LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 11a) kohdan perusteella eläinsuojalle, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on oltava ympäristölupa

•

•

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 22.8.2008 Drno KAI-2006-Y-92-131

ASIA Päätös ympäristösuojelulain 35 §:n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee olemassa olevien eläinsuojien toimintaa Vaalan Pelson kylässä.

LUVAN HAKIJA

Pelson vankila

Linnantie 101

92810 PELSO

Yhteyshenkilö: Reijo Virkkunen

ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA

Olemassa olevat eläinsuojat sijaitsevat Pelson vankilan alueella Pelson kylässä noin 20 km Vaalan kyläkeskuksesta lounaaseen osoitteessa Linnantie 101, 92810 Pelso.

Liike- ja yhteisötunnus on 0312081-7. Tilan pääasiallinen tuotantosuunta on mai- dontuotantoa. Nautanavetan lisäksi alueella on lampola ja hevostalli sekä eläin- suojiin kuuluvat lantavarastot. Lupaa haetaan noin 460 eri eläimen pitämiseen (989 eläinyksikköä).

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 11a) kohdan perusteella eläinsuojalle, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on oltava ympäristölupa.

YMPÄRISTÖKESKUKSEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 1 momentin kohdan 10 a) perusteella alueellinen ympäristökeskus ratkaisee lannantuotannoltaan yli 75 lypsylehmän eläinsuojaa vas- taavan toiminnan ympäristöluvan.

HAKEMUS Asian vireille tulo

Ympäristölupahakemus on toimitettu Kainuun ympäristökeskukseen 24.4.2006.

Hakemuksen sisältö

Hakemus sisältää ympäristölupahakemuksen ja liitteenä asema- ja sijaintipiirroksen.

Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne

Toiminnalla on Vaalan kunnan vuosina 1983 ja 1995 myöntämät rakennusluvat.

Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 6 §:n mukaisesti toiminnanharjoittaja on antanut 13.2.2001 saapuneen ilmoituksen Kainuun ympäris- tökeskukselle. Toiminta on merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään ja siitä on annettu ote 17.1.2002. Rekisteröintiä koskevassa ilmoituksessa Kainuun ympäris- tökeskus on ilmoittanut siirtävänsä ilmoitusasiakirjat Vaalan kunnan ympäristönsuo- jeluviranomaiselle luvantarveharkintaa varten. Ympäristölupatarpeen harkinta olisi kuitenkin kuulunut ilmoitetun eläinmäärän perusteella alueelliselle ympäristökes- kukselle, jonka vuoksi lupaharkinta siirrettiin tehtäväksi Kainuun ympäristökeskuk- seen. Kainuun ympäristökeskuksen 15.9.2005 tekemän päätöksen mukaan toimin- nalle on haettava ympäristölupaa, koska eläinsuojilla ei ole aiempia lupia, eikä siten myöskään minkäänlaisia toimintaa koskevia ympäristönsuojelulain vaatimuksia vas- taavia määräyksiä.

Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään vuonna 1995 ja sopimus on uusittu vii- meksi vuonna 2007. Lisäksi tilalla on sopimus luonnonmukaisesta tuotannosta.

Maatila toimii suomalaisten eläinten alkuperäisrotujen geenipankkina. Tilalla on noin puolet kaikista Suomen pohjoissuomenkarjan eläimistä. Lisäksi tilalla on puh- das suomenlammaskatras värimuunnoksineen sekä suomenhevosia.

Alueella, jossa tilakeskus sijaitsee, ei ole voimassaolevaa kaavaa. Kainuun 3. seutu- kaavassa ei ole varauksia alueelle.

Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö

Eläinsuojat ovat Pelson vankilan alueella, joka sijaitsee Vaalan kuntakeskuksesta noin 20 km lounaaseen. Tila sijaitsee Temmesjoen vesistöalueen Tyrnävänjoen va- luma-alueella 58.05.

Tilakeskusta lähinnä olevat asuinkiinteistöt ovat vankilan henkilökunnalle tarkoitet- tuja asuntoja, joista lähimmät sijaitsevat noin 100 m etäisyydellä kaakossa. Seuraa- vaksi lähimmät kiinteistöt sijaitsevat Pelson kylällä 1 km etäisyydellä pohjoisessa.

Tilakeskus ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, Natura 2000 – ohjelman alueel- la tai muulla luonnonsuojelualueella. Lähin luokiteltu I luokan tärkeä pohjavesialue, Rokua, sijaitsee yli 5 km etäisyydellä koillisessa. Tilan pellot, joita on vuokrapeltoi- neen yhteensä 401 hehtaaria, sijaitsevat enintään 25 km etäisyydellä tilakeskuksesta.

Osa edellä mainituista Kestilän kunnassa olevista pelloista sijaitsevat tärkeällä poh- javesialueella.

Talousvesi saadaan vesiosuuskunnan verkosta.

Lupavelvollinen toiminta

Eläinsuojat ja tuotanto

Tilan pääasiallinen tuotantosuunta on maidontuotanto. Lisäksi tuotetaan lihaa. Tila tuottaa noin 300 000 kg luomumaitoa ja 7 000-10 000 kg luomulihaa vuodessa. Li- säksi tuotetaan noin 5 000 kg lampaanlihaa ja 1 000 kg villaa. Nautaeläinsuoja on lämpöeristetty parsipihatto, jossa on tilat 79 lypsylehmälle, 24 hieholle, 35 li- hanaudalle ja 32 nuorkarjaan kuuluvalle eläimelle. Navetan uudessa osassa lannan- käsittely tapahtuu lietelantamenetelmällä ja vanhalla puolella lanta käsitellään kui- vikelantamenetelmällä. Lietelantajärjestelmän piirissä ovat lypsylehmät ja hiehot ja kuivikelantamenetelmällä käsitellään liha- ja nuorkarjan sekä hevosten lanta. Na- vetassa on koneellinen ilmastointi. Lampaat ovat lampolassa kuivikepohjalla. Na- vetan katolta tulevat sade- ja sulamisvedet johdetaan virtsakaivoihin.

Maitohuoneen vedet ja navetan wc-vedet johdetaan kahden sakokaivon kautta van- kilan omalle jätevedenpuhdistamolle ja navetan muut pesuvedet, joita muodostuu noin 150 m³ vuodessa, johdetaan lietelantasäiliöihin.

Säilörehua valmistetaan esikuivattuna ja se varastoidaan kahteen navetan yhteydes- sä olevaan laakasiiloon ja neljään lampolan yhteydessä olevaan laakasiiloon sekä aumaan betonilaatalle yhteensä 1 100 tn vuodessa. Lisäksi säilörehua valmistetaan pyöröpaaleihin n. 300 tn vuodessa. Puristeneste laakasiiloista ja aumasta johdetaan kolmeen puristenestesäiliöön, joiden yhteistilavuus on yhteensä 150-200 m³. Säili- öistä puristeneste levitetään joko suoraan pelloille tai siirretään lietelantasäiliöön.

Lannan käsittely ja varastointi

Nautaeläinsuojan uudessa osassa on vapaavaluntainen lietelantajärjestelmä. Liete- kuilujen yhteistilavuus on 200 m³. Navetasta liete valuu ensin pumppukaivoon, jos- ta liete pumpataan lietelantasäiliöön alakautta. Navetan kaakkoispuolella on kolme tilavuudeltaan 1000 m³:n betonista lietelantasäiliötä, joista kaksi on toisiinsa yhtey- dessä ja kolmanteen liete siirretään pumppaamalla. Lietelannan varastointitilaa on lietekanavat huomioiden yhteensä 3 200 m³. Lietesäiliöistä kaksi on rakennettu vuonna 1996 ja kolmas vuonna 2003.

Nautaeläinsuojan vanhalla puolella lanta käsitellään kuivikelantamenetelmällä, jos- sa osa virtsasta erottuu ja johdetaan jo navetasta virtsasäiliöön. Nuorkarja on vino- kuivikepohjalla. Kuivikkeena käytetään kutterinpurua. Kuivikelanta varastoidaan navetan vieressä olevaan betonipohjaiseen avolantalaan, jonka pinta-ala on hake- muksen mukaan 300 m². Lantala rajoittuu kahdelta sivustalta navettaan. Lantalan yhdellä sivustalla on noin 0,5 m korkeat reunat. Lantalassa on kallistukset navetan puoleiseen reunaan, josta neste valuu tilavuudeltaan noin 100 m³ suuruiseen virt- sasäiliöön. Virtsasäiliöstä neste pumpataan lietelantasäiliöön.

Hevostallit sijaitsevat navetan yhteydessä ja hevosten lanta varastoidaan kuivalan- taan. Lampolassa on täyskuivikepohja ja kuivikkeena käytetään olkea. Lampolasta

mahdollisesti tulevat nesteet johdetaan laakasiilojen puristenestekaivoihin. Kuivi- kepohja tyhjennetään kerran vuodessa kesäkuussa kompostointilaatalle, jonka pin- ta-ala on 400 m². Kompostointilaatalla on kolmella sivustalla betoniset n. 1,5 m korkeat reunat. Neste ja valumavedet kerätään vieressä sijaitsevaan betoniseen avosäiliöön.

Lannan levitys

Lanta käytetään peltoviljelyssä lannoitteena. Tilalla on lannan levittämiseen käytet- tävissä olevaa peltoa yhteensä 401 ha. Lanta levitetään toukokuun ja lokakuun puo- livälin välisenä aikana. Lietelanta levitetään nurmelle letkulevittimellä sekä kyn- nökselle. Osa Kestilän kunnan alueella olevista pelloista sijaitsee luokitellulla poh- javesialueella, mutta alueelle ei levitetä lantaa lainkaan.

Laidunnus ja jaloittelu

Tilalla on laidunalaa yhteensä noin 80-140 ha. Lehmiä, hiehoja, lampaita ja hevosia laidunnetaan noin neljä kuukautta vuodessa ympäri vuorokauden. Laitumet eivät ra- joitu vesistöön. Laitumilla ei ole pysyvää ruokintapaikkaa, mutta kiertävä ruokinta- paikkaa käytetään noin 10-30 vrk syksyisin hiehoille. Kaukaisimmille laidunalueille eläinten juomavesi viedään juottovaunulla.

Tilan alueella on eläinsuojien yhteydessä useita jaloittelualueita. Lehmillä, lihakar- jalla ja hevosilla on kullakin omat jaloittelutarhat. Navetan yhteydessä on pinta- alaltaan 760 ja 80 m²:n suuruiset tiivispohjaiset (asfaltoidut/betonoidut) jaloittelu- alueet, joilta lanta poistetaan koneellisesti lantalaan. Virtsa ja sadevedet alueilta ke- rätään virtsasäiliöön ja johdetaan siitä edelleen lietelantasäiliöön. Lihakarjan jaloit- telualueella on pinta-alaltaan 2 m²:n kokoinen ruokintapaikka. Hevosilla on kaksi maapohjalla olevaa jaloittelualuetta, joiden koko on yhteensä noin 0,5 ha. Lanta poistetaan alueelta osittain käsin ja osittain koneella.

Muut ympäristönsuojelunäkökohdat

Polttoainetta varastoidaan tilalla katoksessa ja suoja-altaalla varustetussa kolmessa 3 m³:n suuruisissa kaksivaippaisissa polttoainesäiliöissä, jotka ovat varustettu luki- tuksella. Tilavuudeltaan 7 m³ suuruinen polttoöljysäiliö sijaitsee betonilaatalla vil- jankuivurirakennuksen vieressä. Maitohuoneessa käytettävät pesuaineet säilytetään maitohuoneessa. AIV-liuokset säilytetään 200 l tynnyreissä vanhan hevostallin pi- ha-alueella.

Ympäristökuormitus, ympäristövaikutukset ja niiden tarkkailu sekä kuormituksen rajoittamiseksi esitetyt toimenpiteet

Toiminnassa syntyvät jätteet

Tilan toiminnassa syntyviä jätteitä ovat mm. muovit, pilaantunut rehu, sekajäte, kuolleet eläimet ja ongelmajätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket ja öljysuodat- timet. Toiminnassa syntyvät jätteet on tarkemmin lueteltu taulukossa 1. Kuolleet eläimet toimitetaan hävitykseen Honkajoki Oy:lle. Loisteputket, akut ja jäteöljy se- kä öljynsuodattimet toimitetaan Iisalmen Keräysöljy Oy:lle. Metalliromu toimite- taan Muhoksen romulle. Muovit toimitetaan sekajätteenä kaatopaikalle.

Taulukko 1. Tilan toiminnassa syntyvät jätteet:

luokitus ¹⁾ jätelaji määrä/v Hyödyntäminen/toimituspaikka 02 01 06 kuivikelanta 372 m³ pellolle lannoitteeksi 02 01 06 lietelanta 2556 m³ pelloille lannoitteeksi 02 01 02 kuolleet eläimet 0-1 tn Honkajoki Oy

13 03 08 jäteöljy 400-500 l Iisalmen keräysöljy Oy

16 06 01 akut 3-4 kpl Iisalmen Keräysöljy Oy

16 01 07 öljynsuodattimet 20-30 kpl Iisalmen keräysöljy Oy 20 01 21 loisteputket n. 10 kpl Iisalmen keräysöljy Oy

02 01 10 metalliromu n. 1 tn Muhoksen Romu 02 01 04 muovit < 1 tn sekajäte, kaatopaikka

1) Ympäristöministeriön asetuksen yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) mukainen luokitus

Toiminnasta aiheutuva melu ja liikenne

Eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu merkittävää melua. Maitoauto käy tilalla 3-4 kertaa viikossa, rehua ajetaan päivittäin. Tarvikeajoa (mukaan lukien polttoaineen kuljetus) tapahtuu muutamia kertoja vuodessa. Tilan sisäinen liikenne on normaalia maa- ja karjatalouteen liittyvää liikennettä, joka on vilkkaina lannan levityksen ja rehunteon aikaan.

Toiminnan vaikutukset ympäristöön ja niiden rajoittaminen

Hakemuksessa ei ole esitetty toiminnasta aiheutuvan mitään erityisiä vaikutuksia ympäristöön.

Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu

Hakija ei ole esittänyt toiminnan tai sen vaikutusten tarkkailua.

Paras käyttökelpoinen tekniikka

Säilörehun tuotannossa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa, koska säilöre- hu valmistetaan esikuivattuna ja varastoidaan pääasiassa laakasiiloihin, joissa on puristenesteen talteenotto.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen

Lupahakemuksesta on tiedotettu ympäristönsuojelulain 38 §:n mukaisesti kuuluttamalla 15.8. – 15.9.2006 Kainuun ympäristökeskuksen ja Vaalan kunnanviraston ilmoitustauluilla sekä Kainuun ympäristökeskuksen internet-

sivuilla. Kuulutuksesta on julkaistu ilmoitus Tervareitti - nimisessä sanomalehdessä 15.8.2006. Hakemuksesta on lisäksi lähetetty erityistiedoksianto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan.

Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet nähtävillä Vaalan kunnanvirastolla ja Kainuun ympäristökeskuksen kirjaamossa.

Lausunnot

Kainuun ympäristökeskus on pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 §:n mukaisesti ha- kemuksesta lausunnot Vaalan kunnanhallitukselta, ympäristölautakunnalta sekä Vaalan kunnan terveysviranomaiselta.

Vaalan kunnan ympäristölautakunta toteaa 28.8.2006 antamassaan lausunnossa, että sillä ei ole huomautettavaa hakemuksesta.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta ei ole annettu muistutuksia eikä mielipiteitä määräaikaan mennessä.

Hakijan vastine

Hakijalta ei ole pyydetty vastinetta, koska hakemuksesta ei ole ollut huomautetta- vaa.

Lupaneuvottelu ja -tarkastus

Tilalla on pidetty ympäristölupahakemukseen liittyvä lupapalaveri 29.9.2006. Lupa- neuvottelusta on laadittu pöytäkirja ympäristönsuojelun tietojärjestelmään.

YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU

Ympäristökeskus myöntää Pelson vankilan eläinsuojien toiminnalle ympäristönsuo- jelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti seuraavin lupamääräyksin.

Lupamääräykset

1. Eläinsuojien eläinmäärät sekä eläinsuojien ja lantavarastojen rakenteet Pelson vankilan tilalla saa asemapiirroksen osittamissa eläinsuojissa olla yhteensä 79

lypsylehmää, 24 hiehoa, 24 lihanautaa ja 25 nuorkarjaan kuuluvaa nautaa sekä 300 uuhta ja 6 hevosta (yhteensä 990 eläinyksikköä). Eläinmäärää voi muuttaa edellyt- täen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainittua eläinyksikkömäärän lannantuotan- toa.

Eläinsuojien katolta valuvat sade- ja sulamisvedet on johdettava lannan varasto- ja käsittelytilojen ulkopuolelle. Eläinsuojien sadevesijärjestelmät on oltava määräysten mukaiset 30.9.2009 mennessä. Eläinsuojien pohjarakenteiden, kaikkien kuivalanta- varastojen ja lietelantasäiliöiden sekä lietekuilujen rakenteiden on oltava vesitiiviitä.

Rakenteet on pidettävä kunnossa, jottei lietettä pääse valumaan ympäristöön. Lie- tesäiliöt on aidattava ja aidat on pidettävä kunnossa niin, että ihmisten ja eläinten putoaminen lietesäiliöihin estetään.

2. Lietteen, lannan ja jätevesien sekä puristenesteen varastointi ja käsittely Tarvittavaa lietesäiliötilaa 12 kuukauden varastointia varten on oltava hakemuksen

mukaisen eläinmäärän tuottamalle lietelannalle ja kattamattomiin lietelantasäiliöihin ja kuivikelantavarastoon sekä tiivispohjaisille jaloittelualueille kertyville sade- ja su- lamisvesille vähintään noin 2 440 m³.

Kuivikelanta on eläinsuojasta poistamisen jälkeen varastoitava eläinsuojan vieressä olevaan reunalliseen ja tiivispohjaiseen lantavarastoon. Kuivikelannan varastointiti- lavuutta on oltava vähintään 250 m³. Virtsa ja kuivalantalaan kertyvät sade ja sula- misvedet on johdettava virtsasäiliöön. Virtsasäiliö on tyhjennettävä riittävän usein lietelantasäiliöön.

Lampolan kuivikepohja on tyhjennettävä vuosittain kompostointilaatalle tai levitet- tävä suoraan pellolle ravinteeksi.

Eläinsuojan sosiaalitilojen käymälävedet ja maitohuonevedet on johdettava Pelson vankilan jätevedenpuhdistamolle. Käymälävesiä ja saostussäiliölietteitä ei saa levit- tää pellolle ravinteeksi ilman asianmukaista käsittelyä.

Laakasiilojen puristenesteet on johdettava puristenestesäiliöihin ja neste on tarvitta- essa siirrettävä lietelantasäiliöön.

3. Lannan hyödyntäminen

Lietelanta- ja virtsasäiliöt, kuivalantala, kompostointilaatta sekä puristenestesäiliöt on tyhjennettävä ja niiden kunto tarkistettava vuosittain sekä havaitut puutteet ja vauriot korjattava viivytyksettä. Lantavarastoja tyhjennettäessä ja lietettä ja lantaa kuljetettaessa on toimittava niin, että lantaa ei pääse hallitsemattomasti ympäristöön.

Lanta on käytettävä pellolla ravinteena. Lannan levitykseen soveltuvaa peltoalaa on hakemuksen mukaisella eläinmäärällä ja -koostumuksella oltava vähintään108 ha.

Lanta on levitettävä pelloille tasaisesti ja siten, että lannan ravinteet eivät pääse valumaan vesistöön tai ojaan eikä pohjaveden pilaantumisvaaraa aiheudu. Ravintei- den vesiin pääsyn estämiseksi on vesistön ja valtaojien varsille sekä talousvesien hankintaan käytettävien kaivojen ympärille jätettävä riittävän leveä suojavyöhyke, jolle lantaa ei levitetä. Suojavyöhykkeen leveys valtaojan varrella on oltava vähin- tään yksi metri ja vesistön varrella vähintään viisi metriä. Seuraavan viiden metrin leveydellä typpilannoitteiden pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia.

Lannan levitysmäärissä on otettava huomioon viljavuustutkimukset, keskimääräinen satotaso, lannan typpi- ja fosforipitoisuudet sekä kasvien ravinnetarve siten, että maan ravinnetasapaino säilyy. Lanta on käytettävä ensisijaisesti keväällä. Lantaa ei saa levittää lumipeitteiseen tai routaiseen maahan, eikä mahdollisille tulvavaaran alaisille pelloille. Lietettä levitettäessä, on huolehdittava siitä, ettei naapureille ai- heudu kohtuutonta haittaa. Liete on mullattava tai pelto on kynnettävä mahdolli- simman nopeasti lietteen levittämisen jälkeen, mikäli lantaa ei levitetä kasvustoon.

Lietelannan levittämistä luokitellulle pohjavesialueelle on vältettävä.

4. Jaloittelualue ja laiduntaminen

Jaloittelualueiden ulkopuoliset puhtaat pintavaluntavedet ja eläinsuojan katolta valu- vat vedet on ohjattava jaloittelualueiden ulkopuolelle. Tiivispohjaisille jaloittelualu- eille kertynyt virtsa sekä sade- ja sulamisvedet on johdettava virtsa- tai lietelantasäi- liöihin tai tarvittaessa imeytettävä kuivikkeisiin. Jaloittelualueille kertynyt kuivike- lanta on poistettava säännöllisesti lantavarastoon. Maapohjaisilla jaloittelualueilla lanta ja virtsa on imeytettävä kuivikkeisiin ja kuivikkeet on riittävän usein siirrettävä lantavarastoon.

Eläinten laiduntaminen on toteutettava siten, että pintavesien pilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäinen, eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. Laidunaluei- den on säilyttävä kasvipeitteisinä koko laidunkauden. Laitumella mahdollinen juotto- ja ruokintapaikka on perustettava siten, että juotto- ja ruokintapaikan ympäristön liet- tyminen ja maaperän eroosio ovat mahdollisimman vähäisiä.

5. Kemikaalien ja jätteiden varastointi

Kemikaalit, polttoaineet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista tai maaperän, pinta- ja poh- javesien pilaantumisvaaraa, eikä muutakaan haittaa ympäristölle.

Kemikaalit ja ongelmajätteet on säilytettävä ehjissä, suljetuissa ja merkityissä asti- oissa tiiviillä alustalla tarkoitukseen soveltuvassa varastopaikassa.

Polttonestesäiliöt on sijoitettava katolliseen suoja-altaaseen, elleivät säiliöt ole vuo- donilmaisulla varustettuja 2-vaippaisia säiliöitä. Suoja-altaiden tilavuuden on oltava vähintään yhtä suuri kuin säiliöiden tilavuus. Säiliöiden tyhjennysletkuissa on oltava laponesto. Tankkauspaikan läheisyydessä on oltava imeytysainetta polttoainevuoto- jen varalle. Tankkauspaikat on tehtävä määräyksen mukaiseksi 30.9.2009 mennessä.

6. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen

Jätehuolto on hoidettava Kainuun jätehuollon kuntayhtymän jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet, kuten paperi-, pahvi-, metalli- ja lasi- sekä muovijätteet on lajiteltava ja toimitettava niille tarkoitettuihin keräyspaikkoi- hin, mikäli tällaisia on alueelle järjestetty. Jos vastaanottopaikkoja ei ole järjestetty, ne on toimitettava kaatopaikalle. Sekajätteet on toimitettava kaatopaikalle. Ongel- majätteet (esim. jäteöljyt, akut, öljynsuodattimet, käyttökelvottomat torjunta-aineet ja loisteputket) on toimitettava vähintään kerran vuodessa ongelmajätteiden vas-

taanottopisteeseen tai laitokseen, jolla on ympäristölupa tai vastaava lupa käsitellä kyseistä ongelmajätettä. Jätteiden avopoltto on kielletty.

Pilaantunut rehujäte tulee käyttää pellolla maanparannusaineena.

Kuolleet eläimet tulee toimittaa käsiteltäväksi asianmukaisen luvan saaneeseen käsittelylaitokseen tai muulle laitokselle, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty ky- seisen jätteen vastaanottaminen. Poikkeustapauksissa ne voidaan hävittää muulla kunnaneläinlääkärin hyväksymällä tavalla.

7. Paras käyttökelpoinen tekniikka

Luvanhaltijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tekniikan käyt- töönottoon, mikäli se vähentää tilan toiminnasta ympäristöön kohdistuvan kuormi- tuksen määrää.

8. Häiriö- ja poikkeustilanteet

Häiriötilanteista sekä vahingoista ja onnettomuuksista, joista saattaa aiheutua merkittävää ympäristöhaittaa, on viipymättä ilmoitettava kunnan ympäristönsuoje- luviranomaiselle ja Kainuun ympäristökeskukseen sekä öljyvahinkotapauksista Kai- nuun pelastuslaitokselle.

9. Toiminnan muuttaminen

Toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, kuten suunnitelmista muuttaa lannan varastointi- tai hyödyntämistapaa, on tehtävä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä Kainuun ympäristökeskukseen.

10. Toiminnan laajentaminen tai lopettaminen

Uuden eläinsuojan rakentamisesta sekä tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava Kainuun ympäristökeskukseen.

11. Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi

Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Vuosiyhteenveto kirjan- pidosta tulee esittää, mahdollisuuksien mukaan sähköisessä muodossa, Kainuun ympäristökeskukselle helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedossa tulee esit- tää ainakin seuraavat tiedot:

-eläinmäärät

-tilan lannan tuotanto ja lannan varastointitilavuuden riittävyys -lannanlevitysalat

-kuolleiden eläinten määrät ja muut jätteet sekä niiden käsittelytavat ja toimituspaikat

-lantavarastojen ja lietesäiliöiden toimintaan liittyvien rakenteiden tarkkailu

-toiminnassa havaitut häiriöt ja poikkeukselliset tilanteet

12. Muut määräykset ja ohjeet

Luvanhaltijan tulee edellä mainittujen lupaehtojen lisäksi noudattaa valtioneuvoston antamassa asetuksessa Nro 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien ve- siin pääsyn rajoittamisesta annettuja määräyksiä ja ohjeita.

Kuolleiden eläinten käsittelyssä tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön ase- tusta Nro 1022/2000 (muutos 6/2001) eläinjätteen käsittelystä.

RATKAISUN PERUSTELUT

Luvan myöntämisen edellytykset ja lupaharkinta

Kainuun ympäristökeskus katsoo, että hakemuksen ja asetettujen lupamääräysten mukainen eläinsuojan toiminta sekä luvanhaltijan asiantuntemus täyttävät laissa ase- tetut ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Määräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu ympäristön terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän, pohja- tai pintaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttö- mahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Toiminnasta ei myös- kään aiheudu naapureille kohtuutonta rasitusta, eikä toiminta sijoitu kaavamääräys- ten vastaisesti. Lupamääräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaiku- tukset ennakolta tai rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi

Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1

Lupa on myönnetty eläinsuojien enimmäiseläinpaikkaluvun mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät voivat vaihdella tuotantotilanteiden mukaisesti. Toimin- taa on kuitenkin harjoitettava lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlas- ketun eläinyksikkömäärän perusteella niin, että lannantuotanto tai muut ympäristö- vaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ympäristövaikutuksia.

Eläinsuojan ja lantavarastojen asianmukaisella rakentamisella ja rakenteiden riittä- vällä huollolla ehkäistään ympäristöhaittojen syntyminen. Maa- ja metsätalousminis- teriön asetuksen Nro 100/01 liitteessä 12: MMM-RMO C4, Kotieläinrakennusten ympäristöhuolto, on annettu lantavarastojen, -kourujen ja säilörehuvarastojen raken- tamistekniset määräykset ja -ohjeet.

Lupamääräys 2

Lannan varastointitilavuuden mitoitus perustuu valtionneuvoston asetukseen 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta.

Asetuksen 4 §:n mukaan lannan varastointitilan tulee olla riittävän suuri, jotta siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta lukuun ottamatta samana laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävää lantaa. Lannan riittävällä varastointitilavuudella ehkäistään suoria ravinnevalumia ympäristöön ja

mahdollistetaan lannan levittäminen ympäristön ja kasvukauden suhteen edullisim- paan aikaan.

Ympäristökeskuksen laskelmien mukaan tilalla on riittävästi lietesäiliötilavuutta lie- telannan ja muiden nesteiden varastointiin sekä riittävästi tiivispohjaista varastointi- tilavuutta kuivalannan ja kuivikepohjan varastointiin. Laskelmien mukaan tilalla tar- vitaan säiliötilavuutta lietelannan, virtsan, puristenesteen sekä lietelantasäiliöihin ja kuivalantalaan ja tiivispohjaisille jaloittelualueille kertyvien sade- ja sulamisvesien varastointia varten noin 2 440 m³. Sadannasta ja sulamisvesistä kertyväksi nestemää- räksi on arvioitu lietelantasäiliön osalta 0,3 m³/avopintainen säiliö-m² ja avolantalan ja jaloittelualueille kertyvien vesien osalta 0,1 m³/m² vuodessa. Hakemuksen mu- kaan tilalla on lietesäiliötilavuutta lietekuilut huomioon ottaen 3 200 m³ ja puris- tenestesäiliöt ja virtsasäiliö huomioon ottaen 3 500 m³ vuodessa. Mutta eläinsuojan katolta valuvat sade- ja sulamisvedet lisäävät tarvittavaa lietteen varastointitilavuut- ta. Lupamääräyksellä katolta valuvista puhtaista sadevesistä varmistetaan, etteivät ympäristöstä tulevat puhtaat valumavedet tarpeettomasti lisää lietteen varastointiti- lavuustarvetta, eivätkä kasvata pellolle levitettävän nesteen määrää.

Kuivikelantaa kertyy laskennallisesti noin 250 m³ vuodessa ja lantavaraston pinta- ala on hakemuksen mukaan 300 m². Lisäksi lampolan kuivikepohjalle on oma kom- postointilaatta kuivikepohjan varastointia varten. Laskelmissa on otettu huomioon eläinten 4 kk laidunnusaika kesäisin ympäri vuorokauden.

Lupamääräys 3

Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan lantavarastojen hyötyti- lavuuden säilyminen suunnitelman mukaisena. Lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa, jotta lanta voidaan hyödyntää niin, ettei ylilannoituksen seura- uksena aiheudu vesistöjen rehevöitymistä tai pohjaveden pilaantumisvaaraa.

Peltopinta-alavaatimus perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön ja kasvien fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuoje- lusta 30.9.1998 antaman ohjeen mukaisesti. Lannan levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää, neljää hiehoa tai kahdeksaa alle kahdeksan kuu- kauden ikäistä nautaeläintä kohden.

Lannan levittämistä koskevat ohjeet perustuvat valtioneuvoston asetukseen 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta.

Lannan tyhjentämistä ja kuljettamista sekä lannan levittämistä koskevilla määräyk- sillä ja ohjeilla ehkäistään hajuhaittoja ja ammoniakin haihtumista sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumista ja rehevöitymistä. Toiminnasta ei saa aiheutua naapureille terveyshaittaa tai kohtuutonta viihtyvyyteen kohdistuvaa haittaa.

Lupamääräys 4

Lupamääräyksellä jaloittelualueen ulkopuolisista puhtaista pintavaluntavesistä var- mistetaan, etteivät ympäristöstä tulevat puhtaat valumavedet tarpeettomasti lisää liet- teen varastointitilavuutta, eivätkä kasvata pellolle levitettävän nesteen määrää. Lu- pamääräyksillä jaloittelualueesta estetään lannan ja virtsan leviäminen jaloittelualu- een ulkopuolelle. Jaloittelualueen ravinnepitoisista vesistä ei saa aiheutua pilaantu- misen vaaraa pinta- ja pohjavesille.

Laiduntamisesta ei saa aiheutua pinta- ja pohjavesien pilaantumista eikä sen vaaraa.

Laitumien kasvipeitteisyyden säilymisellä voidaan vähentää eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista vesistöön

Lupamääräys 5

Luvanhaltija on velvollinen huolehtimaan kemikaalien, ongelmajätteiden ja muiden jätteiden asianmukaisesta käsittelystä ja varastoinnista niin, ettei aiheudu maaperän, eikä pohja- ja pintavesien pilaantumista. Polttoainesäiliöitä ja tankkauspaikkaa kos- kevilla määräyksillä ehkäistään maaperän pilaantumista. Säiliöiden sijoittamisella tiiviiseen suoja-altaaseen mahdollistetaan polttoainevuotojen havaitseminen, este- tään polttoaineen joutuminen maaperään ja mahdollistetaan valuneen polttoaineen talteenotto. Varastointi- ja tankkauspaikan läheisyyteen varatulla öljynimeytysmate- riaalilla estetään maaperän laajamittainen pilaantuminen.

Lupamääräys 6

Jätteet tulee lajitella, varastoida ja käsitellä niin, että niistä ei aiheudu ympäristön pi- laantumista, terveyshaittaa, epäsiisteyttä eikä roskaantumista. Jätelain mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuutto- mia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijai- sesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti jätteen sisäl- tämä energia. Ongelmajätteet on toimitettava hyväksyttyyn vastaanottopaikkaan tai laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä.

Kuolleiden eläinten asianmukaisella käsittelyllä estetään mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle. Eläinperäinen jäte on käsiteltävä EY:n eläinperäisiä sivutuotteita koskevan asetuksen mukaisesti laitoksessa, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä eläinperäisiä jätteitä.

Lupamääräys 7

Luvanhaltijan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ym- päristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnas- sa on pyrittävä käyttämään ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Lupamääräys 8

Ympäristönsuojelulain 62 §:n mukaan poikkeuksellista tilanteista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Valvontaviranomainen voi kyseisten tilanteiden seuraukse- na antaa tarpeellisia määräyksiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tai vähen- tämiseksi.

Lupamääräys 9

Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle valvonnan kannalta olennaisista muutoksista.

Lupamääräys 10

Toiminnan olennaista muutosta koskevalla ilmoitusvelvollisuudella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle. Ilmoituksen perusteella ympäristöviranomai-

nen voi arvioida muutoksen vaikutusta voimassa oleviin lupamääräyksiin ja arvioida mahdollisen uuden ympäristöluvan tarvetta.

Lupamääräys 11

Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen viranomai- sen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamien- sa tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja lupamääräysten noudattamista. Lannanlevitysalojen kirjaamisella varmistetaan, että lannanlevitysalaa on riittävästi suhteessa syntyvän lannan määrään. Sähköisellä raportoinnilla vähennetään raportointiin liittyvän työn kokonaismäärää.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN

Päätöksen voimassaolo

Tämä päätös on voimassa toistaiseksi

Jos lupavelvollinen toiminta oleellisesti laajenee tai muuttuu, on toiminnalle haetta- va uusi ympäristölupa.

Tarvittaessa ympäristökeskus voi ympäristönsuojelulain 58 §:ssä säädettyjen edelly- tysten täyttyessä muuttaa lupaa tai ympäristönsuojelulain 59 §:ssä säädettyjen edel- lytysten täyttyessä peruuttaa luvan.

Lupamääräysten tarkistaminen

Toiminnanharjoittajan tulee jättää lupamääräysten tarkistamista koskeva ympäristö- lupahakemus Kainuun ympäristökeskukselle 31.12.2018 mennessä. Hakemuksessa tulee olla selvitykset toiminnan laajuudesta, arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta sekä muut ympäristönsuojeluasetuksen 8 – 12 §:n edellyttämät selvi- tykset soveltuvin osin. Velvoite on annettu ympäristönsuojelulain 55 §:n nojalla.

Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattamisesta

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn lu- van määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voi- massaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 2-8, 28,31,35-38, 41- 43, 45- 46, 52-59, 62, 76, 81, 90, 97, 101, 105 §:t

Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8 – 11, 16 – 19, 23, 37, 30 §:t Jätelaki (1072/93) 4, 6, 12, 15, 19, 51 – 52 §:t

Valtioneuvoston asetus (931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta

Ympäristöministeriön asetus (1129/2001) yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920, muutos 90/2000) 17, 19 §:t

Maa- ja metsätalousministeriön asetus (1022/2000, muutos 6/2001) eläinjätteen kä- sittelystä

Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Maksu 1 200 euroa (alv 0%)

Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) ja ympäristöministeriön alu- eellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista antaman asetuksen (1237/2003) nojalla. Asiaan sovelletaan ympäristöministeriön asetusta 1237/2003, koska asia on tullut vireille ennen 1.1.2007.

Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiassa.

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Kuulutus

Ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla ympäristökeskuksen ja Vaalan kunnanviraston virallisilla ilmoitustauluilla sekä ympäristöhallinnon www- sivuilla. Tieto päätöksestä julkaistaan Tervareitti – nimisessä sanomalehdessä 22.8.2008. Lupapäätös pidetään nähtävänä Vaalan kunnanvirastolla ja Kainuun ym- päristökeskuksen kirjaamossa sekä www-sivuilla valitusajan.

Jakelu

Päätös lähetetään hakijalle:

Pelson vankila

Linnantie101

92810 PELSO

Jäljennös päätöksestä lähetetään:

Vaalan kunta

Vaalan kunnan ympäristölautakunta Vaalan kunnan terveysviranomainen Kainuun TE-keskuksen maaseutuosasto Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Oulun lääninhallitus

Päätöstä koskeva kuulutus lähetetään tiedoksi niille, joille on annettu erikseen tieto hakemuksen vireilläolosta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen ja päätöksen käsittelystä perittyyn maksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen.

Valitusosoitus on liitteenä.

Ympäristölupayksikön päällikkö

ympäristölakimies Saara Ylisirniö

Ylitarkastaja Seija Schroderus-Härkönen

LIITE

Valitusosoitus

VALITUSOSOITUS liite Ympäristökeskuksen päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen kirjallisella valituksella.

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa ympäristökeskuksen päätöksen antopäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapun- päivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä.

Valitusaika päättyy 22. 9 . 2008 .

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa Kainuun ympäristökeskuksen kirjaamoon. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolo- ajan päättymistä.

Kainuun ympäristökeskuksen osoite

Postiosoite Käyntiosoite

PL 115 Kalliokatu 4

87101 KAJAANI 87100 KAJAANI

Fax Sähköposti

08-6888716 kirjaamo.kai@ymparisto.fi

Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen

Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava

− valittajan nimi ja kotikunta

− postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 VAASA)

− päätös, johon haetaan muutosta

− miltä kohdin ja mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi

− perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

− Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laati- jana on muu henkilö, on valitus-kirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta

Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä

− ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä

− asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitet- tu viranomaiselle.

Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa.

Oikeudenkäyntimaksu

Valittajalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa, ellei valittaja tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain 7 §:n nojalla vapaudu maksuvelvollisuudesta.