Kunnostettava alue

(1)

27.11.2019 Annettu julkipanon jälkeen

UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin 0295 021 000

http://www.ely-keskus.fi/uusimaa

PL 36

00521 HELSINKI

Asia

Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen hyväksynnästä.

Ilmoituksen tekijän nimi

Espoon kaupunki PL 1

02070 Espoon kaupunki

Kunnostettava alue

Sijainti Espoo, Leppävaara, Kalkkipellontie Kiinteistötunnus 49-51-9901-0 (osa kiinteistöä)

Omistaja Espoon kaupunki

Asian vireilletulo

Alueen maankäyttö on muuttumassa. Rakennukset tullaan purkamaan ja alueella tullaan tekemään maankaivutöitä. Alueella vuonna 2016 tehdyis- sä maaperän pilaantuneisuustutkimuksissa todettiin kohonneita haitta- ainepitoisuuksia sekä jätteitä.

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (myöhemmin Uudenmaan ELY-keskukselle) 13.11.2019. Ilmoitusta on täydennetty 25.11.2019.

Kunnostettavan alueen kuvaus

Toimintahistoria ja tuleva käyttö

Vanhojen ilmakuvien perusteella kohdealueella sijaitsevan puisen rakennuksen rakennusvuodeksi on arvioitu 1948. Alueella sijaitsevat betonira- kenteiset siilot (2 kpl) on rakennettu vuosien 1950 ja 1969 välisenä aikana. Suullisen tiedon perusteella alueella on toiminut Destia Oy:n varikko, ja alueella on korjattu koneita. Puinen rakennus sekä kaksi betonira- kenteista siiloa ovat palaneet vuonna 2012. Alueella ei ole tällä hetkellä toimintaa ja alueella nykyisellään sijaitsevat rakennukset ja rakenteet on tarkoitus purkaa.

(2)

Kunnostettavan alueen itäosalle on sijoittumassa päivittäistavarakauppa ja tähän liittyen Espoon kaupunki on luovuttamassa ko. osan alueesta Kesko Oyj:lle. Muutoin alue säilyy rakentamattomana Mäkkylän puistotien alueena. Mäkkylän puistotien rakentamisen aikataulu ei ole vielä tie- dossa.

Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne

Kunnostettava alue sijaitsee Espoon Leppävaarassa Kalkkipellonmäen alueella osoitteessa Kalkkipellontie 1. Alueen sijainti on esitetty liitteen 1 kartalla.

Kunnostettava alue rajautuu etelässä Perkkaantiehen ja junarataan, län- nessä liikerakennuksen kiinteistöön ja rakentamattomaan kiinteistöön.

Pohjoisessa alue rajautuu Turuntiehen ja idässä varastorakennusten korttelialueeksi kaavoitettuun kiinteistöön. Lähin asutus sijaitsee noin 50 m:n etäisyydellä lännessä.

Kunnostettavan alueen länsiosa on merkitty lainvoimaisessa asemakaa- vassa liikerakennusten korttelialueeksi (kaavamerkintä KL). Muutoin kunnostettava alue on merkitty katualueeksi.

Alueen maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteet

Pintamaa on pääasiassa soraa tai humusta. Pohjois- ja itäpuolella sora- pinnan alla on kerros asfalttia. Pintakerroksen alla maaperä koostuu hiekka- ja silttikerroksista, joiden seassa on kiviä ja lohkareita. Alueen maaperän luonnontilaisuudesta ei ole varmuutta. Maaperäkartan mukaan alueen maalaji on hiekkamoreeni. Kalliopinnantaso todettiin tutkimuspisteessä 1,0–3,5 m syvyydellä maanpinnasta.

Kunnostettava alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin veden- hankintaa varten tärkeä pohjavesialue (Kaivoksela, tunnus 0109202) sijaitsee noin 5 km alueesta pohjoiseen/koilliseen.

Lähin pintavesialue (Laajalahti) sijaitsee noin 1,5 km alueesta etelään.

Laajalahdessa mereen laskeva Monikonpuro virtaa noin 400 m etäisyydellä eteläpuolella.

Ympäristöteknisissä tutkimuksissa 14.6.2016 ei havaittu orsivettä, mutta alueelle kertyy kuitenkin ajoittain orsivettä. Kohdekatselmuksen yhtey- dessä 23.5.2016 alueen rakennuksen kellarissa havaittiin 0,5 m kerty- nyttä vettä.

Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat

Espoon kaupunki, Kaupunkitekniikan keskus. Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Kalkkipellonmäki, Espoo. Vahanen Environment Oy 4.11.2019, luonnos.

(3)

Maaperätutkimukset

Alueella on tehty maaperän ja rakenteiden haitta-ainetutkimukset vuonna 2016. Maaperätutkimuksissa 14.6.2016 alueelle kaivettiin yhdeksän koe- kuoppaa (VAH1–VAH9), jotka sijoitettiin mahdollisimman tasaisesti kohdealueen eri osiin siten, että mahdollisesta maaperän pilaantuneisuudes- ta saatiin kattavasti tietoa. Tutkimuspisteiden sijoittamista koillis- ja kaak- koisosassa rajoittivat alueella varastoidut rakennustarvikkeet. Tutkimus- pisteiden sijainti on esitetty liitteen 2 kartalla.

Tutkimuksissa otettiin yhteensä 29 maanäytettä. Kaikista näytteistä tut- kittiin metallien pitoisuutta XRF–kenttäanalysaattorilla, haihtuvien orgaa- nisten yhdisteiden esiintymistä PID–kenttämittarilla ja määritettiin aistin- varaisesti maalaji, kosteus ja haju sekä kirjattiin muut havainnot, kuten havaitut jätteet. Laboratorioanalyyseihin valittiin 13 näytettä kenttäha- vaintojen ja -analyysien perusteella.

Laboratoriossa kymmenestä näytteestä analysoitiin VOC–yhdisteet (si- sältäen bensiinihiilivedyt C₅–C₁₀, BTEX–yhdisteet ja klooratut yhdisteet) ja öljyhiilivedyt C₁₀–C₄₀. Kahdeksasta näytteestä analysoitiin PAH–yhdisteet ja valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset metallit. Viidestä näytteestä analysoitiin PCB–yhdisteet ja yhdestä näytteestä pH ja TOC.

Yhdelle näytteelle tehtiin liukoisuustesti.

Näytteessä VAH3 0–0,2 m todettiin ylemmän ohjearvon ylittävä kuparin (387 mg/kg), lyijyn (786 mg/kg) ja sinkin (630 mg/kg) pitoisuus.

Alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia arseenia todettiin näytteessä VAH7 0,8–1,4 m (69 mg/kg) ja näytteessä VAH3 0–0,2 m (67 mg/kg).

Kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia metalleja, puolimetalleja, PAH–yhdis- teitä ja öljyhiilivetyjä todettiin kahdessa näytteessä. Näytteessä VAH1 0–

0,5 m kynnysarvon ylitys todettiin bentso(a)pyreenin (0,443 mg/kg), fluo- ranteenin (4,3 mg/kg) ja öljyhiilivetyjen C₁₀–C₄₀ summapitoisuuden (690 mg/kg) osalta. Näytteessä VAH5 0–0,5 m ylitys todettiin arseenin (6,6 mg/kg) ja lyijyn (93,8 mg/kg) osalta.

Näytteelle VAH3 0–0,2 tehtiin metallien liukoisuustesti, jossa todettiin py- syvän jätteen kaatopaikalle asetetun kelpoisuusvaatimuksen raja-arvon ylittäviä pitoisuuksia antimonia ja lyijyä.

Alueella havaittiin paljon jätteitä lähinnä maanpinnan yläpuolella. Maape- rässä jätteitä havaittiin satunnaisesti lähellä maanpintaa.

Kunnostustarve ja -tavoitteet

Kohdealueen maaperässä on todettu yhdessä tutkimuspisteessä (VAH2 0–0,2 m) ylemmän ohjearvon ylittävänä pitoisuutena kuparia, lyijyä ja sinkkiä, alemman ohjearvon ylittävänä pitoisuutena arseenia sekä kynnysarvon ylittävänä pitoisuutena PAH–yhdisteitä ja öljyhiilivetyjä C₁₀–

(4)

C₄₀. Yhdessä tutkimuspisteessä (VAH8 0,8–1,4 m) on todettu alemman ohjearvon ylittävänä pitoisuutena arseenia. Lisäksi kahdessa tutkimus- pisteessä on todettu kynnysarvon ylittävänä pitoisuutena lyijyä ja toises- sa näistä myös arseenia. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia on todettu vain alueen länsipuolella, jossa on myös huomattava määrä maanpääl- lisiä jätteitä. Korkeimmat pitoisuudet, yli ylemmän ohjearvon ylittävät, todettiin alueella sijaitsevien siilojen vieressä. Alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus todettiin noin 10 metrin etäisyydellä siiloista itään.

Kunnostettavan alueen maankäyttö on muuttumassa. Kunnostusalueen länsiosa on kaavoitettu liikerakennusten korttelialueeksi. Espoon kaupunki on tältä osin luovuttamassa alueen Kesko Oyj:lle. Maa-alue kunnostetaan ennen luovutusta. Kunnostusalueelta puretaan vanhat rakennukset ja rakenteet. Maaperä kunnostetaan myös katualueeksi kaavoi- tetun alueen osalta.

Kohteen pilaantuneisuuden ja kunnostustavoitteiden määrittämisessä on käytetty valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitettyjä kynnys- ja ohjearvoja. Em. arvoja on käytetty yleisinä vertailuarvoina ja niiden soveltu- vuutta kohteen alueelle on arvioitu voimassa olevan asemakaavan perusteella.

Alue ei sijaitse pohjavesialueella eikä alueella tai sen välittömässä lähei- syydessä ole erityisen herkkiä kohteita. Alueelta ei myöskään ole todettu haitta-aineita, joille ei ole määritetty kynnys- tai ohjearvoja, eikä todettujen haitta-aineiden kulkeutuminen alueen ulkopuolelle ole todennäköistä.

Tuleva maankäyttö (liikennealue ja liikerakennusten korttelialue) huomioiden kunnostusalueella voidaan käyttää pilaantuneisuuden ja kunnos- tustarpeen sekä kunnostustavoitteiden määrittelyssä ylempää ohjearvotasoa.

Kunnostusmenetelmän valinta

Maaperässä todetut haitta-aineet huomioiden kaivamatta jättäminen, in situ –kunnostaminen tai uudelleenkäyttö ei ole mahdollista tai tarkoituk- senmukaista.

Kunnostusmenetelmäksi valitaan massanvaihto, sillä haitta-aineita on todettu 14.6.2016 suoritetuissa tutkimuksissa lähinnä pintamaassa. Tä- män lisäksi maankäytön muutoksen vuoksi alueella tullaan tekemään kaivutöitä, jolloin haitta-ainepitoista maata joudutaan kaivamaan.

Esitetty kunnostussuunnitelma

Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen

Kunnostuksen tavoitetasoiksi esitetään alueella tehdyissä tutkimuksissa valtioneuvoston asetuksen 214/2007 kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina todetuille haitta-aineille (Sb, As, Cu, Pb, Zn, bentso(a)pyreeni, fluoran-

(5)

teeni, öljyhiilivetyjen keskitisleet (>C₁₀–C₂₁) ja raskaat öljyjakeet (>C₂₁– C₄₀)) ylempää ohjearvotasoa.

Rakennuksen ja siilojen alapuolisen maaperän haitta-ainepitoisuudet sel- vitetään rakennusten purun jälkeen tehtävillä maaperän haitta-ainetut- kimuksilla.

Kunnostuksen tavoitetasot ylittävä maa-aines poistetaan massanvaihdol- la siinä järjestyksessä, että työ saadaan sujuvasti tehtyä. Kunnostus toteutetaan rakentamisen edellyttämällä aikataululla.

Jätejakeet poistetaan niiltä osin, kuin massanvaihto on tarpeen haitta- ainepitoisuuksien osalta. Alueella suoritettujen tutkimusten perusteella voidaan olettaa, että jätejakeita on alueella maaperässä useassa kohdassa.

Kunnostus päätetään, kun maaperä on puhdistettu kunnostustavoitteiden mukaisesti tai kun kunnostusalueen raja saavutetaan. Mikäli kunnostusalueelle tai sen rajalle jää alemmat ohjearvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, merkitään ne huomioverkolla ja asiasta tiedotetaan Uudenmaan ELY-keskusta ja Espoon kaupungin ympäristökeskusta. Jälkiseurannan tarve määritellään kunnostuksen loppuraportin yhteydessä.

Tutkimustulosten perusteella alueella arvioidaan olevan noin 800 m²:n alueella yhteensä noin 200 m³ktr pilaantunutta maata, jonka haitta-ainepitoisuus ylittää ylemmät ohjearvot. Maa-aineksen seassa on arviolta 10 % jätettä. Alemman ohjearvon ylittävää maata arvioidaan olevan noin 300 m³ktr noin 500 m²:n alueella. Kynnysarvotason ylittävää maata on noin 1 900 m²:n alueella arviolta 1 300 m³ktr. Tästä jätteellistä maata on arviolta 800 m³ktr. Maanpäällistä jätettä arvioidaan olevan noin 50 m³. Massamäärissä ei ole huomioitu purettavien rakenteiden alapuolisia mahdollisesti pilaantuneita maa-aineksia.

Kunnostus on tarkoitus toteuttaa vuoden 2020 aikana.

Työn aikainen näytteenotto

Kunnostustyön aikaisilla kenttämittauksilla ja laboratorioanalyyseillä tark- kaillaan pilaantumisen laajuutta ja ohjataan maamassat oikeisiin käsit- tely- ja loppusijoituspaikkoihin. Näytteitä otetaan ja analysoidaan tihey- dellä, jolla massat voidaan luotettavasti ohjata oikeisiin paikkoihin.

Työssä hyödynnetään tehtyjen tutkimuksien mittaustuloksia. Alkuainei- den pitoisuuksia määritetään Niton XRF–kenttäanalysaattorilla. Tarkkai- lunäytteistä esitetään analysoitavaksi laboratoriossa metallien (Sb, As, Hg, Cd, Co, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn, V) osalta noin 20 % otetuista näytteistä.

Mikäli kunnostuksen aikana on syytä epäillä maaperässä esiintyvän muita haitta-aineita, tutkitaan niiden pitoisuuksia kenttämittareilla ja/tai laboratorioanalyyseillä. Työmaalla voidaan käyttää tarpeen mukaan PID-

(6)

kenttämittaria haihtuvien yhdisteiden määrittämiseen ja PetroFlag- kenttämittaria kokonaisöljyhiilivetypitoisuuksien määrittämiseen.

Kunnostuksen lopputulos varmistetaan jäännöspitoisuusnäytteillä. Näyt- teistä analysoidaan laboratoriossa kaivualueelta pilaantuneisuustutkimuksissa kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Näytteenottotiheys valitaan siten, että kaivantojen pohjien ja seinämien jäännöspitoisuusnäytteet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyksi. Näytteitä otetaan kuitenkin jokaisesta kaivannosta vähintään kaksi.

Mikäli kunnostuksen aikana alueella todetaan muita haitta-aineita kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, analysoidaan jäännöspitoisuusnäyt- teistä myös niiden pitoisuudet laboratoriossa.

Maa-ainesten ja jätteiden käsittely

Kunnostuksen tavoitetasot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset toimitetaan pitoisuustasojen mukaisesti luvalliseen vastaanottopaikkaan. Muut kaivetut maa-ainekset toimitetaan pitoisuustasojen mukaisesti luvalliseen vastaanottopaikkaan tai mahdollisuuksien mukaan hyötykäytetään kohteessa. Kaivettavat maa-ainekset, joiden pitoisuus alittaa alemman ohjearvotason, voidaan käyttää alueella täyttöihin, mikäli ne ovat geoteknisiltä ominaisuuksiltaan siihen soveltuvia eivätkä sisällä muuta jätettä kuin enintään 10 % palakooltaan alle 150 mm betonin ja tiilen kappaleita. Pintamaassa (syvyys 0–0,5 m) ei kuitenkaan käytetä kynnysarvot ylittäviä maita alueilla, joita ei päällystetä.

Alueelta kaivun yhteydessä esiin tuleva jäte on pääasiassa metallin, muo- vin, lasin, tiilen ja puun paloja. Jätettä on sekä maanpinnalla että kaivettavien massojen seassa. Suurimmat jätteet pyritään erottelemaan maas- ta kunnostettavalla alueella ja toimittamaan jakeittain jätteidenkäsittelyyn.

Mikäli jätteiden erotteleminen maamassoista ei onnistu, toimitetaan maat vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan jätteensekaista maata.

Kaikki pilaantuneen maan kuormat annetaan kuljetettavaksi jätehuoltore- kisteriin kuuluvalle yritykselle. Kunnostustyön valvoja laatii kuormille siir- toasiakirjat, jotka palautuvat vastaanottopaikan allekirjoittamina valvo- jalle. Alemman ohjearvon ylittävän maa-aineksen kuormat peitetään ja autojen renkaat puhdistetaan tarvittaessa pilaantuneiden massojen leviä- misen estämiseksi. Siirtoasiakirjoja säilytetään vähintään kolme vuotta valvojan arkistossa.

Pilaantuneiden maiden välivarastointia pyritään välttämään. Tarvittaessa massoja välivarastoidaan lyhytaikaisesti kaivun ja lastauksen välissä esimerkiksi massojen pilaantuneisuuden selvittämiseksi tai odottamassa täyden lava-kuorman saavuttamista. Varastokasojen pölyämistä seura- taan ja pölyäminen estetään tarvittaessa kostuttamalla maata tai peittä- mällä kasat.

(7)

Pilaantuneen veden käsittely

Pilaantuneen maan kaivantoon mahdollisesti kertyvästä vedestä otetaan näyte, jos sitä joudutaan pumppaamaan tai jos vedessä havaitaan pilaan- tuneisuutta, esimerkiksi hajua tai väriä. Näyte otetaan ennen pump- pausta. Näytteistä analysoidaan tutkimuksissa maaperässä kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina todetut haitta-aineet (VNa 214/2007 metallit, PAH–yhdisteet ja öljyhiilivedyt C₁₀–C₄₀) sekä kiintoaines laboratoriossa.

Analyysitulosten perusteella päätetään vesien käsittelytavasta. Mahdolli- seen viemäröintiin pyydetään lupa HSY:ltä.

Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Ennen kunnostuksen aloittamista alueelle asennetaan pilaantuneen maaperän kunnostamisesta kertovat kyltit ja tarvittaessa alue aidataan tai rajataan selkeästi.

Kohteeseen laaditaan työsuojeluohje, joka soveltuu metalleilla pilaantu- neelle alueelle. Työmaalla on vähintään ensiapulaukku. Kaikilla kunnostukseen osallistuvilla on henkilökohtaiset suojavälineet (jalkineet, haa- larit/työvaatteet, suojakäsineet, tarvittaessa hengityssuojain), jotka vaih- detaan niiden likaannuttua tai rikkouduttua. Kunnostettavalla alueella ruokailu, juominen ja tupakointi on kielletty. Urakoitsija vastaa työntekijöi- den terveydestä ja tarvittaessa järjestää kaikille työntekijöille ja aliurakoit- sijoille perehdyttämistilaisuuden, jossa käydään läpi kaikki työhön mahdollisesti liittyvät riskit. Valvoja avustaa tarvittaessa tilaisuuden toteutta- mista.

Kunnostustyön melu ja tärinä vastaavat normaalin maanrakennustyö- maan aiheuttamaa melua ja tärinää. Melulta ja tärinältä suojaudutaan normaalin maanrakennustyöhön liittyvillä toimenpiteillä.

Kunnostuksen aikana kaivettavia maita kastellaan tarpeen mukaan, jos niiden todetaan pölyävän häiritsevästi.

Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin

Jos kunnostuksen aikana todetaan tutkimuksissa todetuista poikkeavia haitta-aineita tai mikäli massamäärät tai pitoisuustasot kasvavat huomat- tavasti ennakkoon arvioiduista tai pilaantuneisuus jatkuu kunnostusalueen ulkopuolelle, ollaan asiasta yhteydessä Uudenmaan ELY-keskukseen sekä Espoon kaupungin ympäristökeskukseen ja sovitaan tarvitta- vista toimenpiteistä.

Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi

Kunnostuksesta vastaavan henkilön ja ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot ilmoitetaan Uudenmaan ELY–keskukseen ja Espoon kaupungin ympäristökeskukseen ennen työn aloittamista. Ilmoituksessa kerro- taan myös kunnostuksen aloitusajankohta.

(8)

Mahdollisista poikkeustilanteista (esim. uudet haitta-aineet) informoidaan Uudenmaan ELY-keskusta ja Espoon kaupungin ympäristökeskusta välittömästi.

Työmaavalvoja seuraa ja ohjaa kunnostustyön etenemistä ja kirjaa suori- tetut toimenpiteet ja tapahtumat työmaapäiväkirjaan. Myös poikkeamat ja poikkeustilanteet kirjataan.

Kunnostuksesta laaditaan loppuraportti, jossa esitetään vähintään:

 kohteen kuvaus

 kunnostusperusteet, luvat ja kunnostuksen tavoitteet,

 näytteenotto,

 kunnostuksen toteutus ja lopputulos,

 hyötykäytetyt maat, sijoitusalueet ja käyttörajoitteet (tarvittaessa),

 jälkiseuranta (tarvittaessa) ja

 johtopäätökset.

Loppuraportissa esitetään myös piirustus kunnostetusta alueesta, kuor- makirjanpito, yhteenveto mittaustuloksista ja laboratorioanalyysitodistuk- set. Kunnostuksen loppuraportti toimitetaan Uudenmaan ELY-keskukseen ja Espoon kaupungin ympäristökeskukseen.

Viranomaisen ratkaisu

Uudenmaan ELY-keskus on tarkastanut Espoon kaupungin ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan puhdistamista Espoon Leppävaarassa Kalkkipellontiellä sijaitsevalla kiinteistöllä 49-51-9901-0 ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin:

Kunnostustavoitteet

1.1. Alueelta on poistettava maa-ainekset, joiden kuparin ja/tai lyijyn ja/tai sinkin pitoisuus ylittää valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvotasot.

1.2. Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mu- kaiset kynnysarvot tai alueelliset taustapitoisuudet ylittävinä pitoi- suuksina muita kuin määräyksessä 1.1. mainittuja haitta-aineita tai muita alueella todettuja haitta-aineita merkittävästi aiemmissa tutki- muksissa todettua korkeampina pitoisuuksina tai laajemmalla alu- eella, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioita näi- den haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mu- kaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo esim. määräyksen 1.1. mukaisen kunnostustavoitteen saavuttami- seksi tai muusta syystä, ei arviointia tarvitse tehdä.

Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan ELY-keskuk- selle ja tiedoksi Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomai- selle.

(9)

1.3. Jos pilaantuneisuuden todetaan jatkuvan naapurikiinteistölle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ELY-keskukselle, Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alueen omistajalle jatkotoimenpiteiden sopimiseksi.

Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset

2. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on otettava maape- ränäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivet- tavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näyt- teet on otettava siten, että maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty.

Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on ana- lysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksis- sa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.

Alueen yleinen hoito ja järjestys

3.1. Kunnostusalue on aidattava ja varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein.

Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaan- tunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kunnostustyön aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä.

3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana.

Välivarastointi ja esikäsittely

4. Kaivettuja haitta-ainepitoisia maa-aineksia voidaan tarvittaessa väli- varastoida ja esikäsitellä kunnostusalueella kunnostuksen aikana.

Välivarastoinnin on oltava mahdollisimman lyhytaikaista ja se on to- teutettava siten, ettei siitä aiheudu maaperän pilaantumista, pilaan- tumattoman ja haitta-ainepitoisen maa-aineksen sekoittumista, hait- ta-ainepitoisen maa-aineksen pölyämistä, haitta-ainepitoisten suo- to-/valumavesien muodostumista tai muuta terveys- tai ympäristö- haittaa. Välivarastoitavat maa-ainekset on peitettävä välivarastoin- nin ajaksi.

(10)

Mikäli välivarastointi toteutetaan päällystämättömällä alueella, on alueen maaperän pintakerroksen haitta-ainepitoisuus selvitettävä edustavalla näytteenotolla välivarastoinnin päätyttyä.

Kaivualueiden jäännöspitoisuudet

5. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen sei- nämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenotto- tiheys on valittava siten, että kaivannon seinämien ja pohjien haitta- aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvite- tyksi. Jokaiselta pilaantuneen maan kaivualueelta on otettava kui- tenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoi- tava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.

Erottava/eristävä rakenne

6. Mikäli kaivantojen reunoille ja/tai pohjiin jää maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvotasot, on haitta-ainepitoiset maa-ainek- set erotettava ja tarvittaessa eristettävä täytöissä käytettävästä maa-aineksesta tarkoitukseen soveltuvalla maarakentamisessa yleisesti käytettävästä materiaalista poikkeavalla materiaalilla.

Tiedot toteutuneista erottavista/eristävistä rakenteista on esitettävä määräyksessä 10.3. edellytetyssä loppuraportista kartta- ja poikki- leikkauskuvineen.

Pilaantuneiden maa-ainesten kuljettaminen

7. Pilaantuneet maa-ainekset on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Pilaan- tuneen maa-aineksen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on oltava mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava jätteen vas- taanottajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekis- teriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten käsittely

8.1. Pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava ominaisuuksiensa mu- kaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsi- teltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväk- sytty kyseisen jätteen käsittely.

8.2. Kunnostuksen vuoksi kaivettuja maa-aineksia, joiden haitta-ainepi- toisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten kyn- nysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä, voidaan hyötykäyttää kunnostuskaivantojen täytössä. Hyötykäyttöä ei kuitenkaan saa tehdä päällystämättömillä alueilla pintamaassa (syvyys 0–0,5 m).

(11)

Hyötykäytettävä maa-aines ei saa sisältää merkittävää määrää jätet- tä eikä hyötykäytöstä saa aiheutua roskaantumista eikä ympäristö- tai terveyshaittaa.

Hyötykäytettävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet ja sijoitus- paikat on dokumentoitava. Selvitys maa-ainesten hyötykäytöstä on liitettävä määräyksessä 10.3. edellytettyyn kunnostuksen loppura- porttiin.

8.3. Kunnostuksen yhteydessä kaivettavat jätejakeet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympä- ristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely.

Pilaantuneen veden käsittely

9. Pilaantuneen maan kaivantoihin kertyvän veden haitta-ainepitoisuu- det on selvitettävä ottamalla vedestä edustavia vesinäytteitä. Näyt- teistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperä- ja vesitutkimuksissa todetut haitta-aineet.

Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla ja toimitetta- va käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Pilaantunut vesi voidaan myös puhdistaa paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivan- toihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä.

Veden käsittelyssä talteenotettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toi- mitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hy- väksytty kyseisen jätteen käsittely. Vaarallisen jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle.

Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi

10.1. Kunnostukseen on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen mää- räyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvon- nasta vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä työn aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ELY-keskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös työn lo- pettamisajankohta.

10.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsit- telypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista.

(12)

10.3. Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kunnos- tustyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kunnostus- alueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenotto- menetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, tiedot maa-aineksen esikättelystä, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, haitta-ainepitoisten maa-aines- ten hyödyntäminen alueella, analyysitulokset puhdistetun maape- rän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä, tiedot mahdollisista erot- tavista/eristävistä rakenteista sekä yhteenveto mahdollisten vesi- näytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto pilaantuneiden maa-ainesten siirtoasiakirjoista.

Raportti on toimitettava Uudenmaan ELY-keskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta.

Päätöksen perustelut

Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaan maaperän ja pohjave- den puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhtey- dessä maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus), jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Valtion valvontaviranomainen tarkas- taa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset alueen puhdistamisesta, puhdistamisen ta- voitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä ja tarkkailusta.

Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille

Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylem- mät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, va- rasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylit- tää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon.

(13)

Kiinteistöllä tehdyissä maaperätutkimuksissa on todettu alueen maape- rässä kohonneita pitoisuuksia arseenia, kuparia, lyijyä, sinkkiä, bentso- (a)pyreeniä, fluoranteenia ja öljyhiilivetyjä.

Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty em. haitta- aineille kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot seuraa- vasti:

Haitta-aine Kynnysarvo

mg/kg

Alempi ohjearvo

mg/kg

Ylempi ohjearvo

mg/kg

Arseeni 5 50 100

Kupari 100 150 200

Lyijy 60 100 150

Sinkki 200 250 400

Bentso(a)pyreeni 0,2 2 15

Fluoranteeni 1 5 15

PAH-summapitoisuus 15 30 100

Öljyhiilivetyjen keskitisleet

(>C10–C21) - 300 1 000

Raskaat öljyjakeet (C21–C40) - 600 2 000

Öljyjakeet (>C10–C40) 300 - -

Päätöksessä on hyväksytty ilmoituksessa esitetyn mukaisesti kunnos- tustavoitteeksi kuparille, lyijylle ja sinkille valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyt ylemmät ohjearvot. Esitetyt kunnostustavoitteet on hyväksytty haitta-aineille, joita on todettu kunnostustavoitteet ylittävinä pitoisuuksina. Kunnostustaso katsotaan riittäväksi ottaen huomioon alueen kaavan mukainen käyttö. (Määräys 1.1.)

Mikäli alueella todetaan kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta- aineita tai alueella aiemmissa tutkimuksissa todettuja haitta-aineita merkittävästi aiempaa todettua suurempina pitoisuuksina tai laajemmalla alueella, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve edellytetty arvioitavaksi näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan näille haitta-aineille kunnostustavoitteet. Uudenmaan ELY-keskus hyväksyy arvioinnin.

Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo esim. määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi. (Määräys 1.2.)

Pilaantuneen alueen jatkumisesta naapurikiinteistölle on edellytetty ilmoi- tettavaksi, jotta voidaan tehdä harkinta mahdollisista jatkotoimenpiteistä.

(Määräys 1.3.)

Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään mm. tarvittava kaivu- syvyys sekä kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet. Käsitte- lyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi

(14)

siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-ai- neseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset, tavano- maiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset ja eri käsittelypaik- koihin toimitettavat maa-ainekset. Kunnostuksessa voidaan käyttää hy- väksi aiempien tutkimusten tuloksia. (Määräys 2.)

Kunnostettava alue on edellytetty aidattavaksi ja merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kunnostusalueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisäl- tävät kuormat on edellytetty peitettäviksi ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa- aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 7.)

Päätöksessä on hyväksytty kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten välivarastointi ja esikäsittely siten, ettei siitä aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. (Määräys 4.)

Jäännöspitoisuusnäytteenotolla varmistetaan kaivutyön jälkeen maape- rään mahdollisesti jäävien haitta-aineiden pitoisuudet. (Määräys 5.) Mikäli kaivantojen reunoille ja/tai pohjiin jää maa-ainesta, jonka haitta- ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvotasot, on maa-ainekset edellytetty erotettavaksi ja tarvittaessa eristettäväksi täytöissä käytettävistä maa-aineksista tarkoitukseen soveltuvalla maarakentamisesta yleisesti käytettävästä materiaalista poikkeavalla materiaalilla. Erottamisella/eristämisellä varmistetaan, että haitta-ainepitoiset maa-ainekset havaitaan alueella mahdollisesti myöhemmin tehtävien kaivutöiden yhteydessä ja että haitta-ainepitoiset maa-ainekset ja pilaantumattomat täyttömaat eivät sekoitu keskenään eikä haitta-ainepitoisista maa-aineksista kulkeudu haitta-aineita pilaantu- mattomiin täyttömaihin. (Määräys 6.)

Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaan jätteen haltijan on laadittava siirtoasiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on annettava jätteen vastaanottajalle. Siir- toasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 7.) Jätelain (646/2011) 29 §:n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. (Määrä- ys 7.)

Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä kyseisiä maa-aineksia. Kaatopaikalle toimitettavien pilaantuneiden maa-ainesten

(15)

kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan kaatopaikoista annetun asetuksen 331/2013 mukaisesti. (Määräys 8.1.)

Päätöksessä on hyväksytty kunnostuksen vuoksi kaivettavien, haitta-ai- nepitoisuudeltaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvotason ja alemman ohjearvotason välissä olevan maa-aineksen hyötykäyttö kunnostuskaivantojen täytössä. Hyötykäyttö on hyväksytty ilmoitusasiakirjoissa esitetyn mukaisesti, jolloin maa-ainesta ei saa hyötykäyttää pintamaassa (syvyys 0–0,5 m). (Määräys 8.2.)

Mikäli hyötykäytettävä maa-aines sisältää merkittävän määrän jätettä, ko.

maa-aines luokitellaan jätteeksi. Uudenmaan ELY-keskus ei ole toimival- tainen viranomainen päättämään jätteen hyötykäytöstä kaivantojen täy- töissä. (Määräys 8.2.)

Maaperän kunnostustoimien yhteydessä kaivettavat jätejakeet on edellytetty toimitettavaksi hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi asianmu- kaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 8.3.)

Jätelain (646/2011) 8 § edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajärjes- tyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudelleen- käyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. (Määräykset 8.1.–

8.3.)

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 9.)

Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomais- valvonnan kannalta. (Määräys 10.1.)

Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen virano- maisvalvonnan kannalta. (Määräykset 10.2. ja 10.3.)

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 16, 17, 84, 85, 133, 136, 190, 191 § Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §

Jätelaki (646/2011) 6, 8, 13, 15, 29, 121, 122 §

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 11, 24 §

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018)

(16)

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Tämän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 880 €.

Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 € kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän pää- töksen käsittelyyn kului 16 tuntia.

Valvonnan maksullisuus

Ympäristönsuojelulain 205 §:n mukaan ELY-keskus voi periä maksun valvontatoimista, jotka ovat tarpeen 136 §:n 2 momentissa tarkoitetun päätöksen noudattamisen varmistamiseksi. Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon.

Päätöksen voimassaolo

Tämä päätös on voimassa toistaiseksi.

Päätöksestä tiedottaminen Päätös

Espoon kaupunki (sähköisesti)

Tiedoksi

Espoon kaupunki / Virpi Nikulainen (sähköisesti)

Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

Vahanen Environment Oy / Riitta Alanko, Aleksi Määttä (sähköisesti)

Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla

Uudenmaan ELY-keskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Es- poon kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain (527/2014) 85 §:n mukaisesti.

Tietojärjestelmään merkitseminen

Alueen maaperää koskevat tiedot päivitetään valtakunnalliseen Maape- rän tilan tietojärjestelmään.

(17)

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä 3.

Hyväksyntä

Tämä päätös on hyväksytty sähköisesti. Päätöksen on esitellyt ylitarkastaja Elina Kerko ja ratkaissut ylitarkastaja Vesa Suominen.

Liitteet

Liite 1. Kunnostettavan alueen sijainti Liite 2. Tutkimuspisteiden sijainti Liite 3. Valitusosoitus

(18)

Ratkaisija Suominen Vesa 27.11.2019 08:47 Esittelijä Kerko Elina 27.11.2019 08:45

(19)

0,25

0,5 0

1:

0,5 km ETRS-TM35FIN

Lähde: Maanmittauslaitos

10 000

(20)

(21)

Valitusviranomainen

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella.

Valitusaika

Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäi- vä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seu- raavana arkipäivänä.

Valituksen sisältö

Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa

- päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan.

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatija- na on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava.

Valituksen liitteet

Valituskirjelmään on liitettävä

- ELY-keskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle

- asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille

Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana.

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 260 Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204

65101 Vaasa

Puhelin 029 56 42611 Telekopio 029 56 42760

Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi

Kirjaamo on auki maanantaista perjantaihin kello 8.00 - 16.15