LUPAPÄÄTÖS
Nro 24/06/1
Dnro PSY-2004-Y-188
Annettu julkipanon jälkeen 20.2.2006
ASIA
Petäjäskosken kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalouslupa, RovaniemiLUVAN HAKIJA
Napapiirin Kala Oy Kuusamontie 510397625 VANTTAUSKOSKI
SISÄLLYSLUETTELO
HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO ... 4
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI ... 4
YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4
VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE ... 4
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE 5 TOIMINTA... 5
Yleiskuvaus toiminnasta ... 5
Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta... 5
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) ... 6
YMPÄRISTÖKUORMITUS ... 6
Päästöt pintavesiin... 6
LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ ... 7
Alueen ja ympäristön yleiskuvaus... 7
Alueen luonto ja suojelukohteet ... 7
Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 7
Vesistön tila ja käyttö ... 7
Veden laatu ja vesistön käyttökelpoisuus ... 7
Kalatalous ... 10
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN ... 10
Vaikutus pintavesiin ... 10
Vaikutus kalatalouteen... 11
Vesilain mukainen intressivertailu... 11
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 12
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 12
VAHINKOA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET... 12
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 13
Lupahakemuksen täydennykset ... 13
Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 13
Muistutukset ja mielipiteet... 13
Hakijan kuuleminen ja selitys ... 15
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 16
VESITALOUSLUPARATKAISU ... 16
YMPÄRISTÖLUPARATKAISU ... 16
LUPAMÄÄRÄYKSET ... 16
Vesitalousluvan määräykset ... 16
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ... 17
Päästöt pintavesiin... 17
Päästöt ilmaan ... 17
Melu ja tärinä ... 17
Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen ... 17
Varastointi... 17
Tarkkailu- ja raportointimääräykset ... 17
Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet ... 18
Toiminnan lopettaminen... 18
OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE ... 18
RATKAISUN PERUSTELUT... 18
Lupaharkinnan perusteet ... 18
Luvan myöntämisen edellytykset ... 18
Vesitalouslupa ... 18
Ympäristölupa... 19
Lupamääräysten perustelut ... 19
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 19
Tarkkailu- ja raportointimääräykset... 19
Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet... 20
Toiminnan lopettaminen ... 20
VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN ... 20
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ... 21
Päätöksen voimassaolo ... 21
Uuden luvan hakeminen ... 21
Korvattavat päätökset ... 21
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen ... 21
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 21
Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus ... 21
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 22
KÄSITTELYMAKSU... 22U Ratkaisu ... 22
Perustelut... 22
Oikeusohje ... 22
MUUTOKSENHAKU ... 23
HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO
Napapiirin Kala Oy on ympäristölupavirastoon 30.12.2004 toimittamassaan hakemuksessa hakenut toistaiseksi voimassa olevaa ympäristö- ja vesita- louslupaa toiminnan jatkamiseen Petäjäskosken kalankasvatuslaitoksella siten, että
- käytettävä kuivarehumäärä on noin 90 t vuodessa,
- kasvatettava kalamäärä lisäkasvuna on noin 81,5 t vuodessa, - fosforikuormitus on 490 kg vuodessa,
- typpikuormitus on 3 650 kg vuodessa
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Kalankasvatuslaitos sijaitsee Rovaniemen Jaatilan kylässä, Petäjäskosken voimalaitoksen yläaltaassa vasemmalla rannalla noin 2,5 kilometriä voima- laitokselta ylävirtaan. Kalat kasvatetaan verkkokasseissa. Laitos on aloitta- nut toimintansa vuonna 1987.
YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 11 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava kalankasvatuslaitokselle, jossa käytetään vä- hintään 2 000 kg vuodessa kuivarehua taikka jos kalan lisäkasvu on vähin- tään 2 000 kg vuodessa.
Pohjois-Suomen vesioikeuden 12.9.1997 antaman Petäjäskosken kalan- kasvatuslaitosta koskevan päätöksen (nro 39/97/2) mukaan luvan saajan on vuoden 2004 loppuun mennessä toimitettava vesioikeudelle uuden lu- van saamista koskeva hakemus, mikäli aikoo jatkaa kasvatusta. Annettu päätös on voimassa siihen saakka, kun uudesta hakemuksesta annettu päätös on saanut lainvoiman.
VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Vesilain 1 luvun 15 §:n sekä 2 luvun 2 §:n 1 momentin perusteella verkko- kassilaitoksen rakentamiseen vesistöön ja sen käyttämiseen on haettava lupa.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalankasvatusta koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 6) kohdan sekä vesistön rakentamista koskevissa vesilain mu- kaisissa lupa-asioissa vesilain 2 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE
Toimintaa harjoitetaan Pohjois-Suomen vesioikeuden 12.9.1997 antaman päätöksen (nro 39/97/2) ja vesiylioikeuden 2.6.1998 antaman päätöksen (nro 58/1998) nojalla.
Laitos sijaitsee Kemijoki Oy:n omistamasta Petäjäskosken Voimalaitos- nimisestä tilasta RN:o 18:4 vuokratulla noin 1 hehtaarin alueella.
Laitoksen ympäristössä on voimassa 2.11.2001 vahvistettu Rovaniemen maakuntakaava. Alueella ei ole voimassa muita kaavoja.
TOIMINTA
Yleiskuvaus toiminnasta
Laitoksella kasvatetaan kirjolohta ruokakalaksi. Poikaset (15–20 tonnia) tuodaan laitokselle kesäkuun alussa yhtiön Vanttauskosken laitokselta noin 200–400 gramman painoisina. Kalat siirretään syksyllä elävinä Vant- tauskoskella olevaan perkaamoon.
Vesisyvyys on laitospaikalla 6–7 metriä. Kalat kasvatetaan rannasta lähte- vään laituriin kiinnitetyissä viidessä kasvatuskassissa, joiden yhteistilavuus on 6 000 m3. Laitoksella on siirrettävä asuntovaunu ja rehukatos.
Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta
Lainvoimaisen lupapäätöksen mukaan laitoksessa saadaan kasvattaa ka- laa lisäkasvuna noin 80 tonnia vuodessa ja käyttää kuivarehua enintään 90 tonnia vuodessa. Kuivarehun fosforipitoisuus ei saa olla yli 1 % eikä typpi- pitoisuus yli 7 %. Fosforikuormitus saa olla enintään 570 kg vuodessa ja typpikuormitus enintään 4 050 kg vuodessa. Ravinnekuormitus lasketaan rehun ja sillä tuotetun kalan sisältämien ravinnemäärien erotuksena.
Kuormitusta pyritään pienentämään laitoksen huolellisella hoidolla, ruokin- tatekniikalla ja ruokintaa optimoimalla sekä käyttämällä mahdollisimman vähän ravinteita sisältäviä tuotettaville kaloille soveltuvia tehdasvalmistei- sia rehuja. Kalat ruokitaan käsin. Rehussa mahdollisesti oleva pöly seulo- taan pois ennen ruokintaa. Verkkokassikasvatuksen aiheuttaman vesistö- kuormituksen vähentämiseksi ei ole teknisesti ja taloudellisesti toteutetta- vissa olevaa lietteenpoistojärjestelmää. Tulevaisuudessakin ravinnepääs- töjä voidaan vähentää parhaiten kehittämällä rehujen koostumusta ja ruo- kintamenetelmiä.
Vuosina 1999–2002 kasvatuksessa käytettiin rehua 81 900–90 150 kg vuodessa, keskimäärin 87 000 kg. Rehu on käytetty kesä–syyskuussa ko- konaisuudessaan. Laitoksella tuotettiin kalaa lisäkasvuna 67 651–
83 058 kg vuodessa, keskimäärin 79 000 kg. Rehukerroin on ollut keski- määrin 1,11, vaihtelu 1,05–1,21. Rehun fosforipitoisuus on ollut keskimää- rin 0,87 %, vaihtelu 0,82–0,94 % ja typpipitoisuus 6,3 %, vaihtelu 6,0–
6,7 %. Ominaiskuormitus tuotettua kalakiloa kohden on ollut keskimäärin 5,6 g fosforia, vaihtelu 5,1–6,2 ja 42 g typpeä, vaihtelu 39–45. Arvot alitta- vat vesiensuojelun tavoiteohjelmassa vuoteen 2005 tavoitteeksi asetetut arvot 7 g fosforia ja 44 g typpeä tuotettua (elävää) kalakiloa kohden. Fosfo- rikuormitus on ollut mainittuina vuosina 398–511 kg vuodessa, keskimäärin 444 kg ja typpikuormitus 3 049–3 508 vuodessa, keskimäärin 3 326 kg.
Kasvukauden (kesä–syyskuu) keskimääräinen kuormitus ja kuormituksen
vaihtelu ovat olleet vuosina 1999–2002 3,6 kg/vrk (1,9–4,6) fosforia ja 27 kg/vrk (14–34) typpeä. Suurimmillaan kuormitus on ollut elokuussa.
Huonosta markkinatilanteesta johtuen laitoksella ei ole kasvatettu kalaa vuosina 1998, 2003 ja 2004. Kesällä 2005 laitoksella on kasvatettu kalaa.
Laitoksella ei perata kaloja. Laitoksella kuolleet kalat, 50–100 kg vuodes- sa, kerätään päivittäin ruokinnan yhteydessä, sijoitetaan keräilyastioihin, hapotetaan ja toimitetaan luomuviljelijälle kompostoitavaksi. Rehusäkit (3 500 kpl vuodessa) ja talousjäte (1–2 m3 vuodessa) viedään kaatopaikal- le. Laitoksella ei käsitellä öljyjä, eikä siellä synny ongelmajätteitä. Rehut tuodaan laitokselle säkeissä ja säilytetään kuivavarastossa.
Kalanpoikaset kuljetetaan keväällä laitokselle kuorma-autolla Vanttauskos- ken poikaslaitokselta ja viedään Vanttauskosken perkaamolle syksyllä Kemi-Rovaniemi tietä ja Petäjäskosken voimalaitospadon kautta kulkevaa tietä. Kalakuormia ajetaan keväällä 4–5 ja syksyllä 15–17. Rehukuormia kuljetetaan vuosittain noin kymmenen touko–syyskuussa. Laitoksen toimin- ta ei aiheuta melua eikä synnytä päästöjä ilmaan.
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)
Ominaiskuormitus tuotettua kalakiloa kohden on ollut keskimäärin 5,6 g fosforia ja 42 g typpeä. Arvot alittavat vesiensuojelun tavoiteohjelmassa vuoteen 2005 tavoitteeksi asetetut arvot 7 g fosforia ja 44 g typpeä tuotet- tua (elävää) kalakiloa kohden.
Kalojen verkkokassikasvatuksen aiheuttaman vesistökuormituksen vähen- tämiseksi ei ole olemassa teknisesti ja taloudellisesti toteutettavissa olevaa lietteenpoistojärjestelmää. Kuormitusta pyritään edelleen pienentämään laitoksen huolellisella hoidolla, ruokintatekniikalla ja ruokintaa optimoimalla sekä käyttämällä mahdollisimman vähän ravinteita sisältäviä laitoksessa tuotettaville kaloille soveltuvia rehuja. Syntyvät jätteet käsitellään asianmu- kaisesti.
Napapiirin Kala Oy on kalankasvatusstrategiassaan varautunut ennakolta ympäristön suojeluun hajasijoittamalla kasvatustoimintaa useissa eri pai- koissa sijaitseviin pienempiin yksiköihin. Hajasijoittaminen on ympäristön- suojelun kannalta perusteltua, vaikkakaan ei taloudellisesti kannattavaa.
YMPÄRISTÖKUORMITUS
Päästöt pintavesiin
Laitoksesta ei aiheudu muita vesistöpäästöjä kuin veteen kasvatuskaudella joutuvat kalojen eritteet ja vähäinen hukkarehu.
Kalaan sitoutumattomista rehun ravinteista osa joutuu suoraan veteen re- husta tai kalojen eritteiden ja ulosteiden mukana ja osa sedimentoituu liet- teen mukana pohjaan.
Tuotantotietojen perusteella laskettu fosforikuormitus on vuosina 1999–
2002 ollut keskimäärin 444 kg/vuosi ja typpikuormitus 3 326 kg/vuosi. Kas- vukauden (kesä–syyskuu) fosforikuormitus on ollut 1,9–4,6 kg/vrk, keski- määrin 3,6 kg/vrk ja typpikuormitus 14–34 kg/vrk, keskimäärin 27 kg/vrk.
Hakemuksen mukaan hakemuksen mukaisesta tuotannosta aiheutuu enin- tään 490 kg:n fosforikuormitus ja enintään 3 650 kg:n typpikuormitus vuo- dessa.
LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ
Alueen ja ympäristön yleiskuvaus
Kemijoen vesistöalueen pinta-ala Petäjäskosken voimalaitoksen kohdalla on 47 979 km2 ja järvisyys 4,5 %. Kemijoen pääuoma on voimakkaasti säännöstelty. Kemijärven yläpuolella Kitisessä on seitsemän voimalaa ja alapuolella pääuomassa kahdeksan.Petäjäskoskenvoimalaitoksen kohdal- la virtaaman keski- ja ääriarvot ovat vuosien 1991–2000 keskiarvona seu- raavat.
m3/s
keskivirtaama, MQ 578 ylivirtaama, HQ 4 301 keskiylivirtaama, MHQ 2 827 keskialivirtaama, MNQ 147 alivirtaama, NQ 69
Kesä–syyskuun keskivirtaama on em. jaksolla ollut 630 m3/s ja heinä–
elokuun 488 m3/s.
Vedenkorkeuden vaihtelu Petäjäskoskella on melko suurta. Keskialiveden ja keskiyliveden korkeuden vaihtelu on vuosina 1971–1995 ollut enimmil- lään 179 cm. Alimmillaan vedenkorkeus on keväällä ennen tulvia. Muutoin vesi on yleensä melko korkealla.
Alueen luonto ja suojelukohteet
Laitosalueella tai sen läheisyydessä ei ole suojelualueita tai uhanalaisten kasvien tai eläinten esiintymiä. Laitoksen ympäristö on Petäjäskosken voi- malaitoksen yläaltaan pengertä ja rantaa.
Asutus ja muu rakennettu ympäristö
Laitoksen ympäristö on harvaan asuttua maaseutua. Läheisyydessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita, vedenottamoita, yleisiä uimarantoja tai virkis- tysalueita.
Asutun naapuritilan päärakennukseen on laitokselta lyhin etäisyys noin 400 metriä.
Vesistön tila ja käyttö
Veden laatu ja vesistön käyttökelpoisuus
Kemijoen vedenlaatuun vaikuttavat voimakkaan säännöstelyn lisäksi piste- ja hajakuormitus. Pistekuormitusta aiheuttavat yhdyskuntien jätevedet, ka- lankasvatus, turvetuotanto sekä Kemijärven Sellu Oy:n sellutehdas. Haja- kuormitusta aiheutuu maa- ja metsätaloudesta sekä haja- ja loma- asutuksesta. Luonnonhuuhtouma muodostaa Kemijoen ainevirtaamasta sekä vuositasolla että kesäaikana noin 80 %. Suurimmat fosforikuormittajat ovat maa- ja metsätalous. Typpikuormituksesta suurin osa tulee maatalou- den ohella yhdyskuntajätevedenpuhdistamoilta. Koko Kemijoen vesistö-
alueen tarkkailuvelvollisen kalankasvatuksen osuus Kemijoen vesistöalu- een kokonaiskuormituksesta oli vuonna 2003 vajaat 3 % fosforikuormituk- sesta ja noin 1,5 % typpikuormituksesta.
Kemijoki Oy:n Petäjäskosken jätevedenpuhdistamo sijaitsee kalankasva- tuslaitokselta alavirtaan ja Muurolan jätevedenpuhdistamo ylävirtaan. Muita pistekuormittajia ei kalankasvatuslaitoksen läheisyydessä ole.
Ympäristöviranomaisten tekemän vuosien 1994–1997 vedenlaatuun pe- rustuvan vesistöjen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Kemijoki Kemijärven alapuolella kuuluu luokkaan hyvä.
Seuraava vedenlaadun nykytilan kuvaus perustuu vuosien 2001–2002 vel- voitetarkkailun tuloksiin. Kalankasvatuslaitos ei ollut toiminnassa vuosina 2003 ja 2004. Näytteitä on otettu heinä–syyskuussa Petäjäskosken voima- laitoksen yläaltaassa olevilta kolmelta tarkkailupaikalta. Näytteitä on otettu vuosittain 4–5 kertaa.
Happitilanne on ollut tarkkailupaikoilla hyvä. Elokuun 2002 alussa otetussa näytteessä lähimpänä laitosta sijaitsevan tarkkailupaikan pintaveden hap- pitilanne oli selvästi heikentynyt (3,7 mg/l, kyllästys-% 40). Vesistötarkkai- luraportin mukaan tulos on tarkistettu. Kyseinen näyte laskee myös vuosi- en 2001–2002 keskimääräistä pintaveden happipitoisuutta tällä tarkkailu- paikalla. Ilman mainittua näytettä pintaveden keskimääräinen happipitoi- suus olisi samaa tasoa kuin muillakin tarkkailupaikoilla. Vuosien 2001–
2002 keskiarvona happitilanne tällä laitoksen lähimmällä tarkkailupisteellä pohjan läheisyydessä on ollut hieman heikompi kuin laitoksen yläpuolella.
Veden väri on ollut keskimäärin samaa tasoa laitoksen yläpuolella ja ala- puolella. Kiintoainetta on ollut pintavedessä jonkin verran enemmän Petä- jäskosken voimalaitospadon edessä kuin kalankasvatuslaitoksen yläpuo- lella. Kalankasvatuslaitosta lähinnä olevalla tarkkailupaikalla kiintoainepi- toisuus on ollut samaa tasoa tai hieman alhaisempi kuin laitoksen yläpuo- lella.
Yläpuolisen tarkkailupisteen kokonaisfosfori-, fosfaatti- ja ammoniumtyppi- pitoisuutta nostaa selvästi 30.7.2001 otettu näyte, jossa em. pitoisuudet olivat poikkeuksellisen korkeita (Kok.P 78 µg/l, PO4-P 38 µg/l ja NH4-N 156 µg/l). Muutoin vedenlaatu oli normaalitasoa, eikä poikennut oleellisesti muiden tarkkailupaikkojen vedenlaadusta. Ilman kyseisiä tuloksia yläpuoli- sen pisteen pintaveden keskiarvot ovat: Kok.P 16 µg/l, PO4-P 2 µg/l ja NH4-N 10 µg/l.
Kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin noin 3 µg/l korkeampi lähim- pänä kalankasvatuslaitosta olevalla tarkkailupaikalla kuin laitoksen yläpuo- lella ja pitoisuustaso on ollut koholla Petäjäskosken voimalaitopadon edes- säkin. Kokonaistyppipitoisuus on ollut korkeampi laitoksen yläpuolella kuin lähinnä laitosta olevalla tarkkailupaikalla, mutta kaikista suurin keskimää- räinen pitoisuus on ollut Petäjäskosken voimalaitospadon edessä sijaitse- valla tarkkailupaikalla pintavedessä ja pohjan lähellä.
Ravinnepitoisuudet, niin kokonaisravinteet kuin epäorgaaniset ravinteet, ovat vaihdelleet ajallisesti melko paljon. Pitoisuudet eivät ole systemaatti- sesti kohonneet laitoksen kohdalla, vaan myös alueellisesti vaihtelu on ol- lut suurta. Korkein kokonaistyppipitoisuus on mitattu yhtä monta kertaa jo- kaisella kolmella tarkkailupaikalla. Ammoniumtyppipitoisuus on ollut sel- vimmin koholla lähinnä laitosta olevalla tarkkailupaikalla, missä on useim- miten mitattu korkein pitoisuus sekä pinnassa että pohjan lähellä.
Kasviplanktonin määrää kuvaavan a-klorofyllin pitoisuus on ollut kaikilla tarkkailupaikoilla pääasiallisesti lievästi rehevän ja rehevän vesistön raja- arvon tuntumassa. Keskimääräinen pitoisuus on vuosina 2001–2002 ollut
samaa tasoa kaikilla tarkkailupaikoilla. Myös näytteenottokerroittain erot ovat olleet vähäisiä.
Kasviplanktonin tuotantoa rajoittava ravinne (P tai N) vaihteli tarkkailupai- koilla. Laitoksen yläpuolella tuotanto oli keskikesällä fosforirajoitteista, mut- ta muuttui syyskesällä typpirajoitteiseksi. Lähimpänä laitosta olevalla tark- kailupaikalla tuotanto oli pääosin yhteisrajoitteista. Petäjäskosken voimalai- tospadon edessä rajoittava ravinne vaihteli, mutta tuotanto oli selvästi use- ammin typpirajoitteista kuin laitoksen yläpuolella.
Kemijoen yhteistarkkailuohjelma on sisältänyt kalalaitosten lähialueen li- moittumistarkkailun vuodesta 2001 lähtien. Limoittumistarkkailu toteutetaan aina vesinäytteenoton yhteydessä maastoon merkityistä kohteista silmä- määräisesti arvioimalla. Laitoksen alapuolella havaitun limoittumisen mää- rää verrataan laitoksen yläpuoliseen tarkkailupaikkaan. Petäjäskosken ka- lankasvatuslaitoksen yläpuolinen tarkkailupaikka sijaitsee uoman vastak- kaisella puolella kuin verkkoaltaat ja alapuoliset tarkkailupaikat.
Limoittumistarkkailun tulosten mukaan limoittuminen on ollut vain hieman runsaampaa laitoksen alapuolella kuin yläpuolellla. Ajoittain limoittumista on ollut vähemmän laitoksen alapuolella kuin yläpuolella. Vuosittaiset kes- kimääräiset (n=4) tulokset ovat:
ensimmäinen toinen
alapuolella alapuolella
2001 1,0 1,3
2002 1,3 1,3
Tarkastelussa käytetty asteikko on ollut:
0 = limoittumista vähemmän kuin yläpuolella 1 = limoittumista saman verran kuin yläpuolella
2 = limoittumista jonkin verran enemmän kuin yläpuolella 3 = limoittumista huomattavasti enemmän kuin yläpuolella
Vedenlaadun kehitystä on tarkasteltu vuosien 1990–2002 tarkkailutulosten perusteella. Vuosilta 1995 ja 1998–2000 ei ole tuloksia. Ainoastaan koko- naisfosfori, fosfaattifosfori sekä epäorgaanisen typen jakeet on määritetty säännöllisesti vuodesta 1990 alkaen. Kokonaistyppipitoisuudet on määri- tetty vuodesta 1996 lähtien. Näytteenotto on ajoittunut kesäaikaan.
Vedenlaadun kehitystä tarkasteltaessa aineistosta on poistettu selvästi poikkeukselliset tulokset: Kok.P, PO4-P ja NH4-N ylimmältä näytepisteeltä 30.7.2001 ja NO2+NO3-N alimmalta näytepisteeltä 24.7.2001.
Fosforipitoisuuksissa on ollut lievästi laskeva suuntaus vuosina 1990–
2002. Erityisen selvästi on laskenut fosfaattipitoisuus laitoksen yläpuolisel- la tarkkailupaikalla.
Kokonaistyppipitoisuus oli vuosina 1996 ja 1997 samaa tasoa kuin vuosina 2001 ja 2002. Kokonaistyppipitoisuuksien vaihtelu on lisääntynyt jonkin verran, joskin näytteitä on otettu vuosina 2001 ja 2002 jonkin verran enemmän kuin vuosina 1996 ja 1997. Nitraatti-nitriittitypen pitoisuuksissa on ollut selvästi laskeva suuntaus, ja pitoisuudet ovat olleet vuosina 2001–
2002 pääosin määritysrajalla, joskin myös kohonneita pitoisuuksia on mi- tattu. Ammoniumtyppipitoisuuksien vaihtelu 1990-luvun alkupuolella oli varsin voimakasta. Vuosina 1996–1997 ja 2001–2002 pitoisuuksien vaihte- lu on ollut selvästi vähäisempää ja keskimääräinen taso alhaisempi kuin 1990-luvun alussa.
Kalatalous
Petäjäskosken voimalaitoksen yläallas on alaosaltaan järvimäinen ja ala- puolinen Ossauskosken voimalaitoksen allas on erityisesti yläosaltaan ka- pea ja jokimainen. Alueiden erilaiset virtausolosuhteet vaikuttavat kalas- toon ja kalastukseen.
Alueella lisääntyy luontaisesti lähes parikymmentä kalalajia. Taloudellisesti merkittävimpiä ovat hauki, ahven ja made. Voimayhtiöiden velvoitteena is- tutetaan kirjolohta, taimenta ja harjusta. Kalastus on pääasiassa paikallis- ten asukkaiden kotitarve- ja virkistyskalastusta.
Petäjäskosken altaan kalastoa ja kalastusta on viimeksi selvitetty vuosina 1998 ja 2000, jolloin tiedustelu kattoi myös Ossauskosken voimalaitoksen altaan.
Petäjäskosken altaan alaosalla välillä Iso-Eränsaari–voimalaitos kalasti 196 ruokakuntaa vuonna 2000. Suosituin kalastusmuoto oli vetouistelu, jo- ta harjoitti 55 % ruokakunnista. Heittokalastus ja pilkintä olivat myös ylei- siä. Verkoilla kalasti noin kolmannes ruokakunnista ja katiskoilla noin joka viides ruokakunta. Verkoilla kalastettiin pääasiassa avovesiaikana. Talvi- verkkoja piti parikymmentä ruokakuntaa. Verkkosaaliin osuus kokonaissaa- liista oli 41 % ja katiskasaaliin 21 %. Loput saaliista saatiin lähes kokonaan vapavälineillä. Muutamat olivat pyytäneet talvella myös koukuilla.
Ossauskosken yläaltaalla välillä voimalaitos-Rovaniemen ja Tervolan raja kalasti 124 ruokakuntaa vuonna 2000. Suosituin kalastusmuoto oli vetouis- telu. Sitä harrasti 44 % ruokakunnista. Suosittua oli myös vapakalastus.
Verkoilla kalasti noin neljännes ruokakunnista. Saalis saatiin lähes koko- naisuudessaan verkoilla ja vapavälineillä. Muiden pyydysten osuus saalis- ta oli 6 %.
Petäjäskosken altaan alaosan kokonaissaalis vuonna 2000 oli 6 850 kg, ruokakuntaa kohden 35 kg. Saaliista 44 % oli haukea, 22 % ahventa, 14 % kirjolohta ja 5 % taimenta. Ossauskosken altaan yläosan kokonaissaalis oli 3 420 kg, ruokakuntaa kohden 28 kg. Kolmannes saalista oli kirjolohta.
Hauen osuus oli 17 %, taimenen 11 % ja harjuksen 4 %.
Molemmilla altailla oli kirjolohi kalastajien mielestä tärkein saalislaji. Muita tärkeitä olivat hauki, taimen ja ahven.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN
Vaikutus pintavesiin
Kalankasvatuksen vaikutukset vesistössä voivat olla lähinnä rehevöittäviä ja happea kuluttavia. Virtaavissa vesissä happiongelmia esiintyy harvem- min. Ravinnekuormitus aiheuttaa vesien rehevöitymistä. Selvimmin vaiku- tukset näkyvät keski- ja loppukesällä, jolloin kuormitus on suurinta, vedet lämpimiä ja perustuotanto voimakkaimmillaan. Ravinteisuuden kasvu lisää sekä planktista levätuotantoa että pintalevästön kasvua, mikä voi ilmetä rantojen ja kalanpyydysten limoittumisen lisääntymisenä. Myös rantakasvil- lisuus voi lisääntyä.
Kaikki vesiin päätyvä fosfori ei kuitenkaan aiheuta rehevöitymistä. Kalan ulosteen fosforin käyttökelpoisuus on selvästi alhaisempi kuin rehun, sillä kala on jo hyödyntänyt rehuista käyttökelpoisimman fosforin kasvuunsa.
Viimeaikaisten tutkimusten mukaan kalankasvatuksesta peräisin olevasta
fosforista noin kolmannes on levästölle käyttökelpoisessa muodossa ja soi- japohjaista rehua käytettäessä vieläkin vähemmän.
Kemijoessa virtaavan veden määrä on suuri ja laimentumisolosuhteet hy- vät, joten pistekuormituksen vaikutuksia on yksittäisistä vesinäytteistä yleensä vaikea todeta ja erottaa muista veden laatuun vaikuttavista teki- jöistä. Petäjäskosken kalankasvatuslaitoksen vesistötarkkailupaikoilla ra- vinnepitoisuuksissa on ollut vaihtelua. Ammoniumtyppipitoisuus on ollut selvimmin koholla laitoksen kohdalla. Pitoisuuksien vaihtelua selittänee osaltaan vesien epätäydellinen sekoittuminen. Silmämääräisesti toteutetun limoittumistarkkailun tulosten mukaan limoittuminen on ollut laitoksen ala- puolella samaa tasoa tai hieman voimakkaampaa kuin yläpuolella.
Virtaavassa vedessä myös muut tekijät kuin levän määrä aiheuttavat pyy- dysten limoittumista ja roskaantumista. Esimerkiksi veden nousun ja suh- teellisen suurten virtaamien aikana pyydysten likaantuminen ja roskaantu- minen saattaa koko Kemijoessa olla silmiinpistävän nopeaa ilman, että ve- dessä oleva leväpitoisuus on poikkeuksellisen korkea.
Laitos hakee jatkolupaa nykyisen luvan mukaiselle rehumäärälle, mutta noin 10 % pienemmälle ravinnekuormitukselle. Kuormituksen aiheuttamis- sa vesistövaikutuksissa ei arvioida tapahtuvan merkittäviä muutoksia ny- kyiseen verrattuna. Laimentumissuhteen perusteella tarkasteltuna Petäjäs- kosken kalankasvatuslaitoksen haettavien luparajojen mukaisen fosfori- kuormituksen (490 kg/v, 4,0 kg/vrk kasvukauden 122 vrk keskiarvona ja 5,1 kg/vrk elokuussa) vaikutus Kemijoen fosforipitoisuuteen laitoksen koh- dalla olisi noin 0,1 µg/l, hetkellisesti suurimmillaan 0,4 µg/l, ja typpikuormi- tuksen (3 650 kg/v, 30 kg/vrk kasvukauden 122 vrk keskiarvona ja 38 kg/vrk elokuussa) vaikutus typpipitoisuuteen olisi <1 µg/l, hetkellisesti suu- rimmillaan 3 µg/l. Kyseisiä pitoisuusmuutoksia ei voida juurikaan analyytti- sesti havaita.
Kemijoen kalankasvatuslaitosten edellisen lupakäsittelyn yhteydessä vuonna 1997 Lapin ympäristökeskus on laskenut kuormituksen vaikutusta Kemijoen ravinnepitoisuuksiin virtaus- ja vedenlaatumallilla. Laskennalli- sesti eri kuormitusvaihtoehtojen vaikutukset Kemijoen ravinnepitoisuuksiin eivät eroa toisistaan. Kemijoen laimentumisolosuhteet ovat suuren virtaa- man vuoksi hyvät, eikä verrattain suurikaan ravinnekuormitus näy helposti ravinnepitoisuuksien kohoamisena. Merkittävimmät muutokset ovat havait- tavissa Kemijoen alajuoksulla noin 30 km Isohaarasta ylävirtaan, mutta sielläkin kokonaisfosforipitoisuuden muutos eri vaihtoehdoissa on vähäistä (alle 0,5 µg/l). Kokonaistypen pitoisuuksissa ei ole eroa missään tarkastel- luista tapauksista. Heinä–elokuun jaksolla korkeimmat kokonaisfosforipitoi- suudet havaitaan heinäkuun puolivälissä ja elokuun lopulla. Kokonaistyp- pipitoisuus kohoaa korkeimmaksi elokuun aikana.
Vaikutus kalatalouteen
Alueelta tehtyjen selvitysten perusteella Petäjäskosken kalankasvatuslai- toksella ei ole haitallisia vaikutuksia Petäjäskosken tai Ossauskosken al- taan kalastoon tai kalastukseen.
Vesilain mukainen intressivertailu
Yksikkö työllistää kesäisin kaksi henkilöä. Laitoksella tarvittavien poikasten tuottaminen sekä kasvatettujen kalojen perkaaminen työllistää Napapiirin Kala Oy:n Vanttauksen tuotantoyksikössä 1–2 henkilötyövuotta. Napapiirin Kala Oy työllistää eri yksiköissään Rovaniemen ympäristössä 13 henkilö- työvuotta ja lisäksi tulevat välilliset työllistävät vaikutukset.
Kemijoen virtaamat Petäjäskosken voimalaitoksen kohdalla ovat huomat- tavat. Kalankasvatuksen aiheuttama kuormitus on suhteellisen vähäinen, eikä sen vaikutuksia voida erottaa tavanomaisesta vedenlaadun vaihtelus- ta. Kalankasvatuslaitoksen läheisen vesialueen muu käyttö on vähäistä, eikä toiminta aiheuta korvattavaa vahinkoa tai muita yleistä tai yksityistä etua koskevia vahingollisia seuraamuksia. Kalankasvatustoiminnan haitat ovat myös yleiseltä kannalta katsottuna etuihin verrattuina vähäisiä.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Verkkokassilaitoksilla ei voida suorittaa kuormitustarkkailua, vaan kuormi- tus arvioidaan käytetyn rehun ja sillä tuotetun kalan sisältämien ravinne- määrien perusteella.
Vesistövaikutuksia tarkkaillaan Kemijoen yhteistarkkailussa. Voimassa ole- va ohjelma on laadittu vuosille 2001–2005. Petäjäskosken laitoksen vaiku- tuksia vedenlaatuun tarkkaillaan ohjelman mukaan kolmella pisteellä kaksi kertaa heinäkuussa, kaksi kertaa elokuussa ja kerran syyskuussa. Näyt- teistä määritetään lämpötila, happi, hapen kyllästysaste, väri, kiintoaine, kokonais- ja fosfaattifosfori, kokonais- ja ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriit- titypen summa sekä a-klorofylli. Vesistötarkkailun yhteydessä seurataan silmämääräisesti ja valokuvaamalla leväkasvustoja (limoittumistarkkailu).
Tarkkailua tehdään jokaisella vesistötarkkailukerralla ja laitoksen omana käyttötarkkailuna. Seurannassa on jonkin kiinteän rakenteen leväkasvustot laitoksen yläpuolella ja kahdessa paikassa laitoksen alapuolella.
Yhteistarkkailuohjelman mukaan tarkkailutulokset toimitetaan viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta Lapin ympäristökeskukselle, Rovanie- men maalaiskunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Kemijoen vesien- suojeluyhdistykselle. Limoittumistarkkailun tulokset ilmoitetaan vesianalyy- situlosteessa vapaana tekstinä. Vedenlaadusta, biologisesta tarkkailusta, pistekuormituksesta ja vesistön ongelmakohtien tilasta laaditaan vuosittain suppea raportti ja kolmen vuoden välein laaditaan laaja raportti, jossa esi- tetään suppeiden raporttien tiedon lisäksi vedenlaadun kehitys, johtopää- tökset ja toimenpidesuositukset sekä tarkkailun kehittämistarpeet. Suppea raportti valmistuu huhtikuun loppuun mennessä ja laajempi toukokuun lop- puun mennessä.
Myös jatkossa Petäjäskosken laitoksen tarkkailu tullaan suorittamaan osa- na Kemijoen yhteistarkkailua.
Velvoitteellinen kalataloustarkkailu on toteutettu erillisen ohjelman mukaan.
Se on sisältänyt kalastuskirjanpidon ja kalastustiedustelun. Kirjanpitokalas- tajia on ollut 4. Tuloksista on laadittu vuosittain suppea yhteenveto ja laa- jempi raportti vuonna 2004. Hakija esittää, että tarkkailua ei vähäisten vai- kutusten vuoksi enää tulevaisuudessa tehdä.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
Hakemuksessa ei lausuta asiasta.VAHINKOA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET
Laitoksen aiheuttama ominaiskuormitus on alittanut vesiensuojelun tavoi- teohjelmassa vuoteen 2005 annetut ominaiskuormituksen tavoitearvot.
Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan korvattavaa vahinkoa kalastolle tai ka- lastukselle eikä vesistön tai rannan käytölle.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
Lupahakemuksen täydennykset
Hakemusta on täydennetty 28.2.2005 laitoksen lähialueen asuttujen tilojen omistaja- ja yhteystiedoilla, alueen vuokrasopimuksella ja kalankasvatus- laitoksen asemapiirroksella.
Lupahakemuksesta tiedottaminen
Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympä- ristölupavirastossa sekä Rovaniemen maalaiskunnassa 29.3.–28.4.2005 sekä erityistiedoksiantona Lapin ympäristökeskukselle, Lapin työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Rovaniemen maalaiskunnalle, sen ympäristönsuoje- luviranomaiselle ja terveydensuojeluviranomaiselle sekä muille asianosai- sille. Ympäristölupavirasto on pyytänyt lausunnon Rovaniemen maalais- kunnan kaavoitusviranomaiselta. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu 29.3.2005 Lapin Kansa -lehdessä.
Muistutukset ja mielipiteet
1. Lapin ympäristökeskus
Ympäristökeskus on todennut, että luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. Lupamääräyksissä on otettava huomioon seuraavaa:
Fosforipäästö vesistöön voi olla kokonaisfosforina laskien enintään 485 kg/v ja typpipäästö kokonaistyppenä laskien enintään 3610 kg/v. Kalo- jen ruokintaan käytettävän kuivarehun määrä olisi enintään 90 t/v ja kalo- jen lisäkasvu noin 81,5 t/v. Kuivarehun fosforipitoisuus ei saa olla yli 0,9 %, eikä typpipitoisuus yli 6,5 %. Ne on selvitettävä Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ravinnepäästö tulee laskea rehun ravinnesisällön ja kalojen lisäkasvuun sitoutuvan ravinnemäärän erotuksena. Kalojen liika- ruokintaa on vältettävä ja rehusta on poistettava pöly ennen ruokintaa.
Esitetyt päästörajat on laskettu käyttäen hakijan esittämiä kuivarehun ra- vinnepitoisuuksia, rehunkäyttömääriä ja kalojen lisäkasvua. Rehunkäytön noin arvo edellyttää sitä, että puhdistustekniikassa tapahtuisi oleellinen pa- rannus tai että laitoksella käytettäisiin kalankasvatukseen nykyistä matala- ravinteisempia kuivarehuja. Laitoksella on jo pääasiassa käytetty hakijan Lapin ympäristökeskukselle toimittamien vuosi-ilmoitusten mukaan markki- noilla tällä hetkellä olevia matalaravinteisia rehulaatuja ja ominaiskuormi- tukset ovat jääneet ympäristöministeriön periaatepäätöksessä vesiensuoje- lun tavoitteista vuoteen 2005 esitettyjen ominaiskuormituslukujen alapuo- lelle. Verkkoallaslaitoksilla ei nykyisen tietämyksen mukaan ole toteutetta- vissa teknisesti ja taloudellisesti tehokasta lietteenpoistoa tms. päästöjä vähentäviä teknisiä ratkaisuja. Päästöjä voidaan vähentää vain käyttämällä vähäravinteisia rehulaatuja, rajoittamalla kasvatettavien kalojen määrää (rehunkäyttöä), optimoimalla ruokintaa ja hoitamalla laitosta huolellisesti.
Ympäristökeskus ei näe tarvetta rajoittaa lisäkasvua vaan esittää sille noin -arvon. Rehunkäyttömäärälle ympäristökeskus ei edellä sanotun perusteel- la toistaiseksi puolla noin-arvoa.
Hakijan on pidettävä toimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukai- sessa kunnossa sekä järjestettävä toiminta siten, ettei rakenteista, laitteista tai toiminnasta aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle ja et- tä vesistöön joutuva päästö on mahdollisimman pieni. Toimintaa on harjoi- tettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Kaikki toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava, varastoitava ja edelleen toimitettava Ro- vaniemen maalaiskunnan jätehuoltomääräyksiä noudattaen.
Petäjäskosken kalankasvatuslaitoksella ei ole toteutettavissa vedenlaadun tarkkailuun perustuvaa päästötarkkailua, vaan toiminnalle asetettavien päästörajojen noudattaminen on määrättävä tarkkailtavaksi ainetasetar- kasteluun perustuen.
Laitoksen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelma tulee määrätä toimitettavaksi Lapin ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi vuoden 2005 loppuun mennessä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa lupapää- töksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Ympäristökeskukselle tulee määrätä oikeus tehdä tarkkailusuunnitelmaan tarpeelliseksi katsottavia muutoksia.
Laitoksen vaikutustarkkailu on jatkossakin toteutettava osana Kemijoen yh- teistarkkailua. Nykyään vesistövaikutukset ovat tarkkailun mukaan olleet ravinteiden osalta havaittavia, mutta mainittavaa planktonlevästön biomas- san kasvuna tai limoittumisena havaittavaa rehevöitymistä tarkkailussa ei ole havaittu. Tarkkailua on jatkettava vähintään entisessä laajuudessa. La- pin ympäristökeskus on hyväksynyt 14.12.2000 Kemijoen yhteistarkkai- luohjelman, joka on kuluvan vuoden 2005 loppuun mennessä uusittava.
Uuden ohjelman tulisi olla käytössä vuodesta 2006 alkaen. Petäjäskosken kalankasvatuslaitoksen tarkkailusta määrättäessä on otettava huomioon yhteistarkkailun uudistamisaikataulu.
Kalataudeista on välittömästi ilmoitettava eläintautilainsäädännön määrä- ysten mukaisesti Rovaniemen maalaiskunnan eläinlääkärille. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Lapin ympäristökeskukselle ja Lapin työvoima- ja elinkeinokeskukselle. Kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta sekä käytetyistä lääkkeistä ja kemikaaleista on tehtävä merkinnät laitoksella pidettävään hoitopäiväkirjaan.
Edellä esitetyillä tai tiukemmilla päästörajoilla ja rehunkäyttömäärällä lupa voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana ja lupamääräysten tarkis- tamishakemus on tehtävä vuoden 2015 loppuun mennessä. Hakemukseen tulee velvoittaa tarkkailutuloksien yhteenvedon perusteella tehtävän vesis- tövaikutusarvion lisäksi liitettäväksi selvitys kustannuslaskelmineen päästö- jen edelleen vähentämiseksi nyt määrättävistä päästörajoista.
Määrättäessä mm. päästörajoista ja tarkkailusta on lisäksi otettava huomi- oon seuraavat Kemijoen pääuoman kokonaisravinnekuormitukseen vaikut- tavat seikat. Petäjäskosken kalankasvatuslaitoksen ja muiden Napapiirin Kala Oy:n Kemijoen pääuoman teuraskalalaitosten tuotanto perataan Vanttauskosken perkaamossa, jonka jätevedet johdetaan Vanttauskosken kylän noin 300 kiinteistön jätevesien lisäksi Vanttauskosken jätevedenpuh- distamolle. Puhdistamolla on ollut ajoittain vaikeuksia pysyä lupaehtojen mukaisissa puhdistusvaatimuksissa. Napapiirin Kala Oy on samanaikai- sesti Petäjäskosken laitoksen kanssa toimittanut lupavirastolle Seitakorvan ja Vanttauskosken kalankasvatuslaitosten lupahakemukset. Hakija on to- dennut Seitakorvan kalankasvatuslaitokselle haettujen päästöjen lisäyksen kompensoituvan fosforin osalta kokonaan ja typen osalta yli puolella Petä- jäskosken kalankasvatuslaitokselle haettavilla nykyistä pienemmillä lupara- joilla. Todellisuudessa Petäjäskosken kalankasvatuslaitoksen lupahake- muksessa esitetyt päästörajat ovat hieman korkeampia kuin Petäjäskosken kalankasvatuslaitoksen päästöt ovat tarkkailun mukaan viime vuosina kes- kimäärin olleet. Petäjäskosken laitoksen pienemmät ravinnepäästöt eivät hyödytä yläpuolisen Kemijoen vesiensuojelua. Kun lisäksi otetaan huomi-
oon Vanttauskosken perkaamoon Petäjäskoskelta toimitettavan kalamää- rän pysyminen entisellään ja Seitakorvan sekä Vanttauskosken teuraskala- tuotannon mahdollinen kasvu, Vanttauskosken jätevedenpuhdistamon tu- lokuormitus kasvaa ja puhdistamon toiminta lupaehtojen rajoissa voi siten edelleen vaikeutua lisäten vesistövaikutuksia Vanttauskosken alapuolises- sa Kemijoen vesistössä.
2. Rovaniemen maalaiskunnan ympäristölautakunta
Lupamääräysten tarkistamishakemus tulee tehdä viimeistään vuoteen 2015 mennessä. Koko Kemijoen valuma-alueen kalankasvatuslupien lu- pamääräykset tulee tarkistaa samanaikaisesti.
Ympäristönsuojelulain mukainen paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ei hakemusasiakirjoista käy riittävän selkeästi esille. Kalankasvatus ei ole pystynyt kehittämään päästöjä vähentävää tekniikkaa muiden vesistöjä kuormittavien toimijoiden tahdissa. Kassikasvatuksen ravinteiden talteenot- toon tulee kehittää nykyistä toimivampi järjestelmä. Parhaan käyttökelpoi- sen tekniikan puute tulee lupa-ajassa ja lupamääräyksissä ottaa huomi- oon.
3. Muurolan-Jaatilan osakaskunta
Kalankasvatukseen verkkokasseissa välittömästi säännöstelypadon vie- ressä ei saa antaa jatkolupaa. Laitosta ei ole käytetty vuosina 2003 ja 2004. Jokialuetta kuormittavat monet kalalaitokset, jotka eivät puhdista jät- teitään. Ruokaa ja kuolleita kaloja painuu pohjaan, josta virta kuljettaa ne Petäjäskosken vanhaan uomaan, joka pääsääntöisesti kuivuu kesäksi ma- talaksi lätäköksi. Siinä kalat mätänevät ja haisevat koko loppukesän. Fos- forikuormitusta on pienennettävä ja kalankasvattamon mahdollinen uusi lupa ei saa olla esteenä myöhemmin rakennettavalle kalatielle. Nykyisin valvotaan ja rajoitetaan muidenkin päästöjä. Muun muassa maataloudelle on annettu ohjeet ja rajat päästöjen laskuun vesistöön.
Hakijan kuuleminen ja selitys
Hakija on 7.6.2005 toimittanut ympäristölupavirastolle selityksensä muistu- tuksista ja vaatimuksista.
Ympäristökeskuksen lausunnossa on käytettävän rehun fosfori- ja typpipi- toisuudelle esitetty rajoituksia. Riittävä fosforin saanti on ehdottoman tär- keää mm. kalojen luuston kehittymiselle sekä solujen normaaliin kasvuun.
Rehujen fosforipitoisuuden jatkuva alentaminen on kalanviljelyn ympäristö- kuormituksen kannalta positiivista, mutta sisältää riskin kalojen terveydelle ja hyvinvoinnille. Petäjäskosken laitos tuottaa isoa kirjolohta, joten rehun fosforisisältö ei ole yhtä kriittinen tekijä kuin poikastuotannossa, missä on jo havaittavissa liian matalan fosforipitoisuuden aiheuttamia ongelmia.
Vaikka ympäristökeskuksen esittämä rehun fosforisisällön yläraja 0,9 % on mahdollista saavuttaa, on fosforipitoisuuden jatkuva alentamistavoite ym- päristöluvissa kalojen hyvinvoinnin kannalta arveluttavaa. Rehujen ravin- nepitoisuudelle ei lupamääräyksissä tulisi asettaa ylärajaa tai ne pitää olla samat kuin edellisellä lupajaksolla, fosforipitoisuus 1 % ja typpipitoisuus 7 %.
Ympäristökeskuksen lausunnossa ei ole esitetty perusteita pienentää ha- kemuksen mukaisia ravinnekuormituksen ylärajoja, fosfori 490 kg ja typpi 3 650 kg. Rehun käytölle ei tule asettaa ehdotonta ylärajaa, vaan noin ar- vo.
Vesistötarkkailun nykyinen taso on riittävä. Tarkkailuohjelmaa voidaan tar- vittaessa muuttaa ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Muu- tokset eivät voi olla saneluratkaisuja.
Kalat kasvatetaan verkkoaltaissa. Kuolevat kalat jäävät altaisiin, mistä ne kerätään pois.
Kemijoen vedenlaatu määräytyy pääasiassa luonnonhuuhtoumasta, minkä osuus ainevirtaamasta on noin 80 %. Suurimmat fosforikuormittajat ovat maa- ja metsätalous ja suurimmat typpikuormittajat maatalous ja yhdys- kuntien jätevedenpuhdistamot. Kemijoen vesistöalueella tarkkailuvelvolli- sen kalankasvatuksen osuus oli alle 3 % fosforikuormituksesta ja noin 1,5 % typpikuormituksesta.
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U
VESITALOUSLUPARATKAISU
Ympäristölupavirasto myöntää Napapiirin Kala Oy:lle määräaikaisen luvan verkkoaltaiden pitämiseen Petäjäskosken voimalaitoksen yläaltaassa ka- lankasvatusta varten.
Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaisesti korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä.
Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä.
YMPÄRISTÖLUPARATKAISU
Ympäristölupavirasto myöntää Napapiirin Kala Oy:lle määräaikaisen ympä- ristöluvan kalojen kasvatukseen Petäjäskosken kalankasvatuslaitoksessa.
Kasvatettava kalamäärä lisäkasvuna on noin 81 500 kg vuodessa.
Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistöön tai sen käyttöön koh- distuvaa toimenpitein estettävää tai ympäristönsuojelulain mukaisesti kor- vattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus.
Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä.
LUPAMÄÄRÄYKSET
Vesitalousluvan määräykset
1. Hakemuksen liitteen 10 mukaiset 5 verkkoallasta on sijoitettava ympäris- tölupavirastoon 28.2.2005 toimitetun hakemussuunnitelman täydennyksen 24.2.2005 päivätyn liitteen 3 "Asemapiirros", MK 1:2 000 mukaisesti. Verk- koaltaiden yhteispinta-ala on enintään 1 500 m2 ja yhteistilavuus 6 000 m3. Rakenteet ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Lapin ympä- ristökeskuksen hyväksymällä tavalla rakenteisiin ja laitteisiin voidaan tehdä vähäisiä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yksityistä etua.
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi
Päästöt pintavesiin
2. Laitoksella saadaan käyttää kalojen ruokintaan kuivarehua enintään 90 000 kg vuodessa. Vesistöön joutuva laskennallinen fosforikuormitus saa olla enintään 470 kg vuodessa ja typpikuormitus enintään 3 500 kg vuodessa. Ravinnekuormitus lasketaan rehun ja sillä tuotetun kalan sisäl- tämien ravinnemäärien erotuksena.
Kalankasvatuslaitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että vesistökuormitus pysyy kaikissa olosuhteissa mahdollisimman piene- nä. Kaloja ei saa liikaruokkia ja kuivarehusta on erotettava rehupöly ennen ruokintaa. Käytettävän kuivarehun fosforipitoisuus saa jatkokasvatuksessa olla keskimäärin enintään 0,9 % ja typpipitoisuus keskimäärin enintään 6,5 %.
Päästöt ilmaan
3. Laitoksen toiminta sekä rehun, kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden käsittely on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu hajuhaittoja.
Melu ja tärinä
4. Laitoksen hoito ja kalojen ruokinta on järjestettävä niin, ettei siitä aiheu- du haitallista melua tai tärinää.
Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen
5. Kuolleet kalat ja muut laitoksella syntyvät jätteet on käsiteltävä, kuljetet- tava ja sijoitettava Rovaniemen kaupungin jätehuoltomääräysten mukai- sesti.
Kalankasvatuslaitoksella on kaikessa toiminnassa mahdollisuuksien mu- kaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti ja Rovanie- men kaupungin jätehuoltomääräyksiä noudattaen.
Varastointi
6. Kalanrehut on varastoitava asianmukaisesti siten, etteivät vahinkoeläi- met pääse niihin käsiksi.
Tarkkailu- ja raportointimääräykset
7. Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista. Luvan saajan on huolehdittava toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä tarkkailutulosten raportoinnista liitteen 2 mukaisesti.
Vesistötarkkailuohjelmaa ja sen raportointiaikoja voidaan päätöksen lain- voimaisuudesta huolimatta muuttaa Lapin ympäristökeskuksen hyväksy- mällä tavalla. Kalataloustarkkailua ja sen raportointiaikoja voidaan muuttaa vastaavasti Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla.
Ympäristökeskus voi lisäksi tarkentaa käyttö- ja päästötarkkailua.
Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet
8. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja -kuolemista on ilmoitettava vii- pymättä Lapin ympäristökeskukselle. Lisäksi kalataudeista ilmoittamisen osalta on noudatettava eläintautilain säännöksiä.
Muista ympäristön kannalta merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava ympäristökeskukselle ja Rovaniemen kaupungin ympäristön- suojeluviranomaiselle.
Toiminnan lopettaminen
9. Jos laitoksen toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennakkoon ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle ja Rovaniemen kaupungin ympä- ristönsuojeluviranomaiselle.
Toiminnan loputtua on rakenteiden suhteen meneteltävä vesilain 2 luvun 31 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla.
OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE
Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölu- pavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuk- sen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahin- gon korvaamista koskeva vaatimus.
RATKAISUN PERUSTELUT
Lupaharkinnan perusteet
Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudattaen hakemukses- sa tarkoitettu kalankasvatus täyttää ympäristönsuojelulain, vesilain ja jäte- lain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaati- mukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.
Lupa myönnetään määräaikaisena toiminnan luonteen vuoksi. Verkkoal- laslaitokselle ei ole taloudellisesti toteuttamiskelpoista jätteiden talteenot- tomenetelmää. Laitoksen rakenteet eivät edellytä huomattavia pitkäaikaisia investointeja, ja olosuhteiden mahdollisesti niin vaatiessa ne ovat helposti poistettavissa vesialueelta.
Luvan myöntämisen edellytykset
Vesitalouslupa
Verkkoaltaiden pitämisestä vesistössä saatava hyöty on huomattava ver- rattuna siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetyk- seen.
Ympäristölupa
Kalankasvatuslaitosten aiheuttama kuormitus kohdistuu pääasiassa Petä- jäskosken voimalaitoksen yläaltaaseen. Tämä aiheuttaa jonkin verran ve- sialueen levänkasvun lisääntymistä lämpimän veden aikana. Vedenlaadun muuttuminen ja perifytonin (päällyslevästön) kasvun lisääntyminen ei ole kuitenkaan niin voimakasta, ettei luvan myöntämiselle olisi edellytyksiä.
Ottaen huomioon lupamääräykset laitoksen hoidosta sekä rehun määrästä ja laadusta toiminta vastaa Petäjäskosken kalankasvatuslaitoksen olosuh- teet huomioon ottaen parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia ja on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukainen.
Asetetut lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan sijoi- tuspaikka huomioon ottaen luvan mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioi- den aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittä- vää ympäristön pilaantumista, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumis- ta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toi- minnan vaikutusalueella tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloille.
Lupamääräysten perustelut
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi
Kalojen ruokintaan käytettävän kuivarehun määrää ja laatua sekä päästö- rajoja koskevat määräykset ovat tarpeen vesien pilaantumisen ehkäisemi- seksi. Rehumäärä on valvonnallisista syistä enintään-arvo ja vain kasvatet- tava kalamäärä lisäkasvuna noin-arvo. Rehun fosfori- ja typpipitoisuudet ovat ympäristölupahakemukseen liitetyn selvityksen ja ympäristökeskuk- sen lausunnon mukaiset. Niiden alentaminen tämän päätöksen mukaiseksi ei heikennä kasvatustulosta.
Vesistöön joutuva fosfori- ja typpikuormitus on laskettu hakemuksen liittee- nä 5.1 olevan selvityksen taulukossa 1 olevien vuosien 1999–2002 rehu- määrien ja vesistöön joutuvan fosfori- ja typpikuormituksien keskiarvojen sekä haettujen luparajojen suhteella. Näin laskettu vuotuinen fosforikuor- mitus on 459 kg ja typpikuormitus 3 442 kg.
Jätehuoltoa koskeva määräys on tarpeen jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ja roskaantumisen estämiseksi.
Rakenteita ja niiden kunnossapitoa koskevat määräykset sekä tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvonnallisista syistä sekä mahdollis- ten vesien käytölle aiheutuvien vahinkojen varalta.
Tarkkailu- ja raportointimääräykset
Ympäristönsuojelulain 46 §:n 1 momentin (506/2002) mukaan muun mu- assa toiminnan käyttö- ja päästötarkkailusta on annettava määräykset lu- papäätöksessä. Ympäristölupavirasto vahvistaa käyttö- ja päästötarkkailun luvassa, ja niiden olennainen sisältö esitetään tämän päätöksen liitteessä 2. Päästötarkkailuohjelma on tarkoitettu tuottamaan tietoa vesistään joutu- vasta kuormituksesta kaikissa olosuhteissa ja toiminnan eri vaiheissa. La- pin ympäristökeskus voi tarkentaa ohjelmaa. Oleelliset muutokset edellyt- tävät luvan muuttamista.
Vaikutustarkkailusta tulee antaa määräykset ympäristöluvassa. Jos luvas- sa ei voida määrätä tarkkailusta yksityiskohtaisesti, sen tarkemmasta jär- jestämisestä määrää erikseen lupaviranomaisen määräämä viranomainen.
Tässä tapauksessa tarkkailun delegointia puoltavat hakijan esitys, vesistö- kohtaiset seikat ja toiminnan luonne, mistä syystä vesistötarkkailu määrä- tään tehtäväksi Lapin ympäristökeskuksen määräämällä tavalla. Vaikutus- tarkkailun vesistötarkkailuohjelman ja kalataloustarkkailuohjelman vahvis- taminen ja muuttaminen määrätään tehtäväksi asianomaisen valvontavi- ranomaisen hyväksymällä tavalla. Voimassa olevaa ohjelmaa noudate- taan, kunnes uusi ohjelma tulee voimaan.
Laitoksen sijainti huomioon ottaen ei ole tarpeen määrätä tarkkailemaan ilmaan joutuvia päästöjä, melua ja tärinää eikä niiden ympäristövaikutuk- sia.
Kalataloustarkkailu on tarpeen, koska laitoksen vaikutusalue on kalastuk- sellisesti tärkeä.
Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet
On tarpeen antaa määräys myös kalataudeista ja -kuolemista sekä muista merkittävistä poikkeustilanteista ilmoittamisesta.
Toiminnan lopettaminen
Ympäristönsuojelulain mukaan on annettava tarpeelliset määräykset toi- minnan lopettamisen varalta. Ympäristölupavirasto katsoo riittäväksi mää- rätä ilmoituksen tekeminen valvontaviranomaisille, jotka voivat antaa asi- assa tarkempia ohjeita.
VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN
1. Lapin ympäristökeskus
Ympäristölupavirasto on ottanut huomioon ympäristökeskuksen kannan- oton kasvatuksessa käytettävän kuivarehun määrästä ja laadusta, kuormi- tuksesta, tarkkailuohjelmasta ja sen hyväksymisestä sekä lupamääräysten tarkistamisajankohdasta ja selvityksen kustannuslaskelmineen parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta vesistökuormituksen edelleen vähentämiseksi lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä taval- la. Vanttauskosken asumajätevedenpuhdistamon toiminta ei kuulu tässä hakemuksessa käsiteltäväksi.
2. Rovaniemen maalaiskunta (nyk. Rovaniemen kaupunki), ympäristölau- takunta
Vaatimukset lupamääräysten tarkistamisesta ja vesiensuojelun tehostami- sesta on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmene- västi.
3. Jaatilan-Muurolan osakaskunta
Hakemuksen mukaiselle kalankasvatukselle on vesilain ja ympäristönsuo- jelulain mukaiset luvanmyöntämisedellytykset olemassa, kuten edellä koh- dassa "Luvan myöntämisen edellytykset" on esitetty. Kalankasvatuksen ti- lapäinen lopettaminen ei ole este uuden luvan myöntämiselle. Petäjäskos- ken voimalaitoksen tulvaluukkuja pidetään normaalisti kesäaikana kiinni, joten kalankasvatuslaitoksella käytettävää rehua tai kuolleita kaloja ei pää- se Kemijoen vanhaan uomaan. Lupamääräysten mukaan kuolleiden kalo- jen käsittely on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu hajuhaittoja ja kuolleet kalat on käsiteltävä, kuljetettava ja sijoitettava Rovaniemen kaupungin jä- tehuoltomääräysten mukaisesti. Lupamääräyksissä on fosforikuormitusta rajoitettu nykyisestä ja haetusta. Mahdollista suunnitteilla olevaa kalatietä
ei oteta tämän asian käsittelyn yhteydessä huomioon. Hanke ei ole alueen kaavamääräyksissä, eikä muutenkaan vaikuta asian ratkaisuun.
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN
Päätöksen voimassaolo
Tällä päätöksellä myönnetty lupa on voimassa 31.12.2015 saakka. Tarvit- taessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 §:ssä säädetty- jen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai ympäristönsuo- jelulain 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan val- vontaviranomaisen aloitteesta.
Uuden luvan hakeminen
Mikäli luvan saaja aikoo jatkaa kalankasvatusta vielä 31.12.2015 jälkeen, on sitä koskeva hakemus tehtävä ympäristölupavirastolle 30.6.2015 men- nessä.
Mikäli uutta lupaa haetaan, on tämä päätös voimassa, kunnes uudesta ha- kemuksesta annettu päätös on saanut lainvoiman.
Uutta lupaa koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tarkkailu- tuloksista, selvitys laitoksen vaikutuksesta vesistön veden laatuun ja käyt- tökelpoisuuteen, muuhun ympäristöön, kalastoon ja kalastukseen sekä ehdotus tarvittavista hoito- ja muista toimenpiteistä vahinkojen poistami- seksi tai korvaamiseksi. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvi- tykset kustannuslaskelmineen parhaan käyttökelpoisen tekniikan sovelta- misesta ympäristökuormituksen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen sekä muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset.
Korvattavat päätökset
Pohjois-Suomen vesioikeuden 12.9.1997 antama päätös nro 39/97/2 ja vesiylioikeuden 2.6.1998 antama päätös nro 58/1998.
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännök- siä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistami- sesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 §:n nojalla.
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus
Tämä päätös tulee noudatettavaksi sen saatua lainvoiman. Sitä ennen on noudatettava vesioikeuden päätöstä nro 39/97/2 ja vesiylioikeuden päätös- tä nro 58/1998.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki 41 §, 42 § 1 momentti, 43 § 1–3 momentti, 45 § 1 momentti, 46 § 1, 3 ja 4 momentti, 52 § 1 momentti, 55 § 1 momentti Vesilaki 2 luku 3 §, 6 § 2 momentti,
Jätelaki 4 § ja 6 §
KÄSITTELYMAKSU
Ratkaisu
Lupa-asian käsittelymaksu on 2 090 euroa.
Perustelut
Kalankasvatuslaitosta (kalan lisäkasvu 20 000–100 000 kg/v) koskevan päätöksen käsittelymaksu on 2 090 euroa. Verkkoaltaiden rakentamista koskeva asia (muu vesilain 2 luvun mukainen hanke) on 490 euroa. Jos päätösasiakirja sisältää useita alla mainitun ympäristöministeriön päätök- sen maksutaulukossa maksullisiksi säädettyjä päätöksiä siten, että ne muodostavat samaa tarkoitusta palvelevan kokonaisuuden, peritään asian käsittelystä korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu.
Oikeusohje
Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteis- ta (1238/2003)
MUUTOKSENHAKU
Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Riitta Riihimäki
Paavo Liimatta Mikko Keränen
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneu- vos Riitta Riihimäki sekä ympäristöneuvokset Paavo Liimatta ja Mikko Ke- ränen (esittelijä).
MK/lk
Tiedustelut, asian esittelijä, puh. (08) 5348 500
Liitteet
1.Valitusosoitus 2.Tarkkailuohjelma
Liite 1
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liittei- neen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon.
Valitusoikeus Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuo- jelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai sääti- öt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviran- omaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset.
Valitusaika Valitusaika päättyy 22.3.2006, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa.
Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi)
- miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjel- mää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)
Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo ai- kaisemmin toimitettu viranomaiselle
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvi- tys asiamiehen toimivallasta
- jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon
Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimi- tetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vas- taanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot
käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu
puhelin: vaihde (08) 5348 500; telekopio (08) 5348 550 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi
aukioloaika: klo 8 - 16.15
Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden- käyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräis- tä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Liite 2
NAPAPIIRIN KALA OY:N PETÄJÄSKOSKEN KALANKASVATUSLAITOKSEN TARKKAILU
Käyttötarkkailu
Kalankasvatuslaitosten käyttötarkkailu toteutetaan pitämällä laitoksella hoi- topäiväkirjaa. Hoitopäiväkirjaan merkitään päivittäin rehun määrä, laatu, fosfori- ja typpipitoisuus, käytetyt kemikaalit, lääkeaineet ja rokotteet, kala- taudit ja kalakuolemat sekä tiedot kasvatetuista ja siirretyistä kalamääristä.
Hoitopäiväkirjat säilytetään laitoksella ja pyydettäessä esitetään valvoville viranomaisille. Luvan saaja antaa pyydettäessä ympäristökeskukselle hoi- topäiväkirjassa esitettävien tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi tarpeel- liset tiedot ja selvitykset.
Päästötarkkailu
Vuorokautinen ja vuotuinen fosfori- ja typpipäästö lasketaan käytetyn re- humäärän ja ainepitoisuuksien perusteella.
Vaikutustarkkailu
Vesistötarkkailu tehdään Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla osana Kemijoen yhteistarkkailua. Ohjelma on toimitettava ympäristökes- kuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoi- maiseksi tulemisesta.
Vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen tarkkaillaan Lapin työvoima- ja elin- keinokeskuksen ohjeiden mukaisesti. Ohjelma on toimitettava mainitun vi- ranomaisen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lain- voimaiseksi tulemisesta.
Raportointi
Päästötiedot lähetetään Lapin ympäristökeskukselle sähköisessä muodos- sa siirrettäväksi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Vuosipäästöistä laaditaan yhteenveto, joka toimitetaan ympäristökeskukseen helmikuun loppuun mennessä.
Vesistötarkkailun tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua tai viimeis- tään kuukauden kuluttua näytteenotosta Rovaniemen kaupungin ympäris- tönsuojeluviranomaiselle sekä Lapin ympäristökeskukselle suoraan veden- laaturekisteriin siirrettävässä muodossa kolmen kuukauden välein. Vuo- siyhteenveto, jonka laadinnassa on soveltuvin osin käytettävä hyväksi La- pin ympäristökeskuksen vesistöstä ottamien näytteiden analyysitulokset, valmistuu maaliskuun loppuun mennessä ja toimitetaan edellä mainituille viranomaisille, Ala-Kemijoen kalastusalueelle sekä Suomen ympäristökes- kukselle. Raportti voi olla osana Kemijoen yhteistarkkailuraporttia.
Kalataloudellisen tarkkailun tuloksista laaditaan yhteenvetoraportti ja se toimitetaan Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikölle sen määräämänä aikana sekä lisäksi Lapin ympäristökeskukselle, Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Ala-Kemijoen kalastusalu- eelle.
Tarkkailua koskevissa yhteenvetoraporteissa esitetään tulosten lisäksi tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät.
Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkkailun tarkentamis- ja muutossuosi- tukset.
Laadunvarmistus
Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja tai muita ko. viranomais- ten hyväksymiä määritysmenetelmiä.
