29.8.2018 Annettu julkipanon jälkeen
UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin 0295 021 000
http://www.ely-keskus.fi/uusimaa
PL 36
00521 HELSINKI
Asia
Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen hyväksynnästä.
Ilmoituksen tekijän nimi
Porvoon kaupunki
Kunnostettava alue
Sijainti Porvoon kaupunki
Humlebergintie 147
Kiinteistötunnus 638-477-22-0 (osa kiinteistöstä)
Omistaja Porvoon kaupunki
Asian vireilletulo
Alue on aiemmin ollut lähinnä peltoa ja niittyä. Alue on kaavoitettu siirto- lapuutarhatoimintaan ja sille tullaan rakentamaan mm. siirtolapuutarha- palstojen mökkirakennuksia. Tehdyissä maaperän haitta-ainetutkimuk- sissa todettiin eriasteista maaperän pilaantuneisuutta ja jätetäyttöä.
Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukainen ilmoitus pilaantu- neen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (myöhemmin Uudenmaan ELY-keskus) 28.4.2017. Ilmoitusta täydennettiin 8.8.2018.
Kunnostettavan alueen kuvaus Toimintahistoria
Alue on ollut arviolta 1870-luvulta asti pääosin peltoa tai niittyä. Alueelta on purettu noin 1930-luvun rakennuskantaan kuulunut asuinrakennus pi- harakennuksineen.
Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne
Kunnostettava alue sijaitsee Porvoossa osoitteessa Humlebergintie 147.
Alueen sijainti on esitetty liitteessä 1.
Alueelle on merkitty asemakaavassa siirtolapuutarha/palstaviljelyalueek- si (RP). Alueen naapurusto koostuu Humlebergintien ja Humleberginpo- lun läheisyydessä sijaitsevasta maatalousvaltaisesta haja-asutuksesta.
Alueen maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteet
Peltoalueella maanpinnantaso on välillä noin + 17 – + 18 m mpy. Alueel- la sijaitsee mäki, jossa maanpinta nousee voimakkaasti noin + 33 metriin saakka.
Maaperätutkimusten mukaan maaperän pintakerrokset ovat pääosin pin- tahumuksesta ja hiekasta koostuvaa maa-ainesta. Alueen perusmaa ha- vaittiin noin 0,3 metrin syvyydellä. Perusmaa koostuu siltistä ja hiekasta.
Kalliopinta havaittiin paikoin 0,6–0,8 metrin syvyyden maanpinnasta.
Oalla aluetta on avokalliota.
Kunnostusalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue on Porvoo (0161251), joka sijaitsee noin neljän kilometrin etäisyydellä lännessä.
Alueen hulevedet imeytyvät maaperään. Lähin vesistö (Lillträsket) sijait- see lännessä noin 300 metrin etäisyydellä-
Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat
- Porvoon kaupunki, Humlebergintie 147, Maaperän haitta-ainetutkimus.
Uudenmaan Ympäristötekniikka Oy, 9.1.2017.
- Porvoon kaupunki, Humlebergintie 247, Maaperän haitta-ainetutkimus.
Uudenmaan Ympäristötekniikka Oy, 25.10.2017.
- Pilaantuneen maaperän kunnostus, Yleissuunnitelman päivitys, Humle- bergintie 249. Uudenmaan Ympäristötekniikka Oy, 20.11.2017.
Kunnostusalueilla tehdyt maaperätutkimukset Tutkimukset vuonna 2016
Alueella tehtiin maaperän pilaantuneisuustutkimuksia 13.9.2016. Näyt- teitä otettiin pistolapiolla viidestä tutkimuspisteestä (UYT1–UYT5). Tutki- muspisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 2.
Kaikista näytteistä tutkittiin metallien ja puolimetallien pitoisuudet XRF- kenttämittarilla ja yhdestä näytteestä öljyhiilivetypitoisuus PetroFlag- kenttätestillä. Laboratoriossa analysoitiin yhdestä näytteestä metallien ja puolimetallien (Sb, As, Hg, Cd, Co, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn ja V) pitoisuudet, yhdestä näytteestä öljyhiilivetyjen keskitisleiden (C10–C21) ja raskaiden öljyjakeiden (C21–C40) pitoisuudet sekä kahdesta näytteestä PAH-yhdis- teiden pitoisuudet.
Tutkimuspisteessä UYT1 todettiin kenttämittauksissa syvyydellä 0–0,4 m valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ylit- tävä lyijypitoisuus (350 mg/kg) ja kynnysarvot ylittävät pitoisuudet arsee- nia (25 mg/kg) ja sinkkinä (237 mg/kg).
Tutkimuspisteessä UYT2 todettiin laboratorioanalyysissä syvyydellä 0–
0,4 m ylemmän ohjearvo ylittävä sinkkipitoisuus (509 mg/kg) ja kynnys- arvot ylittävät pitoisuudet kadmiumia (0,7 mg/kg) ja lyijyä (80,8 mg/kg).
Maaperässä todettiin tutkimusten yhteydessä jätejakeita mm. betonia, lasia, rautakappaleita ja muovikanistereita/-astioita.
Tutkimukset vuonna 2016
Alueella tehtiin maaperän lisätutkimuksia 12.9.2017. Alueelle tehtiin kah- deksan tutkimuspistettä kaivinkoneella ja kaksi lapiolla (UYT1–UYT10).
Näytteitä otettiin yhteensä 23 kpl. Tutkimuspisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 3.
Kaikista näytteistä tutkittiin metallien ja puolimetallien pitoisuudet XRF- kenttämittarilla ja kahdesta näytteestä öljyhiilivetypitoisuus PetroFlag- kenttätestillä. Laboratoriossa analysoitiin neljästä näytteestä metallien ja puolimetallien (Sb, As, Hg, Cd, Co, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn ja V) pitoisuudet, kahdesta näytteestä öljyhiilivetyjen keskitisleiden (C10–C21) ja raskaiden öljyjakeiden (C21–C40) pitoisuudet sekä kahdesta näytteestä PAH-yhdis- teiden pitoisuudet.
Tutkimuspisteessä UYT1 todettiin laboratorioanalyysissä syvyydellä 0–
0,3 m valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjear- von ylittävä sinkkipitoisuus (314,5 mg/kg) ja kynnysarvot ylittävät pitoi- suudet kadmiumia (1,1 mg/kg) ja lyijyä (90,3 mg/kg).
Tutkimuspisteessä UYT4 todettiin laboratorioanalyysissä syvyydellä 0–
0,3 m alemman ohjearvon ylittävä sinkkipitoisuus (271,3 mg/kg).
Tutkimuspisteessä UYT5 todettiin laboratorioanalyysissä syvyydellä 0–
0,3 m kynnysarvot ylittävät pitoisuudet bentso(a)antraseenia (1,5 mg/kg), bentso(a)pyreeniä (1,2 mg/kg) ja fluoranteenia (2,5 mg/kg). PAH-yhdis- teiden summapitoisuus alitti kynnysarvon.
Tutkimuspisteessä UYT6 todettiin laboratorioanalyysissä syvyydellä 0–
0,3 m ylemmän ohjearvon ylittävä sinkkipitoisuus (880,7 mg/kg), alem- man ohjearvon ylittävä lyijypitoisuus (317,5 mg/kg) ja kynnysarvon ylittävä kadmiumpitoisuus (1,7 mg/kg).
Maaperässä todettiin tutkimusten yhteydessä jätejakeita mm. betonia, la- sia, tiiltä, rautakappaleita, hiiltynyttä puuta ja muovikanistereita/-astioita.
Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi
Kunnostettaville alueille ei ole laadittu maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointia, sillä alueet tullaan lähtökohtaisesti kun- nostamaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisiin kynnysarvo- tasoihin. Tehtyjen tutkimusten mukaan alueella arvioidaan olevan kyn- nysarvot ylittäviä haitta-ainepitoisia maa-aineksia 30–40m3.
Esitetty kunnostussuunnitelma
Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen
Kunnostusmenetelmänä on pilaantuneen maa-aineksen poisto kaivamal- la (massanvaihto). Alueelta esitetään poistettavaksi maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mu- kaiset kynnysarvotasot.
Kaivu ulotetaan niin syvälle, että kunnostuksen tavoitepitoisuudet saavu- tetaan tai kaivu keskeytetään pohjaveden suojelemiseksi.
Kunnostusta valvoo ympäristötekninen valvoja, jonka tehtäviin kuuluvat näytteenotto, maa-ainesten ohjaaminen käsittelyyn sekä kunnostustyön ohjeiden ja Uudenmaan ELY-keskuksen päätöksen määräysten noudat- tamisen valvonta.
Työn aikainen näytteenotto
Kaivun aikana otetaan edustavia maanäytteitä pilaantuneen alueen laa- juuden ja poistettavan maa-aineksen laadun tarkentamiseksi. Näytteistä tutkitaan kenttämittareilla aiemmissa tutkimuskissa todettuja haitta-ai- neita. Vähintään 10 %, kuitenkin vähintään kaksi näytettä jokaiselta kai- vualueelta, kenttämittauksin tutkituista näytteistä analysoidaan labora- toriossa. Laboratorionäytteistä analysoidaan kyseisellä kaivualueella ai- kaisemmin tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet sekä kaivutyön yhteydessä mahdollisesti esiintyvät muut haitta-aineet.
Kunnostuksen lopputulos varmistetaan ottamalla jäännöspitoisuusnäyt- teitä kaivannon pohjalta ja reunoilta. Jäännöspitoisuusnäytteet otetaan edustavina kokoomanäytteinä, jotka muodostuvat 5 - 10 osanäytteestä.
Jokaiselta kaivualueelta otetaan vähintään kaksi jäännöspitoisuusnäy- tettä. Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan laboratoriossa kaivualu- eella kunnostustavoitteet ylittäneet haitta-aineet.
Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely
Ennen maaperän kaivun aloittamista poistetaan maan pinnalla olevat roskat ja jätejakeet.
Kaivetut maat lajitellaan tarkoituksen mukaisiin fraktioihin esim. todettu- jen haitta-aineiden, haitta-ainepitoisuuksien (kynnysarvo, alempi ohjear-
vo, ylempi ohjearvo) tai maalajin (rakennekerros, täyttömaa, luontainen maa-aines, jätejae, kivet, lohkareet) mukaan.
Maamassat kuljetetaan maansiirtoautoilla luvanvaraisiin loppusijoitus- kohteisiin. Pilaantuneen maan kuljetuksista laaditaan kuormakohtaiset jätteen siirtoasiakirjat. Maa-ainesjätteet kuljettaa jätehuoltorekisteriin hy- väksytty toiminnanharjoittaja.
Pilaantunutta maata voidaan joutua varastoimaan lyhytaikaisesti, esim.
näytteiden analysoinnin ajan, kunnostettavalla alueella.
Pilaantuneen veden käsittely
Mikäli kaivutöiden aikana kaivantoihin kertyy orsi-/pohjavettä, otetaan siitä näyte. Vesinäytteistä tutkitaan vähintään maaperätutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.
Kunnostuskaivanto pidetään kuivana esimerkiksi imuautolla. Mikäli ve- dentulo on runsasta, kaivanto pidetään kuivana pumppaamalla suotautu- va vesi pois suoraan kaivannosta tai erikseen tehtävästä pumppaus- kaivannosta. Vesien johtamiselle viemäriin haetaan lupa alueelliselta viemärilaitokselta. Vesien näytteenotossa ja haitta-ainepitoisuusrajoissa noudatetaan paikallisen viemärilaitoksen ohjeita ja määräyksiä.
Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy
Kunnostettavat alueet aidataan ja merkitään pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovilla kylteillä. Kyltissä on vähintään kohteen tunnis- te- ja pääurakoitsijan yhteystiedot.
Kaivu ja lastaus suoritetaan siten, ettei pilaantunutta maata pääse levi- ämään ympäristöön. Kaikki pilaantuneiden maiden kuormat peitetään kuormapeitteillä. Mikäli yleisille kaduille kulkeutuu maa-ainesta työmaal- ta, se poistetaan. Työmaalle ja kulkureittien varteen hankitaan säädösten mukaiset liikenne- ja varoitusmerkit. Pilaantuneella alueella vältetään tarpeetonta liikkumista. Välivarastokasat peitetään esim. suojapeitteellä.
Työntekijöillä on henkilökohtaiset suojavarusteet. Suojavarusteilla este- tään suora kontakti pilaantuneeseen maahan. Suojavarustus käsittää ainakin asianmukaiset työvaatteet ja -käsineet, turvakengät ja kypärän ja kuulo- ja näkösuojaimet. Tarvittaessa käytetään hengityssuojainta. Suo- javarusteet puhdistetaan ja huolletaan säännöllisesti.
Sosiaalitiloissa tulee olla vähintään käsienpesumahdollisuus. Työkonei- den ikkunat ja ovet pidetään suljettuina pilaantunutta maata kaivettaessa.
Ruokailu, juominen ja tupakointi on kielletty kunnostusalueella.
Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin
Mikäli kunnostuksen aikana havaitaan haitta-aineita, joita kunnostus- suunnitelmassa ei ole huomioitu, tulee ottaa välittömästi yhteyttä kunnos- tusta valvovaan viranomaiseen.
Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi
Kunnostustyön alkamisesta tehdään Uudenmaan ELY-keskukselle kirjal- linen aloitusilmoitus, jossa esitetään valvojan yhteystiedot. Kunnostuk- sesta tiedotetaan naapurikiinteistöjä.
Kunnostamisen kulusta ja toteutumisesta pidetään työmaapäiväkirjaa.
Lisäksi valvoja kirjaa tiedot ohjausnäytteenotosta ja poistetun maa- aineksen määrästä.
Kunnostuksen päätyttyä laaditaan loppuraportti, jossa esitetään mm.
kohteen tunnistetiedot, työn vastuuhenkilöt, muut kunnostushankkee- seen osallistuneet tahot, käsiteltyjen massojen määrät, pitoisuudet ja lop- pusijoituskohteet, kunnostustyön toteutus, jäännöspitoisuudet ja muut työnaikaiset analyysitulokset sekä kunnostusaluekartta.
Viranomaisen ratkaisu
Uudenmaan ELY-keskus on tarkastanut Porvoon kaupungin ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan puhdistamista Porvoossa osoitteissa Humlebergintie 147 sijaitsevalla kiinteistöllä, jonka kiinteistötunnus on 638-477-22-0, ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin:
Kunnostustavoitteet
1.1. Kunnostusalueelta on poistettava maa-ainekset, joiden metallien ja/tai puolimetallien ja/tai PAH-yhdisteiden pitoisuudet ylittävät val- tioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvotasot tai alu- eelliset taustapitoisuudet.
1.2. Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mu- kaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuk- sina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maa- perän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta- aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti.
Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo määräyk- sen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai esim.
rakentamisen vuoksi, ei arviointia tarvitse tehdä.
Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan ELY-keskuk- selle ja tiedoksi Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomai- selle.
1.3. Mikäli maaperästä ei ole mahdollista poistaa kaikkea määräyksen 1.1. mukaiset kunnostuksen tavoitetasot ylittävää maa-ainesta, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ELY-keskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle jatkotoimen- piteiden sopimiseksi.
1.4. Jos pilaantuneisuuden todetaan jatkuvan naapurikiinteistölle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ELY-keskukselle, Por- voon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alu- een maanomistajalle jatkotoimenpiteiden sopimiseksi.
Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset
2. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on otettava maa- peränäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi.
Näytteet on otettava siten, että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty.
Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on ana- lysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuk- sissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.
Alueen yleinen hoito ja järjestys
3.1. Kunnostusalue on aidattava ja varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein.
Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä.
3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen, mahdollisen ja kuljetuksen aikana.
Kaivualueiden jäännöspitoisuudet
4. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen sei- nämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteen- ottotiheys on valittava siten, että kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyksi. Jokaiselta pilaantuneen maan kaivualueelta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on ana-
lysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyis- sä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.
Pilaantuneiden maa-ainesten kuljettaminen
5. Pilaantuneet maa-ainekset on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Pilaan- tuneen maa-aineksen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on oltava mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava jätteen vas- taanottajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltore- kisteriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle.
Haitta-ainepitoisten maa-ainesten käsittely
6.1. Pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on toimitettava ominaisuuksiensa mukai- sesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsi- teltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväk- sytty kyseisen jätteen käsittely.
6.2. Kunnostustöiden yhteydessä kaivettavat jätejakeet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympä- ristöluvassa on hyväksytty kyseiseen jätteen käsittely.
Pilaantuneen veden käsittely
7. Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet.
Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla.
Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä.
Talteenotettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsitel- täväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Vaarallisen jätteen kuljetuksesta on tehtävä siir- toasiakirja. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle.
Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi
8.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Val- vonnasta vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloit- tamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ELY-kes- kukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle
ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta.
8.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsit- telypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista.
8.3. Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kunnos- tustyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kunnostus- alueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenotto- menetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännös- pitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuk- sessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsit- telystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto pilaantuneiden maa-ai- nesten siirtoasiakirjoista.
Raportti on toimitettava Uudenmaan ELY-keskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta.
Päätöksen perustelut
Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta
Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaan maaperän ja poh- javeden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistami- seen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus), jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Valtion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä ja tarkkailusta.
Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille
Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän
ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon.
Kiinteistöllä tehdyissä maaperätutkimuksissa on todettu alueen maape- rässä kohonneita pitoisuuksia metalleja ja puolimetalleja sekä PAH- yhdisteitä. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty em. haitta-aineille kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot seuraavasti:
Haitta-aine Kynnysarvo
mg/kg
Alempi ohjearvo
mg/kg
Ylempi ohjearvo
mg/kg
Antimoni 2 10 50
Arseeni 5 50 100
Elohopea 0,5 2 5
Kadmium 1 10 20
Koboltti 20 100 250
Kromi 100 200 300
Kupari 100 150 200
Lyijy 60 200 750
Nikkeli 50 100 150
Sinkki 200 250 400
Vanadiini 100 150 250
PAH-yhdisteet 15 30 100
Lisäksi eräille yksittäisille PAH-yhdisteille on säädetty kynnys- ja ohje- arvot erikseen.
Päätöksessä on hyväksytty maaperän kunnostustavoitteeksi ilmoituk- sessa esitetty valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen kynnys- arvotaso. Erityisesti eräiden metallien ja puolimetallien osalta alueelliset taustapitoisuudet ylittävät yleisesti kynnysarvotasot. Tällöin kunnostuk- sen tavoitetasona käytetään em. taustapitoisuuksia. (Määräys 1.1.) Mikäli alueella todetaan kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden ylit- tävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-ainei- ta, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve edellytetty arvioitava- ksi näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan ELY-keskus hyväksyy arvioinnin. Arvi- ointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapa- uksessa poistetaan alueelta jo esim. määräyksen 1.1. mukaisten kunnos- tustavoitteiden saavuttamiseksi tai muusta syystä. (Määräys 1.2.)
Mikäli maaperästä ei ole mahdollista poistaa kaikkea kunnostuksen tavoi- tepitoisuudet ylittävää maa-ainesta, on asiasta edellytetty ilmoitettavaksi, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä esim. haitta-aineita si- sältävän alueen aiheuttamien riskien arvioinnista sekä mahdollisista ris- kinhallinta-, tarkkailu- ja/tai jatkokunnostustoimenpiteistä. (Määräys 1.3.)
Pilaantuneen alueen jatkumisesta naapurikiinteistöille on edellytetty il- moitettavaksi, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. (Mää- räys 1.4.)
Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään mm. tarvittava kaivu- syvyys sekä kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet. Käsit- telyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutet- tavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset ja eri käsit- telypaikkoihin toimitettavat maa-ainekset. (Määräys 2.)
Kunnostettavat alueet on edellytetty aidattavaksi sekä merkittäväksi kyl- teillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiat- tomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisäl- tävät kuormat on edellytetty peitettäviksi ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa- aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 5.)
Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoi- suudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Mää- räys 4.)
Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaan jätteen haltijan on laadittava siir- toasiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirja on oltava mu- kana jätteen siirron aikana ja se on annettava jätteen vastaanottajalle.
Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määrä- ys 5.)
Jätelain (646/2011) 29 §:n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. (Määrä- ys 5.)
Jätelain (646/2011) 8 § edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mah- dollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajär- jestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudel- leenkäyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. (Määräykset 6.1.
ja 6.2.)
Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi vastaan- ottopaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä kyseisiä maa-aineksia. Kaatopaikalle toimitettavien pilaantuneiden maa-ainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan kaatopaikoista annetun asetuksen 331/2013 mukaisesti. Alueelta poistettavat kohonneita haitta-ainepitoi-
suuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmu- kaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 6.1.)
Maaperän kunnostustöiden yhteydessä kaivettavat jätejakeet on edelly- tetty toimitettavaksi hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi asianmukai- sen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 6.2.)
Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa tervey- delle tai ympäristölle. (Määräys 7.)
Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomais- valvonnan kannalta. (Määräys 8.1.)
Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen virano- maisvalvonnan kannalta. (Määräykset 8.2. ja 8.3.)
Sovelletut oikeusohjeet
Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 84, 85, 133, 136, 190, 191 § Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §
Jätelaki (646/2011) 6, 8, 13, 15, 29, 121, 122 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 11, 24 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistus- tarpeen arvioinnista (214/2007)
Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisis- ta suoritteista vuonna 2017 (1554/2016)
Käsittelymaksun määräytyminen
Tämän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 715 €.
Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liiken- ne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puh- distamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 € kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 13 tuntia.
Päätöksestä tiedottaminen Päätös
Porvoon kaupunki Enni Flykt (sähköisesti)
Tiedoksi
Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)
Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen
Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla
Uudenmaan ELY-keskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Por- voon kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain (527/2014) 85 §:n mukaisesti.
Tietojärjestelmään merkitseminen
Alueen maaperää koskevat tiedot päivitetään valtakunnalliseen Maape- rän tilan tietojärjestelmään.
Muutoksenhaku
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oi- keuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joi- den oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä 4.
Hyväksyntä
Tämä päätös on hyväksytty sähköisesti. Päätöksen on esitellyt ylitarkas- taja Hanna Valkeapää ja ratkaissut ylitarkastaja Vesa Suominen.
Liitteet Liite 1. Kunnostettavan alueen sijainti
Liite 2. Vuoden 2016 tutkimuspisteiden sijainnit Liite 3. Vuoden 2017 tutkimuspisteiden sijainnit Liite 4. Valitusosoitus
Ratkaisija Suominen Vesa 29.08.2018 09:41 Esittelijä Valkeapää Hanna 29.08.2018 08:12
1,9 0 0,93
1:
1,9 km ETRS-TM35FIN
Lähde: Maanmittauslaitos
37 231
Valitusviranomainen
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella.
Valitusaika
Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä.
Valituksen sisältö
Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa
- päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan.
Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava.
Valituksen liitteet
Valituskirjelmään on liitettävä
- ELY-keskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle
- asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille
Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana.
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 250 €. Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204
65101 Vaasa
Puhelin 029 56 42611 Telekopio 029 56 42760
Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi
Kirjaamo on auki maanantaista perjantaihin kello 8.00 - 16.15