4 4:-

1!? ^ja

^PÄÄTÖS UUDELY/4290/2015 2.12.2015 Annettu julkipanon jälkeen

Asia

Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014)136 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta.

Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite

Kiinteistö Oy Espoon Perkkaantalo c/o SRV Yhtiöt Oyj

PL 555 02601 Espoo

Kunnosteftavan alueen sijainti

Majurinkatu 1, Perkkaa, Espoo KHnteistötunnus: 49-51-2-1

Kiinteistön omistaja

Kiinteistö Oy Espoon Perkkaantalo

Toiminnan kuvaus

Kiinteistöllä sijaitsee vuonna 1975 valmistunut Siemens Oy:n tuotantora kennus, jossa valmistettiin 1980-luvun lopulle asti puhelinkojeita (metallin työstöä, maalausta sekä varastointia). Maalaustöissä käytettiin liuotin maaleja ja pesutöissä trikloorietyleeniä. Viime vuodet rakennus on toimi nut varastona. Majurinkatu 1 :ssä on kolme erillistä rakennusta: teollisuus rakennus, aputoimintarakennus ja talousrakennus.

Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)136 §

Asian vireilletulo

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukainen ilmoitus pilaantu neen maaperän puhdistamisesta saapui Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle 8.7.2015. Ilmoitusta täydennettNn 25.8.2015.

Maksu

935 €

UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 021 000 Opastinsilta 12 B 5 krs. PL 36

www.elv-keskus.fifuusimaa 00520 Helsinki 00521 Helsinki

Kaavoitustilanne, ympäristö ja lähimmät häiriintyvät kohteet

Kunnostettava kiinteistö sijaitsee Espoossa Perkkaalla osoitteessa Maju rinkatu 1 (INte 1.). Välittömästi Majurinkadun länsipuolella sijaitsee pysä köintialueita ja näiden vieressä asuinkerrostaloja. Muutoin kunnostusalu een läheisyydessä ei ole asuinrakennuksia, vaan alue rajautuu teolli suus-ja virkistysalueisNn. Alueen eteläpuolella on puutarhapaistoja.

Alueen maankäyttö on muuttumassa. Espoon kaupunginvaltuusto hyväk syi 13.4.2015 Vermontien 116900 asemakaavan ja kaavamuutoksen.

Kaavamuutoksen myötä alueella sijaitsevat vanhat rakennukset puretaan ja tilalle on tarkoitus rakentaa uusia asuin- (AK), pysäköinti- (LP, LPA) ja

puistoalueita (VP).

Aikaisemmat päätökset ja lausunnot

- Uudenmaan ympäristökeskuksen tarkastuspöytäkirja No ‘tS 299/

10.3.2005 (UUS-2005-Y-138), joka koski äljyvahingon aiheuttamaa pilaantuneen maan poistoa. Pöytäkirja on osoitettu Siemens osake- yhtiölle.

- Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto No YS 2002120.12.2006 pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraportin hyväksymi sestä. Lausunto on annettu Siemens osakeyhtiölle.

Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat

- Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Majurinkatu 1, Espoo. Vahanen Environmentoy, päivätty 18.6.2015.

Alueen maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteet

Alue on vanhaa merenpohjaa. Maaperäkartan mukaan alue on savikkoa.

KNnteistöllä keväällä 2015 tehdyissä maaperän pilaantuneisuustutkimuk sissa havaittiin alueen maaperän pintakerroksen olevan soraista ja hiek kaista täyttömaata. Savi havaittiin 1 ^- 2 metrin syvyydellä maanpinnasta.

Alueella sijaitsevan teollisuusrakennuksen alla ei vuonna 2010 tehtyjen tutkimusten mukaan ollut paikoitellen lainkaan täyttömaita, vaan savi oli välittömästi rakennuksen alla.

Kiinteistö ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohja vesialue (Kaivoksela 0109202) sijaitsee noin 6 kilometrin päässä koilli sessa.

Iso Huopalahti sijaitsee noin 900 metrin päässä kaakossa. Kohteen poh jois- ja eteläpuolella on ojia, joita pitkin hulevedet laskevat Iso Huopalah teen. KNnteistölle on rakennettu hulevesiviemärit.

Aikaisemmat pilaantuneen maaperän kunnostustoimenpiteet

KHnteistöllä on Uudenmaan ympäristökeskuksen tarkastuspöytäkirjan No YS 299/10.3.2005 mukaisesti kunnostettu rakennuksen alapohjati laan vuotaneen öljytynnyrin pilaamaa maata. Öljyyntynyttä maata pois tettiin yhteensä 6,14 t. Kunnostuksen loppuraportin, päivätty 7.6.2005, mukaan maaperän öljyhiilivetypitoisuudet alittivat kunnostuksen jälkeen 200 mg/kg. Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt kunnostuksesta tehdyn loppuraportin lausunnollaan No YS 2002/20.12.2006.

Kiinteistöllä tehdyt maaperätutkimukset

KNnteistöllä tehtiin maaperän pilaantuneisuustutkimuksia vuosina 2002, 2010 ja 2015. Alueelle tehtiin yhteensä 39 tutkimuspistettä, joista otettiin 120 kpl maanäytteitä. Tutkimuspisteiden sijainnit on esitetty INtteessä 2.

Tutkimuspisteistä kahdeksan tehtiin teollisuusrakennuksen ryömintäti laan lapiokaivuna. Piha-alueelle tehtiin kaivinkoneella yhdeksän koe kuoppaa ja kairakoneella 22 kairapistettä. Lisäksi alueen kolmesta poh javesiputkesta otettiin vesinäytteet kerran vuonna 2015.

Tutkimuspisteet on pääsääntöisesti ulotettu pohjasaven pintaan saakka.

Tutkimuspisteet (1 ^- 12, KK9 ^- KK1 7 ja VAH1 ^-VAH1 5) on ulotettu syvyy delle 0,8- 3 metriä. Rakennuksen alle tehdyt koekuopat (KK18 ^- KK25) on kaivettu 0,4 metrin syvyydelle.

Metallien esiintymistä tutkittiin 67 maanäytteestä XRF-kenttämittarilla ja helposti haihtuvien hNlivetyjen esiintymistä 52 maanäytteestä PID-mitta rilla. Laboratoriossa analysoitNn 17 maanäytteestä metallien (As, Cd, Co, Cr, Cu, Hg, Ni, Pb, Sb, Vja Zn) pitoisuudet, 14 maanäytteestä öljyhHlive tyjen Cio ^- C4o pitoisuudet, kahdeksasta maanäytteestä PAH-yhdisteiden pitoisuudet ja kymmenestä maanäytteestä VOC-pitoisuudet.

Vesinäytteistä analysoitHn laboratoriossa metalli- ja VOC-pitoisuudet kahdesta näytteestä ja öljyhhlivetyjen keskitisleiden (Cio ^- C21) ja raskai den öljyjakeiden (C21 ^- C43) pitoisuudet kolmesta näytteestä.

Tutkimuspisteestä VAH9 syvyydeltä 1,4 ^- 2 metriä otetussa näytteessä todettiin öljyhiilivetyjen keskitisleitä (Cia ^- C21) 745 mg/kg. Pitoisuus ylittää valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyn alemman ohjearvon.

Suurin suositeltu arseenin taustapitoisuus on Espoossa 10 mg/kg (GTK, tutkimusraportti 201, 2013). Tämä ylittyi kahdessa näytteessä. Tutkimus pisteessä 12(syvyydellä 0,6 -1,3 metriä) arseenipitoisuus oli 12,5 mg/kg ja tutkimuspisteessä KK9 (syvyydellä 0,5-1,5 metriä) 13 mg/kg.

Lisäksi alueella on havaittu tutkimuspisteessä KK9 laudan kappaleita, jotka hajun perusteella ovat mahdollisesti kreosootilla kyllästettyjä. Tutki muspisteissä KK12 ja KK13 pintamaan joukossa havaittiin vähän raken nusjätteitä (mm. asfalttia, styroksia ja betoninen antura).

Pohjavesinäytteissä todettiin voimakkaasti kohonneita sinkin kokonaispi toisuuksia pohjavesiputkissa S1 1 (1 300 pg/l) ja S33 (5690 pg/l). Kor keat sinkkipitoisuudet saattavat johtua vesinäytteessä olleesta hienoai neksesta. Lisäksi pohjavesiputkessa S37 todettiin kohonnut öljyhNlivety jen C10 ^- C40 pitoisuus 130 pg/l, joka koostui pääasiassa raskaista öljyja keista (110 pg/l). Pohjavesiputkessa Si 1 todettiin öljyhNlivetyjen keskitis leiden pitoisuus 33 pg/l.

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Kaavamuutoksen myötä alueella sijaitsevat vanhat rakennukset puretaan ja tilalle rakennetaan uusia asuin-, pysäköinti-ja puistoalueita. Tulvariskin vuoksi alueen maanpintaa korotetaan rakentamisen yhteydessä 0,5 ^- 1 metriä. Kaivuja nykyisen maanpinnan alapuolelle tehdään todennäköi sesti vain putkilinjojen kohdilta ja mahdollisesti tulevien rakennusten koh dalta. Alueella todetut haitta-ainepitoisuudet eivät aiheuta riskiä ympäris tölle tai terveydelle tulevassa tilanteessa, kun maanpintaa on korotettu nykyisestä.

Kohteen pilaantuneisuuden ja kunnostustavoitteiden määrittämisessä käytetään valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitettyjä kynnys- ja ohjearvoja. Alue ei sijaitse pohjavesialueella eikä alueella tai sen välittö mässä läheisyydessä ole erityisen herkkiä kohteita. Alueella ei ole todettu haihtuvia yhdisteitä merkittäviä määriä. Alueella ei myöskään ole todettu haitta-aineita, joille ei ole määritetty kynnys- tai ohjearvoja. Jos pinta- maan haitta-ainepitoisuudet kohteessa todetuilla haitta-aineilla ovat alle kynnysarvon 0 -0,5 metrin syvyydellä maaperässä, ei kohteessa arvioida olevan mahdollisia altistusreittejä. Havaitut haitta-aineet eivät ole kulkeu tuvia.

Esitetty kunnostussuunnitelma

Kunnostusmenetelmä ja kunnostustavoitteet

KNnteistön maaperä kunnostetaan massanvaihdolla rakennusten ja ra kenteiden purun sekä uudisrakentamisen yhteydessä. Alustavan aikatau lun mukaisesti purkutyöt ovat valmiit vuoden 2016 tammi ^- helmikuussa.

Tavoitteet maaperän haitta-ainetasoille rakentamisen vuoksi tehtävän kaivun yhteydessä ovat seuraavat:

- pinnoittamattomilla alueilla syvyydellä 0 ^- 0,5 metriä tulevasta maan pinnasta haitta-ainepitoisuudet alle kynnysarvon (arseenin osalta alle suositellun suurimman taustapitoisuuden)

- pinnoittamattomilla alueilla syvyydellä 0,5 ^- 1,0 metriä tulevasta maanpinnasta haitta-ainepitoisuudet alle alemman ohjearvon

- pinnoitetuilla alueilla syvyydellä 0 ^- 1 metriä haitta-ainepitoisuudet alle alemman ohjearvon

- syvyydellä > 1 metri tulevasta maanpinnasta haitta-ainepitoisuudet alle ylemmän ohjearvon.

Tavoitepitoisuudet alueella yli kynnysarvon todetuille haitta-aineille ovat seuraavat:

- arseenin suurin suositeltu taustapitoisuus Espoossa on 10 mg/kg, alempi ohjearvo 50 mglkg ja ylempi ohjearvo 100 mg/kg

- öljyhiilivetyjen C1o ^- C4o kynnysarvo on 300 mg/kg

- öljyhiilivetyjen 021 ^- 040 alempi ohjearvo on 600 mg/kg ja ylempi oh jearvo 2 000 mg/kg

Kunnostuksen toteuttaminen

Kloorattujen liuottimien esiintymistä teollisuusrakennuksen alla tutkitaan rakennuksen purun yhteydessä. Rakennuksen alle tehdään yhteensä 5 ^- 6 koekuoppaa, jotka ulotetaan saven pintaan saakka. Muuntamojen koh dilta tarkistetaan maaperän PCB-pitoisuudet.

Mikäli muualla kaivualueella tavataan aistinvaraisesti arvioituna haitta-ai neilla pilaantunutta maaperää tai merkittävä määrä jätejakeita, tutkitaan myös kyseisten alueiden kunnostustarve.

Mikäli kaivua tehdään kNnteistön rajalle saakka ja maaperän alemman ohjearvon ylittävät haitta-ainepitoisuudet jatkuvat kNnteistön ulkopuolelle, tullaan rajapinnat merkitsemään huomioverkolla tai muulla tarkoitukseen soveltuvalla rakenteella.

Jälkiseurannalle ei tämänhetkisen tiedon perusteella ole kohteessa tar vetta. Tarvittaessa jälkiseurannan tarve esitetään kunnostuksen loppura portissa.

Pilaantuneen maan kaivua ohjaa ympäristötekninen valvoja.

Työn aikainen näytteenotto

Maan lajittelussa ja kunnostusalueen rajauksessa hyödynnetään aikai sempia tutkimustuloksia ja käytetään tarvittaessa kenttämittareita. Li säksi tehdään aistinvaraisia havaintoja. Kunnostuksen valvoja ohjaa kun nostustyötä maaperän pilaantuneisuustutkimuksissa todettujen ja kun nostuksen aikana otettujen näytteiden analyysitulosten perusteella.

Kaivun ohjausnäytteet otetaan noin 6- 10 osanäytteen kokoomanäyt teinä vastaamaan kaivettavaa ja pois vietävää maa-ainesta. Näytteistä analysoidaan XRF-kenttämittarilla metallit ja PetroFlag-kenttätesteillä öl jyhiilivedyt. Näytteistä noin 10% lähetetään analysoitaviksilaboratorioon, jossa näytteistä analysoidaan tutkimuksissa kullakin kaivualueella kyn nysarvot ylittävinä pitoisuuksina todetut haitta-aineet (öyhiilivedyt Cia ^- 040, metallit). Mikäli kunnostuksen aikana maaperässä havaitaan aistin

varaisesti aikaisemmissa tutkimuksissa toteamattomia haitta-aineita, ote taan kyseisistä maamassoista erilliset näytteet laboratorioanalyysejä var ten. Kunnostuksen aikaisia näytteitä otetaan siten, että haitta-aineita si sältävät maat voidaan luotettavasti ohjata pitoisuustasojen mukaisesti vastaanottopaikkoihin.

Kunnostuksen lopputulos varmennetaan jäännöspitoisuusnäytteillä, joista laboratorioanalyysein tutkitaan kullakin kaivualueella maaperän pi laantuneisuustutkimuksissa todetut kynnysarvon ylittävät haitta-aineet (öljyhNlivedyt C10 ^- C40, metallit). Kaivualueelta otetaan jäännöspitoisuus näytteet siten, että yksi näyte havainnollistaa korkeintaan 200 m2 aluetta.

Tarvittaessa, jos kaivantoihin muodostuu reunoja, jäännöspitoisuusnäyt teet otetaan kaivannon reunoilta siten, että yksi kokoomanäyte vastaa korkeintaan noin 20 metriä leveää ja korkeintaan noin metrin korkuista seinämää.

Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely

Aiemmat ohjearvot ylittävät kaivettavat maa-ainekset toimitetaan luvan varaiseen loppukäsittely, mikä tarkoittaa pilaantuneen maa loppusijoitta mista kaatopaikalle, polttoa tai muuta vastaavaa käsittelymenetelmää.

Jos kohteessa tulee kaivettaviksi kynnysarvot ylittäviä maita, pyritään ra kennusteknisesti hyötykäytettävissä olevia ja aIemmat ohjearvot alittavia jätteettömiä maamassoja käyttämään mahdollisimman paljon hyödyksi alueen täytöissä. Kynnysarvomaita ja arseenin osalta taustapitoisuuden ylittäviä maita ei kuitenkaan pinnoittamattomilla alueilla sijoiteta pinta maakerrokseen (0 ^- 0,5 metriä). Toissijaisesti ko. maa-ainekset sijoite taan soveltuvaan vastaanottopaikkaan, joka yleensä on maankaato paikka.

J05 alueelta kaivun yhteydessä löydetään jätteitä, ne pyritään erottele maan maasta jo kunnostusalueella ja jätteet toimitetaan jakeillain jät teidenkäsittelyyn. Mikäli jätteiden erotteleminen maamassoista ei on nistu, toimitetaan maat vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan jälleen sekaista maata.

Vastaanottopaikkoihin toimitettavia massoja välivarastoidaan kohteessa tarvittaessa hetkellisesti, välittömästi kaivupaikan läheisyydessä. Eri pi laantuneisuusasteiset maa-ainekset ja mahdolliset jätteet pidetään väli varastoinnin aikana erillään. Alemman ohjearvon ahttavia ja hyötykäytet täväksi soveltuvia massoja voidaan varastoida kunnostusalueella raken tamisen edellyttämän ajan.

Kaikki pilaantuneen maan kuormat annetaan kuljetettavaksi jätehuoltore kisteriin kuuluvalle yritykselle. Kunnostustyön valvoja laatu kuormille pi laantuneen maan shrtoasiakirjat, jotka palautuvat vastaanottopaikan alle kirjoittamina valvojalle. SNrtoasiakirjoja säilytetään vähintään kolme vuotta työn hyväksymisestä valvojan arkistossa.

Pilaantuneen veden käsittely

Pilaantuneen maan kaivantoon mahdollisesti kertyvästä vedestä otetaan näyte, jos sitä joudutaan pumppaamaan. Näytteistä analysoidaan labo ratoriossa maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet. Analyysitulosten perusteella päätetään vesien käsittelytavasta. Mahdolliseen viemäröintiin pyydetään lupa HSY Vesihuollolta.

Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin

Jos pilaantuminen jatkuu kunnostusalueen ulkopuolelle, ollaan asiasta yhteydessä Uudenmaan ELY-keskukseen sekä Espoon kaupungin ym päristökeskukseen ja sovitaan tarvittavista toimenpiteistä. Samoin toimi taan, jos kunnostuksen aikana todetaan uusia haitta-aineita tai mikäli massamäärät tai pitoisuustasot kasvavat huomattavasti arvioiduista.

Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Kaivannot, joiden kohdilla on maaperässä todettu haitta-aineita alemman ohjearvon ylittävästi, merkitään tarvittaessa lippusNmalla ja varustetaan pilaantuneen maan kunnostuksesta kertovin kyltein.

Alemman ohjearvon ylittävän maa-aineksen kuormat peitetään ja autojen renkaat puhdistetaan tarvittaessa pilaantuneiden massojen leviämisen estämiseksi.

Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maiden pölyäminen esim.

tuulen vuoksi estetään välivarastoinnin aikana.

Työmaa-alueella on oltava vähintään ensiapulaukku ja kaikilla kunnos tukseen osallistuvilla henkilökohtaiset suojavälineet (jalkineet, haalariU työvaatteet, suojakäsineet, tarvittaessa hengityssuojain), jotka tulee vaih taa niiden likaannuttua tai rikkouduttua.

Kunnostettavalla alueella ruokailu, juominen ja tupakointi on kielletty.

Kunnostustyön melu ja tärinä vastaavat normaalin maanrakennustyö maan aiheuttamaa melua ja tärinää. Melulta ja tärinältä suojaudutaan normaalin maanrakennustyöhön INttyvillä toimenpiteillä.

Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi

Kunnostuksesta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot il moitetaan Uudenmaan ELY-keskukselle ennen työn aloittamista. Ilmoi tuksessa kerrotaan myös kunnostuksen aloitusajankohta.

Työmaavalvoja seuraa ja ohjaa kunnostustyön etenemistä sekä kirjaa suoritetut toimenpiteet ja tapahtumat työmaapäiväkirjaan.

Kunnostuksen aikana maaperästä otetuista seuranta- ja jäännöspitoi suusnäytteistä sekä näytepisteiden sijainneista pidetään kirjaa.

Kunnostamisen jälkeen laaditaan loppuraportti, jossa esitetään vähintään kohteen kuvaus, kunnostusperusteet, luvat ja kunnostuksen tavoitteet, analytHkka, kunnostuksen toteutus ja lopputulos, hyötykäytetyt maat ja johtopäätökset. Loppuraportissa esitetään myös phrustus kunnostetuista alueista, massaseuranta, yhteenveto mittaustuloksista ja laboratorion tut kimustodistukset. Loppuraportti toimitetaan Uudenmaan ELY-keskuk selle.

Viranomaisen ratkaisu

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Kim teistö Oy Espoon Perkkaantalon ilmoituksen pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Espoossa osoitteessa Majurinkatu 1 sijaitsevalla kun teistöllä RN:o 49-51-2-1 ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin:

Kunnostustavoitteet

1.1. Kiinteistöltä on poistettava pilaantuneet maa-ainekset seuraavien tavoitepitoisuuksien mukaisesti:

- Pinnoittamattomilta alueilta syvyydeltä 0 ^- 0,5 metriä tulevasta maanpinnasta on poistettava maa-ainekset, joiden arseenipitoi suus ylittää 10 mglkg jaltai öljyjakeiden >Cio ^- C40 pitoisuus ylit tää 300 mg!kg.

- Pinnoittamattomilta alueilta syvyydeltä 0,5- 1,0 metriä tulevasta maanpinnasta on poistettava maa-ainekset, joiden arseenipitoi suus ylittää 50 mglkg, öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>Cio^- C21) pitoisuus ylittää 300 mglkg jaltai raskaiden öljyjakeiden (>C21 ^- C40) pitoisuus ylittää 600 mglkg.

- Pinnoitetuilta alueilta syvyydellä 0 ^- 1 metriä tulevasta maanpin nasta on poistettava maa-ainekset, joiden arseenipitoisuus ylit tää 50 mg!kg, öljyhiilivetyjen keskitisleiden (“Cio ^- C21) pitoisuus ylittää 300 mglkg jaltai raskaiden öljyjakeiden (>C21 ^- C4o) pitoi suus ylittää 600 mglkg.

- pinnoittamattomilta ja pinnoitetuilta alueilta on syvemmistä maakerroksista poistettava maa-ainekset, joiden arseenipitoi suus ylittää 100 mglkg, öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>Cio^- C21) pitoisuus ylittää 1 000 mglkgjaltai raskaiden öljyjakeiden (>C21 ^- C4o) pitoisuus ylittää 2 000 mglkg.

1.2. J05 maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 21412007 mu kaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuk sina muita kuin määräyksessä 1.1. mainittuja haitta-aineita, on maa perän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-ai neiden osalta valtioneuvoston asetuksen 21412007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo esim. mää räyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi, ei arviointia tarvitse tehdä.

Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan elinkeino-, lii kenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Espoon kaupungin ym päristönsuojeluviranomaiselle.

1.3. Jos pilaantuneisuuden todetaan jatkuvan naapurikiinteistölle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviran omaiselle ja kyseisen alueen maanomistajalle jatkotoimenpiteiden sopimiseksi.

Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset

2.1. Kiinteistöllä on tehtävä kunnostussuunnitelmassa esitetyt lisätutki mukset pilaantuneen maaperän kunnostustyön yhteydessä.

2.2. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on otettava maape ränäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivet tavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näyt- teet on otettava siten, että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa- ainesten haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty.

Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenifämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on ana lysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuk sissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.

Alueen yleinen hoito ja järjestys

3.1. Kunnostusalue on aidattava ja varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein.

Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaan tunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huoleh dittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostet tavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä.

3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on pidettävä erillään

kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana.

Kaivualueiden jäännöspitoisuudet

4. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen sei nämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottoti heys on valittava siten, että kaivannon seinämien ja pohjien haitta-

aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvite tyksi. Jokaiselta pilaantuneen maan kaivualueelta on otettava kui tenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoi tava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todeftujen haitta-aineiden pitoisuudet.

Erottavaleristävä rakenne

5.1. Mikäli kiinteistölle tai sen rajoille jää maa-ainesta, jonka haitta-ai nepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukai set aiemmat ohjearvotasot, on haitta-ainepitoiset maa-ainekset ero tettava ja tarvittaessa eristettävä alueelle tuotavasta puhtaasta maa aineksesta tarkoitukseen soveltuvalla materiaalilla. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi päättää tapauskohtai sesti ennen kaivannon täyttämistä annettavan seikkaperäisen selvi tyksen perusteella eroftamisenleristämisen tarpeettomuudesta.

5.2. Eroftavast&eristävästä rakenteesta on tehtävä suunnitelma, jossa on esitettävä käytettävä materiaali, materiaalin ominaisuudet, ker roksen rakentaminen, työn laadun varmentaminen ja rakenteen si jainti kartta-ja poikkileikkauskuvissa esitettynä.

Suunnitelma on toimitettava ennen erottavan/eristävän kerroksen asentamista tarkasteifavaksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne-ja ym päristökeskukselle ja tiedoksi Espoon kaupungin ympäristönsuoje luviranomaiselle.

Tiedot toteutuneista erottavistaleristävistä rakenteista on esitettävä määräyksessä 9.3. edellytetyssä loppuraportissa kartta- ja poikki leikkauskuvineen.

Pilaantuneiden maa-ainesten kuljettaminen

6. Pilaantuneet maa-ainekset on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Pilaan tuneen maa-aineksen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on oltava mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava jätteen vas taanottajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekis teriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten käsittely

7.1. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset on luokiteltava seuraa vasti:

- kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset

- tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset

- vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset.

Pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on toimitettava ominaisuuksiensa mukai sesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltä väksi vastaanollopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely.

7.2. Mikäli kiinteistöltä RN:o 49-51-2-1 kunnostamisen tai rakentamisen vuoksi kaivettuja maa-aineksia, joiden hailla-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksessa 21412007 säädettyjen kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä, hyödynnetään ko. kiinteistöllä täy töissä, on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-aines ten hailla-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat dokumentoitava. Selvitys maa-ainesten hyötykäytöstä on liitettävä määräyksessä 9.3. edelly tettyyn kunnostuksen loppuraporttiin.

Pilaantuneen veden käsittely

8. Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet.

Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla.

Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja nou dateifava sen antamia ohjeita ja määräyksiä.

Talteenotettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltä väksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jälleen käsittely. Vaarallisen jälleen kuljetuksesta on tehtävä siir toasiakirja. Siirtoasiakirja on oltava mukana jäfteiden siirron aikana ja se on luovutettavajäfteiden vastaanottajalle.

Tiedohaminen,

valvonta, kirjanpito ja

raportointi

9.1. Kunnostustyöhön on nimeftävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. VaI vonnasta vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloilla misajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, lii kenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristön suojeluviranomaiselle ja naapureille ennen toimenpiteiden aloitta mista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta.

9.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsit telypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen hailla-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristäja sijoituskohteista.

9.3. Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kunnostus työn toteuttaminen ja karifapiirustus toteutuneista kunnostusalu eista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomene telmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjan pitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, haitta ainepitoisten maa-ainesten hyödyntäminen alueella, analyysitulok set puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporifiin on lii tettävä yhteenveto pilaantuneiden maa-ainesten siirtoasiakirjoista.

Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne-ja ympäris tökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomai selle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaaifamisesta.

Loppuraportista tulee lisäksi tehdä tiivistelmä julkishallinnon säh köistä lomakepalvelua käyttäen Cwww.suomi.fi, Pilaantuneen maa perän puhdistamisen loppuraporifitiivistelmä YM027).

Päätöksen perustelut Käsitteet

Päätöksessä kohonneita hailla-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-ainek sella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältä välIä maa-aineksella ei tässä päätöksessä larkoiteta maa-aineksia, joi den kohonneet hailla-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maa-aineksessa luontaisesti esiintyviä.

Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja jota ei luokitella vaaralkseksi jätteeksi.

Valtioneuvoston asetuksen jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (86/2015) liitteen 4 jäteluettelossa vaarallisiksi jätteiksi on merkitty maa- ja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita (17 05 03). Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, joka sisältää vaarallisia aineita sellai sina pitoisuuksina, että maa-aineksella katsotaan olevan jokin asetuksen 86/2015 INtteessä 4 mainituista vaaraominaisuuksista.

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain (527/2014)136 §:n mukaan maaperän ja pohjave den puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhtey dessä maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toi mitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edel lytä ympäristölupaa. Valtion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa- aineksen hyödyntämisestä ja tarkkailusta.

Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille

Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistus tarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, aiemmat ohjearvotja ylem mät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, va rasto- tai INkennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylit tää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alem man ohjearvon.

Alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa on todettu maaperän pilaantu neen arseenilla ja öljyhHlivetyjen keskitisleillä (>Cio ^- C21). Valtioneuvos ton asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty arseenille ja öljyhiilivedyille kynnysarvot, aiemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot seuraavasti:

Haitta-aine Kynnysarvo Alempi Ylempi

ohjearvo ohjearvo

mg/kg mg/kg mg/kg

Arseeni 5 50 100

Kevyet öljyjakeet (>C10^- C21) 300 1 000

Raskaat äljyjakeet (>C21^-C40) 600 2 000

äljyjakeet (>Cio^- C40) 300

Geologian tutkimuskeskuksen raportin 201/2013 mukaan suurin suosi teltu arseenin taustapitoisuus Espoossa on 10 mg/kg. Arseenin taustapi toisuudet ylittävät yleisesti maaperän kynnysarvopitoisuuden.

Päätöksessä on hyväksytty kunnostuksen tavoitepitoisuuksiksi ilmoituk sessa esitetyn mukaisesti todetuille haitta-aineille kynnysarvo-/taustapi toisuudet, aiemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot sen mukaan kuinka syvällä tulevasta maanpinnasta haitta-aineet suaitsevat ja tullaanko kai-

vualue pinnoittamaan rakentamisen aikana. Kunnostustavoitteet on kat sottu rNttäväksi alueen maankäyttö ja ympäristöolosuhteet huomioon ot taen. (Määräys 1.1.)

Mikäli alueella todetaan kynnysarvot tai alueen luontaiset taustapitoisuu det ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. mainittuja haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mu kaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1.

mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai muusta syystä.

(Määräys 1.2.)

Pilaantuneen alueen jatkumisesta naapurikHnteistöille on edellytetty il moitettavaksi, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. (Mää räys 1.3.)

Päätöksessä on edellytetty toteutettavaksi kunnostussuunnitelmassa esi tetyt lisätutkimukset, jotta khnteistön kaikki riskikohteet tulevat luotetta vasti selvitetyiksi. (Määräys 2.1.)

Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään mm. tarvittava kai vusyvyys sekä kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet. Käsitte lyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset, tavan omaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset sekä kohon neita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset ja eri käsittelypaik koihin toimitettavat maa-ainekset. Tutkimuksissa voidaan käyttää hyväksi aiemmin tehtyjen tutkimusten tuloksia. (Määräys 2.2.)

Kunnostettavat alueet on edellytetty aidattavaksi sekä merkittäväksi kyl teillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiatto mien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältä vät kuormat on edellytetty peitettäviksi ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa- ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-ai neksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 6.)

Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoi suudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Mää räys 4.)

Mikäli kiinteistölle tai sen rajoille jää maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoi suudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset aiemmat

ohjearvotasot, on maa-ainekset edellytetty pääsääntöisesti erotetta viksi/eristettäviksi puhtaista maa-aineksista soveltuvalla materiaalilla.

Erottamisella/ eristämisellä varmistetaan, että haitta-ainepitoiset maa-ai nekset havaitaan alueella mahdollisesti myöhemmin tehtävien kaivutöi den yhteydessä ja että haitta-ainepitoiset maa-ainekset ja pilaantumatto mat täyttömaan eivät sekoitu keskenään eikä haitta-ainepitoisista maista kulkeudu haitta-aineita pilaantumattomhn täyttömaihin. Uudenmaan elin keino-, liikenne-ja ympäristökeskus voi päättää tapauskohtaisesti erotta misen/eristämisen tarpeettomuudesta esimerkiksi tilanteissa, joissa ra kenteesta ei ole ympäristönsuojelullisesti hyötyä. Mikäli erottava/eristävä rakenne on tarpeen toteuttaa, on siitä laadittu suunnitelma edellytetty toi mitettavaksi ennen erottavan/eristävän kerroksen asentamista tarkastet tavaksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. (Mää räykset 5.1. ja 5.2.)

Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaan jätteen haltijan on laadittava sHr toasiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. SNrtoasiakirja on oltava mu kana jätteen sNrron aikana ja se on annettava jätteen vastaanottajalle.

SUrtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Mää räys 6)

Jätelain (646/2011) 29 §:n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisterNn hyväksytylle kuljettajalle. (Mää räys 6.)

Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi vastaanot topaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä kyseisiä maa-aineksia. Kaatopaikalle toimitettavien pilaantuneiden maa-ainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan kaatopaikoista annetun asetuksen 331/2013 mukaisesti. Alueelta poistettavat kohonneita haitta-ainepitoi suuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmukai sen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 7.1.)

Jätelain (646/2011) 8

§

edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mahdol lisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusajärjes tyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudelleen käyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. (Määräys 7.1.)

Päätöksessä on hyväksytty kiinteistöltä RN:o 49-51-2-1 kunnostamisen tai rakentamisen vuoksi kaivettujen haitta-ainepitoisuudeltaan valtioneu voston asetuksen 214/2007 mukaisten kynnysarvojen ja alempien oh jearvojen välissä olevien maa-ainesten hyötykäyttö alueen täytöissä.

Päätöksessä on edellytetty hyötykäytettävien maa-ainesten haitta-ainepi toisuuksien ja sijoituskohteiden dokumentointia, jotta maa-ainekset voi daan huomioida asianmukaisesti tulevien kaivutöiden yhteydessä. (Mää räys 7.2.)

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta

enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa tervey delle tai ympäristölle. (Määräys 8.)

Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomais valvonnan kannalta. (Määräys 9.1.)

Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viran omaisvalvonnan kannalta. Sähköisen lomakepalvelun käyttö on maksu tonta ja se helpottaa viranomaisen tiedon tallentamista. Lomake ja sen täyttöohje löytyvät Internet-osoitteesta:

http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/asioiverkossaflomak keeuymyml27/index.html (Määräykset 9.2. ja 9.3.)

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 84, 85, 133, 136, 190, 191 §

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014)24,25,26 §

Jätelaki(646/2011)6, 8,13, 15, 29, 121, 122

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4,11,24 §

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustar peen arvioinnista (214/2007)

Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2015 (1397/2014)

Käsiifelymaksun määräytyminen

Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, lii kenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksulli sista suoritteista vuonna 2015 (1397/2014) ja sen liitteenä olevaan mak sutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoi tuksen käsittelystä perittävä maksu on 55 € kultakin asian käsittelyyn ku luvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 17 tuntia.

Päätöksestä tiedottaminen Päätös

Kiinteistö Oy Espoon Perkkaantalo c/o SRV Yhtiöt Oyj

PL 555 02601 Espoo

Tiedoksi

SRV Yhtiöt Oyj, Timo Petäjistö (sähköisesti)

Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla

Uudenmaan elinkeino-, IHkenne- ja ympähstökeskus tiedottaa tästä pää töksestä kuuluttamalla Espoon kaupungin ilmoitustaululla ympäristön suojelulain (527/2014)85 §:n mukaisesti.

Tietojärjestelmään merkitseminen

Alueen maaperää koskevat tiedot merkitään valtakunnalliseen maaperän tilan tietojärjestelmään.

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oi keuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joi den oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä 3.

Ylitarkastaja Vesa Suominen

Ylitarkastaja Hanna Valkeapaa

Liitteet

Liite 1. Kiinteistön sijainti

LHte 2. Tutkimusalueiden sijainnit Liite 3. Valitusosoitus

YmpäristökarilapalveluKarpac 25-kesä-2015Kunnostusalueensijainti(punaisella) 4:-4 ‘.LM:::tij

‘1

1 1:20000ft501,0c1,0km

‘1

LO

-j

‘g:

rk.Ls—ea. - .-.-- — --—___________________ -

tE•—.

— ÄiURN:KUJA --—-— ———— — ——

-vtt

^t3 fl

—___________

-F

L

51002VAH1

t

u, Q

: 1

4

— - —

-:

—

••rtfltt!r3 J=!zt----Q ^-

J

^{VAHb + =}

-J %\ ^•—,-- —r -‘ J T ‘‘r’—a-——7

‘-

KK VAH6 KK11

KK120

,..i KK17

—1 10<13 \‘I L

—,

_{KK1OD D}

+

-r —

- 4- t

VAH4©U

r ‘---

-‘

z

— --

—

LtE J\ j •)jD

L4 j

E

LZEZ:

iitiu

^{- -}

- tänään anwrnaafl’ äätöWseen

II

Laah

1:1000

+ 0m lOm + ^50m + 100m

DNRO UUDEL1/172Z3ö/ZCI5

+

-

fl ^-‘

VÄlI

‘‘© Poraknlranylepiste VN1 1-15, 9-3-2015 Todetut pitoisuudot 2015 Ymparisiötekninen tutkimus YMP

l(ol,‘on ninilla cml. P,ini.uuk.nnouöla

1,4—2 m

010—021 745 mg/kg Majurinkatu 1 Tutkimusalueen raaus

Viamok Oy:n tutklmunpinto 1-9 (2002)

010—c40 585 mg/kg

Espoo Tutkimuspistoet

VAH12

KK9-25 Raniboil lyn koekuopat (2010) 0,61 m Ja haitta-ainepitoisuudet

Sijainnit iikimnärbinot A 6,56 in’ Pauayu Suunraittelja Hyulknyta Prnun ktrnunro,a M,tlakaavn

511, 633,537

5

Pohjavoninöytopinte 1 0-3 2015 (nijainnit 32025 Jea Mao ENV71 1 1 1000 (A3)

lkimöåräisei) Lirnuntal. 5oznanosao ^{Suunala työ NO Piti NO REV}

Tutkimusatueen raja

\(AFA!I4EN

nO 0207000 000

löolSr€lO010

YMP 711 01

0 0

:r.

Valitusviranomainen

Uudenmaan elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muu tosta Vaasan hallinto-oikeudetta kirjatlisella valituksella.

Valitusaika

Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäi vä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seu raavana arkipäivänä.

7aIituksen sisältö

Valituskiijelmässä on ilmoitettava

-valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoiteja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa

- päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan.

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatija na on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava.

Valituksen liitteet

Valituskiijelmään on liitettävä

- ELY-keskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä

-asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi,jollei niitä olejo aikaisemmin toimitettu viranomaisel le

-asiamiehen vaitakirja Vahtuksen toimittaminen perille

Valituskidelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana.

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakijaha peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 €.

Tuomioistuinten ja eräiden oikeudenkäyntiviranomaisten suoritteista perittävistä mak-suista atmetussa laissa(701/1993) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204

65101 Vaasa

Puhelin 0295642611 Telekopio 029 56 42760

Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fl

Kirjaamo on auki maanantaista perjantaihin kello 8.00 - 16.15