AsiaPäätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen hyväksynnästä.

12.1.2018 Annettu julkipanon jälkeen

UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin 0295 021 000

http://www.ely-keskus.fi/uusimaa

PL 36

00521 HELSINKI

Asia

Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen hyväksynnästä.

Ilmoituksen tekijän nimi

Lesjöfors Oy Ab

Kunnostettava alue

Sijainti Valssaamontie 115, 10410 Åminnefors, Raasepori

Kiinteistötunnukset 710-714-1-45 ja 710-714-1-65

Omistaja Lesjöfors

Asian vireilletulo

Kiinteistöllä 710-714-1-65 sijaitseva teollisuuskiinteistö on suunniteltu laajennettavaksi itään kiinteistön 710-714-1-45 alueelle.

Laajennusalueella tehdyissä koekuoppatutkimuksissa on koekuopissa havaittu sekalaista jätetäyttöä 0-1,5 m paksu kerros (mm. rakennusjätettä ja kuonaa). Koekuopista otettujen maaperänäytteiden analyysituloksissa havaittiin valtioneuvoston asetuksen 214/2007, liitteessä 1, esitettyjen kynnys- ja ohjearvojen ylemmän ohjearvon ylittäviä haitta- ainepitoisuuksia. Kohteen tulevan käyttötarkoituksen (teollisuuskäyttö), maaperä- ja ympäristöolosuhteiden sekä maaperässä todettujen haitta- aineiden laadun ja pitoisuuksien perusteella on alueen kunnostustarve arvioitu ohjearvovertailun perusteella.

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukainen ilmoitus pilaan- tuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (myöhemmin Uudenmaan ELY-keskus) 5.12.2017.

Kunnostettavan alueen kuvaus Toimintahistoria

Kohde alue muodostuu kahdesta kiinteistöstä (710-714-1-65 ja -45).

Länsipuoleisella kiinteistöllä (710-714-1-65) on toiminut vuodesta 1921 alkaen kuumasinkittyjä kierrejousia valmistanut laitos. Maaperän pilaantuminen on tapahtunut kohteessa harjoitetun toiminnan

seurauksena pitkällä aikavälillä. Kiinteistön aiempien tietojen mukaan alueelle on tuotu masuunikuonaa täyttömaaksi.

Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne

Kunnostettava alue sijaitsee Raaseporin Åminneforsissa osoitteessa Valssaamontie 115. Kiinteistöjen sijainti on esitetty liitteessä 1.

Kunnostusalueen läheisyydessä sijaitsee useita teollisuuskiinteistöjä.

Kunnostettavat kiinteistöt rajautuvat alueen eteläreunalta Valssaamontiehen, pohjoisreunalta Mustionjokeen ja kapealta itäreunalta teollisuusalueeseen. Länsipuolella sijaitsee Lesjöforsin vanhempi teollisuuskiinteistö. Lähin yksittäinen asuinrakennus sijaitsee noin 500 m päässä lounaassa.

Kiinteistöt on merkitty 8.8.2016 voimaan tulleessa asemakaavassa teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TY).

Alueen maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteet

Kunnostettava alue sijaitsee Mustionjoen eteläreunaan täyttöhiekalla ja -soralla korotetulla alueella. Topografisen karttatarkastelun perusteella kohteen alue sijaitsee noin tasolla +2,5..5m. Alueen luonnontilainen maaperä on liejusavea.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin veden hankintaan soveltuva pohjavesialue sijaitsee noin 1,4 km itään. Karttatarkastelun perusteella pohjavedenvirtaussuunnan arvioidaan olevan kohteesta pohjoiseen kohti Mustionjokea.

Alue on päällystämätön ja pintavedet imeytyvät maaperään.

Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat

-Tutkimusraportti, Golder Associates Oy. 6.11.2017

-Pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelma, Golder Associates Oy.

5.12.2017

Laajennusalueella tehdyt tutkimukset

Laajennusalueella tehtiin maaperän pilaantuneisuustutkimuksia syyskuussa 2017. Suunnitellulle rakennusalueelle kaivettiin kuusi (6) noin 1,5-2 m syvyistä koekuoppaa, joista otettiin 21 kpl maanäytettä.

Kuopat ulotettiin oletettuun täyttökerroksen alapuoliseen luonnonmaahan saakka. Koekuopissa KK2-KK6 todettiin noin 1-1,5 m syvyydellä sekalaista jätetäyttöä sisältävä kerros. Koekuopassa KK6 todettiin myös noin 10 cm:n paksuinen kuonakerros noin 20 cm:n syvyydellä maanpinnasta. Koekuoppien sijainnit on esitetty liitteessä 2.

Kaikista näytteistä mitattiin raskasmetallipitoisuudet XRF-kenttämittarilla, sekä mitattiin haihtuvien yhdisteiden suhteellista esiintymistä PID- mittarilla. Kenttämittausten ja aistinvaraisten havaintojen perusteella valittiin laboratorioanalyyseihin menevät näytteet (kuusi (6) kpl), joista analysoitiin öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C₁₀–C₂₁), raskaiden öljyjakeiden (>C₂₁–C₄₀), PAH-yhdisteiden sekä metallien- ja puoli- metallien (As, Ba, Cd, Co, Cr, Cu, Hg, Ni, Pb, Sb, V ja Zn) pitoisuudet.

Kenttämittauksissa havaittiin kohonneita raskasmetallipitoisuuksia koekuoppaa KK1 lukuun ottamatta jokaisessa koekuopassa.

Kenttämittauksissa ei todettu haihtuvien yhdisteiden pitoisuuksia.

Laboratorioanalyyseissa korkeimmat raskasmetallipitoisuudet todettiin näytteissä KK3/1,9-2 m (Zn, 307 mg/kg), KK4/0,8-1,5 m (Cu 202 mg/kg, Ni 212 mg/kg) sekä KK6/0-0,3 m (Cu 395 mg/kg, Ni 198 mg/kg). Tulokset ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvot. PAH-yhdisteitä todettiin kynnysarvon ylittävä pitoisuus Bento(a)pyreenia (0,21 mg/kg) näytteessä KK6/ 1,3-1,9 m. Öljyhiilivetyjä ei todettu valtioneuvoston asetuksen 214/2007 kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina.

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Syyskuussa 2017 tehdyissä koekuoppatutkimuksissa todettiin laajennusalueen itäosassa ylemmät ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia raskasmetalleja pintamaakerroksessa syvyydellä 0-0,3 m. Kohteen keskiosassa ylemmät ohjearvot ylittävät pitoisuudet olivat täyttömaakerroksessa syvyydellä 0,8-1,5 m. Täyttökerroksen alapuolisissa hienorakeisissa maanäytteissä ei todettu laboratorioanalyyseissä kynnysarvotason ylittäviä raskasmetallien pitoisuuksia.

Ylemmät ohjearvot ylittäviä raskasmetalli pitoisuuksia arvioidaan olevan noin 400 m² alueella. Kaikissa koekuopissa todettiin täyttökerroksessa merkkejä jätteistä.

Kohteeseen tehdyssä tutkimuksessa alueen maaperässä todettiin ylemmän ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Alueen tulevan käyttötarkoituksen (teollisuuskäyttö), maaperä- ja ympäristöolosuhteiden sekä maaperässä todettujen haitta-aineiden laadun ja pitoisuuksien perusteella on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitu ohjearvovertailuna. Kunnostustavoitteeksi esitetään valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteen 1 mukaisia ylempiä ohjearvoja.

Pilaantuneisuus sijaitsee pääosin alueen täyttökerroksessa ja havaitussa jätetäytössä. Pilaantuneen alueen laajuudeksi on arvioitu noin 400 m² ja haitta-ainepitoisten (yli ylemmän ohjearvon) ja jätettä sisältävien maa- ainesten määräksi noin 400 m³ ktr ja pelkkää jätettä sisältävän maan määräksi noin 2000 m³ ktr. Kunnostuksen yhteydessä myös jätettä sisältävät täyttömaat tulevat poistetuiksi.

Esitetty kunnostussuunnitelma

Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen

Kunnostus tullaan toteuttamaan hallin laajennusosan rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Pilaantuneen maaperän puhdistaminen tehdään massanvaihdolla.

Kunnostuksen tavoitepitoisuudeksi esitetään maaperässä todetuille haitta-aineille valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyjä ylempiä ohjearvopitoisuuksia.

Pilaantuneiden maiden kunnostustyötä valvoo sertifioitu ympäristönäyt- teenottaja ja kunnostustyön vaiheista pidetään kirjanpitoa.

Työn aikainen näytteenotto

Kunnostuksen ympäristötekninen valvoja ohjaa kaivutyötä ja massojen lajittelua työnaikaisella näytteenotolla. Näytteistä tehdään aistinvaraiset havainnot sekä niiden sisältämien haitta-aineiden pitoisuuksia mitataan XFR-kenttäanalysaattorilla. Jätejakeiden esiintyminen havainnoidaan aistinvaraisesti.

Kaivannon seinämistä ja pohjasta otetaan jäännöspitoisuusnäytteet.

Jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan vähintään yksi kokoomanäyt jokaista noin 100-200 m²:n pinta-alaa kohti, kuitenkin niin, että jokaisesta kaivannosta otetaan vähintään kaksi jäännöspitoisuusnäytettä.

Jäännöspitoisuusnäytteistä mitataan metallipitoisuudet XRF- kenttäanalysaattorilla. Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan laboratoriossa edustava määrä, kuitenkin niin, että laboratorioanalyysiin toimitetaan vähintään kaksi näytettä kaivantoa kohden.

Näytteistä analysoidaan laboratoriossa hiilivetyjakeiden C₅–C₁₀, BTEX- yhdisteiden ja hiilivetyjakeiden C₁₀–C₄₀, metallien ja PAH-yhdisteiden pitoisuudet.

Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely

Kaivettavien massojen haitta-ainepitoisuudet selvitetään ja kaivetut maat toimitetaan pitoisuuksiensa mukaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan kuormat peitettyinä.

Kaivetut maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat kunnostuksen tavoitepitoisuudet (valtioneuvoston asetuksen 214/2007 ylemmät ohjearvot), ja jotka ovat rakennusteknisesti kohteeseen soveltuva, hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan kaivantojen täytössä.

Mikäli massoja ei voida käyttää kohteessa kaivantojen täyttöihin esim.

niiden huonon rakennusteknisen laadun vuoksi, viedään ne luvalliseen vastaanottopisteeseen.

Kuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa ja pilaantuneiden maiden mu- kana toimitetaan siirtoasiakirja jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjaan merkitään kuorman pitoisuustieto ja kohdetiedot. Poistettavien massojen vastaanottoon liittyvistä yksityiskohdista sovitaan käsittelylaitoksen kans- sa ennen puhdistustyön aloittamista.

Pilaantuneen veden käsittely

Kaivantoon mahdollisesti kertyvien työnaikaisten vesien johtamisesta viemäriverkostoon tai maastoon sovitaan tarpeen mukaan paikallisen vesilaitoksen ja/tai ympäristöviranomaisen kanssa. Ennen mahdollista veden johtamista, pumpattava vesi käsitellään tarpeen mukaan paikalla olevan tai siirrettävän painovoimaisen erottimen avulla tai muilla vedenkäsittelylaitteistoilla (esim. aktiivihiilisuodatin). Vaihtoehtoisesti pilaantunut vesi kuljetetaan pois imuautolla asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Imuautolla poistetusta vedestä pidetään kirjaa ja kuormien mukana toimitetaan asianmukaiset siirtoaisakirjat.

Kaivantoon kertyvistä vesistä pyritään ottamaan työnaikana edustavia vesinäytteitä. Viemäriin johdettavien vesien tarkkailusta ja näytteenotosta sovitaan paikallisen vesilaitoksen kanssa.

Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän kunnostamiseen liittyvät työt (kaivu, kuljetus jne.) pyritään tekemään siten, ettei toimenpiteillä aiheuteta haittaa ympäristölle.

Maaperän puhdistamisen melu- ja pölyhaitat eivät poikkea maanraken- nustyömaiden yleisesti aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Kaivutöi- den ei arvioida lisäävän ilman haitta-ainepitoisuuksia merkittävästi kaivu- alueella ja sen ympäristössä. Mikäli maa-aines pölyää runsaasti, käyte- tään työn aikana tarkoituksenmukaisia suojaimia.

Kiinteistöltä poistettavat massat kuljetetaan käsittelypaikkoihin kuorma- autoilla, joissa on tiiviit lavat ja pressut. Pilaantuneen maan kuljetuksessa käytetään jätehuoltorekisteriin merkittyä kuljetusyritystä.

Kokonaisuudessaan kaivun ja lastauksen ympäristövaikutukset arvioi- daan vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi.

Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin

Ympäristötekninen valvoja ohjaa maaperän puhdistustöitä. Työmaalla tapahtuvista odottamattomista tilanteista (esim. uusien haitta-aineiden löytyminen) tiedotetaan välittömästi tilaajalle ja ympäristöviranomaisille.

Mikäli pilaantunut massamäärä on huomattavasti suurempi kuin arvioitu, pilaantuminen on levinnyt arvioitua laajemmalle tai alueelta löytyy uusia haitta-aineita, ilmoitetaan kyseisistä asioista välittömästi

ympäristöviranomaisille sekä työn tilaajalle. Tämän jälkeen sovitaan jatkotoimenpidemenettelyistä.

Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi

Ennen maaperän puhdistustöiden aloittamista, siitä ilmoitetaan alueelliselle ja paikalliselle ympäristöviranomaiselle.

Kunnostuksen ympäristötekninen valvoja pitää kunnostuksesta päiväkirjaa, johon merkitään tiedot työnaikaisesta näytteenotosta sekä poistettavien maamassojen pitoisuuksista, määristä ja loppusijoituspaikoista sekä kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia sisältävien täyttömaiden ja jäännöspitoisuuksien sijainnit.

Töiden päätyttyä toimitetaan puhdistustyötä koskeva loppuraportti työn tilaajalle, Uudenmaan ELY-keskukselle sekä Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Loppuraportissa esitetään vähintään kunnostuksen aikainen näytteenotto ja näytteiden analysointi, kaivutyön toteutus, tiedot poistetuista pilaantuneista maa-aineksista, jäännöspitoisuustiedot, mahdollisesti kunnostustavoitteet ylittäviä pitoisuuksia jääneen alueen riskiarvio tarvittaessa, piirustus näytteenottopaikkojen sijainnista sekä tarvittaessa kopiot siirtoasiakirjoista

Viranomaisen ratkaisu

Uudenmaan ELY-keskus on tarkastanut Lesjöfors Oy Ab:n ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan puhdistamista Raaseporissa osoitteessa Valssaamontie 115 sijaitsevia kiinteistöjä, joiden kiinteistötunnukset ovat 710-714-1-45 ja 710-714-1-65, ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin:

Kunnostustavoitteet

1.1. Teollisuuskiinteistön laajennusosan alta ja piha-alueelta vähintään kolmen metrin etäisyydeltä laajennusosan ulkoseinälinjoista on poistettava maa-ainekset, joiden metallien ja/tai puolimetallien, öljyhiilivetyjakeiden C₅–C₁₀ ja öljyhiilivetyjakeiden C₁₀–C₄₀ ja PAH- yhdisteiden pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvopitoisuudet.

1.2. Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mu- kaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuk- sina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maa- perän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-ai- neiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai esim. ra- kentamisen vuoksi, ei arviointia tarvitse tehdä.

Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan ELY-keskuk- selle ja tiedoksi Raaseporin kaupungin ympäristönsuojelu- viranomaiselle.

Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset

2. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on otettava maa- peränäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi.

Näytteet on otettava siten, että maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty.

Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on ana- lysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuk- sissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.

Alueen yleinen hoito ja järjestys

3.1. Kunnostusalue on aidattava ja varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein.

Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kunnostustyön aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä.

3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana.

Kaivualueiden jäännöspitoisuudet

4. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen sei- nämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenot- totiheys on valittava siten, että kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyksi. Jokaiselta pilaantuneen maan kaivualueelta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on ana- lysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyis- sä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.

Pilaantuneiden maa-ainesten kuljettaminen

5. Pilaantuneet maa-ainekset on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Pilaan- tuneen maa-aineksen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on oltava mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava jätteen vas- taanottajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltore- kisteriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten käsittely

6.1. Pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava ominaisuuksiensa mu- kaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsi- teltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväk- sytty kyseisen jätteen käsittely.

6.2. Kunnostustöiden yhteydessä kaivettavat jätejakeet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympä- ristöluvassa on hyväksytty kyseiseen jätteen käsittely.

6.3. Kunnostusalueelta kaivettuja maa-aineksia, joiden haitta-aine- pitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyjen kynnysarvojen ja ylempien ohjearvojen välillä, voidaan hyödyntää kunnostuskaivantojen täytöissä. Hyötykäytettävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat on dokumentoitava. Selvitys maa-ainesten hyötykäytöstä on liitettävä määräyksessä 8.3.

edellytettyyn kunnostuksen loppuraporttiin.

Pilaantuneen veden käsittely

7. Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet.

Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla.

Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä.

Veden käsittelyssä talteenotettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toi- mitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hy- väksytty kyseisen jätteen käsittely. Vaarallisen jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle.

Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi

8.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Val-

vonnasta vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloit- tamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ELY-kes- kukselle ja Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomai- selle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta.

8.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsit- telypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista.

8.3. Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kunnos- tustyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kunnostus- alueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenotto- menetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, haitta-ainepitoisten maa-ainesten hyödyntäminen alueella, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännös- pitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuk- sessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden ana- lyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä.

Raporttiin on liitettävä yhteenveto pilaantuneiden maa-ainesten siirtoasiakirjoista.

Raportti on toimitettava Uudenmaan ELY-keskukselle ja Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta.

Päätöksen perustelut

Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaan maaperän ja poh- javeden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistami- seen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus), jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Valtion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä ja tarkkailusta.

Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille

Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdis- tustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haitta- aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän

pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon.

Kiinteistöllä tehdyissä maaperätutkimuksissa on todettu alueen maape- rässä kohonneita pitoisuuksia metalleja ja PAH-yhdisteitä. Öljyhiilivetyjä ei todettu valtioneuvoston asetuksen 214/2007 kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty em. haitta-aineille kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot seuraavasti:

Haitta-aine Kynnysarvo

mg/kg

Alempi ohjearvo

mg/kg

Ylempi ohjearvo

mg/kg Kevyet öljyjakeet (>C10–C21) 300 1 000 Raskaat öljyjakeet (>C21–C40) 600 2 000 Öljyjakeet (>C10–C40) 300

Bensiinijakeet (>C5–C10) 100 500

Bentseeni 0,02 0,2 1

Tolueeni 5 25

Etyylibentseeni 10 50

Ksyleenit 10 50

TEX-yhdisteet 1

Antimoni 2 10 50

Arseeni 5 50 100

Elohopea 0,5 2 5

Kadmium 1 10 20

Koboltti 20 100 250

Kromi 100 200 300

Kupari 100 150 200

Lyijy 60 200 750

Nikkeli 50 100 150

Sinkki 200 250 400

Vanadiini 100 150 250

Bentso(a)pyreeni 0,2 5 15

Fenantreeni 1 5 15

Fluoranteeni 1 5 15

Naftaleeni 1 5 15

PAH-summapitoisuus 15 30 100

Päätöksessä on hyväksytty maaperän kunnostustavoitteeksi metalleille ja puolimetalleille, bensiini- ja öljyhiilivedyille sekä PAH-yhdisteille ilmoituksessa esitetyn mukaisesti valtioneuvoston asetuksessa 214/2007

säädetyt ylemmät ohjearvot. Kunnostustasot on katsottu riittäviksi huomioiden alueen käyttötarkoitus teollisuusalueena. (Määräys 1.1.) Mikäli alueella todetaan kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden ylit- tävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-ai- neita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve edellytetty arvioita- vaksi näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan ELY-keskus hyväksyy arvioinnin.

Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo esim. määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai muusta syystä. (Määräys 1.2.) Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään mm. tarvittava kaivu- syvyys sekä kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet. Käsitte- lyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-ai- neseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset, tavano- maiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset sekä kohon- neita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset ja eri käsittelypaik- koihin toimitettavat maa-ainekset. Näytteenotossa voidaan huomioida aiempien maaperätutkimusten tulokset. (Määräys 2.)

Kunnostettavat alueet on edellytetty aidattavaksi sekä merkittäväksi kyl- teillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiat- tomien pääsy kunnostusalueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi ja haitta-ainepitoiset kai- vetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu hait- taa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 5.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoi- suudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Mää- räys 4.)

Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaan jätteen haltijan on laadittava siir- toasiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirja on oltava mu- kana jätteen siirron aikana ja se on annettava jätteen vastaanottajalle.

Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määrä- ys 5.)

Jätelain (646/2011) 29 §:n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. (Määrä- ys 5.)

Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi vastaan- ottopaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä kyseisiä

maa-aineksia. Kaatopaikalle toimitettavien pilaantuneiden maa-ainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan kaatopaikoista annetun asetuksen 331/2013 mukaisesti. (Määräys 6.1.)

Jätelain (646/2011) 8 § edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mah- dollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajär- jestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudel- leenkäyttää, kierrättää tai hyödyntää loppukäsitellään. (Määräykset 6.1.- 6.3.)

Maaperän kunnostustöiden yhteydessä kaivettavat jätejakeet on edelly- tetty toimitettavaksi hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi asianmukai- sen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 6.2.)

Päätöksessä on hyväksytty ilmoituksessa esitetyn mukaisesti kunnos- tusalueelta kaivettujen haitta-ainepitoisuudeltaan valtioneuvoston ase- tuksen 214/2007 mukaisten kynnysarvojen ja ylempien ohjearvojen välissä olevien maa-ainesten hyötykäyttö kunnostuskaivantojen täytöis- sä. Päätöksessä on edellytetty hyötykäytettävien maa-ainesten haitta- ainepitoisuuksien ja sijoituskohteiden dokumentointia, jotta maa-ainekset voidaan huomioida asianmukaisesti tulevien kaivutöiden yhteydessä.

(Määräys 6.3.)

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa tervey- delle tai ympäristölle. (Määräys 7.)

Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomais- valvonnan kannalta. (Määräys 8.1.)

Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen virano- maisvalvonnan kannalta. (Määräykset 8.2. ja 8.3.)

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 84, 85, 133, 136, 190, 191 § Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §

Jätelaki (646/2011) 6, 8, 13, 15, 29, 121, 122 §

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 11, 24 §

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistus- tarpeen arvioinnista (214/2007)

Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisis- ta suoritteista vuonna 2017 (1554/2016)

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Tämän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 770 €.

Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liiken- ne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puh- distamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 € kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 14 tuntia.

Päätöksestä tiedottaminen Päätös

Lesjöfors Oy Ab Valssaamontie 115, 10410 Åminnefors

Tiedoksi

Golder Associates Oy, Pekka Ahola (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen

Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä pää- töksestä kuuluttamalla Raaseporin kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain (527/2014) 85 §:n mukaisesti.

Tietojärjestelmään merkitseminen

Alueen maaperää koskevat tiedot päivitetään valtakunnalliseen Maape- rän tilan tietojärjestelmään.

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oi- keuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joi- den oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä 3.

Hyväksyntä

Tämä päätös on hyväksytty sähköisesti. Päätöksen on esitellyt ylitarkas- taja Teija Tohmo ja ratkaissut ylitarkastaja Hanna Valkeapää.

Liitteet Liite 1. Kunnostettavan alueen sijainti Liite 2. Koekuoppien sijainnit

Liite 3. Valitusosoitus

Ratkaisija Valkeapää Hanna 11.01.2018 10:28 Esittelijä Tohmo Teija 11.01.2018 10:27

Valitusviranomainen

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muu- tosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella.

Valitusaika

Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäi- vä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seu- raavana arkipäivänä.

Valituksen sisältö

Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa

- päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan.

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatija- na on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava.

Valituksen liitteet

Valituskirjelmään on liitettävä

- ELY-keskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle

- asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille

Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana.

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 250 €. Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204

65101 Vaasa

Puhelin 029 56 42611 Telekopio 029 56 42760

Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi

Kirjaamo on auki maanantaista perjantaihin kello 8.00 - 16.15