(1)Annettu julkipanon jälkeen LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS ASIA Päätös ympäristönsuojelulain n mukaisen pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamista koskevan ilmoituksen hyväksynnästä

(1)

Annettu julkipanon jälkeen

26.9.2019 18/2019

LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS

ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamista koskevan ilmoituksen hyväksynnästä.

ILMOITUKSEN TEKIJÄ

Rovaniemen kaupunki PL 8216

96100 ROVANIEMI

Yhteyshenkilö: Erkki Lehtoniemi, erkki.lehtoniemi@rovaniemi.fi Y-tunnus 1978283-1

PUHDISTETTAVA ALUE JA SEN SIJAINTI

Sijainti Kroopinpalo, Rovaniemen kaupunki

Osoite Kroopinpalontie, Rovaniemi

Kiinteistötunnus 698-401-13-119

TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta sekä puhdistamisen yhteydes- sä kaivetun maa-aineksen hyödyntämisestä kaivualueella tai poistamisesta toimitetta- vaksi muualla käsiteltäväksi on tehtävä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle ympäris- tönsuojelulain 136 §:n perusteella. Valtion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen.

ILMOITUKSEN VIREILLETULO

Ilmoitus on tullut vireille 12.8.2019.

ALUEEN KAAVOITUSTILANNE, LÄHIYMPÄRISTÖ JA OMISTAJA

Alueella on voimassa Rovaniemen maakuntakaava, jossa kohde on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M) sekä pohjavesien suojelualueeksi (sp). Kohteen eteläpuolelle on osoitettu maankamaran ainestenottoalue (EO). Kaavoitukseen ei ole suunnitteilla muutosta.

Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n vedenottamo sijaitsee entisestä ampumarata-alueesta noin 400 metriä itään.

(2)

Ampumarata-alueen välittömässä läheisyydessä on Kaukon Erämiehet ry:n omistama kiinteistö. Lähin vapaa-ajan kiinteistö sijaitsee noin 2 kilometrin etäisyydellä kaakossa ja lähin pysyvä asutus yli 5 kilometrin etäisyydellä koillisessa.

Kiinteistön omistaa Davvi Metsä Oy.

ILMOITETTU TOIMINTA

Kohteessa sijaitsee vanha Kroopinpalon ampumarata. Ampumarata on ollut toimin- nassa 1960-luvun lopulta vuoteen 1989 saakka. Alueella on ollut hirvirata, luodikkorata, pienoishirvi- ja villikarjurata sekä haulikkorata.

Ampumarata-alue on jo metsittynyt, mutta edelleen selvästi nähtävissä alueella.

Ampumarata-alueen tiet ovat hiekkapintaisia. Hirvi-, luodikko-, pienoishirvi- ja villikarjuratojen ampumapaikan ja taustavallien välistä kulkee nykyisin Kroopinpalontie. Tien linjausta on muutettu ampumaratatoiminnan päättymisen jälkeen. Aikaisemmin tie on kulkenut haulikkoradan ja muiden ratojen välistä.

Ampumaratatoimintaan liittyneet ampumakatokset on purettu. Taustavallit ja joitakin niihin liittyviä rakenteita on paikoillaan (mm. luodikkoradan betoninen näyttösuoja).

Pienoishirvi- ja villikarjuradan taustavallia on tuettu ja korotettu vanhoilla autonrenkailla.

Vallien taakse on sijoitettu jonkin verran myös muuta jätettä, mm. peltitynnyreitä.

Kohde liittyy Pirkanmaan ELY-keskuksen toteuttamaan valtakunnalliseen pilaantuneiden maa-alueiden tutkimus- ja kunnostusohjelmaan. Pirkanmaan ELY-keskuksen toi- meksiannosta Pöyry Finland Oy teki kohteessa maaperän ja pohjaveden pilaantunei- suustutkimuksia 6.6.2017. Tutkimuksista on laadittu raportti Rovaniemen Kroopinpalon entisen ampumarata-alueen maaperätutkimukset (101006705) 19.9.2017. Tutkimuk- sissa entisen ampumaradan alueella havaittiin päättyneen ampumaratatoiminnan aiheuttamaa pilaantuneisuutta maan pintakerroksessa. Lapin ELY-keskus on antanut lausunnon (LAPELY/4481/2017) maaperän pilaantuneisuuden puhdistamisen tarpeelli- suudesta ympäristönsuojelun kannalta 20.2.2018.

Maaperä-, pohjavesi- ja pintavesitiedot Maa- ja kallioperä

Maaperäkarttojen perusteella ampumarata-alue sijoittuu hiekka-alueelle. Tutkimuksissa havaittiin pintakerroksen hiekan alapuolella monin paikoin silttiä. Pohjamaa on hiekkamoreenia. Kallionpinta on todennäköisesti moreenikerroksen alapuolella. Ampuma- radan alueen kallioperä on arkosiittia ja amfiboliittia (Geologian tutkimuskeskus). Maan- pinnan taso ampumarata-alueella on noin +145 (N2000).

Ampumaradan eteläpuolella on soranottoalue. Soranottoalue ei ole enää käytössä ja se on maisemoitu. Haulikkoradan lähellä maanottoalueella havaittiin soraa.

Pohjavedet

Ampumarata-alue sijaitsee Kroopinpalo-Palovaaran (12699103) 1E-luokan vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maa- ekosysteemi on suoraan riippuvainen. Kroopinpalon vedenottamo sijaitsee ampuma- radasta noin 400 metriä itään.

(3)

Alueelle 6.6.2017 asennetuista viidestä pohjavesiputkesta mitattiin vesipinnat 14.6.

2017. Putket sijoitettiin ampumaratojen taustavallien edustoille ja haulikkoradalle. Vesi- pinnat olivat tasolla +134,58…146,36. Vesipinta oli alimpana haulikkoradan alueella ja ylimpänä hirviradan taustavallin putkessa.

Pohjaveden päävirtaussuunta on pohjavesipintojen mittausten mukaan ampumaradan alueella kaakkoon, ja kääntyy haulikkoradan paikkeilla itään/koilliseen kohti veden- ottamoa. Pohjavesipinnat ovat taustavallien edustoilla lähellä maanpintaa syvyydellä 1,50…1,96 metriä. Haulikkoradalla vesipinta on 11,3 metrin syvyydellä. Pohjavesipinta viettää jyrkästi hirviradalta haulikkoradan suuntaan. Pohjavesipinta on yleensä hiekka- kerroksessa, joten maaperän vedenjohtavuus on alueella hyvä.

Taustavallien edustalle asennettujen putkien vesipinnat saattavat edustaa orsivesi- pintaa.

Pintavedet

Ampumaradan lähialueella ei ole nimettyjä vesistöjä eikä ojia. Lähin vesistö on Ruoko- järvi, joka sijaitsee noin kaksi kilometriä ampumaradalta koilliseen.

MAASTOTUTKIMUKSET

Maanäytteiden otto ja putkien asennus

Ampumarata-alueelle ja sen lähiympäristöön asennettiin 6.6.2017 viisi pohjavesiputkea (PVP1-PVP5). Putki PVP1 sijoitettiin pienoishirvi- ja villikarjuradalle, PVP2 luodikko- radalle, PVP3 hirviradalle, PVP4 haulikkoradalle ja PVP5 haulikkoradan kaakkois- puolelle. Putket asennettiin monitoimikairalla (Ø 110 mm) ns. auger-tekniikalla tehtyi- hin kairanreikiin.

Taustavalleihin kaivinkoneella tehdyistä koekuopista (KP1-KP6) otettiin maanäytteet muovipusseihin tasoilta 0-0,1 m, 0,1-0,3 m, 0,3-0,5 m, 0,5-1,0 m ja 1,0-1,5 m.

Haulikkoradan alueelle (KP7-KP11) ja ampumapaikkojen edustoille (KP12-KP14) kai- vettiin lapiolla 0,5 metrin syvyiset koekuopat. Näytteet otettiin kolmelta tasolta: 0-0,1 m, 0,1-0,3 m ja 0,3-0,5 m.

Kenttähavainnot

Näytteenoton yhteydessä tehtiin aistinvaraisia havaintoja maaperän laadusta. Lisäksi maaperätietoja saatiin pohjavesiputkien asennuksen yhteydessä.

Taustavallien pintamaa on hiekkaa 1,5 metrin syvyydelle. Luodikko- ja hirviratojen ampumapaikan pisteissä (KP13 ja KP14) pinnassa on humusta 0,3 metriä. Pienois- hirvi- ja villikarjuradan taustavallin edustalla on hiekkaa 2,5 metrin syvyydelle ja silttiä 3,0 metrin syvyydelle. Luodikkoradan taustavallin edustalla hiekkaa on 0,5 metrin syvyydelle, turvetta syvyysvälillä 0,5-1,0 metriä ja hiekkamoreenia 1,0-3,0 metrin syvyydellä, millä syvyydellä kairaus päättyi kiveen. Hirviradan taustavallin edustalla maaperä on 0-2,5 metrin syvyydellä hiekkaa ja sen alapuolella silttistä hiekkaa/silttiä 3,0 metrin syvyydelle.

(4)

Haulikkoradalla maaperä on hiekkaa 0-2,5 metrin syvyydellä. Haulikkoradan pisteessä KP8 pinnassa on humusta 0,3 metriä. Syvyysvälillä 2,5-4,5 metriä on silttiä, 4,5-10,0 metriä hienoa hiekkaa ja pohjamaa on 13,0 metrin syvyydelle hiekkaa.

Yhteensä 54 maanäytteestä mitattiin kannettavalla Innov-X-röntgenfluorenssilaitteella alkuaineiden suuntaa-antavat pitoisuudet. Pitoisuudet mitattiin 14 näytepisteestä ote- tuista pintakerrosnäytteistä tasoilta 0-0,1 m, 0,1-0,3 m ja 0,3-0,5 m sekä ampumaratojen taustavalleista (näytepisteet KP1-KP6) lisäksi tasoilta 0,5-1,0 m ja 1,0-1,5 m.

Vesinäytteiden otto

Vesinäytteet otettiin kaikista alueelle asennetuista pohjavesiputkista (PVP1-PVP5) ja lisäksi vedenottamolta.

Näytteiden analysointi

Näytteet analysoitiin SGS Inspection Services Oy:n Kotkan laboratoriossa.

Maanäytteiden tutkimustulokset ja niiden tarkastelu Pitoisuuksien vertailuarvot

Maanäytteiden pitoisuuksia on verrattu Valtioneuvoston PIMA-asetuksen (214/2007) arvoihin. Kynnysarvo edustaa haitatonta pitoisuustasoa tai taustapitoisuutta. Ylemmän ohjearvon ylittyessä maaperää pidetään yleisesti pilaantuneena, kun kyseessä on teollisuus-, varasto-, tai liikennealue. Muilla kuin em. alueilla (esim. asuin-, puisto- ja virkistysalueet tai pohjavesialueet) maaperää pidetään pilaantuneena, jos alempi ohjearvo ylittyy. Lisäksi pitoisuuksia on verrattu ohjeellisiin vaarallisen jätteen raja-arvoihin.

Tuloksia on tarkasteltu myös suhteessa Maaperän kynnys- ja ohjearvojen määritys- perusteet -julkaisussa (Suomen ympäristökeskus 2007) annettuihin haitta-aineiden ekologisin tai terveydellisin perustein määritettyihin suurimpiin hyväksyttäviin pitoisuus- arvoihin, enimmäissaanti- ja haitallisuusarvoihin sekä sallittuun hengitysilman enim- mäispitoisuusarvoon. Näitä arvoja voidaan käyttää arvioitaessa haitta-aineiden mah- dollisia haittoja ja herkimpiä altistujia kohteissa.

Metallit

Innov-X-mittauksissa (XRF-kenttämittari) havaittiin korkeita lyijy- ja kuparipitoisuuksia luodikko- ja hirviratojen taustavalleissa. Mittauksissa myös arseenin ja antimonin pitoisuudet olivat paikoin koholla.

Metallit tutkittiin laboratoriossa 12 näytteestä. Kohonneita pitoisuuksia havaittiin 0-0,5 metrin syvyydellä taustavalleissa. Ampumapaikalla ja haulikkoradalla pitoisuudet olivat pieniä, kynnysarvotason alittavia.

Lyijyn osalta vaarallisen jätteen raja-arvo ylittyi luodikkoradalla (KP3 ja KP4) neljässä näytteessä 0-0,5 metrin syvyydellä. Pitoisuudet olivat 2 521-9 284 mg/kg. Korkein pitoisuus havaittiin pisteessä KP4 (0,1-0,3 m). Hirviradalla vaarallisen jätteen raja-arvo ylittyi pisteissä KP5 (0-0,1 m) ja KP6 (0,1-0,3 m). Pitoisuudet olivat 3 793-7 504 mg/kg.

Pisteessä KP6 (0,3-0,5 m) pitoisuus 877 mg/kg ylitti ylemmän ohjearvotason. Pienois- hirvi- ja villikarjuradalla pitoisuus 2 401 mg/kg ylitti ylemmän ohjearvotason pisteessä KP1 (0-0,1 m).

(5)

Kuparin pitoisuus ylitti ylemmän ohjearvotason luodikkoradan pisteissä KP3 (0,1-0,3 m) ja KP4 (0,1-0,3 ja 0,3-0,5 m). Pitoisuudet olivat 358-731 mg/kg. Hirviradalla pisteessä KP6 (0,1-0,3 m) pitoisuus 367 mg/kg ylitti myös ylemmän ohjearvotason. Alempi ohjearvotaso ylittyi pisteessä KP3 (0-0,1 m), jossa pitoisuus oli 193 mg/kg. Pienoishirvi- ja villikarjuradan pisteessä KP1 (0-0,1 m) pitoisuus oli kynnysarvotasolla (100 mg/kg).

Antimonin osalta ylempi ohjearvo ylittyi luodikkoradalla pisteissä KP3 (0,1-0,3 m) ja KP4 (0,1-0,3 ja 0,3-0,5 m). Pitoisuudet olivat 51-61 mg/kg. Pisteessä KP3 ylittyi alempi ohjearvotaso pintamaassa 0-0,3 metrin syvyydellä (pitoisuus 21 mg/kg). Hirviradalla pisteessä KP6 (0,1-0,3 m) pitoisuus 49 mg/kg ylitti alemman ohjearvotason ja pisteissä KP5 (0-0,1 m) ja KP6 (0,3-0,5 m) kynnysarvotason. Pienoishirvi- ja villikarjuradan pisteessä KP1 (0-0,1 m) pitoisuus 24 mg/kg ylitti alemman ohjearvotason.

Yhteenvetotaulukko haitta-aineiden pitoisuuksista on taulukossa 1.

Taulukko 1. Analyysitulosten yhteenvetotaulukko.

Taulukossa 2 esitetään kohteessa havaittujen metallien terveydellisiä ja ekologisia tunnuslukuja. Tunnuslukuja voidaan käyttää arvioitaessa tietyn metallipitoisuuden tervey- dellisiä tai ekologisia vaikutuksia.

Metallien suurimmat hyväksyttävät pitoisuudet terveysriskien (SHP_ter) suhteen ylittyvät lyijyn ja antimonin osalta. Suurimmat hyväksyttävät pitoisuudet ekologisien riskien (SHP_eko) suhteen ylittyvät kohteessa lyijyn, kuparin ja antimonin osalta.

Taulukko 2. Metalleille terveydellisin ja ekologisin perustein laskettuja tunnuslukuja, jotka kuvaa- vat metallien suurinta hyväksyttävää pitoisuutta tietynlaisissa kohteissa ja millä perustein se on määritetty (terveydellisin tai ekologisin perustein).

(6)

PAH-yhdisteet

PAH-yhdisteet tutkittiin kahdesta maanäytteestä. PAH-yhdisteiden summapitoisuus oli laboratorion analyysimääritysrajan <3 mg/kg alittava.

Liukoisuustutkimukset

Liukoisuustutkimukset tehtiin näytteelle KP4 (0,1-0,3 m), joka sijoittuu luodikkoradan taustavallin alueelle. Tutkimukset tehtiin näytteiden kaatopaikkakelpoisuuden määrittä- miseksi.

Näytteelle tehtiin kaksivaiheinen ravistelutesti. Pysyvän jätteen kaatopaikan vaatimuk- set täyttyvät lukuun ottamatta lyijyä ja antimonia. Lyijyn osalta liukoisuus ylittää pysy- vän jätteen kaatopaikan viitearvon ja antimonin osalta hyvin lievästi tavanomaisen jät- teen viitearvon.

Liukoisuustestien tuloksista on havaittavissa, että antimoni on herkemmin liukenevaa kuin lyijy. Lyijyn liukoisuus on 0,1 % ja antimonin liukoisuus 1,4 %. Lyijyn suuri koko- naispitoisuus nostaa kuitenkin liukenevan lyijyn määrää pienestä liukoisuusprosentista huolimatta.

Rakeisuusanalyysit

Näytteelle PVP5 (syvyys 4 metriä) tehtiin rakeisuusmääritys. Maaperän raekoko vaikuttaa haitta-aineita kuljettavan veden virtaukseen ja raekokojakauma vaikuttaa haitta- aineiden sitoutumiseen ja liukenemiseen. Näytteen maaperä on hiekkaa (Hk).

Pohjavesinäytteiden tutkimustulokset

Pohjavesinäytteet otettiin kaikista asennetuista pohjavesiputkista (PVP1-PVP5) sekä vedenottamolta.

Pohjaveden pilaantuneisuuden arviointiin ei ole määritetty viitearvoja. Tuloksia on verrattu pohjaveden ympäristölaatunormeihin (VNa 341/2009). Käytetyt vertailuarvot antavat viitteitä pohjaveden laadun muutoksesta verrattuina hyvään pohjaveteen. Pohja- veden laadun vertailuarvoja voidaan soveltaa kohteessa myös pohjaveden pilaantuneisuuden arviointiin, koska alueen pohjavettä hyödynnetään.

Pohjaveden ympäristölaatunormit (VNa 341/2009) alittuvat kaikissa näytteissä. Pää- osin pitoisuudet olivat analyysimääritysrajan alittavia. Lyijyn korkein pitoisuus oli 2 μg/l.

Lisäksi havaittiin pieniä koboltin, kromin, kuparin, nikkelin ja sinkin pitoisuuksia. Kooste tuloksista on esitetty taulukossa 3.

Taulukko 3. Kooste pohjavesianalyysien tuloksista.

(7)

Haitta-aineiden kokonaismäärät

Kohteen maaperässä havaittiin Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen ylem- män ohjearvotason ylittäviä antimonin, kuparin ja lyijyn pitoisuuksia. Kuudessa (6) tutkimuspisteessä lyijyn pitoisuudet ylittävät myös Ympäristöministeriön 2/2019 julkai- seman Jätteen luokittelu vaaralliseksi jätteeksi - päivitetyn oppaan mukaisen vaarallisen jätteen raja-arvon.

Pilaantuneiden maiden kokonaismäärä on arviolta 150 m³ktr.

KUNNOSTUKSEN TARVE JA TAVOITTEET Riskinarvio

Kulkeutuminen on mahdollista ampumaratojen taustavallien alueelta pintavesieroosion ja tuulen mukana. Näillä alueilla myös altistuminen suoran ihokosketuksen tai “maan syömisen” välityksellä on mahdollista.

Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n vedenottamo sijaitsee ampumarata-alueelta noin 400 metrin päässä pohjaveden virtaussuunnassa. Vedenottamon vedessä ei havaittu haitta-aineita, joten altistuminen ei nykytilanteessa ole mahdollista. Tulevaisuudessakin vedenottamon veden välityksellä altistumisen todennäköisyys on pieni.

Mutta koska alue sijaitsee pohjavesialueella, jonka vettä hyödynnetään talousvetenä, aiheuttavat ampumaratatoiminnan seurauksena alueelle päätyneet haitta-aineet pohjaveden pilaantumisriskin. Pitemmän ajan kuluessa altistumisriski on olemassa, jos haitta-aineet kulkeutuvat vedenottamon veteen.

Kunnostustarve

Tehtyjen tutkimusten ja riskinarvioinnin perusteella hirvi-, luodikko- sekä pienoishirvi- ja villikarjuratojen taustavallien maaperässä havaittiin pilaantuneisuutta. Lyijypitoisuus ylit- tää vaarallisen jätteen raja-arvotason sekä kuparin ja antimonin pitoisuudet ylemmän ohjearvotason. Kohonneet haitta-ainepitoisuudet havaittiin 0-0,5 metrin syvyydellä.

Koska pilaantuneisuus rajoittuu maan pintakerrokseen, on kohde esteettä ja kohtuulli- sin kustannuksin kunnostettavissa. Tällöin kohteeseen ei jäisi myöskään pohjaveden laadun seurantatarvetta.

Käyttörajoitteet

Nykyisellään maaperässä olevien haitta-aineiden vuoksi kohteen käytöllä on maan- käyttörajoite.

AIKATAULU

Massanvaihto toteutetaan vuoden 2020 aikana.

ILMOITUKSEN KÄSITTELY

Ilmoitukseen liittyviä erillisiä lausuntoja ei ole pyydetty.

(8)

LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Päätös

Lapin ELY-keskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun alueen puhdistamisen. Töiden toteuttamisessa on noudatettava lisäksi seuraavia määräyksiä.

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

1. Kiinteistöltä RN:o 698-401-13-119 on poistettava maa-ainekset, joiden haitta- ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista antaman asetuksen (214/2007) kynnysarvot haitta- aineiden osalta:

 antimoni (Sb) 2 mg/kg,

 kupari (Cu) 100 mg/kg ja

 lyijy (Pb) 60 mg/kg.

Kaivumaita, joiden pitoisuudet jäävät alle tavoitetasojen, voidaan hyödyntää kaivantojen täytöissä kaivupaikalla. Maahan haudatut jätteet tulee poistaa.

Puhdistustöiden aloittamisesta on ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle ja Rovanie- men kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Maaperän puhdistustyöt on saatettava loppuun 31.12.2020 mennessä. Puhdistusta tulee kuitenkin jatkaa siihen saakka, kunnes Lapin ELY-keskus hyväksyy puhdistuksen toiminnanharjoittajan esityksestä loppuun saatetuksi.

2. Pilaantuneet maa-ainekset ja jätteet on toimitettava käsiteltäväksi paikkaan tai laitokseen, jolla on lupa kyseisten pilaantuneiden maa-ainesten ja jätteiden vastaanottoon ja käsittelyyn. Kaikkien puhdistustyömaalta pois kuljetettavien maamassojen ja muiden jätteiden sijoituspaikat on ilmoitettava Lapin ELY- keskukselle ja Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen töiden aloittamista. Pilaantuneiden maamassojen kuljetus ja kuormaus on jär- jestettävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kulje- tettaessa kosteita ja valuvia maamassoja tulee kuljetuskaluston olla riittävän tiiviitä, jottei kuljetuksissa pääse valumaan haitallisia aineita ympäristöön. Maa- massojen pölyäminen on estettävä kuljetuksen aikana. Pilaantuneen maan haltijan velvollisuus on laatia jätelain (646/2011) 121 §:n mukainen siirtoasiakirja ja huolehtia, että pilaantuneita maita siirrettäessä se on kuljetusten mukana.

Jätteeksi luokiteltua pilaantunutta maata saa luovuttaa kuljetettavaksi vain jäte- lain 94 §:n mukaisesti rekisteröityneille toimijoille.

3. Pilaantuneita maamassoja, joiden pitoisuustasot ylittävät määräyksessä 1 asetetut tavoitepitoisuudet saadaan pakottavasta syystä välivarastoida kiinteistöllä tii- viillä alustalla enintään 30 vuorokauden ajan. Maamassat on peitettävä huuhtou- tumisen ja pölyämisen estämiseksi.

4. Mikäli puhdistuksen yhteydessä kaivantoihin kertyy pilaantunutta vettä, se on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoi- tukseen soveltuvalla laitteistolla, josta on sovittava erikseen Lapin ELY-keskuksen kanssa. Vedestä talteen otettu pilaantuneita aineksia sisältävä jäte on toimitettava laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely.

(9)

5. Kaivannoista poistettavan ja paikoilleen jätettävän maa-aineksen rajapinnasta on otettava riittävä määrä kontrollinäytteitä määräyksessä 9 täsmennetyllä tavalla.

Mikäli toimenpidealueen puhdistuksessa ei ole päästy määräyksessä 1 asetet- tuihin puhtaustasoihin, maahan jääneen pilaantuneen alueen sijainti on esitettävä kartalla sekä esitettävä arvio maaperään jääneiden haitallisten aineiden aiheut- tamista ympäristö- ja terveysriskeistä ja maaperän puhdistustarpeesta.

Laboratorioon toimitettavien maanäytteiden ja tarvittaessa vesinäytteiden analysointi tulee tapahtua akkreditoidussa laboratoriossa.

Määräykset vastuuhenkilöistä ja töiden aloittamisesta

6. Puhdistustyölle on nimettävä valvoja, jolla on tarvittava kokemus ja pätevyys pilaantuneen maaperän puhdistukseen ja puhdistustöiden valvontaan. Valvojan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava ennen töiden aloittamista Lapin ELY-keskukselle ja Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valvojan tulee laatia työn alussa pöytäkirja, johon kirjataan mm. urakoitsijan yhteystiedot, työturvallisuusasiat ja kalustotiedot. Asiakirjaa tulee täydentää ja ylläpitää puh- distustyön aikana.

Määräykset poikkeuksellisista tilanteista

7. Työn aikana ilmenevistä poikkeuksellisista tapahtumista on viipymättä ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle ja Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluvirano- maiselle. Mikäli häiriötilanteesta voi aiheutua onnettomuusriski tai terveyshaittaa, on tapauksesta ilmoitettava myös Lapin pelastuslaitokselle. Toiminnanharjoittajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin vahinkojen ja haittojen torjumiseksi.

Määräykset kirjanpidosta, puhdistuksen laadunvalvonnasta, tarkkailusta ja raportoinnista 8. Puhdistustyön aikana tulee pitää työmaapäiväkirjaa, johon kirjataan tehdyt toi-

menpiteet ja puhdistuksen kannalta merkitykselliset tapahtumat. Päiväkirjat on säilytettävä vähintään kolmen (3) vuoden ajan ja ne on pyynnöstä esitettävä Lapin ELY-keskukselle tai Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomai- selle.

9. Puhdistustavoitteiden toteutumista on töiden aikana tarkkailtava asianmukaisilla kenttämittauksilla ja näytteenotolla. Tarkkailussa on määritettävä määräyksessä 1 esitetyt haitta-aineet. Puhdistusalueen katsotaan rajautuneen, kun laboratorio- analyyseillä varmistetut tarkkailutulokset alittavat määräyksessä 1 esitetyt tavoitepitoisuudet. Kaivantoja ei saa peittää ennen kuin kontrollinäytteiden laboratorio- tulokset ovat valmistuneet ja Lapin ELY-keskukselle ja Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on varattu mahdollisuus puhdistustöiden tarkas- tamiseen.

10. Pilaantuneisuusselvityksen sekä puhdistuksen yhteydessä otettujen näytteiden analyysitulosten ja muiden työnaikaisten havaintojen perusteella on toiminnanharjoittajan esitettävä selvitys puhdistettavan alueen jatkotarkkailu- ja puhdistustarpeesta.

11. Puhdistustyön loppuraportti on toimitettava Lapin ELY-keskukselle ja Rovanie- men kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kolmen (3) kuukau- den kuluessa töiden suorittamisesta. Loppuraportissa on esitettävä:

(10)

 yhteenveto kiinteistöllä tehdyistä puhdistustoimista, kenttä- ja laboratorio- tutkimuksista sekä tutkimustulokset,

 toteutuneiden kaivantojen laajuus ja syvyys sekä sijainti koordinaatistoon (ETRS-TM35FIN) sidotulla kartalla,

 näytepisteiden sijainti (ETRS-TM35FIN -koordinaatisto),

 selvitys kaivannoista poistettujen maa-ainesten ja jätteiden laadusta, mää- rästä, käsittelystä ja sijoituspaikasta,

 tarvittaessa määräyksessä 5 mainittu riskiarvio ja määräyksessä 10 mainittu selvitys jatkotarkkailu- ja puhdistustarpeesta ja

 työmaakokousten pöytäkirjat/muistiot.

Määräysten perustelut

Päätöksessä mainitut ehdot ovat tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemi- seksi. Puhdistustavoitteiksi on määrätty valtioneuvoston maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista antaman asetuksen (214/2007) kynnysarvot haitta- ainepitoisuuksille. Lapin ELY-keskus on ottanut puhdistustasoa määrittäessään huo- mioon alueen sijainnin vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella ja vedenottamon läheisyydessä. Puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyt- tävää puhdistusmenetelmää eikä toiminnasta ennakolta arvioiden aiheudu ympäristön muuta pilaantumista tai sen vaaraa. Valvonnan kannalta on välttämätöntä, että viran- omaisille toimitetaan tieto puhdistustöiden suunnitellusta aloitusajankohdasta ennen töiden aloittamista (määräys 1).

Pilaantuneiden massojen ja jätteiden kuljetuksesta, kuormauksesta, varastoinnista ja edelleen toimittamisesta on tarpeen antaa määräykset, ettei puhdistustöistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa tai terveyshaittaa. Pilaantuneiden massojen pölyä- mistä tai haitta-aineiden huuhtoutumista ja näistä johtuvaa pilaantuneiden massojen aiheuttamaa lisäpilaantumista puhdistettavalla kiinteistöllä ja naapurikiinteistöillä este- tään mm. oikeanlaisen kuljetuskaluston valinnalla ja välivarastoitavien massojen peittä- misellä (määräykset 2-3).

Kaivantoihin kertyvien vesien tehokkaalla puhdistamisella estetään haitta-aineiden edelleen kulkeutuminen puhdistettavien alueiden ulkopuolelle. Haitta-aineita sisältävät jätteet voivat aiheuttaa vaaraa ja haittaa terveydelle ja ympäristölle, mikäli niitä ei käsi- tellä asianmukaisesti mainittujen jätteiden käsittelyyn erikoistuneissa ja luvan saaneis- sa laitoksissa (määräys 4).

Puhdistustoimien aikaisilla kontrollinäytteillä saadaan tietoa puhdistuksen etenemi- sestä ja riittävyydestä. Tarkkailulla varmistetaan, että alueet puhdistetaan määräyk- sessä 1 annettujen ohjearvojen mukaisesti. Toiminnanharjoittajan on pystyttävä osoittamaan, että puhdistustyöt on tehty riittävässä määrin ja tämän päätöksen mukaisesti.

Siinä tapauksessa, että tavoitetta ei saavuteta, on pystyttävä arvioimaan riskit ja mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve (määräys 5).

Valvojan nimeämisellä varmistetaan, että puhdistus toteutetaan asianmukaisesti ja laa- dukkaasti, ja että tiedonkulku työn aikana on sujuvaa (määräys 6).

Ilmoitusvelvollisuus poikkeustilanteista on määrätty viranomaisten tiedon saannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisten viranomaisohjeiden antami-

(11)

seksi. Määräys torjuntatoimenpiteisiin ryhtymisestä päästöjen torjumiseksi on annettu välittömän pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haittojen minimoimiseksi (määräys 7).

Viranomaisvalvonta ja toiminnanharjoittajan vastuu edellyttävät kirjanpitoa, laadun val- vontaa, tarkkailua ja raportointia. Puhdistustöiden onnistumisen kannalta on tärkeää, että käsiteltävien massojen ominaisuuksista, puhdistuksen etenemisestä ja puhdistuksen riittävyydestä saadaan luotettavaa tietoa. Tarkkailu on tarpeen myös haitallisten ympäristövaikutusten estämiseksi. Tarkkailulla saatavan tiedon avulla varmistetaan, että puhdistustöille asetetut tavoitteet saavutetaan pysyvästi ja tarvittaessa pystytään tehostamaan puhdistustöiden ympäristönsuojelutoimia sekä arvioimaan mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve. Kaivutyötä ohjataan pääasiassa paikan päällä tehtävin kenttämittauksin ja havainnoin. Tiedonkulun ja viranomaisvalvonnan varmistamiseksi kaivantojen tarkistusvelvoite näytteenotoin on tarpeen. Laboratoriotulosten odottami- nen varmistaa päätöksessä asetetun puhdistustason saavuttamisen.

Puhdistustyön aikana ja sen jälkeen on pystyttävä varmistamaan ja osoittamaan, että puhdistettava alue on puhdistettu riittävissä määrin ja tämän päätöksen mukaisesti sekä arvioimaan mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve (määräykset 8-11).

PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO

Tämä päätös on voimassa 30.9.2024 asti. Maaperän puhdistamista koskeva asia on saatettava uudelleen vireille, mikäli ilmoituksessa mainittuja alueita ei em. päivämää- rään mennessä saada puhdistettua tämän päätöksen mukaisesti.

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Lapin ELY-keskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 85 §:n mukaisesti.

Päätös julkaistaan Lapin ELY-keskuksen ilmoitustaululla osoitteessa Hallituskatu 3 B, Rovaniemi sekä Rovaniemen kaupungin virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Koskikatu 25, 2. kerros, Rovaniemi. Päätös on lisäksi luettavissa osoitteessa: www.

ymparisto.fi > Asiointi, luvat ja ympäristövaikutusten arviointi > Luvat, ilmoitukset ja rekisteröinti > YSL:n kertaluonteisen toiminnan ilmoitusmenettely > Ilmoituspäätökset >

Pilaantuneet maa-alueet > Lapin ELY-keskus.

SOVELLETUT SÄÄDÖKSET

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 16 §, 17 §, 84 §, 85 §, 133 §, 136 §, 190 §, 191 § ja 205 §,

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 26 §:t,

Jätelaki (646/2011) 12 §, 13 §, 15 §, 29 §, 31 §, 94 § ja 121 §, Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 7-9 § ja 11 §,

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007),

Valtion maksuperustelaki (150/1992) 8 § ja

Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018).

(12)

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 880 €

Päätöksestä peritään valtioneuvoston asetuksen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes- kusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018) mukainen suoritemaksu. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään 55 €/h. Tämän päätöksen käsittelyyn käytettiin 16 tuntia eli maksu on yhteensä 880 €. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus lähettää myöhemmin tätä päätöstä koskevan laskun.

(Koodaus: toiminta 3802301352, suorite 3800114202, tyks 3800251402, nimike 3944)

VALVONNAN MAKSULLISUUS

Ympäristönsuojelulain 205 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan ELY-keskus voi periä maksun valvontatoimista, jotka ovat tarpeen 136 §:n 2 momentissa tarkoitetun pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta tehdyn päätöksen noudattamisen varmistamiseksi. Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Valvontatoimenpiteitä koskeva lasku lähetetään vuosittain.

Valvontatoimenpiteet:

alle 6 tuntia 150 €, 6-13 tuntia 385 €, 14-27 tuntia 1 155 € ja 28-41 tuntia 1 925 €.

PÄÄTÖKSEN JAKELU Päätös hakijalle

Jäljennös maksutta (sähköisenä):

Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen

Pirkanmaan ELY-keskus, Keskitetyt ympäristöpalvelut –yksikkö Suomen ympäristökeskus

Davvi Metsä Oy

TIETOJÄRJESTELMÄÄN MERKITSEMINEN

Kiinteistön maaperää koskevat tiedot lisätään valtakunnalliseen maaperän tilan tieto- järjestelmään (kohde ID 20002811).

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen ja päätöksen käsittelystä perittyyn maksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

(13)

HYVÄKSYNTÄ

Tämän päätöksen on esitellyt insinööri Anna-Kaisa Puhakka ja ratkaissut ylitarkastaja Vesa-Matti Määttä. Asiakirja on hyväksytty sähköisesti ja merkintä hyväksynnästä on asiakirjan lopussa.

LIITTEET Liite 1. Sijaintikartta Liite 2. Tutkimuskartta Liite 3. Kunnostusaluekartta

Liite 4. Valitusosoitus (LAP YSi 02V)

(14)

Liite 1.

(15)

Liite 2.

(16)

Liite 3.

(17)

Liite 4.

VALITUSOSOITUS

Valitusviranomainen Lapin ELY-keskuksen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto- oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 28.10.2019.

Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituk- sena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyy- den edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövai- kutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä toiminnan sijaintikunnan ja vai- kutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja asiassa yleistä etua valvova vi- ranomainen. Valitusoikeus on myös saamelaiskäräjillä ja kolttien kyläkokouksella ym- päristönsuojelulaissa ja vesilaissa säädetyn mukaisesti.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta

- valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi)

- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan

- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimi- teta sähköisesti (faksilla tai sähköpostilla)

Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle

- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta

Valituksen toimittaminen Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjel- män on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Valituskirjelmä liitteineen voidaan lähettää myös faksina tai sähköpostilla, jolloin valitus- kirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tie- tojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituk- sen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot

käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs

postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa

puhelin: 029 564 2780

faksi: 029 564 2760

sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi

aukioloaika: klo 8–16:15

Oikeudenkäyntimaksu Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryh- missä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Mak- suvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

LAP Ysi 02V

(18)

godkänts elektroniskt

Esittelijä Puhakka Anna-Kaisa 26.09.2019 10:02 Ratkaisija Määttä Vesa-Matti 26.09.2019 10:05