TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS

Nro 13/05/2

Dnro Psy-2003-y-115

Annettu julkipanon jälkeen 8.2.2005

ASIA

LUVAN HAKIJA

PL 318

90101 OULU

SISÄLLYSLUETTELO

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO ... 4

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI ... 4

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE ... 4

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVATJA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE ... 4

TOIMINTA... 5

Hankkeen historiaa ... 5

Yleiskuvaus toiminnasta ... 5

Tuotteet ja tuotanto ... 5

Vesien käsittely ... 6

Poltto- ja voiteluaineet... 6

Liikenne... 7

Toiminnan lopettaminen... 7

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) ... 7

Ympäristöhallintajärjestelmä ... 8

YMPÄRISTÖKUORMITUS ... 8

Päästöt pintavesiin... 8

Päästöt maaperään ja pohjaveteen ... 9

Päästöt ilmaan ... 9

Melu ... 10

Jätteet ... 10

TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ ... 11

Alueen hydrologia ... 11

Alueen luonto ja suojelukohteet ... 11

Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 12

Vesistön tila ja käyttö ... 12

Vedenlaatu... 12

Kalatalous ... 13

Muu vesistön käyttö ... 13

Maaperä ja pohjavesiolot ... 14

Ilmanlaatu, melutilanne ja liikenne ... 14

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN ... 14

Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin ... 14

Vaikutus pintavesiin ... 14

Vaikutus vedenlaatuun ... 14

Vaikutus kalastoon ja kalastukseen... 15

Vaikutus maaperään ja pohjaveteen... 15

Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus ... 15

Melun ja tärinän vaikutukset ... 15

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 16

Käyttötarkkailu ... 16

Päästötarkkailu ... 16

Vaikutustarkkailu... 17

Raportointi... 17

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 17

Ympäristövahinkovakuutus ... 18

VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET ... 18

Kalataloudelliset velvoitteet... 18

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 18

Lupahakemuksen täydennykset ... 18

Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 18

Lausunnot ... 19

Muistutukset ja mielipiteet... 21

Hakijan kuuleminen ja vastine ... 21

Hakemuksen täydennys ja siitä kuuleminen ... 23

Katselmus ... 25

Lisäselvitys... 25

MERKINTÄ ... 26

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 26

YMPÄRISTÖLUPARATKAISU ... 26

LUPAMÄÄRÄYKSET ... 27

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ... 27

Päästöt pintavesiin... 27

Päästöt ilmaan ... 28

Melu ... 28

Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen ... 28

Varastointi... 28

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet ... 28

Toiminnan lopettaminen ... 29

Tarkkailu- ja raportointimääräys... 29

Kalatalousmaksu... 29

OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE ... 30

RATKAISUN PERUSTELUT... 30

Ympäristöluvan harkinnan perusteet ... 30

Luvan myöntämisen edellytykset ... 30

Lupamääräysten perustelut ... 30

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ... 30

Tarkkailu- ja raportointimääräys... 31

Kalatalousmaksu... 33

VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN ... 33

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ... 34

Päätöksen voimassaolo ... 34

Lupamääräysten tarkistaminen ... 34

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen ... 35

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 35

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 35

KÄSITTELYMAKSU... 35

Ratkaisu ... 35

Perustelut... 35

Oikeusohje ... 35

MUUTOKSENHAKU ... 36

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO

Vapo Oy on 29.7.2003 hakenut toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölu- paa Keisarinsuo-Timonsuon turvetuotantoalueelle. Koko alue on tuotan- nossa.

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Tarkoituksena on jatkaa jyrsinpolttoturpeen tuotantoa Keisarinsuo- Timonsuolla.

Turvetuotantoalue sijaitsee Utajärven kunnan Utajärven kylässä noin 3 ki- lometriä kuntakeskuksesta etelään. Alueen vedet johdetaan laskuojan kautta Poikajokeen, Muhosjokeen ja edelleen Oulujokeen.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan lu- vanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotanto- alue on yli 10 hehtaaria.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympä- ristölupavirasto ratkaisee turvetuotantoa ja siihen liittyvää ojitusta koskevan ympäristölupa-asian, jos tuotantoalue on yli 10 ha.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVATJA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Toiminnalla ei ole voimassa olevia lupia.

Keisarinsuo-Timonsuolle ei edellytetty haettavaksi vesioikeuden lupaa Ou- lun vesi- ja ympäristöpiirin turvetuotannon vesiensuojeluohjelmassa 28.6.1991 eikä työryhmän esityksessä turvetuotannon vesiensuojeluohjel- man II-vaiheeksi 13.2.1992. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on 28.12.2001 velvoittanut Vapo Oy:n hakemaan ympäristölupa Keisarinsuo- Timonsuon turvetuotantoalueelle. Hakemus tuli jättää Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon 31.8.2003 mennessä.

Ympäristölupahakemuksessa ei ole selvitystä alueen kaavoitustilanteesta.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunnon mukaan Pohjois- Pohjanmaan seutukaavassa (1990) alueelle on osittain osoitettu varaus turvetuotantoalueeksi (EO-T). Vahvistamattomassa maakuntakaavassa (maakuntavaltuusto hyväksynyt 11.6.2003) alue on osoitettu pohjakartta- merkinnällä turvetuotannossa olevaksi alueeksi, mutta ei varsinaiseksi tuo- tantoalueeksi (eo-t). Alueelle ei ole laadittu asema- eikä yleiskaavoja, mut- ta koillispuolelta alue rajautuu kirkonkylän yleiskaava-alueeseen.

Hakijalla on turvetuotantoa varten vuokra-alueita seuraavista tiloista:

889–407–6–76, 889–407–83–0, 889–407–4–59, 889–407–4–89 ja 889–407–6–64.

TOIMINTA

Hankkeen historiaa

Maanhankinta on alueella suoritettu vuosina 1976–1982, minkä jälkeen alue on ojitettu ja kunnostettu tuotantokuntoon. Kemira Chemicals Oy kun- nosti Keisarinsuon lohkot 1–8 ja tuotti alueelta turvetta vuosina 1988–

1992. Sen jälkeen alue siirtyi vuokrasopimuksella Vapo Oy:n hallintaan 10 vuodeksi. Vuonna 2002 Vapo Oy osti Kemira Chemicals Oy:n omistamat suoalueet ja vuokrasopimukset siirtyivät Vapo Oy:n hallintaan.

Timonsuon alue (lohkot 9-10) on ojitettu samanaikaisesti Keisarinsuon oji- tuksen kanssa. Alue on kunnostettu tuotantokuntoon vuonna 1989 ja tuo- tantoa alueella on harjoittanut Timoni Oy vuosina 1990–1992. Sittemmin Vapo Oy on hoitanut turvetuotannon vuosittain tehdyillä sopimuksilla.

Vuonna 2003 tuotannosta on Timoni Oy:n kanssa tehty viiden vuoden so- pimus.

Keisarinsuo-Timonsuon ojittaminen turvetuotantoalueeksi on aloitettu vuonna 1984. Alueesta 185,6 ha oli metsäojitettu ennen ojitusten aloitta- mista ja 16 ha oli luonnontilassa. Tuotanto on aloitettu vuonna 1987.

Yleiskuvaus toiminnasta

Keisarinsuo-Timonsuon tuotantokelpoisen alueen pinta-ala on 19.1.2004 ympäristölupavirastoon toimitetun hakemuksen täydennyksen mukaan 111,8 ha. Alue on kokonaisuudessaan tuotannossa. Alkuperäisen hake- mussuunnitelman mukaan tuotantopinta-alaa oli 122,1 ha ja tuotannosta poistunutta aluetta 33 ha.

Alueelta nostetaan jyrsinpolttoturvetta Oulun kaupungissa sijaitsevien Ou- lun Energia Oy:n, Kemira Chemicals Oy:n ja Stora Enso Oyj:n tarpeisiin.

Tuotteet ja tuotanto

Alueen aikaisemmat tuotantomäärät ovat olleet 20 000–115 000 m³. Vuo- tuisen tuotantomäärän on arvioitu olevan lähivuosina noin 55 000 m³ jyr- sinpolttoturvetta vuodessa ja tuotannon loppuvaiheessa noin 15 000–

20 000 m³ vuodessa.

Jäljellä oleva turvemäärä on Vapo Oy:n lohkoilla 1–8 noin 90 000 m³ ja Timoni Oy:n lohkoilla 9–10 noin 140 000 m³.

Tuotantomenetelmänä alueella on Haku-menetelmä, jonka työvaiheet ovat jyrsintä, kääntäminen, karheaminen, kokoaminen ja aumaus eli varasto- alueelle kuljetus. Loppuvaiheessa voidaan alueella käyttää vaunu- menetelmää, joko imuvaunua tai mekaanista kokoojavaunua.

Vesien käsittely

Keisarinsuo-Timonsuon lohkojen 1 ja 3–10 vedet johdetaan laskeutusaltail- le 2 ja 3 ja sieltä edelleen laskuojan kautta reittiä Poikajoki-Muhosjoki- Oulujoki. Lohkon 2 vedet johdetaan laskeutusaltaalle 1 ja siitä reittiä Poika- joki-Muhosjoki-Oulujoki. Altaiden kautta johdetaan myös tuotannosta jo poistuneiden alueiden vedet. Keisarinsuo-Timonsuon vesiensuojelua voi- daan tehostaa rakentamalla Timonsuon lohkojen 9 ja 10 vesien käsittele- miseksi virtaamansäädöllä varustettu laskeutusallas. Hakija on esittänyt li- säksi laskeutusaltaan 4 uudelleen käyttöönottamista sekä lohkojen 7 ja 8 välisen ulkopuolisen alueen vesien johtamista lohkojen 6 ja 7 väliselle alu- eelle tehtävää eristysojaa pitkin laskeutusaltaiden ohi. Muutoin vedet kul- keutuvat yhdessä turvetuotantoalueen vesien kanssa laskeutusaltaille 2–3.

Esitetyillä toimenpiteillä laskeutusaltaat ovat mitoitusohjeiden mukaiset.

Osalle aluetta on suon laskusuhteista ja saarekkeisuudesta johtuen ollut vaikea järjestää eristysojitusta, joten osalla aluetta eristysojana toimii suon reunaoja. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kanssa on sovittu, että näille vesille rakennetaan oma lieteallas. Käyttötarkkailuvihkosta saadun tiedon mukaan ympärysvesille lohkojen 1 ja 2 väliin rakennettu lieteallas on valmistunut 9.9.1997.

Ojitusvaiheessa ja tuotannon alkuvuosina lohkon 7 vedet on johdettu las- keutusaltaan 4 ja lietealtaan kautta laskuojaan ja edelleen Poikajokeen.

Tämä reitti ei ole ollut käytössä sinä aikana, jolloin Vapo Oy on harjoittanut tuotantoa alueella. Tätä reittiä ei ole enää mahdollista johtaa vesiä gravi- taatiolla.

Kiintoaineen pidättymistä jo sarkaojastoon on tehostettu ojiin kaivetuilla al- lassyvennyksillä ja päisteputkiin asennetuilla lietteenpidättimillä. Järjestely tasaa huippuvirtaamia ja ehkäisee niiden aiheuttamaa kiintoainekuormitus- ta alapuolisessa vesistössä.

Hakemuksen täydennyksessä (19.1.2004) hakija on selvittänyt laskeu- tusaltaiden mitoitustietoja ja tuotantoalueen vesien jakautumista eri ve- siensuojelurakenteille. Timonsuon (lohkot 9–10) vedet johdetaan rakennet- tavan laskeutusaltaan 5 ja virtaamansäätöpadon jälkeen myös laskeutusal- taiden 2–4 kautta. Vesien johtaminen altaiden 2–4 ohi aiheuttaisi kohtuut- tomat kaivutyöt.

Poltto- ja voiteluaineet

Tuotannon aikana koneissa käytetään joko diesel- tai polttoöljyä. Koneiden voiteluun tarvitaan lisäksi moottoriöljyjä ja vaseliineja. Polttoaineiden vuo- sittainen kulutus on noin 30 000 litraa ja voiteluaineita kuluu vastaavasti noin 220 litraa tuotantokaudessa. Poltto- ja voiteluaineet varastoidaan pa- loviranomaisten vuosittain hyväksymissä säiliössä ja paikoissa. Palavien nesteiden varastointipaikat merkitään vuosittain päivitettäviin turvallisuus- suunnitelmiin.

Keisarinsuo-Timonsuon polttoainehuolto on tällä hetkellä järjestetty pääyrit- täjän 4 000 litran ja aliyrittäjien kahdella 2 000 litran siirrettävillä polttoai- nesäiliöillä, jotka säilytetään työmaalla yllä mainituissa paloviranomaisten hyväksymissä paikoissa. Pääyrittäjän säiliö on alueella ympäri vuoden ja aliyrittäjien säiliöt vain tuotantoaikana.

Alueella ei turvetuotantotoiminnassa tai muutoin käytetä muita ympäristölle tai terveydelle vaarallisia aineita.

Liikenne

Turpeen kuljetus Keisarinsuo-Timonsuolta tapahtuu suotietä pitkin Kajaani- Oulu radan ylittäen edelleen Mustikkakankaan teollisuusalueen halki valta- tielle 22, ja siitä edelleen Ouluun eri käyttökohteisiin.

Suon noin 55 000 m³:n turvemäärän vuotuiseen kuljettamiseen energialai- toksille tarvitaan noin 500 täysperävaunukuormaa. Yhtäjaksoisesti toimitet- taessa mainitun määrän ajamiseen kuluu aikaa noin kaksi viikkoa, yleensä hieman pitempään. Tieolosuhteiden puolesta suon turve voidaan toimittaa minä vuodenaikana tahansa. Toimitusaika voi vaihdella vuosittain tehtävän toimitussuunnitelman mukaisesti.

Toiminnan lopettaminen

Keisarinsuo-Timonsuolla on hakemusta tehtäessä tuotannosta poistettua pinta-alaa yhteensä 33 ha, joka kuitenkin sijaitsee pienissä osissa ympäri tuotantokenttiä.

Keisarinsuolta poistuu tuotannosta vuoteen 2010 mennessä arviolta 70 ha ja Timonsuolta noin 10 ha. Tuotannon koko alueella on arvioitu päättyvän vuonna 2015.

Jälkihoitovaiheessa tuotannosta poistettavilla aloilla suopohja siistitään si- ten, että alueelle ei jää roskia, jätteitä eikä tarpeettomia kantokasoja. Tuo- tetut turvevarat poistetaan alueelta ja auma-alueet siistitään ja tasataan si- ten, että niistä ei jää maisemaan haittaa. Keisarinsuo-Timonsuolla alueiden poistuminen tuotannosta on vaiheittaista siten, että pinta-alaa poistuu sa- ran osa tai sarka kerrallaan eri puolilla tuotantoaluetta, eikä hakija ole näin ollen tehnyt tarkkaa lohkokohtaista poistumaennustetta. Tuotannosta pois- tuneiden alueiden vedet johdetaan ja käsitellään alkuvaiheessa tämän ha- kemuksen mukaisesti, koska niiden erottaminen lohkon muista vesistä ei ole tarkoituksenmukaista eikä aina mahdollistakaan. Siinä vaiheessa, kun tuotannosta poistuneet alueet muodostavat riittävän laajoja kokonaisuuk- sia, pyritään niiden alueiden vedet johtamaan ohi tuotantolohkojen vesien- suojelurakenteiden. Nykyisin myös tuotannosta poistuneiden alueiden ve- det johdetaan olemassa olevien laskeutusaltaiden kautta.

Vuokrattujen alueiden jälkikäytöstä päättää maanomistaja. Vapo Oy:n omistamien maiden osalta jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen mm.

metsittäminen tai erilaisten kasvien kasvattaminen.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)

Keisarinsuo-Timonsuon tuotantoalue on vanha, ja tuotantokelpoinen pinta- ala pienenee nopeasti myös seuraavina vuosina.

Hakemuksen täydennyksessä (25.9.2003) hakija on todennut, että Timon- suon lohkojen 9 ja 10 länsipuolella oleva alue soveltuisi silmämääräisesti arvioiden kohtalaisesti toimivaksi pintavalutuskentäksi. Aikaisemmin tehty- jen maastomittaustietojen perusteella vesien johtaminen kentälle on kui- tenkin laskusuhteista johtuen vaikeaa. Vedet jouduttaisiin johtamaan alu- eelle pumppaamalla yli 500 metriä pitkää putkea pitkin ylämäkeen. Järjes- telyn (agregaatilla tai dieselmoottorilla toimiva pumppaamo, pumppaamoal- las, purkuputki ja pintavalutuskenttä rakenteineen) rakentamiskustannuk- set olisivat noin 40 000 euroa, mikä on kohtuuttoman suuri sillä saavutet- tavaan hyötyyn verrattuna. Lisäksi on rakennettava pintavalutuskentän

penkereet ja mittapato. Tarkennetun kustannusarvion mukaan rakentamis- kustannukset olisivat noin 48 000 euroa. Hakijan käsityksen mukaan kus- tannukset ovat kohtuuttoman suuret siitä saavutettavaan hyötyyn verrattu- na. Menetelmä olisi käytössä vain roudattomana kautena.

Kemikalointimenetelmän toteuttaminen pienenevälle alueelle muodostuisi kohtuuttoman kalliiksi siitä saatavaan hyötyyn nähden. Virtaamansäätö al- kuperäisen hakemussuunnitelman mukaan saattaisi aiheuttaa vesien nou- sun tuotantokentille, koska alueella on nykyisillä rakenteilla kuivatusvaike- uksia.

Keisarinsuo-Timonsuon vesiensuojelua voidaan tehostaa rakentamalla Ti- monsuon lohkojen 9 ja 10 vesien käsittelemiseksi virtaamansäädöllä va- rustettu laskeutusallas. Se ei aiheuta muutoksia vesienjohtamisreiteissä.

Hakijan käsityksen mukaan Keisarinsuo-Timonsuon perusvesienkäsittely- menetelmillä (sarkaojarakenteet ja laskeutusaltaat) toteutetaan vanhoille, loppuville tuotantoalueille soveltuvista vesienkäsittelymenetelmistä par- haan käyttökelpoisen tekniikan periaate (BAT). Alueelle ei ole muuta tekni- sesti toteuttamiskelpoista ja taloudellisesti järkevää vesiensuojelumene- telmää.

Keisarinsuo-Timonsuon vuotuiset ympäristönsuojelukulut alkauperäisessä hakemuksessa esitetyillä vesienkäsittelymenetelmillä (laskeutusaltaat, al- lassyvennykset turpeessa, lietteen pidättimet ja niiden hoito) ovat noin 2 000–3 000 euroa vuodessa.

Hakijan arvion mukaan Keisarinsuo-Timonsuon toiminnassa sovelletaan kaikilta osiltaan ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Ympäristöhallintajärjestelmä

Vapo Oy Energia Pohjois-Suomen tulosyksiköllä on ISO 14001 -standardin mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä. Järjestelmä on otettu käyt- töön vuoden 1998 alussa. Det Norske Veritas on myöntänyt ympäristöjär- jestelmälle sertifikaatin syksyllä 2001. Ympäristönhallintajärjestelmä tukee ja täydentää ISO 9002 standardin mukaista laatujärjestelmää.

YMPÄRISTÖKUORMITUS

Päästöt pintavesiin

Keisarinsuo-Timonsuon turvetuotantoalueella ei ole tarkkailtu lähtevän ve- den laatua, joten kuormituslaskelmissa on käytetty alueen muiden soiden ominaiskuormitustietoja. Kuormitusluvut on laskettu koko tuotantokunnos- sa olleelle alueelle, jota Keisarinsuolla oli vuonna 2002 106 ha ja myö- hemmin 89 ha. Timonsuon tuotantokunnossa oleva alue on ollut koko ajan 39 ha. Kuormitustiedot on kerätty Oulujoen alaosan vesistötarkkailurapor- teista vuosilta 2000–2002. Tuotantoalueelle on laskettu sekä brutto- että nettokuormitus. Nettokuormitus on saatu siten, että bruttokuormituksesta on vähennetty luonnonhuuhtouman osuus.

Tuotantoalue Kiintoaine kg/d

Kok-N kg/d

Kok-P kg/d

Keisarinsuo 2000 Brutto 13,5 2,18 0,109

Netto 0 0,81 0,017

Ylivaluma 35,3 4,3 0,24

2001 Brutto 10,8 1,49 0,086

Netto 8,8 1,3 0,074

Ylivaluma 41,6 4,8 0,27

2002 Brutto 6,1 0,9 0,058

Netto 4,8 0,8 0,050

Ylivaluma 18,6 3,7 0,16

Keskiarvo Brutto 10,1 1,5 0,084

Netto 4,5 0,97 0,047

Ylivaluma 31,8 4,3 0,22

Timonsuo 2000 Brutto 4,6 0,74 0,037

Netto 0 0,27 0,006

Ylivaluma 13,0 1,6 0,09

2001 Brutto 3,6 0,5 0,029

Netto 3,0 0,44 0,025

Ylivaluma 18,2 2,1 0,12

2002 Brutto 2,0 0,3 0,019

Netto 1,6 0,3 0,017

Ylivaluma 8,3 1,7 0,07

Keskiarvo Brutto 3,4 0,51 0,028

Netto 1,5 0,34 0,016

Ylivaluma 13,2 1,8 0,09

Keisarinsuo-Timonsuon turvetuotantoalueen vuosien 2000–2002 keski- määräinen nettokuormitus suhteutettuna Poikajoen vuoden 2000 ainevir- taamiin on tehdyn tarkastelun perusteella noin 0,4 % keskimääräisestä fosforivirtaamasta, 1,1 % typpivirtaamasta ja 0,5 % kiintoainevirtaamasta.

Kiintoaineen osalta vuosi 2000 on jätetty laskuista pois, koska tuolloin net- tokuormitus oli laskennallisista syistä johtuen arvioitu nollaksi. Typen ja fosforin laskuissa on käytetty vuosien 2000–2002 keskiarvoja. Prosenttilu- vut ovat suuntaa antavia, koska kuormitusarvio ja ainevirtaamat eivät pe- rustu saman vuoden analyysituloksiin.

Päästöt maaperään ja pohjaveteen

Keisarinsuo-Timonsuo ei aiheuta päästöjä maaperään eikä maaperän saastumisen vaaraa.

Päästöt ilmaan

Turvetuotannon mahdolliset pölyhaitat liittyvät pääasiassa energiakäyttöön tarkoitetun jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat tuotantokaudelle. Tuotetun turpeen laatu vaikuttaa pölyävyyteen: mitä maatuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Myös sääolosuhteet, etenkin tuulen voimakkuus ja suunta vaikuttavat pölyämiseen ja pölyn leviämiseen. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään lisääntyneen tulipaloriskin vuoksi.

Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttavat myös asutuksen tai vesistön lähei- syys, maaston muodot sekä suojaavan puuston esiintyminen.

Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Aumauksesta ja lastauksesta aiheutuvia pölyhaittoja voidaan parhaiten vähentää sijoittamalla aumat suojaisiin paikkoihin ja mahdollisimman kauas asutuksesta.

Mekaanisen tuotantomenetelmän sekä aumauksen aiheuttama pölyhaitta voi tuulen ollessa voimakasta haitallisimmillaan ulottua noin 300–400 met- rin päähän työmaan reunasta. Turvepöly ei enää sanottavasti lisää las- keumaa yli 1 000 metrin päässä tuotantoalueesta.

Melu

Tuotantokaudella melua aiheutuu työkoneiden liikkumisesta turvekentällä sekä turpeen kuormauksesta. Tuotannosta aiheutuva melu ei ole jatkuvaa, sillä tuotantopäiviä on vuodessa noin 40–50. Tuotantopäivinä turvekonei- den aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuo- tantotilanteesta ja säästä riippuen.

Myös turvekuljetuksista voi aiheutua ajoittain lisääntynyttä liikennemelua.

Ajoneuvojen melu syntyy moottorista, tuulettimesta, imusta, renkaista ja il- mavirtauksesta. Pienillä nopeuksilla ajettaessa on moottorimelu suurin, kun taas suurilla nopeuksilla kovin ääni on peräisin renkaista ja ilmavirtaukses- ta. Tien melutasoon vaikuttavat eniten ajoneuvojen määrä ja nopeus sekä raskaiden ajoneuvojen osuus. Oma osuutensa on myös tien päällysteellä ja sen kunnolla sekä tien pituuskaltevuudella. Ympäristössä koettu melu puolestaan riippuu mm. etäisyydestä tiehen, tien ja kohteen välisestä kor- keuserosta, säätilasta, maanpinnan laadusta, kasvillisuudesta ja siitä, onko välissä melun leviämistä estäviä maastomuotoja tai rakenteita.

Keisarinsuo-Timonsuolla tuotetaan jyrsinturvetta Haku-menetelmällä, joka on melko vähän melua aiheuttava menetelmä.

Keisarinsuo-Timonsuon turvetuotannon aiheuttaman melun leviämistarkas- telu on tehty Kärkölän Järvelänsuolle tehdyn leviämismallilaskelman perus- teella (Yli-Pirilä ym. 2001). Laskelmissa maasto on oletettu avoimeksi ja maanpinta kovaksi, joten este- tai kasvillisuusvaimenemista ja maanpinnan vaikutusta ei tarkastelussa ole otettu huomioon. Hakumenetelmällä ja me- kaanisella vaunumenetelmällä 45 dB:n meluvyöhyke ulottuu noin 140 met- rin päähän tuotantoalueen reunasta. 55 dB:n vyöhyke on lähellä tuotanto- alueen reunaa.

Ympäristölupavirastoon 19.1.2004 toimitetun täydennyksen mukaan Keisa- rinsuo-Timonsuolla käytetään vetokoneina noin 100 kW:n tehoisia maata- loustraktoreita. Tuotantoalueen lähivuosina pienentyessä voidaan joutua tuotannossa siirtymään mekaanisen kokoojavaunun käyttöön, jonka melu vastaa nykyisin käytössä olevan Haku-menetelmän melua.

Jätteet

Tuotantoalueella syntyy vuosittain sekajätettä, jäteöljyä ja muita öljyisiä jät- teitä. Jätteiden keräilypiste sijaitsee työmaan tukikohdassa. Jäteöljyt ja muut ongelmajätteet toimitetaan työmaalta Itäsuon turvetyömaan tukikoh- taan, josta ne toimitetaan tuotannon päätyttyä syksyllä Ekokem Oy:lle.

Työmaalla ei ole kiinteitä rakennuksia eikä vesijohtoa ja viemäröintiä.

Työmaalle on laadittu jätehuoltosuunnitelma, jota päivitetään tarpeen mu- kaan vuosittain. Suunnitelmasta käyvät ilmi mm. jätteiden poiskuljettami-

sesta vastaavat tahot sekä keräysastioiden tyhjennysvälit. Jätteiden keräi- lystä ja poistoimittamisesta vastaa Vapo Oy.

TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ

Alueen hydrologia

Keisarinsuo-Timonsuo sijaitsee Poikajoen (59.163) valuma-alueella, joka on osa Muhosjoen valuma-aluetta (59.16). Turvetuotantoalueen vesien varsinainen vaikutusalue on Poikajoki, mutta vaikutusten voidaan arvioida ulottuvan lievinä myös noin 14 km alempana sijaitsevaan Muhosjokeen, johon Poikajoki laskee. Poikajoen valuma-alueen pinta ala on 147,18 km² ja järvisyys 0,52 %. Muhosjoen alaosan valuma-alueen pinta ala on 313,90 km² ja järvisyys 0,27 %.

Lähimmillä virtaamamittauspaikoilla Oulujoen Jylhämässä virtaamat ovat olleet vuosina 1961–1990 keskimäärin 11,2 ja 11,3 l/s km². Koska Poikajo- en valuma-alueen koko sekä järvisyysprosentti poikkeavat huomattavasti Oulujoen valuma-alueesta, joen kuormitus- ja ainevirtaamalaskelmissa on syytä käyttää pienille valuma-alueille paremmin soveltuvaa yleisesti käytet- tyä keskimääräisen valuman määrää, 9 l/s km². Keisarinsuo-Timonsuolla ei ole ollut kuormitustarkkailua eikä alueen virtaamista ja valumista ole tietoa.

Alueen luonto ja suojelukohteet

Keisarinsuo-Timonsuon turvetuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei ole suojelualueita. Lähimmät Natura-alueet ovat noin 5–10 kilometrin etäi- syydellä turvetuotantoalueesta. Nämä suojelualueet ovat Muhosjoen ja Poikajoen alue, joka on maisemallisesti arvokas eroosiolaakso ja Keisarin- suo-Timonsuolta länsilounaassa sijaitseva Löytösuon, Karpassuon ja Rei- käsuon alue. Tuotantoalueesta etelään sijaitsee Rokuan Natura-alue, jon- ka sisään jää rantojensuojeluohjelman alueita sekä Rokuan kansallispuis- to.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen Natura 2000 -verkostoa koske- van tiedoston mukaan Muhosjoki ja sen sivujoki Poikajoki ovat ns. Muhos- muodostuman alueella. Tämä hautavajoama syntyi 1 300 miljoonaa vuotta sitten peruskallion vajotessa. Sen jälkeen altaaseen kertyi savea ja hiek- kaa, jotka peittyivät irtaimilla maa-aineksilla. Jääkauden jälkeen Muhosjoki uursi syvän eroosiolaakson vajoaman peittämiin maalajeihin. Alueen eroosiolaaksot ovat geologisesti ja geomorfologisesti ainutlaatuisia ja alue on maisemallisesti erittäin arvokas. Alueen uomat ovat hyvin mutkaisia ja vanhat jokiuomat ovat tyypillisiä. Jokivarsilla on kapealti tulvamaita. Alueen metsät ovat karuja hiekkaisesta maaperästä johtuen. Sen sijaan Muhosjo- en eroosiolaaksoissa kasvillisuus on erittäin rehevää ravinteikkaasta maa- perästä ja suotuisista kosteusoloista johtuen. Alueella on rehevää rinne- ja joenvarsilehtokasvillisuutta. Uomien varsilla on lisäksi luhtaisuutta ja lähtei- syyttä sekä paikoitellen tulvaniittyjä. Ruostevetiset lähteiköt ovat tyypillisiä alueella. Kasvillisuuteen kuuluu huomattava määrä eteläisiä lajeja, joita jotkut ovat levinneisyytensä pohjoisrajoilla. Poikajoen rinnelaitumet ovat maakunnallisesti arvokas perinnebiotooppi.

Alueesta Liimanninkosken lehto ja Poikajoen lehto kuuluvat valtakunnalli- seen lehtojensuojeluohjelmaan. Liimanninkosken alue on perustettu lehto- jensuojelualue. Poikajoen eroosiolaaksot kuuluvat valtakunnalliseen harju-

jensuojeluohjelmaan. Poikajoen lettojen alue on luonnonsuojeluohjelmien ulkopuolinen alue. Kohteen suojelu toteutetaan lakisääteisenä luonnonsuo- jelualueena ja harjualueella maa-aineslain nojalla.

Alueen luontodirektiivin mukaisina luontotyyppeinä on mainittu muun mu- assa pikkujoet ja purot sekä lehdot. Priorisoituja luontotyyppejä alueella edustavat puustoiset suot ja tulvametsät. Lintudirektiivin liitteen I lintuna on mainittu pyy ja luontodirektiivin liitteen II lajeina saukko ja lettorikko.

Asutus ja muu rakennettu ympäristö

Keisarinsuo-Timonsuon turvetuotantoalueen välittömässä läheisyydessä (≤ 500 m) sijaitsee kolme kiinteistöä. Lähin kiinteistö on satunnaiskäytössä oleva metsästysseuran maja, joka sijaitsee hankealueen luoteisreunalla, noin 150 metrin etäisyydellä lohkon 2 reunasta. Lounais- ja koillispuolen asutukseen on tuotantoalueelta matkaa 300–500 m.

Suoalueen koillispuolella sijaitsevan asuinrakennuksen vierestä kulkee Ka- jaani-Oulu rautatie.

Vesistön tila ja käyttö

Vedenlaatu

Poikajoen vesi on tarkkailutulosten perusteella turvetuotantoalueen las- kuojan alapuolella humuspitoista, ravinteikasta ja väriltään tummaa. Ra- vinnepitoisuuksiensa puolesta vesi on ollut rehevien vesistöjen tasolla.

Hakemuksessa on esitetty vedenlaatutietoja Poikajoen havaintoasemilta vuosilta 1991–2000. Kormun havaintoasemalta tietoja on vain vuosilta 1991–1995 ja alimmalta havaintopaikalta, läheltä laskupaikkaa Muhosjo- keen, vuosilta 1996–2000.

Poikajoen havaintopaikkojen vedenlaadun vertailua vaikeuttaa se, että ha- vainnot ovat osittain eri havaintojaksoilta. Ravinnepitoisuudet ovat olleet suurimpia alimmalla havaintopisteellä, joka sijaitsee lähellä joen laskupaik- kaa Muhosjokeen. Tämä johtuu todennäköisesti Muhosperän suunnassa olevan peltoalueen kuormituksesta, joka kulkeutuu alueelle pienen ojan tuomana. Ylemmällä Muhosperän havaintopaikalla pitoisuudet ovat olleet selkeästi pienempiä. 1–1,5 km Keisarinsuo-Timonsuon alapuolella Kormun havaintopaikalla kiintoaineen ja ammoniumtypen pitoisuudet ovat olleet ajoittain kevättulvien aikaan ja satunnaisesti kesällä runsaiden sateiden ai- kana suurempia kuin muilla havaintopaikoilla. Tämä voi ilmentää turvetuo- tantoalueelta tai muista hajakuormituslähteistä peräisin olevaa kuormitusta.

Vuonna 2003 Poikajoen Muhosperän havaintopaikalla kokonaisfosforipitoi- suus on ollut keskimäärin 111 µg/l osoittaen voimakasta rehevyyttä. Pitoi- suus oli samalla tasolla kuin vuonna 2000. Fosforista keskimäärin 36 % oli fosfaattimuodossa. Joki oli myös kokonaistypen suhteen rehevä, keski- määräinen kokonaistyppipitoisuus oli 719 µg/l. Typestä keskimäärin 53 % oli epäorgaanisessa muodossa. Typpipitoisuus oli selvästi alemmalla tasol- la kuin vuonna 2000. Kiintoainepitoisuus oli keskimäärin 3,5 mg/l, eikä poi- kennut juuri edellisestä vuodesta. Sähkönjohtavuus oli jokivesille normaalil- la tasolla, keskimäärin 10 mS/m. Poikajoen alaosan keskimääräinen ve- denlaatu ei ole oleellisesti muuttunut 1990-luvun alun tasosta.

Vesistöjen laadullisen käyttökelpoisuuden yleisluokituksen (Vesi- ja ympä- ristöhallitus 1988) mukaan Poikajoki kuuluu luokkaan "välttävä/huono".

Poikajoen kuuluminen luokkaan "huono" johtuu suuresta fosforipitoisuu- desta. Fekaalisia streptokokkeja vedestä ei ole mitattu.

Kalatalous

Muhosjoen keskiosasta on tehty kalatalousselvitys vuonna 1981. Muhos- joen 560 km²:n vesistöalue ulottuu Rokuan länsipuolisilta soilta Oulujo- keen, mihin Muhosjoki laskee Muhoksen kirkonkylän kohdalla. Poikajoen ja Muhosjoen yhtymäkohtaa pidettiin kalastustiedustelun kattaman alueen alarajana. Yläjuoksulla tiedustelu ulotettiin Kangasjoen suun yläpuolelle.

Muhosjoen alkuperäiseen paikalliseen kalastoon ovat kuuluneet hauki, harjus ja made, jotka ovat olleet tärkeimmät saaliskalalajit sekä ahven, lah- na, purotaimen ja särki.

Oulujoella ja sen sivu-uomilla on ollut vuosina 1997–2000 27–30 kirjanpi- tokalastajaa, joista 1–4 Muhosjoella tai Poikajoella. Muhosjoella on kalas- tettu heittovavoilla, joilla on saatu kirjolohta yli 1,0 kg/kalastuskerta. Hauki- ja harjussaaliit ovat olleet pieniä koko tarkkailujakson ajan.

Kalataloushallinnon istutusrekisterin tietojen mukaan vuosina 1996–2001 Poikajokeen on istutettu Muhoskylän osakaskunnan ja Kylmälän osakas- kunnan toimesta noin 4 500 kirjolohta, 115 000 haukea, 150 000 lohta, 25 000 harjusta, 50 000 meritaimenta ja 400 puronieriää. Valtaosa istutuk- sista on toteutettu velvoitevaroilla ja osakaskuntien varoilla.

Tunturisuon turvetuotantoalueen vaikutusten selvittämiseksi tehtiin kalas- toa ja kalastusta koskeva kysely Poikajoen rantatilojen asukkaille. Kyse- lyyn vastanneista talouksista 16 harjoitti kalastusta Poikajoessa. Yleisim- mät saaliskalalajit ja vuosisaaliit olivat kirjolohi (10 kg), ahven (4,5 kg), tai- men (33 kg), särki (7 kg), hauki (36 kg), made (1 kg) ja harjus (20,5 kg).

Kalastus keskittyi Poikajoen alajuoksulle. Yleisimmät pyydykset olivat ma- to-onki ja heitto- tai perhovapa. Kyselyyn vastanneista talouksista valtaosa piti joen vedenlaatua joko välttävänä tai huonona. Useimpien vastanneiden mielestä vedenlaatu on heikentynyt viime vuosina.

Puhelimitse haastatellun Muhoskylän kalastuskunnan esimiehen mukaan Poikajoen kaloissa on esiintynyt ajoittain varsinkin kuumina kesinä maku- haittoja ja keväisin Poikajoen vesistöalueella on kevättulvien aiheuttamaa sameutta.

Oulujoen ja sen sivuvesistöjen vuoden 2000 kalataloustarkkailun mukaan Oulujoesta rapu hävisi vuosien 1981–1982 aikana, jolloin ravuissa havait- tiin rapuruttoa. Rapukantaa on sittemmin elvytetty istutuksin. Ravustusta harjoitettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1997 Utajärven kalastuskunnan alueella. Rapukanta kuitenkin tuhoutui uudelleen 1990-luvun lopulla ja ny- kyisin alueella ei ole pyyntivahvaa kantaa.

Muu vesistön käyttö

Uiminen vähävetisessä uomassa ei ole juurikaan mahdollista. Hakemuk- sessa ei ole ilmoitettu muuta vesistön käyttöä.

Maaperä ja pohjavesiolot

Keisarinsuo-Timonsuon välittömässä läheisyydessä ei karttatarkastelun ja lähdekirjallisuuden perusteella sijaitse pohjavesialueita. Lähin pohjavesi- alue on Ahmakankaan alue, joka sijaitsee yli 5 kilometrin päässä turvetuo- tantoalueesta.

Ilmanlaatu, melutilanne ja liikenne

Keisarinsuo-Timonsuon lähiympäristössä ei ole ilmoitettu pölyämistä tai melua aiheuttavia toimintoja.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin

Keisarinsuo-Timonsuon turvetuotantoalue on kokonaisuudessaan toimin- nassa olevaa tai osittain jo tuotannosta poistettua tuotantoaluetta, joten turvetuotanto ei aiheuta enää uusia muutoksia maisemaan.

Hakijan käsityksen mukaan Keisarinsuo-Timonsuon turvetuotantotoiminta ei aiheuta negatiivisia ympäristövaikutuksia tai niiden vaaraa.

Vaikutus pintavesiin

Vaikutus vedenlaatuun

Keisarinsuo-Timonsuolla kuormituksen vaikutusta Poikajoen ravinnepitoi- suuksiin voidaan laskea laimenemissuhteiden perusteella. Tosin ainevir- taamalaskelmat yliarvioivat kuormituksen vaikutusta, koska laskennassa kuormitus siirretään sellaisenaan alavirtaan, vaikka käytännössä ravinteet ja kiintoaine osittain sitoutuvat ja sedimentoituvat kulkeutuessaan vesistös- sä. Laskennassa on käytetty Keisarinsuon ja Timonsuon vuosien 2000–

2002 arvioitua keskimääräistä kuormitusta sekä Poikajoen keskivirtaamaa, joka on laskettu arvioidun keskimääräisen valuman ja valuma-alueen pinta- alan avulla. Poikajoen keskivirtaamaksi saadaan 1,3 m³/s.

Turvetuotantoalueen vesien teoreettiseksi pitoisuuslisäksi Poikajoessa saadaan fosforin osalta 0,56 µg P/l, typen osalta 11,7 µg N/l ja kiintoaineen osalta 81 µg/l.

Poikajoen veden nykyinen laatu huomioon ottaen Keisarinsuo-Timonsuon kuormituksen aiheuttamilla laskennallisilla pitoisuusmuutoksilla ei ole oleel- lista vaikutusta vedenlaatuun. Kuormitus kuitenkin lisää omalta osaltaan lievästi alapuolisen vesistön rehevyyttä ja veden tummuutta. Arvioidut kiin- toainelisäykset ovat alhaisia kaikissa virtaamatilanteissa, ja vaikutukset pohjan madaltumiseen jäänevät suvantokohdissakin hyvin lieviksi. Vaiku- tukset näkyvät pääasiassa Poikajoen keskijuoksulla ja erittäin lievinä Mu- hosjoessa.

Keisarinsuo-Timonsuon päästöt eivät tule lisääntymään nykyisestä, vaan pienenevät tuotantoalueen pienentyessä, joten vesistövaikutukset tulevat

jatkossa muutaman vuoden olemaan nykyisen kaltaisia ja sen jälkeen oleellisesti vähäisempiä.

Vaikutus kalastoon ja kalastukseen

Poikajoella kuormituksen kalataloudelliset haitat näkyvät selvimmin erilai- sina kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liittyvinä haittoina kuten mm. veden tummuus, pyydysten likaantuminen ja pohjan liettyminen. Sei- sovien pyydysten käyttö, katiskaa lukuun ottamatta, on joen mataluudesta johtuen lähes olematonta. Makuvirheiden esiintyminen kaloissa lämpimän veden aikana on Poikajoen kaltaisessa vesistössä mahdollista ilman turve- tuotantoalueen kuormitustakin. Kalastushaittoja on esiintynyt Poikajoella ilmeisesti jo pitkään ja niitä esiintyisi myös ilman turvetuotantoalueen kuormitustakin.

Vaikutus maaperään ja pohjaveteen

Keisarinsuo-Timonsuon turvetuotannosta ei aiheudu vaikutuksia alueen maaperään ja pohjaveteen.

Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus

Keisarinsuo-Timonsuon turvetuotanto voi ajoittain (kaakkois-etelä- lounaistuulen vallitessa) aiheuttaa pölyhaittaa tuotantoalueen luoteispuolel- la noin 150 metrin päässä sijaitsevalle lähimmälle kiinteistölle. Koska ky- seessä on satunnaisessa käytössä oleva metsästysseuran maja, pölyhaitat eivät ole erityisen merkittäviä. Muillakin kahdella lähikiinteistöillä, jotka ovat vakituisessa käytössä, voi pölyhaittoja ilmetä voimakkaiden tuulien aikana.

Hakijan tietojen mukaan pölyhaitoista ei kuitenkaan ole tehty valituksia.

Lähimmällä ilmastoasemalla Muhoksella ei ole tuulimittaria, joten tarkkaa vallitsevaa tuulen suuntaa ei ole tiedossa Keisarinsuo-Timonsuolla. Lä- himmät mittausasemat ovat Kajaanissa ja Oulussa. Kajaanissa vallitseva tuulen suunta on etelä (vuoden keskiarvo) ja Oulussa kaakko (Ilmatieteen laitoksen tiedonanto). Suurimmat todennäköisimmät pölyhaitat voivat esiin- tyä tuotantoalueen pohjois- ja luoteispuolella.

Melun ja tärinän vaikutukset

Tuotantoalueen toiminnot voivat epäsuotuisissa olosuhteissa aiheuttaa melulle annettujen ohjearvojen ylityksiä turvetuotantoaluetta lähimpänä, noin 150 metrin etäisyydellä sijaitsevassa asuinkiinteistössä. Haitta lienee kuitenkin vähäinen, koska kyseessä on satunnaisesti käytetty metsästys- maja. Keisarinsuo-Timonsuon ympäristössä on kolme alle 500 metrin päässä sijaitsevaa kiinteistöä, joissa satunnaisen meluhaitan esiintyminen voi olla mahdollista. Tuotantoalueen ja kyseisten rakennusten väli on met- säistä aluetta, joka vaimentaa tehokkaasti melua. Suoalueen koillispuolella sijaitsevan asuinrakennuksen vieressä on Kajaani-Oulu rautatie, jonka ajoittain aiheuttama melu lienee voimakkaampi kuin turpeen tuotannosta ja toimituksista aiheutuva melu. Meluhaitoista ei ole tehty valituksia.

Turvekuljetusten ajoittainen meluhaitta ei ole merkittävä, koska tiellä liikkuu muutoinkin paljon raskasta liikennettä.

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Keisarinsuo-Timonsuon turvetuotantoalue on kuulunut Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen Oulujoen vesistöalueella sijaitse- vien turvetuotantosoiden tarkkailuohjelmaan. Yhteistarkkailu on ollut käyn- nissä vuodesta 1988 lähtien. Ohjelma koostuu kuormitus- ja vesistötarkkai- lusta. Periaatteena on ollut, että kuormitustarkkailuun valittujen soiden tu- losten perusteella on laskettu menetelmäkohtaiset ominaiskuormitusluvut.

Näiden lukujen avulla on arvioitu alueen kaikkien turvetuotantosoiden kuormitus. Vesistötarkkailupisteet on valittu pääasiassa tarkkailusoiden alapuolisesta ja mahdollisesti yläpuolisesta vesistöstä.

Hakemuksen liitteenä on Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden vuosien 2003–2005 käyttö- ja kuormitustarkkailuoh- jelma, johon Keisarinsuo-Timonsuo kuuluu. Pohjois-Pohjanmaan ympäris- tökeskus on hyväksynyt ohjelman 18.6.2003. Liitteenä on myös Oulujoen yhteistarkkailuohjelma vuosille 2002–2003.

Hakemuksen liitteenä on Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväk- symä Oulujoen turvetuotantoalueiden kalataloustarkkailuohjelma vuosina 2002–2008.

Hakija on täydennyksenä toimittanut Keisarinsuo-Timonsuon käyttö-, pääs- tö- ja vaikutustarkkailuohjelman.

Käyttötarkkailu

Tuotantoalueella pidetään päiväkirjaa, johon merkitään säätiedot, ojien ja vesiensuojelurakenteiden rakentamis-, kunnossapito- ja puhdistusajan- kohdat ja kaikki sellaiset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta suolta lähte- vän veden laatuun tai kuormitukseen.

Päästötarkkailu

Keisarinsuo-Timonsuon turvetuotantoalueelta lähtevän veden laatua tark- kaillaan laskeutusaltaiden alapuolella olevasta tarkkailupisteestä.

Keisarinsuo-Timonsuon turvetuotantoalueella altaiden alapäässä on pato- rakenteet, mutta huonojen laskuolosuhteiden vuoksi niistä ei pystytä mit- taamaan virtaamaa luotettavasti. Virtaama arvioidaan muiden edustavien virtaamasoiden perusteella.

Uudella rakennettavaksi esitetyllä laskeutusaltaalla voidaan mitata virtaa- mia korvaamalla virtaamansäätöpato kolmiomittapadolla. Tuotannon lop- puvaiheessa luotettava virtaaman mittaus käy tälläkin altaalla mahdotto- maksi, koska riittävää pudotuskorkeutta ei voida vähäisistä laskusuhteista johtuen järjestää mittapadolle aiheuttamatta tuotantoalueen vettymistä ja tulvavaaraa. Tulva-aikana Keisarinsuo-Timonsuon vesimäärän luotettava mittaaminen ei ole mahdollista.

Vedenlaatua tarkkaillaan noin kymmenen vuoden jaksoissa siten, että tarkkailuvuosia on jakson aikana kaksi. Keisarinsuo-Timonsuo on päästö- tarkkailussa vuosina 2007 ja 2011.

Vesinäytteet otetaan kahden viikon välein viikoilla 20–38 (15.5.–30.9).

Päästötarkkailunäytteistä määritetään aina kiintoaine, COD_Mn, Kok.P,

Kok.N. Lisäksi kolme kertaa kesässä määritetään PO4-P, NO2+3-N, NH4-N, rauta ja pH.

Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina.

Vaikutustarkkailu

Päästötarkkailuvuosina tarkkaillaan myös laskuojan ala- ja yläpuolisen ve- sistön vedenlaatua. Alapuolinen piste sijaitsee Poikajoessa noin 5 km las- kuojan purkukohdasta. Yläpuolinen piste sijaitsee noin 1,5 km laskuojan purkukohdasta ylävirtaan.

Näytepisteiltä otetaan neljä näytettä, joista ensimmäinen kevättulvan ai- kaan huhti-toukokuussa ja muut kolme heinä- elo- ja syyskuussa. Näytteis- tä määritetään lämpötila, happi, pH, sähkönjohtavuus, väri, COD_Mn, a- klorofylli (heinä-syyskuu) ja kiintoaine. Näytteenoton yhteydessä mitataan näkösyvyys. Lisäksi määritetään kiintoaineen hehkutushäviö, jos kiinto- ainepitoisuus on yli 20 mg/l.

Raportointi

Vesistö- ja päästötarkkailun tulokset toimitetaan viimeistään kahden viikon kuluessa näytteenotosta sähköpostilla Pohjois-Pohjanmaan ympäristö- keskukselle ja Muhoksen ja Utajärven kunnan ympäristönsuojeluviran- omaiselle sekä Vapo Oy:lle. Tulokset lähetetään tarkkailukauden jälkeen myös paperikopiona. Päästötiedot toimitetaan sähköisessä muodossa siir- rettäväksi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään (Vahti). Samoin ilmoite- taan mahdolliset näytteenottajan havaitsemat vedenlaatuun vaikuttavat te- kijät. Poikkeavista tuloksista otetaan heti yhteys hakijaan ja ympäristökes- kukseen.

Päästö- ja vesistötarkkailutulokset raportoidaan samassa raportissa, jossa tarkastellaan Keisarinsuo-Timonsuon kuormituksen vaikutusta alapuoli- seen vesistöön. Raportin tulee olla valmis tarkkailuvuotta seuraavan vuo- den maaliskuun loppuun mennessä. Raportointi tehdään osana valmisteilla olevaa Oulujoen vesistöalueen turvetuottajien yhteistarkkailua, jolloin ra- portoinnissa noudatetaan sovittuja käytäntöjä ja esitystapoja.

Raportit toimitetaan Vapo Oy:lle, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksel- le, tarkkailukohteiden kuntiin, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle sekä Suomen ympäristökeskukselle.

Ohjelma on voimassa seuraavan lupajakson ajan ja siihen voidaan tehdä muutoksia hakijan ja ympäristökeskuksen kesken sopimalla.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Turvetuotantotyön ajankohta, kuiva kesäkausi ja työn luonne aiheuttavat ympäristölle paloturvallisuusriskin. Sen minimoimiseksi ja perustietojen ja- kamiseksi sidosryhmille laaditaan työmaille vuosittain turvallisuussuunni- telma. Suunnitelmista ja ohjeista annetaan koulutusta ja ne jaetaan työ- maalla toimivalle henkilöstölle ja yrittäjille. Työmaille on nimetty palo- ja pe- lastusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Työmailla on tarvittava alkusam-

mutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnet- tomuustilanteiden varalle.

Paloviranomaisille toimitetaan vuosittain päivitetyt paloturvallisuussuunni- telmat. He tekevät ennen tuotantokauden alkua arviointi- ja tutustumis- käyntejä työmailla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Viran- omaiset osallistuvat tuotantoyksiköiden palosuojelukoulutukseen ja harjoi- tusten pitämiseen.

Keisarinsu-Timonsuolla ei ole sellaisia vesiensuojelurakenteita, jotka aihe- uttaisivat erityistä riskiä ympäristölle.

Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuk- siin liittyen ohjeita ja velvoitteita.

Ympäristövahinkovakuutus

Vapo Oy:llä on ympäristövahinkovakuutus.

VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET

Kalataloudelliset velvoitteet

Keisarinsuo-Timonsuon toiminta ei aiheuta tilakohtaista korvattavaa haittaa hankkeen lähialueen tiloille eikä alapuolisen vesistön rantatiloille tai vesi- alueiden omistajille.

Turvetuotantoalueen toiminta aiheuttaa niin vähäistä haittaa Poikajoen ka- lastolle ja kalastukselle, että se ei edellytä kompensaatioistutuksia eikä haittojen kompensointia kalatalousmaksulla.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksen täydennykset

Hakemusta on täydennetty:

– 25.9.2003 (mm. vesiensuojelun tehostamistoimet, virtaamanmittaus) – 3.12.2003 (mm. laskeutusaltaiden mitoitustietoja, vesiensuojelun te-

hostaminen)

– 16.2.2004 (Keisarisuo-Timonsuon tarkkailuohjelma) – 4.6.2004 (pintavalutuskentän rakentamiskustannukset)

– 21.1.2005 (Keisarinsuo-Timonsuon hyödynnettävissä oleva turvemää- rä)

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympä- ristölupavirastossa sekä Utajärven ja Muhoksen kunnissa 15.10.–

14.11.2003 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkai- semisesta on lisäksi ilmoitettu 25.9.2003 sanomalehti Kalevassa. Ympäris-

tölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuk- selta, Utajärven kunnalta, Utajärven kunnan ympäristönsuojelu-, tervey- densuojelu- ja kaavoitusviranomaiselta sekä Muhoksen kunnan ympäris- tönsuojeluviranomaiselta.

Lausunnot

1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

Ympäristökeskus on huomauttanut, että hakemuksen mukaan lohkojen 9 ja 10 länsipuolinen alue soveltuisi pintavalutukseen, mutta vaatisi pump- paamon. Tuotannon on arvioitu kestävän vuoteen 2015 saakka, joten toi- minta-aikaa on runsaasti jäljellä ja vesiensuojelun kustannukset jakaantui- sivat pitkälle ajalle. Käytettäessä nykyisiä vesiensuojelurakenteita alueella on kuivatusvaikeuksia. Yleensä niissä tapauksissa joudutaan siirtymään pumppaukseen. Tällöin pintavalutukseen siirtyminen olisi kätevää ja kus- tannukset eivät olisi pelkästään vesiensuojelullisia.

Suomen Natura 2000 -suojeluverkostoehdotukseen sisältyy "Muhos- ja Poikajoen alue", joka kattaa valtakunnallisen harjujensuojeluohjelmakoh- teen sekä sen lisäksi Liimanninkosken ja Poikajoen lehdot, jotka sisältyvät valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan.

Keisarinsuolla lohkolla 8 oleva auma-alue saattaa aiheuttaa sijaintinsa vuoksi pölyongelmia lähikiinteistölle, ja muutenkin asutuksen läheisyydestä johtuen pölyhaittoja saattaa esiintyä.

Hakemuksessa arvellaan varsinaisen vaikutusalueen olevan Poikajoki, mutta lieviä vaikutuksia arvellaan olevan myös 14 km alempana sijaitse- vassa Muhosjoessa.

Poikajoki on ilmoitettu kalataloudellisesti ja luonnonsuojelullisesti arvok- kaaksi pienvedeksi. Pienvesien inventoinnin loppuraportissa (8.2.1993) Poikajoki on rajattu pois, mutta se ei kuitenkaan vähennä sen merkitystä pienvetenä.

Keisarinsuo-Timonsuon turvetuotantoalue kuuluu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden käyttö- ja kuormitustark- kailuohjelmaan vuosina 2003–2005, Oulujoen yhteistarkkailuohjelmaan vuosina 2002–2003 sekä Oulujoen turvetuotantoalueiden kalataloustark- kailuohjelmaan vuosina 2002–2008. Hakemuksessa on sekoitettu tarkkai- lujen sisältö; Oulujoen yhteistarkkailu ei sisällä turvetuotannon kuormitus- tarkkailua, vaan yhteistarkkailun raporttiin liitetään ainoastaan yhteenveto- taulukko kuormitustarkkailun tuloksista.

Jos ilmenee, ettei alueella pystytä mittaamaan virtaamia, on Keisarinsuo- Timonsuon turvetuotantoalueelta lähtevän veden laatua jatkossa joka ta- pauksessa seurattava.

Ympäristökeskus on katsonut, että vesiensuojelun tasoa ei täysin pysty ar- vioimaan, koska mm. laskeutusaltaiden mitoitustiedot puuttuvat. Korkein- taan käytössä on vesiensuojelun perustaso. Vesiensuojelua on syytä te- hostaa hakijan esityksen mukaisesti mutta myös muita keinoja käyttäen.

Mikäli siirrytään pumppaukseen, on viimeistään siinä yhteydessä otettava käyttöön pintavalutus.

Koska toiminnasta saattaa aiheutua pölyhaittoja läheiselle asutukselle, on pölyasiat otettava huomioon. Mikäli on tarve siirtyä imuvaunuun, on silloin käytettävä pölyämätöntä imuvaunua (syklonein varustettu). Lisäksi asutuk- selle aiheutuvien pölyhaittojen vähentämiseksi on myös tuulen suunnan ja voimakkuuden huomioon ottamisesta syytä määrätä luvassa.

Vesienkäsittelyn ja -suojelun tasoa ei tule heikentää nykyisestä missään ti- lanteessa. Mikäli tavanomaisten laskeutustilojen ylläpito sarkaojien yhtey- dessä estyy, tulee kiintoaineen laskeutus toteuttaa muilla alueelle soveltu- villa ratkaisuilla tai korvata laskeutus vähintään vastaavantehoisella mene- telmällä.

Mikäli lupakaudella tehdään massansiirtoja, on niistä etukäteen ilmoitetta- va ympäristökeskukselle. Lupamääräyksiin tulee kirjata toimet poistunei- den alueiden jälkihoidosta. Elleivät tuotannosta poistuvat alueet siirry heti jälkikäyttöön, tulee ne aktiivisin hoitotoimenpitein (vesien johtamisjärjeste- lyt, nurmetukset, istutukset ym.) saattaa sellaiseen tilaan, että vesistöön aiheutuva kiintoaine- ja ravinnekuormitus estyy. Hakijan esitys siitä, että se pitää omistuksessaan olevien tuotannosta poistettujen alueiden vesiensuo- jelurakenteet kunnossa noin kahden vuoden ajan sen jälkeen, kun niille ei enää johdeta turvetuotannon vesiä, voidaan hyväksyä. Kunnossapitoa on syytä jatkaa vielä tämän jälkeen, ellei tuotannosta poistuneille alueille täs- sä ajassa ole tullut uutta käyttöä (jälkikäyttö) tai alue ole kasvittunut luon- taisesti.

2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus

Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että Poikajokeen on istutettu säännöllisesti lohikaloja ja tiedustelun perusteella niitä on myös saatu saa- liiksi. Kalastuksessa käytetään lähinnä vapapyydyksiä, joten kuormitus ei juurikaan aiheuta pyydysten likaantumisesta johtuvaa haittaa. Kalatalous- hallinnon istutusrekisterissä ei ole vuoden 1992 jälkeen merkintöjä Poika- jokeen tehdyistä harjusistutuksista, ja joessa on luultavasti luontaisesti li- sääntyvä harjuskanta, kuten Muhosjoessa. Vaikka turvetuotannosta johtu- vat ainepitoisuuksien lisäykset ovat kokonaispitoisuuksiin suhteutettuina pienehköjä, ne kuitenkin osaltaan aiheuttavat vahinkoa Poikajoen kalastol- le. Lupa Keisarinsuo-Timonsuon turvetuotannolle voidaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen lausunnon mukaan myöntää seuraavin ehdoin:

Lupa myönnetään olemaan voimassa toistaiseksi. Mikäli toimintaa on tar- peen jatkaa vuoden 2015 jälkeen, on hakemus lupamääräysten tarkistami- seksi jätettävä mainitun vuoden loppuun mennessä.

Hakija on määrättävä maksamaan vuodesta 2003 alkaen vuotuinen 180 euron suuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi hankkeen vaikutusalueel- la.

Hankkeen kalataloudellinen tarkkailu voidaan toteuttaa pääosin Oulujoen turvetuotannon yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Ohjelmaa on kuitenkin täydennettävä siten, että kohdan 2.2 mukainen kalastustiedustelu vuosien 2004 ja 2007 kalastuksesta tehdään myös Poikajoella.

3. Muhoksen kunnan ympäristölautakunta

Ympäristölautakunta on huomauttanut hakemusasiakirjojen puutteellisuuk- sista. Esitetyt turvetuotantoalueen vesiensuojeluratkaisut eivät täytä par- haan käyttökelpoisen tekniikan periaatetta, koska alapuolella sijaitsee Poi- kajoen Natura-alue. Lisäksi Poikajoki on Muhoksen parhaita ja suosituim-

pia virkistyskalastuskohteita. Turvetuotantoalueen sijainti arvokkaan Poika- joen yläjuoksulla edellyttää tavanomaista tiukempaa ympäristönsuojelun tasoa. Ympäristölautakunta on vaatinut, että pintavalutuskenttäjärjestelyt velvoitetaan rakentamaan ja ottamaan käyttöön vuoden 2004 elokuun lop- puun mennessä. Mikäli lupahakemuksessa esitettyä tehokkaampia vesien- suojelumenetelmiä ei ole teknisesti ja taloudellisesti toteutettavissa, lupavi- ranomaisen on vakavasti harkittava, voidaanko ympäristölupaa lainkaan myöntää. Toiminnanharjoittaja tulee velvoittaa järjestämään suokohtainen käyttö- kuormitus- ja vesistötarkkailu. Tarkkailutulokset tulee toimittaa Mu- hoksen ympäristönsuojeluviranomaiselle heti niiden valmistuttua. Myös poikkeuksellisista järjestelyistä, häiriötilanteista yms. ympäristöön vaikutta- vista asioista on valvonnan kannalta tärkeätä ilmoittaa kunnan ympäristön- suojeluviranomaiselle.

Muistutukset ja mielipiteet

4. AA (Niemelä RN:o 195:4 ja Arola RN:o 48:40, Muhos, Muhoskylä) Muistuttaja ovat ilmoittanut vastustavansa luvan myöntämistä. Hän on vii- tannut turvetuotannon vedenlaatuvaikutuksiin ja ilmoittanut siitä Poikajoen kalastolle aiheutuvista makuhaitoista.

5. BB (Syrjälä RN:o 2:23 ja osuus mm. tilasta Murto RN:o 13:6, Utajärvi, Utajärvi)

Muistuttaja on todennut, että turvetuotannon aloittamisen jälkeen Poikajo- en vesi on huomattavasti huonontunut väriltään ja kiintoainetta on tullut havaittavissa määrin. Kalasto ja vesistön virkistyskäyttö ovat loppuneet.

Nykyiset turvetuotannon vesiensuojelutoimet ovat osoittautuneet riittämät- tömiksi. Tulipalovaara on kasvanut, joten vakuutusvastuu on selvitettävä lupamääräyksissä. Alue on ollut tyypillinen hanhisuo, joten tuotannosta poistuneet alueet tulee määrätä kunnostettavaksi lintujärveksi.

6. CC (Jokiperä RN:o 48:51 Muhos, Muhoskylä)

Muistuttaja on huomauttanut Merikosken voimalaitoksen kalatiestä ja ka- lastonhoitosuunnitelmista Oulujoella ja sen sivujoilla sekä todennut, ettei nousukalojen lisääntymis- ym. olosuhteiden parantaminen onnistu, jos tur- vetuotanto sallitaan Poikajoen vaikutusalueella. Turvetuotannon aiheutta- malla jo aivan pienelläkin kuormituksella on selkeästi Poika-, Muhos- ja Oulujoen vesistöön ulottuva vedenlaatua ja muita ominaisuuksia heikentä- vä vaikutus. Suunnitellut lietealtaat eivät estä jokiin kohdistuvaa kiintoaine-, fosfori- typpi- ja muiden päästöjen kuormitusta. Ympäristölupaviranomai- sen on estettävä mainittujen jokien pilaaminen ja keskityttävä jatkossa nii- den parantamiseen ja suojeluun kaikilta saasteilta. Jokien parantamisen ympäristölupaviranomainen voi aloittaa antamalla kielteisen lausunnon lu- van hakijalle.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakija on 26.11.2003 toimittanut ympäristölupavirastoon vastineensa lau- sunnoista ja muistutuksista. Vastineissa hakija on lausunut seuraavaa:

1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

Hakija on ilmoittanut pintavalutuskentän käyttöönotosta, että Keisarinsuo- Timonsuolla on nykyisestä tuotantoalasta 5–7 vuoden kuluttua jäljellä arvi- olta 1/3, missä suhteessa myös alueelta saatava vuotuinen energiamäärä pienenee ja energiayksikköä kohden lasketut kustannukset kasvavat.

Hakija on toimittanut Oulujoen vuoden 2003 vesistötarkkailutulokset ja nii- hin perustuvaa lisätietoa Poikajoen vedenlaadusta. Hakija on katsonut, et- tä pitoisuusmuutosten laskeminen nettokuormituksella ei aliarvioi kuormi- tusta Keisarinsuo-Timonsuolla, missä huomattava osa alueesta on ollut metsäojitettuna ennen alueen ojittamista turvetuotantoa varten.

Päästötarkkailupisteenä voidaan mahdollisia tulva-aikoja lukuun ottamatta käyttää laskeutusaltaan 5 mittapatoa. Kun laskeutusallas on tarkkailussa, virtaamansäätöä ei voida käyttää.

2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus

Hakemussuunnitelmassa esitetyn mukainen toiminta aiheuttaa niin vähäis- tä haittaa Poikajoen kalastolle ja kalastukselle, ettei se edellytä kompen- saatiotoimia. Mikäli kalatalousmaksu määrätään, tulee siinä ottaa huomi- oon alueen voimakas tuotantopinta-alan ja samalla kuormituksen piene- neminen sekä vesiensuojelun tehostaminen. Asia tulee huomioon otetuksi, kun vaadittu kalatalousmaksu määrätään 90 euron suuruisena. Luvan kes- tosta ja tarkkailusta esitetyn osalta hakijalla ei ole ollut huomautettavaa.

3. Muhoksen kunnan ympäristölautakunta

Muhosjoen ja Poikajoen Natura-alue on lähimmillään noin 10 km:n etäi- syydellä Keisarinsuo-Timonsuosta. Turvetuotantoalueen nykyisellä eikä tu- levallakaan vesien johtamisella ei vaaranneta niitä arvoja, joiden perusteel- la alue on valittu Natura 2000 -ohjelmaan.

Vesiensuojelun tehostamisen osalta hakija on viitannut Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunnosta annettuun vastineeseensa.

Keisarinsuo-Timonsuo on vanha tuotantoalue, josta on jo turpeen loppumi- sen vuoksi poistettu huomattavia alueita tuotannosta ja lähivuosina tullaan poistamaan yhä enenevässä määrin. Hakija on esittänyt vesiensuojelun tehostamiseksi yhden uuden laskeutusaltaan rakentamista varustettuna virtaamansäädöllä. Esitetyillä vesiensuojelurakenteilla luvan myöntä- misedellytykset täyttyvät. Käyttö- päästö- ja vaikutustarkkailu on järjestetty hakemuksessa esitetyllä tavalla. Häiriötilanteista yms. ilmoitetaan vakiintu- neen käytännön mukaan sen kunnan ympäristöviranomaiselle, jonka alu- eella tuotantoalue sijaitsee.

4. AA

Kalastus Poikajoella keskittyy joen alaosalle lähimmillään noin 10 km:n etäisyydelle Keisarinsuo-Timonsuon tuotantoalueesta. Poikajoen kaloissa on kyselyjen mukaan havaittu ajoittaisia makuvirheitä ja niitä on ilmeisesti esiintynyt jo pitkään. Makuvirheiden esiintyminen kaloissa lämpimän veden aikana on Poikajoen kaltaisessa matalassa ja vähävetisessä vesistössä mahdollista ilman kaukana kalastusalueesta sijaitsevan, vain 0,8 % valu- ma-alueen alasta olevan Keisarinsuo-Timonsuon vähäistä kuormitustakin.

Alueen muun maankäytön osalta hakija on viitannut BB:n muistutuksesta lausuttuun.

5. BB

Ottaen huomioon Poikajoen koko ja vaihteleva vesimäärä etenkin joen keski- ja yläosalla, missä muistuttajan tila sijaitsee, sekä alueen maankäyt- tö ja siellä tehdyt toimenpiteet, ei muistutuksessa esitettyjä muutoksia voi kohdistaa yksin turvetuotannosta aiheutuviksi. Poikajoen valuma-alueella on hakemussuunnitelman mukaan peltoa yli 7 000 ha eli 7,3 % valuma- alueen alasta. Puustoisia turvemaita on yli 5 000 ha eli 35,3 % valuma- alueen alasta. Hakijan käsityksen mukaan puustoiset turvemaat ovat syn- tyneet, kun lähinnä matalaturpeiset suot on ojitettu, minkä voi päätellä kart- tatarkastelun perusteella valuma-alueen osituksesta. Näitä kuormituksel- taan turvetuotannon kanssa samaan suuntaan vaikuttavia maankäyttö- muotoja on Poikajoen alueella toteutettu yli 40-kertaisesti turvetuotantoon verrattuna. Turvetuotannon osuus esitetyistä haitoista on hyvin vähäinen.

Hakija on viitannut kalastustiedusteluun ja Muhoksen ympäristönsuojeluvi- ranomaisen lausuntoon ja todennut, ettei väite Poikajoen virkistyskäytön loppumisesta pidä paikkaansa. Keisarinsuo-Timonsuolla on perusvesien- käsittelytason täyttävät rakenteet, ja hakemuksen täydennyksessä on esi- tetty vesienkäsittelyn parantamismahdollisuudet, joista on päädytty laskeu- tusaltaan 5 rakentamiseen varustettuna virtaamansäädöllä. Tulipalovaaran ja alueen jälkikäytön osalta hakija on viitannut hakemussuunnitelmassa esitettyyn.

6. CC

Keisarinsuo-Timonsuon kokonaisuudessaan jo toiminnassa olevan turve- tuotantoalueen vaikutukset Poikajoen kalataloudellisesti merkityksellisim- pään alaosaan ovat hakemussuunnitelmasta ja edellä lausunnosta ja muista muistutuksista esitetyn perusteella vähäiset. Vaikutukset eivät näy Muhosjoessa ja Oulujoessa. Vaatimus luvan epäämisestä tulee perusteet- tomana hylätä.

Hakemuksen täydennys ja siitä kuuleminen

Hakija on ympäristölupaviraston kehotuksesta täydentänyt hakemusta 19.1.2004 ja 16.2.2004. Ympäristölupavirasto on 17.2.2004 pyytänyt Poh- jois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta lausuntoa hakemuksen täydennyk- sen johdosta.

Ympäristökeskus on muun muassa todennut, että laskeutusaltaiden mitoi- tuksia on selvitelty. Altaita 2 ja 4 voidaan syventää. Eristysojitusta on tar- koitus parantaa lohkojen 7 ja 8 välisellä alueella. Kun otetaan huomioon kahden uuden altaan rakentaminen, kahden vanhan altaan syventäminen, osan ulkopuolisten vesien ohjaaminen tuotantoalueen ohi sekä se, että al- taissa on patolaitteet sekä yksi virtaamansäätöpato, käytössä on vesien- suojelun perustaso. Tässä tapauksessa vesiensuojelun taso paranee ny- kyiseen tilanteeseen verrattuna. Toiminnassa tulee huolehtia, että vedet jakaantuvat tasaisesti altaille 2–4. Vesiensuojelua on syytä edelleen tehos- taa viimeistään siinä vaiheessa, jos siirrytään pumppukuivatukseen. Muilta osin ympäristökeskus on uudistanut aikaisemmin lausumansa.

Keisarinsuo-Timonsuon turvetuotantoalueen käyttö-, kuormitus- ja vesistö- tarkkailuohjelma on toimitettu ympäristölupavirastolle 16.2.2004. Hakija on esittänyt sitä toteutettavaksi valmisteilla olevan Oulujoen turvetuottajien yh- teistarkkailuohjelman puitteissa. Turvetuottajat ovat 27.2.2004 toimittaneet ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi Oulujoen alaosan turvetuotantoaluei- den käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelman vuosille 2004–2013.

Tällä hetkellä Keisarinsuo-Timonsuo kuuluu Oulujoen yhteistarkkailuohjel- maan, jonka jatkamisesta vuodelle 2004 on sovittu tarkkailuvelvollisten kanssa. Uuden yhteistarkkailuohjelman laatiminen on tarkoitus aloittaa vuoden 2003 tarkkailuraportin valmistuttua toukokuussa 2004. Turvetuo- tantoalueiden esittämät muutokset, kuten turvetuotannon kuormitustarkkai- lun yhdistäminen ohjelmaan, olisi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuk- sen näkemyksen mukaan tehtävissä yhteistarkkailuohjelmaa uusittaessa.

Turvetuottajien erillinen tarkkailuohjelma aiheuttaa turhaa päällekkäisyyttä näytteenotossa.

Hakijan esittämää Keisarinsuo-Timonsuon tarkkailuohjelmaa ei voida pitää riittävänä, vaan tarkkailulla on saatava enemmän tietoa alapuolisesta ve- sistöstä, Poikajoesta ja Muhosjoesta. Yhteistarkkailussa kustannuksia ja näytteenoton päällekkäisyyttä voidaan vähentää, koska vesistössä on useamman eri kuormittajan "yhteisiä pisteitä", joita tarkkailemalla kaikki saavat riittävän tiedon vesistön vedenlaadusta ja tilasta.

Ympäristökeskus ei ole vielä käsitellyt Oulujoen turvetuotantoalueiden tarkkailuohjelmaa tarkemmin kokonaisuutena. Tarkkailuohjelmasta tullaan tekemään hallintolain mukainen päätös. Ympäristökeskus tarkastelee täs- sä yhteydessä esitettyä tarkkailuohjelmaa ainoastaan Keisarinsuo- Timonsuon turvetuotantoalueen kannalta.

Jos esitetty Keisarinsuo-Timonsuon tarkkailuohjelma tullaan hyväksymään erillisenä ja osana turvetuottajien yhteistarkkailua, on siihen lisättävä Poi- kajoen alaosalle tarkkailupiste Poi3 Muhosperä (718404-346274) sekä Muhosjokeen Poikajoen alapuolelle piste Mu11 Muhosperä (718575- 346034). Molemmat havaintopaikat ovat olleet mukana Oulujoen yhteis- tarkkailussa, joten niistä on vertailutietoja aikaisemmilta vuosilta.

Poikajoen Keisarinsuo-Timonsuon yläpuolinen pisteen nimi, Poikajoki Kormu Poi20, on muutettava, koska samaa nimeä on käytetty aikaisemmin noin kaksi kilometriä alempana olevasta pisteestä Poi18 (7179070- 3471800). Ilmeisesti tästä pisteestä saatuja tuloksia vuosilta 1991–1995 oli esitetty myös lupahakemuksessa. Piste sijaitsee Keisarinsuo-Timonsuon laskuojan alapuolella ja tämä piste sopisikin paremmin alapuoliseksi tark- kailupisteeksi kuin hakijan tarkkailuohjelmassa esitetty Poi13 Korpela. To- dennäköisesti hakija on valinnut pisteen Poi13, koska se olisi samalla tule- vaisuudessa myös Tunturisuon alapuolinen havaintopiste. Keisarinsuo- Timonsuon alapuoliseksi tarkkailupisteeksi on vaihdettava Poikajoki Kormu Poi18.

Vesistötarkkailua on tehtävä vuosina 2007 ja 2010, eikä vuosina 2007 ja 2011, kuten ohjelmassa on esitetty. Koska turvetuotannon yhteistarkkai- lussa ei ole esitetty lainkaan vuosittain tehtävää seurantaa Poikajoesta tai Muhosjoesta Keisarinsuo-Timonsuon alapuolelta, ei neljän vuoden välein saatava tieto alapuolisesta vesistöstä ole riittävä vaikutusten seuraamisek- si. Tässä tapauksessa alapuolisen vesistön seurannan merkitys korostuu, koska suon virtaamia ei pystytä mittaamaan ja kuormitustarkkailu jää siten puutteelliseksi. Myös voimassa olevassa kalataloustarkkailuohjelmassa

noudatetaan kolmen vuoden rytmiä ja tarkkailu on keskitetty vuosille 2004 ja 2007.

Jos turvetuottajien tarkkailuohjelma tullaan hyväksymään, on ohjelman voimassaoloaika muutettava vuosille 2005–2011. Kuormitustarkkailu ja samanaikaisesti tehtävä vesistötarkkailu on edellä mainitun perusteella tehtävä kolmen vuoden välein eli vuosina 2007 ja 2010. Seitsemän vuoden tarkkailujakson ja kahden laajan tarkkailuvuoden pohjalta voidaan vuoden 2011 aikana tehdä tarvittavat muutokset seuraavalle tarkkailujaksolle. Kos- ka lainvoimaista päätöstä ohjelman hyväksymisestä ei ehditä mitenkään saamaan toukokuun 2004 alkuun mennessä, ei turvetuottajien esitys uu- den tarkkailuohjelman käynnistymisestä toukokuusta 2004 ole realistinen.

Ympäristökeskus on esittänyt, että turvetuottajat osallistuvat myös loppu- vuoden 2004 Oulujoen alaosan yhteistarkkailuohjelmaan.

Ympäristölupavirastoon täydennyksenä toimitettu Keisarinsuo-Timonsuon tarkkailuohjelma poikkeaa joiltakin osin turvetuottajien yhteistarkkailuoh- jelmasta. Koska Keisarinsuo-Timonsuon tarkkailua on esitetty tarkkailta- vaksi osana yhteistarkkailua, on näiden pienten poikkeamien osalta syytä noudattaa yhteistarkkailuohjelmaa.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on huomauttanut aikaisemmassa lausunnossaan hakemuksen puutteellisista vedenlaatutiedoista. Hakija ei ole korjannut puutteita täydennyksessään. Edelleenkin tarkat vedenlaatu- tiedot puuttuvat ja ne on esitetty pelkästään kuvina, joista ei käy ilmi edes se, onko kyseessä keskiarvot vai yksittäiset tulokset. Myöskään tarkkailu- pisteen sijainnista ei saa lupahakemuksesta selvää, tarkoittaako esimer- kiksi "Poikajoki alin" havaintopaikkaa Poikajoki Poi3 Muhosperä (718404- 346274) vai Poikajoki alapää (7184480-3460400). Uusimmat tulokset vuo- delta 2003 tarkkailupisteistä Poi3 ja Mu11 puuttuvat edelleen.

Katselmus

Ympäristölupavirasto on 2.6.2004 toimittanut asiassa katselmuksen, josta laadittu pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin.

Katselmuksessa hakijan edustaja on muun muassa selvittänyt, mihin ja mi- ten laskeutusallas 5 ja virtaamansäätö on suunniteltu rakennettavaksi. Li- säksi on tutustuttu muihin alueen olemassa oleviin ja suunniteltuihin ve- siensuojeluratkaisuihin. Hakija on ilmoittanut, ettei se sortumisvaaran takia esitä laskeutusaltaiden suurentamista. Katselmuksessa on tarkasteltu myös hakemuksessa esitettyä, pintavalutuskentäksi mahdollisesti soveltu- vaa aluetta, ja hakija on ilmoittanut toimittavansa ympäristölupavirastolle vielä tarkemman selvityksen pintavalutuskentän rakentamiskustannuksista.

Lisäselvitys

Hakija on 4.6.2004 toimittanut ympäristölupavirastoon lisäselvitystä pinta- valutuskentän rakentamisen kustannuksista. Selvityksen mukaan vesien johtaminen kentälle vaatii pumppaamon, pumppaamoaltaan ja purkuput- ken rakentamisen. Lisäksi on rakennettava pintavalutuskentän penkereet ja mittapato. Pintavalutuskentän rakentamiskustannukset (alv. 0%) koostu- vat seuraavista tekijöistä:

euro 1. Pintavalutuskentän penkereet (790 m) 2 800

2. Mittapato 1 000

3. Aggregaatti pohjarakenteineen 12 000 4. Kaksivaippainen polttoainesäiliö 1 600

5. Pumppu ja pumppauskaivo 9 000

6. Pumppausallas + verhoukset 1 000 7. Pump. purkuputkimateriaali (690 m) 16 000 8. Purkuputken rakentamiskustannukset 3 500 9. Purkuputken upottaminen maahan (550 m) 1 100

Kustannukset yhteensä 48 000

Tarkennetun kustannusarvion mukaan rakentamiskustannukset olisivat noin 48 000 euroa. Hakijan käsityksen mukaan kustannukset ovat kohtuut- toman suuret saavutettavaan hyötyyn verrattuna. Menetelmä olisi käytössä vain roudattomana kautena.

Timonsuon vesiensuojelua voidaan aiemmin esitetyn suunnitelman mukai- sesti tehostaa rakentamalla Timonsuon lohkojen 9 ja 10 vesien käsittele- miseksi virtaamansäädöllä varustettu laskeutusallas. Järjestely toteutetaan lainvoimaisen ympäristölupapäätöksen saamisen jälkeen siten, että järjes- tely on täysimääräisesti käytössä tuotantokaudella 2005.

MERKINTÄ

Ympäristölupavirastolla on tätä asiaa ratkaistessaan ollut esillä kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisu "Energiakatsaus 4/2004".

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U

YMPÄRISTÖLUPARATKAISU

Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoon Utajärven kunnassa sijaitsevalla Keisarinsuo-Timonsuolla sekä turvetuo- tantoalueen vesien johtamiseen laskuojan kautta Poikajokeen ja edelleen Muhosjokeen ja Oulujokeen. Suoala on yhteensä noin 111,8 ha.

Kalataloudellisten haittojen kompensoimiseksi määrätään kalatalousmak- su. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu muuta vesistöön tai sen käyt- töön kohdistuvaa vahinkoa.

Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä.

LUPAMÄÄRÄYKSET

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

Päästöt pintavesiin

1. Tuotantoalueelta vedet on johdettava 19.1.2004 ympäristölupavirastoon toimitetun täydennyksen liitteenä 2 olevan piirustuksen "Suunnitelmakartta"

MK 1:5 000 mukaisesti sekä muutoin hakemuksesta ilmenevästi alapuoli- seen vesistöön.

Lohkoilta 1 ja 3–8 vedet on johdettava ympäri vuoden laskeutusaltaiden 2–

4 kautta, lohkolta 2 laskeutusaltaan 1 kautta ja lohkoilta 9–10 virtaaman- säädöllä varustetun laskeutusaltaan 5 sekä laskeutusaltaiden 2–4 kautta laskuojaan.

Virtaamansäädöllä varustettu laskeutusallas 5 ja aiemmin käytöstä poistet- tu laskeutusallas 4 on otettava käyttöön ennen tuotantokautta 2005 sekä lohkojen 7 ja 8 välisen ulkopuolisen alueen vesien laskeutusaltaiden ohi johtamista tarkoittavat työt on tehtävä tuotantokaudella 2005.

Alueella olevien laskeutusaltaiden tulee täyttää keskeisiltä osin Turvetuo- tannon ympäristönsuojeluohjeessa 19.9.2003 (Ympäristöministeriön mo- niste 113) kohdassa 6.1.2 esitetyt laskeutusaltaiden mitoitusarvot. Toimin- nassa tulee huolehtia, että vedet jakaantuvat tasaisesti altaille 2–4. Tätä koskeva selvitys on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksel- le 30.8.2005 mennessä.

Luvan saajan on viimeistään 29.4.2005 ympäristölupavirastoon toimitetta- vassa hakemuksessa esitettävä pintavalutuksen käyttöönottoa Keisarin- suo-Timonsuolla koskeva suunnitelma, jonka avulla kyetään estämään ny- kyistä tehokkaammin kiintoaineen ja ravinteiden pääsy vesistöön.

2. Sarkaojissa tulee olla lietesyvennykset, lietteenpidättimet ja päisteput- ket. Tuotantoalueen ulkopuolisten alueiden on oltava eristetyt tuotantoalu- eesta eristysojilla, jotka on varustettu lietettä keräävin rakentein. Auma- alueiden ja ojien väliin tulee jättää riittävä suojavyöhyke, jotta turvetta ei joudu ojiin.

Ojien ulottamista kivennäismaahan on vältettävä. Ojituksista, jotka ulottu- vat kivennäismaahan, on ilmoitettava etukäteen Pohjois-Pohjanmaan ym- päristökeskukselle. Työt on muutoinkin tehtävä niin ja sellaisena aikana, että niiden haitalliset vaikutukset vesistöön jäävät mahdollisimman vähäi- siksi.

3. Vesiensuojelurakenteisiin saadaan tehdä sellaisia muutoksia, joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yksityisen tai yleisen edun kannalta. Muutokset on tehtävä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

4. Vesiensuojelurakenteet ja -laitteet sekä turvetuotantoalueen vesien las- kuojat on pidettävä kunnossa ja niiden toimivuus on tarkistettava säännöl- lisesti. Altaat ja syvennykset on tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähin- tään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä. Rakenteiden ja laittei- den toimivuudesta ja altaiden sekä syvennysten tyhjennyksestä on annet- tava tarvittavat tiedot ympäristökeskukselle.