18.12.2018 Annettu julkipanon jälkeen
UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin 0295 021 000
http://www.ely-keskus.fi/uusimaa
PL 36
00521 HELSINKI
Asia
Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen hyväksynnästä.
Ilmoituksen tekijän nimi
Algol Oy
Kunnostettava alue
Sijainti Espoon kaupunki, Karamalmi
Karapellontie 6 Kiinteistötunnus 49-871-1-7
Omistaja Suomen valtio/Senaatti-kiinteistöt
Asian vireilletulo
Teollisuuslaitoksen alueella tehdään vähäinen rakenteiden purkutyö, jon- ka yhteydessä kaivetaan mahdollisesti pilaantuneita maa-aineksia. Pur- ku- ja kaivutöiden toteutusalueella on tehty aiemmin maaperä-, orsivesi- ja pohjavesitutkimuksia ja alueella on käynnissä orsi- ja pohjaveden kun- nostus. Kunnostusta tehdään Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympä- ristökeskuksen (myöhemmin Uudenmaan ELY-keskus) 31.3.2015 anta- man päätöksen mukaisesti (UUDELY/3446/2014).
Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukainen ilmoitus pilaantu- neen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan ELY-keskuksel- le 6.11.2018. Ilmoitusta täydennettiin 13.12.2018 muuttuneilla kiinteistö- tiedoilla ja kiinteistön omistajan suostumuksella.
Kunnostettavan alueen kuvaus Toimintahistoria
Keran juna-aseman pohjoispuolella on Algol Oy:n kemikaalien varastoin- tialue. Kemikaalien kuljetuksia hoidettiin aiemmin junilla rautateitse. Rau- tatiekuljetusten purku- ja lastaus tehtiin kemikaalien varastointialueen eteläpuolella sijainneella säiliöalueella. Säiliöalueen maaperän ja pohja- veden pilaantuneisuutta tutkittiin vuonna 2011. Tutkimuksissa todettiin, että alueen maaperässä ja pohjavedessä esiintyy korkeita kloorattujen alifaattisten hiilivetyjen pitoisuuksia. Kloorattuja liuottimia on kulkeutunut pohjavedessä myös naapurikiinteistöjen alueelle.
Päästön on arvioitu tapahtuneen 1960–1970 -luvulla. Pilaantuneisuuden aiheuttaneesta tapahtumasta ei ole varmuutta, mutta todennäköisesti saapuvaa tavaraa purettaessa maahan on kaatunut kloorattuja liuottimia sisältänyt tynnyri.
Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne
Kohteena oleva alue sijaitsee Espoon Kerassa. Kunnostettavat alueet si- jaitsevat junaradan ja Algol Oy:n varastointialueen välisellä alueella. Koh- teen sijainti on esitetty liitteessä 1 ja kunnostettavien alueiden rajaukset liitteessä 2.
Lähinnä olevat rakennukset ovat junaradan eteläpuolella sijaitseva logis- tiikkakeskuksen varastorakennus sekä kohteen pohjoispuolella sijaitse- vat Algol Oy:n varastointi- ja toimistorakennukset. Lähimmät asuinraken- nukset ovat noin 500 metriä kohteesta itään, etelään ja länteen.
Kunnostettavat alueet on merkitty asemakaavassa rautatiealueeksi (LR).
Keran juna-aseman ympäristöön on suunnitteilla kaavamuutos.
Alueen maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteet
Maanpinta on kohteessa tasolla + 25 – + 26 m mpy. Maan pintakerros on täyttöhiekkaa. Täyttökerroksen alla on hienojakoista siltti- tai hiekkamo- reenia. Savi-/silttikerroksen pinta on noin tasolla + 24 – + 25 m mpy ja sen paksuus on noin 2–6 metriä. Savi-/silttikerroksen alla esiintyy parem- min vettä johtavaa kivistä hiekkaa tai moreenia.
Kohteessa esiintyvä savi-/silttimoreeni pidättää yläpuolelleen orsivettä.
Alueella, jossa kloorattuja alifaattisia hiilivetyjä on todettu orsivedessä, orsiveden pinta on noin tasolla + 24,3 – + 24,9 m mpy eli noin 1–2 metrin syvyydellä maanpinnasta.
Heikommin vettä johtavan kerroksen alapuolella on paremmin vettä joh- tava moreenikerros. Pohjavesi on paineellista ja painetaso on tehtyjen tutkimusten aikana ollut noin tasolla + 23,8 – + 24,4 m mpy eli hieman orsiveden pintaa alempana. Pohjaveden virtaus alueella on hidasta (aiemman arvion mukaan 2–3 metriä vuodessa). Arvioitu virtaussuunta on kohteelta radan ali etelään/kaakkoon.
Alueen pintavedet imeytyvät maastoon tai kulkeutuvat pintavaluntana tai sadevesiviemärissä radan pohjoispuolella olevaan avo-ojaan, jossa vesi virtaa kohti itää. Kohteen lähiympäristössä ei ole muita pintavesistöjä.
Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat
Raportti, Algol Espoo Karapellontie 6, Purkutyö ja haitta-ainepitoisen maan kaivu. Golder Associates Oy, 2.11.2018.
Kunnostettavilla alueilla tehdyt tutkimukset
Alueella tehtiin maaperän pilaantuneisuustutkimus tammikuussa 2011.
Kunnostettavilta alueilta on otettu näissä tutkimuksissa maanäytteitä yh- teensä neljästä tutkimuspisteestä (S4, S4, S7 ja S10). Näytepisteiden si- jainnit ja kunnostettavien alueiden rajaukset on esitetty liitteessä 2.
Näytteessä S4/0–0,5 m todettiin laboratorioanalyyseissä raskaita öljyja- keita (>C21–C40) valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen ylem- män ohjearvo ylittävä pitoisuus (3 360 mg/kg) ja öljyhiilivetyjen keskitis- leitä (>C10–C21) alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus (492 mg/kg).
Näytteissä S5/3–4 m ja S7/2–3 m todettiin laboratorioanalyyseissä kynnysarvot ylittävät pitoisuudet tetrakloorieteeniä (0,12 mg/kg ja 0,05 mg/kg) ja trikloorieteeniä (0,26 mg/kg ja 0,09 mg/kg).
Näytteessä S10/2–3 m todettiin laboratorioanalyyseissä ylemmät ohjear- vot ylittävät pitoisuudet tetrakloorieteeniä (4 000 mg/kg), trikloorieteeniä (25 mg/kg), dikloorieteeniä (84 mg/kg) ja vinyylikloridia (0,56 mg/kg).
Näytteessä S10/4–5 m todettiin laboratorioanalyyseissä ylemmät ohje- arvot ylittävät pitoisuudet tetrakloorieteeniä (470 mg/kg), dikloorieteeniä (49 mg/kg) ja vinyylikloridia (0,77 mg/kg) sekä alemman ohjearvon ylittä- vä pitoisuus trikloorieteeniä (4,1 mg/kg).
Toimenpiteiden tarkoitus
Maaperän pilaantuneisuustutkimuksissa koko alueella on todettu merkit- täviä haitta-ainepitoisuuksia vain tutkimuspisteessä S10, joka sijoittuu nyt toteutettavien purku- ja kaivutöiden alueelle. Alueelta puretaan tarpeet- tomina kaksi betonirakennetta, jotka ovat toimineet kemikaalisäiliöiden varastopaikkoina sekä yksi varasto-/huoltorakennus. Purkutyö käsittää sekä rakenteiden maanpäällisten että maanalaisten osien purkamisen.
Maanalaisten osien arvioidaan ulottuvan 1–2 metrin syvyyteen maanpin- nasta. Purkualueilla olevat putket ja kaivot poistetaan ja purkualueilta läh- tevät putket tulpataan. Purkutyön yhteydessä tarkistetaan maa-ainesten laatu purkualueella.
Orsiveden biologinen kunnostus on vähentänyt tetra- ja trikloorieteenien pitoisuuksia orsivedessä. Orsivedessä on kuitenkin jäljellä korkeita pitoi- suuksia dikloorieteeniä tarkkailuputkien GA2 ja GA42 kohdilla sekä tri- kloorietaania ja dikloorietaania putken GA42 kohdalla (Liite 2.). Tämän arvioidaan johtuvan näiden aineiden hitaasta hajoamisesta orsiveden olosuhteissa. Ei myöskään voida täysin poissulkea mahdollisuutta, että kloorattuja eteenejä tai etaaneja esiintyisi joissain määrin em. putkien lä- heisyydessä jäännösfaasina. Purkutyön yhteydessä tehdään toimenpi- teitä, joiden avulla pyritään vähentämän em. aineiden korkeampia pi- toisuuksia siten, että orsiveden kunnostus voidaan saattaa loppuun.
Toimenpiteet käsittävät kahden orsiveden pumppauskaivon asentamisen ja asentamisen yhteydessä tehtävän kaivutyön.
Suunnitellut kaivot ovat halkaisijaltaan noin 0,3 metriä ja niiden siivilä- osuus ulottuu 0,5–1 metrin syvyyteen orsiveden pinnantason alapuolelle.
Putken pohja tulpataan ja siiviläosan ympärille asennetaan kaivantoon vähintään 0,5 metrin kerros salaojamursketta. Kaivon asennussyvyys määritetään kaivutyön aikana tehtävien havaintojen perusteella. Kaivu- syvyys on arviolta 2–3 metriä ja kaivuala noin 6x6 metriä. Työn jälkeen kaivojen kannet suljetaan tiiviillä ruuvattavilla kansilla.
Purkualueilla arvioidaan poistettavan maa-aineksia 600–1 200 m3ktr ja orsiveden pumppauskaivojen alueilla noin 130 m3ktr.
Esitetty kunnostussuunnitelma
Kunnostuksen toteuttaminen
Kaivu tehdään purkutöiden ja kaivojen rakennustöiden vaatimassa laa- juudessa. Lähtökohtaisesti kaivua ei uloteta syvemmälle, kuin mitä em.
toimenpiteet edellyttävät eli enimmillään 0,5–1 metriä orsiveden pinnan- tason alapuolelle. Mikäli kaivannoista otettavien näytteiden perusteella maaperässä arvioidaan esiintyvän kloorattujen alifaattisten hiilivetyjen jäännösfaasia, arvioidaan mahdollisuudet laajentaa kaivua jäännösfaasin poistamiseksi. Kaivua ei uloteta merkittävästi edellä esitettyä syvemmäl- le, ettei paineellista pohjavettä ala purkautua kaivantoihin. Tämä lisäisi merkittävästi veden käsittelytarvetta ja vaikeuttaisi kaivutyötä.
Vuonna 2011 tehdyn maaperätutkimuksen mukaan purkualueilla voi esiintyä kohonneita pitoisuuksia kloorattuja alifaattisia hiilivetyjä tai öljy- hiilivetyjä. Alueella vuodesta 2015 lähtien käynnissä ollut orsiveden kun- nostus on oletettavasti alentanut korkeita kloorattujen alifaattisten hiilive- tyjen pitoisuuksia maaperässä orsiveden pinnantasolla.
Mikäli kaivutasojen alapuolelle tai kaivantojen ympärille jää maa-ainesta, jossa esiintyy valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, erotetaan täyttömaat ympäröi- västä maaperästä huomioverkolla tai muulla vastaavalla rakenteella.
Näin kaivualueen raja on havaittavissa tulevaisuudessa, jos kiinteistöllä tehdään kaivutöitä. Ympäristötekninen valvoja valvoo huomiorakenteiden asennusta. Erottavien rakenteiden sijainnit ja materiaalit kuvataan lop- puraportissa ja merkitään raporttiin liitettävään asemapiirrokseen.
Kohteen aluetta käytetään varasto- ja liikennealueena. Mikäli kaivetun maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot, maa- ainekset palautetaan kaivantoon, josta ne on kaivettu.
Koska lähtökohtaisesti kaivetut maa-ainekset palautetaan kaivantoihin (tehtyjen tutkimusten perusteella haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvotasot), maa-aineksia välivarastoidaan kohteessa toimenpiteiden ajan. Maa-ainekset välivarastoidaan Algol Oy:n käytössä olevalla, asfal- toidulla alueella kaivualueen läheisyydessä. Asfaltoidulta alueelta hule-
vedet kulkeutuvat joko sadevesiviemäriin tai radan vierellä kulkevaan eteläpuoleiseen ojaan. Tarvittaessa välivarastoidut maat peitetään. Maa- ainekset sijoitetaan välivarastokasoihin esim. aumoina siten, että mah- dollisesti pilaantuneet maa-ainekset voidaan laboratorioanalyysien val- mistuttua erotella ja toimittaa pois kohteesta. Lisäksi kustakin eri kaivan- nosta kaivetut maat pidetään erillään. Ympäristötekninen valvoja ohjaa massoja välivarastoon sekä välivarastosta takaisin kaivantoihin tai pois- kuljetettavaksi.
Työssä varaudutaan orsiveden pinnan alapuolelta tehtävään, märkien massojen kaivamiseen. Märkinä kaivettavat massamäärät ovat kuitenkin vähäisiä. Märät massat voidaan kuivata kaivannon reunalla tai muulla alueella siten, että haitta-aineiden leviämistä pilaantumattomalle alueelle ei pääse tapahtumaan.
Ennen kaivutyön aloittamista tehdään pilaantuneen maan kaivun aloitus- ilmoitus. Kaivutyön päättymisestä ilmoitetaan valvovalle ympäristövirano- maiselle.
Työn aikainen näytteenotto
Ympäristötekninen valvoja on paikalla koko kaivutyön ajan ja kun haitta- ainepitoisia materiaaleja käsitellään. Ympäristötekninen valvoja vastaa haitta-ainepitoisten materiaalien laadunvalvontanäytteiden ottamisesta.
Välivarastoon ohjatuista massoista otetaan yksi näyte jokaista kaivettua noin 100 m3:n maa-aineserää kohden.
Purkualueilla otetaan jäännöspitoisuusnäytteet pohjasta ja seinämistä kokoomanäytteinä siten, että yksi näyte edustaa noin 100 m2:n kaivu- aluetta (2–3 pohjanäytettä/kaivanto). Kultakin kaivannon seinämältä ote- taan vähintään yksi kokoomanäyte kutakin silmämääräisesti havaittavaa maakerrosta (täyttömaa sekä mahdollisesti siltti-/moreenikerros) kohden.
Orsiveden pumppauskaivojen asennuskaivannoista otetaan kustakin vä- hintään yksi pohjanäyte ja vähintään kaksi täyttömaata edustavaa seinä- mänäytettä. Lisäksi pyritään ottamaan kutakin seinämää edustava näyte silttikerroksesta.
Kloorattujen alifaattisten hiilivetyjen pitoisuudet määritetään lähtökohtai- sesti laboratorioanalyysein. Niiden esiintymistä voidaan työn aikana seu- rata 11 eV lampulla varustetulla PID-kenttämittalaitteella.
Öljyhiilivetyjen pitoisuuksia tarkkaillaan PID-kenttämittalaitteella sekä PetroFlag-kenttätesteillä. Mikäli PetroFlag-kentätesteillä todetaan ylem- män ohjearvon ylittäviä öljypitoisuuksia, tulokset varmistetaan labora- torioanalyysillä. Laboratoriossa analysoidaan öljyhiilivedyt C5–C10 sekä BTEX-yhdisteet.
Metallien pitoisuutta tarkkaillaan XRF-kenttämittarin avulla. Mikäli kenttä- mittauksella todetaan ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia, tulokset varmistetaan laboratorioanalyysillä.
Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely
Kaikki purku- ja maa-ainesjätteet toimitetaan ensisijaisesti hyödynnet- täväksi ja toissijaisesti loppusijoitettavaksi luvalliseen vastaanottopaik- kaan. Jäte-erät luovutetaan kuljetettavaksi vain alueellisen ELY-keskuk- sen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljettajille.
Ympäristötekninen valvoja määrittelee näytteiden tulosten perusteella massojen laadun ja sijoituspaikan. Kaikkien kuormien mukana toimite- taan siirtoasiakirja, johon ympäristötekninenvalvoja merkitsee tiedot kus- sakin jäte-erässä todetuista haitta-aineista.
Kaivamisessa pyritään seuraamaan maaperän kerrosrakenteita siten, et- tä erilaiset maamassat (täyttö ja sen alapuolinen hienojakoinen maa-ai- nes) pystytään tarvittaessa toimittamaan vastaanottopaikkoiin yksilöidysti massoja sekoittamatta. Kaivun yhteydessä erotellaan kivet, louhe sekä muut mahdolliset kappaleet lajittelevana kaivuna. Maa-aineksia ei seulo- ta kohteessa.
Pilaantuneen veden käsittely
Kaivutöitä tehdään mahdollisesti orsiveden pinnan alapuolella. Lisäksi kaivantoihin voi kertyä sadevettä. Kaivun aikana varaudutaan kaivan- toihin kertyvän veden pumppaukseen ja käsittelyyn. Orsiveden suoja- pumppausta pumppauskaivoista ja/tai kaivannosta tehdään jatkuvasti silloin, kun kaivutöitä tehdään orsiveden pinnan alapuolella.
Pumppauksen alkaessa otetaan ensimmäinen vesinäyte. Aluksi näytteitä otetaan 1–2 kertaa viikossa kaivutyön edistymisen mukaan. Näytteen- ottotiheys määritetään muodostuvan veden määrän, saatujen analyysi- tulosten sekä kaivettavan maa-aineksen pitoisuuksien perusteella. Näyt- teenoton yhteydessä kirjataan ylös mm. koko kaivannon laajuus sekä sen kaivannon laajuus, joka ulottuu orsiveden pinnantason alapuolelle.
Pumpatun veden määrä mitataan tai arvioidaan.
Jos kaivantoihin kertyvän veden määrä on vähäinen, vesi voidaan pum- pata kohteelle tuotavaan 10–20 m3:n säiliöön tai imuautoon ja toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Tällöin vedestä tutkitaan vastaan- ottopaikan edellyttämät parametrit.
Vaihtoehtoisesti vesi voidaan käsitellä kohteessa esim. aktiivihiilisuoda- tuksella ja käsitelty vesi johtaa toimenpidealueen ja radan väliseen ojaan tai viemäriin. Koska käsiteltävän veden määrää ja laatua ei voida ennalta varmuudella tietää, vesi johdetaan lähtökohtaisesti aina ensin varastosäi- liöön.
Pumpattavan veden haitta-ainepitoisuudet tarkistetaan näytteenotolla ennen viemäriin tai ojaan johtamista. Veden johtamisessa viemäriin nou- datetaan HSY:n työmaaohjetta sekä Suomenojan jätevedenpuhdista- molle johdettavien jätevesien raja-arvoja.
Mikäli vettä johdetaan läheiseen ojaan, esitetään sille laatuvaatimuksiksi pintaveden ympäristölaatunormeja. Kun aineelle ei ole määritetty ympä- ristölaatunormia, käytetään viitearvona pohjaveden ympäristölaatunor- mia tai talousveden laatuvaatimusta, jolloin laatuvaatimuksiksi esitetään tetrakloorieteenille 10 µg/l, trikloorieteenille 10 µg/l, dikloorieteeneille 25 µg/l, vinyylikloridille 0,5 µg/l, dikloorietaaneille 1,5 µg/l ja kiintoaineelle 20 mg/l. Muiden kohteessa todettujen haitta-aineiden osalta ei ole annet- tu em. viitearvoja. Mikäli esitetyt viitearvot toteutuvat, myös muiden hait- ta-aineiden pitoisuuksien arvioidaan olevan enintään vastaavalla tasolla.
Puhdistetusta vedestä otetaan lähtökohtaisesti näytteitä samaan aikaan kuin kaivannostakin. Näytteenottotiheys määritetään puhdistetun veden määrän ja saatujen analyysitulosten perusteella.
Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy
Kaivu toteutetaan niin, ettei se aiheuta maaperän pilaantumista tai ros- kaantumista eikä pölyämistä. Kaivu ja mahdollinen kivien, louheen, beto- nin, jne. erottelu pilaantuneen maa-aineksen seasta tehdään niin, ettei pilaantuneen maa-aineksen leviämistä toimenpidealueen ulkopuolelle ta- pahdu. Pölyäminen estetään tarvittaessa kastelemalla. Kastelussa ei käytetä niin paljon vettä, että suotautuu kasoista läpi tai aiheuttaa muuten kasteluveden käsittelytarvetta.
Pilaantuneiden maiden kuormat peitetään. Vaarallisia jätteitä kuljetet- taessa ajoneuvot merkitään tarvittavin vaaramerkein. Mikäli on tarvetta kuljettaa märkiä massoja, näiden kuljettamiseen käytetään tiivislavaisia autoja, joiden lavalta liete ja vesi eivät pääse valumaan pois.
Työmaa-alueella olevat ajoväylät pidetään puhtaina ja pölyämättöminä.
Ajoväyliä ja ajokaluston renkaita varaudutaan puhdistamaan pilaantu- neen maan ympäristöön leviämisen ehkäisemiseksi. Mikäli varotoimen- piteistä huolimatta kunnostusalueen ulkopuolisille katu- ja piha-alueille kulkeutuu maa-aineksia tai jätteitä, ne poistetaan tarpeen mukaan.
Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin
Mikäli kaivutyön aikana maaperästä löytyy merkittäviä määriä tunnista- matonta jätejaetta tai on syytä olettaa maaperän pilaantuneen muilla kuin tutkimuksissa todetuilla haitta-aineilla, kaivu keskeytetään kyseisellä kai- vualueella. Maa-aineksen tai jätteen laatu sekä sen sisältämät haitta-ai- neet ja niiden pitoisuudet selvitetään luotettavin menetelmin ennen kai- vutyön jatkamista.
Mikäli selvitysten perusteella ilmenee tarvetta poiketa suunnitelmista, ympäristötekninen valvoja ilmoittaa Uudenmaan ELY-keskukselle ja sopii tarvittavista toimenpiteistä valvovan ympäristöviranomaisen kanssa.
Viranomaisen ratkaisu
Uudenmaan ELY-keskus on tarkastanut Algol Oy:n ilmoituksen, joka kos- kee pilaantuneen maan puhdistamista Espoossa osoitteessa Karapellon- tie 6 sijaitsevalla kiinteistöllä, jonka kiinteistötunnus on 49-871-1-7, ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin:
Kunnostustavoitteet
1.1. Kiinteistöltä on poistettava rakennusten/rakenteiden purkutöiden ja uusien pumppauskaivojen asennustöiden vaatimilta kaivualueilta maa-ainekset, joiden öljyhiilivetyjen ja/tai kloorattujen alifaattisten hiilivetyjen pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot.
1.2. Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mu- kaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuk- sina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maa- perän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-ai- neiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo esim. mää- räyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi, ei arviointia tarvitse tehdä.
Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan ELY-keskuk- selle ja tiedoksi Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisel- le.
1.3. Jos pilaantuneisuuden todetaan jatkuvan naapurikiinteistölle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ELY-keskukselle, Es- poon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alu- een maanomistajalle jatkotoimenpiteiden sopimiseksi.
Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset
2. Kaivutöiden aikana on otettava näytteitä kaivettavasta maa-ainek- sesta sen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty.
Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on ana- lysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuk- sissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.
Alueen yleinen hoito ja järjestys
3.1. Pilaantuneen maan kaivualueet on erotettava muista alueista koh- teen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla.
Haitta-ainepitoisen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostuk- seen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että haitta-ainepitoista maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivutyön ai- kana on huolehdittava, ettei haitta-aineita sisältävistä maa-ainek- sista aiheudu haittaa tai vaaraa kaivualueella tai sen lähistöllä oles- keleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä.
3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana.
Välivarastointi
4. Kaivettuja haitta-ainepitoisia maa-aineksia voidaan tarvittaessa väli- varastoida kaivualueiden läheisyydessä esim. laboratorioanalyy- sien vaatiman ajan. Välivarastoinnin on oltava mahdollisimman lyhytaikaista ja se on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu maaperän pilaantumista, pilaantumattoman ja haitta-ainepitoisen maa-ainek- sen sekoittumista, haitta-ainepitoisen maa-aineksen pölyämistä, haitta-ainepitoisten suoto-/valumavesien muodostumista tai muuta terveys- tai ympäristöhaittaa. Haihtuvia yhdisteitä sisältävät väliva- rastokasat on peitettävä koko välivarastoinnin ajaksi.
Kaivualueiden jäännöspitoisuudet
5. Kun haitta-ainepitoiset maa-ainekset on poistettu kaivutöiden vaati- massa laajuudessa, on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyksi. Jokaiselta haitta-aineita sisältäneen maan kaivualueelta on otettava kuitenkin vähintään kak- si edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vä- hintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.
Pilaantuneiden maa-ainesten kuljettaminen
6. Pilaantuneet maa-ainekset on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Kulje- tuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on oltava mukana kuljetuk- sen aikana ja luovutettava jätteen vastaanottajalle. Jätteen saa an- taa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle toimin- nanharjoittajalle.
Haitta-ainepitoisten maa-ainesten käsittely
7.1. Kiinteistöltä poistettavat pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympä- ristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely.
7.2. Rakennusten/rakenteiden purkutöiden ja uusien pumppauskaivojen asennustöiden yhteydessä kaivettuja maa-aineksia, joiden haitta- ainepitoisuudet alittavat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyt alemmat arvot, voidaan hyödyntää kaivantojen täytöissä.
Hyötykäytettäviä maa-aineksia saa sijoittaa vain orsi-/pohjaveden pinnantason yläpuolisiin kerroksiin. Hyötykäytetyistä maa-ainek- sista ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle.
Hyötykäytettyjen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspai- kat on dokumentoitava. Selvitys maa-ainesten hyötykäytöstä on liitettävä määräyksessä 10.3. edellytettyyn loppuraporttiin.
Erottava rakenne
8. Mikäli kaivualueiden reunoille tai pohjiin jää valtioneuvoston ase- tuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot ylittävää maa-ainesta, on ko. maa-ainekset erotettava täyttömaa-aineksista tarkoitukseen soveltuvalla maarakentamisessa yleisesti käytettävästä materiaalis- ta poikkeavalla huomiorakenteella.
Tiedot toteutetuista erottavista rakenteista on esitettävä määräyk- sessä 10.3. edellytetyssä loppuraportissa kartta- ja poikkileikkaus- kuvineen.
Pilaantuneen veden käsittely
9. Kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edusta- via vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava vähintään kloorattujen ali- faattisten hiilivetyjen pitoisuudet sekä ko. kaivualueen maaperässä mahdollisesti todettujen muiden haitta-aineiden pitoisuudet.
Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla esim. aktiivihiilisuodatuksella. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemä- röidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuol- losta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä.
Mikäli vesi johdetaan puhdistuksen jälkeen ojaan ei sen tetrakloorie- teenipitoisuus saa ylittää 10 µg/l, trikloorieteenipitoisuus 10 µg/l, di- kloorieteenipitoisuus 25 µg/l, vinyylikloridipitoisuus 0,5 µg/l, dikloo- rietaaneiden pitoisuus 1,5 µg/l ja kiintoainepitoisuus 20 mg/l.
Veden käsittelyssä talteenotettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toi- mitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hy- väksytty kyseisen jätteen käsittely. Vaarallisen jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle.
Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi
10.1. Kaivutyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määrä- yksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä työn aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ELY-keskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä kiinteistön omis- tajalle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös työn lopettamisajankohta.
10.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperä- ja vesinäytteenotosta, eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoi- suuksista, pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista sekä pilaantuneen veden käsittelystä.
10.3. Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kunnostus- työn toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kunnostusalu- eista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomene- telmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjan- pitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, haitta- ainepitoisten maa-ainesten hyödyntäminen, analyysitulokset puh- distetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näyt- teenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja pi- laantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on lii- tettävä yhteenveto pilaantuneiden maa-ainesten siirtoasiakirjoista.
Raportti on toimitettava Uudenmaan ELY-keskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä kiinteistön omistajalle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaat- tamisesta.
Päätöksen perustelut
Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta
Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaan maaperän ja pohjave- den puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhtey- dessä maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoi- tus valtion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus), jos puhdistaminen ei lu- vun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Valtion valvontaviranomainen tar- kastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on
annettava tarvittavat määräykset alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä ja tarkkailusta.
Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille
Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdis- tustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haitta-ai- neen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantu- neisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaan- tuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teol- lisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pi- toisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon.
Kiinteistöllä tehdyissä maaperätutkimuksissa on todettu kohonneita pitoi- suuksia alifaattisia kloorattuja liuottimia sekä öljyhiilivetyjä. Valtioneu- voston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty em. haitta-aineille kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot seuraavasti:
Alueella on käynnissä klooratuilla alifaattisilla yhdisteillä pilaantuneen or- si- ja pohjaveden puhdistus. Puhdistusalueen läheisyydestä puretaan kolme rakennusta/rakennetta ja rakennetaan kaksi uutta pumppauskai- voa. Päätöksessä on hyväksytty alemmat ohjearvot ylittävien maa-aines- ten poisto em. toimenpiteiden kaivualueilta. Kiinteistön orsi-/pohjaveden ja maaperän tilaa ja jatkopuhdistustarvetta tullaan arvioimaan tarkemmin viimeistään siinä vaiheessa, kun alueelle suunnitteilla oleva uusi kaava valmistuu. (Määräys 1.1.)
Mikäli alueella todetaan kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden ylittä- vinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve edellytetty arvioitavaksi
Haitta-aine Kynnysarvo
mg/kg
Alempi ohjearvo
mg/kg
Ylempi ohjearvo
mg/kg
Bensiinijakeet (>C5–C10) 100 500
Keskitisleet (>C10–C21) 300 1 000
Raskaat öljyjakeet (>C21–C40) 600 2 000
Öljyjakeet (>C10–C40) 300
Dikloorimetaani 0,01 1 5
Vinyylikloridi 0,01 0,01 0,01
Dikloorieteenit 0,01 0,05 0,2
Trikloorieteeni 0,01 1 5
Tetrakloorieteeni 0,01 0,5 2
näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mu- kaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan ELY-keskus hyväksyy arvioinnin. Arvi- ointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapa- uksessa poistetaan alueelta jo esim. määräyksen 1.1. mukaisten kunnos- tustavoitteiden saavuttamiseksi tai muusta syystä. (Määräys 1.2.)
Pilaantuneen alueen jatkumisesta naapurikiinteistöille on edellytetty il- moitettavaksi, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. (Mää- räys 1.3.)
Kaivutyön aikaisella näytteenotolla selvitetään kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet. Maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutetta- vaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa- aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset, tavano- maiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset sekä kohon- neita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset ja eri käsittelypaik- koihin toimitettavat maa-ainekset. (Määräys 2.)
Kaivualueet on edellytetty erotettaviksi sekä merkittäväksi kylteillä, jotta haitta-ainepitoisten maiden kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiat- tomien pääsy kunnostusalueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi ja haitta-ainepitoiset kaive- tut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu hait- taa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 6.) Päätöksessä on hyväksytty maa-ainesten välivarastointi kiinteistöllä si- ten, ettei siitä aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. (Määräys 4.)
Jäännöspitoisuusnäytteenotolla varmistetaan kaivutyön jälkeen maape- rään mahdollisesti jäävien haitta-aineiden pitoisuudet. (Määräys 5.) Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaan jätteen haltijan on laadittava siirto- asiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirja on oltava muka- na jätteen siirron aikana ja se on annettava jätteen vastaanottajalle. Siir- toasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 6.) Jätelain (646/2011) 29 §:n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. (Määrä- ys 6.)
Jätelain (646/2011) 8 § edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mah- dollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajär- jestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudellee- n-käyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. (Määräykset 7.1. ja 7.2.)
Kiinteistöltä poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä kyseisiä maa-aineksia. Kaatopai- kalle toimitettavien pilaantuneiden maa-ainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan kaatopaikoista annetun asetuksen 331/2013 mukaisesti.
(Määräys 7.1.)
Päätöksessä on hyväksytty rakennusten/rakenteiden purkutöiden ja uusi- en pumppauskaivojen asennustöiden yhteydessä kaivettujen valtioneu- voston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot alittavien maa- ainesten hyötykäyttö kaivantojen täytöissä. Hyötykäytettäviä maa-ai- neksia ei saa sijoittaa orsi-/pohjavedenpinnantason alapuolisiin kerrok- siin eikä hyötökäytetyistä maa-aineksista saa aiheutua maaperän pilaan- tumista eikä muuta ympäristö- tai terveyshaittaa tai -vaaraa. Päätöksessä on edellytetty täytöissä hyötykäytettävien maa-ainesten haitta-ainepitoi- suuksien ja sijoituskohteiden dokumentointia, jotta maa-ainekset voidaan huomioida asianmukaisesti tulevien kaivutöiden yhteydessä. (Määräys 7.2.)
Mikäli kaivantojen reunoille ja/tai pohjiin jää maa-ainesta, jonka haitta- ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvotasot, on maa-ainekset edellytetty erotettaviksi muista täyttömaa-aineksista soveltuvalla maarakentamisesta yleisesti käytettä- västä materiaalista poikkeavalla huomiorakenteella. Erottamisella var- mistetaan, että ko. haitta-ainepitoisuudet havaitaan alueella myöhemmin tehtävien kaivutöiden yhteydessä ja että em. maa-ainekset ja täyttömaa- ainekset eivät sekoitu keskenään. Haitta-ainepitoisuuksiltaan alemmat ohjearvot ylittävät maa-ainekset on edellytetty erotettaviksi, jotta ko. maa- ainekset voidaan käsitellä asianmukaisesti mahdollisten tulevien kaivu- töiden yhteydessä. (Määräys 8.)
Pilaantuneen veden poistamisella ja/tai puhdistamisella varmistetaan, et- teivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän ja/tai orsi-/pohjaveden pi- laantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.
(Määräys 9.)
Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomais- valvonnan kannalta. (Määräys 10.1.)
Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kai- vu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen virano- maisvalvonnan kannalta. (Määräykset 10.2. ja 10.3.)
Sovelletut oikeusohjeet
Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 84, 85, 133, 136, 190, 191 § Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §
Jätelaki (646/2011) 6, 8, 13, 15, 29, 121, 122 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 11, 24 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistus- tarpeen arvioinnista (214/2007)
Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisis- ta suoritteista vuonna 2018 (1066/2017)
Käsittelymaksu ja sen määräytyminen
Tämän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 880 €.
Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liiken- ne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2018 (1066/2017) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puh- distamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 € kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 16 tuntia.
Päätöksestä tiedottaminen Päätös
Algol Oy
Johannes Bargum (sähköisesti)
Tiedoksi
Senaatti-kiinteistöt, Jenna Kiukkonen (sähköisesti)
Golder Associates Oy, Hannu Hautakangas/Pirjo Tuomi (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)
Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen (sähköisesti)
Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla
Uudenmaan ELY-keskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Es- poon kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain (527/2014) 85 §:n mukaisesti.
Tietojärjestelmään merkitseminen
Alueen maaperää koskevat tiedot päivitetään valtakunnalliseen Maape- rän tilan tietojärjestelmään.
Muutoksenhaku
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oi- keuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joi- den oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä 3.
Hyväksyntä
Tämä päätös on hyväksytty sähköisesti. Päätöksen on esitellyt ylitarkas- taja Hanna Valkeapää ja ratkaissut ylitarkastaja Vesa Suominen.
Liitteet Liite 1. Kunnostettavan alueen sijainti
Liite 2. Kaivualueiden, maaperänäytepisteiden ja orsi-/pohjaveden havaintopisteiden sijainnit
Liite 3. Valitusosoitus
Ratkaisija Suominen Vesa 18.12.2018 09:35 Esittelijä Valkeapää Hanna 18.12.2018 08:14
0
Lähde: Maanmittauslaitos
0,7
ETRS-TM35FIN 0,7 km
1: 14 078 0,35
Valitusviranomainen
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella.
Valitusaika
Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä.
Valituksen sisältö
Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa
- päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan.
Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava.
Valituksen liitteet
Valituskirjelmään on liitettävä
- ELY-keskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle
- asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille
Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana.
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 250 €. Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204
65101 Vaasa
Puhelin 029 56 42611 Telekopio 029 56 42760
Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi
Kirjaamo on auki maanantaista perjantaihin kello 8.00 - 16.15
