AsiaPäätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen hyväksynnästä.

22.12.2017 Annettu julkipanon jälkeen

UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin 0295 021 000

http://www.ely-keskus.fi/uusimaa

PL 36

00521 HELSINKI

Asia

Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen hyväksynnästä.

Ilmoituksen tekijän nimi

Kiinteistö Oy Raaseporin Liikekodit

Kunnostettava alue

Sijainti Hangontie 940, 10600 Raasepori Kiinteistötunnus 710-448-3-7

Omistaja Kiinteistö Oy Raaseporin Liikekodit

Asian vireilletulo

Kiinteistön lämmönsiirtojärjestelmän paisuntasäiliöstä pääsi öljypitoista vettä maaperään 21.1.2016. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos teki alueella välittömät torjuntatoimet ja alueen kunnostuskaivut tehtiin 25.–

28.1.2016. Kunnostuskaivussa puhdistettiin teollisuusrakennuksen viereinen maaperä. Öljyä havaittiin rakennuksen seinälinjan ja rakennuksen alla, mutta sen poisto ei ollut sillä hetkellä rakennusteknisesti mahdollista. Tulosten perusteella rakennuksen alle jäi selvästi yli valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvon olevia öljyhiilivetypitoisuuksia (24000mg/kg).

Rakennuksen alapuolisen maaperän kunnostamisesta on tehty kunnostussuunnitelma. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (myöhemmin Uudenmaan ELY-keskus) 16.11.2017.

Kunnostettavan alueen kuvaus Toimintahistoria

Öljyvahinko on sattunut entisellä Finnpilen tehdasalueella, Raaseporissa.

Kiinteistön lämmönsiirtojärjestelmän paisuntasäiliö on rakennuksen katolla. Kova pakkanen aiheutti paineen kohoamisen ja öljypitoista vettä valui säiliöstä maaperään.

Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne

Kunnostettava alue sijaitsee Raaseporin Karjaalla osoitteessa Hangontie 940. Kiinteistö sijaitsee Salpausselän harjumuodostuman päällä.

Kiinteistö sijaitsee metsävaltaisella alueella. Kiinteistön lähellä ei ole asuinrakennuksia. Kiinteistön sijainti on esitetty liitteessä 1.

Horsbäck-Lepin osayleiskaavaehdotuksessa kiinteistö on merkitty TY/pv alueelle (Teollisuus- ja varastoalue, jolla ympäristö asettaa erityisiä vaatimuksia toiminnan laadulle).

Alueen maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteet

Kiinteistö sijaitsee Raaseporin tärkeällä pohjavesialueella (Ekerö 0160651). Teollisuustoiminnan aikana toiminnassa käytetty prosessivesi on otettu kiinteistön omasta kaivosta, joka sijaitsee noin 200 m etäisyydellä koillisessa. Kiinteistöjaotusten myötä prosessikaivo on jäänyt naapurikiinteistön (710-448-3-6) puolelle. Talousvesi saadaan kunnan verkosta.

Näytteenottopöytäkirjojen mukaan alueen maaperä on hiekkaa. Alueelle on asennettu kolme pohjavesiputkea, joista tehtyjen mittausten perusteella pohjavesi on noin 3 metrin syvyydessä maanpinnasta.

Pohjavesiputkien korkotietojen mukaan alueen pohjaveden virtaussuunta on kolliseen.

Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat

-Maaperätutkimusraportti, Kiinteistö Oy Raaseporin liikekodit, Hangontie 940,10300 Karjaa. Envimetria Oy, 15.2.2016

-Tutkimussuunnitelma, Kiinteistö Oy Raaseporin liikekodit, Hangontie 940,10300 Karjaa. Envimetria Oy, 12.7.2016

-Maaperätutkimus, Kiinteistö Oy Raaseporin liikekodit, Hangontie 940,10300 Karjaa. Envimetria Oy, 7.9.2017

-Maaperän kunnostussuunnitelma, Kiinteistö Oy Raaseporin liikekodit, Hangontie 940,10300 Karjaa. Envimetria Oy, 10.11.2017.

Alueella aikaisemmin tehdyt kunnostukset ja tutkimukset

Öljypitoisen veden ylivuoto paisuntasäiliöstä havaittiin 21.1.2016.

Vahingon tapahduttua Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos teki alueella välittömät ensitorjuntatoimet. Jatkokunnostustoimia jatkettiin Envimetria Oy:n johdolla 25.–28.1.2016. Öljyiset maat saatiin poistettua rakennuksen edustalta, mutta seinälinjan ja rakennuksen alle todettiin jääneen selvästi yli valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvon olevia öljyhiilivetypitoisuuksia (24000mg/kg).

Alueelta vietiin 16,04 t pilaantunutta maata Korvenmäen jätekeskuksen Ekokemin vastaanottopisteeseen. Myös rakennuksen alla mitattiin korkeita öljyhiilivetypitoisuuksia.

Kunnostuksen jälkeen Envimetria Oy teki alueella jatkotutkimuksia joulukuussa 2016. Piha-alueelta otettiin maaperänäytteet viidestä (5) pisteestä pohjavedenpintaan asti. Pohjavedenpinnan taso oli 3,5-6 metrin syvyydellä maanpinnasta. Näytteet otettiin 0,5m:n kokoomana.

Piha-alueelta otetuissa näytepisteissä ei havaittu yli kynnysarvon olevia pitoisuuksia.

Kairausten yhteydessä alueelle asennettiin kolme (3) pohjaveden havaintoputkea (PILE1, PILE2, PILE3). Havaintoputkista otetuissa vesinäytteissä ei havaittu viitteitä öljyhiilivedyistä.

Rakennuksen alapuolisen maaperän pilaantuneisuutta tutkittiin kuudesta (6) pisteestä, lattian läpi kairatuilla näytteillä (20.7.2017). Näytteet otettiin 0,5 metrin kokoomina. Kahdessa näytepisteessä (F ja Gs) todettiin ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia raskaita öljyjakeita (C₂₁-C₄₀).

Näytepisteessä (Gs) mitattiin myös ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia keskiraskaita öljyjakeita (C₁₀-C₂₁). Maaperän pilaantuminen vaikuttaa keskittyvän pääasiassa kattilahuoneen alle, ulkoseinän puoleiselle puoliskolle. Öljyä on havaittu 2m:n syvyydessä. Tutkimuspisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 2.

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Rakennuksen seinälinjan- ja kattilahuoneen alla olevista öljyhiilivedyistä ei ole havaittu aiheutuvan tällä hetkellä riskiä alueen eliöstölle tai ihmisille, koska pilaantuma on rakennuksen alla. Kattilahuoneen sisäilmaan mahdollisesti haihtuvat hiilivetypitoisuudet eivät erotu tilassa jo olevista hiilivetypitoisuuksista. Kattilahuoneen hiilivetypitoisuudet ovat merkityksettömiä, koska tilassa ei oleilla pitkiä aikoja.

Pohjavesi on noin 3 metrin syvyydessä maanpinnasta. Öljy ei kulkeudu pitkiä matkoja pohjavedessä, vaan pidättyy vahinkopaikan välittömän lähiympäristön maaperään, jossa siitä voi liueta vesiin erilaisia hiilivetyjä.

Nämä pystyvät kulkeutumaan pohjaveden virtauksen mukana vain liuenneessa muodossa. Koska kyse on raskaista öljyjakeista, kulkeutuminen pohjaveden mukana on epätodennäköistä ja erittäin hidasta.

Koska kohde sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella ja rakennuksen seinälinjalla todetut pitoisuudet ylittävät niille asetetut ylemmät ohjearvot, on maaperä esitetty puhdistettavaksi.

Esitetty kunnostussuunnitelma

Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen

Kunnostuksen tavoitepitoisuudeksi esitetään maaperässä todetuille haitta-aineille valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyjä alempia ohjearvopitoisuuksia. Kunnostusmenetelmäksi esitetään massanvaihto.

Pilaantunutta maata arvioidaan olevan noin 30m³. Pilaantunut maa-aines kaivetaan pois rakennuksen sokkelin alta ja kuljetetaan asianmukaiseen jatkokäsittelyyn. Jatkokäsittelyn luonne määräytyy haitta-aine pitoisuuksien mukaan. Puhdistuksen jälkeen sokkelin vierus täytetään puhtaalla maalla. Kattilahuoneen alapuolinen pohjamaa kunnostetaan imuauton avulla. Kattilahuoneen lattian on maavarainen laatta, jonka alle tehdään tarvittaessa lisätukia kunnostuksen yhteydessä.

Työn aikainen näytteenotto

Kunnostuskaivuja ohjataan aistinvaraisten havaintojen sekä sopiviksi katsotuin kenttä- ja laboratorio analyysein. Kun kunnostustavoite on saavutettu, täytetään kuoppa puhtaalla maa-aineksella.

Pilaantuneen maan käsittely

Kaivetut maa-ainekset välivarastoidaan ensivaiheessa tiiviille siirtolavalle. Kunnostuksen loputtua kohteesta poistetut pilaantuneet maat kuljetetaan asianmukaiseen jatkokäsittelyyn tai loppusijoitukseen sellaiselle, jolla on lupa harjoittamaansa toimintaan.

Kuormat kuljetetaan peitettyinä. Jatkokäsittelyn luonne määräytyy haitta- ainepitopitoisuuksien mukaan. Kuljetukset varustetaan vaarallista jätettä koskevilla siirtoasiakirjoilla.

Pilaantuneen veden käsittely

Kunnostuskaivuja ei uloteta pohjavedenpinnan alapuolelle.

Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Haitta-aineiden kulkeutuminen estetään kuljetuksen aikana (pressut, tiiviit lavat).

Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin

Odottamattomia tilanteita voivat olla poistettavan maan massamäärän huomattava muuttuminen, uusien haitta-aineiden löytyminen tai onnettomuudet työmaalla. Jos kaivun yhteydessä maasta löytyy kiinteitä jätteitä, ne toimitetaan sellaiseen jatkokäsittelyyn, ettei niistä aiheudu vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Jos kaivuun aikana kaivantoihin

kertyy vettä, joka on mahdollisesti pilaantunut, pumpataan se erilliseen säiliöön jatkokäsittelyä varten.

Mikäli pilaantunut massamäärä on huomattavasti suurempi kuin arvioitu, pilaantuminen on levinnyt arvioitua laajemmalle tai alueelta löytyy uusia haitta-aineita, ilmoitetaan kyseisistä asioista välittömästi ympäristöviranomaisille sekä työn tilaajalle. Tämän jälkeen sovitaan jatkotoimenpidemenettelyistä.

Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi

Ennen maaperän puhdistustöiden aloittamista, siitä ilmoitetaan alueelliselle ja paikalliselle ympäristöviranomaiselle. Työmaalla tapahtuvista odottamattomista tilanteista tiedotetaan välittömästi viranomaiselle ja työn tilaajalle.

Työmaalla pidetään kirjanpitoa työnaikaisesta näytteenotosta sekä poistettavien maamassojen pitoisuuksista, määristä ja loppusijoituspaikoista.

Töiden päätyttyä toimitetaan puhdistustyötä koskeva loppuraportti työn tilaajalle, Uudenmaan ELY-keskukselle sekä Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Loppuraportissa esitetään alueen tunnistetiedot, puhdistushankkeeseen osallistuneet henkilöt, alueelta poistettujen maamassojen määrät pilaantuneisuusluokittain, kartat ja maaperän poikkileikkauskuvat, joista käy ilmi mistä kohdin maat on poistettu, alueelle jääneen maan määrä ja kuormakohtaisten maa- ainesten haitta-ainepitoisuudet, arvio siitä miten puhdistustyön tavoite on saavutettu, kenttähavainnot sekä mahdolliset valokuvat ym. materiaali.

Viranomaisen ratkaisu

Uudenmaan ELY-keskus on tarkastanut Kiinteistö Oy Raaseporin liikekodit ilmoituksen, joka koskee rakennuksen alapuolisen maaperän puhdistamista osoitteessa Hangontie 940, ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin:

Kunnostustavoitteet

1.1. Kiinteistöltä on poistettava maa-ainekset, joiden öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C₁₀–C₂₁) ja raskaiden öljyjakeiden (>C₂₁–C₄₀) pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvotasot.

1.2. Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mu- kaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuk- sina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maa- perän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-ai- neiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo määräyksen

1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai esim. ra- kentamisen vuoksi, ei arviointia tarvitse tehdä. Kunnostuskaivut, tulee tarpeen niin vaatiessa, ulottaa pohjavedenpinnan alapuolelle.

Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan ELY-keskuk- selle ja tiedoksi Raaseporin kunnan ympäristönsuojeluviranomai- selle.

1.3. Mikäli maaperästä ei ole mahdollista poistaa rakenteita tai rakennusta vaarantamatta kaikkea määräyksen 1.1. mukaiset kunnostuksen tavoitetasot ylittävää maa-ainesta, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ELY-keskukselle ja Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle jatkotoimenpiteiden sopimiseksi.

1.4. Jos pilaantuneisuuden todetaan jatkuvan naapurikiinteistölle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ELY-keskukselle, Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kysei- sen alueen maanomistajalle jatkotoimenpiteiden sopimiseksi.

Pohjavesitarkkailu

2.1. Kiinteistöille asennetuista kolmesta pohjavesiputkesta ja prosessivesikaivosta on otettava vesinäytteet ennen kunnostuskaivujen aloittamista sekä maaperäkunnostuksen päätyttyä. Prosessivesikaivon soveltuvuus tarkkailuun tulee selvittää ennen näytteenottoa. Jos kaivo ei sovellu tarkkailuun tulee kiinteistön koillispuolelle asentaa uusi pohjaveden havaintoputki.

Vesinäytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään öljyhiili- vetyjen keskitisleiden (>C₁₀ -C₂₁) ja raskaiden öljyjakeiden (>C₂₁ - C₄₀) pitoisuudet.

Näytteenoton yhteydessä on mitattava jokaisesta havaintoputkesta pohjaveden pinnantaso.

2.2. Pohjaveden tarkkailutulosten sekä maaperäkunnostuksen aikana tehtyjen havaintojen ja tutkimustulosten perusteella on arvioitava pohjaveden jatkotarkkailutarve.

Yhteenveto pohjavesitutkimusten tuloksista sekä selvitys pohjaveden jatkotarkkailutarpeesta on liitettävä määräyksen 9.3.

mukaiseen kunnostuksen loppuraporttiin.

Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset

3. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on otettava maa- peränäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi.

Näytteet on otettava siten, että maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty.

Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on ana- lysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuk- sissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.

Alueen yleinen hoito ja järjestys

4.1. Kunnostusalue on aidattava ja varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein.

Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kunnostustyön aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä.

4.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana.

Kaivualueiden jäännöspitoisuudet

5. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen sei- nämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenot- totiheys on valittava siten, että kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyksi. Jokaiselta pilaantuneen maan kaivualueelta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on ana- lysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyis- sä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.

Pilaantuneiden maa-ainesten kuljettaminen

6. Pilaantuneet maa-ainekset on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Pilaan- tuneen maa-aineksen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on oltava mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava jätteen vas- taanottajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltore- kisteriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten käsittely

7. Pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppu- käsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely.

Pilaantuneen veden käsittely

8. Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet.

Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla.

Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä.

Veden käsittelyssä talteenotettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toi- mitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hy- väksytty kyseisen jätteen käsittely. Vaarallisen jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle.

Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi

9.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Val- vonnasta vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloit- tamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ELY-kes- kukselle ja Raaseporin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta.

9.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsit- telypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista.

9.3. Kunnostuksesta on tehtävä loppuraportti, jossa on esitettävä kunnostustyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kunnostusalueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta- aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Loppuraportissa on esitettävä seikkaperäinen arvio maaperään mahdollisesti jäävien öljyhiilivetyjen aiheuttamista terveys- ja ympäristöriskeistä sekä tarvittaessa jatkotoimenpide-esitys. Loppuraporttiin on liitettävä yhteenveto pilaantuneiden maa-ainesten siirtoasiakirjoista.

Loppuraportti on toimitettava Uudenmaan ELY-keskukselle ja Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta.

Päätöksen perustelut

Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaan maaperän ja poh- javeden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistami- seen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus), jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Valtion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä ja tarkkailusta.

Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille

Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdis- tustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haitta- aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon.

Kiinteistöllä tehdyissä maaperätutkimuksissa on todettu alueen maape- rässä kohonneita pitoisuuksia öljyhiilivetyjä. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty em. haitta-aineille kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot seuraavasti:

Haitta-aine Kynnysarvo

mg/kg

Alempi ohjearvo

mg/kg

Ylempi ohjearvo

mg/kg

Kevyet öljyjakeet (>C10–C21) 300 1 000

Raskaat öljyjakeet (>C21–C40) 600 2 000

Öljyjakeet (>C10–C40) 300

Päätöksessä on hyväksytty maaperän kunnostustavoitteeksi öljyhiilivedyille ilmoituksessa esitetyn mukaisesti valtioneuvoston ase- tuksessa 214/2007 säädetyt alemmat ohjearvot. Kunnostustasot on katsottu riittäviksi huomioiden alueen nykyinen maankäyttö ja ympäristöolosuhteet. (Määräys 1.1.)

Mikäli alueella todetaan kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden ylit- tävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-ai- neita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve edellytetty arvioita- vaksi näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan ELY-keskus hyväksyy arvioinnin.

Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo esim. määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai muusta syystä. (Määräys 1.2.) Mikäli maaperästä ei ole mahdollista poistaa rakenteita tai rakennusta vaarantamatta, esim. rakennuksen sortumisvaaran vuoksi, kaikkea kunnostuksen tavoitepitoisuudet ylittävää maa-ainesta, on asiasta edellytetty ilmoitettavaksi, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä esim. haitta-aineita sisältävän alueen eristämisestä, sen aiheuttamien riskien arvioinnista sekä mahdollisista riskinhallinta-, tarkkailu- ja/tai jatkokunnostustoimenpiteistä. (Määräys 1.3.)

Pilaantuneen alueen jatkumisesta naapurikiinteistöille on edellytetty il- moitettavaksi, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. (Mää- räys 1.4.)

Alueella aiemmin tehdyssä maaperäkunnostuksessa havaittiin pilaantuman edenneen lähelle pohjavedenpinnan tasoa. Kunnostus tulee ulottaa tarvittaessa pohjavedenpinnan alapuolelle.

Alueen pohjaveden tilaa selvitetään ennen kunnostusta ja kunnostuksen jälkeen alueelle asennetuista pohjavedenhavaintoputkista ja kaivosta otettavilla pohjavesinäytteillä. Näytteenotolla saadaan tietoa kunnostuksen mahdollisista vaikutuksista pohjaveden laatuun.

Kunnostuksen aikana pohjavedestä ja maaperästä saatujen tietojen ja tutkimustulosten perusteella on edellytetty arvioitavaksi pohjaveden jatkotarkkailutarve. Mahdollisella jatkotarkkailulla varmistutaan, ettei maaperän öljyhiilivetypitoisuuksista aiheudu pohjaveden laadun heikkenemistä. (Määräykset 2.1. ja 2.2.)

Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään mm. tarvittava kaivu- syvyys sekä kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet. Käsitte- lyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-ai- neseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset, tavano- maiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset sekä kohon- neita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset ja eri käsittelypaik- koihin toimitettavat maa-ainekset. Näytteenotossa voidaan huomioida aiempien maaperätutkimusten tulokset. (Määräys 3.)

Kunnostettavat alueet on edellytetty aidattavaksi sekä merkittäväksi kyl- teillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiat-

tomien pääsy kunnostusalueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi ja haitta-ainepitoiset kai- vetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu hait- taa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 4.1. ja 4.2.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoi- suudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Mää- räys 5.)

Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaan jätteen haltijan on laadittava siir- toasiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirja on oltava mu- kana jätteen siirron aikana ja se on annettava jätteen vastaanottajalle.

Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määrä- ys 6.)

Jätelain (646/2011) 29 §:n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. (Määrä- ys 6.)

Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi vastaan- ottopaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä kyseisiä maa-aineksia. Kaatopaikalle toimitettavien pilaantuneiden maa-ainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan kaatopaikoista annetun asetuksen 331/2013 mukaisesti. (Määräys 7.)

Jätelain (646/2011) 8 § edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mah- dollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajär- jestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudel- leenkäyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. (Määräys 7.) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa tervey- delle tai ympäristölle. (Määräys 8.)

Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomais- valvonnan kannalta. (Määräys 9.1.)

Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen virano- maisvalvonnan kannalta. (Määräykset 9.2. ja 9.3.)

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 84, 85, 133, 136, 190, 191 § Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §

Jätelaki (646/2011) 6, 8, 13, 15, 29, 121, 122 §

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 11, 24 §

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistus- tarpeen arvioinnista (214/2007)

Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisis- ta suoritteista vuonna 2017 (1554/2016)

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Tämän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 880 €.

Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liiken- ne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puh- distamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 € kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 16 tuntia.

Päätöksestä tiedottaminen Päätös

Kiinteistö Oy Raaseporin liikekodit c/o Talousjuristit

Tiedoksi

Kiinteistö Oy Raaseporin liikekodit Envimetria Oy(sähköisesti)

Raaseporin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä pää- töksestä kuuluttamalla Raaseporin kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain (527/2014) 85 §:n mukaisesti.

Tietojärjestelmään merkitseminen

Alueen maaperää koskevat tiedot päivitetään valtakunnalliseen Maape- rän tilan tietojärjestelmään.

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oi- keuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joi- den oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä 3.

Hyväksyntä

Tämä päätös on hyväksytty sähköisesti. Päätöksen on esitellyt ylitarkas- taja Teija Tohmo ja ratkaissut ylitarkastaja Hanna Valkeapää.

Liitteet Liite 1. Kunnostettavan alueen sijainti Liite 2. Tutkimuspisteiden sijainnit Liite 3. Valitusosoitus

Esittelijä Tohmo Teija 21.12.2017 12:55 Ratkaisija Valkeapää Hanna 21.12.2017 14:32

Hangontie 940

GELR-ALLASHUON E

PUMPP UHUON

E

KATTILA HUON

E

A

B

C A D A

E F A

Gu

H

H

I

J Gs

Valitusviranomainen

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muu- tosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella.

Valitusaika

Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäi- vä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seu- raavana arkipäivänä.

Valituksen sisältö

Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa

- päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan.

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatija- na on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava.

Valituksen liitteet

Valituskirjelmään on liitettävä

- ELY-keskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle

- asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille

Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana.

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 250 €. Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204

65101 Vaasa

Puhelin 029 56 42611 Telekopio 029 56 42760

Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi

Kirjaamo on auki maanantaista perjantaihin kello 8.00 - 16.15