajätteet on toimitetta- va vastaanottajalle, jolla on oikeus niiden vastaanottoon. Luovutettaessa ongelmajätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla mer- kittyyn pakkaukseen sekä on laadittava siirtoasiakirja.
V a r a s to int i
12. Nestemäiset polttoaineet on säilytettävä kaksivaippaisissa säiliöissä tai on muutoin varmistauduttava siitä, että polttoainetta ei pääse vuototapauk- sissa maaperään tai vesistöön. Voiteluaineet ja jäteöljyt on säilytettävä si- ten, että vuodot maaperään ja vesistöön on estetty.
H ä i r i öt il an t e et ja mu u t p o ik ke u k se ll i se t ti la n tee t
13. Tuotantoalueen yhteyteen on rakennettava riittävä määrä paloaltaita si- ten, että alueella käytössä olevalla kalustolla voidaan tulta torjua kaikkialla tuotantoalueella. Lisäksi alueella on oltava osoitettuna yksi ns. ehtymätön vesilähde, josta tuotantokauden aikana saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa.
14. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Kainuun ympäristökeskuk- selle ja Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjes- tettävä niiden edellyttämä tarkkailu.
T o i mi nn an lo p et t am i n en
15. Mikäli lupakauden aikana tuotannosta poistuvilla alueilla tehdään tuo- tantosuunnitelmasta poikkeavia jälkihoitotoimiin liittyviä vesien johtamisjär- jestelyjä tai alue siirtyy jälkikäyttöön, on niistä ennakolta ilmoitettava Kai- nuun ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistuvien lohkojen vesiensuoje- lutoimia on jatkettava, kunnes toiminta ei enää sanottavasti aiheuta vesis- tökuormitusta. Vesiensuojelutoimia ei saa kuitenkaan lopettaa ennen kuin vähintään kaksi vuotta on kulunut tuotannon lopettamisesta.
16. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä ympäristölupaviraston hyväksyt- täväksi yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamisen edellyttämis- tä ympäristönsuojelua koskevista toimista ja tuotantoalueen jälkihoidosta.
Hakemukseen on liitettävä esitys toiminnan lopettamisen jälkeisestä tark- kailusta sekä niiden toiminnan päättymisen jälkeen mahdollisesti aiheutu- vien vesistön pilaantumisvahinkojen korvaamisesta, joista toiminnanharjoit- taja on vastuussa.
Vastaava suunnitelma on esitettävä myös, jos lupakauden aikana huomat- tava osa alueesta poistuu tuotannosta ja kyseisellä alueella tehdään muu- toksia vesien johtamis- ja vesiensuojelujärjestelyihin.
T a r k ka il u- j a r ap o rt o i nt i mä ärä ys
17. Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista. Lu- van saajan on huolehdittava toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä tarkkailutulosten raportoinnista liitteen 2 mukaisesti.
Vesistötarkkailuohjelmaa ja sen raportointiaikoja voidaan päätöksen lain- voimaisuudesta huolimatta muuttaa Kainuun ympäristökeskuksen hyväk- symällä tavalla.
Ympäristökeskus voi lisäksi tarkentaa käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaa.
OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE
Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koske- van hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheu- tetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus.
RATKAISUN PERUSTELUT
Y m p ä ri s tö l u va n h ar k i n na n pe r u s te e t
Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudate- taan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jäte- lain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaati- mukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.
L u v an m yö n t äm i sen e de ll yt yk s e t
Hankkeen vaikutusalueella ei ole erityisesti suojeltavia eliölajeja tai muita erityisiä luontoarvoja. Alueelta johdettavat vedet eivät ennalta arvioiden ai- heuta niin merkittäviä vaikutuksia, että lupaa ei voitaisi myöntää. Lähin asutus sijaitsee 300–400 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Pölyä voi kulkeutua kauemmaksikin tuotantotoiminnan luonteesta ja sääoloista riip- puen. Lupamääräyksissä olevin rajoituksin pölyn leviämistä voidaan vä- hentää niin, ettei siitä ennalta arvioiden aiheudu huomattavaa haittaa tai vaaraa terveydelle. Myöskään kohtuutonta melua ei arvioida aiheutuvan asutuilla kiinteistöillä.
Kun otetaan huomioon Hoikansuon ja sen ympäristön tila ja maankäyttö ja luonnonolot sekä tuotantoalueelta tulevien päästöjen ehkäiseminen ja ra- joittaminen, toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu yksinään tai yhdessä muiden samalta vesistöalueelta tulevien päästöjen kanssa luvan myöntä- misen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumis- ta tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden vaarantumista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla.
L u p am ää rä ys t e n p er u s t el u t
Vesistöpäästöjen rajoittamiseksi Hoikansuon turvetuotantoalueen vedet johdetaan laskeutusaltaisiin. Turvetuotannossa tehokas ja yleisesti käytös- sä oleva ravinteiden ja kiintoaineen pidättämisen menetelmä on pintavalu- tus, joka menetelmänä lähtökohtaisesti vastaa turvetuotannon vesien puh- distuksessa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Asiassa saadun selvityksen mukaan pintavalutuskentäksi soveltuvaa aluetta ei ole kohtuullisin kustan- nuksin saatavissa. Vesien kemiallista puhdistusta ei voida pitää taloudelli- sesti toteuttamiskelpoisena ratkaisuna. Erillistä virtaamansäätöä ei ole jär- kevää toteuttaa, koska Hoikansuolla virtaamat ovat muutenkin pienet maaston ominaisuuksien vuoksi. Näin ollen Hoikansuon turvetuotanto- alueen vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi annettavia määräyksiä on pi- dettävä parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisina.
Lupamääräykset 8 ja 9 on annettu lähiasutukselle aiheutuvien merkittävien pölyhaittojen ehkäisemiseksi. Lähin asutus sijaitsee 300–400 metrin etäi- syydellä tuotantoalueesta. Pölyn tarkkailua ei ole sisällytetty tarkkailumää- räyksiin, koska saadun selvityksen mukaan viime vuosina pölyhaitoista ei ole viranomaiselle tullut huomautuksia. Ympäristölupavirasto voi hakemuk- sesta lisätä pölytarkkailun tarkkailuohjelmaan.
Lupamääräys 10 on annettu lähiasutukselle aiheutuvien kohtuuttomien meluhaittojen ehkäisemiseksi.
Häiriötilanteita varten annetaan tavanomaiset varautumismääräykset. Yksi- tyiskohtaisten määräysten tai ohjeiden antaminen kuuluu asianomaisille vi- ranomaisille.
Ympäristöluvassa on annettava määräykset toiminnan lopettamisen jälkei- sistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä.
Luvan saaja on vastuussa toiminnan loppumisen jälkeen mahdollisista ympäristövaikutuksista omalta osaltaan. Vaikutusten selvittämiseksi on jat- kettava tarkkailua riittävän pitkän ajan. Lupakaudella tuotannosta poistuvia alueita on hoidettava ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Laaja- alaisiin vesienjohtamisjärjestelyihin on saatava ympäristölupaviraston lupa.
Jälkikäyttötoimien edetessä tuotantoalueelta tuleva kuormitus vähenee suhteessa jälkikäyttötoimien aiheuttamaan kuormitukseen. Vesien johtami- sella käsittelyrakenteiden kautta voidaan jossain määrin pienentää kuormi- tusta. Rakenteiden toimivuuden kannalta niiden kunnossapito on oleellista.
T a r k ka il u- j a r ap o rt o i nt i mä ärä ys
Ympäristönsuojelulain 46 §:n 1 momentin (506/2002) mukaan muun muassa toiminnan käyttö- ja päästötarkkailusta on annettava määräykset lupapäätöksessä. Ympäristölupavirasto vahvistaa käyttö- ja päästötarkkai- lun luvassa, ja niiden olennainen sisältö esitetään tämän päätöksen liit- teessä 2. Päästötarkkailuohjelma on tarkoitettu tuottamaan tietoa vesis- töön joutuvasta kuormituksesta kaikissa olosuhteissa ja toiminnan eri vai- heissa. Kainuun ympäristökeskus voi tarkentaa ohjelmaa. Oleelliset muu- tokset edellyttävät luvan muuttamista.
Vaikutustarkkailusta tulee antaa määräykset ympäristöluvassa. Jos luvas- sa ei voida määrätä tarkkailusta yksityiskohtaisesti, sen tarkemmasta jär- jestämisestä määrää erikseen lupaviranomaisen määräämä viranomainen.
Tässä tapauksessa tarkkailun delegointia puoltavat sekä vesistökohtaiset seikat että toiminnan luonne, mistä syystä vesistötarkkailu määrätään teh-
täväksi Kainuun ympäristökeskuksen määräämällä tavalla. Vaikutustark- kailun vesistötarkkailuohjelman vahvistaminen ja muuttaminen määrätään tehtäväksi asianomaisen valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Voi- massa olevaa ohjelmaa noudatetaan, kunnes uusi ohjelma tulee voimaan.
Kalataloustarkkailu määrätään tehtäväksi Kainuun työvoima- ja elinkeino- keskuksen määräämällä tavalla yhdenmukaisen käytännön saamiseksi ve- sistöalueen turvetuotantoalueiden tarkkailuun. Hoikansuon vaikutusalueen vesistöön kohdistuu siinä määrin kuormitusta, että kalataloudellinen tark- kailu on tarpeen. Kalataloustarkkailu voidaan tehdä yhdessä vaikutusalu- een muun kuormittavan toiminnan kanssa.
VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN
1. Kainuun ympäristökeskus
Jätteitä koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksestä 11, polttoainesäiliöitä koskeva vaatimus lupamääräyksestä 12 ja häiriötilanteita koskeva vaatimus lupamääräyksestä 13 sekä tämän päätöksen liitteestä 2 ilmenevästi.
Lupamääräysten tarkistamishakemus on määrätty toimitettavaksi ympäris- tölupavirastoon samassa ajassa kuin vesistöalueella sijaitsevaa Humpin- suota ja Suurisuota koskevat hakemukset eli vuoden 2014 loppuun men- nessä.
2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus
Kalataloustarkkailua koskeva vaatimus otetaan huomioon lupamääräyk- sestä 17 ilmenevästi. Lupamääräysten tarkastamisaika on työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimuksen mukainen.
3. Kajaanin kaupungin ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto
Pöly- ja meluhaittoja koskeva vaatimus otetaan huomioon lupamääräyksis- tä 8–10 ja polttoaineiden ja jäteöljyjen käsittelyä koskeva vaatimus lupa- määräyksestä 12 ilmenevästi.
4. Kainuun maakunta -kuntayhtymän ympäristöterveyshuolto
Pöly- ja meluhaittoja koskeva vaatimus otetaan huomioon lupamääräyksis- sä 8–10. Päästöjen vähentämiseksi annetuissa lupamääräyksissä on otet- tu huomioon mm. parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimus. Lupaa voi- daan luvan haltijan tai valvontaviranomaisen aloitteesta muuttaa, jos par- haan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi päästöjä voidaan vä- hentää olennaisesti enemmän ilman kohtuuttomia kustannuksia. Vähäi- seen muuttamiseen riittää ympäristökeskuksen hyväksyminen.
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN
P ä ä t ök sen v oi ma ss a ol o
Lupa myönnetään toistaiseksi voimassa olevana.
Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 §:ssä sää- dettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai ympäris- tönsuojelulain 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan valvontaviranomaisen aloitteesta.
L u p am ää rä ys t e n t ar k i s ta mi ne n
Luvan saajan on, mikäli se aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua tur- peen nostoa ja käsittelyä sekä vesien johtamista vesistöön vuoden 2014 jälkeen, mainitun vuoden loppuun mennessä tehtävä ympäristölupaviras- tolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus uhalla, että ympäris- tölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan.
Hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tuotantomäärästä tuotantokausit- tain, selvitys toiminnan vaikutuksista tarkkailua ja mahdollisia erillisselvi- tyksiä koskevin yhteenvedoin sekä ehdotus tarvittavista toimenpiteistä va- hinkojen poistamiseksi tai korvaamiseksi. Hakemuksessa on myös esitet- tävä käyttöpäiväkirjan vuosiyhteenvedot. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset ja suunnitelmat ympäristökuormituksen vähentämi- seksi toteutusaikatauluineen, selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden ti- lasta ja lupamääräyksessä 16 mainitut suunnitelma ja esitykset sekä sovel- tuvin osin muut ympäristönsuojeluasetuksessa määrätyt selvitykset.
K o r v a tt a va t pä ä tö ks e t
Vesioikeuden päätökset nro 11/91/2, 30/97/2 ja 18/98/2
L u p aa a nk a r a mm an as e tu k se n no ud at t a mi n en
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännök- siä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistami- sesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 §:n nojalla.
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO P ä ä t ök sen t ä yt ä n tö ö n pa n oke l p oi su u s
Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki 41 §, 42 § 1 ja 2 momentti, 43 § 1 ja 3 momentti, 45 § 1 momentti, 46 § 1 ja 4 momentti ja 55 § 2 momentti
Jätelaki 4 §, 6 § ja 15 §
KÄSITTELYMAKSU
R a t k ai s u
Lupa-asian käsittelymaksu on 2 940 euroa.
P e r u s te lut
30–300 hehtaarin suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on 2 940 euroa.
O i k e us o hj e
Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteis- ta (1238/2003)
MUUTOKSENHAKU
Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Jukka Sihvomaa
Urpo Myllymaa Paavo Liimatta
Riitta Riihimäki
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneu- vos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Urpo Myllymaa (tarkastava jäsen) ja Paavo Liimatta. Asian on esitellyt esittelijä Riitta Riihimäki.
Tiedustelut, asian esittelijä, puh. (08) 5348 500 RR/es
Liitteet
Liite 1 Valitusosoitus Liite 2 Tarkkailuohjelma
Liite 1
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liittei- neen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon.
Valitusoikeus Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuo- jelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai sääti- öt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviran- omaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset.
Valitusaika Valitusaika päättyy 17.3.2006, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa.
Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi)
- miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjel- mää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)
Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo ai- kaisemmin toimitettu viranomaiselle
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvi- tys asiamiehen toimivallasta
- jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon
Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimi- tetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vas- taanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot
käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu
puhelin: vaihde (08) 5348 500; telekopio (08) 5348 550 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi
aukioloaika: klo 8 - 16.15
Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden- käyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräis- tä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Liite 2
HOIKANSUON TURVETUOTANTOALUEEN TARKKAILU
Hoikansuon turvetuotantoalueen tarkkailu on suunniteltava siten, että puh- distuslaitteiden toimivuus ja teho, tuotannosta aiheutuvat brutto- ja netto- päästöt sekä ympäristövaikutukset voidaan laskea tai arvioida riittävällä tarkkuudella kaikissa sää- ja virtausoloissa eri vuodenaikoina.
Käyttötarkkailu
Käyttöpäiväkirja
Käyttötarkkailu liittyy kiinteästi päästötarkkailuun. Sen tarkoituksena on an- taa päästötarkkailulle taustatietoja. Siihen kuuluu kuormitukseen liittyvien tietojen hankinta sekä vesiensuojelujärjestelyjen toimivuuden valvonta.
Käyttötarkkailun apuna pidetään käyttöpäiväkirjaa.
Käyttöpäiväkirjaan merkitään:
– tiedot tuotantotoiminnan aloittamisesta ja lopettamisesta – tiedot ojitus- ja tuotantotoiminnan etenemisestä
– tuotantomenetelmä
– ojitusten yhteydessä tarkat kaivuajat ja -paikat
– vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta sekä kaikki, myös väliaikaiset poikkeamat vesiensuoje- lusuunnitelmista
– laskeutusaltaiden ja sarkaojien lietesyvennysten tyhjentäminen – ojastojen puhdistukset
– mittapatojen asennus ja korjaukset – mittapadon vedenkorkeuslukemat – vesinäytteiden ottoajat
– sadanta, lämpötila ja tuuli, jos niitä työmaalla mitataan – huomautukset, mm. rankkasateiden kestot ja seuraukset – pumppaamon asennus, käyttöaika, mahdolliset häiriöt
– havainnot alapuoliseen vesistöön kohdistuvasta muusta kuormitukses- ta, esim. metsäojitukset
– jätehuoltoon liittyvät toimet
– tiedot pölyn ja melun seurannasta (tuulitauot, valitukset jne.)
– kaikki muut mahdolliset tapahtumat, joilla arvellaan olevan merkittävää vaikutusta ympäristöön.
Päiväkirja säilytetään tuotantoaikana työmaalla tai vastuullisen henkilön hallinnassa. Vastuuhenkilö ilmoitetaan ympäristökeskukselle. Päiväkirjat säilytetään niin kauan kuin toimintaa harjoitetaan. Niistä laaditaan vuosit- tain yhteenveto, joka esitetään vaadittaessa viranomaisille ja liitetään lu- pamääräysten tarkistamishakemuksen asiakirjoihin.
Puhdistuslaitteiden toiminta
Puhdistuslaitteiden toimivuuden ja tehon tarkkailu toteutetaan Kainuun ympäristökeskuksen antamien ohjeiden mukaisesti.
