TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

LUPAPÄÄTÖS

Nro 82/07/2

Dnro Psy-2005-y-176

Annettu julkipanon jälkeen 7.9.2007

ASIA

LUVAN HAKIJA

SISÄLLYSLUETTELO

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO ... 4

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI ... 4

VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE ... 4

YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 5

TOIMINTAA KOSKEVA LUVAT, SOPIMUS JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 5

TOIMINTA... 5

Yleiskuvaus toiminnasta ... 5

Vesilain mukainen toiminta ... 5

Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta... 6

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) ... 7

YMPÄRISTÖKUORMITUS ... 8

Päästöt pintavesiin... 8

Päästöt ilmaan ... 9

Melu ... 9

Jätteet ... 9

LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ ... 9

Alueen ja ympäristön yleiskuvaus... 9

Alueen luonto ja suojelukohteet ... 10

Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 10

Vesistön tila ja käyttö ... 10

Vedenlaatu ja vesistön käyttökelpoisuus ... 10

Kalatalous ... 11

Vesistön virkistyskäyttö... 12

Maaperä ja pohjavesiolot ... 13

Melutilanne ja liikenne... 13

Muut kuormittavat toiminnat... 13

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN ... 13

Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin ... 13

Vaikutus pintavesiin ... 13

Vaikutus virkistyskäyttöön... 14

Vaikutus maaperään ja pohjaveteen... 14

Vaikutukset ilmaan... 14

Melun ja tärinän vaikutukset ... 14

Arvio muista ympäristövaikutuksista ... 14

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 14

Käyttö- ja hoitotarkkailu... 15

Kuormitustarkkailu ... 15

Vesistötarkkailu... 15

Raportointi... 16

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 16

VAHINKOA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET... 16

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 17

Lupahakemuksen täydennykset ... 17

Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 17

Lausunto ... 17

Muistutukset ja vaatimukset... 17

Hakijan kuuleminen ja selitys ... 21

Tarkastus ... 24

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 24

VESITALOUSLUPARATKAISU ... 24

YMPÄRISTÖLUPARATKAISU ... 24

LUPAMÄÄRÄYKSET ... 25

Vesitalousluvan määräykset ... 25

Laitoksen rakenteet ... 25

Veden johtaminen... 25

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ... 26

Päästöt pintavesiin... 26

Päästöt ilmaan ja melu ... 26

Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen ... 26

Varastointi... 27

Tarkkailu- ja raportointimääräys... 27

Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet ... 27

Toiminnan lopettaminen... 27

Kalatalousmääräys ... 27

OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA ... 28

RATKAISUN PERUSTELUT... 28

Lupaharkinnan perusteet ... 28

Luvan myöntämisen edellytykset ... 28

Vesitalouslupa ... 28

Ympäristölupa... 28

Lupamääräysten perustelut ... 29

Vesitalousluvan määräykset ... 29

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 29

Tarkkailu- ja raportointimääräys ... 30

Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet... 31

Toiminnan lopettaminen ... 31

Kalatalousmääräys ... 31

VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN ... 31

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ... 31

Päätöksen voimassaolo ... 31

Lupamääräysten tarkistaminen ... 32

Korvattavat päätökset ... 32

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen ... 32

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 32

Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus ... 32

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 32

KÄSITTELYMAKSU... 33^U Ratkaisu ... 33

Perustelut... 33

Oikeusohje ... 33

MUUTOKSENHAKU ... 34

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO

Hyrynsalmen Kala Oy on ympäristölupavirastoon 23.12.2005 toimittamas- saan hakemuksessa hakenut ympäristö- ja vesitalouslupaa toiminnan jat- kamiseen Nuottijoen kalankasvatuslaitoksella siten, että

– laitokselle johdetaan vettä Nuottijärvestä enintään 600 l/s, – käytettävä kuivarehumäärä on enintään 56 000 kg vuodessa, – kasvatettava kalamäärä lisäkasvuna on noin 40 000–50 000 kg vuo-

dessa,

– fosforikuormitus on enintään 360 kg vuodessa,

– perattava kalamäärä on noin 25 000 kg vuodessa ja perkauksessa käytettävä vesimäärä on noin 62,5 m³ vuodessa sekä

– laitoksella talvisäilytettävä kalamäärä on noin 30 000 kg vuodessa.

Lupaa on haettu 10 vuodeksi.

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Kalankasvatuslaitos sijaitsee Hyrynsalmen kunnan Nuottikylässä Nuotti- joen varressa Nuottijärven ja Salmijärven välissä hakijan omistamalla kiin- teistöllä Hyrynsalmen kala RN:o 3:128.

VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Vesilain 1 luvun 15 §:n sekä 2 luvun 2 §:n 1 momentin perusteella verkko- kassilaitoksen rakentamiseen vesistöön ja sen käyttämiseen on haettava lupa.

Vesilain 9 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan muun kuin vesialueen omista- jan tai osakkaan johtaessa vettä vesistöstä muuhun tarkoitukseen kuin ta- lousvedeksi veden johtamiseen ja sitä varten tarvittavien laitteiden pitämi- seen toisen vesialueella on haettava lupa.

YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 11 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava kalankasvatuslaitokselle, jossa käytetään vä- hintään 2 000 kg kuivarehua vuodessa taikka jos kalan lisäkasvu on vähin- tään 2 000 kg vuodessa.

Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 10 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava kalastustuotteita käsittelevälle laitokselle, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 50 tonnia vuodessa. Tällaisen laitoksen lupa-asian käsittelee ympäristönsuojeluasetuksen 7 §:n 10 c) kohdan mu- kaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Kalankasvatus ja perkaamo muodostavat ympäristönsuojelulain 35 §:n 4 momentin mukaisen toimin- nallisen yhteyden, joten niiden ympäristövaikutuksia ja jätehuoltoa on tar- peen tarkastella yhdessä. Lupa on haettava samanaikaisesti eri lupaha- kemuksilla tai yhteisesti yhdellä lupahakemuksella.

Pohjois-Suomen vesioikeuden 21.3.1997 antaman Nuottijoen kalankasva- tuslaitosta koskevan päätöksen nro 17/97/2 mukaan luvan saajan on vuo- den 2005 loppuun mennessä toimitettava vesioikeudelle lupaehtojen tar- kistamista koskeva hakemus, mikäli se aikoo jatkaa kalankasvatustoimin- taa.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalankasvatusta koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 6) kohdan nojalla, vesistöön rakentamista koskevissa vesilain mukaisissa lupa-asioissa vesilain 2 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla ja ve- den johtamista koskevissa vesilain mukaisissa lupa-asioissa vesilain 9 lu- vun 2 §:n 1 momentin nojalla.

TOIMINTAA KOSKEVA LUVAT, SOPIMUS JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Hyrynsalmen kunnan ympäristölautakunta on 8.12.2000 myöntänyt Hyryn- salmen Kala Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan perkaa- motoiminnalle.

Hyrynsalmen Kala Oy on vuokrannut Salmen kalaveden osakaskunnalta vesialueen verkkoaltaiden pitämistä varten Nuottijoessa. Vuokrasopimuk- sen mukaan verkkoaltaiden yhteinen pinta-ala saa olla enintään 300 m². Vuokrasopimus on voimassa 31.12.2010 saakka.

Aluetta ei ole kaavoitettu.

TOIMINTA

Yleiskuvaus toiminnasta

Laitoksella kasvatetaan kirjolohia teuraskalaksi. Kalat kasvatetaan poi- kasaltaissa ja maa-altaissa. Verkkoaltaissa ei kasvateta kalaa, vaan niissä ainoastaan säilytetään emokaloja, istutuskaloja sekä teuraskaloja. Kasva- tuskauden jälkeen osa kaloista (noin 25 000 kg) perataan laitoksella sijait- sevassa perkaamossa ja loput (noin 30 000 kg) jäävät talvisäilytykseen lai- tokselle verkko- ja maa-altaisiin.

Vesilain mukainen toiminta

Laitoksella on 3 verkkoallasta ja 8 maa-allasta sekä poikashallissa 62 poi- kasallasta. Verkkoaltaiden yhteistilavuus on 1 500 m³, maa-altaiden 2 180 m³ ja poikasaltaiden 270 m³. Maa-altaissa on lietetaskut.

Laitokselle johdetaan vettä Nuottijärvestä. Johdettava vesimäärä on 600 l/s, ei kuitenkaan enempää kuin kolmasosa Nuottijoen kokonaisvir- taamasta. Vesi johdetaan maa-altaisiin padon kautta, jolla pystytään sään-

nöstelemään otettavan veden määrää. Laitoksella käytettävä vesi johde- taan kasvatusaltaista sihdin läpi laskeutusaltaaseen (noin 330 m³, syvyys noin 2 m) ja edelleen ylivuotokynnyksen yli Nuottijokeen. Laskeutusaltaas- sa on rasvapuomi ja ylivuotokynnys. Käytetyn veden määrä mitataan las- keutusaltaan poistokanavassa olevalla mittapadolla.

Perkauksessa käytettävä vesi, noin 62,5 m³ vuodessa, otetaan laitos- alueella sijaitsevasta rengaskaivosta.

Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta

Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 17/97/2 mukaan laitoksella saadaan käyttää kalojen ruokintaan enintään 56 000 kg vuodessa kuivare- hua, jonka fosforipitoisuus on enintään 1%. Laitoksen toiminnasta aiheutu- va fosforikuormitus saa olla enintään 360 kg vuodessa. Käytettäessä re- hua, jonka fosforipitoisuus on enintään 0,9 %, voidaan rehumäärää lisätä edellyttäen, ettei fosforikuormitus lisäänny. Liete on poistettava kasvatusal- taista vähintään kaksi kertaa kasvatuskaudella ja laskeutusaltaasta vähin- tään kerran kuukaudessa. Liete on käsiteltävä ja sijoitettava niin, ettei siitä aiheudu vesistön eikä käyttökelpoisen pohjaveden pilaantumista. Lisäksi jätteen käsittelyn osalta on noudatettava Hyrynsalmen kunnan ympäristön- suojeluviranomaisen antamia määräyksiä.

Hakija on ehdottanut, että lupa myönnettäisiin fosforipäästöperusteisesti eli fosforikuormituksen olisi pysyttävä edellisen lupakauden sallimalla tasolla, eli sen tulisi olla alle 360 kg/v. Tällöin käytettävän rehun enimmäismäärä olisi 56 000 kg vuodessa, mutta lisäkasvua ei määritettäisi tarkasti lupa- määräyksissä. Oletettavasti kyseisellä rehumäärällä fosforipäästöt pysyisi- vät selvästi lupamääräysten rajoissa.

Rehu varastoidaan rehuvarastossa (peltivuoraus) ja kuljetetaan traktorilla ruokinta-automaatteihin ja käsinruokintaa varten. Kalojen ruokinta tapahtuu pääosin sähkötoimisilla, tietokoneohjatuilla Ewos- ja Betten -ruokinta- automaateilla. Kaloja ruokitaan myös käsinruokintana, jolla optimoidaan rehun käyttöä.

Lietettä poistetaan kasvatus- ja laskeutusaltaista yhteensä noin 2–5 m³ kasvatuskaudessa. Lietettä imetään altaista noin kuukauden aikana kesäl- lä ja pumpataan putkia pitkin saostusaltaaseen (noin 700 m³, syvyys noin 3,5 m). Laitosalueella 22.8.2006 pidetyssä ympäristölupaviraston tarkas- tuksessa hakijan edustaja ilmoitti, että laitosalueella on käytössä vain yksi saostusallas eikä hakemuksen liitteenä 4 olevassa piirustuksessa oleva poikashallin vieressä sijaitseva allas ole käytössä. Saostusaltaasta vesi imeytyy maaperään ja haihtuu osittain ilmaan lietteen jäädessä altaan poh- jalle. Hakija on ympäristölupavirastoon 10.5.2006 toimittamassaan selityk- sessä ilmoittanut, että saostusaltaan toimintaa voidaan tehostaa turve- /hiekkasuodatuksella asentamalla altaan pohjalle tarvittaessa suodatin- kangas, 400 mm:n kerros suodatinsoraa sekä 400 mm:n kerros turvetta.

Lietettä ei ole tarkoitus luovuttaa laitoksen ulkopuoliseen käyttöön.

Laitoksella on käytetty vuosina 1999–2004 rehua 33 100–69 320 kg vuo- dessa ja sillä on kasvatettu kalaa lisäkasvuna ilmaistuna 29 940–56 000 kg vuodessa. Rehukerroin on ollut mainittuina vuosina 1,00–1,61.

Vuosittain noin 30 000 kg kirjolohta jätetään talvisäilytykseen kasvatus- kauden loputtua odottamaan seuraavaa kasvatuskautta. Kaloja ei tarvitse siirtää, vaan ne jätetään kasvatuskauden altaisiin ja verkkoaltaisiin. Tal-

visäilytyskauden pituus on noin kuusi kuukautta ja tuona aikana kalojen ruokinnassa käytetään enintään 500 kg rehua. Suurimmalle osalle kaloista riittää yksi talvisäilytyskausi teuraskoon saavuttamiseksi.

Yritys perkaa tuottamansa kalan itse omassa vuonna 2000 valmistunees- sa, laitosalueella sijaitsevassa perkaushallissa. Perattavat kirjolohet siirre- tään verkko- ja maa-altaista pasassa traktorilla perkaamoon. Kaloja pera- taan noin 25 000 kg vuodessa marras–maaliskuun välisenä aikana. Per- kauspäiviä on noin 10–15. Perkauksen yhteydessä mäti otetaan talteen, pakataan styrox -laatikoihin ja toimitetaan jatkojalostukseen Turkuun.

Perkaamon verivedet johdetaan kolmikammioisen saostussäiliön kautta imeyttämällä saostusaltaaseen yhdessä muiden prosessi- ja pesuvesien kanssa. Uponor Sako -saostussäiliö ja saostusallas poistavat perkaamon jätevesistä tehokkaasti etenkin fosforia ja vähentävät biologista hapenkulu- tusta. Ne poistavat merkittävästi myös typpeä. Saostussäiliöt on tyhjennet- ty syksyllä ennen perkausjaksoa ja tarvittaessa muulloinkin. Perkausjätteet ja kuolleet kalat noutaa kuhmolainen yritys, joka käyttää ne haaskana kar- hujen valokuvaustarkoituksiin. Perkeet säilötään siihen saakka laatikoissa.

Perkaamossa muodostuu asumajätevesiä perkauskaudella noin 10–15 päivänä. Asumajätevedet johdetaan kahteen saostussäiliöön ja edelleen saostusaltaaseen. Hakija on 10.5.2006 selityksessään ilmoittanut, että asumajätevesien käsittelyä voidaan tehostaa yhdistämällä saostussäiliöt Uponor Sako -saostussäiliöjärjestelmään, josta vedet johdetaan yllä maini- tuin tavoin tehostettuun saostusaltaaseen. Laitosalueella 22.8.2006 pide- tyssä katselmuksessa hakijan edustaja ilmoitti, että asumajätevesien joh- taminen perkaamon jätevesistä erillään olevaan umpisäiliöön on myös mahdollista.

Laitoksella käytetään desinfioivaa yleispesuainetta noin 10–15 litraa vuo- dessa. Lisäksi laitoksella säilytetään pieniä määriä lääkkeitä lukitussa kaa- pissa.

Kalojen siirrot ja muu tarvittava liikenne laitosalueella hoidetaan pääosin traktorilla, ja siihen tarvittava polttoainemäärä on noin 1 000 litraa vuodes- sa. Poikaslaitos kuluttaa polttoainetta noin 30 000 litraa vuodessa.

Kalankasvatuslaitoksen aiheuttama liikenne alueella on vähäistä. Per- kausaikaan kaloja ja perkausjätteitä haetaan tarvittaessa ja kasvatuskau- della rehua tuodaan noin kaksi kertaa kuukaudessa.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)

Kalojen ruokinnassa noudatetaan erityistä huolellisuutta. Yrityksen johto on tiedostanut rehunkulutuksen merkityksen ympäristökuormituksen kannalta ratkaisevaksi tekijäksi. Rehun hukkaantumisen estäminen ja mahdollisim- man pienen rehukertoimen saavuttaminen on paras keino pienentää toi- minnan päästöjä veteen. Päästöjen pienentämisen tavoite on täysin yh- teensopiva yrityksen taloudellisten tavoitteiden kanssa, koska rehu on suu- rin kustannustekijä. Yritys onkin onnistunut pienentämään rehukerrointa, joka on jo hyvin lähellä yhtä. Lisäksi yritys käyttää mahdollisimman ympä- ristöystävällisiä rehulaatuja.

Nuottijoen verkkoaltaissa ja suurimmassa osassa maa-altaita pidetään ns.

lokkiverkkoja, joilla pyritään estämään lintujen pääseminen kala-altaisiin.

Verkot vähentävät myös hajuhaittoja, kun lintujen nappaamat ja repimät

kalanraadot eivät kulkeudu laitosalueen ulkopuolelle ja vähentävät myös esimerkiksi lokkien yleistä kiinnostusta laitosta ja aluetta kohtaan.

YMPÄRISTÖKUORMITUS

Päästöt pintavesiin

Kalankasvatuslaitoksen vesipäästöjä ovat kasvatusaltaista kulkeutuvat ka- lojen eritteet, hukkarehusta peräisin olevat ravinnepäästöt ja perkaamosta tulevat verivesipäästöt. Talvisäilytyskaudella päästöt ovat vähäisempiä, koska kalojen ruokinta on vähäistä.

Vesistökuormitus on laskettu rehunkulutuksen perusteella. Rehun fosforipi- toisuudeksi on määritetty 1 % ja typpipitoisuudeksi 7,5 %. Kalan fosforipi- toisuus on 0,4 % ja typpipitoisuus 2,5 %. Lietteeseen sitoutuvien ravintei- den määrä on 13 %. Kalankasvatuslaitoksen rehunkulutus on pienentynyt tasaisesti vuosina 1997–2000 lukuun ottamatta vuotta 2004. Rehunkulutus on ylittänyt luparajan vuosina 1999–2002, mutta viime vuosina kulutus on ollut selvästi luparajaa pienempää.

Vesistökuormitus on pysynyt vuosina 2002–2004 selvästi lupamääräysten mukaisena. Vuosilta 2000–2001 kuormitusta ei ole voitu arvioida kalantuo- tantomäärien puuttumisen vuoksi. Vuonna 1999 kuormitus oli vielä lupa- määräystä korkeampi. Vesinäytteiden perusteella mitattuja kuormitustulok- sia oli saatavilla vuosilta 2002 ja 2004. Molempina vuosina mitattu kuormi- tus oli selvästi pienempi kuin rehunkulutuksen perusteella laskettu. Viiden vuoden aikaväliä tarkasteltaessa voidaan havaita, että kuormitus on ollut vähenemään päin. Lisäksi lupamääräykset eivät ole ylittyneet kuormituk- sen osalta, vaikka rehunkulutus on ylittänyt lupamääräyksen välillä selväs- ti.

Hyrynsalmen Kala Oy:n kalankasvatuslaitoksen rehunkulutus ja kalantuo- tanto sekä ravinnekuormitus rehunkäytön perusteella vuosina 1999–2004 (¹⁾ = luvuissa mukana vuokralaitosten käyttämät rehumäärät)

Vuosi Rehunkulutus Kalantuotanto Rehu- Rehun ravinnesisältö kg Kuormitus kg/v kg/v kg/v kerroin fosfori typpi fosfori typpi

1999 64 235 40 000 1,61 642 4 818 399 3 191

2000 61 925 619 4 644

2001¹⁾ 69 320 693 5 199

2002 59 325 56 000 1,06 593 4 449 292 2 471

2003 33 100 29 940 1,11 331 2 483 168 1 411

2004 48 200 48 200 1,00 482 3 615 227 1 940

Perkaamon jätevedet johdetaan kolmikammioisen Uponor Sako -saostussäiliön kautta edelleen imeyttämällä saostusaltaaseen. Järjestel-

mä poistaa tehokkaasti erityisesti fosforia ja vähentää biologista hapenku- lutusta. Päästöjen rajoittaminen ei kohtuullisin kustannuksin ole nykyteknii- kalla muuten mahdollista kuin noudattaen edellä selostettua BAT- tekniikkaa. Ilman minkäänlaista käsittelyä perkausvesien vesistökuormituk- sen voidaan arvioida olevan 1,25 kg/v fosforia, 12,5 kg/v typpeä ja 22,5 kg/v biologista hapenkulutusta. Arviot on laskettu perattavan kala- määrän ja arvioidun perkausvesien ominaiskuormituksen perusteella.

Kalankasvatuslaitoksella (lähinnä perkaamossa) käytetään noin 10–15 lit- raa desinfiointiaineita vuodessa pintojen hygieniaan. Muodostuva päästö on vähäinen ja vedet johdetaan Uponor Sako -saostussäiliön kautta imeyt- tämällä saostusaltaaseen.

Päästöt ilmaan

Toiminnan päästöt ilmaan ovat vähäisiä ja aiheutuvat traktorin ja autolii- kenteen polttoaineista.

Melu

Toiminta aiheuttaa vähäistä melua lähinnä kevään sesonkiaikaan (huhti–

kesäkuu), jolloin melua aiheutuu traktorin ja autojen äänistä. Rehun, perat- tujen kalojen ja perkeiden kuljetuksia on harvoin ja niistä aiheutuva melu on vähäistä.

Jätteet

Toiminnassa syntyy jätettä rehusäkeistä ja perkeistä. Rehusäkit (noin 1 600–2 200 vuodessa) hävitetään polttamalla. Kuolleet kalat ja perkeet noutaa kuhmolainen karhukuvausyrittäjä. Perkeitä muodostuu noin 15 % perattavasta kalamäärästä (arviolta 25 000 kg vuodessa), eli noin 3 750 kg vuodessa. Kalojen mäti otetaan talteen ja toimitetaan jatkojalostukseen Turkuun. Mädin talteenotto vähentää perkausjätemäärää.

Toiminnassa ei synny ongelmajätteitä. Hyrynsalmen Kala Oy:llä on jäte- huoltosopimus yrittäjän kanssa, joka hoitaa tarvittaessa esimerkiksi jäteöl- jyn jatkokäsittelyyn.

LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ

Alueen ja ympäristön yleiskuvaus

Nuottijoen kalankasvatuslaitos sijaitsee Nuottijoen varressa Nuottijärven ja Salmijärven välillä. Alue kuuluu Oulujoen vesistöalueen Luvanjoen ensim- mäisen jakovaiheen osa-alueeseen (59.7, pinta-ala 895 km², järvisyys 5,8

%), Nuottijärven toisen jakovaiheen osa-alueeseen (59.71, pinta-ala 44 km², järvisyys 7,3 %) ja Nuottijärven lähialueen kolmannen jakovaiheen osa-alueeseen (59.711, pinta-ala 26 km², järvisyys 11,8 %). Salmijärven jälkeen vedet laskevat Emäjokeen.

Purkuvesistön virtaamia on arvioitu Koirajärven–Niemelänjärven vesistö- alueella (59.721) sijaitsevan Niemelänjärven luusuan virtaamamittauspis- teen aineiston perusteella. Mittauspiste sijaitsee noin 8 km kaakkoon ka- lankasvatuslaitokselta. Mittauspisteelle kertyvän veden valuma-alue on 699 km² ja järvisyys on 5,9 %. Virtaama-aineisto perustuu ympäristöhallin- non Hertta-tietokannan tietoihin vuosilta 2000–2005.

Niemelänjärven luusuan ja Hyrynsalmen Kala Oy:n Nuottijoen kalankasva- tuslaitoksen purkuvesistön virtaama-arviot

Valuma-alue Virtaama ( m³/s) Valuma (l/s/km²) Niemelänjärvi, luusua F = 699 km² MQ= 9,3 13,3

MHQ = 22,2 31,7 MNQ = 2,5 3,6 Nuottijoki, laitoksen alavirranpuoli F = 803 km² MQ = 10,7

MHQ = 25,5

MNQ = 2,9 Nuottijoki, Tuomaskoski F = 810 km² MQ = 10,8 MHQ = 25,7

MNQ = 3,0

Alueen luonto ja suojelukohteet

Noin kolmen kilometrin päässä etelään Hyrynsalmen Kala Oy:n Nuottijoen kalankasvatuslaitokselta sijaitsee 374 ha:n suuruinen Pölhövaaran Natura 2000 -suojelualue, joka kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan.

Asutus ja muu rakennettu ympäristö

Vesistön ja rantojen käyttö- sekä kalastustiedustelun yhteydessä Nuotti- joen maanomistajia pyydettiin ilmoittamaan tilansa rakennuskanta. Tiedus- teluun vastasi 23 42:sta maanomistajasta. Vakituista asutusta oli neljällä rantatilalla (17 %), kesämökki 14 tilalla (61 %) ja rantasauna 15 tilalla (65 %). Karttatarkastelun perusteella kalankasvatuslaitoksen alapuolisen Nuottijoen varrella on noin 20 asuttua tilaa (vakituinen asutus ja kesämö- kit). Laitos sijaitsee Pikkaraisen eli Nuottikylän välittömässä läheisyydessä.

Nuottikylällä on asuttuja taloja noin 13 ja asukkaita noin 30.

Vesistön tila ja käyttö

Vedenlaatu ja vesistön käyttökelpoisuus

Kattavia vedenlaatutietoja on Nuottijoen kalankasvatuslaitoksen lähialueel- ta saatavissa kolmelta eri näytepisteeltä. Hyrynsalmen kala tul. 1 -piste si- jaitsee Nuottijärvessä lähellä kalankasvatuslaitoksen vedenottopaikkaa ja pisteen vedenlaatutiedot kuvaavatkin laitokselle tulevaa vettä. Laitoksen alavirranpuolisessa Nuottijoessa sijaitsevat näytepisteet Nuottijoki 2 ja Tuomaskoski. Nuottijoki 2 -piste sijaitsee noin 350 metriä ja Tuomaskos- ken näytepiste noin 2,2 km alavirtaan.

Näytepisteet ovat luonteeltaan erilaisia, koska laitoksen ylävirranpuolinen piste sijaitsee Nuottijärvessä ja kaksi alavirranpuolista pistettä virtavedes- sä. Siksi pisteiden vedenlaatutiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia.

Veden kokonaistyppipitoisuudet olivat pääosin laitoksen alavirranpuolisilla pisteillä (ka 450 µg/l) yläpuolista pistettä (ka 420 µg/l) korkeammat. Erot eivät tosin olleet suuria ja pitoisuudet vaihtelivat jonkin verran ajankohdan mukaan, mutta mitään selkeää rakennetta vaihtelussa ei ollut havaittavis- sa.

Veden ammoniumtyppipitoisuuksissa ero ylä- ja alavirranpuolisten pistei- den välillä oli selkeämpi kuin kokonaistypellä. Nuottijoki 2 -pisteellä pitoi- suudet kohosivat ajoittain moninkertaisiksi laitoksen ylävirranpuolisiin pitoi- suuksiin verrattuna. Pitoisuudet eivät kuitenkaan olleet merkittäviä.

Kokonaisfosforipitoisuudet noudattelivat typen yhdisteiden tapaan raken- netta, jossa laitoksen alavirranpuoliset (ka 22 µg/l) pitoisuudet olivat suu- remmat ylävirranpuolisiin (ka 16 µg/l) pitoisuuksiin verrattuna. Pitoisuuserot eivät tosin olleet merkittävän suuria. Pitoisuuden vaihteluissa ei ollut ha- vaittavissa mitään selkeää rakennetta, mutta maaliskuussa 2002 ja 2004 oli havaittavissa selkeät pitoisuuspiikit laitoksen alavirranpuolisella Nuotti- joki 2 -pisteellä.

Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat laitoksen alavirranpuolella (ka 5,5 µg/l) ylävirranpuolisia pitoisuuksia (ka 2,3 µg/l) korkeammat. Pitoisuudet tosin olivat molemmilla pisteillä hyvin alhaiset.

Koliformisten bakteerien pitoisuuksissa on havaittavissa selkeästi suurim- mat pitoisuuserot ylä- ja alavirranpuolisen pisteen välillä. Laitoksen alavir- ranpuolisella pisteellä on havaittu erittäin korkeita pitoisuuksia yleensä lop- pukesäisin (400–650 kpl/100ml), kun taas ylävirranpuolisella pisteellä pitoi- suudet ovat pysyneet jatkuvasti alle 100 kpl/100ml.

Vesi oli laitoksen alavirranpuolisilla pisteillä ylävirranpuolisiin pisteisiin näh- den keskimäärin väkevämpää eri ainepitoisuuksien suhteen. Erot eivät ol- leet yleisesti ottaen merkittäviä, poikkeuksena bakteeripitoisuudet, jotka oli- vat alavirranpuolisella pisteellä merkittävästi ylävirranpuolista suuremmat.

Tarkastelussa tulee kuitenkin ottaa huomioon se, ettei korkeat bakteeripi- toisuudet ole olleet jatkuvia, vaan hyvin alhaisiakin pitoisuuksia on havait- tu. Kokonaisuudessaan tarkastelua vaikeuttaa pisteiden erilainen luonne, sillä ylävirranpuolinen vertailupiste sijaitsee järvessä ja alavirranpuoliset pisteet sijaitsevat joessa.

Ravinteiden suhteen vesi oli laitoksen ylä- ja alavirranpuolisilla pisteillä lie- västi rehevää. Veden yleistä käyttökelpoisuutta arvioitaessa laitoksen ala- virranpuolisen pisteen korkeat bakteeripitoisuudet alensivat Nuottijoen luo- kitusta. Bakteeripitoisuuksien perusteella vedenlaatu on tyydyttävä, mutta muiden muuttujien osalta Nuottijoen vedenlaatu on hyvä. Ylävirranpuolisen Nuottijärven pisteen vedenlaatu on niin ikään hyvä.

Kalatalous

Vesistön- ja rantojenkäyttötiedustelun yhteydessä tiedusteltiin myös Nuotti- joen ja Salmijärven kalastuksesta samoilta 42 rantatilalliselta. Vastanneista 23 taloudesta tiedustelualueella oli kalastanut 19 (83 %). Heidän kalastuk- sensa tiedusteluaikana (marraskuu 2004–lokakuu 2005) ajoittui maalis–

syyskuun ajalle painottuen kesän lomakuukausille.

Kalastaneissa ruokakunnissa oli keskimäärin 2,9 henkilöä, joista kalastuk- seen osallistui keskimäärin 2,1. Yleisesti oletetaan, että tiedusteluun vas- taamattomista talouksista kalastaneita on puolet vähemmän kuin vastan- neissa. Saadaan laskennallinen arvio, jonka mukaan Nuottijoen 42:sta ran- tatilallisesta alueella kalastaisi 25 taloutta (18+7) ja noin 53 henkilöä.

Kalastaneiden rantatilallisten kokonaissaalis oli 643 kg, eli 36 kg ruokakun- taa kohden. Tätä voidaan pitää merkittävänä kotitarvekalastuksen saaliina, etenkin kun saalis muodostuu lähes kokonaisuudessaan yleisesti ruokaka- loina käytetyistä lajeista. Lajijakauma saaliissa oli seuraava:

hauki 53 % kuha 2 %

ahven 19 % siika 1 %

kirjolohi 19 % made 1 %

särki 6 %

Hauen osuus painottuu myös pyydysyksikkösaaliita tarkasteltaessa. Esi- merkiksi vetouistelemalla saatiin yhtä kalastuskertaa kohden keskimäärin 1,3 kg:n haukisaalis. Merkittävä on myös kirjolohen osuus saaliista (19 %, 119 kg), sillä kalastaneista 18:sta taloudesta lajia oli saaliikseen saanut 8 (44 %, keskimäärin lähes 15 kg/talous). Kirjolohet ovat osittain peräisin ha- kijan laitokselta. Lähes kaikki kirjolohet saatiin verkoilla ja vain kaksi verk- kokalastusta harjoittanutta taloutta jäi ilman kirjolohisaalista. Heittokalas- tuksen määrä alueella oli vähäinen. Viehekalastus painottuu kalankasva- tuslaitoksen ylävirranpuolella olevalle Nuottikoskelle, joka on pyyntikokoisil- la istukkailla hoidettu erityiskalastuskohde. Kaikilla lajeilla ja pyyntitavoilla laskettu pyydysyksikkösaalis oli tiedustelun mukaan 564 grammaa. Tiedus- telussa kysyttiin myös kalan käyttöä ja kalastusta haittaavia tekijöitä.

Yleisimpiä haittatekijöitä olivat pyydyksien limoittuminen (noin 78 % kalas- taneista), vedenkorkeuden vaihtelu (56 %), virtauksien vaihtelu (33 %) ja kalojen istutuksien vähäisyys (28 %). Pyydyksien limoittuminen häiritsee kalastusta erityisesti Salmijärvellä. Makuhaittoja maanomistajat eivät olleet juurikaan havainneet. Kalankasvatuslaitoksen ajoittaisista hajuhaitoista mainitsi kuusi vastaajaa (33 %).

Salmen kalaveden osakaskunnan esimiehen haastattelun perusteella Nuottijoella ja Salmijärvellä kalastaa noin 150 kotitarvekalastajaa pää- asiassa verkoilla, katiskoilla, heittovavoilla ja pilkkimällä. Lisäksi kalankas- vatuslaitoksen ylävirranpuoliselle Nuottikoskelle, joka on pyyntikokoisilla kirjolohilla (300–400 kg vuosittain) hoidettu erityiskalastuskohde, myydään vuosittain lupia jonkin verran yli sadalle kalastusvuorokaudelle. Salmijärvi on suosittu pilkkipaikka.

Osakaskunnan arvion mukaan kalankasvatuslaitoksen alapuolisen Nuotti- joen ja Salmijärven saalis on viime vuosina ollut noin 5 800 kg. Kalastoon kuuluvat siika, muikku, taimen, kirjolohi, harjus, kuha, hauki, ahven ja särki.

Salmen osakaskunnan alueelle on viime vuosina istutettu taimenta, kirjo- lohta, harjusta, siikaa ja viime vuosina runsaammin kuhaa. Ilmeisesti rapu- ruton 1980-luvulla hävittämää rapukantaa on yritetty elvyttää siirtoistutuk- sin. Istutetut kirjolohet ovat olleet paikallisten kalankasvattajien, myös Hy- rynsalmen Kala Oy:n, tuottamia.

Kalankasvatuslaitoksen jätevesien rehevöittävä vaikutus näkyy kesäisin pyydysten limoittumisena, jota tosin havaitaan myös laitoksen yläpuolises- sa Nuottijärvessä.

Vesistön virkistyskäyttö

Nuottijoen vesistön ja rantojen käyttöä selvitettiin tiedustelemalla postitse 42:lta rantatilalliselta. Yksikierroksiseen tiedusteluun vastasi 23 taloutta (noin 55 %). Vakituista asutusta on neljän vastanneen rantatilalla (17 %) ja kesämökki 14 tilalla (61 %). Rantasauna on 15 tilalla (65 %). Joen vettä käytetään yleisesti uima- ja saunavetenä sekä kalastukseen ja yleiseen virkistyskäyttöön. Muita veden ja vesistön käyttömuotoja tiedustelun mu- kaan olivat kasteluvetenä käyttö, metsänhoito, metsästys, ruokavetenä

käyttö sekä karjan juottovetenä käyttö. Talousvetenä Nuottijoen vettä ei juurikaan käytetä. Nuottijoella ei ole yleisiä uimarantoja.

Maaperä ja pohjavesiolot

Nuottijoen kalankasvatuslaitos sijaitsee noin 200 metriä Pikkaraisenkan- kaan pohjavesialueesta etelään. Alueen maaperä on pääosin moreenia.

Melutilanne ja liikenne

Pikkarainen eli Nuottikylä sijaitsee noin seitsemän kilometrin päässä Hy- rynsalmen kuntakeskuksesta ja liikenne alueella on melko vähäistä.

Muut kuormittavat toiminnat

Muuta kuormitusta aiheuttaa lähinnä kesämökkien hajakuormitus.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin

Pölhövaaran Natura 2000 -alue sijaitsee eri kolmannen jakovaiheen valu- ma-alueella kuin Hyrynsalmen Kala Oy:n Nuottijoen kalankasvatuslaitos.

Näin ollen kalankasvatuslaitoksella ei voida katsoa olevan vaikutusta suo- jelualueeseen.

Vaikutus pintavesiin

Kalankasvatuksen merkittävin kuormitus muodostuu kokonaistypestä, ammoniumtypestä, kokonaisfosforista sekä fosfaattifosforista. Jäljempänä olevassa taulukossa tarkastellaan kokonaistypen ja kokonaisfosforin aihe- uttamaa pitoisuuslisäystä alapuolisessa vesistössä. Kuormituksen vaiku- tusarvio saadaan, kun suhteutetaan laitokselta lähtevä keskimääräinen vuosikuormitus vesistöpisteen keskimääräiseen virtaamaan. Pitoisuuslisä- ykset ovat teoreettisia arvioita ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus sellai- senaan laskentakohtaan huomioon ottamatta sedimentaatiota ja muita ve- sistössä tapahtuvia prosesseja.

Kalankasvatuslaitoksen alapuolisen vesistön laskennalliset pitoisuuslisäyk- set

Havaintopiste Kok.N (µg/l) Kok.P (µg/l)

Nuottijoki, laitokselta alavirtaan, F = 803 km² 6,7 <1

Nuottijoki, Tuomaskoski, F = 810 km² 6,1 <1

Teoreettisen pitoisuuslisäyslaskelman perusteella laitoksen aiheuttama ve- sistövaikutus on hyvin pieni. Arvion mukaan kalankasvatustoiminnalla ei ole vesiympäristöä muuttavaa tai pilaavaa vaikutusta.

Vaikutus virkistyskäyttöön

Nuottijoen kalankasvatuslaitoksen vaikutukset Nuottijoen vakituisen asu- tuksen ja kesämökkiläisten elämään ja toimintaan ovat vähäisiä. Nuottijoen vettä käytetään yleisesti uimiseen, saunavetenä, kalastukseen ja yleiseen virkistyskäyttöön, eikä käyttö ole vähentynyt laitoksen toiminta-aikana.

Osittain laitokselta peräisin olevat kirjolohet ovat lisänneet alueen kalas- tuksellista kiinnostavuutta. Noin 44 % kalastaneista rantatilallisista oli saa- nut saaliikseen kirjolohta. Kalastus alueella on kotitarvekalastusta pää- asiassa kesän lomakuukausina. Haittoina voidaan mainita ajoittaiset haju- haitat ja pyydysten limoittumisen lisääntyminen alapuolisessa Salmijärves- sä.

Vaikutus maaperään ja pohjaveteen

Toiminnalla ei ole vaikutusta maaperään tai pohjaveteen.

Vaikutukset ilmaan

Toiminnasta aiheutuvat haitalliset vaikutukset ilmaan rajoittuvat ajoittaisiin hajuhaittoihin, joita pyritään vähentämään pitämällä laitos mahdollisimman siistinä ja eliminoimalla hajun lähteet välittömästi.

Melun ja tärinän vaikutukset

Toiminnasta aiheutuva melu on vähäistä ja painottuu kevään (huhti–

kesäkuu) sesonkikaudelle. Melu aiheutuu lähinnä traktorista ja autoista.

Rehun, perattujen kalojen ja perkeiden kuljetukset tapahtuvat harvoin ja niistä aiheutuva melu on vähäistä. Tärinää ei aiheudu.

Arvio muista ympäristövaikutuksista

Nuottijoen rantatilallisille suunnatun vesistön- ja rantojenkäyttötiedustelun mukaan vastanneista 23:sta taloudesta alueella harrasti metsästystä neljä eli 17 %. Muuta mainittavaa sellaista luonnontuotteiden hyödyntämistä, jo- hon kalankasvatuksella voisi olla vaikutusta, ei alueella ole.

Laitoksen suorat positiiviset vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti toimin- nan työllistäviin henkilöihin ja heidän talouksiinsa elinolosuhteiden paran- tumisena.

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Laitoksella pidetään hoitopäiväkirjaa, johon merkitään altaittain muun mu- assa rehunkulutus, kalojen siirrot, kuolleiden kalojen määrä, veden lämpö- tila, poikkeukselliset tapahtumat ja muut tarvittavat tiedot.

Laitoksella on voimassa oleva vesistövaikutusten tarkkailuohjelma, jonka on hyväksynyt Kainuun ympäristökeskus. Tarkkailua esitetään jatkettavak- si ympäristökeskuksen vahvistamalla tavalla. Tarkkailuohjelma on liitetty 10.5.2006 ympäristölupavirastoon saapuneen selityksen oheen.

Hakijan mukaan kalataloustarkkailua ei ole tarpeen toteuttaa. Kalastus- tiedustelu on tehty rantojen- ja vesistönkäyttöselvityksen yhteydessä lop- puvuodesta 2005 lupahakemusta varten.

Käyttö- ja hoitotarkkailu

Laitoksella pidetään Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymää hoitopäi- väkirjaa, johon merkitään muun muassa laitoksella olevat ja laitokselta poistetut kalamäärät, käytetyn rehun määrä ja laatu sekä tiedot lietteen- poistosta, kalojen lääkityksestä, käytetyistä kemikaaleista ja kalakuolemis- ta ym. poikkeuksellisista tapahtumista. Hoitopäiväkirjaa säilytetään laitok- sella ja jäljennös siitä toimitetaan Kainuun ympäristökeskukselle vuosittain joulukuun loppuun mennessä.

Kuormitustarkkailu

Kuormitustarkkailun vesinäytteet otetaan laitokselle tulevasta ja laitokselta lähtevästä vedestä vuosittain kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa. Laitokselta lähtevästä vedestä otetaan näyte automaattisella näytteenottimella kaksi kertaa kuukaudessa seitsemän (7) vuorokauden kokoomanäytteenä tunnin välein. Laitokselle tulevasta vedestä otetaan kertanäyte kaksi kertaa kuu- kaudessa samanaikaisesti kokoomanäytteenoton kanssa. Vesistötarkkai- lun yhteydessä konsultti ottaa kertanäytteen laitokselta lähtevästä vedestä.

Kuormitusnäytteistä määritetään kokonaisfosfori.

Vesistötarkkailu

Laitoksen aiheuttaman kuormituksen vesistövaikutusten tarkkailemiseksi otetaan vesinäytteet kolme kertaa vuodessa; maalis–huhtikuussa sekä hei- nä- ja elokuussa.

Vesistötarkkailun havaintopaikat ovat:

Havaintopaikka Koordinaatit Yk

Laitokselle tuleva (HyrTu) 717248–443360 Nuottijoki 3 (Nuot3) 717273-443274 Nuottijoki 4 (Nuot4) 717390-443136

Salmijärvi (Sal5) 717593-443080

Näytteenottosyvyydet ovat: 1 m, 1 m pohjasta ja vesipatsaan puolivälistä, mikäli vesisyvyys on > 6 m.

Näytteistä määritetään:

– näkösyvyys – lämpötila – happi – pH

– sähkönjohtavuus – väri

– kok.P – kok.N – NH₄-N – sameus Lisäksi kesällä:

– NO₃-N – PO₄-P – a-klorofylli

– fekaaliset koliformiset bakteerit

Vesistön tilaa seurataan lisäksi pyydysten likaantumista osoittavin havas- kokein kaksi kertaa kesässä heinä–elokuussa joka toinen vuosi vuodesta 1997 alkaen. Rautalankakehikkoon pingoitettuja 50 x 50 cm:n havaksia in- kuboidaan yhden metrin syvyydessä vuorokausi, minkä jälkeen havakset valokuvataan ja niistä määritetään kiintoaine ja a-klorofylli.

Havaskokeiden havaintopaikat ovat Nuottijärvi, Nuottijoki (Nuot4) ja Salmi- järvi (Sal5).

Raportointi

Tarkkailun tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua, kuitenkin viimeis- tään kuukauden kuluttua näytteenotosta Hyrynsalmen Kala Oy:lle, Kainuun ympäristökeskukselle ja Hyrynsalmen kunnan ympäristönsuojeluviran- omaiselle.

Tarkkailutuloksista laaditaan vuosittain yhteenveto, joka raportoidaan erik- seen tai Hyrynsalmen reitin kuormitus- ja vesistötarkkailuraporteissa. Ra- portit toimitetaan edellä mainituille tahoille ja vesistötarkkailuraportti lisäksi Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle.

Tarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia tarkkailuvelvollisen ja Kai- nuun ympäristökeskuksen sopimuksella tai ympäristölupaviraston päätök- sen perusteella.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Alueella ei ole sellaisia poikkeustilanteita, jotka vaikuttaisivat kalankasva- tuslaitoksen päästöihin tai jätteisiin.

VAHINKOA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET

Hankkeesta ei vesistötarkkailun ja kalatalousselvityksen tietojen perusteel- la aiheudu sellaista vahinkoa, joka olisi korvattava esimerkiksi kalastuksen vaikeutumisen tai saalin pienenemisen vuoksi. Talousvedeksi Nuottijoen vettä käytetään vain vähän eikä laitoksen toiminnasta aiheudu sellaista

uutta vaikutusta, joka muuttaisi veden käytön edellytyksiä. Hankkeesta ei aiheudu pölyä, melua tai tärinää, josta olisi haittaa asukkaille, yrityksille, matkailijoille tai muille tahoille. Laitoksen tuottamia kirjolohia on käytetty is- tutuksiin laitoksen lähialueen vesiin.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksen täydennykset

Hakemusta on täydennetty 9.2.2006 asianosaistiedoilla, laitoksen toiminta- tiedoilla ja virtaamatiedoilla, 10.5.2006 Hyrynsalmen Kala Oy:n kalankas- vatuslaitoksen tarkkailuohjelmalla (28.5.1997) ja 29.8.2006 Hyrynsalmen kunnan ympäristölautakunnan pöytäkirjan otteella (11/2000) ja ympäristö- lupapäätöksellä (§ 130/2000).

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympä- ristölupavirastossa sekä Hyrynsalmen kunnassa 3.3.–3.4.2006 sekä eri- tyistiedoksiantona Kainuun ympäristökeskukselle, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Hyrynsalmen kunnalle, Hyrynsalmen kunnan ympä- ristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselle sekä asianosaisille. Ym- päristölupavirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Hyrynsalmen kunnan kaavoitusviranomaiselta. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu 3.3.2006 Kainuun Sanomissa.

Lausunto

1. Hyrynsalmen kunnan kaavoitusviranomainen

Kaavoitusviranomaisella ei ole ollut huomautettavaa hakemuksen johdos- ta.

Muistutukset ja vaatimukset

2. Kainuun ympäristökeskus

Ympäristökeskus on katsonut, että ympäristölupa- ja vesitalouslupahake- mus on monilta osin puutteellinen.

Ympäristökeskus on huomauttanut, että hakemuksesta puuttuu tieto siitä, että laitoksen perkaamolle on myönnetty toistaiseksi voimassa oleva ym- päristölupa Hyrynsalmen kunnan ympäristölautakunnan 8.12.2000 anta- malla päätöksellä. Voimassa olevassa perkaamon ympäristöluvassa on ar- vioitu perattavan kirjolohimäärän olevan noin 20 000 kg/v, perkausjätteen määrä noin 3 400 kg/v ja prosessi- ja pesuveden määrä noin 50 m³/v.

Hakemuksessa esitetty perkaamon vedenkäyttömäärä (700 m³/v) on mo- ninkertainen voimassa olevan luvan mukaiseen arvioon verrattuna. Ympä- ristökeskus on arvioinut, että hakijan esittämän noin 25 000 kg:n kalamää- rän perkausveden määräksi tulisi riittää noin 62,5 m³:n vuotuinen veden- käyttö, jolloin vedenkäyttö on noin 2,5 l/ tuotettu kalakilo. Perkaamon toi- minnassa tulee pyrkiä välttämään tarpeetonta veden käyttöä.

Ympäristökeskus on arvioinut, ettei perkaamon jätevesien käsittely saos- tus- ja imeytysallaskäsittelyn osalta vastaa talousjätevesiasetuksen (542/2003) asettamia käsittelyvaatimuksia, sillä perkausvesien laskeutu- misaika saostussäiliöissä jää liian lyhyeksi esitetyillä vedenkäyttömäärillä eikä imeytysallastyyppistä jätevesien jatkokäsittelyä voida pitää myöskään BAT-tekniikan mukaisena.

Imeytysaltaaseen johdetaan myös perkaamon asumajätevedet. Ympäris- tökeskus on katsonut, että hakijan tulisi tehostaa perkaamosta johdettavien jätevesien käsittelyä vastaaman voimassa olevan lainsäädännön vaati- muksia.

Hakemuksesta ei käy ilmi, miten usein saostussäiliöitä on tyhjennetty. Ha- kemuksen liitteen mukaisissa piirustuksissa on esitetty virheellisesti jäteve- siä johdettavaksi imeytyskenttään, vaikka sellaisia laitoksella ei liene käy- tössä. Hakemuksessa ei ole esitetty myöskään lietealtaiden sijaintia.

Hakemuksessa ei ole esitetty luvan edellyttämää suunnitelmaa toimenpi- teistä laitoksen kokonaiskuormituksen ja vesistöhaittojen vähentämiseksi.

Hakemuksessa esitetään edelleen tuotantotietojen perusteella lasketun kokonaisfosforikuormituksen enimmäismääräksi 360 kg/v.

Hakemukseen ei ole liitetty laitoksen voimassa olevaa tarkkailuohjelmaa.

PSV-Maa ja Vesi Oy:n laatima tarkkailuohjelma on hyväksytty Kainuun ympäristökeskuksessa 1.7.1997. Tarkkailuohjelma on laitoskohtainen eikä yhteistarkkailuohjelma, kuten hakemuksessa on esitetty.

Hakemuksessa on esitetty ja käsitelty puutteellisesti tai liiaksi yleistäen lai- toksen tarkkailutuloksia sekä tuotantotietoja. Ympäristökeskus on katsonut, ettei hakemuksessa esitetty teoreettinen pitoisuuslisälaskelma eikä sen pe- rusteella arvioitu kuormitusvaikutus anna luotettavaa kuvaa laitoksen kas- vatuskauden aiheuttamista vaikutuksista alapuolisessa vesistössä. Laitos käyttää valtaosan kuivarehustaan kesäkauden aikana, jolloin myös tarkkai- lutulosten perusteella ainepitoisuuksien nousut ovat olleet selvästi havait- tavissa ja osin jopa merkittäviä.

Laitoksen toiminnan aiheuttama kuormitus näkyy rehevöitymisenä etenkin lähialueen alapuolisessa vesistössä. Esimerkiksi vuoden 2005 kuormitus- tarkkailutulosten perusteella laitokselle tulevan veden kokonaisfosforipitoi- suus on ollut pääosin 14–26 µg/l ja laitokselta lähtevässä vedessä pitoi- suus on ollut 35–59 µg/l. Vuonna 2005 suoritetussa havastarkkailussa a-klorofyllipitoisuus on laitoksen yläpuolella Nuottijärvessä ollut 12 µg/havasg ja alapuolisessa vesistötarkkailupisteessä Nuottijoki 3 vas- taavasti 62 µg/havasg. Lisäksi on otettava huomioon, että laitoksen ala- puolisessa vesistötarkkailupisteessä on esiintynyt usean kesän aikana kor- keita määriä fekaalisia kolibakteereja, viimeksi vuonna 2005. Hakemuk- sessa ei ole esitetty arvioita siitä, mistä ajoittain hyvin korkeat bakteeripi- toisuudet ovat johtuneet.

Rehevöitymisen vaikutuksista on mainittu myös hakemusasiakirjoissa ole- vassa rantojen ja vesistön käyttöä koskevassa selvityksessä, jossa ranta- asukkaat ovat maininneet toistuvasti muun muassa pyydysten limoittumi- sesta ja veden käytön estymisestä. Kyseisestä rantojen ja vesistön käyttöä koskevasta selvityksestä ei toisaalta käy ilmi vastaajien tilojen sijainti eikä kyselyn ajankohta, joka vaikeuttaa vastausten tulkintaa.

Laitoksella on voimassa oleva vuokrasopimus Salmen kalaveden osakas- kunnan kanssa verkkokassien pitämisestä laitoksen kohdalla Nuottijoessa

vuoden 2010 loppuun saakka. Vuokrasopimuksen mukaan verkkoaltaissa saa pitää ainoastaan emo- tai istutuskaloja. Verkkoaltaissa ei saa pitää ka- laa kasvatustarkoituksessa. Verkkoaltaiden kalamääristä ja ylläpitoruokin- nasta on pidettävä kirjaa ja ne on merkittävä laitoksen hoitopäiväkirjaan.

Mikäli kaloja aiotaan säilyttää ja pitää verkkoaltaissa vuoden 2010 jälkeen, tulee siihen edelleen hankkia vesialueen omistajan suostumus.

Laitoksen toiminta lupajakson aikana

Lupajakson aikana laitoksen kuivarehun käyttö on ylittänyt luparajan vuo- sina 1999–2000 ja 2002. Laitoksen rehukerroin on vaihdellut välillä 0,90–

1,60. Hakemuksessa ei ole mainittu, mistä luparajan ylitykset ovat johtu- neet. Alla olevaan taulukkoon on koottu laitoksen vuosiyhteenvetotietojen mukainen kuivarehun käyttö ja kalojen lisäkasvu.

Laitoksen ilmoittama rehunkäyttö ja lisäkasvu vuosina 1998–2005

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 KA Kuivarehu (kg) 48 216 64 235 61 925 45 700 59 325 29 940 48 200 50 650 51 024 Lisäkasvu (kg) 37 000 40 000 47 600 39 760 56 000 33 100 48 200 46 222 43 485

Laitoksen vuosien 1998–2005 tuotantotietojen perusteella laskettu keski- määräinen kokonaisfosforikuormitus (296,75 kg/v) vastaa asukasvastinelu- vuiksi muutettuna noin 448 asukkaan puhdistamattomia jätevesiä ja koko- naistyppikuormitus (2 409 kg/v) vastaa noin 471 asukkaan puhdistamatto- mia jätevesiä. Laskennallinen kuormitusraja on ylittynyt vuosina 1999 ja 2000.

Laitoksen tuotantotietoihin perustuva kuormitus vuosina 1998–2005

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 KA

Kok.P (kg) 285,94 418,12 428,85 252,26 268,1 144,32 302,33 274,06 296,75 Kok.N (kg) 2 598,7 3 717,63 3 335,38 1 685,16 2 618,6 1 165,56 2 097,64 2 059,48 2 409,77

Tarkastukset

Ympäristökeskuksen suorittamien tarkastusten perusteella laitoksen toi- minnassa ei ole ollut huomautettavaa. Laitoksen vedenkäyttö on 26.7.2005 tehdyn tarkastuksen perusteella ollut 0,360 m³/s ja veden käytön sekä näytteenoton perusteella laskettu kokonaisfosforikuormitus 0,9 kg/vrk.

Esitys kasvatuksen ja veden käytön lupamääräyksiksi

Ympäristökeskus on katsonut, että hakijalle voidaan myöntää lupa kalan- kasvatukseen siten, että rehun käyttö saa olla enintään 45 000 kg/v. Tuo- tantotietojen perusteella laskettu kokonaisfosforikuormitus saa olla enin- tään 280 kg vuodessa. Veden käyttö kalankasvatuksessa voidaan hyväk- syä hakemuksen mukaisena.

Ympäristökeskus on katsonut, että laitokselta lähtevää kuormitusta on mahdollista vähentää vain rajoittamalla suoraan päästöjen ja rehun käytön määrää. Rehun käytön ja kokonaisfosforipäästöjen määrän rajoittaminen on tarpeen, jotta voidaan turvata alapuolisen vesistön tila ja sen suotuisa kehitys sekä virkistyskäyttö, joka alueen vesistössä on ilmeisen suurta etenkin kesäaikana. Esitetyt rajoitukset eivät oleellisesti vaikuta laitoksen toimintaan, sillä laitoksen lisäkasvua kuormituksen rajoittaminen ei juuri- kaan pienennä parantuneiden rehukertoimien vuoksi.

Lietteen käsittely

Kalankasvatuksessa syntyvä liete on käsiteltävä ja sijoitettava siten, ettei siitä aiheudu vesistön tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa. Lietteen käsittelyssä ja sijoittamisessa tulee ottaa huomioon lisäksi sitä koskeva lainsäädäntö (lannoitelaki), mikäli lietettä luovutetaan laitoksen ulkopuoli- seen käyttöön. Lietteen käsittely vaatii asianmukaisen jatkokäsittelyn sekä Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen (KTTK) myöntämän luvan ennen sen luovuttamista esimerkiksi viljelykäyttöön.

Tarkkailu, tulosten toimittaminen ja raportointi

Laitoksen tarkkailua voidaan jatkaa voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti, joka on lausunnon liitteenä 1.

Jätehuolto

Laitoksen toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisim- man vähän. Laitoksen jätehuolto on suoritettava jätelain ja Hyrynsalmen kunnan alueella voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Lai- toksella syntyvistä jätteistä, niiden käsittelystä ja määristä on pidettävä kir- jaa. Kasvatuksessa syntyvät muovijätteet tulee toimittaa järjestettyyn jät- teen keräykseen.

Häiriö- ja poikkeustilanteet

Laitoksella mahdollisesti tapahtuvista häiriö- ja poikkeustilanteista, esimer- kiksi kalakuolema- tai kalatautitapauksista tulee tehdä välittömästi ilmoitus Hyrynsalmen kunnan ympäristönsuojelu- ja terveysvalvontaviranomaiselle sekä Kainuun ympäristökeskukselle. Samalla on ryhdyttävä toimenpiteisiin häiriö- tai poikkeustilanteen korjaamiseksi sekä mahdollisesti järjestettävä tarkkailu päästöjen ja niiden vaikutusten selvittämiseksi.

Luvan voimassaolo ja tarkistaminen

Hakijalle voidaan myöntää toistaiseksi voimassa oleva ympäristö- ja vesita- louslupa ottaen huomioon, mitä edellä on mainittu. Lupamääräysten tarkis- tamista koskeva hakemus tulee jättää lupaviranomaiselle vuoden 2016 loppuun mennessä.

3. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus

Työvoima- ja elinkeinokeskus on katsonut, että lupa voidaan myöntää tois- taiseksi voimassa olevana siten, että hakemus lupamääräysten tarkistami-

seksi on jätettävä viimeistään vuoden 2015 loppuun mennessä. Luvan saajan on maksettava vuodesta 2006 alkaen vuotuinen 300 euron suurui- nen kalatalousmaksu käytettäväksi aiheutuvan kalataloudellisen haitan kompensoimiseksi Nuottijoella. Kalataloudellinen tarkkailu on tehtävä työ- voima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla.

4. Hyrynsalmen kunnan terveydensuojeluviranomainen

Kainuun maakunta-kuntayhtymän ympäristöterveydenhuolto on Hyrynsal- men kunnan terveydensuojeluviranomaisena katsonut, että terveydensuo- jelullisia esteitä luvan myöntämiselle ei ole, mikäli hanke toteutetaan ha- kemuksessa esitetyllä tavalla.

5. AA, BB, CC ja DD (Haapakanta RN:o 3:9, Hyrynsalmi, Hyrynsalmi)

Muistuttajat ovat vaatineet seuraavia asioita huomioon otettaviksi lupamää- räyksissä:

– kalojen sallittu lisäkasvu on määriteltävä tarkasti ja siten, että viran- omaisvalvojilla on mahdollisuus seurata tilannetta

– verkkoallaskasvatuksen käyttökelpoisuus on harkittava kokonaan uu- destaan, koska siihen sisältyy "ravinnereikä" jokiveteen

– lupamääräyksissä on määriteltävä raja, joka määrittää hyvitettävän tai korvattavan vahingon.

Muistuttajat ovat todenneet lopuksi, että teoreettisen pitoisuuslaskelman ja alapuolisen jokivarren asukkaiden kokemusten välillä on ristiriita, mikäli lai- toksen vaikutus vesistöön on ollut hyvin pieni.

Hakijan kuuleminen ja selitys

Ympäristölupavirasto on 10.4.2006 varannut hakijalle tilaisuuden antaa se- lityksensä muistutusten ja vaatimusten johdosta. Hakija on 10.5.2006 ym- päristölupavirastolle toimittamassaan selityksessä lausunut seuraavaa:

2. Kainuun ympäristökeskus

Hakija on viitannut toistaiseksi voimassa olevaan perkaamon ympäristölu- paan ja myöntänyt lupahakemuksessa esitetyn prosessi- ja pesuveden määrän (700 m³/v) olevan todellista suurempi. Hakija on pitänyt ympäristö- keskuksen arviota (62,5 m³/v, 2,5 l/tuotettu kalakg) oikeana, jolloin myös perkausvesien laskeutumisaika saostussäiliöissä muodostuu pidemmäksi ja järjestelmän puhdistusteho paremmaksi. Voimassa olevan Hyrynsalmen kunnan ympäristölautakunnan antaman päätöksen mukaisen ympäristölu- van hakemisen yhteydessä on Uponor Sako -saostussäiliö katsottu riittä- väksi perkausvesien käsittelymenetelmäksi, eikä hakija ole nähnyt perus- telluksi vaatia järjestelmään muutoksia näin lyhyen ajan kuluttua etenkään, kun perattavassa kalamäärässä ja muussa laitoksen toiminnassa ei ole ta- pahtunut tai tapahtune merkittäviä muutoksia. Saostussäiliöistä vesi on johdettu saostusaltaaseen (imeytysallas), jonka vesiä puhdistavaa vaiku- tusta hakija on valmis tehostamaan turve-/hiekkasuodatuksella asentamal- la altaan pohjalle tarvittaessa suodatinkankaan, 400 mm:n kerroksen suo- datinsoraa sekä 400 mm:n kerroksen turvetta.

Hakija on todennut, että perkaamossa muodostuu asumajätevesiä käytän- nössä vain perkauskauden aikana 10–15 päivänä talvisin. Lisäksi kesä- työntekijä käyttää tiloja satunnaisesti. Tästä syystä hakija on pitänyt mitta- via uudelleenjärjestelyjä asumajätevesien käsittelemiseksi kohtuuttomina.

Hakija on kuitenkin valmis tehostamaan asumajätevesien käsittelyä yhdis- tämällä niiden käsittelyyn aiemmin käytetyt kaksi saostussäiliötä Uponor Sako -saostussäiliöjärjestelmään (3 säiliötä), josta jätevedet johdettaisiin edelleen mahdollisesti edellä mainitulla tavalla tehostettuun saostusaltaa- seen.

Saostussäiliöt on tyhjennetty syksyllä ennen perkausjaksoa ja tarvittaessa myös muulloin. Yleisimmin tyhjennysväliksi on riittänyt yksi kerta vuodessa.

Piirustuksissa mainittu imeytyskenttä on todellisuudessa perkaamoraken- nuksen läheisyydessä sijaitseva saostusallas, johon perkaamorakennuk- sen jätevedet johdetaan saostussäiliöiden jälkeen. Lietealtailla tarkoitetaan hakemuksessa perkaamon ja poikaslaitoksen vieressä sijaitsevia saos- tusaltaita. Lietealtaat sijaitsevat kasvatusaltaiden vieressä.

Hakijan mukaan laitoksen kokonaiskuormitusta ja vesistöhaittoja voidaan kohtuullisin kustannuksin vähentää vain toimimalla huolellisesti, käyttämäl- lä ympäristöystävällistä kuivarehua ja pyrkimällä edelleen kehittämään kasvatustoimintaa muun muassa rehukerrointa pienentämällä.

Hakija on todennut, että laitoksen kuormitus- ja vesistötarkkailua hoidetaan yhteistarkkailun omaisesti, joskin jokaisella tarkkailuun kuuluvalla kalan- kasvatuslaitoksella on oma tarkkailuohjelma. Tarkkailujen tulokset on kui- tenkin raportoitu yhteisraportissa. Selityksen liitteenä on Hyrynsalmen Kala Oy:n kalankasvatuslaitoksen tarkkailuohjelma.

Jäljempänä olevassa taulukossa 1 on esitetty laskennalliset pitoisuuslisä- ykset käyttäen pienimpiä virtaama-arvoja ja laitoksen vuosien 2001–2005 rehun käytön ja lisäkasvun perusteella laskettuja keskimääräisiä kuormi- tustietoja. Virtaamatiedot on saatu laskennallisesti laitoksen läheisen (noin 8 km) Niemelänjärven luusuan virtaamamittauspisteen tietojen ja valuma- alueiden kokojen avulla. Laskelma on tehty neljälle kuukaudelle (kesä–

syyskuu) olettaen, että tuona aikana laitos käyttää 80 %:ia koko vuoden rehumäärästään. Taulukon pitoisuuslisäykset kuvaavat siis kesä–

syyskuun aikaisia pitoisuuslisäyksiä.

Taulukko 1. Kalankasvatuslaitoksen alapuolisen vesistön laskennalliset pi- toisuuslisäykset käyttäen laskennassa pienimpiä virtaama-arvoja

Havaintopiste kok.N µg/l kok.P µg/l

Nuottijoki, laitoksen alapuoli, F = 803 km² 50,0 6,5 Nuottijoki, Tuomaskoski, F = 810 km² 48,7 6,3

Taulukon 1 mukaiset laskennalliset pitoisuuslisäykset ovat selvästi hake- muksessa esitettyjä suurempia ja siten niiden vaikutus alapuolisen vesis- tön tilaan olisi mittavampi. Virtaama ei kuitenkaan pysyttele pienimmän ar- vonsa tasolla koko laskennassa käytettyä kesä–syyskuun välistä aikaa.

Jäljempänä olevassa taulukossa 2 laskennalliset pitoisuuslisäykset on las- kettu käyttäen yllä mainitun Niemelänjärven luusuan virtaamamittausarvo- jen keskiarvoa viimeisten kymmenen vuoden (1996–2005) kesä–

syyskuiden aikana. Näin saadut pitoisuuslisäykset ovat edelleen suurem- pia kuin hakemuksessa esitetyt pitoisuudet, mutta selvästi pienempiä kuin

taulukon 1 vastaavat arvot. Vaikka tämän suuruusluokan pitoisuuslisäykset vaikuttavat alapuolisen vesistön vedenlaatuun, ei niiden vaikutusta voida pitää rehevyystasoja selvästi nostavana.

Taulukko 2. Kalankasvatuslaitoksen alapuolisen vesistön laskennalliset pi- toisuuslisäykset käyttäen laskennassa vuosien 1996–2006 kesä–syyskuun keskiarvoa

Havaintopiste kok.N µg/l kok.P µg/l

Nuottijoki, laitoksen alapuoli, F = 803 km² 16,3 2,1 Nuottijoki, Tuomaskoski, F = 810 km² 16,1 2,1

Vesistötarkkailupisteiden tulosten vertailua vaikeuttaa pisteiden sijainti eri- tyyppisissä kohteissa. Laitoksen ylävirranpuolinen piste sijaitsee Nuottijär- vessä ja alavirranpuolinen Nuottijoessa. Hakijalla ei ole tietoa siitä, mistä laitoksen alavirranpuolisella vesistötarkkailupisteellä ajoittain kohonneet bakteeripitoisuudet johtuvat. Laitos on 21.2.2005 hyväksytty hygienialain (1195/1996) 15 §:n mukaisesti hygienialain tarkoittamaksi laitokseksi.

Hakijan mukaan vuosina 1999 ja 2000 laitoksen ilmoittamiin rehunkäyttö- määriin oli vuoden 2001 tapaan laskettu mukaan myös vuokralaitosten re- hun käyttö.

Hakijan mukaan ympäristökeskuksen rehun käyttöä ja kokonaisfosfori- kuormitusta koskevat rajoitukset ovat kohtuuttoman suuria ja pienentävät kalojen lisäkasvua. Esitetyillä rehunkäyttömäärillä ei voida päästä viime vuosien lisäkasvuihin (vuonna 2004 noin 48 t ja vuonna 2005 noin 46 t).

Tämä olisi valitettavaa siinäkin mielessä, että laitoksen toimintaan on viime vuosina panostettu muun muassa perkaamorakennuksen uusimisen muo- dossa. Hakija on esittänyt sallitun rehunkäyttömäärän pitämistä ennallaan ja todennut kuormituksen pysyneen viime vuosina selvästi sallittua pie- nempänä. Hakija on pitänyt kohtuuttomana vuotuisen fosforikuormituksen rajoittamista 280 kg:aan, joskin laitoksen kuormitus on ylittänyt tämän rajan vain vuonna 2004. Mikäli vuotuista kuormitusrajaa katsotaan kuitenkin tar- peelliseksi alentaa, hakija on esittänyt sen asettamista 320 kg:aan.

Parantuneista rehukertoimista huolimatta hakija on katsonut ympäristökes- kuksen vaatimien rajoitusten pienentävän lisäkasvua ja rajoittavan edel- leen laitoksen toiminnan kehittämistä.

Hakija on ilmoittanut, että kalankasvatuksessa syntyvää lietettä ei ole tar- koitus luovuttaa laitoksen ulkopuoliseen käyttöön.

3. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus

Hakija on ehdottanut, että lupajakso ennen lupamääräysten tarkistamista koskevaa hakemusta voitaisiin rajata kymmeneen vuoteen, jolloin uusi ha- kemus tulisi ajankohtaiseksi vuoden 2016 loppuun mennessä. Lisäksi kala- talousmaksu voitaisiin kompensoida käyttämällä laitoksen kaloja istutuksiin lähialueen vesiin. Hakijan mukaan vuoden 2006 osalta kalatalousmaksua tai sitä vastaavaa istutusvelvoitetta ei kuitenkaan tulisi määrätä, sillä laitok- sella ei tule juurikaan olemaan toimintaa kesän 2006 aikana. Kalataloudel- linen tarkkailu voitaisiin toteuttaa kalastustiedusteluna lupamääräysten tar-

kistamista koskevaan hakemukseen liittyen, esimerkiksi vuoden 2015 ka- lastuksesta.

Muutoin hakija on viitannut 2. Kainuun ympäristökeskuksen vaatimuksista lausumaansa.

5. AA, BB, CC ja DD

Hakija on viitannut 2. Kainuun ympäristökeskuksen ja 3. Kainuun työvoi- ma- ja elinkeinokeskuksen vaatimuksista lausumaansa. Lisäksi hakija on todennut, että esimerkiksi laitoksen ylävirranpuoleisen Nuottijärven vesi on ympäristöhallinnon Hertta-tietokannan mukaan värilukunsa ja kemiallisen hapenkulutuksen arvojen perusteella humuspitoinen, mikä jo sinällään vai- keuttaa myös Nuottijoen veden käyttöä esimerkiksi pesu-/saunavetenä.

Hakija on todennut, että lisäkasvun määrää rajoittaa sallittu rehumäärä ja kuormitusrajoitus eikä lisäkasvua ole tarpeen erikseen rajoittaa. Verkkoal- taat ovat käytössä pelkästään emokalojen ja tarvittaessa istutus- ja teuras- kalojen säilyttämiseksi eikä niissä harjoiteta kasvatustoimintaa. Toiminnan pysyessä lupamääräysten mukaisena ei ole syytä määrittää erikseen va- hinkorajoja. Teoreettisen pitoisuuslaskelman osalta hakija on viitannut 2. Kainuun ympäristökeskuksen ja 3. Kainuun työvoima- ja elinkeinokes- kuksen vaatimuksista lausumaansa.

Tarkastus

Ympäristölupavirasto on 22.8.2006 suorittanut asiassa tarkastuksen, josta laadittu pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin.

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U

VESITALOUSLUPARATKAISU

Ympäristölupavirasto myöntää Hyrynsalmen Kala Oy:lle luvan veden joh- tamiseen Nuottijärvestä kalankasvatuslaitokselle kalankasvatusta ja talvi- varastointia varten sekä kalojen talvivarastointiin käytettävien verkkoaltai- den pitämiseen Salmen kalaveden osakaskunnan vesialueella RN:o 876:2 Nuottijoessa Hyrynsalmen kunnassa.

Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus.

Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä.

YMPÄRISTÖLUPARATKAISU

Ympäristölupavirasto myöntää Hyrynsalmen Kala Oy:lle toistaiseksi voi- massa olevan ympäristöluvan kalankasvatukseen maa-altaissa ja poi- kashallissa Nuottijoen varrella sijaitsevassa kalankasvatuslaitoksessa ja käytetyn veden johtamiseen Nuottijokeen. Kasvatettava kalamäärä lisä-

kasvuna ilmaistuna on noin 45 000 kg vuodessa. Kasvatettavan kalamää- rän ja käytettävän kuivarehumäärän osalta hakemus enemmälti hylätään.

Ympäristölupavirasto myöntää Hyrynsalmen Kala Oy:lle toistaiseksi voi- massa olevan ympäristöluvan kalojen talvivarastointiin Nuottijoen kalan- kasvatuslaitoksen maa-altaissa ja Nuottijoessa olevissa verkkoaltaissa se- kä perkaamotoimintaan. Talvivarastoitava kalamäärä on enintään 30 000 kg ja perattava kalamäärä enintään 25 000 kg.

Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta toimenpitein estettävää tai ympäristönsuojelulain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus.

Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä.

LUPAMÄÄRÄYKSET

Laitoksen rakenteet

1. Nuottijoen laitoksen rakenteiden ja laitteiden tulee olla seuraavien piirus- tusten mukaiset:

– Lupahakemuksen liite 4 "Hyrynsalmen Kala Oy. Poikaslaitoksen tulo- vesilinja. Asemapiirros" MK 1:500 (lukuun ottamatta poikaslaitoksen vieressä sijaitsevaa saostusallasta)

– Lupahakemuksen liite 5 "Hyrynsalmen Kala Oy. Uudisrakennus. Pohja"

MK 1:100

– 9.2.2006 ympäristölupavirastoon toimitetun hakemuksen täydennyksen liite 3 "Asemapiirros. Verkkoaltaiden sijainti" MK 1:2 000 ja liite 4 "Hy- rynsalmen Kala Oy. Verkkoaltaan mitat" (100 m² ja 50 m²).

Vesioikeuden päätöksen nro 52/85/II mukaisesti laitoksen kalankasvatusal- taissa tulee olla lietetaskut.

Rakenteet ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla rakenteisiin ja laitteisiin voidaan tehdä vähäisiä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yksityistä etua.

Veden johtaminen

2. Laitokselle saadaan johtaa vettä Nuottijärvestä enintään 600 l/s, kuiten- kin enintään kolmasosa Nuottijoen kulloisestakin virtaamasta.

Veden johtaminen laitokselle on järjestettävä vesistön muuta käyttöä mah- dollisimman vähän häiritsevällä tavalla. Luvan saajan on oltava selvillä käyttämänsä veden määrästä ja Nuottijoen virtaamasta laitoksen kohdalla.

Virtaaman säätö ja mittaukset on tehtävä Kainuun ympäristökeskuksen hy- väksymällä tavalla. Laitokselle tuleva virtaama ja Nuottijoen virtaama on mitattava päivittäin 1.6.–30.9. ja muulloin kerran viikossa. Havainnot on merkittävä hoitopäiväkirjaan.

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

Päästöt pintavesiin

3. Laitoksella saadaan käyttää kalojen ruokintaan kuivarehua enintään 50 000 kg vuodessa. Talvikauden ylläpitoruokintaan käytettävä kuivare- humäärä saa olla enintään 500 kg. Vesistöön joutuva laskennallinen fosfo- rikuormitus saa olla enintään 290 kg vuodessa. Kuormitus lasketaan käyte- tyn rehun ja sillä tuotetun kalan sisältämien fosforimäärien erotuksena.

Kalankasvatuslaitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että vesistökuormitus pysyy kaikissa olosuhteissa mahdollisimman piene- nä. Kaloja ei saa liikaruokkia ja kuivarehusta on erotettava rehupöly ennen ruokintaa. Käytettävän kuivarehun fosforipitoisuus saa teuraskalan kasva- tuksessa olla keskimäärin enintään 0,9 %. Pienpoikasten kasvatuksessa käytettävän rehun fosforipitoisuuden tulee olla mahdollisimman pieni. Käy- tettäessä kuivarehua, jonka fosforipitoisuus on alle 0,9 %, voidaan rehu- määrää lisätä fosforikuormitukselle asetettuja enimmäismääriä ylittämättä.

4. Maa-altaiden lietetaskuista liete on poistettava kasvatuskaudella vähin- tään kerran viikossa ja laskeutusaltaasta vähintään kerran kuukaudessa.

Poistettu liete on sijoitettava sellaiseen paikkaan, mistä se ei pääse valu- maan vesistöön eikä pilaamaan käyttökelpoista pohjavettä.

5. Maa-altaista ja laskeutusaltaasta poistettava liete ja lietevesi saadaan si- joittaa toistaiseksi nykykäytännön mukaisesti laitosalueella olevaan saos- tusaltaaseen. Lietteen sijoittamisessa ja käsittelyssä on lisäksi noudatetta- va Hyrynsalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen antamia mää- räyksiä.

Lietteen erottelun, lietteen ja lieteveden käsittelyn sekä lietteen hyötykäy- tön tehostamista koskeva suunnitelma on toimitettava Kainuun ympäristö- keskuksen hyväksyttäväksi 31.12.2007 mennessä. Suunnitelmaan on liitet- tävä selvitys lietealtaaseen kertyneen lietteen määrästä, käsittelystä, käy- töstä ja/tai sijoittamisesta niin, ettei liete pääse vesistöön eikä aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa.

6. Kalanperkaamon perkausjätevesien ja asumajätevesien käsittelyä on tehostettava 31.10.2009 mennessä järjestelmällä, joka on talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen nro 542/2003 mukainen. Sitä koskeva suunnitelma on esitettävä Kainuun ympäristökeskukselle hyvissä ajoin en- nen toimenpiteen toteuttamista.

Päästöt ilmaan ja melu

7. Laitoksen ja perkaamon toiminta sekä rehun, lietteen, kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden käsittely on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu haju- tai meluhaittoja.

Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen

8. Kuolleet kalat ja muut laitoksella syntyvät jätteet on kompostoitava tai käsiteltävä ja sijoitettava muulla Hyrynsalmen kunnan jätehuoltomääräys- ten mukaisella tavalla. Perkausjätteet on toimitettava hyötykäyttöön tai muuhun kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymään paikkaan.

Perkaustoiminnassa on pyrittävä vettä säästäviin menetelmiin. Perkaus- toiminnasta on pidettävä kirjaa. Rehusäkit tulee toimittaa uusiokäyttöön tai kaatopaikalle.

Kalankasvatuslaitoksella on kaikessa toiminnassa mahdollisuuksien mu- kaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti Hyrynsalmen kunnan jätehuoltomääräyksiä noudattaen.

Varastointi

9. Kalanrehut on varastoitava asianmukaisesti siten, etteivät vahinkoeläi- met pääse niihin käsiksi.

Tarkkailu- ja raportointimääräys

10. Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista. Lu- van saajan on huolehdittava toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä tarkkailutulosten raportoinnista tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti.

Ympäristökeskus voi tarkentaa käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjel- maa ja Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus kalataloustarkkailuohjelmaa.

Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet

11. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja -kuolemista on ilmoitettava vii- pymättä Kainuun ympäristökeskukselle. Lisäksi kalataudeista ilmoittamisen osalta on noudatettava eläintautilain säännöksiä.

Muista ympäristön kannalta merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava ympäristökeskukselle ja Hyrynsalmen kunnan ympäristönsuo- jeluviranomaiselle.

Toiminnan lopettaminen

12. Jos laitoksen toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennak- koon ilmoitettava Kainuun ympäristökeskukselle ja Hyrynsalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Toiminnan loputtua on rakenteiden suhteen meneteltävä vesilain 2 luvun 31 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla.

Kalatalousmääräys

13. Luvan saajan on istutettava vuodesta 2007 alkaen pyyntikokoista kirjo- lohta 70 kg tai arvoltaan vastaavasti muuta Nuottijoen kalankasvatuslaitok- sella kasvatettavaa kalaa laitoksen jätevesien vaikutusalueelle Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen ohjeiden mukaisesti. Istutuksesta tulee etukäteen ilmoittaa Salmen kalaveden osakaskunnalle.