Kunnostettava alue

8.10.2019 Annettu julkipanon jälkeen

UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin 0295 021 000

http://www.ely-keskus.fi/uusimaa

PL 36

00521 HELSINKI

Asia

Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen hyväksynnästä.

Ilmoituksen tekijän nimi

Kiinteistö Oy Kirkkonummen Tähti c/o Jatke Oy

Jämsänkatu 2 00520 Helsinki

Kunnostettava alue

Sijainti Kirkkonummi, Munkinmäki

Munkinmäentie 3 Kiinteistötunnus 257-496-1-370 K201T3

Omistaja Kiinteistö Oy Kirkkonummen Tähti

Asian vireilletulo

Alueella on tehty maaperätutkimuksia syyskuussa 2019. Tutkimuksen tavoitteena oli mm. selvittää kohdekiinteistön alueen maaperän ja kohteen länsiosaan läjitetyn maa-aineskasan haitta-ainepitoisuuksia.

Tutkimuksessa maaperässä todettiin kahden koekuopan alueella alemman ja ylemmän ohjearvon välille sijoittuvia sinkkipitoisuuksia.

Nykyisten rakennussuunnitelmien perusteella sinkkipitoinen kerros jää tulevan suunnitellun liikerakennuksen koillisosan alle, jolloin kyseiset maa-ainekset joudutaan poistamaan rakennuksen tieltä. Pilaantumisen syy tai ajankohta ei ole tiedossa.

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukainen ilmoitus pilaantu- neen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan ELY-keskuksel- le 26.9.2019.

Kunnostettavan alueen kuvaus

Toimintahistoria sekä nykyinen ja tuleva käyttö

Tutkimusalueella on sijainnut rautakauppa ja kaupan varastoja 1980- 2015 välisenä aikana. Kohteella sijainneet rakennukset on nykytilassa purettu ja kohde on tyhjillään. Vuosina 1944-1956 harjoitetusta toiminnasta, jolloin alue kuului Neuvostoliiton hallitsemaan Porkkalan

vuokra-alueeseen, ei ole tietoa. 1940-luvulla kohdekiinteistö oli peltoaluetta.

Alue on tällä hetkellä tyhjillään. Kohdekiinteistöllä sijainneet rakennukset on purettu. Alueella on asfalttipintaisia ja humuspintaisia alueita.

Kiinteistön länsiosaan on läjitetty todennäköisesti rakennuksen purun yhteydessä syntynyttä täyttömaata. Kiinteistölle on suunniteltu rakennettavaksi liikerakennus.

Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne

Kunnostettava alue sijaitsee Kirkkonummen Munkinmäessä osoitteessa Munkinmäentie 3. Alueen sijainti on esitetty liitteen 1 kartalla.

Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat kohdekiinteistöstä noin 100 metrin päässä pohjoisessa ja noin 200 metrin päässä lounaassa.

Kiinteistö rajoittuu pohjoisessa rautatiealueeseen, etelässä Puropuiston lähivirkistysalueeseen, idässä liikerakennuskiinteistöön ja lännessä energiahuollon alueeseen.

Kunnostettavan kiinteistön alue on voimassa olevassa asemakaavassa merkitty liikerakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (kaavamerkintä KM).

Alueen maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteet

Maanpinnan korkeus vaihtelee tontin alueella tasovälillä noin +5,7…+6,5.

Tutkimusalueella on maanpinnassa ylimpänä hiekkaa ja soraa sisältävät 0,6…1,0 metrin paksuiset täyttökerrokset. Täytekerrosten alla on savikerros. Tutkimusalueen länsiosassa on peltoalue, jolle on kasattu täyttösoraa.

Kunnostusalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue (Kvarbyn vedenhankintaan varten tärkeä pohjavesialue) sijaitsee noin 2,8 km etäisyydellä kohdealueelta luoteeseen.

Lähin pintavesialue on välittömästi alueen eteläpuolella sijaitseva puro, joka laskee 1,7 km päässä olevaan Tolsanjokeen.

Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat

Maaperän haitta-ainetutkimusraportti, Makasiinitie 4, Kirkkonummi, työ:

15969, Mitta Oy, 12.9.2019

Alueella tehdyt maaperä-, pinta- ja pohjavesitutkimukset

Alueella on tehty maaperätutkimuksia syyskuussa 2019. Tutkimuspistei- den sijainnit on esitetty liitteen 2 kartalla.

Maaperäanalyysejä varten kiinteistöllä sijainneen entisen rautakaupan alueelle ja alueen pohjoisrajan tuntumaan kaivettiin kaivinkoneella yhteensä viisi koekuoppaa (KK1-KK5). Koekuopista otettiin yhteensä 12 näytettä, enintään metrin syvyysvälein eri maalajit huomioiden.

Koekuoppanäytteiden lisäksi kohteen länsiosassa sijaitsevasta maa- aineskasasta otettiin yhteensä kaksi kokoomanäytettä (Kokooma 1 ja Kokooma 2). Kaikki maaperänäytteet tutkittiin kenttätestein (XRF) sekä arvioitiin aistinvaraisesti. Viisi koekuoppanäytettä ja molemmat kokoomanäytteet toimitettiin analysoitaviksi laboratorioon. Laboratorioon toimitetuista näytteistä analysoitiin öljyhiilivetyjen >C₁₀ - C₄₀, metallien ja puolimetallien, BTEX-yhdisteiden ja oksygenaattien (mm. MTBE ja TAME) pitoisuuksia.

Laboratoriossa analysoiduista maaperänäytteistä KK3-1/0-0,5 m ja KK4- 1/0-1,0 m todettiin valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ja ylemmän ohjearvon välille sijoittuvat pitoisuudet 367 mg/kg ja 345 mg/kg sinkkiä. Lisäksi tutkimuksissa todettiin useiden yksittäisten PAH-yhdisteiden pitoisuuksia näytettä KK1-1 lukuun ottamatta kaikista laboratoriossa analysoiduista näytteistä. Havaituista PAH-yhdisteiden pitoisuuksista todettiin näytteessä KK5-1/0-0,5 m valtioneuvoston asetuksen 214/2007 kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välille sijoittuvat pitoisuudet bentso(a)pyreeniä (0,833 mg/kg), fenantreenia (1,31 mg/kg) ja fluoranteenia (1,88 mg/kg). Muissa analysoiduissa näytteissä ei todettu kynnysarvot ylittäviä PAH-yhdisteiden pitoisuuksia.

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Kriittiseksi haitta-aineeksi on valittu kohdekiinteistöllä koekuoppien KK3 ja KK4 alueilla todettu sinkki. Kiinteistön nykyinen ja tuleva maankäyttö tulee huomioida terveysriskien arvioinnissa. Myös pohjaveden pilaantumisriski ja tulevien maanrakennustöiden aikainen altistumisriski on huomioitava kunnostustoimia suunniteltaessa.

Nykytilassa sinkin kulkeutuminen maaperässä on epätodennäköistä (sinkki on hyvin huonosti kulkeutuva). Todetut sinkkipitoisuudet eivät ole myöskään kosketuksissa pohjaveteen. Näin ollen myös pohjaveteen kulkeutuminen on epätodennäköistä. Tulevien maankaivutöiden aikana haitta-aineet saattavat kulkeutua maan pölyämisen vaikutuksesta.

Poissuljettuja tai hyvin epätodennäköisiä kulkeutumisreittejä ovat kulkeutuminen talousveteen (ei talousvesikaivoja), kulkeutuminen ravintokasveihin (ei ravintokasveja) sekä pintavalunta vesistöön.

Nykytilassa sinkille altistuminen on hyvin vähäistä, koska alueella ei oleskella yhtäjaksoisesti pitkiä aikoja (kiinteistö on tyhjillään).

Maankäytön muuttuessa liiketoimintakäyttöön, on olemassa ihokontaktin ja maan pölyämisen mahdollisuus, jos pilaantunut kerros jää esille.

Sinkille altistuminen on mahdollista myös tulevien maarakennustöiden yhteydessä.

Altistumisreitin perusteella ihokontakti, maa-aineksen pölyäminen ja altistuminen hengitysilman kautta tulevien maanrakennustöiden aikana aiheuttaa suurimman terveysriskin ihmisillä. Käyttämällä asianmukaisia suojaimia terveysriski arvioidaan vähäiseksi tai satunnaiseksi. Mikäli kohteen pintamaahan jää sinkillä pilaantunutta maata, on altistumisen mahdollisuus olemassa myös tulevassa käytössä. Ekologisista riskeistä suurimmaksi arvioidaan maaperän eliöstön altistuminen sinkille haitta- ainepitoisessa maa-aineksessa.

Koekuoppien KK3 ja KK4 alueella lievästi sinkillä pilaantuneilla täyttömailla ei ole välitöntä kunnostustarvetta. Havaitut sinkin pitoisuudet jäävät ylemmän ohjearvon alapuolelle. Havaittu pilaantuneisuus sijaitsee tulevan suunnitellun rakennuksen koillisosan alla, jolloin lievästi sinkillä pilaantunut maakerros on poistettava rakennukseen liittyvien maanrakennustöiden yhteydessä tai hyötykäytettävä alueella.

Esitetty kunnostussuunnitelma

Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen

Pilaantuneen maaperän puhdistaminen tehdään massanvaihdolla. Kun- nostuksen tavoitetasoksi esitetään valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyä ylempää ohjearvopitoisuutta.

Havaittu pilaantuneisuus (sinkki) sijaitsee rakennuksen seinälinjalla, jossa tullaan tekemään maankaivua. Lievästi pilaantunut täyttökerros poistetaan ja toimitettaan jäteasemalle (esim. HSY:n Ämmässuon jäteasema). Ylemmät ohjearvot alittavaa sinkkipitoista maa-ainesta voidaan myös hyödyntää puhdistettavalla alueella esim. perustusten tai piha-alueen täytöissä, mikäli maa-ainekset ovat rakennusteknisesti soveltuvia. Kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välisiä haitta- ainepitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia (kuten koekuopan KK5 alue, PAH-yhdisteet) voidaan viedä esim. soveltuvalle maankaatopaikalle.

Lievästi sinkillä pilaantunutta maa-ainesta arvioidaan olevan kiinteistön koillisosassa noin 130 m²:n alueella noin 120-150 tonnia.

Massamääräarvio perustuu koekuopista tehtyihin havaintoihin.

Todellinen pilaantuneen maan määrä varmistuu vasta lisätutkimuksissa tai kunnostuksen aikaisissa tutkimuksissa.

Maaperän puhdistaminen on suunniteltu toteutettavaksi lokakuussa 2019. Puhdistustyön kestoksi arvioidaan 1-3 päivää.

Työn aikainen näytteenotto

Puhdistustyötä valvoo sertifioitu ympäristönäytteenottaja.

Massanvaihdon yhteydessä poistettavien maiden pitoisuuksia seurataan XRF-kenttätestillä sekä käytetään alueelta jo otettujen maanäytteiden analyysituloksia. Kaivannon seinämistä ja pohjasta otetaan

jäännöspitoisuusnäytteitä. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa PAH- yhdisteet ja metallit. Laboratorioanalyyseilla varmistetaan, että asetetut maaperän puhdistustavoitteet saavutetaan.

Maa-ainesten ja jätteiden käsittely

Alueelta poistettavien massojen vastaanottoon liittyvistä yksityiskohdista sovitaan käsittelylaitoksen kanssa ennen puhdistustyön aloittamista.

Pilaantuneiden massojen mukana toimitetaan siirtoasiakirja jätteen vastaanottajalle.

Rakennusteknisesti soveltuvia ylemmän ohjearvon alittavia sinkkipitoisia maa-aineksia saatetaan hyödyntää kunnostusalueella (ts. rakennuksen pohjoinen seinusta ja piha) esim. perustusten tai piha-alueen täytöissä.

Mikäli sinkkipitoisia maa-aineksia hyödynnetään kunnostusalueella, edellyttää se todennäköisesti haitta-ainepitoisten maiden säilyttämistä väliaikaisesti kasalla kunnostusalueen vieressä (pressun alla).

Mikäli kaivun edetessä tulee esiin jätteitä, ne erotetaan tarpeen mukaan maa-aineksesta ja toimitetaan jäteasemalle.

Vesien käsittely

Mikäli kaivantoon kertyy runsaasti vettä, tutkitaan vedenlaatu näytteenotolla (öljyhiilivedyt, PAH-yhdisteet, metallit). Tulosten perusteella anotaan paikalliselta vesilaitokselta viemäröintilupaa ja noudatetaan vesilaitoksen ohjeita viemäröinnistä. Mikäli vesimäärä on vähäinen, varaudutaan siihen, että paikalle saadaan imuauto, jolla vesi kerätään pois.

Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Kaivua ja lastausta ei tehdä voimakkaan tuulen tai rankkasateen aikana, josta voi aiheutua hallitsematonta pilaantuneen maa-aineksen leviämistä.

Jos kaivun yhteydessä maasta löytyy kiinteitä jätteitä, ne toimitetaan sellaiseen jatkokäsittelyyn, ettei niistä aiheudu vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Mikäli kunnostuksen yhteydessä löydetään uusia haitta- aineita merkittäviä määriä, kunnostus keskeytetään ja asiasta ilmoitetaan viranomaisille.

Maaperän puhdistamisen melu- ja pölyhaitat eivät poikkea maarakennustyömaiden yleisesti aiheuttamista ympäristövaikutuksista.

Kaivutöiden ei arvioida lisäävän ilman haitta-ainepitoisuuksia merkittävästi kaivualueilla ja niiden ympäristössä. Kokonaisuudessaan kaivun ja lastauksen ympäristövaikutukset arvioidaan vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi. Kohdealueelta poistettavat massat kuljetetaan käsittelypaikkoihin kuorma-autoilla, joissa on tiiviit lavat ja pressut. Mikäli maa-aines pölyää runsaasti tai kaivannosta tulee voimakas öljyn haju, käytetään työn aikana tarkoituksenmukaisia suojaimia.

Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi

Puhdistuksen edistymisestä ja mahdollisista poikkeamista tiedotetaan kiinteistön omistajalle ja viranomaisille (Uudenmaan ELY-keskus ja Kirkkonummen kunnan ympäristökeskus). Edellä mainituille tahoille ilmoitetaan myös puhdistuksen aloitus ja lopetusajankohta.

Puhdistustyön vaiheista kirjataan ylös mm. tiedot alueelta viedyistä massoista (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta), tiedot otetuista näytteistä (näytteenottaja, ajankohta, näytepisteen sijainti ja mittaustulokset), tiedot maaperään jäävistä massoista (haitta- ainepitoisuus ja sijainti), erikoiset havainnot ja poikkeamat suunnitelmista sekä syyt poikkeamiin.

Viranomaisen ratkaisu

Uudenmaan ELY-keskus on tarkastanut Kiinteistö Oy Kirkkonummen Tähden ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan puhdistamista Kirkkonummen Munkinmäessä osoitteessa Munkinmäentie 3 sijaitsevalla kiinteistöllä 257-496-1-370 ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin:

Kunnostustavoitteet

1.1. Kiinteistöltä on poistettava maa-ainekset, joiden sinkkipitoisuus ylittää valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvotason.

1.2. Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mu- kaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuk- sina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita tai aiem- missa tutkimuksissa todettuja haitta-aineita aiempaa merkittävästi suurempina pitoisuuksina tai laajemmalla alueella, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kysei- set maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta esim. kunnostusta- voitteiden saavuttamiseksi tai rakentamisen vuoksi, ei arviointia tar- vitse tehdä.

Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan ELY-keskuk-

selle ja tiedoksi Kirkkonummen kunnan

ympäristönsuojeluviranomaiselle.

1.3. Jos pilaantuneisuuden todetaan jatkuvan naapurikiinteistölle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ELY-keskukselle, Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alueen maanomistajalle jatkotoimenpiteiden harkintaa varten.

Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset

2. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on otettava maape- ränäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivet- tavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näyt- teet on otettava siten, että maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty.

Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on ana- lysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksis- sa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.

Alueen yleinen hoito ja järjestys

3.1. Kunnostusalue on aidattava ja varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein.

Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaan- tunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kunnostustyön aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä.

3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen, mahdollisen välivarastoinnin ja kuljetuksen aikana.

Kaivualueiden jäännöspitoisuudet

4. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen sei- nämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenotto- tiheys on valittava siten, että kaivannon seinämien ja pohjien haitta- aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvite- tyksi. Jokaiselta pilaantuneen maan kaivualueelta on otettava kui- tenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoi- tava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.

Pilaantuneiden maa-ainesten kuljettaminen

5. Pilaantuneet maa-ainekset on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Pilaan- tuneen maa-aineksen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on oltava mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava jätteen vas-

taanottajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekis- teriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten käsittely

6.1. Pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava ominaisuuksiensa mu- kaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsi- teltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväk- sytty kyseisen jätteen käsittely.

6.2. Kunnostusalueelta kaivettuja maa-aineksia, joiden sinkkipitoisuudet alittavat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvon, voidaan hyödyntää kunnostuskaivantojen täytöissä. Hyötykäytettyjen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat on dokumentoitava. Selvitys maa-ainesten hyötykäytöstä on liitettävä määräyksessä 9.3.

edellytettyyn kunnostuksen loppuraporttiin.

6.3. Kunnostuksen yhteydessä kaivettavat jätejakeet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympä- ristöluvassa on hyväksytty kyseisin jätteen käsittely.

Välivarastointi

7. Kaivettuja pilaantuneita ja kunnostuksen vuoksi kaivettuja hyötykäytettäviä maa-aineksia voidaan tarvittaessa välivarastoida kaivualueen läheisyydessä. Välivarastoinnin on oltava mahdol- lisimman lyhytaikaista. Välivarastointi on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu maaperän pilaantumista, pilaantumattoman ja haitta- ainepitoisen maa-ainesten sekoittumista, haitta-ainepitoisen maa- aineksen pölyämistä, haitta-ainepitoisten suoto-/valumavesien muodostumista tai muuta terveys- tai ympäristöhaittaa.

Mikäli välivarastointi toteutetaan päällystämättömällä alueella, on alueen maaperän pintakerroksen haitta-ainepitoisuus selvitettävä edustavalla näytteenotolla välivarastoinnin päätyttyä.

Pilaantuneen veden käsittely

8. Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet.

Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla.

Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin

pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja nou- datettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä.

Veden käsittelyssä talteenotettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Vaarallisen jätteen kuljetuk- sesta on tehtävä siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaan- ottajalle. Mikäli käsiteltyä vettä johdetaan maastoon, siitä ei saa aiheutua veden purkualueen vettymistä, liettymistä eikä muuta haittaa ympäristölle tai terveydelle.

Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi

9.1. Kaivutyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyk- sien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä työn aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ELY-keskukselle ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös työn lopettamisajankohta.

9.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsit- telypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista.

9.3. Kaivutyöstä on tehtävä raportti, jossa on esitettävä haitta-ainepi- toisten maa-ainesten kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikai- sista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, tiedot haitta-ainepitoisen maa-aineksen hyödyntämisestä, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, analyysitulokset maaperän haitta-aineiden jään- nöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuk- sessa esitettyinä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto pilaantuneiden maa-ainesten siirtoasiakirjoista.

Raportti on toimitettava Uudenmaan ELY-keskukselle ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta.

Päätöksen perustelut

Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaan maaperän ja pohjave- den puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhtey- dessä maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toi-

mitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus), jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Valtion valvontaviranomainen tarkas- taa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annet- tava tarvittavat määräykset alueen puhdistamisesta, puhdistamisen ta- voitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä ja tarkkailusta.

Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille

Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistus- tarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylem- mät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, va- rasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylit- tää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alem- man ohjearvon.

Kiinteistöllä tehdyissä maaperätutkimuksissa on todettu alueen maape- rässä kohonneita pitoisuuksia sinkkiä ja PAH-yhdisteitä. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty sinkille kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot seuraavasti:

Haitta-aine Kynnysarvo

mg/kg

Alempi ohjearvo

mg/kg

Ylempi ohjearvo

mg/kg

Sinkki 200 250 400

Päätöksessä on hyväksytty ilmoituksessa esitetyn mukaisesti sinkille kunnostustavoitteeksi valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetty ylempi ohjearvo. Kunnostustaso katsotaan riittäväksi suunniteltu käyttö ja tehty riskinarvio huomioiden. (Määräys 1.1.)

Mikäli alueella todetaan kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden ylittä- vinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita tai alueella aiemmissa tutkimuksissa todettuja haitta-aineita merkittävästi aiempaa todettua suurempina pitoisuuksina tai laajemmalla alueella, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve edellytetty arvioitavaksi näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mu- kaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan ELY-keskus hyväksyy arvioinnin. Arvi- ointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapa- uksessa poistetaan alueelta jo esim. määräyksen 1.1. mukaisten kunnos- tustavoitteiden saavuttamiseksi tai muusta syystä. (Määräys 1.2.)

Pilaantuneen alueen jatkumisesta naapurikiinteistöille on edellytetty il- moitettavaksi, jotta voidaan tehdä harkinta tarvittavista jatkotoimen- piteistä. (Määräys 1.3.)

Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään mm. tarvittava kaivu- syvyys sekä kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet. Käsitte- lyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-ai- neseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset, tavano- maiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset sekä kohon- neita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset ja eri käsittelypaik- koihin toimitettavat maa-ainekset. (Määräys 2.)

Kunnostettava alue on edellytetty aidattavaksi sekä merkittäväksi kylteil- lä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiatto- mien pääsy kunnostusalueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta si- sältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa- aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 5.)

Jäännöspitoisuusnäytteenotolla varmistetaan kaivutyön jälkeen maape- rään mahdollisesti jäävien haitta-aineiden pitoisuudet. (Määräys 4.) Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaan jätteen haltijan on laadittava siirto- asiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirja on oltava muka- na jätteen siirron aikana ja se on annettava jätteen vastaanottajalle. Siir- toasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 5.) Jätelain (646/2011) 29 §:n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. (Määrä- ys 5.)

Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi vastaanot- topaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä kyseisiä maa-aineksia. Kaatopaikalle toimitettavien pilaantuneiden maa-ainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan kaatopaikoista annetun asetuksen 331/2013 mukaisesti. (Määräys 6.1.)

Päätöksessä on hyväksytty kunnostusalueelta kaivettujen, haitta- ainepitoisuudeltaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvot alittavien sinkkipitoisten maa-ainesten hyötykäyttö kunnostuskaivantojen täytössä. Pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevassa päätöksessä ei ole ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan mahdollista hyväksyä em. maa-ainesten hyötykäyttöä muualla kuin kunnostuskaivantojen täytössä. Päätöksessä on edellytetty täytöissä

hyötykäytettyjen maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien ja sijoituskohtei- den dokumentointia, jotta maa-aineksen voidaan huomioida asianmu- kaisesti tulevien kaivutöiden yhteydessä. (Määräys 6.2.)

Maaperän kunnostustöiden yhteydessä kaivettavat jätejakeet on edelly- tetty toimitettavaksi hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi asianmukai- sen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 6.3.)

Jätelain (646/2011) 8 § edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mahdolli- suuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajärjes- tyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudelleen- käyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. (Määräykset 6.1.-6.3.) Päätöksessä on hyväksytty kaivettujen pilaantuneiden ja kunnostuksen vuoksi kaivettujen hyötykäytettävien maa-ainesten välivarastointi siten, ettei siitä aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. (Määräys 7.)

Päätöksessä on edellytetty näytteenotolla varmistamaan päällystä- mättömän välivarastointialueen pintamaakerroksen haitta-ainepitoi- suudet toiminnan päättymisen jälkeen, jotta ne voidaan huomioida myöhemmissä toimenpiteissä. (Määräys 7.)

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa tervey- delle tai ympäristölle. (Määräys 8.)

Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomais- valvonnan kannalta. (Määräys 9.1.)

Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen virano- maisvalvonnan kannalta. (Määräykset 9.2. ja 9.3.)

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 16, 17, 84, 85, 133, 136, 190, 191 § Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §

Jätelaki (646/2011) 6, 8, 13, 15, 29, 121, 122 §

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 11, 24 §

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustar- peen arvioinnista (214/2007)

Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisis- ta suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018)

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Tämän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 660 €.

Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liiken- ne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 € kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 12 tuntia.

Valvonnan maksullisuus

Ympäristönsuojelulain 205 §:n mukaan ELY-keskus voi periä maksun valvontatoimista, jotka ovat tarpeen 136 §:n 2 momentissa tarkoitetun päätöksen noudattamisen varmistamiseksi. Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksul- lisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018) ja sen liitteenä ole- vaan maksutaulukkoon.

Päätöksen voimassaolo

Tämä päätös on voimassa toistaiseksi.

Päätöksestä tiedottaminen Päätös

Kiinteistö Oy Kirkkonummen Tähti (sähköisesti)

Tiedoksi

Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen(sähköisesti)

Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla

Uudenmaan ELY-keskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Kirkkonummen kunnan ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain (527/2014) 85 §:n mukaisesti.

Tietojärjestelmään merkitseminen

Alueen maaperää koskevat tiedot päivitetään valtakunnalliseen Maape- rän tilan tietojärjestelmään.

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oi- keuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joi- den oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä 3.

Hyväksyntä

Tämä päätös on hyväksytty sähköisesti. Päätöksen on esitellyt ylitarkas- taja Mikko Tuomikoski ja ratkaissut ylitarkastaja Hanna Valkeapää.

Liitteet

Ratkaisija Valkeapää Hanna 08.10.2019 10:05 Esittelijä Tuomikoski Mikko 08.10.2019 09:57

Valitusviranomainen

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muu- tosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella.

Valitusaika

Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäi- vä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seu- raavana arkipäivänä.

Valituksen sisältö

Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa

- päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan.

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatija- na on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava.

Valituksen liitteet

Valituskirjelmään on liitettävä

- ELY-keskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle

- asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille

Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana.

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 260 €. Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204

65101 Vaasa

Puhelin 029 56 42611 Telekopio 029 56 42760

Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi

Kirjaamo on auki maanantaista perjantaihin kello 8.00 - 16.15