Kunnostettavan alueen kuvaus Toimintahistoria

29.03.2018 Annettu julkipanon jälkeen

UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin 0295 021 000

http://www.ely-keskus.fi/uusimaa

PL 36

00521 HELSINKI

Asia

Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen hyväksynnästä.

Ilmoituksen tekijän nimi

Sumakki Oy Laurinkatu 51 08100 Lohja

Kunnostettava alue

Sijainti Lohjan kaupunki, Virkkala Lappersintie 1229

Kiinteistötunnus 444-415-2-13

Omistaja Sumakki Oy

Asian vireilletulo

Kiinteistöllä sijaitsee toiminnassa oleva Nesteen Truck-asema. Neste Markkinointi Oy on rakennuttamassa kiinteistölle uuden Neste Express- jakeluaseman. Rakennettavilla alueilla on todettu maaperässä kohonnei- ta pitoisuuksia bensiini- ja öljyhiilivetyjä. Riskinarvioinnin perusteella alu- eella ei ole kunnostamistarvetta, mutta rakennustöiden vuoksi tullaan kai- vamaan maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneu- voston asetuksessa 214/2007 säädetyt alemmat ohjearvotasot.

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukainen ilmoitus pilaan- tuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (myöhemmin Uudenmaan ELY-keskus) 20.2.2018.

Kunnostettavan alueen kuvaus Toimintahistoria

Neste Truck-asema aloitti toimintansa vuonna 2000. Viereisellä kiinteis- töllä RN:o 444-415-1-457 on harjoitettu polttoaineiden jakelutoimintaa useiden vuosikymmenten ajan. Nykyisin naapurikiinteistöllä toimii St1- jakeluasema (entinen Esso). Neste Truck-aseman alueella todetut haitta- aineet ovat todennäköisesti pääosin peräisin viereisellä kiinteistöllä har- joitetusta polttoaineen jakelutoiminnasta. Mahdollinen haitta-aineiden

lähde on vanha säiliöalue, joka sijaitsi kiinteistöjen rajalla. Säiliöalue on purettu ja sitä on kunnostettu vuonna 1997. Lisäksi maaperän kunnostus- toimenpiteitä tehtiin vuonna 2000 kiinteistöillä RN:ot 444-415-2-13 ja 444-415-1-457 sekä vuonna 2006 kiinteistöllä RN:o 444-415-1-457.

Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne

Kiinteistö sijaitsee Lohjan Virkkalassa osoitteessa Lappersintie 1229 (Liite 1.).

Kiinteistön länsipuolella sijaitsee St1-jakeluasema ja kahvio. Hankonie- mentie kulkee kiinteistön pohjoisreunalla ja Lappersintie eteläreunalla.

Muutoin alueen ympärillä on peltoa sekä metsää. Alueen välittömässä läheisyydessä ei ole asuintaloja eikä muita rakennuksia.

Kiinteistö on merkitty taajamaosayleiskaavassa (OYK006) kaupallisten palveluiden ja työpaikkojen alueeksi (kaavamerkintä PKT2). Lisäksi alu- eella on polttonesteiden jakeluasema -merkintä (pj).

Alueen maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteet

Maanpinta kiinteistöllä on asfaltoitu. Maaperä koostuu 1–4 metriä pak- susta täyttömaakerroksesta (hiekka, sora). Täyttömaan alla on maape- rätutkimuksissa todettu 4–5 metrin syvyydelle sekalaisia hiekka-, siltti- ja savikerroksia. Tämän syvemmälle tutkimukset eivät ole ulottuneet.

Maanpinnantaso kiinteistöllä on + 50 – + 51 m mpy. Maanpinta nousee koilliseen ja luoteeseen sekä laskee kaakkoon–länteen.

Kiinteistö ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Kirkniemen pohjavesi- alue (0142852) sijaitsee noin 4,0 kilometriä kiinteistöstä luoteeseen ja Lohjanharjun pohjavesialue (0142851A) noin 4,3 kilometriä koilliseen.

Maaperätutkimusten yhteydessä todettiin kosteaa tai märkää maata noin 3–4 metrin syvyydellä maanpinnasta. Pohja-/orsiveden virtaussuunnan arvioidaan oleva tutkimuksen ja karttatarkastelun perusteella etelän ja idän välillä. Vuonna 2000 Neste Truck-aseman rakentamisen yhteydessä tehdyissä tutkimuksissa todettiin säiliöalueelta otetussa vesinäytteessä bentseenipitoisuus 2,9 μg/l.

Polttoaineen jakelualueilla ja säiliöiden täyttöön liittyvillä alueilla huleve- det on viemäröity hiekan- ja öljynerottimen kautta avo-ojaan. Muilla asfal- toiduilla alueilla hulevedet kulkeutuvat alueen reunoille.

Lähin pintavesistö on Lohjanjärvi, joka sijaitsee noin 1,2 kilometrin etäi- syydellä luoteessa.

Aikaisemmat päätökset

Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 491/16.9.2000 (dnro 0100y0142-18), joka koski pilaantuneen maaperän puhdistamista Neste Truck-aseman rakennustöiden yhteydessä.

Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat

- Neste Markkinointi Oy, Neste EXP Lohja Virkkala (as.no 816), Lapper- sintie 1229, Maaperän pilaantuneisuustutkimus. FCG Suunnittelu ja tekniikka, 20.2.2018.

- Sumakki Oy/ Neste Markkinointi Oy, Neste EXP Lohja Virkkala (as.no 816), Lappersintie 1229, Haitta-ainepitoisten maa-ainesten kaivusuunni- telma. FCG Suunnittelu ja tekniikka, 20.2.2018.

Maaperätutkimukset vuonna 2017

Kiinteistöllä tehtiin maaperätutkimuksia 26.6.2017 ja 31.8.2017. Tutki- musten tarkoituksena oli selvittää uuden rakennettavan jakeluaseman alueen mahdollinen maaperän pilaantuneisuus. Tutkimuksissa otettiin 14 kairapisteestä yhteensä 72 maanäytettä (FCG1–FCG14). Näytepisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 2.

Kaikista näytteistä tehtiin aistinvaraiset havainnot ja tutkittiin haihtuvien hiilivetyjen esiintymistä PID-mittarilla. Laboratoriossa analysoitiin 17 näytteestä bensiinijakeiden (C₅–C₁₀), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C₁₀– C₂₁), raskaiden öljyjakeiden (>C₂₁–C₄₀), BTEX-yhdisteinen (bentseeni, to- lueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit) ja oxygenaattien pitoisuudet. Lisäksi yhdestä näytteestä analysoitiin VOC-yhdisteiden (sisältäen klooratut yh- disteet) pitoisuudet.

Näytteessä FCG1/2,0–3,0 m todettiin valtioneuvoston asetuksen 214/

2007 mukaisen alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus bentseeniä (0,2 mg/kg) ja kynnysarvon ylittävä TEX-yhdisteiden pitoisuus (4,48 mg/kg).

Näytteessä FCG5/2,0–2,5 m todettiin alemman ohjearvon ylittävä pitoi- suus bentseeniä (0,24 mg/kg) ja kynnysarvon ylittävä TEX-yhdisteiden pitoisuus (4,3 mg/kg).

Näytteessä FCG8/3,0–3,5 m todettiin alemman ohjearvon ylittävä pitoi- suus öljyhiilivetyjen keskitisleitä (930 mg/kg).

Näytteessä FCG9/4,0–5,0 m todettiin ylemmän ohjearvon ylittävä pitoi- suus bentseeniä (2,5 mg/kg) ja alemman ohjearvon ylittävä MTBE:n ja TAME:n summapitoisuus (5,69 mg/kg).

Näytteessä FCG10/2,8–3,0 m todettiin alemman ohjearvon ylittävä pitoi- suus öljyhiilivetyjen keskitisleitä (710 mg/kg).

Näytteessä FCG10/4,6–5,0 m todettiin alemman ohjearvon ylittävä pitoi- suus bentseeniä (0,42 mg/kg) ja kynnysarvon ylittävä MTBE:n ja TAME:n summapitoisuus (1,4 mg/kg).

Näytteessä FCG13/2,4–2,6 m todettiin ylemmät ohjearvot ylittävät pitoi- suudet ksyleenejä (67 mg/kg), bensiinijakeita (910 mg/kg) ja öljyhiilive- tyjen keskitisleitä (1 300 mg/kg) sekä alemmat ohjearvot ylittävät pitoi- suudet etyylibentseeniä (13 mg/kg) ja raskaita öljyjakeita (1 400 mg/kg).

Näytteessä FCG14/1,0–2,0 m todettiin ylemmän ohjearvon ylittävä pitoi- suus öljyhiilivetyjen keskitisleitä (2 600 mg/kg).

Näytteessä FCG14/2,0–2,5 m todettiin ylemmän ohjearvon ylittävä pitoi- suus öljyhiilivetyjen keskitisleitä (1 400 mg/kg) ja kynnysarvot ylittävät pitoisuudet bentseeniä (0,19 mg/kg) ja TEX-yhdisteitä (7,3 mg/kg).

Lisäksi ainoastaan kynnysarvot ylittävät pitoisuudet bentseeniä ja/tai TEX-yhdisteitä todettiin näytteissä FCG3/3,0–3,5 m, FCG6/2,0–3,0 m, FCG9/ 2,0–2,3 m ja FCG12/2,0–3,0 m.

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Kiinteistölle on laadittu valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi, jossa on huo- mioitu maaperässä todettujen haitta-aineiden fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet sekä alueen käyttö ja ympäristöolosuhteet.

Tutkimustuloksiin perustuvan ja kvalitatiivisen riskinarvion perusteella kiinteistöllä todettujen haitta-aineiden ei arvioida aiheuttavan merkittävää terveydellistä tai ympäristöllistä riskiä alueen toimiessa jakeluasemana eikä siten myöskään ympäristö- tai terveyshaittoja. Arvioinnin perusteella kiinteistöllä ei ole pilaantuneeksi luokiteltavia maa-aineksia eikä siten kunnostustarvetta. Uuden jakeluaseman rakennustöiden yhteydessä jou- dutaan kuitenkin kaivamaan maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjear- votasot.

Esitetty kunnostussuunnitelma

Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen

Koska kiinteistöllä ei ole riskinarvioinnin perusteella kunnostustarvetta, esitetään uuden jakeluaseman rakentamiseen liittyvät kaivutyöt tehtävik- si rakennustöiden vaatimassa laajuudessa. Jos kaivantojen seinämä- tai pohjanäytteissä todetaan merkittävästi kohonneita haitta-ainepitoisuuk- sia, merkitään ko. alueet kaivantoihin esim. huomioverkolla tai suodatin- kankaalla. Tutkimusten perusteella ei ole odotettavissa öljyn esiintymistä faasimuodossa, mutta mikäli sitä esiintyy, poistetaan faasi kaivujen yh- teydessä. Uuden jakeluaseman asemakuva ja kaivualue on esitetty liit- teessä 3.

Uuden jakeluaseman rakennustyöt on suunniteltu aloitettavan 3.4.2018.

Työn kestoksi arvioidaan 1,5 kk.

Työn aikainen näytteenotto

Ympäristötekninen valvoja ohjaa kaivutyötä ja massojen lajittelua työnai- kaisella näytteenotolla. Näytteet tutkitaan aistinvaraisesti sekä PID- ja PetroFlag-kenttämittauksilla. Kaivettavista maa-aineksista otetaan ko- koomanäytteitä (5–10 osanäytettä). Näytteistettävien kaivumassojen määrä vaihtelee kaivupaikasta ja -syvyydestä sekä pilaantuneisuudesta riippuen, mikä määrää myös maa-aineksesta otettavien näytteiden mää- rän. Kaivumassojen näytteistämiseen (näytetiheys, analyysimäärä) vai- kuttaa myös vastaanottopaikka ja sen mahdolliset näytteenottovaati- mukset. Kaivetuista maa-aineksista otettujen näytteiden kenttätestitu- loksista vähintään noin 10% varmistetaan laboratoriossa. Näytteistä ana- lysoidaan laboratoriossa hiilivetyjakeiden C₅–C₄₀ pitoisuudet sekä BTEX- yhdisteiden ja oksygenaattien pitoisuudet.

Rakentamiseen liittyvän kaivun päätyttyä otetaan kaivannon seinämistä ja pohjasta jäännöspitoisuusnäytteet. Jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan vähintään yksi kokoomanäyte (sisältää 5–10 osanäytettä) jokaista noin 100 m²:n pinta-alaa kohti, kuitenkin niin, että jokaisesta kaivannosta ote- taan vähintään kaksi jäännöspitoisuusnäytettä. Muutaman neliömetrin kaivannoista otetaan tarpeen mukaan vain yksi jäännöspitoisuusnäyte pohjasta ja seinämistä.

Jäännöspitoisuusnäytteet tutkitaan kenttätestein. Kenttätestien perus- teella laboratorioanalyysiin toimitetaan vähintään kaksi näytettä kaivan- toa kohden (suuremmat kaivannot). Näytteistä tutkitaan hiilivetyjakeiden C₅–C₄₀ pitoisuudet sekä BTEX-yhdisteiden ja oksygenaattien pitoisuudet.

Kaivualueilla (tai kaivusyvyyksillä, esim. pintatäytöissä), joissa ei ole ollut polttoaineenjakelutoimintaa tai muuta mahdollista pilaavaa toimintaa ja joissa kenttätestein sekä aistinvaraisin havainnoin voidaan todeta olevan puhdasta, kynnysarvot alittavaa maa-ainesta, laboratorioanalyysejä jään- nöspitoisuusnäytteistä ei tehdä. Ko. alueiden jäännöspitoisuudet käsi- tellään kohdetietojen ja kenttähavaintojen perusteella tehtävässä toimen- pideraportissa.

Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely

Kaivettuja haitta-ainepitoisia maa-aineksia käytetään alueen täytöissä, siltä osin kun ne soveltuvat maarakentamiseen. Kynnysarvojen ylittävää maata ei kuitenkaan esitetä käytettäväksi 0,6 metriä lähempänä maan pintaa. Jos maa-ainekset eivät sovellu täyttöön, maa-ainekset toimite- taan haitta-ainepitoisuuksien perusteella asianmukaisen luvan omaaviin vastaanottopaikkoihin kuorma- tai kasettirekka-autoilla. Kynnysarvota- son ylittävien maiden kuormat peitetään. Kuormien mukana toimitetaan asianmukaiset siirtoasiakirjat vastaanottopaikkaan.

Työmaalla syntyvät jätteet kerätään, lajitellaan ja toimitetaan luvanvarai- siin jätteen vastaanotto- tai kierrätyspisteisiin.

Pilaantuneen veden käsittely

Kaivantoon kertyvistä vesistä pyritään ottamaan työnaikana edustavia vesinäytteitä.

Kaivantoon kertyvien työnaikaisten vesien johtamisesta viemäriverkos- toon tai maastoon sovitaan tarpeen mukaan paikallisen vesihuoltolai- toksen tai ympäristöviranomaisen kanssa. Ennen mahdollista veden joh- tamista, pumpattava vesi käsitellään tarpeen mukaan paikalla olevan tai siirrettävän painovoimaisen erottimen avulla tai muilla vedenkäsittely- laitteistoilla (esim. aktiivihiilisuodatin). Vaihtoehtoisesti öljyhiilivetyjä sisäl- tävä vesi kuljetetaan pois imuautolla asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan.

Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Kohde aidataan ja merkitään asianmukaisin haitta-ainepitoisen maa-ai- neksen kaivutyömaasta kertovin kyltein. Tarpeen mukaan tiellä liikkujia varoitetaan työmaasta liikennemerkein.

Rakennustyön aikana noudatetaan yleisiä työturvallisuusohjeita. Haitta- ainepitoisen maan kaivutyön tekijät suojautuvat haitta-aineilta asianmu- kaisesti. Ympäristötekninen valvoja tarkkailee mahdollisien haihtuvien öl- jyhiilivetyjen esiintymistä myös PID-mittarilla tekemillään mittauksilla ja ryhtyy tarvittaessa tarpeellisiin työturvallisuustoimenpiteisiin.

Kaivutyö toteutetaan siten, että haitta-ainepitoista maa-ainesta ei leviä kaivun aikana puhtaalle alueelle. Kaivutyön aikainen pölyäminen este- tään tarvittaessa maata kostuttamalla. Haitta-aineiden leviäminen välte- tään estämällä autojen tarpeeton liikkuminen pilaantuneella alueella ja peittämällä kuormat. Tarvittaessa renkaat puhdistetaan. Jos haitta-aine- pitoisia maita joudutaan väliaikaisesti välivarastoimaan alueella, kasat peitetään tarpeen mukaan pöly- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi.

Rakentamiseen liittyvästä maa-aineksen kaivusta aiheutuu ympäristöön normaaliin maarakennustyöhön verrattavaa melua eli kaivinkoneiden ja kuorma-autojen ääniä.

Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin

Ympäristötekninen valvoja seuraa työn aikana työmaalta mahdollisesti löytyviä uusia haitta-aineita, rakenteita tai muuta normaalista poikkeavaa.

Jos tällaisia löytyy, ympäristötekninen valvoja informoi tarpeen mukaan tilaajaa, maan omistajaa ja/tai ympäristöviranomaisia. Em. tahojen kans- sa päätetään tarpeen mukaan mahdollisista jatkotoimenpiteistä.

Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi

Työn aloittamisajankohta sekä ympäristöteknisen valvojan nimi ja yhteys- tiedot ilmoitetaan Uudenmaan ELY-keskukselle sekä Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Työmaasta tehdään tarpeen mukaan ilmoitus myös Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojeluviranomai- selle.

Ympäristötekninen valvoja pitää kaivutyöstä päiväkirjaa, johon merkitään vähintään tiedot alueelta poistetuista maista (määrä, alkuperä, pitoisuu- det, sijoituspaikka ja ajankohta), tiedot otetuista näytteistä (näytetiedot, ajankohta, mittaustulokset), näytepisteiden paikat, maaperään mahdolli- sesti jäävien maiden haitta-ainepitoisuudet ja sijainti sekä erityishavain- not ja poikkeamat suunnitelmista.

Kohteessa tehdyistä ympäristöteknisistä toimenpiteistä laaditaan työn päätyttyä toimenpideraportti. Raportissa esitetään vähintään työn aikai- nen näytteenotto ja näytteiden analysointi, kaivutyön toteutus, työn aikai- nen näytteenotto ja tiedot poistetuista maa-aineksista ja/tai jätteistä, jäännöspitoisuustiedot, mahdollisten haitta-ainepitoitsen alueiden riskin- arviointi, piirustus näytteenottopaikkojen sijainneista, tarvittaessa kopiot siirtoasiakirjoista ja mahdolliset jatkotoimenpiteet.

Viranomaisen ratkaisu

Uudenmaan ELY-keskus on tarkastanut Sumakki Oy:n ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan puhdistamista Lohjalla osoitteessa Lapper- sintie 1229 sijaitsevalla kiinteistöllä, jonka kiinteistötunnus on 444-415-2- 13, ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin:

Kunnostustavoitteet

1.1. Kiinteistölle tulevan uuden jakeluaseman kaivualueilta on poistet- tava vähintään 0,6 metrin syvyydeltä maanpinnasta maa-ainekset, joiden bensiinijakeiden (C₅–C₁₀) ja/tai öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C₁₀–C₂₁) ja/tai raskaiden öljyjakeiden (>C₂₁–C₄₀) ja/tai BTEX-yh- disteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit) pitoi- suudet ja/tai MTBE:n ja TAME:n summapitoisuus ylittävät valtioneu- voston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvotasot.

Kaivettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on käsiteltävä määrä- yksissä 7.1. ja 7.2. edellytetyn mukaisesti.

1.2. Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mu- kaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuk- sina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita tai mää- räyksessä 1.1. mainittuja haitta-aineita merkittävästi aiempaa korke- ampina pitoisuuksina tai laajemmilla alueilla, on maaperän pilaan- tuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-

ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo esim. rakentamisen vuoksi, ei arviointia tarvitse tehdä.

Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan ELY-keskuk- selle ja tiedoksi Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomai- selle.

1.3. Jos pilaantuneisuuden todetaan jatkuvan naapurikiinteistölle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ELY-keskukselle, Loh- jan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alueen maanomistajalle jatkotoimenpiteiden sopimiseksi.

Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset

2. Uuden jakeluaseman rakennustöiden aikana on otettava näytteitä kaivettavasta maa-aineksesta sen haitta-ainepitoisuuksien tarkasta- miseksi. Näytteet on otettava siten, että kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty.

Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on ana- lysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuk- sissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.

Alueen yleinen hoito ja järjestys

3.1. Kaivualue on aidattava ja varustettava haitta-ainepitoisen maa-ai- neksen kaivusta kertovin kyltein.

Haitta-ainepitoisen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostuk- seen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että haitta-ainepitoista maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivutyön ai- kana on huolehdittava, ettei haitta-aineita sisältävistä maa-ainek- sista aiheudu haittaa tai vaaraa kaivualueella tai sen lähistöllä oles- keleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä.

3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen sekä mahdollisen välivarastoin- nin aikana.

Välivarastointi

4. Kaivettuja haitta-ainepitoisia maa-aineksia voidaan tarvittaessa väli- varastoida kiinteistöllä uuden jakeluaseman maarakennustöiden vaatiman ajan. Välivarastoinnin on oltava mahdollisimman lyhyt- aikaista ja se on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu maaperän pi- laantumista, pilaantumattoman ja haitta-ainepitoisen maa-aineksen

sekoittumista, haitta-ainepitoisen maa-aineksen pölyämistä, haitta- ainepitoisten suoto-/valumavesien muodostumista tai muuta ter- veys- tai ympäristöhaittaa. Haihtuvia yhdisteitä sisältävät välivaras- tokasat on peitettävä koko välivarastoinnin ajaksi.

Kaivualueiden jäännöspitoisuudet

5. Kun kiinteistöltä on poistettu haitta-ainepitoiset maa-ainekset uu- den jakeluaseman rakennustöiden vaatimassa laajuudessa, on kai- vantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä.

Näytteenottotiheys on valittava siten, että kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotet- tavasti selvitetyksi. Jokaiselta haitta-aineita sisältäneen maan kai- vualueelta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näy- tettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.

Pilaantuneiden maa-ainesten kuljettaminen

6. Haitta-aineita yli valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot sisältävät maa-ainekset on peitettävä kulje- tuksen ajaksi. Kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on olta- va mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava jätteen vastaanot- tajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten käsittely

7.1. Kiinteistöltä poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältä- vät maa-ainekset on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti en- sisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kysei- sen jätteen käsittely.

7.2. Uuden jakeluaseman rakennustöiden yhteydessä kaivettuja maa-ai- neksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston ase- tuksessa 214/2007 säädetyt kynnysarvot, voidaan hyödyntää kai- vantojen täytöissä sellaisilla alueilla, joilla kaivantojen seinämien ja pohjien haitta-ainepitoisuudet ovat samalla tasolla tai korkeampia kuin hyötykäytettävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet. Hyöty- käytettäviä maa-aineksia saa sijoittaa vain pohjaveden pinnantason yläpuolisiin kerroksiin. Lisäksi hyötykäytössä on huomioitava mää- räyksissä 1.1. ja 1.2. asetetut ehdot. Hyötykäytetyistä maa-ainek- sista ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle kiinteistön tulevassa käytössä.

Hyötykäytettyjen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspai- kat on dokumentoitava. Selvitys maa-ainesten hyötykäytöstä on liitettävä määräyksessä 10.3. edellytettyyn loppuraporttiin.

Erottava rakenne

8. Mikäli kaivualueiden reunoille tai pohjiin jää valtioneuvoston ase- tuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvot ylittävää maa-ainesta tai kaivantojen täyttöihin käytetään haitta-ainepitoisuuksiltaan ylemmät ohjearvot ylittävää maa-ainesta, on ko. maa-ainekset ero- tettava muista täyttömaa-aineksista tarkoitukseen soveltuvalla maa- rakentamisessa yleisesti käytettävästä materiaalista poikkeavalla huomiorakenteella.

Tiedot toteutetuista erottavista rakenteista on esitettävä määräyk- sessä 10.3. edellytetyssä loppuraportissa kartta- ja poikkileikkaus- kuvineen.

Pilaantuneen veden käsittely

9. Kaivantoihin, joiden alueella on todettu maaperässä haitta-ainepi- toisuuksia, mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperä- tutkimuksissa todetut haitta-aineet.

Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla.

Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä.

Veden käsittelyssä talteenotettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toi- mitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hy- väksytty kyseisen jätteen käsittely. Vaarallisen jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle.

Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi

10.1. Kaivutyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määrä- yksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä työn aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ELY-keskukselle ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös työn lo- pettamisajankohta.

10.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsit- telypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista.

10.3. Kaivutyöstä on tehtävä raportti, jossa on esitettävä haitta-ainepi- toisten maa-ainesten kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikai- sista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, haitta-ainepitoisten maa-ainesten hyödyntäminen alueella, analyysitulokset maaperän haitta-aineiden jäännöspitoi- suuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä, selvitys mahdollisten erottavien rakenteiden toteuttami- sesta sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysitu- loksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raport- tiin on liitettävä yhteenveto pilaantuneiden maa-ainesten siirtoasia- kirjoista.

Raportti on toimitettava Uudenmaan ELY-keskukselle ja Lohjan kau- pungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kulu- essa kaivutyön loppuunsaattamisesta.

Päätöksen perustelut

Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaan maaperän ja poh- javeden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistami- seen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus), jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Valtion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä ja tarkkailusta.

Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille

Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdis- tustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haitta- aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon.

Kiinteistöllä tehdyissä maaperätutkimuksissa on todettu alueen maape- rässä kohonneita pitoisuuksia öljy- ja bensiinihiilivetyjä sekä helposti

haihtuvia yhdisteitä. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty em. haitta-aineille kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot seuraavasti:

Haitta-aine Kynnysarvo

mg/kg

Alempi ohjearvo

mg/kg

Ylempi ohjearvo

mg/kg Kevyet öljyjakeet (>C10–C21) 300 1 000 Raskaat öljyjakeet (>C₂₁–C₄₀) 600 2 000 Öljyjakeet (>C10–C40) 300

Bensiinijakeet (>C5–C10) 100 500

Bentseeni 0,02 0,2 1

Tolueeni 5 25

Etyylibentseeni 10 50

Ksyleenit 10 50

TEX-yhdisteet 1

MTBE+TAME 0,1 5 50

Kiinteistölle laaditussa valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa todetaan, ettei kiinteistöllä ole riskiperusteista kunnostustarvetta, vaan alue voi- daan kunnostaa uuden jakeluaseman rakennustöiden edellyttämässä laajuudessa. Kunnostussuunnitelmassa on esitetty, että kaivettuja maa- aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, hyötykäyte- tään kaivantojen täytöissä, mutta niitä ei kuitenkaan sijoiteta lähemmäksi kuin 0,6 metriä maanpinnasta. (Määräys 1.1.)

Mikäli alueella todetaan kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden ylittä- vinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita tai määräyksessä 1.1. mainittuja haitta-aineita merkittävästi aiemmissa tutkimuksissa todettua korkeampina pitoisuuksina tai laajemmilla alueil- la, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve edellytetty arvioita- vaksi näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan ELY-keskus hyväksyy arvioinnin. Arvi- ointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapa- uksessa poistetaan alueelta jo esim. rakentamisen vuoksi tai muusta syystä. (Määräys 1.2.)

Pilaantuneen alueen jatkumisesta naapurikiinteistöille on edellytetty il- moitettavaksi, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. (Mää- räys 1.3.)

Uuden jakeluaseman rakennustyön aikaisella näytteenotolla selvitetään kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet. Maa-ainesten tutki- minen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset var- mennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten pe-

rusteella voidaan erotella eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainek- set. (Määräys 2.)

Kaivualueet on edellytetty aidattavaksi sekä merkittäväksi kylteillä, jotta haitta-ainepitoisten maiden kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiat- tomien pääsy kunnostusalueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi ja haitta-ainepitoiset kai- vetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu hait- taa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 6.) Päätöksessä on hyväksytty maa-ainesten välivarastointi kiinteistöllä si- ten, ettei siitä aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. (Määräys 4.)

Jäännöspitoisuusnäytteenotolla varmistetaan kaivutyön jälkeen maape- rään mahdollisesti jäävien haitta-aineiden pitoisuudet. (Määräys 5.) Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaan jätteen haltijan on laadittava siirto- asiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirja on oltava muka- na jätteen siirron aikana ja se on annettava jätteen vastaanottajalle. Siir- toasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 6.) Jätelain (646/2011) 29 §:n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. (Määrä- ys 6.)

Jätelain (646/2011) 8 § edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mah- dollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajär- jestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudellee- n-käyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. (Määräykset 7.1. ja 7.2.)

Kiinteistöltä poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä kyseisiä maa-aineksia. Kaatopai- kalle toimitettavien pilaantuneiden maa-ainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan kaatopaikoista annetun asetuksen 331/2013 mukaisesti.

(Määräys 7.1.)

Päätöksessä on hyväksytty uuden jakeluaseman rakennustöiden yhtey- dessä kaivettujen maa-ainesten, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot, hyötykäyttö kaivantojen täytöissä pohjaveden pinnantason yläpuolisissa kerroksissa sellaisilla alueilla, joilla kaivantojen seinämien tai pohjien haitta-aine- pitoisuudet ovat korkeintaan hyötykäytettävien maa-ainesten haitta-ai- nepitoisuuksien tasolla. Hyötykäytön yhteydessä tulee huomioida määrä- yksien 1.1. ja 1.2. ehdot. Hyötykäytettäviä maa-aineksia ei saa sijoittaa pohjaveden pinnantason alapuolisiin kerroksiin eikä hyötökäytetyistä maa-aineksista saa aiheutua maaperän pilaantumista eikä muuta ympä-

ristö- tai terveyshaittaa tai -vaaraa. Päätöksessä on edellytetty täytöissä hyötykäytettävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien ja sijoituskoh- teiden dokumentointia, jotta maa-ainekset voidaan huomioida asianmu- kaisesti tulevien kaivutöiden yhteydessä. (Määräys 7.2.)

Mikäli kaivantojen reunoille ja/tai pohjiin jää ja/tai kaivantojen täytöissä hyötykäytetään maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtio- neuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvotasot, on maa-ainekset edellytetty erotettaviksi muista täyttömaa-aineksista sovel- tuvalla maarakentamisesta yleisesti käytettävästä materiaalista poikkea- valla huomiorakenteella. Erottamisella varmistetaan, että korkeimmat haitta-ainepitoisuudet havaitaan alueella myöhemmin tehtävien kaivutöi- den yhteydessä ja että em. maa-ainekset ja muut maa-ainekset eivät se- koitu keskenään. Haitta-ainepitoisuuksiltaan ylemmät ohjearvot ylittävät maa-ainekset on edellytetty erotettaviksi, koska valtioneuvoston ase- tuksen 214/2007 mukaan maaperää pidetään yleensä pilaantuneena jakeluaseman alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon. (Määräys 8.)

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa tervey- delle tai ympäristölle. (Määräys 9.)

Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomais- valvonnan kannalta. (Määräys 10.1.)

Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen virano- maisvalvonnan kannalta. (Määräykset 10.2. ja 10.3.)

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 84, 85, 133, 136, 190, 191 § Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §

Jätelaki (646/2011) 6, 8, 13, 15, 29, 121, 122 §

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 11, 24 §

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistus- tarpeen arvioinnista (214/2007)

Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisis- ta suoritteista vuonna 2018 (1066/2017)

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Tämän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 825 €.

Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liiken- ne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2018 (1066/2017)

ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puh- distamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 € kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 15 tuntia.

Päätöksestä tiedottaminen Päätös

Sumakki Oy

Peter Selin (sähköisesti)

Tiedoksi

Neste Markkinointi Oy, Pirjo Haasto (sähköisesti)

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Lasse Korkalainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen (sähköisesti)

Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä pää- töksestä kuuluttamalla Lohjan kaupungin ilmoitustaululla ympäristön- suojelulain (527/2014) 85 §:n mukaisesti.

Tietojärjestelmään merkitseminen

Alueen maaperää koskevat tiedot merkitään/päivitetään valtakunnalli- seen Maaperän tilan tietojärjestelmään.

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oi- keuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joi- den oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä 3.

Hyväksyntä

Tämä päätös on hyväksytty sähköisesti. Päätöksen on esitellyt ylitarkas- taja Hanna Valkeapää ja ratkaissut ylitarkastaja Vesa Suominen.

Liitteet Liite 1. Kunnostettavan alueen sijainti Liite 2. Vuoden 2017 näytepisteiden sijainnit Liite 3. Kaivualueet

Liite 4. Valitusosoitus

Ratkaisija Suominen Vesa 28.03.2018 16:30 Esittelijä Valkeapää Hanna 28.03.2018 15:30

Valitusviranomainen

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella.

Valitusaika

Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä.

Valituksen sisältö

Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa

- päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan.

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava.

Valituksen liitteet

Valituskirjelmään on liitettävä

- ELY-keskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle

- asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille

Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana.

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 250 €. Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204

65101 Vaasa

Puhelin 029 56 42611 Telekopio 029 56 42760

Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi

Kirjaamo on auki maanantaista perjantaihin kello 8.00 - 16.15