7.12.2010 Annettu julkipanon jälkeen
UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0070
www.ely-keskus.fi/uusimaa
Asemapäällikönkatu 14 00520 Helsinki
PL 36
00521 Helsinki
Asia
Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta
Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite
Jokelan Valu Oy Huikontie 2 05400 Jokela
Kunnostusalueen sijainti
Tuusulan kunta Huikontie 2
RN:o 858-417-10-4
Kiinteistön omistaja
Valimo SMT Oy
Toiminta kunnostusalueella
Kiinteistöllä on toiminut rautavalimo. Valimotoiminta on loppunut vuonna 2009. Kunnostettava alue on valimorakennuksen luota koilliseen johta- van ojan alue. Ojaa on käytetty kiinteistön saniteettivesien johtamiseen.
Asian vireilletulo
Ympäristönsuojelulain 78 §:n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin 16.11.2010 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.
Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta
Ympäristönsuojelulaki 78 §:n 2 ja 3 momentti
Maksu 960 €
Muut kiinteistön maaperän kunnostamista koskevat päätökset
- Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 5.10.2010 antama ympäristönsuojelulain 78 §:n mukainen ilmoituspäätös, joka koski maanalaisen öljysäiliön alueen pilaantuneen maaperän puh- distamista.
Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne
Kunnostettava kohde sijaitsee Tuusulassa osoitteessa Huikontie 2 (liite 1.). Kunnostettava alue sijaitsee Jokelan Valu Oy:n entisen metallivali- mon alueella. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 100 metriä kohteesta luoteeseen.
Kiinteistö on yleiskaavassa merkitty pientaajama-alueeksi.
Alueen maaperä-, pinta- ja pohjavesiolosuhteet
Pohjamaa alueella on savea. Kunnostettava ojan ympäristö laitosalueen pohjoispuolella on soistunutta.
Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella.
Oja-alueella aiemmin tehdyt tutkimus- ja kunnostustoimenpiteet
Ojan pohjasedimentistä ja ojavedestä otettiin näytteitä kesäkuussa 2009. Sedimentissä todettiin kohonneita raskasmetallien, PAH- yhdisteiden ja öljyhiilivetyjen pitoisuuksia. Vesinäytteessä ei todettu merkittävästi kohonneita haitta-ainepitoisuuksia.
Oja-alueelta poistettiin pilaantunutta pohjasedimenttiä loppuvuonna 2009. Poistetun sedimentin määrä oli noin 100 tonnia. Massat toimitet- tiin vastaanottopaikkaan helmikuussa 2010. Massojen poistamisen jäl- keen ei otettu jäännöspitoisuusnäytteitä.
Oja-alueella syyskuussa 2009 tehdyt tutkimukset
Vuonna 2009 tehtyjen kunnostustoimenpiteiden lopputuloksen varmis- tamiseksi ojasta otettiin syyskuussa 2010 sedimenttinäytteitä. Näytteitä otettiin noin 60 metrin matkalta. Näytteet otettiin ojan pohjalta ja seinä- miltä lapiolla.
Sedimentistä koottiin kaksi näytettä. Ensimmäinen näyte muodostui nel- jästä osanäytteestä (SED1 – 4), jotka sekoitettiin ämpärissä. Toinen näyte otettiin ojan loppupäästä näytepisteestä SED5. Näytepisteiden si- jainnit on esitetty liitteessä 2.
Näytteistä analysoitiin laboratoriossa metallit (As, Cd, Cr, Hg, Ni, Pb, Zn), öljyhiilivedyt C10 – C40, PAH-yhdisteet, kloorifenolit, kokonaissyanidi ja pH.
Kokoomanäytteessä SED 1 – 4 todettiin öljyhiilivetyjen C10 – C40 pitoi- suus 3 400 mg/kg, valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvon ylittävät kromin (351 mg/kg), kuparin (239 mg/kg) ja nikkelin (311 mg/kg) pitoisuudet sekä alemman ohjearvon ylittävä sink- kipitoisuus 262 mg/kg. Lisäksi todettiin valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ylittävä bentso(a)pyreenin pitoisuus 0,53 mg/kg.
Näytteessä SED5 todettiin öljyhiilivetyjen C10 – C40 pitoisuus 710 mg/kg.
Metallien ja muiden tutkittujen haitta-aineiden pitoisuudet alittavat kyn- nysarvotason.
Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi
Alueen ojan sedimentin pilaantuneisuutta ja puhdistustarvetta on arvioi- tu valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti, koska sisävesillä sedimentin haitta-ainepitoisuuksille ei ole tällä hetkellä olemassa arvoja, joiden perusteella niiden pilaantuneisuutta voitaisiin arvioida.
Sedimenttinäytteiden haitta-ainepitoisuudet ylittivät eräiden raskasme- tallien (Cr, Cu, Ni) osalta ylemmät ohjearvotasot sekä öljyhiilivetyjen C10 – C40osalta reilusti kynnysarvotason. Näiden tutkimustulosten mu- kaan aluetta voidaan edelleen pitää pilaantuneena aiemmista kunnos- tustöistä huolimatta. Tämän vuoksi alue tulee kunnostaa uudelleen, jot- ta pilaantuneen sedimentin aiheuttamat ympäristöriskit poistuvat.
Esitetty kunnostussuunnitelma
Oja kunnostetaan poistamalla pilaantunut pohjasedimentti imuautolla.
Oja padotaan ensin tontilla olevista maista kahteen osaan näytteenotto- alueiden mukaisesti siten, että voimakkaammin pilaantunut ojan alku- pää ja lievemmin pilaantunut ojan loppupää erotetaan toisistaan. Tämän jälkeen pumpataan ojan alkupää tyhjäksi vedestä padon toiselle puolel- le. Tämän jälkeen imetään alkupään sedimentti imuautoon ja viedään luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Toisessa vaiheessa pumpataan ojan loppupään vedet pois ojan alkupäähän, jonka jälkeen loppupään sedimentti imetään imuautoon ja viedään luvanvaraiseen vastaanotto- paikkaan.
Pumpattava vesi imetään molemmissa vaiheissa pumppuun suodatin- kankaan läpi, jottei veteen hyvin sekoittuva sedimentti siirry veden mu- kana patovallin toiselle puolelle. Lopuksi patovalli puretaan ja sen maa- aines kuljetetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kenttämittaustu- losten perusteella.
Työtä valvoo ympäristöasiantuntija. Sedimentin vähäisen määrän vuok- si niistä ei oteta puhdistustyön aikana lisänäytteitä. Ojan väliaikaisen patovallin puhtaus tutkitaan kenttämittauksin analysoimalla siitä metallit XRF-kenttäanalysaattorilla ja öljyhiilivedyt Petroflag-kenttätestillä. Lo-
puksi ojan pohjalta ja reunoilta otetaan lopetusnäytteet (n. 3 tutkimus- pisteestä), joista muodostetaan kokoomanäyte, josta analysoidaan me- tallit, PAH-yhdisteet ja öljyhiilivedyt laboratoriossa.
Tehdyt puhdistustoimenpiteet ja lopetusnäytteiden tulokset toimitetaan raporttina Uudenmaan ELY-keskukselle.
Kunnostustyöstä ei käytännössä aiheudu terveys- tai ympäristöhaittoja.
Ojan vesimäärä on vähäinen ja veden pumppaus suoritetaan siten, ettei haitta-aineiden kulkeutumista juurikaan tapahdu. Ojan sedimentti ei pö- lyä ja puhdistuksen aikana puhdistuksen suorittavat henkilöt varustau- tuvat henkilökohtaisin suojavarustein siten, etteivät he ole suorassa iho- kosketuksessa ojan sedimenttiin.
Pilaantuneen maan määrä
Pilaantuneen ojasedimentin määräksi arvioidaan 10 – 15 m3.
Viranomaisen ratkaisu
Aikaisemman ilmoituksen raukeaminen
Jokelan Valu Oy toimitti 1.12.2009 Uudenmaan ympäristökeskukselle ympäristönsuojelulain 78 §:n mukaisen ilmoituksen kyseisen oja-alueen pilaantuneen maaperän puhdistamisesta. Oja-alueen puhdistamistyöt tehtiin loppuvuodesta 2009. Ilmoituksen johdosta ei ole annettu päätös- tä.
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että 1.12.2009 toimitetun ilmoituksen käsittely raukeaa, koska Jokelan Va- lu Oy on tehnyt 16.11.2010 uuden ympäristönsuojelulain 78 §:n mukai- sen ilmoituksen kyseisen oja-alueen kunnostamisesta.
Ilmoituksen tarkastaminen
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Jo- kelan Valu Oy:n 16.11.2010 toimittaman ilmoituksen, joka koskee pi- laantuneen oja-alueen puhdistamista Tuusulassa kiinteistöllä RN:o 858- 417-10-4, ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin:
Kunnostustavoitteet
1.1. Ojan pohjalta ja reunoilta on poistettava haitta-ainepitoinen sedi- mentti. Poistettavat haitta-ainepitoiset sedimentit on toimitettava käsiteltäväksi määräyksessä 6. edellytetyn mukaisesti.
1.2. Mikäli kunnostustöiden aikana todetaan pilaantuneisuuden jatku- van aiemmin pilaantuneeksi todettua aluetta laajemmalle alueelle, on siitä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristö-
keskukselle, Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alueen maanomistajalle.
Alueen yleinen hoito ja järjestys
2.1. Pilaantuneen maa-aineksen poistaminen ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pi- laantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön ja etteivät haitta- aineet pääse kulkeutumaan veden mukana laajemmalle ympäris- töön. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on huolehdit- tava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostet- tavalla alueella oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöris- kiä. Pilaantunutta maata poistettaessa ja käsiteltäessä on nouda- tettava työsuojelusta annettuja säännöksiä.
2.2. Eriasteisesti pilaantuneet ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on pidettävä erillään poistami- sen, lastaamisen ja kuljetuksen aikana.
Maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuudet
3. Haitta-ainepitoisen sedimentin poistamisen jälkeen on ojan seinä- mistä ja pohjasta otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottoti- heys on valittava siten, että kunnostetun oja-alueen seinämien ja pohjan haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotet- tavasti selvitetyiksi. Vähintään yhdestä kokoomanäytteestä jokais- ta 20 metrin kunnostettua aluetta kohden on analysoitava laborato- riossa raskasmetallien, öljyhiilivetyjen keskitisleiden >C10 – C21, raskaiden öljyjakeiden >C21 – C40 ja PAH-yhdisteiden pitoisuudet.
Riskitarkastelu
4. Mikäli määräyksen 3. mukaisessa näytteenotossa todetaan valtio- neuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, on maaperän haitta-aineiden aiheuttamat ympäristö- ja terveysriskit arvioitava seikkaperäisesti. Riskitarkastelussa on lisäksi arvioitava jatkokun- nostus- ja/tai –tarkkailutarve.
Riskitarkastelu on liitettävä määräyksessä 7.3. edellytettyyn kun- nostuksen loppuraporttiin.
Pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuljettaminen
5. Mikäli poistettuja haitta-ainepitoisia maa-aineksia kuljetetaan kuorma- tai rekka-autolla, on kuormat peitettävä kuljetuksen ajaksi.
Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan pilaantuneen maa-aines- jätteen kuljetuksesta on tehtävä kuormakirjat, joista ilmenevät
maa-aineserien toimittaja yhteystietoineen, haitta-ainepitoisuudet, alkuperä osoitetietoineen, käsittelypaikka ja määrä (t).
Ongelmajätteeksi luokiteltavan maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajät- teiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään.
Haitta-ainepitoisten maa-ainesjätteiden sijoittaminen
6. Oja-alueelta poistettavat haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on luokiteltava seuraavasti:
- kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjät- teet
- ongelmajätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet.
Pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä muut kohonneita haitta-aine- pitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet on toimitettava ominai- suuksiensa mukaisesti vastaanottopaikkaan, jonka ympäristölu- vassa on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely.
Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi
7.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Val- vonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuk- sen aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitet- tava myös kunnostuksen lopettamisajankohta.
7.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsit- telypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksis- ta, määristä ja sijoituskohteista.
7.3. Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kunnos- tustyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kunnostus- alueista, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yh- teenveto kunnostustyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-ainesjätteistä, analyysitulok- set puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä se- kä kunnostuksen aikainen vesien käsittely. Raporttiin on liitettävä yhteenveto ongelmajätteiden siirtoasiakirjoista ja pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuormakirjoista.
Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympä- ristökeskukselle, Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomai- selle ja kiinteistön omistajalle kahden kuukauden kuluessa kun- nostustyön loppuunsaattamisesta.
Maanomistajan suostumus
8. Tehtäville kunnostustoimenpiteille on oltava kiinteistön omistajan suostumus tai valtakirja.
Päätöksen perustelut Käsitteet
Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-aines- jätteellä tarkoitetaan poistettua maa-ainesta, jonka haitta- ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haitta- ainepitoisuuksia sisältävällä maa-ainesjätteellä ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joiden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maa-aineksessa luontaisesti esiintyviä.
Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteel- lä tarkoitetaan poistettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja ongelmajäteraja-arvon välissä.
Ympäristöministeriön asetuksessa yleisimpien jätteiden sekä ongelma- jätteiden luettelosta (N:o 1129/2001) ongelmajätteiksi on merkitty maa- ja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita (17 05 03). Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa N:o 509/2005 haitta-aineet on luokiteltu vaaraa osoittavilla R-lausekkeilla. Valtioneuvoston asetuksessa jätease- tuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) on lueteltu ominaisuu- det, joiden perusteella jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi, ja ominai- suuksien tulkinnassa sovellettavat raja-arvot.
Ongelmajätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoi- tetaan poistettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät val- tioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) asetetut ongelmajäteraja-arvot.
Yleiset perustelut
Ympäristönsuojelulain 78 §:n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten kä- sittelyyn on oltava ympäristölupa. Maaperän puhdistamiseen pilaantu- neella alueella tai pilaantuneen maa-aineksen poistamiseen toimitetta- vaksi muualla käsiteltäväksi voidaan kuitenkin ryhtyä tekemällä siitä il- moitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty,
puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pi- laantumista.
Ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän puhdistaminen on kä- sitelty ympäristönsuojelulain 78 §:n mukaisena ilmoituksena, koska kun- nostussuunnitelmassa esitetty oja-alueen kunnostaminen poistamalla pilaantuneet massat on vakiintunut pitkään käytössä ollut puhdistusme- netelmä eikä kunnostamisesta aiheudu ilmoituksen mukaan ympäristön muuta pilaantumista. Lisäksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympä- ristökeskus katsoo, että pilaantuneen alueen laajuus ja pilaantumisen aste on selvitetty siten, että asia voidaan käsitellä ilmoitusmenettelyssä.
Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdis- tustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haitta- aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaan- tuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pi- laantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdas- sa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylit- tää säädetyn alemman ohjearvon.
Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille
Oja-alueella todettu pilaantunut sedimentti on edellytetty poistettavaksi ja toimitettavaksi asianmukaiseen vastaanottopaikkaan ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Pilaantuneen sedimentin poistamisella varmiste- taan, ettei haitta-aineista aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. (Määrä- ys 1.1.)
Pilaantuneen alueen jatkumisesta tähänastisissa tutkimuksissa todettua laajemmalle on edellytetty ilmoitettavaksi Uudenmaan elinkeino-, liiken- ne- ja ympäristökeskukselle, Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviran- omaiselle ja kyseisen kiinteistön omistajalle, jotta voidaan sopia tarvitta- vista jatkotoimenpiteistä. (Määräys 1.2.)
Kunnostustyö on edellytetty toteutettavaksi siten, ettei pilaantunutta maa-ainesta tai haitta-aineita leviä ympäristöön. Poistettavat pilaantu- nutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi, työ- maalla on edellytetty noudatettavaksi työsuojelusta annettuja säännök- siä ja eriasteisesti pilaantuneet maa-ainekset on edellytetty pidettäväksi erillään, jotta kunnostamisesta ja haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 2.1., 2.2. ja 5.)
Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoi- suudet kunnostamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan, että kaik- ki pilaantuneet sedimentit on poistettu oja-alueelta. (Määräys 3.)
Mikäli pilaantuneen sedimentin poistamisen jälkeen otettavissa jään- nöspitoisuusnäytteissä todetaan edelleen kohonneita haitta-aine- pitoisuuksia, on haitta-aineiden aiheuttamat riskit ja mahdollinen jatko- toimenpidetarve edellytetty arvioitavaksi. Riskitarkastelulla ja jatkotoi- menpidetarpeen arvioinnilla selvitetään alueelle jääneiden haitta- aineiden kunnostustarve ja varmistetaan, ettei haitta-aineista pitkällä- kään aikavälillä aiheudu terveys- tai ympäristöhaittaa. (Määräys 4.) Valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä an- netaan määräykset jätteen tuottajan velvollisuudesta laatia siirtoasiakir- ja. Edellä mainitun päätöksen mukaan siirtoasiakirja tulee olla mukana ongelmajätteitä kuljetettaessa ja siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 5.)
Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavien pilaantuneiden maa-ainesten kuljetuksista tehtävät kuormakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 5.)
Poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet toimitetaan käsiteltäväksi kaatopaikalle tai muulle laitokselle, jolla on voimassa oleva ympäristölu- pa vastaanottaa ja loppusijoittaa kyseisiä massoja. Kaatopaikkakelpoi- suus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 861/1997 ja siihen tehtyjen muutosten mukaisesti. Muut kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitetta- viksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 7.)
Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomais- valvonnan kannalta. (Määräys 7.1.)
Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viran- omaisvalvonnan kannalta. (Määräykset 7.2. ja 7.3.)
Keskeisimmät lainkohdat
Jätelain 6 §:n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä pa- rasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hy- vää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa käsi- tellä hallitsemattomasti.
Ympäristönsuojelulain 7 §:n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa
terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pi- laamiskielto).
Valvonta- ja lupaviranomainen voi jätelain 51 §:n mukaan antaa yksit- täistapauksissa määräyksiä ja ohjeita siitä, miten selvilläolo- ja kirjanpi- tovelvollisuus on täytettävä.
Sovelletut oikeusohjeet
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 8, 53, 54, 75, 78, 96, 97 § Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 §
Jätelaki (1072/1993) 6, 9, 51, 77 § Jäteasetus (1390/1993) 3a, 7, 10 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustar- peen arvioinnista (214/2007)
Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajättei- den luettelosta (1129/2001)
Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996)
Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009)
Käsittelymaksun määräytyminen
Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, lii- kenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksul- lisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 48 € kultakin asian käsitte- lyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 20 tuntia.
Päätöksestä tiedottaminen Päätös
Jokelan Valu Oy Kumerankatu 2 11100 Riihimäki
Tiedoksi
Valimo SMT Oy, Vänrikki Stoolin katu 5 B 17, 00100 Helsinki Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta
Suomen ympäristökeskus (sähköisenä)
Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä pää- töksestä kuuluttamalla Tuusulan kunnan ilmoitustaululla ympäristönsuo- jelulain 54 §:n mukaisesti.
Tietojärjestelmään merkitseminen
Kiinteistö on merkitty/merkitään valtakunnalliseen Maaperän tilan tieto- järjestelmään.
Muutoksenhaku
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto- oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liit- teenä (liite 3.).
Ylitarkastaja Hanna Valkeapää
Ylitarkastaja Vesa Suominen
Päätöksestä antaa lisätietoja ylitarkastaja Vesa Suominen, puh. 0400 363 135.
Liitteet Liite 1. Kohteen sijainti
Liite 2. Tutkimuspisteiden sijainti Liite 3. Valitusosoitus
