23.8.2018 Annettu julkipanon jälkeen
UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin 0295 021 000
http://www.ely-keskus.fi/uusimaa
PL 36
00521 HELSINKI
Asia
Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen hyväksynnästä.
Ilmoituksen tekijän nimi
Johanna Nyman (kiinteistöt 10.7.2017 saakka omistaneiden henkilöiden puolesta/edustajana)
Kunnostettava alue
Sijainti Hanko, Hangonkylä
Siikasalmentie 4-6 Kiinteistötunnus 78-9-950-2 ja 78-9-950-3
Omistaja Carl Johan Westman
Asian vireilletulo
Syksyllä 2017 kiinteistönomistaja havaitsi öljypilaantunutta maata.
Alueella suoritettiin pilaantuneen maaperän tutkimuksia lokakuussa 2017. Tutkimusten yhteydessä alueen maaperässä todettiin öljyn lisäksi raskasmetalleja. Havaintojen perusteella alueella suoritettiin tarkentavia lisätutkimuksia marraskuussa 2017. Lisätutkimusten perusteella todettiin, että alueen maaperä on osittain pilaantunut raskasmetalleilla sekä PAH- yhdisteillä. Pilaantuneisuuden rajaamiseksi kiinteistölle tehtiin tarkentavia lisätutkimuksia huhtikuussa 2018. Alueella todettiin riskinarvioon perustuen kunnostustarve.
Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukainen ilmoitus pilaan- tuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan ELY- keskukselle 23.7.2018.
Kunnostettavan alueen kuvaus Toimintahistoria
Kiinteistöt ovat olleet asuinkäytössä sekä piha-alueena, mutta historiatietojen perusteella alueella on säilötty mm. autoja, öljytynnyreitä sekä muuta sekalaista tavaraa. Syksyyn 2017 mennessä alue oli siivottu nykyisen omistajan toimesta.
Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne
Kunnostettavat kiinteistöt sijaitsevat Hangon Hangonkylässä osoitteessa Siikasalmentie 4-6. Alueen sijainti on esitetty liitteessä 1. Kiinteistöt rajautuvat lännessä Siikasalmentiehen, pohjois- ja eteläpuolilla naapurikiinteistöihin ja idässä merialueeseen.
Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat kunnostettavan alueen välittömässä läheisyydessä. Kiinteistöt on merkitty voimassa olevassa asemakaavassa asuinpientalojen korttelialueeksi (AP).
Alueen maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteet
Kunnostettava alue on pinnoittamaton. Alueen maaperän ylin pintakerros on multaa/humusta ja sen alla hiekkaa.
Kunnostettavat kiinteistöt eivät sijaitse luokitellulla pohjavesialueella.
Lähin veden hankintaa varten tärkeä pohjavesialue (Hanko, 0107801) sijaitsee kunnostettavasta kohteesta noin 1 500 metriä itään. Kiinteistöt sijaitsevat kunnallisen vesi- ja viemärilaitoksen toimialueella. Kohteen lähistöllä mahdollisesti olevasta pohjaveden talouskäytöstä ei ole tietoa.
Kiinteistöt sijaitsevat meren rannalla. Sade-/hulevedet päätyvät todennäköisesti valtaosin pintavaluntana mereen.
Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat
Maaperän pilaantuneisuuden tutkimusraportti, Siikasalmentie 4-6 Hanko, Sitowise Oy 28.5.2018
Aiemmat maaperätutkimukset
Alueella suoritettiin maaperän pilaantuneisuustutkimuksia 11.10.2017, jonka yhteydessä otettiin näytteet SW1-SW10. Tutkimusten tavoitteena oli rajata öljyllä pilaantunut alue sekä selvittää maa-aineksen haitta- ainepitoisuudet. Tutkimuksissa havaittiin öljyn lisäksi kohonneita arseenin, lyijyn ja sinkin pitoisuuksia. Kohonneet metallipitoisuudet havaittiin alueen itäreunassa, lähellä rantaviivaa. Alueen pintamaita oli kaivettu kasalle sekä osa maa-aineksesta oli laitettu jätesäkkeihin. Edellä mainituissa maa-aineksissa oli havaittavissa kohonneita haitta- ainepitoisuuksia. Yhdistetyssä näytteessä SW1+SW2 todettiin ns.
vaarallisen jätteen raja-arvon ylittävä öljyhiilivetyjen >C10 - C40 pitoisuus 17 860 mg/kg. Todetut öljyhiilivedyt olivat pääosin keskitisleitä (14 000 mg/kg).
Lokakuun tutkimuksissa tehtyjen havaintojen perusteella alueella tehtiin lisätutkimuksia 16.11.2017. Alueelta otettiin 5 kokoomanäytettä (SW11- SW15). Tutkimukset rajattiin maaperän pintakerrokseen historiatietojen perusteella. Kaikista näytteistä tutkittiin valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset metallit ja puolimetallit, öljyhiilivedyt >C10 - C40, PCB-
yhdisteet sekä PAH-yhdisteet. Lisäksi lokakuussa 2017 otetuista kokoomanäytteistä SW9 ja SW10 tutkittiin edellä mainitut haitta-aineet.
Kiinteistöltä 78-9-950-2 otetussa kokoomanäytteessä SW9/0-0,2 m todettiin laboratorioanalyysissa alemman ja ylemmän ohjearvon väliin sijoittuva lyijypitoisuus 256 mg/kg sekä kynnysarvon ja alemman ohjearvon väliin sijoittuva sinkkipitoisuus 206 mg/kg. Kynnysarvo ylittyi lisäksi näytteessä SW10/0-0,2 m antimonin (4,96 mg/kg) osalta ja näytteessä SW13/0-0,05 lyijyn (63,6 mg/kg) osalta. Näytteessä SW13/0- 0,05 m ylittyivät alemmat ohjearvotasot bentso(a)pyreenin (4,06 mg/kg), fenantreenin (8,45 mg/kg) ja fluoranteenin (11,5 mg/kg) osalta. Lisäksi kynnysarvoja ylittäviä PAH-pitoisuuksia löytyi kaikista laboratoriossa tutkituista näytteistä. Kynnysarvot ylittävät PAH-yhdisteet olivat bentso(a)antraseeni, bentso(a)pyreeni, bentso(k)fluoranteeni, fenantreeni ja fluoranteeni. PAH-yhdisteiden summapitoisuus ylitti kynnysarvotason näytteessä SW9 ja alemman ohjearvotason näytteessä SW13.
Kiinteistöille vuonna 2018 tehty maaperätutkimus
Alueella tehtiin maaperän pilaantuneisuustutkimuksia 19.4.2018.
Vuonna 2018 tehdyn lisätutkimuksen tarkoituksena oli tarkentaa maa- aineksen pintakerroksen pilaantuneisuutta ja selvittää onko tutkituilla kiinteistöillä lainkaan alueita, joissa haitta-aineita ei ole kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina ja joille kunnostustoimenpiteitä ei tarvitsisi kohdistaa.
Kiinteistön omistaja oli jakanut alueen 54 ruutuun. Yhden ruudun yksittäinen sivu oli noin 6,8 metriä, joten yksi ruutu edusti reilun 46 m2 suuruista aluetta. Kiinteistöjen reunoilla sekä rakennusten läheisyydessä tutkimusalueet oli rajattu historiatietojen sekä maaston muotojen mukaisesti. Näiden tutkimusalueiden pinta-ala vaihteli välillä 10…110 m2. Jokaisesta 46 m2 ruudusta otettiin 9 osanäytettä käyttäen pintamaan moniosanäytteenotinta. Näytteet koottiin ruuduittain kokoomanäytteeksi.
Muista ruuduista osanäytteiden määrä suhteutettiin alueen pinta-alaan.
Kaikkiaan kiinteistöiltä otettiin yhteensä 59 kokoomanäytettä. Jokaisen ruudun pintamaasta otettiin näyte syvyydeltä 0,0…0,1 m. Lisäksi ruuduista 11, 12, 13 ja 47 otettiin näyte syvyydeltä 0,1…0,3 m. Ruutujen 9 ja 18 välissä sijaitsevasta keosta otettiin myös näyte syvyydeltä 0,1…0,3 m. Kaikki näytteet pakattiin kaasutiiviisiin näytepusseihin, jotka suljetiin tiiviisti nippusiteellä. Tutkimuspisteiden sijainti on esitetty liitteessä 2.
Näytteitä lähetettiin laboratoriotutkimuksiin yhteensä 55 kappaletta. Osa otetuista kokoomanäytteistä yhdistettiin edelleen laajempaa aluetta koskevaksi kokoomanäytteeksi. Kaikista laboratorioon lähetetyistä näytteistä tutkittiin valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset metallit ja puolimetallit sekä PAH-yhdisteet.
Tutkimuksissa todettiin metallien osalta ylemmän ohjearvon ylitys kuparille ruudussa 9. Alemman ohjearvon ylityksiä todettiin antimonin osalta ruuduissa 4, 52 sekä 54. Lyijypitoisuus ylitti alemman ohjearvotason ruuduissa 4, 12 sekä 13. Lisäksi ruudun 12 alueelta syvyydeltä 0,1…0,3 m otetussa näytteessä todettiin lyijyä alemman ohjearvon ylittävänä pitoisuutena. Sinkkipitoisuus ylitti alemman ohjearvotason ruuduissa 2, 5, 11, 47 sekä kokoomanäytteessä 25+26.
Kynnysarvotason ylityksiä todettiin antimonin, arseenin, elohopean, lyijyn ja sinkin osalta. Kynnysarvotaso ylittyi vähintään yhden edellä mainitun raskasmetallin osalta ruuduissa 1, 3, 6, 14, 15, 17, 27, 35, 45, 51 ja 53.
Myös kokoomanäytteissä 10+19 ja 33+34 sekä ruutujen 11, 13, 9+18 ja 47 alueilta syvyydeltä 0,1…0,3 m otetuissa näytteissä kynnysarvo ylittyi vähintään yhden edellä mainitun raskasmetallin osalta.
Kaikille tutkituille PAH-yhdisteille ei ole asetettu valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 viitearvoja. Niiden kohdalla, joille ko. viitearvo on asetettu, todettiin kynnysarvon, alemman ohjearvon sekä ylemmän ohjearvon ylityksiä. Ylemmän ohjearvon ylityksiä todettiin antraseenin, bentso(a)antraseenin, bentos(a)pyreenin, bentso(k)fluoranteenin, fenantreenin ja fluoranteenin osalta. Ylempi ohjearvo ylittyi vähintään yhden PAH- yhdisteen osalta ruuduissa 2, 9, 11, 29, 35 sekä kokoomanäytteessä 33+34. Lisäksi ruudusta 11 syvyydeltä 0,1…0,3 m otetussa näytteessä ylempi ohjearvo ylittyi fenantreenin ja fluoranteenin osalta. Alempi ohjearvo ylittyi antraseenin, bentso(a)antraseenin, bentos(a)pyreenin, bentso(k)fluoranteenin, fenantreenin, fluoranteenin ja naftaleenin osalta useassa ruudussa. Alemman ohjearvon ylityksiä todettiin vähintään yhden PAH -yhdisteen osalta ruuduissa 3, 8, 27, 43 sekä kokoomanäytteessä 25+26. Lisäksi ruudun 12 sekä kokoomanäytteen 9+18 alueilta syvemmältä otetuissa näytteissä todettiin alemman ohjearvon ylityksiä jonkin PAH-yhdisteen osalta. Kynnysarvo ylittyi vähintään yhden edellä mainitun PAH-yhdisteen osalta ruuduissa 1, 4, 5, 7, 12, 13, 14, 15, 16, 17, 18, 20, 24, 28, 32, 41,42, 44, 45, 46, 47, 48, 50, 51, 53 sekä kokoomanäytteessä 10+19. Lisäksi ruuduista 13 ja 47 syvyydeltä 0,1…0,3 m otetuissa näytteissä kynnysarvo ylittyi vähintään yhden PAH-yhdisteen osalta
Ruuduissa 21, 22, 23, 30, 31, 36, 37, 38, 39 ja 49 ei todettu kynnysarvon ylityksiä yhdenkään tutkitun haitta-aineen osalta. Ruudusta 40 otettua näytettä ei analysoitu laboratoriossa, sillä alue on todettu aiemmissa tutkimuksissa öljyhiilivedyillä pilaantuneeksi. Tutkittujen näytteiden pitoisuustaso ylitti ylemmän ohjearvotason 7 näytteessä ja alemman ohjearvotason 14 näytteessä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia todettiin myös syvyydeltä 0,1…0,3 m otetuissa näytteissä. Tämän tason alapuolelta näytteitä ei ole otettu.
Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi
Vuoden 2018 huhtikuussa alueella tehdyissä tutkimuksissa todettiin ylemmän ohjearvon ylityksiä 260 m2:n suuruisella alueella ja alemman ohjearvon ylityksiä 520 m2:n suuruisella alueella. Aiemmin tehdyissä tutkimuksissa on todettu vaarallisen jätteen raja-arvon ylittäviä öljyhiilivetypitoisuuksia enintään 40 m2:n suuruisella alueella. Lisäksi kynnysarvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia on todettu 910 m2:n kokoisella alueella. Pilaantuneiden maa-ainesten määräksi on arvioitu noin 350 tonnia. Kunnostettavan maakerroksen paksuudeksi arvioidaan noin 0,5 metriä.
Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista säädetään valtioneuvoston asetuksessa (Vna) 214/2007. Asetuksen mukaan maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava, mikäli yhden tai useamman haitallisen aineen pitoisuus maaperässä ylittää asetuksen liitteessä säädetyn kynnysarvopitoisuuden tai alueellisen taustapitoisuuden. Pilaantuneisuus- ja puhdistustarve voidaan arvioida joko ohjearvovertailun tai kohdekohtaisen riskinarvion perusteella.
Alueen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi on tehty ohjearvovertailua. Kohteen käyttötarkoitus huomioiden on alueilla, joilla alemmat ohjearvot ylittyvät ohjearvovertailun perusteella kunnostustarve.
Tutkimuksissa todettiin ylemmän sekä alemman ohjearvon ylityksiä, joten alueen maaperän pintakerros on paikoin pilaantunut ja alueella on kunnostustarve. Alueet, joilla on kunnostustarve, on esitetty liitteen 2.
piirustuksessa.
Esitetty kunnostussuunnitelma
Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen
Alueen maaperän kunnostus toteutetaan massanvaihdolla. Pilaantuneet maa-ainekset poistetaan pilaantumattoman maan pintaan asti. Maaperän kunnostustyö tehdään vuoden 2018 aikana. Työn kesto on alle 1 kk.
Pilaantuneen maa-aineksen käsittely
Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan vastaanottopaikkoihin, joilla on voimassa oleva lupa ottaa vastaan kyseistä materiaalia. Mahdolliset suuret kivet (>150 mm) erotellaan kaivumassoista. Alueelta poistetut maat korvataan pilaantumattomilla, geoteknisiltä yms. ominaisuuksiltaan vastaavilla maa-aineksilla.
Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy
Maa-ainesta kastellaan ja kulkureittejä pestään tarvittaessa, etteivät haitta-aineet pääse leviämään ympäristöön esim. pölyämisen kautta.
Kovalla tuulella tai rankkasateen aikana työ keskeytetään tarvittaessa.
Pilaantuneen maan ja jätteen kuormat peitetään kuljetuksien ajaksi.
Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi
Pilaantuneen maan kaivua valvoo ja ohjaa ympäristötekninen valvoja, jonka tehtäviin kuuluvat mm. näytteenotot, kenttämittaukset ja havainnot, poiskuljetettavan maa-aineksen sijoituspaikan osoittaminen ja vastaanotosta sopiminen, massamäärien kirjanpito ja yhteydenpito valvoviin ympäristöviranomaisiin. Valvojan yhteystiedot ja työn aloitusajankohta ilmoitetaan valvovalle ympäristöviranomaiselle ennen töihin ryhtymistä.
Kunnostuksesta laaditaan työn päätyttyä loppuraportti, joka toimitetaan Uudenmaan ELY-keskukselle ja Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa kunnostuksen päättymisestä.
Viranomaisen ratkaisu
Uudenmaan ELY-keskus on tarkastanut Johanna Nymanin ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan puhdistamista Hangon Hangonkylässä osoitteessa Siikasalmentie 4-6 sijaitsevien kiinteistöjen 78-9-950-2 ja 78- 9-950-3 alueella, ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin:
Kunnostustavoitteet
1.1. Kunnostettavilta kiinteistöiltä on poistettava maa-ainekset, joiden metallien ja puolimetallien, PAH-yhdisteiden ja öljyhiilivetyjen keskitisleiden >C10 - C21 sekä raskaiden öljyjakeiden >C21 - C40 pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot.
1.2. Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mu- kaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuk- sina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maa- perän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-ai- neiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi, ei arviointia tarvitse tehdä.
Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan ELY-keskuk- selle ja tiedoksi Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomai- selle.
1.3. Mikäli maaperästä ei ole mahdollista poistaa kaikkea määräyksen 1.1. mukaiset kunnostuksen tavoitetasot ylittävää maa-ainesta, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ELY-keskukselle ja Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle jatkotoimenpiteiden sopimiseksi.
1.4. Jos pilaantuneisuuden todetaan jatkuvan naapurikiinteistölle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ELY-keskukselle, Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alueen maanomistajalle jatkotoimenpiteiden sopimiseksi.
Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset
2. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on otettava maa- peränäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi.
Näytteet on otettava siten, että maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty.
Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on ana- lysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuk- sissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.
Alueen yleinen hoito ja järjestys
3.1. Kunnostusalue on aidattava ja varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein.
Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kunnostustyön aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä.
3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana.
Kaivualueiden jäännöspitoisuudet
4. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen sei- nämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenot- totiheys on valittava siten, että kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyksi. Jokaiselta pilaantuneen maan kaivualueelta on otettava
kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on ana- lysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyis- sä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.
Pilaantuneiden maa-ainesten kuljettaminen
5. Pilaantuneet maa-ainekset on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Pilaan- tuneen maa-aineksen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on oltava mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava jätteen vas- taanottajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltore- kisteriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle.
Haitta-ainepitoisten maa-ainesten ja jätteiden käsittely
6. Pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava ominaisuuksiensa mu- kaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsi- teltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväk- sytty kyseisen jätteen käsittely.
Pilaantuneen veden käsittely
7. Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet.
Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla.
Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä.
Veden käsittelyssä talteenotettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toi- mitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hy- väksytty kyseisen jätteen käsittely. Vaarallisen jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle.
Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi
8.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Val- vonnasta vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloit- tamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ELY-kes- kukselle ja Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä kiinteistön omistajalle ennen toimenpiteiden aloittamista.
Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta.
8.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsit- telypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista.
8.3. Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kunnos- tustyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kunnostus- alueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenotto- menetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännös- pitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuk- sessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden ana- lyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä.
Raporttiin on liitettävä yhteenveto pilaantuneiden maa-ainesten siirtoasiakirjoista.
Raportti on toimitettava Uudenmaan ELY-keskukselle ja Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä kiinteistön omistajalle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta.
Päätöksen perustelut
Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta
Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaan maaperän ja poh- javeden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistami- seen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus), jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Valtion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä ja tarkkailusta.
Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille
Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdis- tustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haitta- aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon.
Kiinteistöillä tehdyissä maaperätutkimuksissa on todettu alueen maape- rässä kohonneita pitoisuuksia metalleja ja puolimetalleja, PAH-yhdisteitä sekä öljyhiilivetyjä. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty em. haitta-aineille kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot seuraavasti:
Haitta-aine Kynnysarvo
mg/kg
Alempi ohjearvo
mg/kg
Ylempi ohjearvo
mg/kg Öljyhiilivetyjen keskitisleet
>C10 - C21 - 300 1 000
Raskaat öljyjakeet >C21 –-C40 - 600 2 000
Öljyjakeet >C10 - C40 300 - -
Antraseeni 1 5 15
Bentso(a)antraseeni 1 5 15
Bentso(a)pyreeni 0,2 2 15
Bentso(k)fluoranteeni 1 5 15
Fenantreeni 1 5 15
Fluoranteeni 1 5 15
Naftaleeni 1 5 15
PAH (summa) 15 30 100
Tetrakloorieteeni 0,01 0,5 2
Antimoni 2 10 50
Arseeni 5 50 100
Elohopea 0,5 2 5
Kadmium 1 10 20
Koboltti 20 100 250
Kromi 100 200 300
Kupari 100 150 200
Lyijy 60 200 750
Nikkeli 50 100 150
Sinkki 200 250 400
Vanadiini 100 150 250
Päätöksessä on hyväksytty ilmoituksessa esitetyn mukaisesti em. haitta- aineille valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyt alemmat ohjearvot. Kunnostustasot on katsottu riittäviksi huomioiden alueelle laadittu riskinarviointi. (Määräys 1.1.)
Mikäli alueella todetaan kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden ylit- tävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-ai- neita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve edellytetty arvioita- vaksi näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan ELY-keskus hyväksyy arvioinnin.
Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo esim. määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai muusta syystä. (Määräys 1.2.)
Mikäli maaperästä ei ole mahdollista poistaa kaikkea kunnostuksen ta- voitepitoisuudet ylittävää maa-ainesta, on asiasta edellytetty ilmoitet- tavaksi, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä esim. haitta- aineita sisältävän alueen aiheuttamien riskien arvioinnista sekä mah- dollisista riskinhallinta-, tarkkailu- ja/tai jatkokunnostustoimenpiteistä.
(Määräys 1.3.)
Pilaantuneen alueen jatkumisesta naapurikiinteistöille on edellytetty il- moitettavaksi, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä.
(Määräys 1.4.)
Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään mm. tarvittava kaivu- syvyys sekä kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet. Käsitte- lyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-ai- neseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset, tavano- maiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset sekä kohon- neita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset ja eri käsittelypaik- koihin toimitettavat maa-ainekset. Näytteenotossa voidaan huomioida aiempien maaperätutkimusten tulokset. (Määräys 2.)
Kunnostettavat alueet on edellytetty aidattavaksi sekä merkittäväksi kyl- teillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiat- tomien pääsy kunnostusalueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi ja haitta-ainepitoiset kai- vetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu hait- taa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 5.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoi- suudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Mää- räys 4.)
Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaan jätteen haltijan on laadittava siir- toasiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirja on oltava mu- kana jätteen siirron aikana ja se on annettava jätteen vastaanottajalle.
Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määrä- ys 5.)
Jätelain (646/2011) 29 §:n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. (Määrä- ys 5.)
Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi vastaan- ottopaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä kyseisiä maa-aineksia. Kaatopaikalle toimitettavien pilaantuneiden maa-ainesten
kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan kaatopaikoista annetun asetuksen 331/2013 mukaisesti. (Määräys 6.)
Jätelain (646/2011) 8 § edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mah- dollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajär- jestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudel- leenkäyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. (Määräykset 6.) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa tervey- delle tai ympäristölle. (Määräys 7.)
Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomais- valvonnan kannalta. (Määräys 8.1.)
Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen virano- maisvalvonnan kannalta. (Määräykset 8.2. ja 983.)
Sovelletut oikeusohjeet
Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 84, 85, 133, 136, 190, 191 § Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §
Jätelaki (646/2011) 6, 8, 13, 15, 29, 121, 122 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 11, 24 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistus- tarpeen arvioinnista (214/2007)
Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisis- ta suoritteista vuonna 2018 (1066/2017)
Käsittelymaksu ja sen määräytyminen
Tämän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 660 €.
Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liiken- ne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2018 (1066/2017) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puh- distamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 € kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 12 tuntia.
Päätöksestä tiedottaminen Päätös
Johanna Nyman (sähköisesti)
Tiedoksi
Sitowise Oy(sähköisesti)
Carl Johan Westman (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)
Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen)
Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä pää- töksestä kuuluttamalla Hangon kaupungin ilmoitustaululla ympäristön- suojelulain (527/2014) 85 §:n mukaisesti.
Tietojärjestelmään merkitseminen
Alueen maaperää koskevat tiedot päivitetään valtakunnalliseen Maape- rän tilan tietojärjestelmään.
Muutoksenhaku
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oi- keuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joi- den oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä 3.
Hyväksyntä
Tämä päätös on hyväksytty sähköisesti. Päätöksen on esitellyt ylitarkas- taja Mikko Tuomikoski ja ratkaissut ylitarkastaja Hanna Valkeapää.
Liitteet
Liite 1. Kunnostettavan alueen sijaintiLiite 2. Vuoden 2018 tutkimuspisteiden sijainnit Liite 3. Valitusosoitus
Esittelijä Tuomikoski Mikko 23.08.2018 08:32 Ratkaisija Valkeapää Hanna 23.08.2018 08:38
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
18. 9.
17.
16.
15.
14.
13.
12.
11.
19. 10.
21.
22.
23.
24.
25.
26.
35. 27.
44.
43. 34.
42. 33.
41. 32.
40. 31.
39.
49.
30.
38. 29.
37.
36. 28.
45.
46.
53. 47.
54. 52.
50. 51.
48.
49.
20.
Öljypilaantunut alue Haitta-ainepitoisuus yli ylemmän ohjearvon Haitta-ainepitoisuus yli alemman ohjearvon Haitta-ainepitoisuus yli kynnysarvon
Haitta-ainepitoisuus alle kynnysarvon
Kiinteistörajaus
Maakeko, jossa haitta-aineita syvyydellä 0,1...0,3 m
Tiedosto Päiväys
Rakennuskohteen nimi ja osoite
Rakennustoimenpide Piirustuslaji No
Viranomaisen merkintöjä
Kaup.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/Rno
Vaihde p.
www.sitowise.com
Piirustuksen sisältö Mittakaavat
Piir.no Työnumero
Suunn.ala Muutos
Korkeus- ja koord. järjestelmä Pysyvä rakennustunnus
Tiedostosijainti
Tutkimuspiirustus
Siikasalmentie 4-6
Hanko
- Tutkimusalueen sijainti 1:250
- Näytealueiden rajaukset - Haitta-ainepitoisuudet
YKK62780-101
Suunnittelija: Aura Salmela Projektipäälikkö: Aura Salmela
Z:\YKK6220\17\YKK62780_Siikasalmentie_40,\04_Projektityo\03_Piirustukset\tutkimukset
.dwg
Valitusviranomainen
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muu- tosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella.
Valitusaika
Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpä i- vä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seu- raavana arkipäivänä.
Valituksen sisältö
Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa
- päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan.
Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatija- na on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava.
Valituksen liitteet
Valituskirjelmään on liitettävä
- ELY-keskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle
- asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille
Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 250 Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204
65101 Vaasa
Puhelin 029 56 42611 Telekopio 029 56 42760
Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi
Kirjaamo on auki maanantaista perjantaihin kello 8.00 - 16.15
