1.6.2011 Annettu julkipanon jälkeen
UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0070
www.ely-keskus.fi/uusimaa
Asemapäällikönkatu 14 00520 Helsinki
PL 36
00521 Helsinki
Asia
Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta
Ilmoituksen tekijä
ST1 Energy Oy
Kunnostusalueen sijainti
Hyvinkään kaupunki Veikkarinkatu 9 RN:o 106-18-1731-18
Kiinteistön omistaja
Heynot Oy
Toiminta kiinteistöllä
Kiinteistöllä on toiminut polttonesteiden jakeluasema 1980-luvun alku- puolelta lähtien. Polttoaineen jakelu on ollut keskeytyneenä syksystä 2009 lähtien. Kohteessa tehdään polttoaineen jakelulaitteisiin liittyviä muutostöitä ja polttonesteiden jakelutoimintaa on tarkoitus jatkaa kesäl- lä 2011.
Kiinteistöllä sijaitsevassa rakennuksessa toimii kahvila.
Pilaantumisen aiheuttanut toiminta
Maaperä on pilaantunut polttoaineen jakelutoiminnan seurauksena.
Kohteessa on raportoitu tapahtuneen 1 000 - 2 000 litran bensiinipäästö vuosina 1990 - 1991.
Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta
Ympäristönsuojelulaki 78 §:n 2 ja 3 momentti
Maksu 1 056 €
Asian vireilletulo
Ympäristönsuojelulain 78 §:n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin 3.5.2011 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Ilmoitusta täydennettiin 25.5.2011.
Kiinteistön maaperää koskevat aikaisemmat viranomaispäätökset
- Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Oy Shell Ab:lle 29.4.2010 antama ympäristönsuojelulain 77 §:n mukainen määräys pilaantuneen alueen laajuuden ja puhdistustarpeen selvit- tämiseksi.
Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat
- ST1 Veikkari, Hyvinkää. Pilaantuneen maaperän kunnostussuunni- telma. FCG Finnish Consulting Group Oy. 28.4.2011.
- Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi, Shell Hyvinkää Veikkari. URS Nordic Ab. 28.7.2010.
- Phase II Ympäristöarviointi, Shell Hyvinkää Veikkari. URS Nordic Ab. 30.6.2010.
- ST1 Veikkari, Hyvinkää. Maaperän ja pohjaveden haitta- ainetutkimus 2. FCG Finnish Consulting Group Oy. 19.1.2010.
- ST1 Hyvinkää. Veikkarinkatu 9. Maaperän pilaantuneisuuden alus- tava tutkimus. FCG Planeko Oy. 10.11.2009.
Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne
Kunnostettava kohde sijaitsee Hyvinkäällä osoitteessa Veikkarinkatu 9 (liite 1.). Jakeluaseman vieressä sijaitsee kahvilarakennus. Kiinteistön etelä- ja länsipuolella on katu- ja tiealuetta, pohjoisessa ja lännessä kiin- teistö rajoittuu liike- ja varastokiinteistöihin.
Kiinteistö on merkitty asemakaavaan teollisuus-, varastointi- ja niihin liit- tyvää liiketoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi.
Alueen maaperä-, pinta- ja pohjavesiolosuhteet
Kohteen maaperä on maaperäkartan perusteella savea. Maaperätutki- muksissa todettiin maaperässä silttikerroksia. Maaperän pintakerros (1 - 4 m) on kenttähavaintojen perusteella täyttösoraa ja -hiekkaa.
Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Hyvinkäänkylä (I-luokka), on noin 0,5 kilometrin päässä kohteesta itään.
Tutkimuskairausten yhteydessä kohteen maaperässä havaittiin paineel- lista pohjavettä, jonka painetaso on noin 2,5 - 3 metrin syvyydellä. Poh- javeden virtaussuunta huoltoaseman alueella on todennäköisesti ete- lään.
Kohde on asfaltoitu ja piha-alueen sadevedet on viemäröity.
Kiinteistöllä tehdyt maaperä- ja pohjavesitutkimukset Aikaisemmat tutkimukset
Kiinteistön maaperää on tutkittu kesäkuussa vuonna 1994 sekä touko- kuussa vuonna 2000. Tutkimuksissa todettiin kohonneita hiilivetypitoi- suuksia mittarikatoksen ja öljynerottimen alueella.
Vuosina 2009 - 2011 tehdyt tutkimukset
Marraskuussa 2009 tehdyt tutkimukset
Marraskuussa 2009 kohteessa aloitettiin polttoaineiden jakelulaitteisiin liittyviä muutostöitä. Muutostöiden yhteydessä tehtiin neljä koekuoppaa (FCG1 - FCG4, liite 2.), jotka ulottuivat syvimmillään neljän metrin sy- vyyteen. Kolme koekuoppaa kaivettiin mittarikatoksen alueelle ja yksi säiliöalueelle.
Mittarikentälle kaivetuissa koekuopissa todettiin valtioneuvoston ase- tuksen 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia BTEX-yhdisteitä sekä alemman ohjearvon ylittäviä bensiinihiilivetyjen C5 - C10 pitoisuuksia. Kohonneita pitoisuuksia todettiin noin metrin sy- vyydestä koekuoppien kaivusyvyyteen asti.
Joulukuussa 2009 tehdyt tutkimukset
Joulukuussa 2009 otettiin maaperänäytteitä yhdeksästä kairaamalla tehdystä tutkimuspisteestä (FCG1, FCG4, FCG5 - FCG11, liite 2.). Yh- destä kairareiästä otettiin lisäksi vesinäyte.
Tutkimuksissa todettiin mittarikentälle (FCG1, FCG3), kiinteistön lou- naiskulmalle (FCG11) sekä kahvilarakennuksen pohjoispuolelle (FCG8) kairatuissa näytepisteissä ylemmän ohjearvon ylittäviä BTEX- yhdisteiden pitoisuuksia sekä ylemmän ohjearvon ylittävä haihtuvien hii- livetyjen C5 - C10 kokonaispitoisuus (FCG1). Tutkimuspisteessä FCG1 todettiin lisäksi MTBE:ä alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia.
Ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia todettiin syvimmillään 10 met- rin syvyydessä kairausten lopettamissyvyydessä. Korkeimmat todetut pitoisuudet olivat bentseenillä 12 mg/kg, tolueenilla 49 mg/kg, ksylee- enillä 105 mg/kg ja etyylibentseenillä 22 mg/kg.
Näytepisteessä FCG2 mittarikentällä sekä näytepisteessä FCG5 kahvi- larakennuksen itäpuolella todettiin alemman ohjearvon ylittäviä BTEX- yhdisteiden pitoisuuksia. Näytepisteissä FCG4 säiliöalueen itäpuolella ja FCG9 kiinteistön luoteiskulmassa todettiin kynnysarvon ylittäviä BTEX-yhdisteiden pitoisuuksia.
Vesinäytteessä todettiin korkeita bensiinihiilivetypitoisuuksia, mutta ve- sinäyte sisälsi runsaasti hienoainesta, minkä johdosta vesinäytteeseen on todennäköisesti irronnut maa-aineksesta hiilivetyjä.
Touko-kesäkuussa 2010 tehdyt tutkimukset
Touko-kesäkuussa 2010 alueelle tehtiin kairaamalla 12 tutkimuspistettä (Sb1 – Sb12, liite 2.). Kaksi tutkimuspisteistä oli vinokairauksia, joilla tutkittiin kahvilarakennuksen alapuolista maaperää. Kairaukset ulottuivat syvimmillään 12,5 metrin syvyyteen. Lisäksi asennettiin kolme pohja- vesiputkea (MW1 - MW3), joista otettiin vesinäytteet.
BTEX-yhdisteitä todettiin ylemmän ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina mittarikentän alueella, rakennuksen alla, öljynerottimen läheisyydessä sekä kiinteistön lounaisosassa. Korkeimmat pitoisuudet todettiin raken- nuksen alla 1,9 – 2,3 metrin syvyydessä näytepisteessä SB10: bent- seeni 9,2 mg/kg, tolueeni 36 mg/kg, ksyleenit 44 mg/kg.
Bensiinihiilivetyjen C5 – C10 pitoisuus ylitti alemman ohjearvon raken- nuksen alla, öljynerottimen alueella sekä kiinteistön lounaisosassa. Kor- kein pitoisuus 480 mg/kg todettiin rakennuksen alla näytepisteessä SB10.
MTBE ylitti alemman ohjearvon mittarikentän alueella. Öljyhiilivetyjä C10 – C40 ei todettu.
Pohjavedessä todettiin kohonneita hiilivetypitoisuuksia pohjavesiputkis- ta MW1 (C5 – C10 2 mg/l, C10 – C21 0,3 mg/l, bentseeni 0,03 mg/l) ja MW2 (C5 –C10 2,2 mg/l, C10 – C21 1,3 mg/l, bentseeni 0,04 mg/l, ksyleeni 0,5 mg/l) otetuissa näytteissä.
Maalis-huhtikuussa 2011 tehdyt tutkimukset
Maalis-huhtikuussa 2011 otettiin maaperänäytteitä kairaamalla kuudes- ta tutkimuspisteestä (FCG101, FCG102, FCG104 - FCG107, liite 2). Li- säksi kahvilarakennuksen lattian läpi tehtiin kolme aukkoa, joista tutkit- tiin lattian alapuolisen sorakerroksen haitta-ainepitoisuuksia syvimmil- lään 75 cm:n syvyyteen asti. Kohteeseen asennettiin myös kolme uutta pohjaveden tarkkailuputkea (FCG101, FCG104, FCG107). Asennetuista pohjavesiputkista sekä aikaisemmin asennetuista putkista MW1 - MW3 otettiin vesinäytteet.
Tehdyissä tutkimuspisteissä todettiin maaperässä kohonneita haitta- ainepitoisuuksia vain tutkimuspisteessä FCG105 kahvilarakennuksen pohjoispuolella, missä todettiin ylemmän ohjearvon ylittäviä bentseenin (max. 4,9 mg/kg) ja alemmat ohjearvot ylittäviä tolueenin ja ksyleenien pitoisuuksia. Kohonneet pitoisuudet todettiin 2 - 5 metrin syvyydestä otetuissa näytteissä.
Pohjavedessä todettiin kohonneita hiilivetypitoisuuksia pohjavesiputkes- ta MW1 (mm. C5 - C10 0,41 mg/l, bentseeni 0,041 mg/l), FCG107 (mm.
C5 - C10 0,45 mg/l, bentseeni 0,042 mg/l, tolueeni 0,18 mg/l, ksyleeni 0,14 mg/l) ja FCG104 (mm. MTBE 0,068 mg/l) otetuissa vesinäytteissä.
Arvio pilaantuman laajuudesta ja määrästä
Tutkimusten perusteella on arvioitu, että alueella on öljyhiilivety- ja ben- siinikomponenttipitoisuuksiltaan ylemmän ohjearvon ylittävää maa- ainesta noin 1 000 – 2 000 m2:n alueella. Tutkimuksissa pilaantuman syvyyttä ei pystytty varmentamaan. Bensiinihiilivetyjä todettiin syvimmil- lään 10 metrin syvyydessä. On mahdollista, että osa syvältä otetuista maanäytteistä on kontaminoitunut ylempänä maaperässä olevien haitta- aineiden johdosta. Alemman ohjearvon ylittävää maa-ainesta todettiin säiliöalueen täyttöpaikan läheisyydessä.
Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi
Kohteeseen on laadittu valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi (URS Nordic Ab, 28.7.2010). Riskitarkastelussa laaditun käsitteellisen mallin perus- teella merkittäväksi riskeiksi kohteessa arvioitiin haihtuvien yhdisteiden aiheuttama sisäilmariski, riski pohjavedelle ja pintavesistölle sekä vesi- johtoveden pilaantumisriski.
Sisäilmariskiä arvioitiin SOILRISK-laskentamallilla. Laskennan perustel- la maaperässä rakennuksen alapuolella todetut pitoisuudet eivät aiheu- ta merkittävää terveysriskiä. Pitoisuuksista on kuitenkin aiheutunut ha- juhaittoja huoltoaseman työntekijöille ja vierailijoille. Jos kohteen maa- perää ei kunnosteta, hajuhaitat ovat mahdollisia myös tulevaisuudessa.
Hajuhaittoja ei ole todettu vuoden 1994 jälkeen, jolloin kohteen maape- rään asennettiin tuuletusputki sekä eristerakenne mittarikentän ja lou- naskahvilan väliin.
Pohjavedelle ja pintavesistölle aiheutuvaa riskiä arvioitiin laskennallises- ti SOILRISK-laskentamallilla. Kulkeutumisriski pohjavedelle kohteen ul- kopuolella arvioidaan hyvin pieneksi. On mahdollista, että öljyhiilivetyjä liukenee jonkin verran pohjaveteen ja kulkeutuu Kytäjokeen. Korkeim- mat maaperän pitoisuudet ovat todennäköisesti peräisin vanhasta pääs- töstä, joten kulkeutumisen ei arvioida kuitenkaan merkittävästi lisäänty- vän jatkossa. Merkittävää hiilivetyjen kulkeutumista pohjaveden mukana viereisten kiinteistöjen alueelle tai Kytäjokeen ei arvioida tapahtuvan.
Mahdollinen hiilivetyjen kulkeutuminen pohjaveden mukana ei siten ai- heuta merkittäviä terveysriskejä tai ekologisia riskejä.
Vesijohtovedelle aiheutuvaa riskiä arvioitiin käyttäen apuna yleisesti käytettäviä laskentayhtälöitä. Arvioinnin perusteella todetut hiilivetypitoi- suudet eivät aiheuta merkittävää riskiä vesijohtoveden laadulle tai ve- denkäyttäjille.
Johtopäätöksinä riskitarkastelussa todetaan, että arvioinnin perusteella kohteen maaperässä ja pohjavedessä todetut hiilivetypitoisuudet eivät aiheuta merkittävää riskiä kohteen nykyisessä käytössä, eikä kohteessa tarvita erillisiä maaperän kunnostustoimenpiteitä terveysriskien tai eko-
logisten riskien vuoksi. Kohteen viihtyisyyden vuoksi maaperän kunnos- tus tai muu menetelmä hajuhaittojen ehkäisemiseksi saattaa olla tar- peen. Mikäli kohteen tai lähialueen maankäyttö merkittävästi muuttuu, tai jos kohteeseen rakennetaan esim. uusi rakennus, tulee riskinarviointi tarvittaessa päivittää tulevan käytön perusteella.
Esitetty kunnostussuunnitelma
Kunnostusmenetelmä ja kunnostustavoitteet
Maaperän kunnostus tehdään massanvaihdolla alueilla, joilla uusitaan polttoaineen jakeluun liittyviä laitteita tai rakenteita. Lisäksi rakennuksen pohjoispuolisen puretun kesäkahvilan alue tarkastetaan ja alueelta pois- tetaan vanhat perustukset ja täyttökerrokset luonnonmaahan saakka.
Maaperä esitetään kunnostettavaksi kaivualueilta ylempiin ohjearvo- tasoihin. Muilla alueilla ei tehdä kunnostustoimenpiteitä.
Rakennuksen itäpuolisen kaukolämpö- ja vesijohtolinjan täyttöhiekan pi- laantuneisuus selvitetään kunnostuksen yhteydessä. Mahdollinen pi- laantunut maaperä pyritään kunnostamaan alempaan ohjearvotasoon tai vaihtoehtoisesti vesijohtomateriaali korvataan bensiinikomponentteja kestävällä materiaalilla tarpeellisilta osin.
Kunnostuksen toteuttaminen
Kohde aidataan ja merkitään pilaantuneen maan kunnostustyömaasta kertovin kyltein. Kohteessa olevat asfaltit ja mahdollisesti maan pinnalle näkyvät perustukset yms. puretaan mahdollisuuksien mukaan ennen varsinaista kunnostusta. Kaivujärjestyksestä sovitaan urakoitsijan ja ympäristöteknisen valvojan kanssa ennen kaivun aloittamista. Työn ar- vioidaan kestävän enintään kuusi viikkoa.
Kunnostustyö on päättynyt, kun kunnostustavoitteet on saavutettu, tai kun kunnostustavoitteet ylittävien maiden jättämisestä on sovittu maan- omistajien ja viranomaisten kanssa. Jos kaivualue rajautuu alueeseen, jossa todetaan kunnostustasot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, eriste- tään pilaantuneet maat puhtaista täyttömaista tarpeen mukaan esim.
HDPE-kalvolla. Tarvittaessa kohteeseen jääneiden haitta-aineiden ris- kejä arvioidaan erillisellä riskinarviolla.
Kohteesta kunnostuksen aikana poistettavan pilaantuneen maan mää- räksi arvioidaan 500 - 1 000 m3.
Työn aikainen näytteenotto
Kunnostuksen valvoja ohjaa kaivutyötä ja massojen lajittelua työnaikai- sella näytteenotolla. Näytteet tutkitaan aistinvaraisesti ja PID-mittarilla.
Kaivetuista maa-aineksista otettujen näytteiden kenttätestituloksista vä- hintään 10 % varmistetaan laboratoriossa. Laboratoriossa näytteistä
analysoidaan hiilivetyjakeiden C5 – C40 pitoisuudet eri jakeittain (bensii- nijakeet, kevyet tisleet ja raskaat öljyjakeet) sekä BTEX-yhdisteiden, MTBE:n ja TAME:n pitoisuudet.
Kaivun päätyttyä otetaan kaivannon seinämistä ja pohjasta jäännöspi- toisuusnäytteet. Jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan vähintään yksi ko- koomanäyte jokaista noin 100 m2:n pinta-alaa kohti, kuitenkin niin, että jokaisesta kaivannosta otetaan vähintään kaksi jäännöspitoisuusnäytet- tä. Muutaman kymmenen neliömetrin kokoisista kaivannoista otetaan tarpeen mukaan vain yksi jäännöspitoisuusnäyte.
Jäännöspitoisuusnäytteet tutkitaan kenttätestein. Kenttätestien perus- teella laboratorioanalyyseihin toimitetaan vähintään kaksi näytettä kai- vantoa kohti (suuremmat kaivannot). Näytteistä tutkitaan hiilivetyjakei- den C5 – C40 pitoisuudet jakeittain sekä BTEX-yhdisteiden, MTBE:n ja TAME:n pitoisuudet.
Mikäli rakennuksen pohjoispuolella tutkimuksissa todetun maaperäpi- laantuman laajuutta ei muutostöiden yhteydessä tehtävien toimenpitei- den aikana pystytä rajaamaan, selvitetään pilaantuman laajuus lisätut- kimuksilla. Lisätutkimusta tehdään erillinen suunnitelma ennen niiden toteuttamista.
Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely
Pilaantuneen maa-ainekset kuljetetaan vastaanottopaikkoihin kuorma- tai rekka-autoilla. Kuormien mukana toimitetaan asianmukaiset siirto- asiakirjat.
Kohteesta poistettavat öljyhiilivetypitoisuudeltaan alemman ja ylemmän ohjearvopitoisuuden ylittävät maa-ainekset toimitetaan vastaanottopaik- kaan, jonka ympäristöluvassa on sallittu kyseisten maiden vastaanotto.
Kohteesta kaivettava maa-ainekset, joiden öljyhiilivetypitoisuudet alitta- vat ylemmät ohjearvot, voidaan käyttää kaivualueilla täyttömaana, mikä- li ne arvioidaan ominaisuuksiltaan täyttöön kelpaaviksi.
Vesien käsittely
Kaivantoon kertyvien työnaikaisten vesien johtamisesta viemäriverkos- toon sovitaan Hyvinkään Veden kanssa. Ennen mahdollista johtamista pumpattava vesi käsitellään tarpeen mukaan painovoimaisen erottimen avulla tai muilla vedenkäsittelylaitteistoilla. Vaihtoehtoisesti pilaantunut vesi kuljetetaan pois imuautolla asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.
Kaivantoon kertyvistä vesistä pyritään ottamaan työn aikana edustavia näytteitä. Viemäriin johdettavien vesien näytteenotosta sovitaan Hyvin- kään Veden kanssa.
Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy
Ulkopuolisten pääsy työmaa-alueelle estetään aidoin ja varoituskyltein.
Kaivutyö toteutetaan siten, ettei pilaantunutta maa-ainesta leviä puh- taalle alueelle. Haitta-aineiden leviäminen vältetään estämällä autojen tarpeeton liikkuminen pilaantuneella alueella ja peittämällä kuormat.
Tarvittaessa renkaat puhdistetaan. Jos pilaantuneita maita joudutaan väliaikaisesti välivarastoimaan alueella, kasat peitetään.
Kunnostuksesta aiheutuu ympäristöön normaaliin maanrakennustyöhön verrattavaa melua eli kaivinkoneiden ja kuorma-autojen ääniä. Kaivu- työn aikainen pölyäminen estetään tarvittaessa maata kostuttamalla.
Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin
Ympäristötekninen valvoja seuraa työn aikana työmaalta mahdollisesti löytyviä uusia haitta-aineita, rakenteita tai muuta normaalista poikkea- vaa. Jos tällaisia löytyy, ympäristötekninen valvoja informoi tarpeen mu- kaan tilaajaa, maanomistajaa ja/tai ympäristöviranomaisia. Em. tahojen kanssa päätetään tarpeen mukaan mahdollisista jatkotoimenpiteistä.
Jos kunnostuksen aikana havaitaan pilaantuneen alueen levinneen naapurikiinteistön puolelle, ilmoitetaan asiasta tilaajalle, maanomistajal- le sekä ympäristöviranomaisille. Kunnostuksen jatkamisesta naapuri- kiinteistön puolelle sovitaan kiinteistön omistajan kanssa.
Työsuojelu
Kunnostettavalla alueella ruokailu, juominen ja tupakointi on kielletty.
Työntekijöiden on käytettävä henkilökohtaisina suojavarusteina asian- mukaisia jalkineita, haalareita tms. työvaatteita, suojakäsineitä ja kypä- rää. Jos kaivantojen alueella havaitaan merkittävää polttoaineen hajua, vältetään kaivantoihin menemistä ja annetaan kaivantojen tuulettua. Il- man hiilivetypitoisuuksia seurataan tarpeen mukaan PID-mittarilla. Hen- gitysteitse altistuminen estetään käyttämällä tarvittaessa hengitys- suojainta.
Kirjanpito ja raportointi
Kunnostuksen valvoja pitää kunnostuksesta päiväkirjaa, johon merki- tään mm. tiedot alueelta poistetuista maista, tiedot otetuista näytteistä, näytepisteiden paikat, maaperään mahdollisesti jäävien maiden haitta- ainepitoisuudet ja sijainti sekä erityishavainnot ja poikkeamat suunni- telmista.
Pilaantuneen maan kunnostustyöstä tehdään loppuraportti kunnostuk- sen päätyttyä. Loppuraportissa esitetään vähintään kunnostuksen ai- kainen näytteenotto ja näytteiden analysointi, kaivutyön toteutus, kun- nostustyön seuranta ja tiedot poistetuista pilaantuneista maa-aineksista, jäännöspitoisuustiedot, mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen ris-
kinarvio, piirustus näytteenottopaikkojen sijainnista, tarvittaessa kopiot siirtoasiakirjoista ja mahdolliset jatkotoimenpiteet.
Maanomistajan suostumus
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle on toimitettu Heynot Oy:n 4.5.2011 päivätty suostumus, jossa Heynot Oy antaa ST1 Energy Oy:lle suostumuksen maaperän kunnostustoimien toteuttami- seksi FCG Finnish Consulting Group Oy:n pilaantuneen maaperän kun- nostussuunnitelman mukaisesti.
Viranomaisen ratkaisu
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ST1 Energy Oy:n ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan poistoa Hy- vinkäällä osoitteessa Veikkarinkatu 9 (RN:o 106-18-1731-18), ja hyväk- syy sen seuraavin määräyksin:
Lisätutkimukset
1.1. Puretun kesäkahvilan alueen ja kiinteistön itäpuolisen vesijohtolin- jan alueen maaperän haitta-ainepitoisuudet on tarkastettava otta- malla alueilta edustavia maaperänäytteitä. Maaperänäytteistä on tutkittava kiinteistöllä tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta- aineiden pitoisuudet.
1.2. Kiinteistön pohjoisrajalla sijaitsevien tutkimuspisteiden FCG105, FCG107 ja Sb7/MW1 ympäristössä on tehtävä maaperä- ja pohja- vesitutkimuksia haitta-aineiden levinneisyyden ja pilaantuneen alueen rajausten selvittämiseksi. Tutkimukset on tehtävä siten, et- tä polttoaineen jakelutoiminnasta peräisin olevien haitta-aineiden levinneisyys maaperässä ja pohjavedessä kiinteistöllä sekä sen pohjois- ja koillispuolella saadaan luotettavasti selvitettyä.
Lisätutkimuksista on tehtävä suunnitelma, joka on toimitettava tar- kastettavaksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes- kukselle ja tiedoksi Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviran- omaiselle ennen tutkimusten tekemistä. Kiinteistön ulkopuolisilla alueilla tehtäville tutkimuksille on oltava kyseisen alueen maan- omistajan suostumus tai lupa.
Kunnostustavoitteet
2.1. Kiinteistöllä tehtävien polttonesteiden jakelulaitteiden uusimistöi- den yhteydessä sekä puretun kesäkahvilan alueella mahdollisesti tehtävien kaivutöiden yhteydessä on poistettava tehtävien kaivu-, asennus- ja rakentamistöiden vaatimassa laajuudessa maa-aines, jonka bensiinijakeiden (C5 – C10), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C10 – C21), raskaiden öljyjakeiden (>C21 – C40), MTBE:n ja TAME:n,
bentseenin, tolueenin, etyylibentseenin tai ksyleenien pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 asetetut ylemmät ohjearvopitoisuudet.
Vesijohtolinjan alueella kunnostustavoitteena on valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen alempi ohjearvotaso bensiini- ja öl- jyhiilivedyille.
2.2. Jos kunnostustöiden aikana todetaan, että pilaantuneisuus jatkuu kiinteistön ulkopuolelle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uuden- maan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alueen maanomistajalle.
Alueen yleinen hoito ja järjestys
3.1. Kaivualueet on erotettava muista alueista kohteen mukaisesti ai- dalla, puomeilla tai lippusiimalla. Kaivannot on lisäksi varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein.
Maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työ- vaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla kiinteistöllä tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Pilaantunutta maata kaivettaessa ja käsiteltäessä on noudatettava työsuojelusta annettuja säännöksiä.
3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on pidettävä eril- lään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana.
Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset
4. Kaivutyön aikana on otettava maaperänäytteitä kunnostettavan alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen hait- ta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesjätteiden haitta- ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty.
Jos tutkimuksissa käytetään tarkoitukseen soveltuvaa kenttämit- tausmenetelmää, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kym- menennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jo- kaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Labo- ratorionäytteistä on analysoitava vähintään bensiinijakeiden (C5 - C10), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C10 - C21), raskaiden öljy- jakeiden (>C21 - C40), BTEX- yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyy- libentseeni ja ksyleenit) sekä MTBE:n ja TAME:n pitoisuudet.
Maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuudet
5. Kaivun päätyttyä on kaivannon seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että jokaisen kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspi- toisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyiksi. Jokaisesta kaivannosta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näy- tettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään bensiini- jakeiden (C5 - C10), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C10 – C21), ras- kaiden öljyjakeiden (>C21 - C40), BTEX- yhdisteiden (bentseeni, to- lueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit) sekä MTBE:n ja TAME:n pitoi- suudet.
Erottava/eristävä rakenne
6. Mikäli kaivantojen reunoille tai pohjalle jää maa-ainesta, jonka hait- ta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvotasot, on haitta-ainepitoiset maa- ainekset erotettava kaivantoihin tuotavasta täyttömaa-aineksesta maarakentamisessa yleisesti käytettävästä materiaalista erottuval- la värillisellä havainnointikerroksella ja tarvittaessa eristeraken- teella.
Rakenteista on tehtävä suunnitelma, jossa on esitettävä kaivanto- jen reunoille ja pohjalle jäävät haitta-aineet ja niiden pitoisuudet, erottava tai eristävä rakenne kartta- ja poikkileikkauskuvin esitet- tynä sekä käytettävä materiaali ja materiaalin ominaisuudet.
Suunnitelma on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan ympäris- tökeskukselle ja tiedoksi Hyvinkään kaupungin ympäristönsuoje- luviranomaiselle ennen rakenteiden toteuttamista.
Tiedot toteutuneista havainnointi- ja/tai eristerakenteista on esitet- tävä määräyksessä 10.3. edellytetyssä loppuraportissa kartta- ja poikkileikkauskuvineen.
Pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuljettaminen
7. Poistettavat pilaantuneet maat on peitettävä kuljetuksen ajaksi.
Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan pilaantuneen maa-aines- jätteen kuljetuksesta on tehtävä kuormakirjat, joista ilmenevät maa-aineserien toimittaja yhteystietoineen, haitta-ainepitoisuudet, alkuperä osoitetietoineen, käsittelypaikka ja määrä (t).
Ongelmajätteeksi luokiteltavan maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajät- teiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään.
Haitta-ainepitoisten maa-ainesjätteiden sijoittaminen
8.1. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on luokiteltava seu- raavasti:
- kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjät- teet
- ongelmajätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet.
Pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä alueelta poistettavat muut ko- honneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntä- minen tai käsittely.
8.2. Mikäli alueelta kaivettuja maa-ainesjätteitä, joiden haitta- ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 sää- dettyjen kynnysarvojen ja määräyksen 2.1. mukaisten kunnostus- tavoitteiden välillä, hyödynnetään kaivantojen täytöissä, on haitta- ainepitoisuuksiltaan kynnysarvot ylittävien maa-ainesten haitta- ainepitoisuudet ja sijoituspaikat dokumentoitava. Selvitys maa- ainesten hyötykäytöstä on liitettävä määräyksessä 10.3. edellytet- tyyn kunnostuksen loppuraporttiin.
Pilaantuneen veden käsittely
9. Kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edusta- via vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maa- perätutkimuksissa todetut haitta-aineet.
Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla.
Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröin- tiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä.
Talteenotettu haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltä- väksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely. Ongelmajätteen kuljetuksesta on tehtävä siirto- asiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongel- majätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaa- misesta ja merkitsemisestä säädetään.
Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi
10.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Val- vonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuk- sen aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti kiinteistön
omistajalle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuk- selle ja Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on il- moitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta.
10.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa näytteenotosta ja eri käsittelypaik- koihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista.
10.3. Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kai- vusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-ainesjätteistä, analyysitulok- set puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä se- kä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja pi- laantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitet- tävä yhteenveto ongelmajätteiden siirtoasiakirjoista ja pilaantunei- den maa-ainesjätteiden kuormakirjoista.
Raportti on toimitettava kiinteistön omistajalle, Uudenmaan elin- keino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta.
Yhteenveto mahdollisesta pilaantuneen veden viemäriin johtami- sesta on toimitettava alueen vesihuollosta vastaavalle laitokselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta.
Loppuraportista tulee lisäksi tehdä tiivistelmä julkishallinnon säh- köistä lomakepalvelua käyttäen (www.suomi.fi, Pilaantuneen maa- perän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027).
10.4. Ilmoituksen mukaisten kaivutöiden jälkeen kiinteistölle jäävien haitta-aineiden aiheuttamat ympäristö- ja terveysriskit on arvioita- va seikkaperäisesti. Arvioinnissa on huomioitava lisätutkimusten sekä kaivutöiden aikaisten tutkimusten tulokset ja muut havainnot.
Riskitarkastelussa on esitettävä arvio mahdollisesti tarvittavista jatkotutkimus- tai –kunnostustoimenpiteistä sekä jatkotarkkailusta.
Riskitarkastelu on toimitettava jatkotoimenpideharkintaa varten Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tie- doksi Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle kahden kuukauden kuluessa maaperän kunnostuksen päättymisestä.
Päätöksen perustelut Käsitteet
Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-aines- jätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältä- vällä maa-ainesjätteellä ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joiden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maa-ainek- sessa luontaisesti esiintyviä.
Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteel- lä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja ongelmajäteraja-arvon välissä.
Ympäristöministeriön asetuksessa yleisimpien jätteiden sekä ongelma- jätteiden luettelosta (N:o 1129/2001) ongelmajätteiksi on merkitty maa- ja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita (17 05 03). Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa N:o 509/2005 haitta-aineet on luokiteltu vaaraa osoittavilla R-lausekkeilla. Valtioneuvoston asetuksessa jätease- tuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) on lueteltu ominaisuu- det, joiden perusteella jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi, ja ominai- suuksien tulkinnassa sovellettavat raja-arvot.
Ongelmajätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoi- tetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät val- tioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) asetetut ongelmajäteraja-arvot.
Yleiset perustelut
Ympäristönsuojelulain 78 §:n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten kä- sittelyyn on oltava ympäristölupa. Maaperän puhdistamiseen pilaantu- neella alueella tai pilaantuneen maa-aineksen poistamiseen toimitetta- vaksi muualla käsiteltäväksi voidaan kuitenkin ryhtyä tekemällä siitä il- moitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pi- laantumista.
Ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän puhdistaminen on kä- sitelty ympäristönsuojelulain 78 §:n mukaisena ilmoituksena, koska kun- nostussuunnitelmassa esitetty maaperän kunnostaminen kaivamalla on vakiintunut pitkään käytössä ollut puhdistusmenetelmä eikä massan- vaihdosta aiheudu kunnostussuunnitelman mukaan ympäristön muuta pilaantumista. Lisäksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes-
kus katsoo, että pilaantuneen alueen laajuus ja pilaantumisen aste on selvitetty siten, että asia voidaan käsitellä ilmoitusmenettelyssä.
Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille
Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdis- tustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haitta- aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaan- tuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pi- laantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdas- sa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylit- tää säädetyn alemman ohjearvon.
Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty ylemmäksi ohjearvoksi bensiinijakeille (C5 - C10) 500 mg/kg, öljyhiilivetyjen keskitis- leille (>C10 - C21) 1 000 mg/kg, raskaille öljyjakeille (>C21 - C40) 2 000 mg/kg, bentseenille 1 mg/kg, tolueenille 25 mg/kg, etyylibent- seenille 50 mg/kg, ksyleeneille 50 mg/kg sekä MTBE:n ja TAME:n summapitoisuudelle 50 mg/kg.
Kunnostussuunnitelmassa on esitetty lisätutkimuksia puretun kesäkah- vilan ja kiinteistön vesijohtolinjan alueille. Lisätutkimuksilla selvitetään ko. alueiden maaperän haitta-ainepitoisuudet mahdollisia kunnostus- toimenpiteitä varten. (Määräys 1.1.)
Lähellä kiinteistön pohjoisrajaa on todettu tutkimuspisteessä FCG105 maaperässä alemman ja ylemmän ohjearvon ylittäviä BTEX-yhdisteiden pitoisuuksia ja pohjavedessä pohjavesiputkissa MW1 ja FCG107 ko- honneita bensiinihiilivetyjen pitoisuuksia. Haitta-aineiden esiintymisen laajuutta maaperässä ja pohjavedessä kiinteistön rajan suuntaan ei ole selvitetty. Edellytetyillä lisätutkimuksilla selvitetään pilaantuneen alueen laajuus ja rajaus kiinteistön pohjois-/koillisreunalla ja selvitetään, onko kiinteistöltä levinnyt haitta-aineita kiinteistön ulkopuolelle. Edellytetty tutkimussuunnitelma on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Mää- räys 1.2.)
Kunnostussuunnitelmassa esitetyn mukaisesti päätöksessä on hyväk- sytty kunnostustavoitteeksi haitta-ainepitoisuuksiltaan ylemmät ohjear- votasot ylittävien maa-ainesten poisto polttonesteiden jakelulaitteiden uusimistöiden ja puretun kesäkahvilan alueella mahdollisesti tehtävien kaivutöiden edellyttämässä laajuudessa. Vesijohtolinjan alueella kun- nostustavoitteeksi on hyväksytty alempi ohjearvotaso esitetyn mukai- sesti. Ilmoitus ei koskenut kiinteistön maaperän kunnostamista ko. kai- vualueiden ulkopuolella. Kaivualueiden ulkopuolelle jäävien haitta-
aineiden osalta on päätöksessä edellytetty tehtäväksi riskitarkastelu.
(Määräykset 2.1. ja 10.4.)
Pilaantuneen alueen jatkumisesta kiinteistön ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksel- le, Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alueen maanomistajalle, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpi- teistä. (Määräys 2.2.)
Kunnostettavat alueet on edellytetty erotettavaksi muista alueista koh- teen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei ai- heudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi, työmaalla on edellytetty noudatettavaksi työsuojelusta annettuja säännöksiä ja haitta- ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pi- laantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa- aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristöl- le. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 7.)
Kaivutyön aikaisella näytteenotolla selvitetään kaivettavien maa- ainesten haitta-ainepitoisuudet. Kaivettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmen- netaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perus- teella voidaan erotella toisistaan ongelmajätteiksi luokiteltavat maa- ainesjätteet, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa- ainesjätteet sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa- ainesjätteet ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainesjätteet.
(Määräys 4.)
Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoi- suudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Mää- räys 5.)
Kaivualueiden ulkopuolelle mahdollisesti jäävät haitta-ainepitoisuudel- taan ylemmät ohjearvot ylittävät maa-ainekset on edellytetty erotetta- vaksi ja tarvittaessa eristettäviksi täyttöön tuotavista maa-aineksista, jot- ta haitta-ainepitoisten ja puhtaiden maa-ainesten rajapinta havaitaan alueella mahdollisesti myöhemmin tehtävien kaivutöiden yhteydessä ja jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu täyttömaiden pilaan- tumista. (Määräys 6.)
Valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä an- netaan määräykset jätteen tuottajan velvollisuudesta laatia siirtoasiakir- ja. Edellä mainitun päätöksen mukaan siirtoasiakirja tulee olla mukana ongelmajätteitä kuljetettaessa ja siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 7.)
Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavien pilaantuneiden maa-ainesten kuljetuksista tehtävät kuormakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 7.)
Kaivetut pilaantuneet maa-ainesjätteet toimitetaan käsiteltäväksi kaato- paikalle tai muulle laitokselle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa vastaanottaa ja loppusijoittaa kyseisiä massoja. Kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 861/1997 ja siihen tehtyjen muutosten mukaisesti. Muut kiinteistöltä poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytet- ty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan.
(Määräys 8.1.)
Ilmoituksen mukaan alueelta kaivettuja haitta-ainepitoisuudeltaan kun- nostustavoitteet alittavia maa-aineksia voidaan sijoittaa takaisin kaivan- tojen täyttöihin. Päätöksessä on edellytetty täytöissä hyötykäytettävien kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten haitta- ainepitoisuuksien ja sijoituskohteiden dokumentointia, jotta haitta- ainepitoisten maa-ainesten sijainti on tiedossa ja jotta maa-ainekset voidaan huomioida asianmukaisesti mahdollisten tulevien kaivutöiden yhteydessä. (Määräys 8.2.)
Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa tervey- delle tai ympäristölle. (Määräys 9.)
Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomais- valvonnan kannalta. (Määräys 10.1.)
Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viran- omaisvalvonnan kannalta. Sähköisen lomakepalvelun käyttö on maksu- tonta ja se helpottaa viranomaisen tiedon tallentamista. Lomake ja sen täyttöohje löytyvät Internet-osoitteesta: http://www.suomi.fi/suomifi/
suomi/asioi_verkossa/lomakkeet/ym_ym027/index.html. (Määräykset 10.2. ja 10.3.)
Ilmoituksen mukaisten muutos- ja kaivutöiden edellyttämien kaivualuei- den ja kaivusyvyyksien ulko- ja alapuolelle jää maaperään haitta- aineita. Lisäksi alueen pohjavedessä on todettu kohonneita haitta- ainepitoisuuksia. Edellytetyllä riskitarkastelulla selvitetään, aiheutuuko kiinteistölle jäävistä haitta-aineista ympäristö- tai terveysriskejä ja edel- lyttävätkö ne jatkotutkimus-, jatkokunnostus- tai jatkotarkkailutoimenpi- teitä. (Määräys 10.4.)
Keskeisimmät lainkohdat
Jätelain 6 §:n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä pa- rasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hy- vää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa käsi- tellä hallitsemattomasti.
Ympäristönsuojelulain 7 §:n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pi- laamiskielto).
Valvonta- ja lupaviranomainen voi jätelain 51 §:n mukaan antaa yksit- täistapauksissa määräyksiä ja ohjeita siitä, miten selvilläolo- ja kirjanpi- tovelvollisuus on täytettävä.
Sovelletut oikeusohjeet
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 8, 53, 54, 75, 78, 96, 97 § Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 §
Jätelaki (1072/1993) 6, 9, 51, 77 § Jäteasetus (1390/1993) 3a, 7, 10 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustar- peen arvioinnista (214/2007)
Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajättei- den luettelosta (1129/2001)
Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996)
Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2011 (1394/2010)
Käsittelymaksun määräytyminen
Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, lii- kenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksul- lisista suoritteista vuonna 2011 (1394/2010) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 48 € kultakin asian käsitte- lyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 22 tuntia.
Päätöksestä tiedottaminen Päätös
ST1 Energy Oy Purotie 1 00380 Helsinki
Tiedoksi
Hyvinkään kaupungin ympäristölautakunta Hyvinkään Vesi
Heynot Oy, Veikkarinkatu 9, 05840 Hyvinkää Suomen ympäristökeskus (sähköisenä)
Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä pää- töksestä kuuluttamalla Hyvinkään kaupungin ilmoitustaululla ympäris- tönsuojelulain 54 §:n mukaisesti.
Tietojärjestelmään merkitseminen
Kiinteistön maaperää koskevat tiedot merkitään valtakunnalliseen Maa- perän tilan tietojärjestelmään.
Muutoksenhaku
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto- oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liit- teenä (liite 3.).
Yli-insinööri Heli Antson
Ylitarkastaja Vesa Suominen
Liitteet
Liite 1. Kohteen sijaintiLiite 2. Näytteenottopisteiden sijainti Liite 3. Valitusosoitus
