Asia Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen hyväksynnästä.

Päätös UUDELY/9253/2021

16.11.2021 Julkinen

UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin 0295 021 000

http://www.ely-keskus.fi/uusimaa

PL 36

00521 HELSINKI

Asia

Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen hyväksynnästä.

Ilmoituksen tekijän nimi

omistaja .

Puhdistettava alue

Puhdistettava kiinteistö 92-50-4-1 sijaitsee Vantaan Tammistossa osoitteessa Sähkötie 7. Kiinteistö sijainti on esitetty liitteen 1. kartalla.

Kiinteistö 92-50-4-1 on ilmoituksen tekijän omistuksessa.

Asian vireilletulo, vireilletulon peruste sekä viranomaisen toimivalta

Kiinteistön alueella on todettu vuosina 2005 ja 2020 tehdyissä maaperätutkimuksissa kohonneita lyijypitoisuuksia.

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisesti pilaantuneen maaperän puhdistamiseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus alueelliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Ilmoitus on tehtävä riittävän ajoissa kuitenkin viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen vaiheen aloittamista. Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (myöhemmin Uudenmaan ELY-keskus) 31.8.2021. Ilmoitukseen toimitettiin täydennystä 8.11.2021 ja 9.11.2021.

Puhdistettavan alueen kuvaus

Toimintahistoria sekä nykyinen ja tuleva toiminta alueella

Vantaan kaupungin karttapalvelun vanhojen ilmakuvien perusteella puhdistettava kiinteistö on ollut vuonna 1954 peltoaluetta, jonka poikki on kulkenut soratie. Vuoden 1976 ilmakuvassa kiinteistö on toiminut parkkipaikkana (todennäköisesti luoteispuolella olevien muutaman teollisuustoimijan henkilökunnalle). Kiinteistön käyttötarkoitus on pysynyt samana tähän päivään asti, mutta vuosien 2011 ja 2013 välillä aluetta on muokattu eteläpuolella sijaitsevan naapurikiinteistön rakennustöiden yhteydessä.

Kohdealueen läheisyydessä sijaitsevalla kiinteistöllä 92-50-1-12 toimi 1960-luvulta vuoteen 1996 asti akkutehdas, jonka toiminnasta useiden lähialueiden kiinteistöjen maaperän on todettu pilaantuneen lyijyllä.

Kiinteistön pohjoisnaapurina olevalla tontilla (RN:o 92-50-1-14) on harjoitettu autohajottamotoimintaa 1960-luvulta 2000-luvun alkuun.

Kiinteistön lähialueella on teollisuutta, sekä varasto-, liike- ja

myymälätoimintaa. Kiinteistön etelä- ja länsirajoihin rajoittuva noin 2 300 m²:n alue on toiminut pysäköintialueena tähän päivään asti. Loppuosa kiinteistöstä on rakentamatonta nurmialuetta. Kiinteistölle ollaan suunnittelemassa kaavan mukaista toimintaa.

Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne

Puhdistettava kiinteistö rajautuu idässä Tuusulanväylään, lännessä sekä pohjoisessa Sähkötiehen ja etelässä liikekiinteistöön.

Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat Tuusulanväylän itäpuolella noin 90 metrin päässä puhdistettavasta kiinteistöstä.

Kiinteistö on voimassa olevassa asemakaavassa merkitty liikerakennusten korttelialueeksi (KM).

Alueen maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteet

Tutkimusten perusteella kiinteistölle sijoittuvan parkkipaikka-alueen maaperä on soramursketäyttöä syvyydellä 0-0,5 m. Kiinteistön perusmaa on huonosti vettäläpäisevää savea, silttiä tai näiden sekoitusta. Kiinteistön rakentamattomilla alueilla perusmaa sijaitsee pintahumuskerroksen alapuolella.

Kiinteistö ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (Backas, 0109205, luokka 2) sijaitsee kiinteistöstä noin 2 km luoteeseen.

Pintavesistöistä Keravanjoki sijaitsee noin 220 päässä puhdistettavasta kiinteistöstä itään.

Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat

 Pakkasakku Oy:n kiinteistön ympäristöselvitys vuosina 1996 ja 1997, 10870, Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, 1997

 Sähkötie 8 kiinteistöjen sekä lähialueiden likaantuneiden maiden kunnostuksen yleissuunnitelma, Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, 1.10.1999

 Lyijyllä saastuneiden maiden puhdistus, loppuraportti, 2-22.11.1999, Entinen Pakkasakku Oy:n tontti, Vantaa Sähkötie 8, Lohja Rudus Ympäristöteknologia Oy Ab, 10.12.1999

 Lyijyllä saastuneiden maiden puhdistus, loppuraportin täydennys, 2- 22.11.1999, Entinen Pakkasakku Oy:n tontti, Vantaa Sähkötie 8, Lohja Rudus Ympäristöteknologia Oy Ab, 28.3.2000

 Enprima Oy, Sähkötie 5, Tammisto, Vantaa, Maaperän haitta- ainetutkimus, Suomen IP-Tekniikka Oy, 20.5.2005

 Enprima Oy, Sähkötie 5, Tammisto, Vantaa, Maaperän haitta- aineiden lisätutkimus, Suomen IP-Tekniikka Oy, 23.6.2005

 Pilaantuneen maaperän kunnostuksen loppuraportti, Sähkötie, Vantaa, Vantaan kaupunki, WSP Environmental Oy, 11.1.2006

 Maaperän pilaantuneisuustutkimuksen raportti, Työ 1255, Sähkötie 7 Vantaa, Insinööritoimisto Lepistö Oy, 28.12.2020

 Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Työ 1255, Sähkötie 7 Vantaa, Insinööritoimisto Lepistö Oy, 21.4.2021

Pilaantumista koskevat tiedot

Kiinteistöllä ja sen läheisyydessä tehdyt aiemmat tutkimukset sekä maaperän puhdistukset

Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy on tutkinut akkutehtaan kiinteistön ja sen lähialueiden maaperän tilaa vuosina 1996 ja 1997 kymmenistä tutkimuspisteistä, joista pisteet P15, P16, P17 ja P18 sijoittuivat puhdistettavalle kiinteistölle 92-50-4-1. Vuoden 1996 ja 1997

tutkimusten tutkimuspisteet on esitetty liitteen 2 tutkimuspistekartassa.

Kiinteistölle 92-50-4-1 tehdyistä tutkimuspisteistä ei todettu merkittäviä lyijypitoisuuksia. Ainoastaan tutkimuspisteen P16 alueella todettiin pintamaassa (0,0 - 0,1 m) nykyisen kynnysarvon tasolla oleva lyijypitoisuus 60 mg/kg.

Toukokuussa 1996 tehdyssä tutkimuksessa kiinteistön 92-50-4-1 vieressä sijaitsevassa avo-ojassa (RN:o 92-50-9901-0) todettiin tutkimuspisteen P12 alueella lähellä salaojaputken purkupaikkaa lyijypitoisuus 1 900 mg/kg.

Heinäkuussa 1996 kiinteistöä 92-50-4-1 sivuavalla avo-oja-alueella tehtiin lisätutkimuksia. Ojasta 1,5 metrin syvyydeltä otetuissa savinäytteissä todettiin lyijyä korkeimmillaan 2 900 mg/kg tutkimuspisteen 12C alueella.

Marraskuussa 1996 oja-alueelta otettiin kokoomanäytteitä kahdesta aikaisemmasta tutkimuspisteestä 12C ja 12D sekä yhdestä uudesta tutkimuspisteestä 12E. Näytteenottosyvyydet vaihtelivat välillä 0 - 0,5 metriä ja 0,5 - 1 metriä. Lisäksi ojasta otettiin pohjalietenäyte sekä kokoomanäyte 0,05 - 0,3 metrin syvyydeltä pisteiden 12D ja 12E välisellä alueella olevasta vaaleasta kerroksesta. Oja-alueen pinnasta

otetuissa näytteissä lyijypitoisuudet vaihtelivat välillä 26 000 mg/kg - 290 000 mg/kg. Syvemmälle todettiin lyijyä välillä 16 mg/kg - 31 mg/kg.

Pohjalietteessä lyijyä oli 11 000 mg/kg. Lisäksi vaalean kerroksen lyijypitoisuus oli 480 000 mg/kg.

Huhtikuussa 1997 alueelta otettiin maaperänäytteitä 21

tutkimuspisteestä (P16 - P36), joista pisteet P16, P17 ja P18 sijoittuivat kiinteistön 92-50-4-1 alueelle. Kiinteistön 92-50-4-1 pohjoiskärjen länsipuolelta otetussa tutkimuspisteessä P25 todettiin pintamaassa (0,0 - 0,3 m) korkea lyijypitoisuus 47 000 mg/kg.

Suomen IP-Tekniikka Oy teki kiinteistön 92-50-4-1 alueella

maaperätutkimuksia 27.4.2005. Tutkimuksessa otettiin yhteensä kuusi maaperänäytettä kahdesta kaivinkoneella tehdystä tutkimuspisteestä (S12 ja S13). Tutkimuspisteiden sijainti on esitetty liitteen 3

tutkimuspistekartassa. Laboratorioon toimitettiin yhteensä kolme

maaperänäytettä. Näytteistä analysoitiin alkuaineet (As, Ba, Cd, Co, Cr, Cu, Hg, Ni, P, V ja Zn). Tutkimuspisteessä S12 syvyydellä 0,1- 0,3 m todettiin lyijypitoisuus 1 108 mg/kg. Kyseinen lyijypitoisuus ylittää valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvon.

Samasta tutkimuspisteestä maanpinnasta (0-0,1 m) otetussa näytteessä todettiin lyijypitoisuus 164 mg/kg.

Kiinteistöllä 92-50-4-1 tehtiin lisätutkimuksia 8.6.2005. Tutkimuksissa otettiin aluksi lapionäytteet 5 metrin etäisyydeltä huhtikuussa 2005 tehdystä tutkimuspisteestä S12 etelään, itään, pohjoiseen ja länteen.

Näytteenotto ulotettiin syvyyksille 0-0,1 m, 0,1-0,3 m ja 0,3-0,5 m.

Näytteistä mitattiin Niton-kenttäanalysaattorilla raskasmetallipitoisuudet.

Länsisuunnassa 5 metrin etäisyydellä tutkimuspisteestä S12 otetut näytteet olivat pilaantumattomia. Muihin suuntiin näytteenottoa jatkettiin 10 metrin etäisyydelle. Itäsuunnassa pilaantuneisuus saatiin rajattua 10 metrin päähän em. tutkimuspisteestä. Eteläsuunnassa näytteenottoa jatkettiin samalla periaatteella puolestaan 15 metriin ja

pohjoissuunnassa 20 metriin asti. Lisäksi tutkimuksessa otettiin yksi näyte koillisesta 10 metrin päästä tutkimuspisteestä S12. Näytteet nimettiin ilmansuuntien (etelä S, länsi W, pohjoinen N, itä E ja koillinen NE) sekä etäisyyksien mukaan. Kesäkuussa 2005 tehtyjen

tutkimuspisteiden sijainnit on esitetty liitteen 4 tutkimuspistekartassa.

Kolmesta näytteestä analysoitiin laboratoriossa alkuaineiden (As, Ba, Cd, Co, Cr, Cu, Hg, Ni, P, V ja Zn) pitoisuudet. Lisäksi laboratoriossa analysoitiin aiemmassa tutkimusvaiheessa otettu näyte S12/0,3-1 m.

Näytteessä S10/0-0,1 m todettiin laboratoriossa korkea lyijypitoisuus 19 270 mg/kg. Lisäksi näytteessä E5/0,3-0,5 m todettiin analyyseissä lyijyä 1 438 mg/kg ja näytteessä N10/0-0,1 m 549 mg/kg.

Kenttäanalysaattorilla mitatut lyijypitoisuudet vaihtelivat välillä 34 - 1 648 mg/kg. Tutkimuspisteistä, joista haitta-ainepitoisuuksia mitattiin ainoastaan kentällä, korkeimmat lyijypitoisuudet todettiin näytteissä N5/0,1-0,3 m (461 mg/kg) ja N20/0-0,1 m (283 mg/kg).

Kiinteistön 92-50-4-1 länsirajaa sivuavalla nykyisen Sähkötien katualueella (RN:o 92-50-9901-0) on tehty

massanvaihtotöitä/pilaantunen maaperän puhdistusta vuosina 1999 sekä 2005.

Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy:n lokakuussa 1999 laatiman puhdistuksen yleissuunnitelman perusteella, Vantaan kaupunki on poistanut Sähkötien kadunrakentamisen yhteydessä vuoden 1999 toukokuussa paaluväliltä 300-350 lyijypitoisia massoja 10 metrin leveydeltä ja 1 metrin syvyydeltä noin 500 m³ktr. Uudenmaan ELY- keskuksella ei ole tiedossa, onko ko. maa-ainesten poistosta laadittu raporttia.

Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä No YS 444/28.6.1999 on marraskuussa 1999 puhdistettu Sähkötien nykyisellä katualueella aiemmin kulkeneen avo-ojan alueella lyijyllä pilaantuneita maa-aineksia.

Oja-alueella saavutettiin em. päätöksessä asetettu puhdistustaso lyijylle (<150 mg/kg).

Marras-joulukuussa 2005 Sähkötien katualueella paaluvälillä P350- P450 tehtiin pilaantuneen maaperän puhdistamistöitä Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä No YS 14 / 4.1.2005. Puhdistamisen jälkeen kiinteistön 92-50-4-1 länsireunaan osittain rajautuvassa

jäännöspitoisuusnäytteessä JN3 todettiin lyijypitoisuus 1 200 mg/kg. Ko.

jäännöspitoisuusnäytteen sijainti on esitetty liitteen 5

jäännöspitoisuuskartassa, Pilaantuneen ja puhtaan maan rajalle asennettiin kaivualueen reunoille suodatinkangas ja huomioverkko.

Maaperätutkimukset vuonna 2020

Kiinteistöllä tehtiin maaperätutkimuksia 9.12.2020, joiden tarkoituksena oli täydentää alueelle aiemmin tehtyjä maaperätutkimuksia.

Kiinteistölle tehtiin lapiolla ja kierrekairalla yhteensä 10 näytepistettä (P1 - P10), joista muut paitsi P3 ja P6 (kasa) ulotettiin perusmaahan asti.

Näytepisteiden sijainnit on esitetty liitteen 6 tutkimuspistekartassa.

Tutkimuspisteet ulotettiin 0,3 - 0,7 metrin syvyydelle.

Maaperänäytteitä otettiin näytepisteistä maalajikerroksittain yhteensä 21 kappaletta. Kaikille näytteille tehtiin XRF-kenttämittaukset. Näytteistä 13 toimitettiin laboratorioon, jossa niistä analysoitiin valtioneuvoston

asetuksen 214/2007 mukaiset metallit ja puolimetallit.

Näytteessä P9/0,25-0,5m todettiin valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvon ylittävä lyijypitoisuus 4 564 mg/kg. Ko.

lyijypitoisuus ylittää myös ns. vaarallisen jätteen raja-arvon

(2 500 mg/kg). Näytteessä P8/0,25-0,5 m todettiin puolestaan alemman ja ylemmän ohjearvon välille sijoittuva lyijypitoisuus 301 mg/kg. Lyijyn

osalta kynnysarvo ylittyi näytteessä P6 kasa (130 mg/kg) ja P9/0-0,25 m (152 mg/kg). Lisäksi alueella todettiin jokaisessa tutkimuspisteessä kynnysarvon ylittäviä arseenipitoisuuksia (6-8,1 mg/kg) sekä yhdessä tutkimuspisteessä kynnysarvon ylittävä kobolttipitoisuus (31 mg/kg).

Arseenin lievästi yli kynnysarvon ylittävien pitoisuuksien on arveltu olevan alueen maaperän luontaista taustapitoisuutta.

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Kiinteistölle on laadittu valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi. Arvioinnissa on huomioitu alueen maankäyttö, ympäristöolosuhteet sekä todettujen haitta-aineiden ominaisuudet, pitoisuudet ja esiintyminen.

Maaperän pilaantuneisuustutkimuksessa todetut alemman ja ylemmän ohjearvon sekä vaarallisen jätteen raja-arvon ylittävät lyijypitoisuudet sijaitsevat kiinteistön pohjois- ja itäosassa pintamaa-aineksessa, jossa tällä hetkellä kasvaa heinää ja muuta matalaa, ei viljeltyä kasvustoa.

Kasvusto sitoo pintamaa-ainesta ja estää näin pölyämisen. Kiinteistön maaperä on huonosti vettäläpäisevää. Lyijyn kulkeutuminen sivuttais- ja pystysuunnassa on epätodennäköistä.

Kiinteistön maaperässä todetulle lyijylle on mahdollista altistua ruoansulatuksen (esim. maan syöminen), hengitysilman tai ihokosketuksen kautta. Myös maankaivutöiden yhteydessä lyijylle altistuminen on mahdollista. Todetut lyijypitoisuudet ovat terveysvaaraa aiheuttavia. Kiinteistö on osittain hoitamatonta nurmialuetta, jossa ei kasvateta ravintokasveja. Kiinteistö ei sijaitse luokitellulla

pohjavesialueella. Altistuminen todetuille haitta-aineille ravinnon tai talousveden välityksellä arvioidaan merkityksettömäksi.

Lyijy on vesieliöille erittäin myrkyllisiä. Lyijyn kulkeutumisriskin lähellä oleviin pintavesistöihin arvioidaan olevan vähäinen, jolloin haittaa ei aiheudu alueen ekologiselle tilanteelle.

Kiinteistöllä todetut haitta-ainepitoisuudet esiintyvät maan

pintakerroksissa. Merkittävimmät altistumisriskit muodostuvat, jos alueen maankäyttö muuttuu nykyisestä. Kiinteistö on kaavoitettu

liikerakennusten korttelialueeksi. Kiinteistöllä tehtävien mahdollisten maanrakennustöiden yhteydessä ihmisten ja eliöiden on mahdollista altistua lyijylle. Kiinteistöllä arvioidaan olevan maaperän puhdistustarve.

Kiinteistöllä sijaitsevan pysäköintialueen alapuolisesta maaperästä ei tehdyissä tutkimuksissa ole todettu kohonneita haitta-ainepitoisuuksia.

Pilaantuneisuus saattaa jatkua kuitenkin tontin pohjoisimpiin osiin, joita ei ole tutkittu alueella kulkevan suurjännitekaapelin tarkastamattoman sijainnin vuoksi.

Esitetty puhdistussuunnitelma

Puhdistusmenetelmä ja työn toteuttaminen

Kiinteistön maaperän puhdistusmenetelmänä on pilaantuneen maa- aineksen poisto kaivamalla. Kiinteistölle on suunnitteilla kaavan mukaista toimintaa, jonka vuoksi puhdistustavoitteiksi esitetään valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisia alempia ohjearvoja.

Kiinteistöllä arvioidaan olevan pilaantunutta maa-ainesta noin puolen metrin paksuisena kerroksena 600 m²:n alueella. Näin ollen

puhdistettavalla kiinteistöllä on arviolta 540 tonnia lyijyllä pilaantunutta maa-aineista.

Alemman ja ylemmän ohjearvon sekä vaarallisen jätteen raja-arvon ylittäviä lyijypitoisuuksia on syvyydellä 0,25-0,5 m kiinteistön pohjois- ja itäosissa. Lyijyllä pilaantunutta maa-ainesta poistetaan kyseiselle syvyydelle ja kaivua jatketaan, kunnes saavutetaan puhdistukselle asetettu tavoitetaso haitta-ainepitoisuuksien suhteen.

Puhdistustyö päättyy, kun kaikki haitta-aineita yli alemman ohjearvon sisältävät maa-ainekset on poistettu puhdistustavoitteiden mukaisesti ja toimitettu asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin.

Kiinteistön puhdistaminen on suunniteltu tehtäväksi vuoden 2021 aikana. Puhdistuksen arvioitu kesto on noin 5-10 työpäivää.

Työn aikainen näytteenotto

Ympäristötekninen valvoja ohjaa kaivutyötä ja maa-ainesten käsittelyä ennakkotutkimusten ja -tietojen perusteella sekä puhdistustyön aikana tehtävillä havainnoilla, kenttämittauksilla ja laboratorioanalyyseilla.

Kaivettavista maa-aineksista otetaan seurantanäytteitä maakerroksittain esiintyvien haitta-aineiden ja puhdistuksen edellyttämän laajuuden mukaan.

Puhdistustyön aikana maa-ainekset lajitellaan ja ohjataan haitta- ainepitoisuuksiensa mukaan oikeaan vastaanottopaikkaan. Haitta- ainepitoisuuksia (lyijy) seurataan työn aikana kenttäanalyysien (XRF) ja laboratorioanalyysien avulla.

Pilaantuneen maan kaivun päätyttyä kaivannon seinämistä ja pohjalta otetaan edustavasti jäännöspitoisuusnäytteitä. Kaivualueelta otetaan vähintään kaksi edustavaa jäännöspitoisuusnäytettä. Alustavasti näytteitä otetaan 1 näyte / 400 m².

Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely

Pilaantunut maa-aines poistetaan kaivamalla kaivinkoneella sekä seulomalla suuret kivet ja mahdolliset jätteet erilleen. Maa-aines

erotellaan kaivuvaiheessa ympäristöteknisen valvojan ohjeiden mukaisesti eritasoisesti pilaantuneisiin maa-aineksiin vähintään seuraavasti:

 Pilaantumaton maa-aines (haitta-ainepitoisuudet alle kynnysarvon)

 Nuhraantunut maa-aines (haitta-ainepitoisuudet yli kynnysarvon, mutta alle alemman ohjearvon)

 Pilaantunut maa-aines (haitta-ainepitoisuudet yli alemman ohjearvon, mutta alle ylemmän ohjearvon)

 Voimakkaasti pilaantunut maa-aines (pitoisuus yli ylemmän ohjearvon)

Pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan ko. massoja. Vastaanottopaikka valitaan ennen puhdistustöiden alkua.

Kaivettuja maa-aineksia voidaan tilapäisesti varastoida

puhdistusalueella, mikäli se on tarpeellista esimerkiksi tarkempien analyysien vuoksi tai vastaanottopaikan selvittämiseksi.

Kiinteistöllä on havaittu yksittäisiä jätejakeita maan pinnalla.

Puhdistustyön aikana jätejakeet kerätään joko koneellisesti tai käsin ja toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

Kaivettujen maa-ainesten hyödyntäminen

Kiinteistöllä kaivettuja pilaantumattomia maa-aineksia voidaan käyttää hyödyksi alueella, mikäli ne teknisesti ovat tähän soveltuvia.

Nuhraantuneiden maa-ainesten mahdollinen hyötykäyttö dokumentoidaan ja esitetään puhdistuksen loppuraportissa.

Pilaantuneen veden käsittely

Puhdistustyön aikana estetään pintamaan muotoilulla vesien

suotautuminen kaivantoon. Tarvittaessa kaivantoon kertyvien vesien käsittely suunnitellaan työn aikana. Lähtökohtaisesti vesi pyritään käsittelemään siten, että se olisi viemärikelpoista. Veden johtamisesta kaivannosta viemäriin sovitaan paikallisen vesilaitoksen kanssa (HSY).

Vähäiset kaivannossa olevat orsivesikertymät poistuvat usein

kaivettavan pilaantuneen maan mukana. Huomioitavaa kuitenkin on, etteivät maa-aineskuormat saa olla vedensekaisia, jottei maakuormista valu vesiä kuljetusreiteille.

Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin

Mikäli massamäärät huomattavasti kasvavat oletetusta, ilmoitetaan tästä puhdistuksesta vastaavalle. Käsittelylaitosten tai sijoituspaikkojen

kapasiteetti varmistetaan etukäteen massamäärien ylityksen varalta.

Puhdistus voi kestää arvioitua pidempään, jolloin myös työhön osallistuvat ovat kauemmin sidotut projektiin.

Jos kiinteistöltä löytyy merkittäviä määriä uusia haitta-aineita, ilmoitetaan havainnosta puhdistamisesta vastaavalle ja Uudenmaan ELY-

keskukseen. Puhdistamista jatketaan viranomaisten ohjeiden mukaisesti.

Mikäli kiinteistön ulkopuolisia vesiä valuu kaivantoon, hallitaan vesitilannetta erilaisin kuivatusjärjestelyin ja ojituksin.

Jos kiinteistön maaperässä havaitaan mahdollisesti erittäin voimakkaita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä massoja tai kemikaalitynnyreitä, otetaan massoista ylimääräinen edustava näyte, joka toimitetaan laboratorioon tutkittavaksi. Havainnoista ilmoitetaan puhdistamisesta vastaavalle ja viranomaiselle. Ylimääräinen puhdistustarve ja

massamäärä arvioidaan ja massat toimitetaan soveltuvaan vastaanottopaikkaan.

Mikäli puhdistustavoitetta ei syystä tai toisesta saavuteta, selvitetään haitta-ainepitoisuudet sekä haitta-aineiden esiintyminen (vesi, kaasu, maa-aines) ja esiintymislaajuus/-syvyys. Tämän jälkeen neuvotellaan jatkotoimenpiteistä (mm. puhdistuksen jatkaminen eri menetelmillä, erityisratkaisut, riskinarviointi) puhdistamisesta vastaavan viranomaisen kanssa.

Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Urakoitsija vastaa työntekijöidensä työturvallisuudesta työalueella.

Työntekijöiden on käytettävä kulloisenkin työtilanteen vaatimusten mukaisesti henkilökohtaisia suojavarusteita: kypärä, turvajalkineet, heijastavat työvaatteet ja suojakäsineet. Työmaalla ei ole odotettavissa merkittäviä terveydellisiä altistusriskejä. Merkittävin altistusreitti on pölyn nieleminen ja hengittäminen. Tämä altistus estetään työteknisin

menetelmin sitomalla pöly kostuttamalla tai välttämällä kaivua

voimakkaalla tuulella. Ihokontaktin kautta tapahtuva altistus estetään suojavaatetuksella.

Kaivantoon mentäessä (esim. valvoja näytettä ottaessa) huolehditaan, että joku toinen henkilö valvoo tilannetta kaivannon reunalla ja ettei kaivannossa ole sortumisvaaraa (riittävän loivat luiskat). Kaivutyö keskeytetään näytteenoton ajaksi. Tarvittaessa näytteet otetaan kaivinkoneen avustuksella.

Puhdistustyöstä aiheutuva melu vastaa tavanomaisen

maarakennustyömaan melutasoa. Melua aiheutuu kaivinkoneista ja kuorma-autoista. Puhdistusalue sijaitsee Tuusulanväylän välittömässä läheisyydessä. Puhdistusalue aidataan ja merkitään siten, että

ulkopuolisilla ei ole pääsyä työmaalle. Tarvittaessa aidataan osa

pysäköintialueesta työmaan käyttöön. Pysäköintialuetta ei ole tarve sulkea kokonaan. Lisäksi kaivutyö toteutetaan niin, ettei pilaantunutta maa-ainesta pääse leviämään työmaa-alueen ulkopuolelle. Työmaasta aiheutuvaa pölyämistä estetään tarvittaessa maa-aineksen

kostuttamisella tai keskeyttämällä kaivutyöt kovalla tuulella. Haitta- ainepitoisten maa-ainesten leviäminen puhdistusalueen ulkopuolelle estetään välttämällä autojen tarpeetonta liikkumista työmaa-alueella ja peittämällä alueelta pois ajettavat pilaantuneen maa-aineksen kuormat.

Myös työmaalla tilapäisesti varastoitavat pilaantuneen maa-aineksen kasat peitetään tarvittaessa, jottei maa-aines pääse leviämään kiinteistön ulkopuolelle.

Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi

Puhdistamisen alkamisesta tehdään kirjallinen aloitusilmoitus Uudenmaan ELY-keskukselle sekä Vantaan kaupungin

ympäristönsuojelulle. Aloitusilmoituksessa ilmoitetaan puhdistustyön eri osapuolten (ympäristöteknisen valvojan, urakoitsijan ja tilaajan)

yhteystiedot töiden aikana. Puhdistuksen päättymisestä laaditaan päättymistiedote ja loppuraportti kolmen kuukauden kuluessa työn päättymisestä. Ympäristötekninen valvoja tiedottaa mahdollisista poikkeavista olosuhteista valvovaa ympäristöviranomaista ja tilaajaa.

Ympäristötekninen valvoja pitää puhdistamisesta päiväkirjaa, johon merkitään vähintään seuraavat tiedot:

 alueelta poistetut maa-ainekset (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka, ajankohta)

 otetut näytteet (näytetiedot, ajankohta, mittaustulokset, havainnot) sekä näytteiden ottopaikat/alueet, maalajitiedot ja aistinvaraiset havainnot

 maaperään mahdollisesti jäävät yli tavoitetason olevat maat (määrä, haitta-ainepitoisuus ja sijainti), erityishavainnot ja poikkeamat

suunnitelmista

Pilaantuneen maaperän puhdistustyöstä laaditaan loppuraportti, joka toimitetaan Uudenmaan ELY-keskukselle sekä tiedoksi Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Raportissa esitetään vähintään seuraavat asiat:

 kohteen tunnistetiedot ja työn vastuuhenkilöt

 puhdistuksen aikainen näytteenotto ja näytteiden analysointi

 kaivutyön toteutus ja aikataulu

 puhdistustyön seuranta ja tiedot poistetuista pilaantuneista maa- aineksista sekä massamäärät ja vastaanottopaikat

 jäännöspitoisuustiedot ja mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskinarvio

 piirustus näytteenottopaikkojen sijainnista

Viranomaisen ratkaisu

Uudenmaan ELY-keskus on tarkastanut ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Vantaan Tammistossa

osoitteessa Sähkötie 7 sijaitsevalla kiinteistöllä 92-50-4-1 ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin:

Puhdistustavoitteet

1.1. Puhdistettavalta kiinteistöltä on poistettava maa-ainekset, joiden lyijypitoisuus ylittää valtioneuvoston asetuksen 214/2007

mukaisen alemman ohjearvon.

1.2. Päätöksen määräysten 1.1. ja 2.–9.5. mukaiset toimenpiteet on toteutettava 30.11.2026 mennessä. Mikäli puhdistamiselle on tarpeen hakea lisäaikaa, on asiasta tehtävä Uudenmaan ELY- keskuksen hyväksyttäväksi perusteltu esitys. Esitys on toimitettava tiedoksi myös Vantaan kaupungin

ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset

2. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on otettava

maaperänäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien

tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet ovat edustavasti selvitetty.

Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.

Alueen yleinen hoito ja järjestys

3.1. Puhdistettava alue on aidattava ja varustettava pilaantuneen maaperän puhdistuksesta kertovin kyltein.

Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Puhdistustyön aikana on huolehdittava, ettei puhdistamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä.

3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana.

Kaivualueiden jäännöspitoisuudet

4. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä.

Näytteenottotiheys on valittava siten, että kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyksi. Jokaiselta pilaantuneen maan

kaivualueelta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta- aineiden pitoisuudet.

Välivarastointi

5. Kaivettuja haitta-ainepitoisia maa-aineksia voidaan tarvittaessa välivarastoida kaivualueiden läheisyydessä esim. näytteiden analysoinnin vaatiman ajan. Välivarastoinnin on oltava

mahdollisimman lyhytaikaista ja se on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu maaperän pilaantumista, pilaantumattoman ja haitta- ainepitoisen maa-aineksen sekoittumista, haitta-ainepitoisen maa- aineksen pölyämistä, haitta-ainepitoisten suoto-/valumavesien muodostumista tai muuta terveys- tai ympäristöhaittaa.

Mikäli välivarastointi toteutetaan päällystämättömällä alueella, on alueen maaperän pintakerroksen pilaantumattomuus varmistettava edustavalla näytteenotolla välivarastoinnin päätyttyä.

Pilaantuneiden maa-ainesten kuljettaminen

6. Pilaantuneet maa-ainekset on peitettävä kuljetuksen ajaksi.

Pilaantuneen maa-aineksen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on oltava mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava jätteen vastaanottajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten käsittely

7.1. Pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti

loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely.

7.2. Puhdistustyön yhteydessä kaivettuja maa-aineksia, joiden lyijyn, arseenin ja koboltin pitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyn kynnysarvon ja alemman ohjearvon välillä, voidaan hyödyntää puhdistusalueella puhdistuskaivantojen täytöissä. Hyötykäytettyjen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat on dokumentoitava. Selvitys maa-ainesten

hyötykäytöstä on liitettävä määräyksessä 9.5. edellytettyyn loppuraporttiin.

Pilaantuneen veden käsittely

8. Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet.

Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla.

Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden

viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä.

Veden käsittelyssä talteenotettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Vaarallisen jätteen

kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle.

Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi

9.1. Puhdistustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräysten noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta.

Valvonnasta vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä puhdistuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ELY- keskukselle ja Vantaan kaupungin

ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden

aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös tämän päätöksen mukaisten puhdistustoimenpiteiden

lopettamisajankohta.

9.2. Mikäli puhdistustyön aikana todetaan muita kuin määräyksessä 1.1. mainittuja haitta-aineita, aiemmissa tutkimuksissa todettuja haitta-aineita merkittävästi korkeampina pitoisuuksina, kaikkea puhdistustavoitteet ylittävää maa-ainesta ei ole mahdollista poistaa sekä muista poikkeuksellisista tilanteista tai

puhdistussuunnitelman mahdollisista muutostarpeista, on viipymättä ilmoitettava jatkotoimenpiteiden sopimiseksi Uudenmaan ELY-keskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

9.3. Jos pilaantuneisuuden todetaan jatkuvan kiinteistön ulkopuolelle, on asiasta viipymättä ilmoitettava kyseisen kiinteistön omistajalle, Uudenmaan ELY-keskukselle sekä Vantaan kaupungin

ympäristönsuojeluviranomaiselle jatkotoimenpiteiden sopimiseksi.

9.4. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsit- telypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-

ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista.

9.5. Tämän päätöksen mukaisista tutkimus- ja puhdistustoimenpiteistä on tehtävä raportti, jossa on esitettävä puhdistustyön

toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja -syvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto työn aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, haitta- ainepitoisten maa-ainesten hyödyntäminen alueella, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden

poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto pilaantuneiden maa-ainesten siirtoasiakirjoista.

Raportti on toimitettava Uudenmaan ELY-keskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta.

Päätöksen perustelut

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaan maaperän ja

pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai

poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus), jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Valtion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen

hyödyntämisestä ja tarkkailusta. (Määräykset 1.1.–9.5.)

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 2 luvussa on säädetty yleisistä velvollisuuksista, periaatteista ja kielloista kuten toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuudesta (6 §) sekä velvollisuudesta ehkäistä ja rajoittaa toimintansa ympäristövaikutuksia (7 §), maaperän pilaamiskiellosta (16 §) ja pohjaveden pilaamiskiellosta (17 §).

(Määräykset 1.1.–8. ja 9.2.)

Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on

maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän

ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon.

Alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa on todettu maaperässä kohonneita pitoisuuksia lyijyä, arseenia ja kobolttia. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä säädetyt em. haitta-aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot on esitetty taulukossa 1.

Taulukko 1. Lyijyn, arseenin ja koboltin kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot.

Haitta-aine Kynnysarvo

[mg/kg]

Alempi ohjearvo

[mg/kg]

Ylempi ohjearvo

[mg/kg]

Lyijy 160 200 750

Arseeni 5 50 100

Koboltti 20 100 250

Päätöksessä on hyväksytty ilmoituksessa esitetyn mukaisesti puhdistustavoitteeksi puhdistettavalla alueella valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen alempi ohjearvotaso lyijylle.

Puhdistustavoite on katsottu riittäviksi huomioiden tehty riskinarvio sekä alueen käyttötarkoitus. (Määräys 1.1.)

Päätöksessä on edellytetty toteutettavaksi puhdistustoimenpiteet viiden vuoden kuluessa. Kyseessä on kertaluontoinen puhdistustoimenpide, joka on tarkoitus toteuttaa vuoden 2021 aikana. Mikäli puhdistusta ei jostain syystä pystytä toteuttamaan viiden vuoden määräajassa, voi siihen hakea lisäaikaa ELY-keskukselta. Tällöin tulee arvioitavaksi se, ovatko alueen olosuhteet ja suunnitelmat muuttuneet niin, että on tarpeen laatia uusi ilmoitus, vain vastaavatko ne edelleen tämän päätöksen perustana ollutta tilannetta. (Määräys 1.2.)

Puhdistustyön aikaisella näytteenotolla selvitetään mm. tarvittava kaivusyvyys sekä kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet.

Käsittelyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa- ainekset. (Määräys 2.)

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 209 §:n mukaan lain täytäntöönpanon edellyttämät mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä

pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin.

(Määräykset 2., 4., 8. ja 9.1.)

Pilaantuneen maan kaivualueet on edellytetty aidattavaksi sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat

pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

(Määräykset 3.1., 3.2. ja 6.)

Jätelain (646/2011) 13 §:ssä säädetään mm., ettei jätteestä tai

jätehuollosta saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

15 §:ssä säädetään jätteiden erilläänpitovelvollisuudesta. (Määräykset 2.–3.2., 5.–8. ja 9.4.)

Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta- ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen.

Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen puhdistustavoitteiden toteutuminen. (Määräys 4.)

Päätöksessä on hyväksytty kaivettujen maa-ainesten välivarastointi siten, ettei siitä aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. (Määräys 5.) Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaan jätteen haltijan on laadittava siirtoasiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on annettava jätteen

vastaanottajalle. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 6.)

Jätelain (646/2011) 29 §:n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle.

(Määräys 6.)

Jätelain (646/2011) 8 § edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä.

Etusijajärjestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudelleenkäyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään.

(Määräykset 7.1.–7.2.)

Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi

vastaanottopaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä kyseisiä maa-aineksia. Kaatopaikalle toimitettavien pilaantuneiden maa- ainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan kaatopaikoista annetun asetuksen 331/2013 mukaisesti. Alueelta poistettavat kohonneita haitta- ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 7.1.)

Päätöksessä on hyväksytty puhdistustyön yhteydessä kaivettujen haitta-ainepitoisuudeltaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä olevien lyijy-, arseeni- ja kobolttipitoisten maa-ainesten hyötykäyttö

puhdistuskaivantojen täytöissä. Päätöksessä on edellytetty täytöissä hyötykäytettävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien ja

sijoituskohteiden dokumentointia, jotta maa-ainekset voidaan huomioida asianmukaisesti tulevien kaivutöiden yhteydessä. (Määräys 7.2.)

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa

terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 8.)

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 172 §:ssä säädetään valvontaviranomaisen tiedoksisaantioikeudesta tehtävänsä suorittamista varten. Määräykset 9.1.–9.5. on annettu viranomaisvalvonnan kannalta.

Pilaantunutta maaperää puhdistettaessa tulee usein esille seikkoja, joihin ei ole ennakkotutkimuksista ja -suunnitelmista huolimatta pystytty varautumaan, esim. maaperässä todetaan uusia haitta-aineita,

maaperässä todettavat haitta-ainepitoisuudet poikkeavat merkittävästi aiemmista tutkimuksista, pilaantunut alue on arvioitua laajempi tai kaikkea pilaantunutta maa-ainesta ei voida poistaa. Tämän vuoksi valvontaviranomaisen voi olla tarpeen antaa uusia ohjeita tai määräyksiä työn aikana. (Määräykset 9.2. ja 9.3.)

Kirjanpidolla ja raportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut puhdistustoimenpiteet. (Määräykset 9.4. ja 9.5.)

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 16, 17, 85, 133, 136, 172, 190, 191, 209 §

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 § Jätelaki (646/2011) 6, 8, 13, 15, 29, 121, 122 §

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 11, 24 § Hallintolaki (434/2003)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustar- peen arvioinnista (214/2007)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013) 3 §

Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksulli- sista suoritteista vuonna 2021 (1272/2020)

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Tämän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 990 €.

Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liiken- ne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2021 (1272/2018) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 € kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 18 tuntia.

Valvonnan maksullisuus

Ympäristönsuojelulain 205 §:n mukaan ELY-keskus voi periä maksun valvontatoimista, jotka ovat tarpeen 136 §:n 2 momentissa tarkoitetun päätöksen noudattamisen varmistamiseksi. Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen

maksullisista suoritteista vuonna 2021 (1272/2020) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon.

Päätöksestä tiedottaminen Päätös

Ilmoituksen tekijä (sähköisesti)

Tiedoksi

Insinööritoimisto Lepistö Oy (sähköisesti)

Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

Kuuluttaminen

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 85 §:n mukaisesti Uudenmaan ELY- keskus antaa päätöksen tiedoksi myös julkisella kuulutuksella. Kuulutus ja kuulutettava päätös ovat nähtävillä Uudenmaan ELY-keskuksen verkkosivuilla.

Tietojärjestelmään merkitseminen

Alueen maaperää koskevat tiedot päivitetään valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään.

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto- oikeuteen kirjallisesti 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Tarkemmat ohjeet muutoksenhausta ovat päätöksen liitteenä 7. olevassa valitusosoituksessa.

Hyväksyntä

Tämä päätös on hyväksytty sähköisesti. Päätöksen on esitellyt ylitarkastaja Mikko Tuomikoski ja ratkaissut ylitarkastaja Elina Kerko.

Liitteet

Liite 1. Puhdistettavan alueen sijaintikartta

Liite 2. Tutkimuspistekartta vuoden 1996-1997 tutkimuksista Liite 3. Tutkimuspistekartta huhtikuun 2005 tutkimuksista Liite 4. Tutkimuspistekartta kesäkuun 2005 tutkimuksista

Liite 5. Jäännöspitoisuuskartta vuoden 2005 maaperän puhdistuksesta Liite 6. Tutkimuspistekartta vuoden 2020 tutkimuksista

Liite 7. Valitusosoitus

Ratkaisija Kerko Elina 16.11.2021 10:03 Esittelijä Tuomikoski Mikko 16.11.2021 09:20

Kohde

0 0,5 1,0 1,5 km

Piirtäjä Rakennuskohteen nimi ja osoite

Kaupunginosa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/Rno

Piirustuksen sisältö Mittakaava

Piirustusnumero

Projektinumero Muutos

Koordinaattijärjestelmä

Päiväys

Vesijärvenkatu 25, 15140 Lahti www.lepisto.eu

Korkeusjärjestelmä

Tammisto 50 50004 1 ETRS-GK25

HESOMA OY

Sähkötie 7 01510 Vantaa

Yleiskartta 1:15 000

1255 1

Suunnittelija Hyväksyjä

12.2.2021

N2000

T. Lemola J. Lepistö T. Lemola

o

I

a

o

1'100 rn9^9 (0.0- 0,(

D't)

ru lt

'| i i-:

o.j

q c

l .'--:i_.-J ^{: Jrj}

:

-... :j

- ^.=

=- ^--_

r..:

.7:m:,

='

.-:

t

I

t'-

\

.tI

t-

t-:

1

I

d

,t

t

I

\.,.,,

( ₅₀₀ mglkg ^(0.0 - 0.1m )

P 1900

E00

ll

J 0,0-0.2

. _\,(

0, r,nE.

j'

1

.,

P2t

58 mg,/ kg 10.0-0.3m )

108

m9,zkg (0.1-1.01r?)

100 ln /k

k9 10,G0,2 ^m) !l

71Qf- hglk9 _8,0-0.3 lh )

o,

4 ,/ ^a)

l- -t- 'no

'9,

J

71 nrg,/kg

11 ng/kg 10,7-1.Sm)

10, a - _{0.? m}

"

J

rl F

9500 m9./k9 ^10,1 (E0 mg/kg {- 2

-1,2

0,05-0, 0.5- 1.0 m )

P//RRos

T1

II

(0.1- 0,? rr) 10,7-10 n, )

ll

19000 mq^q {0,0 [Tn.

100

6A00 n9/

l'1 1

8.0 n9/19

0,'1

r\

:\

b.r

/

I t

1800 9lo;1-1

)

/kg (0Pr05 lll )

1 r'l,9n9 I -1:t i, )

0001

71 m( /k9 ^(!,1

0,011 ng

/l

.t a2:

Ka ivo

0,00 r. mg,/ ^I

t,6 mglkg ^{(- 0.6 m )} _{2l; m9}

ZSng/k ^{1,5m )}

t' s9,nlrke ^{)- 0,}

n9.l

/.

^{3122600 ,E}

o ^e

IJ

tr

000 m9lk9 {0

90m0mg^g I

11000 rng,/kgⁿ liat

?

\.8 ng/kg4- ^0,6 $ ^I

P _{0 rn-l}

rg

I

5 /k9 I

I

3.? mg

/hs /hg

2

1

tr

90 000 31

mg/},'!'10,1 mq/kq { 0,5

I I

2 I 5

I I

+

^{? 900 m}9/k9 (- I

900m9,/k9 (0,0-0, m)

2 ^ng /k9l ,0.,0,1{

re00,1rn97k

"i-r.Ul..,,,i

1?B

.(

22 mglkg ^{( 1:5 ln )' 19} m9,lk9 ^(0.0- 0,

In9./k9 ^{( 1.5 m I}

0-0.rlQ )

,

Pora

0.@3 m9 f2

\

^ps

(5 m9lkg 10,1-1,0 m )

1.1ng/kg 11.0 - 1,5 gL

/

Wo

+u

2.9n9,/kg^(0.1-0.

)r

/k9 10,1-1.Pm ⁾

(u,t z

₎

r, _llpr

KAIVUALUE

OJAVESIEN PURKUALUE 2

g (0,1-0,6m)

o

d 1

kg I 0,'l- 0,? h) 5mg^g l-2.0 ^m l

-F

_0 Ju

,..:..,...--...""'-"'

/

^\.9r']l9/k

40

't

.a2

o

;;;or _I

..:... ...."

0.028 m

9/l--

nt _- _"-. '

Pl5

11

;rm, i. - ^I

:--

^I

a: -l

:.E-/

mAa. .t7

"/5"' \ ,'l

Pa;/4-

aI ^s.r F^t.

ll

a

0

(0,1-0

,5m ⁾ o,3q]

.In ⁾

mg'x t0.

2!0 m9,/kg l0

1

,'1-0,5 m ⁾ 9-1,0m l

1(0 mglkg l0,S-0.9

T3

ng/l\g ^I

Lyij yn varastoin

t,

Satao sra 130mq./kq 10,1,1,0m)

100m9/kq 10,0 - 0,?ln )

21m9,/kg 10,? -l.O m )

Tt P6

/rg rng A9 10.1-o,?lh ) 7 80,I!/k9 l- ^2,0 rn )

1

1

I

?.s

(ng

:-j

1:

,,:,

I

0,

(b

+I I I 0

/k

0,q

05.m 000

I , I

t

9&

13075.2

FORTUM OIL AND GAS OY Lisatutkimusten havaintoPaikat, kaivualueet ja ojavesien purkualue mk 1:1000

23.9.1999 ED ln.lntiti?ltolml.to

r r PAAVO BISTOLA OY

+

/6/tnt'

⁶

Ifll

7

I

/kg l- ^m)

t-

P

I

i!--:

== I

,

:-:_:,

I

=:

^{-.--- I}

l=-=il

mg /kg r'rg/ kE

.?

(

I I I I

\} +

ir

I

:1..

ir

(

P28 )

o

I

\

t-

i"'-'-"'-"""'l i';"-"'-'"'

VALITUSOSOITUS

Valitusviranomainen

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen saa hakea muutosta valit- tamalla Vaasan hallinto-oikeuteen kirjallisella valituksella, siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) tarkemmin säädetään.

Valitusaika

Valitus on tehtävä kirjallisesti 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätöksen tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisajan- kohdasta. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Jos valitusajan vii- meinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannus- aatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä.

Valituksen sisältö

Valituksessa on ilmoitettava - valittajan nimi ja yhteystiedot;

- se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite);

- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);

- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);

- vaatimusten perustelut; ja

- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä, myös tämän yh- teystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitet- tava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksen liitteet

Valitukseen on liitettävä

- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;

- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan al- kamisen ajankohdasta;

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimi- tettu viranomaiselle.

Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen val- takirja tai muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan päämiestä.

Valituksen toimittaminen

Valitus on toimitettava valitusajassa Vaasan hallinto-oikeudelle.

Valitus liitteineen voidaan lähettää myös postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Valituksen tu-

lee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Sähköi-

sesti (telekopio, sähköposti, sähköinen asiointipalvelu) toimitettavan valituksen tulee olla toi-

mitettu siten, että se viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan

telmässä.

Valituksen ja liitteiden lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vas- tuulla.

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten sähköisessä asiointipalvelussa

https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäynti- maksu 260 €. Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Vaasan hallinto-oikeus

Käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs Postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa

Puhelin: Kirjaamo 029 56 42780 (ma-pe klo 8.00-16.15) Puhelinvaihde: 029 56 42611

Faksi: 029 56 42760

Sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi

https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet