Puhdistettava alue

16.2.2021 Julkinen

UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin 0295 021 000

http://www.ely-keskus.fi/uusimaa

PL 36

00521 HELSINKI

Asia

Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen hyväksynnästä.

Ilmoituksen tekijän nimi

Yksityishenkilö

Puhdistettava alue

Puhdistettava alue sijaitsee Espoossa osoitteessa Nihtisillankuja 2.

Puhdistettava alue sijaitsee kiinteistön 49-54-18-6 lounaiskulmassa.

Alueen sijainti ja ilmoituksen kohteena oleva kiinteistön osa on esitetty liitteen 1. karttapiirustuksessa.

Kiinteistö on ilmoituksen tekijän omistuksessa.

Asian vireilletulo, vireilletulon peruste sekä viranomaisen toimivalta

Kohteessa on sijainnut autokorjaamo, jonka purkamisen yhteydessä tehdyissä maaperätutkimuksissa todettiin maaperän olevan pilaantunut öljynerotinkaivannon ja hulevesien purkupaikan alueella. Mitään

yksittäistä pilaantumista aiheuttavaa tapahtumaa ei ole tiedossa.

Pilaantumisen on aiheuttanut kohteessa harjoitettu toiminta.

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisesti pilaantuneen maaperän puhdistamiseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus alueelliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Ilmoitus on tehtävä riittävän ajoissa kuitenkin viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen vaiheen aloittamista. Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (myöhemmin Uudenmaan ELY-keskus) 27.1.2021.

Puhdistettavan alueen kuvaus

Nykyinen ja tuleva toiminta kiinteistöllä

Ilmoitusalueella, kiinteistön 49-54-18-6 lounaiskulmassa on toiminut autokorjaamo vuodesta 1995 vuoteen 2020. Korjaamorakennus on purettu joulukuussa 2020.

Kiinteistön luoteiskulmassa on toiminut polttoaineen jakeluasema.

Uudenmaan ELY-keskus on antanut jakeluaseman puhdistukseen liittyen päätöksen 11.6.2020, UUDELY/5867/2020. Jakeluaseman alue on puhdistettu vuonna 2020. Muutoin kiinteistö on ollut rakentamatonta aluetta.

Kiinteistölle tullaan rakentamaan asuinkerrostaloja.

Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne

Kohdekiinteistö rajautuu pohjoispuolella Nihtisillantiehen ja länsipuolella Nihtisillankujaan. Korjaamon itäpuoleinen osa kiinteistöstä 49-54-18-6 on rakentamatonta aluetta. Samassa korttelissa korjaamon

pohjoispuolella on sijainnut jakeluasema. Hieman kauempana kaakkoispuolella sijaitsee Espoon pääpoliisiasema. Nihtisillankujan länsipuolella sijaitsee liike- ja teollisuusrakennuksia.

Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat Nihtisillankujan länsipuolella noin 60 metrin etäisyydellä korjaamosta.

Kohteen lähietäisyydessä (< 1 km) ei ole luonnonsuojelualueita.

Lähimmät luonnonsuojelualueet ovat noin 1,5 kilometrin etäisyydellä kaakossa sijaitseva Mankkaan turvetorvijäkälän suojelualue ja 2 kilometrin etäisyydellä luoteessa sijaitseva Träskmossenin luonnonsuojelualue.

Kiinteistö on merkitty voimassa olevassa asemakaavassa asuinkerrostalojen korttelialueeksi (kaavamerkintä AK).

Alueen maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteet

Maaperäkartan mukaan kohdealueen maaperä on hiekka-aluetta, jossa päällimmäisenä on 0-3 metrin paksuinen savi- tai silttikerros, jonka alla on hiekkaa tai hiekkamoreenia. Maaperätutkimuksen perusteella korjaamorakennuksen alueella maalaji on 3 metriin asti täyttöhiekka/- soraa. Rakennuksen itäpuolella maalaji on 2 metriin asti louhetta ja louheen alapuolella savea. Rakennuksen etelä- ja pohjoispuolella pintamaa oli täyttösoraa/mursketta ja 1-1,2 metrin syvyydeltä alkaen savea.

Koko kiinteistön alueella maastonmuodot laskevat etelään ja lounaaseen. Rakennettu osa tontista on osittain täytöillä tasattua.

Maanpinta on tasolla noin +24-+25 m mpy.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (Puolarmetsä, 1-luokka) sijaitsee kohteelta 4,2 kilometriä lounaaseen.

Tutkimuksessa todettiin yhdessä koekuopassa (KK9) orsivettä louhetäytössä, 1,2 metrin syvyydessä.

Kohteen lähellä ei ole vesistöjä. Lähimmät vesistöt ovat Gallträsk 1,7 kilometriä ja Lippajärvi 2,7 kilometriä luoteeseen. Noin 3 kilometriä kaakkoon sijaitsee Laajalahti.

Asfaltoidun piha-alueen (korjaamorakennuksen idänpuoleinen piha- alue) hulevedet johdettiin rakennuksen koillispuolelle, metsäiseen rinteeseen. Osassa kiinteistöä hulevedet imeytyivät suoraan maaperään.

Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat

 TT Vision Oy, korjaamon purku, Nihtisillankuja 2, Espoo, Tutkimusraportti, Golder Associates Oy 25.1.2021.

 Korjaamo, Nihtisillankuja 2, Espoo, Maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Golder Associates Oy 26.1.2021.

Pilaantumista koskevat tiedot

Kiinteistön alueelle tehtiin maaperätutkimus 21.12.2020, jolloin näytteitä otettiin yhdeksästä kaivinkoneella kaivetusta koekuopasta (KK1-KK9) maalajikerroksittain 1,2-3 metrin syvyydelle asti. Lisäksi 22.12.2020 otettiin näytteitä puretun rakennuksen länsiseinustalta poistetun maanalainen öljynerottimen kaivannosta (seinämät, pohja sekä kaivumassat) (S1-S5) sekä puretun korjaamorakennuksen

idänpuoleiselta piha-alueelta poistetun hulevesikaivon ja -viemärin kaivannosta (seinämät, pohja sekä kaivumassat) (S6-S10). Lisäksi viemärin purkupaikalta metsästä otettiin kaksi maanäytettä (S11).

Näytepisteiden sijainti lukuun ottamatta kaivetun maan kasoista otettuja näytteitä (S4-S7) on esitetty liitteen 1. karttapiirustuksessa. Yhteensä näytteitä otettiin 35 kpl, joista neljä otettiin kasalle kaivetusta maasta.

Kaikista näytteistä mitattiin haihtuvien hiilivetyjen suhteellista esiintymistä PID-kenttämittarilla sekä osasta hiilivetyjen

kokonaispitoisuus PetroFlag–kenttätestillä. Kenttähavaintojen ja -

mittausten tulosten perusteella valittiin näytteet laboratorioanalyyseihin.

Laboratoriossa analysoitiin öljyhiilivetyjen keskitisleet (C₁₀-C₂₁), raskaat jakeet (C₂₁-C₄₀), bensiinijakeet (C₅-C₁₀), MTBE, TAME ja BTEX-

yhdisteet (20 näytteestä), haihtuvat orgaaniset yhdisteet (mm. klooratut alifaattiset hiilivedyt) (2 näytteestä), arseeni ja raskasmetallit (8

näytteestä), PAH-yhdisteet (2 näytteestä) sekä pH ja TOC (3 näytteestä).

Öljynerotinkaivannon itäseinämästä otetussa näytteessä S3/0,0-2,5 m todettiin valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ylittävä TEX-yhdisteiden summapitoisuus (2,4 mg/kg) sekä alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus öljyhiilivetyjen keskitisleitä (550 mg/kg) ja raskaita öljyjakeita (1 00 mg/kg). Öljyhiilivetyjen C₁₀-C₄₀ summapitoisuus oli 1 600 mg/kg.

Hulevesiviemärin purkupaikalta otetussa näytteessä S11/0,0-0,1 m todettiin kynnysarvon ylittävä MTBE:n ja TAME:n summapitoisuus (0,11 mg/kg), TEX-yhdisteiden summapitoisuus (10 mg/kg), alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus bentseeniä (0,30 mg/kg) ja bensiinijakeita (111 mg/kg) sekä ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus keskitisleitä (16 000 mg/kg) ja raskaita öljyjakeita (44 000 mg/kg). Öljyhiilivetyjen C₁₀-C₄₀ summapitoisuus oli 60 000 mg/kg. Näytteessä S11/0,1-0,5 m todettiin kynnysarvon ylittävä TEX-yhdisteiden summapitoisuus (1,7 mg/kg) sekä ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus keskitisleitä (18 000 mg/kg) ja raskaita öljyjakeita (5 700 mg/kg). Öljyhiilivetyjen C₁₀- C₄₀ summapitoisuus oli 23 000 mg/kg.

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Kohteelle on tehty valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi, jossa on huomioitu todetut haitta-aineet ja niiden ominaisuudet sekä alueen käyttö ja ympäristöolosuhteet.

Voimassa olevassa asemakaavassa kiinteistö on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Kaavanmukaisen

käyttötarkoituksen perusteella alueelle on tulossa asuinrakennuksia ja pysäköintitilaa, rakennettavan pihakannen alle sekä maantasoon.

Vaikka on mahdollista, että alueella todetaan korkeampia pitoisuuksia kuin mitä ennakkotutkimuksissa on todettu, arvioidaan kuitenkin, ettei öljynerottimen alueen ja hulevesiviemärin purkuputken pään

pilaantumat ole kovin laaja-alaisia.

Puretun korjaamon piha-alue on nykytilassa osittain asfaltoitu ja myös tulevien suunnitelmien mukaan kohdekiinteistön alue tulee pääosin peitettäväksi joko rakennuksin tai piharakentein. Piha-alueen

päällystäminen ja etenkin maanalaisen pysäköintihallin rakentaminen estävät sadeveden imeytymistä maaperään pääosalla kiinteistöä.

Kohdekiinteistön länsiosaan, puretun korjaamorakennuksen läheisyyteen, on Nihtisillan korttelisuunnitelman mukaan tulossa istutettava alue, jolla on varauduttava hulevesien imeytykseen.

Kohdealueella maaperässä on täyttökerrosten alapuolella pääasiassa savikerros, joka hidastaa suotovesien imeytymistä maaperään. Kohde ei sijaitse tärkeäksi luokitellulla pohjavesialueella eikä sen

lähietäisyydellä ole tiedossa olevaa pohjaveden käyttöä. Maaperässä mahdollisesti todettavien ja kunnostustoimenpiteiden jälkeen jäävien haitta-aineiden ei arvioida kulkeutuvan merkittävästi pohjaveteen tai pohjaveden mukana eikä niiden arvioida aiheuttavan merkittävää pohjaveden pilaantumisriskiä. Pohjaveden pilaantumisriskiä rajoitetaan siten, että hulevesien imeytysalueella ja sen läheisyydessä helposti liukenevien ja kulkeutuvien haitta-aineiden osalta (bensiinijakeet C₅-C₁₀, MTBE, BTEX-yhdisteet) pitoisuuksien tulee alittaa kynnysarvot.

Koska piha-alue tulee päällystetyksi rakentein tai istutusalueiden kasvukerroksin, suora kontakti haitta-aineisiin sekä pölyäminen ja pintavalunta eivät ole mahdollisia kulkeutumis- ja altistumisreittejä.

Suoran kontaktin kautta tapahtuvan altistumisen estämiseksi rajoitetaan kuitenkin pintamaan pitoisuudet alle alempien ohjearvojen sellaisissa kohdissa, jotka mahdollisesti eivät tulisi päällystetyiksi rakenteilla tai istutusalueen kasvukerroksella.

Haihtuminen rakennuksen sisäilmaan on mahdollinen kulkeutumis- ja altistumisreitti, mikäli kohteen maaperään jää haihtuvia haitta-aineita.

Kaavan mukaan puretun korjaamorakennuksen alueelle, missä haitta- ainepitoisuuksia on todettu, ei ole tulossa asuinrakennuksia eikä

maanalaista kerrosta vaan auto- ja jätekatokset. Ne ovat tiloja, joissa ei oleskella säännöllisesti pitempiä aikoja ja autokatokset ovat osittain avonaisia ja hyvin tuulettuvia. Näiden tilojen osalta arvioidaan, että helposti haihtuvista hiilivedyistä ei aiheudu haittaa sisäilmaan, kun niiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Muiden haitta-aineiden osalta arvioidaan alemmat ohjearvot haitattomiksi pitoisuuksiksi.

Ulkoilmaan kulkeutuessaan haitta-aineet sekoittuvat ympäröivään ilmaan ja pitoisuudet laimenevat, joten ulkoilmaan kulkeutuminen ei ole merkittävä kulkeutumisreitti.

Puhdistustarve ja -tavoitteet

Kohteen käyttötarkoituksen, maaperä- ja ympäristöolosuhteiden sekä maaperässä todettujen haihtuvien hiilivetyjen pitoisuuksien perusteella voidaan todeta, että korjaamon alueen maaperä luokitellaan

pilaantuneeksi kiinteistön tulevassa käytössä ja kohteessa on maaperän puhdistustarve.

Puhdistustavoitteiksi esitetään valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisia arvoja seuraavasti:

 Haihtuvat yhdisteet (bensiinijakeet C5-C10, MTBE, BTEX- yhdisteet): kynnysarvot

 Öljyhiilivetyjakeet C₁₀-C₂₁: 300 mg/kg, alempi ohjearvo

 Öljyhiilivetyjakeet C₂₂-C₄₀: 600 mg/kg, alempi ohjearvo

 Arseeni ja raskasmetallit: alemmat ohjearvot.

Mikäli maaperän puhdistuksen yhteydessä tulee esiin haitta-aineita, joita ei tällä hetkellä ole tiedossa tai joita ei ole todettu kohteen alueella tehtyjen ympäristöteknisten maaperätutkimusten yhteydessä, maaperän puhdistuksen tavoitetasoiksi esitetään em. haitta-aineiden osalta

asetuksen mukaisia alempia ohjearvoja tai erikseen haitta- ainekohtaisen riskinarvion perusteella esitettäviä tavoitetasoja.

Mikäli maaperään puhdistustöiden jälkeen alueelle jää asetetut puhdistustavoitteet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, arvioidaan mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve riskitarkastelun perusteella.

Haitta-ainepitoisten kaivumaiden määräksi oletetaan kuitenkin enintään 500 m³. Haitta-ainepitoiset kaivumaat toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan ympäristöteknisen valvojan valvomana ja ohjeistamana.

Kestävä kunnostaminen

Kestävä kunnostaminen tarkoittaa sellaista kunnostustoimintaa, jossa toimien ympäristöä, yhteiskuntaa ja taloutta koskevat näkökohdat optimoidaan. Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin perusteella kohteen maaperän on todettu olevan paikoin

öljyhiilivetyjakeilla C₅-C₄₀ pilaantunut. Kunnostusmenetelmäksi on valittu massanvaihto, koska kunnostaminen asuinrakennusten korttelialueella ei ole muulla tavoin mahdollista kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisin kustannuksin.

Maaperässä todettujen haitta-aineiden ominaisuudet, esiintymissyvyys ja kohteen geologia huomioiden muiden kunnostusmenetelmien käyttö ei tässä tapauksessa arvioida olevan kustannustehokkaita tai järkeviä.

Tässä esitetään lyhyesti pääpiirteissään kohteen kestävän kunnostamisen periaatteet. Laajempaan arviointiin kohteessa ei arvioida olevan tarvetta.

Kohteesta poistetaan pilaantuneet maa-ainekset kiinteistön tutkitulta alueelta erikseen määriteltyjen tavoitepitoisuuksien mukaisesti. Kohteen olosuhteet, käyttö ja todetut haitta-aineet huomioiden esitetyt

kunnostustavoitteet ovat riittäviä. Pois kuljetettavan maa-aineksen sijoituspaikkoja valitessa pyritään kustannustehokkuuden lisäksi huomioimaan kuljetusmatkat, jolloin massojen kuljetuksesta aiheutuva ympäristökuormitus vähenee.

Maaperän puhdistamiseen liittyvät työt (kaivu, kuljetus jne.) tehdään siten, ettei toimenpiteillä aiheuteta haittaa ympäristölle. Maaperän puhdistamisen aiheuttamat melu- ja pölyhaitat eivät poikkea

maanrakennustyömaiden yleisesti aiheuttamista ympäristövaikutuksista ja vaikutukset arvioidaan vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi. Asuinalueella toimittaessa pyritään huomioimaan lähikiinteistöjen asukkaat. Maa- ainesten kuljetusten ei arvioida aiheuttavan kohtuutonta häiriötä alueen muulle liikenteelle.

Esitetty puhdistussuunnitelma

Puhdistusmenetelmä ja työn toteuttaminen

Maaperä kunnostetaan massanvaihdolla edellä esitettyihin tavoitetasoihin. Mikäli mahdollisten muiden menetelmien käyttö

arvioidaan tarpeelliseksi kunnostustyön aikana, tehdään niiden käytöstä erillinen suunnitelma, joka hyväksytetään ympäristöviranomaisilla.

Mikäli maaperään jää puhdistuksen jäljiltä pilaantunutta maata, eristetään pilaantunut maa-aines esim. HDPE-kalvolla tai

bentoniittimatolla pilaantumattomasta maa-aineksesta. Lisäksi tehdään alueelle tarvittaessa erillinen riskinarviointi ja arvio mahdollisten

jatkotoimenpiteiden tarpeesta ja tarvittavista riskinhallintatoimenpiteistä.

Tarvittaessa esitetään erillinen jatkotoimenpidesuunnitelma Uudenmaan ELY-keskukselle.

Kunnostustyö on suunniteltu tehtäväksi maaliskuun 2021 aikana.

Työn aikainen näytteenotto

Maaperän haitta-ainepitoisuudet tarkistaa riittävän asiantuntemuksen ja kokemuksen omaava ympäristötekninen valvoja.

Ympäristötekninen valvoja ohjaa pilaantuneiden massojen poistamista kenttätestein ja laboratorioanalyysein. Kenttätesteillä määritetään maanäytteistä kokonaishiilivetypitoisuus (Petroflag -testi) sekä mitataan haihtuvien hiilivetyjen suhteellista esiintymistä (PID-mittaus).

Poistettavista massoista otetaan yksi kokoomanäyte noin 100- 150 tonnin suuruista poistettavaa maa-aineserää kohti.

Kaivannon rajoilta otetaan kokoomanäytteitä kaivannon pohjasta ja seinämistä. Näytteet otetaan maaperän kerrosrakenne huomioiden siten, että yksi kokoomanäyte edustaa noin 100 m²:n suuruista aluetta, kuitenkin niin, että jokaisesta kaivannosta otetaan vähintään kaksi jäännöspitoisuusnäytettä. Muutaman neliömetrin kaivannoista otetaan tarpeen mukaan vain yksi jäännöspitoisuusnäyte, joka edustaa sekä pohjaa että seinämiä.

Kenttätestien tulosten varmistamiseksi riittävä määrä (vähintään 20 % tai 2 näytettä / kaivanto) kaivannon rajoilta otetuista

jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan myös laboratoriossa.

Näytteistä analysoidaan laboratoriossa öljyhiilivetyjen bensiinijakeiden C₅-C₁₀, BTEX-yhdisteiden ja MTBE:n sekä öljyhiilivetyjen jakeiden C₁₀- C₄₀ pitoisuudet. Tarvittaessa analysoidaan myös muiden haitta-aineiden pitoisuuksia (esim. PAH-yhdisteet ja raskasmetallit), mikäli niiden esiintymisestä saadaan viitteitä kenttämittausten tai -havaintojen perusteella.

Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely

Puhdistustyön yhteydessä poistettava maa-aines luokitellaan pilaantumattomaksi (haitta-ainepitoisuus alle kynnysarvon),

pilaantumattomaksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia (haitta- ainepitoisuus ylittää kynnysarvon ja alittaa alemman ohjearvon) tai pilaantuneeksi (haitta-ainepitoisuus ylittää alemman ohjearvon) maa- ainesjätteeksi. Maa-ainesjäte luokitellaan haitta-aineiden

kokonaispitoisuuksien perusteella joko tavanomaiseksi tai vaaralliseksi

jätteeksi jäteasetuksen (VNA 179/2012, 1.6.2015 alkaen VNA 86/2015) perusteella.

Lajittelua tehdään tarvittaessa myös vastaanottopaikkojen muiden edellytysten mukaan (esim. poikkeavat pitoisuusrajat, jätejakeiden esiintyminen).

Pilaantuneiden massojen kaivu pyritään tekemään niin, ettei muuta kuin täyttömaaksi kelpaavaa maa-ainesta välivarastoida tontilla. Massoja voidaan kuitenkin tarvittaessa välivarastoida tontilla kunnostustyön aikana lyhytaikaisesti, mikäli kaivu- tai kuljetusteknisistä syistä massoja ei voida välittömästi kuljettaa kaatopaikalle. Kaivettuja, helposti

haihtuvilla haitta-aineilla (hiilivedyt C₅-C₁₀, BTEX - yhdisteet)

pilaantuneita maa-aineksia ei pääsääntöisesti välivarastoida kohteessa hajuhaittojen vuoksi. Mikäli välivarastointi on kuitenkin tarpeen

esimerkiksi maa-aineksen näytteenoton vuoksi, peitetään

välivarastoitava haitta-ainepitoinen (yli alemman ohjearvon) maa-aines haitta-aineiden leviämisen ja mahdollisen pölyämisen ja hajuhaittojen estämiseksi.

Kaivettavien maiden laadunvarmistustulosten perusteella kuormat ohjataan sijoituspaikkoihin. Pilaantunut maa-aines kuljetetaan käsittelypaikkaan kuorma-autoilla kuormat peitettyinä. Pilaantuneen maan kuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa ja haitta-aineilla pilaantuneita maita sisältävien kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirja kuorman vastaanottavalle jätteenkäsittelykeskukselle.

Kunnostuksen toimenpideraporttiin liitetään esimerkkikopiot siirtoasiakirjoista toimituspaikoittain. Alkuperäiset siirtoasiakirjat säilytetään vähintään kolme vuotta ympäristöteknisen valvojan arkistossa. Jätteen kuljettajan tulee olla merkitty jätehuoltorekisteriin.

Kunnostustyön yhteydessä kaivettavia alemman ohjearvon alittavia massoja, haihtuvien yhdisteiden (bensiinijakeet C₅-C₁₀, MTBE, BTEX- yhdisteet) osalta kynnysarvot alittavia massoja voidaan käyttää kaivantojen täyttöihin kohdekiinteistöllä. Kaivantojen täyttöihin mahdollisesti rakennusteknisesti soveltumattomat pilaantumattomat maat sijoitetaan haitta-ainepitoisuuden perusteella maankaatopaikalle tai ympäristöteknisen valvojan ohjaamalle luvanvaraiselle

vastaanottoasemalle.

Kaivun aikana muodostuvat muut jätteet, esim. rakenteiden purkujätteet, toimitetaan asianmukaisiin jätteiden vastaanotto- tai kierrätyspaikkoihin.

Pilaantuneen veden käsittely

Mikäli kunnostustöiden yhteydessä on tarve poistaa kaivantoihin suotautuvaa vettä, vesien jäte- tai hulevesiviemäriin johtamisesta sovitaan HSY Helsingin Seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän

kanssa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Merkittäviä haitta- ainepitoisuuksia sisältävä vesi poistetaan imuautolla.

Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Työmaa-alue ja kaivanto aidataan tai merkitään siten, että ulkopuolisten pääsy työmaa-alueelle estetään ja työmaa-alue merkitään pilaantuneen maan kunnostustyöstä kertovin kyltein.

Kohteessa pidetään tarvittaessa maaperän kunnostukseen liittyvä katselmus ja aloituskokous ennen kaivutöiden aloittamista.

Pilaantuneen maaperän kunnostustyöhön osallistuvilla työntekijöillä tulee olla käytettävissä henkilökohtaiset suojavarusteet. Suojaimien käytöstä päättää kohteen työsuojelusta vastaava henkilö.

Maaperän puhdistamiseen liittyvät työt (kaivu, kuljetus jne.) pyritään tekemään siten, ettei toimenpiteillä aiheuteta haittaa ympäristölle.

Maaperän puhdistamisen aiheuttamat melu- ja pölyhaitat eivät poikkea maanrakennustyömaiden yleisesti aiheuttamista ympäristövaikutuksista.

Pilaantuneiden maiden kaivun ja lastauksen aiheuttamat

ympäristövaikutukset arvioidaan vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi. Kaivun ja kuljetuksen aikana voi esiintyä pilaantuneiden maiden pölyämistä ja/tai hajuhaittaa. Massojen pölyämistä seurataan aistinvaraisesti työn aikana ja tarvittaessa massoja kostutetaan pölyämisen ehkäisemiseksi.

Pilaantuneet massat kuljetetaan kuorma-autoilla käsittelypaikkoihin.

Pilaantuneita maita kuljettavien kuorma-autojen lavat peitetään kuljetuksen ajaksi.

Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin

Odottamattomista tilanteista (esim. haitta-aineet, joita aiemmissa tutkimuksissa ei ole todettu, aiemmin tuntemattomat maanalaiset rakenteet, massamäärän huomattava kasvu arvioidusta, veden huomattavan runsas suotautuminen kaivantoon) ympäristötekninen valvoja informoi tarpeen mukaan tilaajaa ja/tai ympäristöviranomaisia.

Vahingoista, onnettomuuksista ja muista häiriötilanteista, joista aiheutuu tai uhkaa aiheutua määrältään ja laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, pinta- tai pohjaveteen tai maaperään sekä muista poikkeuksellisista tilanteista, ilmoitetaan viipymättä

ympäristöviranomaisille sekä tarvittaessa pelastusviranomaiselle. Em.

tahojen kanssa päätetään tarpeen mukaan mahdollisista jatkotoimenpiteistä poikkeustilanteissa.

Jos kunnostuksen aikana havaitaan pilaantuneisuuden levinneen naapurikiinteistön puolelle, ilmoitetaan asiasta tilaajalle,

maanomistajalle sekä ympäristöviranomaisille. Kunnostuksen tarve arvioidaan todettujen pitoisuuksien perusteella.

Poikkeavat tilanteet kirjataan maaperän kunnostuksen osalta työmaapöytäkirjaan. Merkittävät poikkeamat raportoidaan myös kunnostuksen loppuraportissa.

Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi

Puhdistustöiden aloittamisajankohta ja ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot ilmoitetaan ELY-keskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojelulle ennen töiden aloittamista. Aloitusilmoitukseen kirjataan myös massojen vastaanottopaikkojen tiedot. Puhdistustyön päättymisestä ilmoitetaan, kun maaperän puhdistustoimet on saatu päätökseen.

Pilaantuneen maaperän kunnostustyön aikana pidetään pöytäkirjaa, johon kirjataan kaivetut massat, kenttätestien pitoisuudet,

laboratorioanalyysien tulokset, massojen sijoitus- ja käsittelypaikat ym.

kunnostuksen dokumentoinnin kannalta oleelliset tiedot.

Maaperän puhdistustyöstä laaditaan raportti, jossa esitetään arvio puhdistustyön tavoitteiden toteutumisesta ja vähintään tiedot kaivutöiden aikaisesta näytteenotosta ja näytteiden analysoinnista, kaivutyön toteutuksesta, poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista ja jäännöspitoisuuksista sekä piirustukset näytteenottopaikkojen ja mahdollisten erottavien/eristävien rakenteiden sijainneista sekä esimerkit siirtoasiakirjoista.

Massanvaihdon toimenpideraportti toimitetaan Uudenmaan ELY- keskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojelulle kolmen kuukauden kuluessa kunnostustöiden päättymisestä.

Viranomaisen ratkaisu

Uudenmaan ELY-keskus on tarkastanut ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Espoossa osoitteessa Nihtisillankuja 2 sijaitsevan kiinteistön 49-54-18-6 lounaisosassa ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin:

Puhdistustavoitteet

1.1. Öljynerottimen ja hulevesien purkupaikan alueilta on poistettava maa-ainekset, joiden MTBE:n ja TAME:n summapitoisuus ja/tai bentseenipitoisuus ja/tai TEX-yhdisteiden summapitoisuus ylittää valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot ja/tai bensiinijakeiden (C5–C10) ja/tai öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C10– C₂₁) ja/tai raskaiden öljyjakeiden (>C₂₁–C₄₀) pitoisuus ylittää

alemmat ohjearvot.

1.2. Päätöksen määräysten 1.1. ja 2.–9.4. mukaiset toimenpiteet on toteutettava 28.2.2026 mennessä. Mikäli puhdistamiselle on tarpeen hakea lisäaikaa, on asiasta tehtävä Uudenmaan ELY-

keskuksen hyväksyttäväksi perusteltu esitys. Esitys on toimitettava tiedoksi myös Espoon kaupungin

ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset

2. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on otettava

maaperänäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien

tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet ovat edustavasti selvitetty.

Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.

Alueen yleinen hoito ja järjestys

3.1. Puhdistettava alue on aidattava ja varustettava pilaantuneen maaperän puhdistuksesta kertovin kyltein.

Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Puhdistustyön aikana on huolehdittava, ettei puhdistamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä.

3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen, mahdollisen välivarastoinnin ja kuljetuksen aikana.

Kaivualueiden jäännöspitoisuudet

4. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä.

Näytteenottotiheys on valittava siten, että kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyksi. Jokaiselta pilaantuneen maan

kaivualueelta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta- aineiden pitoisuudet.

Välivarastointi

5. Kaivettuja maa-aineksia voidaan tarvittaessa välivarastoida kaivualueiden läheisyydessä esim. näytteiden analysoinnin vaatiman ajan. Välivarastoinnin on oltava mahdollisimman lyhytaikaista ja se on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu

maaperän pilaantumista, pilaantumattoman ja haitta-ainepitoisen maa-aineksen sekoittumista, haitta-ainepitoisen maa-aineksen pölyämistä, haitta-ainepitoisten suoto-/valumavesien

muodostumista tai muuta terveys- tai ympäristöhaittaa.

Mikäli välivarastointi toteutetaan päällystämättömällä alueella, on alueen maaperän pintakerroksen pilaantumattomuus varmistettava edustavalla näytteenotolla välivarastoinnin päätyttyä.

Pilaantuneiden maa-ainesten kuljettaminen

6. Pilaantuneet maa-ainekset on peitettävä kuljetuksen ajaksi.

Pilaantuneen maa-aineksen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on oltava mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava jätteen vastaanottajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten käsittely

7.1. Pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti

loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely.

7.2. Puhdistustyön yhteydessä kaivettuja maa-aineksia, joiden haitta- ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyjen kynnysarvojen ja määräyksen 1.1. mukaisten puhdistuksen tavoitepitoisuuksien välissä, voidaan hyödyntää puhdistusalueen puhdistuskaivantojen täytöissä. Hyötykäytettävät maa-ainekset eivät kuitenkaan saa sisältää helposti haihtuvia haitta-aineita yli valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten kynnysarvojen. Hyötykäytettyjen maa-ainesten haitta-

ainepitoisuudet, määrät ja sijoituspaikat on dokumentoitava.

Selvitys maa-ainesten hyötykäytöstä on liitettävä määräyksessä 9.4. edellytettyyn puhdistuksen loppuraporttiin.

Pilaantuneen veden käsittely

8. Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet.

Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla.

Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden

viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä.

Veden käsittelyssä talteenotettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Vaarallisen jätteen

kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle.

Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi

9.1. Puhdistustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräysten noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta.

Valvonnasta vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä puhdistuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ELY- keskukselle ja Espoon kaupungin

ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden

aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös tämän päätöksen mukaisten puhdistustoimenpiteiden

lopettamisajankohta.

9.2. Mikäli puhdistustyön aikana todetaan muita kuin määräyksessä 1.1. mainittuja haitta-aineita, puhdistettava alue on arvioitua laajempi, kaikkea puhdistustavoitteet ylittävää maa-ainesta ei ole mahdollista poistaa sekä muista poikkeuksellisista tilanteista tai puhdistussuunnitelman mahdollisista muutostarpeista, on viipymättä ilmoitettava jatkotoimenpiteiden sopimiseksi Uudenmaan ELY-keskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

9.3. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsit- telypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-

ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista.

9.4. Tämän päätöksen mukaisista tutkimus- ja puhdistustoimenpiteistä on tehtävä raportti, jossa on esitettävä puhdistustyön

toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja -syvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto työn aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot

poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on

liitettävä yhteenveto pilaantuneiden maa-ainesten siirtoasiakirjoista.

Raportti on toimitettava Uudenmaan ELY-keskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta.

Päätöksen perustelut

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaan maaperän ja

pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai

poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus), jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Valtion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen

hyödyntämisestä ja tarkkailusta. (Määräykset 1.1.–9.4.)

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 2 luvussa on säädetty yleisistä velvollisuuksista, periaatteista ja kielloista kuten toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuudesta (6 §) sekä velvollisuudesta ehkäistä ja rajoittaa toimintansa ympäristövaikutuksia (7 §), maaperän pilaamiskiellosta (16 §) ja pohjaveden pilaamiskiellosta (17 §).

(Määräykset 1.1.–8. ja 9.2.)

Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän

ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon.

Tehdyissä maaperätutkimuksissa maaperässä todettiin kohonneita pitoisuuksia bentseeniä, TEX-yhdisteitä (tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit), TAME:a, bensiinijakeita (C₅-C₁₀) öljyhiilivetyjen keskitisleitä (>C₁₀-C₂₁) ja raskaita öljyjakeita (C₂₁-C₄₀). Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä em. haitta-aineille säädetyt kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot on esitetty taulukossa 1.

Taulukko 1. Bentseenin, tolueenin, etyylibentseenin, ksyleenien, MTBE:n ja TAME:n summapitoisuuden, bensiinijakeiden sekä

öljyhiilivetyjen keskitisleiden ja raskaiden öljyjakeiden kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot.

Haitta-aine Kynnysarvo

[mg/kg]

Alempi ohjearvo

[mg/kg]

Ylempi ohjearvo

[mg/kg]

Bentseeni 0,02 0,2 1

Tolueeni 5 25

Etyylibentseeni 10 50

Ksyleenit 10 50

TEX-summapitoisuus 1

MTBE-TAME-summapitoisuus

Bensiinijakeet (C₅–C₁₀) 100 500

Kevyet öljyjakeet (>C₁₀–C₂₁) 300 1 000 Raskaat öljyjakeet (>C₂₁–C₄₀) 600 2 000 Öljyjakeet (>C₁₀–C₄₀) 300

Päätöksessä on hyväksytty ilmoituksessa esitetyn mukaisesti maaperän puhdistustavoitteeksi bentseenille, TEX-yhdisteille sekä MTBE:n ja TAME:n summapitoisuudelle kynnysarvotasot ja bensiinijakeille, öljyhiilivetyjen keskitisleille ja raskaille öljyjakeille alemmat

ohjearvotasot. Puhdistustavoitteet on katsottu riittäviksi huomioiden alueen tuleva käyttö ja ympäristöolosuhteet. (Määräys 1.1.)

Päätöksessä on edellytetty toteutettavaksi puhdistustoimenpiteet viiden vuoden kuluessa. Kyseessä on kertaluontoinen puhdistustoimenpide, joka on tarkoitus toteuttaa maaliskuussa 2021. Mikäli puhdistusta ei jostain syystä pystytä toteuttamaan viiden vuoden määräajassa, voi siihen hakea lisäaikaa ELY-keskukselta. Tällöin tulee arvioitavaksi se, ovatko alueen olosuhteet ja suunnitelmat muuttuneet niin, että on tarpeen laatia uusi ilmoitus, vain vastaavatko ne edelleen tämän päätöksen perustana ollutta tilannetta. (Määräys 1.2.)

Puhdistustyön aikaisella näytteenotolla selvitetään mm. tarvittava kaivusyvyys sekä kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet.

Käsittelyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa- ainekset. Puhdistustyön ohjauksessa voi käyttää aiempien tutkimusten tuloksia. (Määräys 2.)

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 209 §: n mukaan lain

täytäntöönpanon edellyttämät mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. (Määräykset 2., 4., 8. ja 9.1.)

Pilaantuneen maan kaivualueet on edellytetty aidattavaksi sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat

pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

(Määräykset 3.1., 3.2. ja 6.)

Jätelain (646/2011) 13 §:ssä säädetään mm., ettei jätteestä tai

jätehuollosta saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

15 §:ssä säädetään jätteiden erilläänpitovelvollisuudesta. (Määräykset 2.–3.2., 5.–8. ja 9.3.)

Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta- ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen.

Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen puhdistustavoitteiden toteutuminen. (Määräys 4.)

Päätöksessä on hyväksytty kaivettujen maa-ainesten välivarastointi siten, ettei siitä aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. (Määräys 5.) Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaan jätteen haltijan on laadittava siirtoasiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on annettava jätteen

vastaanottajalle. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 6.)

Jätelain (646/2011) 29 §:n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle.

(Määräys 6.)

Jätelain (646/2011) 8 § edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä.

Etusijajärjestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudelleenkäyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään.

(Määräykset 7.1. ja 7.2.)

Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi

vastaanottopaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä kyseisiä maa-aineksia. Kaatopaikalle toimitettavien pilaantuneiden maa- ainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan kaatopaikoista annetun asetuksen 331/2013 mukaisesti. Alueelta poistettavat kohonneita haitta- ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 7.1.) Päätöksessä on hyväksytty puhdistustyön yhteydessä kaivettujen haitta-ainepitoisuuksiltaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007

mukaisten kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä olevien maa-

ainesten hyötykäyttö kaivantojen täytöissä. Hyödynnettävät maa- ainekset eivät kuitenkaan saa sisältää haihtuvia haitta-aineita (yli valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten kynnysarvojen), jotta hyötykäytöstä ei aiheutuisi ympäristö-, terveys- tai viihtyvyyshaittaa.

Päätöksessä on edellytetty täytöissä hyötykäytettävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien ja sijoituskohteiden dokumentointia, jotta maa- ainekset voidaan huomioida asianmukaisesti tulevien kaivutöiden yhteydessä. (Määräys 7.2.)

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa

terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 8.)

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 172 §:ssä säädetään valvontaviranomaisen tiedoksisaantioikeudesta tehtävänsä suorittamista varten. Määräykset 9.1.–9.4. on annettu viranomaisvalvonnan kannalta.

Pilaantunutta maaperää puhdistettaessa tulee usein esille seikkoja, joihin ei ole ennakkotutkimuksista ja -suunnitelmista huolimatta pystytty varautumaan, esim. maaperässä todetaan uusia haitta-aineita,

maaperässä todettavat haitta-ainepitoisuudet poikkeavat merkittävästi aiemmista tutkimuksista, pilaantunut alue on arvioitua laajempi tai kaikkea pilaantunutta maa-ainesta ei voida poistaa. Tämän vuoksi valvontaviranomaisen voi olla tarpeen antaa uusia ohjeita tai määräyksiä työn aikana. (Määräys 9.2.)

Kirjanpidolla ja raportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut puhdistustoimenpiteet. (Määräykset 9.3. ja 9.4.)

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 16, 17, 85, 133, 136, 172, 190, 191, 209 §

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 § Jätelaki (646/2011) 6, 8, 13, 15, 29, 121, 122 §

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 11, 24 § Hallintolaki (434/2003)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustar- peen arvioinnista (214/2007)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013) 3 §

Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen

maksullisista suoritteista vuonna 2021 (1272/2020)

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Tämän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 770 €.

Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2021 (1272/2020) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 € kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 14 tuntia.

Valvonnan maksullisuus

Ympäristönsuojelulain 205 §:n mukaan ELY-keskus voi periä maksun valvontatoimista, jotka ovat tarpeen 136 §:n 2 momentissa tarkoitetun päätöksen noudattamisen varmistamiseksi. Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen

maksullisista suoritteista vuonna 2021 (1272/2020) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon.

Päätöksestä tiedottaminen Päätös

Ilmoituksen tekijälle (sähköisesti)

Tiedoksi

Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen (sähköisesti) Golder Associates Oy / Terhi Manninen (sähköisesti)

Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

Kuuluttaminen

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 85 §:n mukaisesti Uudenmaan ELY- keskus antaa päätöksen tiedoksi myös julkisella kuulutuksella. Kuulutus ja kuulutettava päätös ovat nähtävillä Uudenmaan ELY-keskuksen verkkosivuilla.

Tietojärjestelmään merkitseminen

Alueen maaperää koskevat tiedot päivitetään valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään.

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto- oikeuteen kirjallisesti 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Tarkemmat ohjeet muutoksenhausta ovat päätöksen liitteenä 2. olevassa valitusosoituksessa.

Hyväksyntä

Tämä päätös on hyväksytty sähköisesti. Päätöksen on esitellyt ylitarkastaja Elina Kerko ja ratkaissut ylitarkastaja Hanna Valkeapää.

Liitteet

Liite 1. Puhdistettavan alueen ja tutkimuspisteiden sijaintikartta Liite 2. Valitusosoitus

Esittelijä Kerko Elina 16.02.2021 09:14 Ratkaisija Valkeapää Hanna 16.02.2021 09:17

B

B

B

B

B

B

B

B

S

S

S

S 1

1

1

1

C

C C

C

C

C C

C

C

PURKUPUTKEN PÄÄ POISTETTU HULEVESIKAIVO

JA -VIEMÄRI

PURETTU

KORJAAMORAKENNUS POISTETTU

ÖLJYNEROTIN 49-54-9901-0

49-54-18-3

49-54-17-2

49-54-18-6

KK1

KK2 KK3

KK4

KK5

KK6 KK7

KK8

KK9

S1

S9

S10

S11

ASIAKAS

LAURI HETEMÄKI

MERKINNÄT

C ^KOEKUOPPA

BBS1 POHJANÄYTE SEINÄMÄNÄYTE

KAIVANTO

KIINTEISTÖRAJA

POISTETUT RAKENTEET

PIMA-ILMOITUKSEN KOHTEENA OLEVA KIINTEISTÖN OSA

HUOMIOITAVAA

VIITE

PROJEKTI

NIHTISILTA KORJAAMO NIHTISILLANKUJA 2, ESPOO PIMA-ILMOITUS

SISÄLTÖ

PIMA-ILMOITUKSEN KOHTEENA OLEVA KIINTEISTÖN OSA

20437002 0002 1

2021-01-27 NHY NHY TMA TMA KONSULTTI

PROJEKTI NRO DOK.NRO Rev. PIIR.NRO

VVVV-KK-PP LAATINUT SUUNNITELLUT TARKASTANUT HYVÄKSYNYT

0 20 40

METRIÄ 1:500

TAUSTAKARTTA/KIINTEISTÖRAJAT, MAANMITTAUSLAITOS 01/2021, CC 4.0 KANTAKARTTA, ESPOON KAUPUNKI, 01/2021, CC 4.0

Valitusosoitus

Valitusviranomainen

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen kirjallisella valituksella, siten kuin

oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) tarkemmin säädetään.

Valitusaika

Valitus on tehtävä kirjallisesti 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Päätöksen tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisajankohdasta. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun.

Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä.

Valituksen sisältö

Valituksessa on ilmoitettava - valittajan nimi ja yhteystiedot;

- se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite);

- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);

- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);

- vaatimusten perustelut; ja

- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksen liitteet

Valitukseen on liitettävä

- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;

- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä

valitukseen valtakirja tai muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu

edustamaan päämiestä.

Valitus on toimitettava valitusajassa Vaasan hallinto-oikeudelle.

Valitus liitteineen voidaan lähettää myös postitse, telekopiona tai sähköpostilla.

Valituksen tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Sähköisesti (telekopio, sähköposti, sähköinen asiointipalvelu) toimitettavan valituksen tulee olla toimitettu siten, että se viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä on kokonaisuudessaan käytettävissä viraston vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä.

Valituksen ja liitteiden lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten sähköisessä asiointipalvelussa oikeus.fi (https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet).

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 260 €. Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Vaasan hallinto-oikeus

Käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs Postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa

Puhelin: Kirjaamo 029 56 42780 (ma-pe klo 8.00-16.15) Puhelinvaihde: 029 56 42611

Faksi: 029 56 42760

Sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi

oikeus.fi (https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet)