10/2021
19.8.2021 Julkinen
LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060
www.ely-keskus.fi/lappi 96101 Rovaniemi ASIA
Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamista koskevan ilmoituksen hyväksynnästä.
ILMOITUKSEN TEKIJÄ Protecno Ky
Karsikkoniementie 171 99300 MUONIO Y-tunnus 0772811-7
PUHDISTETTAVA ALUE JA SEN SIJAINTI
Sijainti Muonion kunta
Osoite Väiskintie, 99300 Muonio
Kiinteistötunnus 498-401-178-54 (kortteli 135, tontti TY, noin 1 960 m2 suuruinen alue)
TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämisestä kaivualueella tai poistamisesta toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi on tehtävä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle ympäristön- suojelulain 136 §:n perusteella. Valtion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen.
ILMOITUKSEN VIREILLETULO
Ilmoitus on tullut vireille 19.7.2021.
ALUEEN KAAVOITUSTILANNE JA KIINTEISTÖN OMISTAJA
Alueella on voimassa Muonion keskustan asemakaava (Alamuonion rakennuskaava ja rakennuskaavan muutos, korttelit 1-10, 15-20, 22-27, 30-40, 112-117, 128, 130-132, 135), jossa alue on osoitettu teollisuusalueeksi (TY). Alueella on vireillä Muonion keskustan osayleiskaavan laatiminen. Osayleiskaavaluonnoksessa alue on osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten alueeksi (AL).
Alue rajautuu lännessä asuin-, liike- ja toimistorakennusten alueeseen (AL), pohjoisessa Väiskintiehen, Idässä Kilpisjärventiehen ja etelässä lähivirkistysalueeseen (VL). Lähin asuinrakennus sijaitsee kohteesta noin 50 metrin etäisyydellä pohjoisessa. Lisäksi kohteen eteläpuolella lähimmillään noin 25 metrin etäisyydellä sijaitsevat päiväkoti ja palvelukeskus.
Kiinteistön omistaa Muonion kunta ja alueen (kortteli 135, tontti TY, noin 1 960 m2 suuruinen alue) vuokralainen on Protecno Ky.
ILMOITETTU TOIMINTA
Muonion kunta on vuokrannut tonttia teollisuusalueena 1960-luvulta lähtien. Tontilla on kaksi varastorakennusta, joiden katot on yhdistetty. Varastorakennuksien koillispuolella on sijainnut maanalainen lämmitysöljysäiliö. Alueella on useiden vuosikymmenten aikana varastoitu työkoneita ja metalliromua. Varastoinnin yhteydessä maahan on päässyt öljyä.
Kohteessa on tehty maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Road Consulting Oy:n toimesta 26.-27.6.2018 sekä maaperän pilaantuneisuuden lisätutkimus 12.10.2020 Nordic Envicon Oy:n toimesta. Lisäksi Nordic Envicon Oy laatinut kohteelle pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelman 4.6.2021.
Vanha lämmitysöljysäiliö on poistettu 12.10.2020 tehdyn lisätutkimuksen yhteydessä.
Kohteen nykyiselle käytölle ei ole tiedossa muutoksia.
Maaperä-, pohjavesi- ja pintavesitiedot
Kohteeseen on tuotu täyttömaita, jotka on läjitetty kuntta- eli orgaanisen kerroksen päälle. Täyttömaakerroksen paksuus ulottuu paikoitellen 0,5 metrin syvyyteen, ja sen alla olevan orgaanisen kerroksen paksuus on noin 5 cm. Paikoitellen alla on myös savista silttimoreenia tai silttimoreenia, jonka kerrospaksuus on noin 20-50 cm. Kohteen pohjamaa on hiekkamoreenia (HkMr).
Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, eikä alueella ole orsi- tai pintavesiä.
Lähin pohjavesialue Hirsi-Laitavaara (1249801, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, I-luokka), sijaitsee noin 1,5 km tutkitusta kohteesta pohjoiseen. Muut lähimmät pohjavesialueet ovat Lompolorova (1249825) ja Olostunturi (1249803), jotka sijaitsevat 4 ja 4,5 km kohteesta kaakkoon.
Alueen pohjavedenpinta on arviolta noin 1,5 metrin syvyydellä maanpinnasta. Pohjavesi virtaa arviolta pohjoisesta etelään.
Lähimmät pintavedet ovat Rukomapudas, Muonionjärvi, Muonionjoki, Jerisjoki ja
Isolompolo, joista Rukomapudas sijaitsee noin 800 metrin etäisyydellä lännessä ja muut noin 1-1,5 km etäisyydellä kohteesta.
MAAPERÄN PILAANTUNEISUUS Tutkimukset
Kohteeseen tehtyjen maaperätutkimusten perusteella alueen maaperä on pilaantunut öljyhiilivedyillä, erityisesti keskitisleillä (C10-C21) ja raskailla jakeilla (C21-C40).
Kuvassa 1 on esitetty lisätutkimukseen liittyvien näytteenotto-ojien sekä näytepisteiden sijainti kiinteistön alueella ja taulukossa 1 laboratorion analyysitulosten yhteenveto.
Kuva 1. Näytteenotto-ojien ja näytepisteiden sijainti kiinteistön alueella.
Lisätutkimustulosten perusteella valtaosalla tonttia öljyhiilivetypitoisuudet ovat alle valtioneuvoston asetuksen (VNa 214/2007) mukaisen ylemmän ohjearvon.
Voimakkaimmin pilaantuneet laajemmat alueet sijaitsevat öljysäiliöalueella (NE1-NE6, lähinnä keskitisleitä) ja alueen luoteisnurkassa (NE15-NE17, lähinnä raskaita jakeita), jossa on säilytetty erilaisia työstökoneita. Tämän lisäksi piha-alueilla on runsaasti lähinnä pistemäisiä kohtia (kuten NE14), joissa on varsin korkeita pitoisuuksia etenkin raskaita öljyhiilivetyjakeita. Tämä on todettu jo aikaisemmassa pilaantuneisuus-
tutkimuksessa. Oletuksen mukaan näiden alueiden laajuus ja etenkin pilaantuneisuuden syvyys ovat kuitenkin melko vähäisiä. Haihtuvia öljyhiilivetyjä (C5-C10) ei todettu
yhdessäkään maanäytteessä yli laboratorion määritysrajan ylittäviä pitoisuuksia.
Pilaantuneen maa-alueen pinta-alaksi on arvioitu 910 m2 ja pilaantuneen maan määräksi 480 m3 (860 tonnia), josta vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavaa maata on arviolta 50 m3 (90 tonnia).
Taulukko 1. Yhteenveto maanäytteiden haitta-aineiden analyysituloksista sekä valtioneuvoston asetuksen (VNa 214/2007) mukaiset kynnys- ja ohjearvot. Sinisellä merkityt ylittävät vaarallisen jätteen pitoisuuden.
Kolmesta maanäytteestä (NE1, NE14 ja NE16) tehtiin vielä jälkitilauksena tarkempi fraktiointi, jonka avulla voidaan tarkastella pilaantuneisuudesta aiheutuvaa riskiä haitta- aineiden ominaisuuksien ja ympäristökäyttäytymisen perusteella (taulukko 2).
Taulukko 2. Maanäytteiden NE1, NE14 ja NE16 öljyhiilivetyfraktioinnin tulokset ja eri fraktioiden ominaisuudet ja ympäristökäyttäytyminen.
Fraktiointituloksissa on huomionarvoista, että näytteen NE1 jälkitoimituksena tehdyssä fraktiointianalyysissä öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuus (C5-C40 alif.+arom.) on yhteensä 12 100 mg/kg (9 570 + 2 570 mg/kg) kun se alkuperäisessä analyysissä (taulukko 1) on 4 890 mg/kg. Laboratorion mukaan kyseessä saattaa olla epähomogeeninen näyte tai sitten tulosten erot johtuvat käytetyistä analyysimenetelmistä. Laboratorion selvitys asiasta on esitetty pilaantuneisuustutkimusraportin liitteenä.
Säiliöalueen näytteessä NE1 karkeasti puolet öljyhiilivedyistä edustaa fraktiota C10-C16 ja puolet fraktiota C16-C35. Kokonaispitoisuuksien (taulukko 1) perusteella voidaan olettaa, että hiililuvun C20 ylittäviä pitoisuuksia on näytteessä melko vähän. Näytteiden NE14 ja NE16 öljyhiilivedyt koostuvat sen sijaan käytännössä täysin raskaista jakeista (C16-C35), jotka ovat todennäköisesti peräisin hydrauliikkaöljyistä ja erilaisista
voiteluöljyistä. Aistinvaraisten havaintojen ja aikaisemman pilaantuneisuustutkimuksen perusteella voidaan olettaa, että piha-alueilla olevien pistemäisien pilaantumien
öljyhiilivetyjakauma vastaa näytteiden NE14 ja NE16 fraktiointituloksia. Öljyhiilivedyt ovat ominaisuuksiltaan ja ympäristökäyttäytymiseltään hyvin niukkaliukoisia ja kulkeutumattomia kaikissa fraktiointinäytteissä.
RISKITARKASTELU JA PUHDISTUSTARPEEN ARVIOINTI Rajaukset
Riskinarvioinnissa selvitetään terveysriskit. Ekologisia riskejä ei arvioida, koska kohde sijaitsee teollisuustontilla, eikä sen ympäristössä ole erityistä suojeltavaa. Myöskään riskejä rakenteille ei arvioida olevan.
Kriittisten aineiden valinta ja ominaisuudet
Kohteessa todettiin kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina öljyhiilivetyjakeita C10-C40.
Kriittisiksi aineiksi valittiin alemman ohjearvon ylittävät keskitisleet C10-C21 sekä raskaat öljyjakeet C21-C40. Fraktioinnin perusteella merkittävimmät kohteen
maaperässä tavattavat haitta-aineet erityisesti ovat raskaat alifaattiset ja aromaattiset öljyhiilivetyjakeet C16-C35.
Aineiden ominaisuudet:
Kevyt polttoöljy/dieselöljy eli keskitisleet C10-C20 sisältävät sekä alifaattisia että aromaattisia hiilivetyjä, joiden hiiliatomien määrä on 10-20. Aromaattisten yhdisteiden osuus tuoreessa öljyssä on noin 30 %. Ne voidaan jakaa monoaromaattisiin yhdisteisiin ja polyaromaattisiin, useammasta bentseenirenkaasta muodostuviin PAH-yhdisteisiin.
Raskas polttoöljy/voiteluöljy eli raskaat öljyhiilivetyjakeet C21-C40 sisältävät heikosti haihtuvia ja niukkaliukoisia yhdisteitä, jotka ovat haitallisia vain ihokosketuksessa tai nieltynä. Käytetyssä öljyssä voi olla haitallisempia yhdisteitä epäpuhtauksina.
Eri öljyhiilivetyjakeet käyttäytyvät ympäristössä eri tavoin. Keskitisleet C10-C21 ovat pääosin niukkaliukoisia ja haihtuvia, kun taas raskaat jakeet C21-C40 ovat hyvin niukkaliukoisia ja heikosti haihtuvia. Pääsääntöisesti öljyhiilivetyjen vesiliukoisuus sekä haihtuvuus vähenevät ja hajoaminen hidastuu molekyylikoon kasvaessa.
Molekyylikooltaan samankokoiset aromaattiset yhdisteet ovat alifaattisia yhdisteitä vesiliukoisempia mutta heikommin haihtuvia.
Hyvin läpäisevillä hiekka- ja soramailla kulkeutuminen voi olla merkittävää, kun taas tiiviit savikerrokset pidättävät öljyhiilivetyjä. Myös maaperän orgaaninen aines sitoo keskitisleitä ja raskaita jakeita, mutta voi myös estää niiden hajoamista.
Öljyhiilivedyt voivat suurina pitoisuuksina ärsyttää ihoa, silmiä ja hengityselimiä sekä aiheuttaa huonovointisuutta. Elimistössä öljyhiilivedyt voivat vaikuttaa hermoston, maksan, veren ja munuaisten toimintaan. Yleinen näkemys on, että eliöille helpommin saatavilla olevat vesiliukoiset ja kevyet hiilivedyt ovat maaperässä haitallisempia kuin niukkaliukoiset, raskaat öljyhiilivedyt.
Kulkeutuminen
Taulukossa 3 on esitetty mahdolliset haitta-aineiden kulkeutumisreitit. Haitta-aineet sijaitsevat pääosin maan pintakerroksissa, joten suora kosketus, pölyäminen ja haihtuminen ulkoilmaan ovat mahdollisia. Säiliökaivannon osalta myös kulkeutuminen pohja/-orsiveteen on mahdollista.
Kohdekiinteistöllä ei kasvateta ravintokasveja, joten tämä kulkeutumisreitti ei ole mahdollinen. Haitta-aineita ei ole todettu varastorakennuksen alapuolisessa maaperässä, joten myöskään riskiä sisäilmaan kulkeutumiselle ei voida pitää merkittävänä.
Taulukko 3. Mahdolliset haitta-aineiden kulkeutumisreitit kohdekiinteistöllä.
Mahdollisina kulkeutumisreitteinä tarkastellaan suoraa kosketusta, haihtumista ulkoilmaan, pölyämistä, pintavaluntaa sekä kulkeutumista pohja-/orsiveteen.
Suora kosketus:
Haitta-aineita on todettu pintamaassa pistemäisesti vaarallisen jätteen tason ylittävinä pitoisuuksina. Suora kosketus pintamaan kautta on siten mahdollista.
Pölyäminen:
Koska pintamaa on pääosin hiekkaa tai hiekkamoreenia, maan pintaosissa sijaitsevien haitta-aineiden kulkeutuminen pölyämällä on mahdollista. Kulkeutuminen pölyämällä on mahdollista etenkin maankaivun tai muun maan muokkauksen yhteydessä.
Pintavalunta:
Tutkimusalueen pinta on hiekkaa/hiekkamoreenia, joten sadevedet pääsevät
imeytymään maaperään. Havaittujen haitta-aineiden alifaattiset ja aromaattiset fraktiot ovat kuitenkin kulkeutumattomia ja pääosin hyvin niukkaliukoisia, joten riskiä haitta- aineiden kulkeutumiselle vajoveden mukana laajemmalle alueelle voidaan pitää vähäisenä. Lisäksi täyttömaakerroksen alla oleva orgaaninen kerros voi pidättää mahdollisesti vajoveden mukana kulkevia öljyhiilivetyjä, estäen haitta-aineiden kulkeutumista syvempiin kerroksiin.
Haihtuminen ulkoilmaan:
Fraktiointitarkastelun perusteella pintamaassa on pääosin heikosti haihtuvia alifaattisia hiilivetyjä C16-C35. Näin ollen näiden yhdisteiden haihtuminen pintamaasta pitkällä aikavälillä on mahdollista, mutta todennäköisesti maaperästä ulkoilmaan aiheutuvat pitoisuudet eivät ole merkittäviä.
Todetuista haitta-aineiden fraktioista haihtuvimpia ovat aromaattiset ja alifaattiset fraktiot C10-C12 ja C12-C16. Näitä todettiin merkittävästi vain säiliökaivannon pohjalta noin 2,5 metrin syvyydeltä otetussa fraktionäytteessä. Tältä syvyydeltä riski ulkoilmaan
haihtumiselle on vähäinen.
Kulkeutuminen pohja-/orsiveteen:
Lisätutkimuksessa säiliökaivannon pohjalla todettiin hyvin vähäinen määrä vettä, ja lisäksi maanalainen säiliö oli täyttynyt vedellä. Öljysäiliöstä pumpatussa vedessä todettiin jonkin verran öljyä (6,9 mg/l, C10-C40) ja haihtuvia hiilivetyjä (0,3 mg/l, C5- C10), mutta säiliökaivannon maanäytteestä todetut fraktiot ovat pääosin niukkaliukoisia tai hyvin niukkaliukoisia. Pilaantuneisuus ei oletettavasti ole levinnyt laajalle, sillä varmistuskuopassa NE 9 (2 metrin päässä säiliökaivannosta) öljypitoisuus oli vain alemman ohjearvon tasolla. Yhdisteiden kulkeutuminen orsiveden mukana laajemmalle on mahdollista, mutta vähäistä.
Altistuminen
Taulukossa 4 on esitetty mahdolliset reitit haitta-aineille altistumiselle. Koska alueen pohjavettä ei käytetä talousvetenä, ei altistuminen talousveden kautta ole mahdollista.
Sen sijaan altistuminen suoran ihokosketuksen, ruoansulatuselimistön tai pölyämisen ja haihtumisen kautta on mahdollista.
Taulukko 4. Mahdolliset haitta-aineiden altistumisreitit kohdekiinteistöllä.
Pölyämisen ja ilmaan haihtumisen kautta:
Altistuminen ulkoilmaan haihtumisen kautta on mahdollista lähinnä pintamaasta todettujen raskaiden öljyjakeiden osalta. Pintamaassa todetut öljypitoisuudet ylittävät ylemmät ohjearvot ja paikoin vaarallisen jätteen tason. Fraktiotarkastelun perusteella pilaantuma koostuu pääosin heikosti haihtuvista alifaattisista jakeista C16-C35, joten ulkoilmaan mahdollisesti haihtuvat pitoisuudet olisivat hyvin pieniä jo aivan lähellä maan pintaa.
Altistuminen haihtumisen ja pölyävän maan kautta katsotaan mahdolliseksi lähinnä maan kaivun ja muun muokkauksen yhteydessä.
Suora ihokosketus:
Altistuminen maaperän pintaosissa sijaitseville haitta-aineille suoran ihokosketuksen välityksellä on mahdollista. Altistuminen on mahdollista lähinnä mahdollisesti
suoritettavien kunnostustoimenpiteiden yhteydessä.
Mahdollisessa pilaantuneen maaperän kunnostuksessa tehtävien kaivutöiden aikana käytetään suojavaatteita (suojakäsineet, työvaatteet, öljyn kestävät jalkineet), jolloin minimoidaan riski ihoaltistumiselle.
Ruoansulatuselimistön kautta (nieleminen, ravintokasvien syöminen):
Edellisen kohdan perustein altistuminen suun kautta on mahdollista, mutta
epätodennäköistä. Tutkitun kohteen vieressä sijaitsee mm. päiväkoti, mutta tutkittava
kohde on aidattu, ja lisäksi kohteen ja päiväkodin välillä on puustoa, joten altistuminen esimerkiksi lasten syödessä maata on erittäin epätodennäköistä.
Alueella ei kasvateta ravintokasveja, joten tätä kautta altistuminen ei ole mahdollista.
Riskitarkastelun yhteenveto
Riskitarkastelun perusteella maaperän pilaantuneisuus ei aiheuta merkittävää ympäristö- tai terveysriskiä. Altistuminen kuitenkin etenkin maan kaivun ja muun muokkauksen yhteydessä on mahdollista.
Epävarmuustarkastelu
Riskinarviointiin liittyy tekijöitä, jotka aiheuttavat epävarmuutta tuloksiin. Tässä kohteessa epävarmuutta aiheuttaa mm. pilaantuneen alueen rajaus. Säiliökaivannon osalta pilaantuma saattaa jatkua hieman syvemmälle ja laajemmalle alueelle kuin lisätutkimuksessa on todettu. Samoin kiinteistön luoteiskulmalla pilaantuneisuus voi ulottua paikoin yli 1 metrin syvyyteen. Rajauksen puutteen ei kuitenkaan arvioida vaikuttavan riskitarkastelun johtopäätöksiin, mutta pilaantuneen maan
massamääräarvioon se tuo epävarmuutta.
Riskitarkastelussa on hyödynnetty sekä pistemäisiä ”hot spot” -näytteitä että laajemmista näytteenotto-ojista kerättyjä kokoomanäytteitä. Analysoinnit on tehty akkreditoidussa laboratoriossa. Analysointiin liittyy hieman epävarmuutta, sillä esimerkiksi fraktiointianalyysissä öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuudet (C5-C40 alif.+arom.) ovat olleet korkeampia kuin alkuperäisessä analyysissä.
Kunnostustarve ja toimenpiteet
Pilaantuneisuus ei riskitarkastelun perusteella aiheuta merkittävää riskiä ympäristölle tai terveydelle. Altistuminen kuitenkin etenkin maan kaivun ja muun muokkauksen
yhteydessä on mahdollista.
Maaperän kunnostuksen tavoitteena on alentaa maaperän haitta-ainepitoisuuksia siten, että varastointitoiminnasta aiheutuneesta maaperän pilaantuneisuudesta johtuvia ympäristö- tai terveyshaittoja ei kunnostuksen jälkeen esiinny.
Kohde esitetään kunnostettavaksi kaavan (teollisuusalue, TY) mukaiseen tarkoitukseen, jossa se on ollut 1960-luvulta alkaen.
Kohde esitetään kunnostettavaksi haitta-ainekohtaisiin VNa 214/2007 mukaisiin ylempiin ohjearvoihin kuitenkin niin, että haihtuvien yhdisteiden ja keskitisleiden
kunnostustavoitteena ovat alemmat ohjearvot. Esitetyt tavoitetasot arvioidaan riittävän turvallisiksi tässä kohteessa, sillä alue on kaavoitettu teollisuusalueeksi, eikä maaperän pilaantuneisuuden arvioida aiheuttavan ympäristö- tai terveysriskiä.
PILAANTUNEEN MAAN MÄÄRÄ JA LAATU KUNNOSTUKSEN KANNALTA
Pilaantuneen maa-alueen pinta-alaksi on arvioitu 910 m2 ja pilaantuneen maan määräksi noin 480 m3 (860 tonnia), josta vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavaa maata on arviolta 50 m3 (90 tonnia). Kuvassa 2 on esitetty pilaantuneeksi arvioidut alueet jaettuna seitsemään osa-alueeseen ja taulukossa 5 on esitetty arvio pilaantuneen maan määristä ja laadusta alueittain.
Kuva 2. Aluejako (1-7), johon massamäärälaskelmat perustuvat.
Suoran massanvaihdon vaihtoehtoiseksi kunnostustavaksi voidaan ajatella
pilaantuneiden maiden paikalla käsittelyä (on site-käsittelyä) ainakin osittain. Kohteen sijainnista johtuen etäisyydet massojen vastaanottopaikkoihin ovat todella pitkiä, eikä suoraa massanvaihtoa voida pitää kovin kestävänä kunnostustapana. Taulukossa 6 on jaettu taulukossa 5 esitetyt massamäärät on site-käsittelyyn soveltuvuuden mukaan.
Taulukko 5. Arvio pilaantuneen maan määristä ja laadusta alueittain.
Taulukko 6. Arvio on site-käsittelyn soveltuvuudesta eri massoille.
Taulukosta 6 nähdään, että arvion mukaan selvästi on site-käsittelyyn soveltuvia massoja on arviolta noin 500 tonnia ja kohtuullisesti soveltuvia noin 250 tonnia. On site- käsittelyllä voidaan lähtökohtaisesti pienentää öljypitoisuutta ja vähentää haitta-aineiden haitallisuutta myös niiden massojen osalta, joissa öljypitoisuudet ovat yli 10 000 mg/kg (sininen väri).
Siinäkin tapauksessa, että osa pilaantuneista maista kuljetetaan vastaanottopaikkoihin, voidaan on site-esikäsittelyllä mahdollisesti pienentää vastaanottopaikan porttimaksuja (alhaisemmat pitoisuudet). Myös kuljetuskustannukset voivat pienentyä, sillä
pitoisuuksien pienentyessä myös mahdollisten massojen vastaanottopaikkojen määrä kasvaa.
MAAPERÄN KUNNOSTUS Kunnostustapa
Kohteen maaperän laadun, maaperää pilaavien haitta-aineiden koostumuksen, pilaantuman laajuuden sekä kohteen maankäytön perusteella on
kustannustehokkaimmaksi kunnostusmenetelmäksi todettu massanvaihdon ja on site- käsittelyn (tehostettu kompostointi/ilmastus) yhdistelmä.
Kunnostustyö aloitetaan kaivamalla (vaihe 1) tavoitepitoisuudet ylittävät maat käsiteltäväksi ensisijaisesti on site-menetelmillä (vaihe 2) kiinteistön alueella. Maat, jotka haitta-ainekoostumukseltaan, haitta-ainepitoisuuksiltaan tai hyödynnettävyydeltään eivät sovellu käsiteltäväksi on site-menetelmin, kuljetetaan vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseisen tasoisesti pilaantuneita maita.
On site-käsittelyn jälkeen (vaihe 3):
- maamassat, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat kunnostustavoitteet hyödynnetään kiinteistöllä
- maamassat, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kunnostustavoitteet:
1. kuljetetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai
2. hyödynnetään muulla ympäristöviranomaisen hyväksymällä tavalla.
Tutkimuksen perusteella pohja- tai orsiveden kunnostukselle ei arvioida olevan tarvetta, mutta siihen pitää varautua kaivutöiden aikana.
Kunnostuskaivu (vaihe 1) Kaivutyö
Pilaantuneen maan kaivu tehdään lajittelevana kaivuna siten, että maaperään ei kaivun jälkeen jää kunnostustavoitteiden ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia (haihtuvat yhdisteet:
alemmat ohjearvot, muut yhdisteet: ylemmät ohjearvot). Kaivua ohjataan aistinvaraisesti sekä kenttä- ja laboratorioanalyysien tulosten perusteella.
Tutkimustulosten perusteella kaivannot tulevat olemaan pääsääntöisesti matalia, alle 1 metrin syvyisiä lukuun ottamatta poistetun polttoöljysäiliön kohtaa, jossa kaivusyvyys on oletettavasti yli 2-3 metriä. Kaivannot luiskataan turvallisiksi ja etenkin syvemmät
kaivannot aidataan kunnostuksen ajaksi.
Pilaantuneisuustutkimusten perusteella on epätodennäköistä, että pohja-/orsivesi vaikeuttaisi oleellisesti kaivutyön tekemistä. Kaivunaikaiseen kaivannon kuivana pitoon tulee kuitenkin varautua. Kaivutyö suositellaan tehtäväksi kuivana aikana heinä-
lokakuussa.
Laadunvalvonta
Maaperän jäännöspitoisuudet todennetaan maanäytteiden laboratorioanalyysien avulla.
Näytteenotosta vastaa erikseen nimettävä riittävän kokemuksen omaava akkreditoitu näytteenottaja.
Jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan kaivantojen pohjalta yksi kappale kutakin 100 m2 aluetta kohti kuitenkin niin, että jokaisesta erillisestä kaivannosta otetaan vähintään yksi pohjanäyte. Kaivantojen seinämistä otetaan kokoomanäytteet metrin kerroksina,
korkeintaan 10 metrin pituudelta. Hyvin matalissa kaivannoissa (<0,5 metriä) pohja- ja seinämänäytteet voidaan yhdistää. Kaikki jäännöspitoisuusnäytteet otetaan vähintään 10 osanäytteen kokoomanäytteinä.
Maamassojen on site-aumakäsittely (vaihe 2) Käsittelyaumojen rakentaminen
Aumakäsittelyllä kunnostettavia maita on arviolta 480 m3 eli noin 860 tonnia (taulukot 5 ja 6). Maa-ainekset jaotellaan eri aumoihin käsiteltävyyden, haitta-ainepitoisuuden ja - koostumuksen mukaan. Yhteensä aumoja tulee 3-4 kappaletta ja kussakin aumassa on 50-150 m3 maamassa (90-270 tonnia). Suunnitellut aumakoot ovat 8 x 14 x 2,5 m tai tätä pienempiä. Aumojen sijoittelu päätetään myöhemmin erikseen. Sijoittelu riippuu muusta kiinteistön käytöstä, ja sijoittelussa otetaan huomioon toiminta naapuri- kiinteistöillä (esim. päiväkoti etelässä). Esimerkki sijoittelusta on esitetty kuvassa 3.
Käsittelyaumat rakennetaan muovikalvon päälle kohteesta kaivetuista öljyhiilivetyjä sisältävistä maa-aineksista. Käsittelyaumat varustetaan siiviläputkistolla ilmastuksen tehostamiseksi. Aumat peitetään muovikalvolla sadevesikontaktin estämiseksi. Aumojen ympärille rakennetaan tarvittaessa reunavalli, jonka avulla pintavalumavedet ohjataan käsittelyauman ohi. Aumojen rakennusperiaate on esitetty päätöksen liitteenä olevassa periaatekuvassa (päätöksen liite 2).
Kuva 3. Esimerkki aumojen sijoittelusta kiinteistön alueella.
On site-käsittelyn toteutus
Aumat käsitellään biostimuloinnilla ja ilmastuksella. Käsittelyn ensimmäisenä tavoitteena on haitta-ainepitoisuuksien alentaminen maaperän kunnostuksen tavoitetasojen alle merkittävässä osassa maamassaa ja massojen hyödyntäminen pääasiassa kiinteistön alueella. Kunnostuksen toisena tavoitteena on pienentää maamassojen haitta-
ainepitoisuuksia ja haitallisuutta.
Biostimulaatio ja ilmastus:
Biostimulaatiossa maa-aineksen öljyhiilivedyt hajotetaan hapellisissa olosuhteissa biotoiminnan avulla. Hapen vähäisyys on poikkeuksetta biohajoamista rajoittava tekijä.
Maamassassa olevan luonnollisen bakteerikannan hajotustoimintaa tehostetaan aumoja kääntämällä sekä vaakailmastusputkistolla, jolloin maa-aineksen happipitoisuus kasvaa.
Aumojen koneellista kääntämistä tehdään vähintään kerran vuodessa.
Arktisella alueella erityisesti lyhyt kesäaika ja kylmät olosuhteet talvella hidastavat biologisen käsittelyn tehokkuutta. Käsittelyn aikana voidaan tehdä myös aumojen
eristämistä lumella niin, että maamassaan kesäaikaan sitoutunut lämpöenergia pidättyisi aumoissa mahdollisimman pitkälle talveen. Aumoja voidaan tarvittaessa myös ilmastaa panosperiaatteella siiviläputkiston kautta koneellisten aumankääntöjen välissä.
Panosilmastuksessa siiviläputkistoon syötetään ulkoilmaa 2-3 kertaa aumojen huokostilavuutta vastaava ilmamäärä. Tällä tavoin simuloidaan luonnollisia
hajoamisolosuhteita kuivattamatta aumoja kuitenkaan liikaa. Tarvittaessa kylmänä vuodenaikana syöttöilma lämmitetään niin, ettei aumoja jäähdytetä tarpeettomasti.
Käsittelyn tehostus:
Käsittelyä voidaan tarvittaessa tehostaa syöttämällä maa-ainekseen kosteutta, lämpöä, ravinteita tai happea jatkuvatoimisesti. Niin ikään tarvittaessa maamassaan voidaan sekoittaa esimerkiksi epäorgaanista tukiainetta, mikäli maamassa tiivistyy liikaa. Mikäli apuaineita/ravinteita/tukiaineita syötetään aumoihin, tehdään tästä erillinen suunnitelma viranomaisen hyväksyttäväksi.
On site-käsittelyn seuranta Ympäristö:
Massojen kaivun ja auman kääntöjen yhteydessä voi toiminnasta aiheutua lieviä hajuhaittoja, mutta koska maaperässä ei ole todettu haihtuvia yhdisteitä, hajuhaitat arvioidaan hyvin pieniksi. Mahdollisia hajuhaittoja seurataan aistinvaraisesti ja PID- kenttämittarin avulla. Mikäli on site-käsittelyn yhteydessä havaitaan hajuhaittoja, otetaan ilmasta hiiliputkinäyte ja aumat alipaineistetaan, ja imuilma suodatetaan
aktiivihiilisuodattimella tarvittaessa.
Maanäytteet:
Aumakäsittelyä ohjataan ja sen tehokkuutta seurataan maanäytteenoton avulla kaksi kertaa vuodessa. Näytteenotossa maanäytteitä otetaan vähintään 1 näyte/200 tonnia kuitenkin niin, että kutakin aumaa kohti tulee ainakin kaksi kokoomanäytettä. Yhteensä maanäytteitä otetaan yhdellä näytekerralla arviolta 6-8 kappaletta. Näytteistä
analysoidaan ainakin mineraaliöljyt C5-C40 sekä BTEX-yhdisteet ja oksygenaatit MTBE/TAME. Maa-aineksen alku-, seuranta- ja loppunäytteenoton tulokset esitetään toimenpideraporteissa.
Käsittelyn päättyessä otetaan on site-käsittelyn loppunäytteet, joiden tulosten perusteella maamassat hyödynnetään täytöissä, hyödynnetään muulla tavoin tai
kuljetetaan vastaanottopaikkaan. Loppunäytteenotosta vastaa erikseen nimettävä, riittävän kokemuksen omaava akkreditoitu näytteenottaja. Loppunäytteenottoon kuuluu pohjanäytteet aumojen alta 100 m2:n aloittain ja muilta toiminnallisilta alueilta 200 m2:n aloittain.
Käsiteltyjen maa-ainesten hyödyntäminen ja loppusijoitus (vaihe 3)
Kun on site-käsittely on päättynyt, haitta-ainepitoisuuksiltaan kunnostustavoitteen alittavat maamassat hyödynnetään kunnostuskaivantojen täytöissä.
Kunnostustavoitteen ylittävät maamassat pyritään hyödyntämään muilla, erikseen esitettävillä tavoilla. Mikäli maamassoille ei löydy hyödyntämistapaa, kuljetetaan ne luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan.
TARVITTAVAT ILMOITUKSET JA KUNNOSTUSTA EDELTÄVÄT TOIMENPITEET PIMA-ilmoitus:
Kunnostuksesta tehdään YSL 136 §:n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän kunnostamisesta Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Ilmoitukseen liitetään pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelma.
Työselitys:
Ennen kunnostuksen aloitusta tehdään kunnostuksesta työselitys, jossa työ ja sen aikataulu kuvataan tarkemmin. Työselityksessä tarkennetaan mm. työvaiheiden
järjestystä sekä alueen käyttöä mm. on site-aumojen sijoituksen osalta. Työselitykseen liitetään myös tarkennettu kuvaus kunnostuksen seurannasta ja tarkkailusta sekä toimenpiteistä ympäristö- ja terveysvaikutusten estämiseksi.
Työmaan turvallisuussuunnitelma:
Ennen työn aloitusta tehdään työmaan turvallisuussuunnitelma, jossa kuvataan kohteeseen liittyvät terveys- ja turvallisuusriskit sekä toimenopiteet riskien minimoimiseksi.
Aloitusilmoitus:
Kunnostustyön aloitusilmoitus toimitetaan Lapin elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskukselle, Muonion ympäristöviranomaiselle, kiinteistön omistajalle sekä tarvittaessa naapurikiinteistöjen omistajille. Ilmoituksessa kerrotaan kunnostuksen aikataulu sekä ympäristöteknisen valvojan ja muiden vastuuhenkilöiden nimet ja yhteystiedot.
TYÖMAAHAN JA TYÖTURVALLISUUTEEN LIITTYVÄT ASIAT Maaperässä olevat rakenteet:
Ennen työn aloitusta selvitetään maaperässä mahdollisesti kulkevat putket, sähköjohdot ja muut kaapelit. Tarvittaessa tilataan näyttö.
Aitaukset ja merkinnät:
Työmaa varustetaan kunnostuksesta kertovin kyltein ja alueet rajataan niin, että ulkopuoliset eivät pääse työmaalle.
Kaivannot:
Kaivannot luiskaukset tehdään loiviksi niin, että putoamis- tai sortumisvaaraa ei ole.
Tarvittaessa syvemmät kaivannot aidataan. Pääasiassa kaivannot tulevat olemaan alle 0,5 metrin syvyisiä. Joiltain osin on tarve kaivaa yli 2 metrin syvyydestä.
Kuljetus:
Pilaantuneen maan kuormat varustetaan asianmukaisin siirtoasiakirjoin ja kuormat peitetään.
Työturvallisuus:
Työ tehdään ennen työn aloitusta laadittavan työmaan turvallisuussuunnitelman
ohjeiden mukaisesti. Suojavarusteina käytetään vähintään turvakenkiä, huomioliivejä ja kypärää. Hengityssuojainta, kuulusuojaimia ja suojalaseja käytetään tarvittaessa.
Työmaa-alueella tulee olla ensisammutuskalusto sekä ensiaputarvikkeet
Työssä merkittävät haitta-aineet ovat keskitisleet ja raskaat öljyhiilivedyt, jotka eivät ole haihtuvia. Haitta-aineille altistuminen hengitysilman kautta ei ole merkittävää. Suoraa ihokontaktia pilaantuneen maan kanssa on vältettävä.
Perehdytys:
Pääurakoitsija vastaa siitä, että jokainen työntekijä ja alihankkija perehdytetään kohteen työturvallisuuteen liittyviin seikkoihin, ja että työmaan turvallisuussuunnitelma käydään läpi ennen töiden aloitusta.
Työmaapäiväkirja:
Kunnostustöistä pidetään työmaapäiväkirjaa, johon merkitään työnaikaiset tapahtumat ja havainnot sekä poikkeukselliset tilanteet.
RAPORTOINTI
Toimenpideraportit
Kunnostuksesta tehdään toimenpideraportit kaksi kertaa vuodessa. Luonnolliset ajankohdat raportoinnille on aumanäytteenoton tuloksien valmistumisen jälkeen.
Toimenpideraporteissa esitetään tehdyt toimenpiteet, jatkotoimet ja seurantamittauksien tulokset. Toimenpideraportit toimitetaan kunnostuksen tilaajalle, kohteeseen nimetyille valvojalle, ympäristöviranomaiselle sekä kunnan ympäristöviranomaiselle.
Loppuraportti
Kun kunnostus on tehty, tehdään kunnostuksesta loppuraportti valvovan viranomaisen hyväksyttäväksi. Kunnostuksen loppuraportin jakelu on sama kuin
toimenpideraporttienkin.
AIKATAULU
Kunnostus aloitetaan pilaantuneen maan kaivulla suunnitelmien mukaan elo-syyskuussa 2021. Aumakäsittelyvaiheen arvioidaan kestävän 2-3 vuotta. Merkittäviä tuloksia on site- käsittelystä odotetaan saavutettavan jo vuoden 2023 aikana.
ILMOITUKSEN KÄSITTELY
Ilmoitukseen liittyviä erillisiä lausuntoja ei ole pyydetty.
LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Päätös
Lapin ELY-keskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun alueen puhdistamisen. Kiinteistön RN:o 498-401-178-54 omistajalta on saatava suostumus ennen puhdistustöiden aloittamista. Töiden toteuttamisessa on noudatettava ilmoituksen lisäksi seuraavia määräyksiä.
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi
1. Kiinteistön RN:o 498-401-178-54 vuokra-alueelta (kortteli 135, tontti TY, noin 1 960 m2 suuruinen alue) on poistettava maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista antaman asetuksen (214/2007) ylemmät ohjearvot haitta-aineiden osalta:
raskaat öljyjakeet (>C21-C40) 2 000 mg/kg
sekä valtioneuvoston maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista antaman asetuksen (214/2007) alemmat ohjearvot haitta-aineiden osalta:
bentseeni 0,2 mg/kg,
tolueeni 5 mg/kg,
etyylibentseeni 10 mg/kg,
ksyleenit 10 mg/kg,
MTBE - TAME summapitoisuus 5 mg/kg,
bensiinijakeet (C5-C10) 100 mg/kg ja
keskitisleet (>C10-C21) 300 mg/kg.
Kaivumaita, joiden pitoisuudet jäävät alle tavoitetasojen, voidaan hyödyntää kaivantojen täytöissä kaivupaikalla, mikäli ne ovat rakennusteknisesti
hyödynnettävissä. Rakennuksen lämmitysjärjestelmään sekä mahdolliset on site- puhdistukseen tarkoitetut käytöstä poistetut maanalaiset laitteet ja rakennelmat tulee poistaa.
Puhdistustöiden aloittamisesta on ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle ja Muonion kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Maaperän puhdistustyöt on aloitettava viimeistään vuoden 2021 aikana ja puhdistusta tulee jatkaa siihen saakka, kunnes Lapin ELY-keskus hyväksyy puhdistuksen toiminnanharjoittajan esityksestä loppuun saatetuksi.
2. Puhdistustavoitteen saavuttamiseksi voidaan käyttää massanvaihtoa tai
massanvaihdon ja kaivumaiden on site-käsittelyn (tehostettu kompostointi/ilmastus) yhdistelmää. Muiden puhdistusmenetelmien käyttäminen vaatii Lapin ELY-
keskuksen hyväksymisen.
Puhdistuksessa käytettävät laitteet ja aumarakennelmat on asennettava ja käytettävä niin, ettei niiden sijainnista ja käytöstä aiheudu kohtuutonta melu- tai viihtyvyyshaittaa, terveyshaittaa tai vaaraa puhdistettavalle kiinteistölle tai lähialueen kiinteistöille.
3. Pilaantuneen maa-alueen kaivannot on aidattava. Lisäksi puhdistusalue on varustettava pilaantuneen maaperän puhdistuksesta kertovin kyltein.
4. Pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava käsiteltäväksi paikkaan tai laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä
on hyväksytty kyseisten jätteiden käsittely ja vastaanotto. Kaikkien puhdistus- työmaalta pois kuljetettavien maamassojen ja muiden jätteiden sijoituspaikat on ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle ja Muonion kunnan ympäristönsuojelu-
viranomaiselle ennen töiden aloittamista. Pilaantuneiden maamassojen kuljetus ja kuormaus on järjestettävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kuljetettaessa kosteita ja valuvia maamassoja tulee kuljetuskaluston olla riittävän tiiviitä, jottei kuljetuksissa pääse valumaan haitallisia aineita ympäristöön.
Maamassojen pölyäminen on estettävä kuljetuksen aikana. Pilaantuneen maan haltijan velvollisuus on laatia jätelain (646/2011) 121 §:n mukainen siirtoasiakirja ja huolehtia, että pilaantuneita maita siirrettäessä se on kuljetusten mukana. Jätteeksi luokiteltua pilaantunutta maata saa luovuttaa kuljetettavaksi vain jätelain 94 §:n mukaisesti rekisteröityneille toimijoille.
5. Pilaantuneita maamassoja, joiden pitoisuustasot ylittävät määräyksessä 1 asetetut tavoitepitoisuudet saadaan pakottavasta syystä välivarastoida kiinteistöllä tiiviillä alustalla enintään 30 vuorokauden ajan. Maamassat on peitettävä huuhtoutumisen ja pölyämisen estämiseksi.
6. Mikäli puhdistuksen yhteydessä kaivantoihin kertyy pilaantunutta vettä, se on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla, josta on sovittava erikseen Lapin ELY- keskuksen kanssa. Mikäli kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, veden viemäröintiin on pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Vedestä talteen otettu pilaantuneita aineksia sisältävä jäte on toimitettava laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain
mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely ja vastaanotto.
7. Kaivannoista poistettavan ja paikoilleen jätettävän maa-aineksen rajapinnasta on otettava riittävä määrä kontrollinäytteitä määräyksessä 12 täsmennetyllä tavalla.
Mikäli puhdistuksessa ei ole päästy määräyksessä 1 asetettuihin puhtaustasoihin, maahan jääneen pilaantuneen alueen sijainti on esitettävä kartalla sekä esitettävä arvio maaperään jääneiden haitallisten aineiden aiheuttamista ympäristö- ja terveysriskeistä ja maaperän puhdistustarpeesta.
Laboratorioon toimitettavien maanäytteiden ja tarvittaessa vesinäytteiden analysointi tulee tapahtua akkreditoidussa laboratoriossa.
Määräys melun torjunnasta
8. Puhdistustyön aiheuttama melutaso ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa kello 07:00–22:00 A-painotetun ekvivalenttimelutason (Laeq) arvoa 55 dB (A) eikä kello 22:00–07:00 A-painotetun ekvivalenttimelutason (Laeq) arvoa 50 dB (A). Mikäli valvontaviranomaisella on aihetta epäillä toiminnasta syntyvän meluhaittoja, on toiminnanharjoittaja velvollinen ryhtymään haitan johdosta tarvittaviin mittauksiin ja selvityksiin sekä melun vähentämistoimiin.
Määräykset vastuuhenkilöistä ja töiden aloittamisesta
9. Puhdistustyölle on nimettävä valvoja, jolla on tarvittava kokemus ja pätevyys
pilaantuneen maaperän puhdistukseen ja puhdistustöiden valvontaan. Valvojan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava ennen töiden aloittamista Lapin ELY-keskukselle ja Muonion kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valvojan tulee laatia työn alussa pöytäkirja, johon kirjataan mm. urakoitsijan yhteystiedot, työturvallisuusasiat ja kalustotiedot. Asiakirjaa tulee täydentää ja ylläpitää puhdistustyön aikana.
Määräykset poikkeuksellisista tilanteista
10. Työn aikana ilmenevistä poikkeuksellisista tapahtumista on viipymättä ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle ja Muonion kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli häiriötilanteesta voi aiheutua onnettomuusriski tai terveyshaittaa, tapauksesta on ilmoitettava myös Lapin pelastuslaitokselle. Toiminnanharjoittajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin vahinkojen ja haittojen torjumiseksi.
Määräykset kirjanpidosta, puhdistuksen laadunvalvonnasta, tarkkailusta ja raportoinnista 11. Puhdistustyön aikana tulee pitää työmaapäiväkirjaa, johon kirjataan tehdyt
toimenpiteet ja puhdistuksen kannalta merkitykselliset tapahtumat. Päiväkirjat on säilytettävä vähintään kolmen (3) vuoden ajan ja ne on pyynnöstä esitettävä Lapin ELY-keskukselle tai Muonion kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
12. Puhdistustavoitteiden toteutumista on töiden aikana tarkkailtava asianmukaisilla kenttämittauksilla ja näytteenotolla. Tarkkailussa on määritettävä vähintään
määräyksessä 1 esitetyt haitta-aineet. Puhdistusalueen katsotaan rajautuneen, kun laboratorioanalyyseillä varmistetut tarkkailutulokset alittavat määräyksessä 1 esitetyt ohjearvot. Kaivantoja ei saa peittää ennen kuin kontrollinäytteiden
laboratoriotulokset ovat valmistuneet ja Lapin ELY-keskukselle ja Muonion kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on varattu mahdollisuus puhdistustöiden
tarkastamiseen.
13. Pilaantuneisuusselvityksen sekä puhdistuksen yhteydessä otettujen näytteiden analyysitulosten ja muiden työnaikaisten havaintojen perusteella on
toiminnanharjoittajan esitettävä selvitys puhdistettavan alueen jatkotarkkailu- ja puhdistustarpeesta.
14. Puhdistustyön loppuraportti on toimitettava Lapin ELY-keskukselle ja Muonion kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kolmen (3) kuukauden kuluessa töiden suorittamisesta. Loppuraportissa on esitettävä vähintään:
yhteenveto kiinteistöillä tehdyistä puhdistustoimista, kenttä- ja laboratoriotutkimuksista sekä tutkimustulokset,
toteutuneiden kaivantojen laajuus ja syvyys sekä sijainti koordinaatistoon (ETRS- TM35FIN) sidotulla kartalla,
näytepisteiden sijainti (ETRS-TM35FIN -koordinaatisto),
selvitys kaivannoista poistettujen maa-ainesten laadusta, määrästä, käsittelystä, ja sijoituspaikasta,
tarvittaessa määräyksessä 7 mainittu riskiarvio ja määräyksessä 13 mainittu selvitys jatkotarkkailu- ja puhdistustarpeesta ja
työmaakokousten pöytäkirjat/muistiot.
Päätöksen perustelut
Lapin ELY-keskus katsoo, että pilaantuneen maaperän puhdistaminen ilmoituksessa esitetyllä tavalla ja tässä päätöksessä annettuja määräyksiä noudattaen täyttää ympäristönsuojelulaissa pilaantuneen maaperän puhdistamiselle asetetut vaatimukset eikä puhdistustyöstä tai kiinteistöjen maaperästä aiheudu jatkossa terveyshaittaa tai vaaraa ympäristölle.
Määräysten perustelut
Päätöksessä mainitut määräykset ovat tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Puhdistustavoitteeksi on määrätty valtioneuvoston maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista antaman asetuksen (214/2007) alemmat ja ylemmät ohjearvot haitta-ainepitoisuuksille. Lapin ELY-keskus on ottanut puhdistustasoja määrittäessään huomioon alueen kaavoituksen ja käyttötarkoituksen.
Puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää
puhdistusmenetelmää eikä toiminnasta ennakolta arvioiden aiheudu ympäristön muuta pilaantumista tai sen vaaraa. Puhdistustyön aloittamiselle on asetettu määräaika, jotta työt saatetaan loppuun viivyttelemättä. Valvonnan kannalta on välttämätöntä, että
viranomaisille toimitetaan tieto puhdistustöiden suunnitellusta aloitusajankohdasta ennen töiden aloittamista (määräys 1 ja 2).
Puhdistettava alue on edellytetty aidattavaksi sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta tai muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivualueelle (määräys 3).
Pilaantuneiden massojen kuljetuksesta, kuormauksesta, varastoinnista ja edelleen toimittamisesta on tarpeen antaa määräykset, ettei puhdistustöistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa tai terveyshaittaa. Pilaantuneiden massojen pölyämistä tai haitta- aineiden huuhtoutumista ja näistä johtuvaa pilaantuneiden massojen aiheuttamaa lisäpilaantumista puhdistettavalla kiinteistöllä ja naapurikiinteistöillä estetään mm.
oikeanlaisen kuljetuskaluston valinnalla ja välivarastoitavien massojen peittämisellä (määräykset 4-5).
Kaivantoihin kertyvien vesien tehokkaalla puhdistamisella estetään haitta-aineiden edelleen kulkeutuminen puhdistettavien alueiden ulkopuolelle. Haitta-aineita sisältävät jätteet voivat aiheuttaa vaaraa ja haittaa terveydelle ja ympäristölle, mikäli niitä ei käsitellä asianmukaisesti mainittujen jätteiden käsittelyyn erikoistuneissa ja luvan saaneissa laitoksissa (määräys 6).
Puhdistustoimien aikaisilla kontrollinäytteillä saadaan tietoa puhdistuksen etenemisestä ja riittävyydestä. Tarkkailulla varmistetaan, että alueet puhdistetaan määräyksessä 1 annettujen ohjearvojen mukaisesti. Toiminnanharjoittajan on pystyttävä osoittamaan, että puhdistustyöt on tehty riittävässä määrin ja tämän päätöksen mukaisesti. Siinä tapauksessa, että tavoitetta ei saavuteta, on pystyttävä arvioimaan riskit ja mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve (määräys 7).
Määräys on annettu meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi (määräys 8).
Valvojan nimeämisellä varmistetaan, että puhdistus toteutetaan asianmukaisesti ja laadukkaasti, ja että tiedonkulku työn aikana on sujuvaa (määräys 9).
Ilmoitusvelvollisuus poikkeustilanteista on määrätty viranomaisten tiedon saannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisten viranomaisohjeiden antamiseksi. Määräys torjuntatoimenpiteisiin ryhtymisestä päästöjen torjumiseksi on annettu välittömän pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haittojen minimoimiseksi (määräys 10).
Viranomaisvalvonta ja toiminnanharjoittajan vastuu edellyttävät kirjanpitoa, laadun valvontaa, tarkkailua ja raportointia. Puhdistustöiden onnistumisen kannalta on tärkeää, että käsiteltävien massojen ominaisuuksista, puhdistuksen etenemisestä ja
puhdistuksen riittävyydestä saadaan luotettavaa tietoa. Tarkkailu on tarpeen myös haitallisten ympäristövaikutusten estämiseksi. Tarkkailulla saatavan tiedon avulla varmistetaan, että puhdistustöille asetetut tavoitteet saavutetaan pysyvästi ja tarvittaessa pystytään tehostamaan puhdistustöiden ympäristönsuojelutoimia sekä arvioimaan mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve. Kaivutyötä ohjataan pääasiassa paikan päällä tehtävin kenttämittauksin ja havainnoin. Tiedonkulun ja
viranomaisvalvonnan varmistamiseksi kaivantojen tarkistusvelvoite näytteenotoin on tarpeen. Laboratoriotulosten odottaminen varmistaa päätöksessä asetetun
puhdistustason saavuttamisen.
Puhdistustyön aikana ja sen jälkeen on pystyttävä varmistamaan ja osoittamaan, että puhdistettava alue on puhdistettu riittävissä määrin ja tämän päätöksen mukaisesti sekä arvioimaan mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve (määräykset 11-13).
PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO
Tämä päätös on voimassa 31.8.2026 asti. Maaperän puhdistamista koskeva asia on saatettava uudelleen vireille, mikäli ilmoituksessa mainittuja alueita ei em. päivämäärään mennessä saada puhdistettua tämän päätöksen mukaisesti.
PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Lapin ELY-keskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 85 §:n mukaisesti.
Kuulutus ja päätös julkaistaan Lapin ELY-keskuksen verkkosivuilla www.ely-keskus.fi/
lappi > Ajankohtaista > Kuulutukset. Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan myös toiminnan vaikutusalueen kunnan verkkosivulla.
Lisäksi päätös julkaistaan verkkosivulla: www.ymparisto.fi > Asiointi, luvat ja ympäristö- vaikutusten arviointi > Luvat, ilmoitukset ja rekisteröinti > YSL:n kertaluonteisen
toiminnan ilmoitusmenettely > Ilmoituspäätökset > Pilaantuneet maa-alueet > Lapin ELY-keskus.
SOVELLETUT SÄÄDÖKSET
Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 16 §, 17 §, 85 §, 133 §, 136 §, 190 §, 191 § ja 205 §, Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 25 § ja 26 §,
Jätelaki (646/2011) 12 §, 13 §, 15 §, 29 §, 31 §, 94 § ja 121 §,
Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 7-9 § ja 11 §,
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007),
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) 2 §, Valtion maksuperustelaki (150/1992) 8 § ja
Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeino- toimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2021 (1272/2020).
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 660 €
Päätöksestä peritään valtioneuvoston asetuksen elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- keskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2021 (1272/2020) mukainen suoritemaksu.
Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään 55
€/h. Tämän päätöksen käsittelyyn käytettiin 12 tuntia eli maksu on yhteensä 660 €.
VALVONNAN MAKSULLISUUS
Ympäristönsuojelulain 205 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan ELY-keskus voi periä maksun valvontatoimista, jotka ovat tarpeen 136 §:n 2 momentissa tarkoitetun pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta tehdyn päätöksen
noudattamisen varmistamiseksi. Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2021 (1272/2020) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Valvontatoimenpiteitä koskeva lasku lähetetään vuosittain.
Valvontatoimenpiteet:
alle 6 tuntia 150 €, 6-13 tuntia 385 €, 14-27 tuntia 1 155 € ja 28-41 tuntia 1 925 €.
PÄÄTÖKSEN JAKELU Päätös hakijalle Jäljennös maksutta:
Muonion kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus
TIETOJÄRJESTELMÄÄN MERKITSEMINEN
Kiinteistön maaperää koskevat tiedot lisätään valtakunnalliseen maaperän tilan tietojärjestelmään.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen ja päätöksen käsittelystä perittyyn maksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.
HYVÄKSYNTÄ
Tämä asiakirja on sähköisesti hyväksytty viraston sähköisessä
asianhallintajärjestelmässä. Asian on esitellyt ylitarkastaja Vesa-Matti Määttä ja ratkaissut ympäristönsuojeluyksikön päällikkö Juha-Pekka Hämäläinen. Sähköinen hyväksyntä on asiakirjan lopussa.
LIITTEET
Liite 1. Sijaintikartat
Liite 2. Aumakäsittelyn periaatekuva Liite 3. Valitusosoitus
Liite 1.
Liite 2.
Liite 3.
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen
Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen kirjallisella valituksella, siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) tarkemmin säädetään.
Valitusaika
Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen tiedoksisaannista sitä määräaikaan lukematta. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuvan seitsemäntenä (7) päivänä päätöksen julkaisemisajankohdasta. Valitusaika päättyy 27.9.2021, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Vaasa hallinto-oikeudessa.
Valituksen sisältö
Valituksessa on ilmoitettava:
- valittajan nimi ja yhteystiedot;
- se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite);
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
- vaatimusten perustelut; ja
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksen liitteet Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja tai muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan päämiestä.
Valituksen toimittaminen
Valitus on toimitettava valitusajassa Vaasan hallinto-oikeudelle.
Valitus liitteineen voidaan lähettää myös postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Valituksen tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Sähköisesti (telekopio, sähköposti, sähköinen asiointipalvelu) toimitettavan valituksen tulee olla toimitettu siten, että se viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä on
kokonaisuudessaan käytettävissä viraston vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä.
Valituksen ja liitteiden lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten sähköisessä asiointipalvelussa https://asiointi2.oikeus.fi/ hallintotuomioistuimet.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 260 euroa. Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Vaasan hallinto-oikeus
Käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs Postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa
Puhelin: Kirjaamo 029 564 2780 (ma-pe klo 8.00-16.15) Puhelinvaihde: 029 564 2611
Faksi: 029 564 2760
Sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi, https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
godkänts elektroniskt
Esittelijä Määttä Vesa-Matti 19.08.2021 07:24 Ratkaisija Hämäläinen Juha-Pekka 19.08.2021 08:04
