Kunnostettavan alueen kuvaus Toimintahistoria ja tuleva käyttö

Päätös UUDELY/9698/2017

28.6.2019 Annettu julkipanon jälkeen

UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin 0295 021 000

http://www.ely-keskus.fi/uusimaa

PL 36

00521 HELSINKI

Asia

Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen hyväksynnästä.

Ilmoituksen tekijän nimi

Pirkanmaan ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen Keskitetyt ympäristöpalvelut –yksikkö

Villimiehenkatu 2 B 53100 Lappeenranta

ESKO-kohde 01900-17-1306

Kunnostettava alue

Sijainti Malakiaksentie 1,01900 Nurmijärvi Kiinteistötunnus 543-402-22-98

Omistaja ---

Asian vireilletulo

Kohdealueen naapurikiinteistöllä (543-402-22-71) havaittiin elokuussa 2017 pysäköintialueen maarakennustöiden yhteydessä öljyhiillivedyillä pilaantunutta maata. Öljyn todennäköiseksi päästölähteeksi arvioitiin kohdekiinteistöllä (RN:o 543-402-22-98 NUORELA) sijainnut vanha farmarisäiliö.

Uudenmaan Ympäristötekniikka Oy on tehnyt kohteella maaperän pilaantuneisuustutkimuksen 24.10.2017. Kohteen maaperässä todettiin tutkimuksissa kohonneita öljyhiilivetypitoisuuksia. Pitoisuudet ylittivät paikoin Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 alemmat ohjearvot.

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukainen ilmoitus pilaantu- neen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan ELY-keskuksel- le 11.6.2019.

Kunnostettavan alueen kuvaus

Toimintahistoria ja tuleva käyttö

Kiinteistöllä sijaitsee asuintalo, vanha navetta ja liiteri. Kiinteistöllä on harjoitettu maanviljelyä, jonka yhteydessä on hankittu 1960-luvun alussa

polttoöljysäiliö traktorin tankkausta varten. Polttoöljysäiliö on ollut käytössä 1960-luvulta vuoteen 2000, jonka aikana vahinko oletetaan tapahtuneen. Vanha navetta on tarkoitus kunnostaa varastoksi ja toimitiloiksi. Asuintalo säilyy asuinkäytössä.

Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne

Kohde sijaitsee Nurmijärven kirkonkylässä osoitteessa Malakiaksentie 1.

Alueen sijainti on esitetty liitteen 1 kartalla.

Kohde rajautuu länsi- ja luoteispuolella paikoin kapeaan kirkkopuistoon.

Itäpuolella kohde rajautuu Malakiaksentiehen ja kaakossa ja etelässä asuinkiinteistöihin. Luoteessa sijaitsee seurakuntakeskus sekä kirkko.

Kunnostettavalla alueella on voimassa oleva asemakaava, johon kiinteistö on merkitty merkinnällä AO1/s, Erillispientalojen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään.

Alueen maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteet

Geologian tutkimuskeskuksen maankamara karttapalvelun perusteella alueen maaperä on kalliomaata. Maaperän pilaantuneisuustutkimuksen yhteydessä alueen maaperä todettiin pintahumuskerroksen alla olevan hiekkaa tai soraa sekä silttimoreenia ja lohkareita. Tutkimukset ulotettiin syvimmillään 1,3 metrin syvyyteen maanpinnasta.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue Valkoja (0154301, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue) sijaitsee noin 2,8 kilometrin etäisyydellä kohteesta koilliseen.

Lähin pintavesistö on lampi, joka sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä kohteesta lounaassa.

Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat

K. Jalava, Maaperän tutkimusraportti, Malakiaksentie 1 Nurmijärvi, Uudenmaan Ympäristötekniikka Oy, 23.2.2018

Maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuuden kunnostussuunnitelma, ESKO-kohde 01900-17-1306, Malakiaksentie 1, Nurmijärvi, Pirkanmaan ELY-keskus, Sitowise Oy, 24.5.2019

Alueella tehdyt maaperätutkimukset

Kiinteistön alueella tehtiin haitta-ainetutkimus lokakuussa 2017.

Tutkimuspisteiden sijainnit on esitetty liitteen 2 kartalla.

Maaperän tutkimustyö suoritettiin kaivinkonekalustolla. Tutkimuspisteet sijoitettiin pääasiassa kiinteistöllä sijainneen maanpäällisen polttoöljysäiliön alueelle kiinteistön pohjoisrajalle. Säiliö on puhdistettu

Öljykolmio Oy:n toimesta 5.9.2017. Puhdistettu teräsrakenteinen säiliö on poistettu asianmukaiseen loppusijoitukseen.

Säiliöalueelle kaivettiin neljä koekuoppaa, joista otettiin yhteensä 11 maanäytettä. Koekuopat ulotettiin keskimäärin metrin (1-1,3 m) syvyyteen. Maaperä koostui hiekasta ja silttisestä moreenimaasta.

Maanäytteitä otettiin maalajikerroksien mukaisesti enintään metrin kerrospaksuuksilta. Tutkimuspisteet haisivat aistinvaraisesti polttoöljylle.

Tutkimuspisteen UYT4 näytteestä 0-1 metriä todettiin PetroFlag- kenttämittarilla öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuus 68 ppm. Kaksi näytettä toimitettiin laboratorioon öljyhiilivety pitoisuuksien määritystä varten.

Laboratorioon lähetetyissä näytteissä todettiin tutkimuspisteessä UYT1 näytteessä 0,3-0,6 m Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 alemman ohjearvon ylittävä keksitisleiden C10-C21 pitoisuus 1000 mg/kg (summapitoisuus C10-C40 1100 mg/kg). Tutkimuspisteessä UYT2 todettiin näytteessä 0,8-1,1 m Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 ylemmän ohjearvon ylittävä keskitisleiden C10-C21 pitoisuus 1800 mg/kg (summapitoisuus C10-C40 1900 mg/kg).

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Kiinteistölle on laadittu valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen perusarviointi.

Arvioinnissa on huomioitu alueen käyttö ja sen ympäristöolosuhteet sekä öljyhiilivetyjen ominaisuudet. Arvioinnin perusteella maaperä tulee kunnostaa ympäristö- ja terveyshaittojen poistamiseksi.

Esitetty kunnostussuunnitelma

Kunnostusmenetelmä, -tavoite ja kunnostuksen toteuttaminen

Pilaantuneen maaperän puhdistaminen tehdään massanvaihdolla. Kun- nostuksen tavoitetasoksi esitetään syvyydellä 0-1 metriä maanpinnasta Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisia kynnysarvoja ja 1 metrin alapuolella maanpinnasta Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisia alempia ohjearvoja. Kaivutöitä valvoo ympäristötekninen valvoja, joka on paikalla, kun kohteelle rajatulla pilaantuneiden maiden alueella tehdään kaivutöitä.

Massanvaihtoalueen pinta-ala on noin 150 m2 ja pilaantuneisuus arvioidaan ulottuvan maksimissaan noin 1,5 metrin syvyyteen. Pilaantu- neen maa-aineksen määräksi arvioidaan noin 225 m³itd.

Kaivettu maa-aines lajitellaan sen pilaantuneisuuden ja jätteisyyden perusteella. Öljyhiilivetypitoisuudet määritetään kenttätesteillä ja kaivujen riittävyys varmennetaan laboratorioanalyyseillä.

Pilaantuneen maa-alueen kunnostus aloitetaan alustavan aikataulun mukaan kesällä 2019 ja kunnostuksen arvioitu kesto on 4-5 työpäivää.

Työn aikainen näytteenotto

Massanvaihdon yhteydessä poistettavien maiden öljyhiilivetypitoisuuksia mitataan tarvittaessa kenttätestillä (Petroflag) ja tarpeen mukaan myös haihtuvat yhdisteet PID-kenttämittarilla. Kaivua ohjaavista näytteistä vähintään yksi näyte jokaista 150 m³ kaivumassaerää kohti analysoidaan laboratoriossa. Analyyseissä käytetään akkreditoitua laboratoriota.

Maa-ainesten ja jätteiden käsittely

Maa-aines ja jätteet erotellaan kaivuvaiheessa ympäristöteknisen valvojan ohjeiden mukaisesti vähintään seuraavasti:

- pilaantumaton maa-aines (pitoisuus alle kynnysarvon), joka on tarkoitus hyödyntää mahdollisuuksien mukaan kaivannon täyttötyössä

- kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävä maa-aines (pitoisuus alle alemman ohjearvon, mutta yli kynnysarvon), joka on tarkoitus hyödyntää mahdollisuuksien mukaan syvemmissä täyttötöissä (1 metrin syvyyden jälkeen)

- alemman ohjearvon ylittävä maa-aines, joka toimitetaan vastaanottopaikkaan, jolla on voi- massa oleva ympäristölupa ottaa vastaan kyseistä maa-ainesta

- ylemmän ohjearvon ylittävä maa-aines, joka toimitetaan vastaanottopaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa ottaa vastaan kyseistä maa-ainesta

Tutkimuksissa ei todettu jätteitä. Kaivutöiden aikana esiin tulevat jätteet erotellaan ja toimitetaan vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa kyseisiä materiaaleja vastaan.

Kaivettu, pilaantumaton maa-aines sekä kunnostustavoitteet alittava maa-aines, mikäli niitä esiintyy, hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan täyttötöissä. Käyttökelpoiseksi todettu maa-aines läjitetään kiinteistölle kunnostusalueen läheisyyteen, valvojan osoittamaan paikkaan.

Maa-ainesten kuljetus ja varastointi

Pilaantuneen maan ja jätteen kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi.

Kuormat varustetaan asianmukaisella siirtoasiakirjalla. Massojen kuljetukseen käytettävien kuorma-autojen renkaat puhdistetaan tarvittaessa pesemällä tai esim. murskepatjalla ajamalla ennen kuin ajoneuvot poistuvat alueelta (mikäli liikennöintiä pilaantuneen maan yli on välttämätöntä tehdä tai ajoneuvojen renkaisiin tarttuu poikkeuksellisen paljon maa-ainesta). Tarvittaessa lähialueen katuja puhdistetaan harjakoneella.

Kaivettuja materiaaleja ei lähtökohtaisesti välivarastoida kohteessa pitkiä aikoja, vaan ne kuljetetaan mahdollisuuksien mukaan viipymättä valittuun luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai massat pitoisuuden niin salliessa käytetään uudelleen kohteessa.

Hetkellinen välivarastointi toteutetaan pääsääntöisesti asfaltoidulla, pilaantuneella, kunnostamattomalla alueella tai jos välivarastointia tehdään pilaantumattomalla alueella, varmistetaan maaperän puhtaus näytteenotolla välivarastoinnin jälkeen.

Kunnostustavoitteet ylittävä ja täyttöihin kelpaamaton maa-aines kuljetetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan.

Kaivantovesien käsittely

Tutkimuksissa ei todettu vettä. Mikäli kaivantoon kertyy vettä, tutkitaan vedenlaatu näytteenotolla. Näytteestä analysoidaan öljyhiilivetyjen pitoisuudet C10-C40. Kaivantoihin kertynyt vesi poistetaan imuautolla tai pumppaamalla vesi viemäriin Nurmijärven kunnan veden luvalla tai maastoon ympäristöviranomaisen luvalla (Uudenmaan ELY-keskus).

Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Työmaa-alue aidataan ulkopuolisten pääsyn estämiseksi sekä työmaa- alue merkitään selvästi. Sääolosuhteet, kuten voimakas tuuli ja voimakas sade huomioidaan kunnostustyössä ja tarvittaessa työt keskeytetään.

Tarvittaessa kasalla olevia maa-aineksia kastellaan tai pidetään peitettyinä pölyämisen estämiseksi.

Alueella työskentelevillä sekä vierailevilla tulee olla asianmukaiset suojavarusteet (vähintään kypärä, huomioliivi ja turvakengät). Alueilla, joilla hetkellisesti välivarastoidaan pilaantunutta maa-ainesta ja jätteitä, huolehditaan siitä, ettei pilaantumaton maaperä pilaannu varastoinnin seurauksena.

Avoinna olevan kaivannon pinta-ala tulee pitää mahdollisimman pienenä ja kunnostuskaivantoa tulee täyttää mahdollisimman pian kunnostustavoitteiden täyttävien jäännöspitoisuusnäytteiden tulosten saamisen jälkeen. Kohteessa voidaan tarvittaessa käyttää PID- kenttämittaria haihtuvien yhdisteiden kokonaispitoisuuden toteamiseksi.

Mikäli kokonaispitoisuus työskentelyalueen ilmassa nousee yli 20 ppm:n käytetään kohteeseen soveltuvaa hengityssuojainta.

Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin

Mikäli kunnostussuunnitelmassa, kunnostuksen toteuttamisessa tai laajuudessa esiintyy kunnostuksen aikana muutostarvetta valvoja ottaa välittömästi yhteyttä lupaviranomaisiin ja kunnostuksesta vastaavaan.

Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi

Tilaaja ilmoittaa kunnostustoimenpiteiden aloittamisesta viranomaisille ja muille asianosaisille tahoille laatimallaan tiedotteella vähintään viikkoa ennen töiden aloittamista. Ilmoituksessa esitetään kunnostuksen aikataulu sekä kunnostuksen eri osapuolien yhteystiedot.

Työmaan ympäristötekninen valvoja pitää kunnostustyön aikana kirjaa kaikesta työmaalta pois kuljetettavasta massoista sekä massojen määrästä, alkuperästä, pitoisuuksista, sijoituspaikoista sekä ajankohdasta. Työmaan valvoja kirjaa näytteenottohavainnot vähintään maalaji/materiaali, haju, väri, näytteenottoajankohta, mittaustulokset sekä dokumentoi näytteenottopisteet karttapohjalle ja mittaa näytepisteiden sijainnit kiinteisiin pisteisiin. Erikoiset havainnot ja poikkeamat suunnitelmista sekä syyt poikkeamista kirjataan ylös.

Kunnostustöiden päätyttyä tiedot työstä kootaan raporttiin, jonka kunnostuksesta vastaava toimittaa hyväksyttäväksi valvovalle ympäristöviranomaiselle sekä tiedoksi Nurmijärven kunnan ympäris- tönsuojeluviranomaiselle. Raportissa noudatetaan soveltuvin osin Suomen ympäristökeskuksen Ympäristöopasta 2010 (Pilaantuneen maa-alueen kunnostuksen loppuraportti).

Viranomaisen ratkaisu

Uudenmaan ELY-keskus on tarkastanut Pirkanmaan ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen Keskitetyt ympäristöpalvelut–

yksikön ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan puhdistamista Nurmijärvellä osoitteessa Malakiaksentie 1 sijaitsevalla kiinteistöllä 543- 402-22-98 ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin:

Kunnostustavoitteet

1.1. Kunnostettavalta alueelta on poistettava pintamaan osalta (0-1 m) maa-ainekset, joiden öljyhiilivetyjen (>C₁₀–C₄₀) pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyt kynnysarvot.

Pohjamaan osalta (yli 1 m syvyydellä maanpinnasta) on poistettava maa-ainekset, joiden öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C₁₀–C₂₀) ja/tai raskaiden öljyjakeiden (>C₂₁–C₄₀) pitoisuudet ylittävät valtioneuvos- ton asetuksessa 214/2007 säädetyt alemmat ohjearvot.

1.2. Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mu- kaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuk- sina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maa- perän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-ai- neiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta esim. kunnos-

tustavoitteiden saavuttamiseksi tai rakentamisen vuoksi, ei arvioin- tia tarvitse tehdä.

Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan ELY-keskuk- selle ja tiedoksi Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomai- selle.

1.3. Jos pilaantuneisuuden todetaan jatkuvan naapurikiinteistölle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ELY-keskukselle, Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alueen maanomistajalle jatkotoimenpiteiden sopimiseksi.

Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset

2. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on otettava maape- ränäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivet- tavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näyt- teet on otettava siten, että maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty.

Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on ana- lysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuk- sissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.

Alueen yleinen hoito ja järjestys

3.1. Kunnostusalue on aidattava ja varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein.

Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaan- tunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kunnostustyön aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä.

3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen sekä mahdollisen välivarastoin- nin aikana.

Välivarastointi

4. Kaivettuja haitta-ainepitoisia maa-aineksia voidaan tarvittaessa välivarastoida kunnostusalueella kunnostuksen aikana. Välivaras- toinnin on oltava mahdollisimman lyhytaikaista ja se on toteutettava

siten, ettei siitä aiheudu maaperän pilaantumista, pilaantumattoman ja haitta-ainepitoisen maa-aineksen sekoittumista, haitta-ainepitoi- sen maa-aineksen pölyämistä, haitta-ainepitoisten suoto-/valuma- vesien muodostumista tai muuta terveys- tai ympäristöhaittaa.

Välivarastoitavat maa-ainekset on peitettävä välivarastoinnin ajaksi.

Kaivualueiden jäännöspitoisuudet

5. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen sei- nämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenotto- tiheys on valittava siten, että kaivannon seinämien ja pohjien haitta- aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvite- tyksi. Jokaiselta pilaantuneen maan kaivualueelta on otettava kui- tenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoi- tava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.

Pilaantuneiden maa-ainesten kuljettaminen

6. Pilaantuneet maa-ainekset on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Pilaan- tuneen maa-aineksen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on oltava mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava jätteen vas- taanottajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekis- teriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten ja jätteiden käsittely

7.1. Pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava ominaisuuksiensa mu- kaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsi- teltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväk- sytty kyseisen jätteen käsittely.

7.2. Kunnostusalueella kaivantojen täytöissä yli metrin syvyydellä maanpinnasta saa hyödyntää kunnostusalueelta kaivettuja maa- aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä.

Hyödynnettyjen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat on dokumentoitava. Selvitys maa-ainesten hyötykäytöstä on liitettävä määräyksessä 9.3. edellytettyyn kunnostuksen loppuraporttiin.

7.3. Kunnostuksen yhteydessä mahdollisesti kaivettavat jätejakeet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyö- dynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanotto- paikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely.

Pilaantuneen veden käsittely

8. Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvän veden haitta-ainepitoisuudet on selvitettävä ottamalla vedestä edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet.

Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla ja toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Pilaantunut vesi voidaan myös puhdistaa paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on vedenviemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä.

Veden käsittelyssä talteenotettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Vaarallisen jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle.

Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi

9.1. Kaivutyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyk- sien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä työn aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ELY-keskukselle ja Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös työn lopettamisajankohta.

9.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsit- telypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista.

9.3. Kaivutyöstä on tehtävä raportti, jossa on esitettävä haitta-ainepi- toisten maa-ainesten kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikai- sista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, analyysitulokset maaperän haitta-aineiden jään- nöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuk- sessa esitettyinä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto pilaantuneiden maa-ainesten siirtoasiakirjoista.

Raportti on toimitettava Uudenmaan ELY-keskukselle ja Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta.

Päätöksen perustelut

Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaan maaperän ja pohjave- den puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhtey- dessä maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toi- mitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus), jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Valtion valvontaviranomainen tarkas- taa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annet- tava tarvittavat määräykset alueen puhdistamisesta, puhdistamisen ta- voitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä ja tarkkailusta.

Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille

Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistus- tarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylem- mät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, va- rasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylit- tää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alem- man ohjearvon.

Kiinteistöillä tehdyissä maaperätutkimuksissa on todettu alueen maape- rässä kohonneita pitoisuuksia öljyhiilivetyjä. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty em. haitta-aineille kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot seuraavasti:

Haitta-aine Kynnysarvo

mg/kg

Alempi ohjearvo

mg/kg

Ylempi ohjearvo

mg/kg Öljyhiilivetyjen keskitisleet

(>C10–C21) - 300 1 000

Raskaat öljyjakeet (C21–C40) - 600 2 000

Öljyjakeet (>C10–C40) 300 - -

Päätöksessä on hyväksytty maaperän kunnostustavoitteeksi ilmoituksessa esitetty valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen

alempi ohjearvotaso öljyhiilivedyille kuitenkin siten, että pintamaan (0- 1m) kunnostustaso on kynnysarvotaso. Kunnostustasot on katsottu riittäviksi huomioiden riskinarvio ja alueen käyttötarkoitus. (Määräys 1.1.) Mikäli alueella todetaan kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden ylittä- vinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve edellytetty arvioitavaksi näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mu- kaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan ELY-keskus hyväksyy arvioinnin. Arvi- ointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapa- uksessa poistetaan alueelta jo esim. määräyksen 1.1. mukaisten kunnos- tustavoitteiden saavuttamiseksi tai muusta syystä. (Määräys 1.2.)

Pilaantuneen alueen jatkumisesta naapurikiinteistöille on edellytetty il- moitettavaksi, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä.

(Määräys 1.3.)

Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään mm. tarvittava kaivu- syvyys sekä kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet. Käsitte- lyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-ai- neseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset, tavano- maiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset sekä kohon- neita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset ja eri käsittelypaik- koihin toimitettavat maa-ainekset. (Määräys 2.)

Kunnostettava alue on edellytetty aidattavaksi sekä merkittäväksi kylteil- lä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiatto- mien pääsy kunnostusalueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta si- sältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa- aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 6.)

Päätöksessä on hyväksytty kaivettujen pilaantuneiden maa-ainesten välivarastointi siten, ettei siitä aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa.

(Määräys 4.)

Jäännöspitoisuusnäytteenotolla varmistetaan kaivutyön jälkeen maape- rään mahdollisesti jäävien haitta-aineiden pitoisuudet. (Määräys 5.) Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaan jätteen haltijan on laadittava siirto- asiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirja on oltava muka- na jätteen siirron aikana ja se on annettava jätteen vastaanottajalle. Siir- toasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 6.)

Jätelain (646/2011) 29 §:n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. (Määrä- ys 6.)

Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi vastaanot- topaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä kyseisiä maa-aineksia. Kaatopaikalle toimitettavien pilaantuneiden maa-ainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan kaatopaikoista annetun asetuksen 331/2013 mukaisesti. (Määräys 7.1.)

Päätöksessä on hyväksytty kunnostusalueelta kaivettujen, haitta- ainepitoisuudeltaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä olevien maa-ainesten hyötykäyttö kaivantojen täytössä. Kaivantojen täytöissä hyötykäytetyistä maa-aineksista ei saa aiheutua ympäristö- tai terveyshaittaa tai -vaaraa.

Päätöksessä on edellytetty täytöissä hyötykäytettävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien ja sijoituskohteiden dokumentointia, jotta maa- ainekset voidaan huomioida asianmukaisesti tulevien kaivutöiden yhteydessä. (Määräys 7.2.)

Maaperän kunnostustöiden yhteydessä kaivettavat jätejakeet on edelly- tetty toimitettavaksi hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi asianmukai- sen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 7.3.)

Jätelain (646/2011) 8 § edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mahdolli- suuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajärjes- tyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudelleen- käyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. (Määräykset 7.1, 7.2 ja 7.3.)

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa tervey- delle tai ympäristölle. (Määräys 8.)

Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomais- valvonnan kannalta. (Määräys 9.1.)

Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen virano- maisvalvonnan kannalta. (Määräykset 9.2. ja 9.3.)

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 84, 85, 133, 136, 190, 191 § Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §

Jätelaki (646/2011) 6, 8, 13, 15, 29, 121, 122 §

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 11, 24 §

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustar- peen arvioinnista (214/2007)

Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisis- ta suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018)

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Tämän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 660 €.

Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liiken- ne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 € kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 12 tuntia.

Valvonnan maksullisuus

Ympäristönsuojelulain 205 §:n mukaan ELY-keskus voi periä maksun valvontatoimista, jotka ovat tarpeen 136 §:n 2 momentissa tarkoitetun päätöksen noudattamisen varmistamiseksi. Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksul- lisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018) ja sen liitteenä ole- vaan maksutaulukkoon.

Päätöksen voimassaolo

Tämä päätös on voimassa toistaiseksi.

Päätöksestä tiedottaminen Päätös

Pirkamaan Ely-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat-vastuualue/

Keskitetyt ympäristöpalvelut-yksikkö

Tiedoksi

Kiinteistön (543-402-22-98) omistaja Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (sähköisesti) Sitowise Oy (sähköisesti)

Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla

Uudenmaan ELY-keskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Nurmijärven kunnan ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain (527/2014) 85 §:n mukaisesti.

Tietojärjestelmään merkitseminen

Alueen maaperää koskevat tiedot päivitetään valtakunnalliseen Maape- rän tilan tietojärjestelmään.

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oi- keuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joi- den oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä 3.

Hyväksyntä

Tämä päätös on hyväksytty sähköisesti. Päätöksen on esitellyt ylitarkastaja Teija Tohmo ja ratkaissut ylitarkastaja Elina Kerko.

Liitteet

Hyväksyjä Kerko Elina 28.06.2019 13:25 Esittelijä Tohmo Teija 28.06.2019 13:25

Valitusviranomainen

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muu- tosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella.

Valitusaika

Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäi- vä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seu- raavana arkipäivänä.

Valituksen sisältö

Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa

- päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan.

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatija- na on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava.

Valituksen liitteet

Valituskirjelmään on liitettävä

- ELY-keskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle

- asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille

Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana.

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 250 €. Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204

65101 Vaasa

Puhelin 029 56 42611 Telekopio 029 56 42760

Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi

Kirjaamo on auki maanantaista perjantaihin kello 8.00 - 16.15