1.7.2010 Annettu julkipanon jälkeen
UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0070
www.ely-keskus.fi/uusimaa
Asemapäällikönkatu 14 00520 Helsinki
PL 36
00521 Helsinki
Asia
Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta
Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite
Lindström Oy PL 29
00581 Helsinki
Kunnostusalueen sijainti
Vantaan kaupunki Sinikellontie 3 RN:o 92-68-133-12
Kiinteistön omistaja
Lindström Oy
Toiminta kiinteistöillä
Kiinteistöllä on harjoitettu kasvihuoneviljelyä. Tarkkaa tietoa toiminnan ajankohdasta ei ole, mutta sen arvioidaan loppuneen 1950 – 1960 -luvulla. Tällä hetkellä kiinteistö on rakentamatonta, heinittynyttä ja metsittynyttä aluetta. Tontilla on kahdet kasvihuoneen perustukset ja kaksi betonista kaivoa. Kiinteistön kokonaispinta-ala on noin 1,3 hehtaa- ria. Kasvihuoneiden pinta-ala on noin 200 m2.
Kiinteistölle on suunniteltu rakennettavaksi teollisuusrakennus.
Asian vireilletulo
Ympäristönsuojelulain 78 §:n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin 17.6.2010 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.
Maksu 864
€Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat
- Maaperän haitta-ainetutkimus, kortteli 68133, tontti 3, Koivuhaka, Vantaa. Geo-Juva Oy. 5.11.2008.
Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne
Kunnostettava kohde sijaitsee Vantaalla osoitteessa Sinikellontie 3 (lii- te 1.). Kiinteistö rajoittuu etelässä ja lännessä katualueisiin. Kiinteistön itäpuolella on teollisuusaluetta. Pohjoisessa on rakentamatonta aluetta sekä asuintaloja.
Kiinteistö on kaavoitettu toimitilarakennusten korttelialueeksi.
Alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteet
Kiinteistön maanpinta on tasainen ja sen korkeus vaihtelee tasovälillä +13,9…+14,7 metriä. Maanpinnassa on noin 0,3 metrin paksuinen siltti- pitoinen kasvukerros. Kasvukerroksen alla on 11,5 - 14,0 metrin pak- suinen hyvin pehmeä savikerros. Savikerroksen alla on löyhä silttiä ja hiekkaa sisältävä kerros, jonka paksuus vaihtelee välillä 1,0 - 2,5 metriä. Alimpana on kalliota peittävä tiivis moreenikerros.
Ainakin kahteen paikkaan kasvihuoneiden vieressä on kasattu todennä- köisesti kasvihuoneiden pohjilla ollutta kasvualustojen maa-ainesta. Li- säksi kasvihuoneiden pohjalla on erilaista jätettä: rautaromua, au- tonosia, puuta, muovia, lasia, tiiltä, kotitalousjätettä, yms.
Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Vesipinta havaittiin kai- rausrei'issä alle metrin syvyydellä maanpinnasta. Tämä vesipinta edus- taa saven päällä olevan orsiveden pintaa.
Kiinteistöllä tehdyt maaperätutkimukset
Kiinteistöllä tehtiin maaperätutkimuksia lokakuussa 2008. Kiinteistöltä otettiin yhteensä viisi kokoomanäytettä: yksi kummankin kasvihuoneen alueelta, yksi kasvihuoneiden viereisistä jäte-/maa-aineskasoista ja kaksi kiinteistön eteläosasta. Näytteet otettiin lapiolla kaivetuista koe- kuopista kasvukerroksen pinnasta savikerrokseen saakka 0 – 30 cm:n syvyydeltä. Tutkimuspisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 2.
Kaikista näytteistä tutkittiin metallit XRF-kenttäanalysaattorilla ja öljyhii- livedyt Petroflag-kenttätestillä. Laboratoriossa analysoitiin kokooma- näytteestä G3 metallien ja öljyhiilivetyjen pitoisuudet ja kokoomanäyt- teestä G5 metallien, öljyhiilivetyjen, PAH-yhdisteiden sekä torjunta- aineiden pitoisuudet.
Toisen kasvihuoneen kohdalta otetussa kokoomanäytteessä G3 todet- tiin laboratoriossa valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvon ylittävä sinkkipitoisuus 420 mg/kg. Näytteessä ylittyi lisäksi valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen kynnysarvo ar- seenin, antimonin ja lyijyn osalta.
Kasvihuoneiden viereisistä jäte-/maa-aineskasoista otetussa kokooma- näytteessä G5 todettiin ylemmät ohjearvot ylittävät kuparin (980 mg/kg) ja sinkin (2 000 mg/kg) pitoisuudet sekä alemman ohjearvon ylittävä lyi- jypitoisuus 240 mg/kg. Lisäksi näytteessä ylittyi arseenin kynnysarvo.
Öljyhiilivetyjen, PAH-yhdisteiden ja torjunta-aineiden pitoisuudet jäivät näytteessä G5 alle kynnysarvojen. Orgaanisista torjunta-aineista todet- tiin kynnysarvon alittavia pitoisuuksia DDT:ä ja sen hajoamistuotteita.
Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi
Tutkimuksissa todettiin kasvihuonealueen läheisyydessä ylemmän oh- jearvon ylityksiä sinkille ja kuparille. Torjunta-ainejäämät ja öljyhiilivety- jen pitoisuudet sen sijaan jäivät alle kynnysarvon. Tutkimusten perus- teella ei voi varmuudella sanoa, ovatko sinkin ja kuparin jäänteet peräi- sin aikoinaan käytetyistä torjunta-aineista vai tontille tuoduista jätteistä.
Haitta-aineiden joutuminen sisä- tai ulkoilmaan ei ole todennäköistä.
Alue on enimmäkseen kasvillisuuden peitossa, joten pölyämällä tapah- tuva leviäminen ei ole todennäköistä. Pohjavesi on todennäköisesti yli 10 metrin syvyydellä eikä vedenottamoja ole lähellä. Pohjavedelle ei näin ollen aiheudu riskiä. Maaperän happamuuden lisääntyessä voivat sinkki ja kupari muuttua liukoisemmaksi ja pieni riski metallien joutumi- sesta entisten kasteluvesikaivojen kautta orsiveteen on olemassa.
Tontille rakennettavan teollisuuskiinteistön tieltä poistetaan pintamaat, jolloin altistuminen on mahdollista maansiirtotöiden ja kaivujen aikana ilmaan joutuvan pölyn tai ihokontaktin kautta. Altistus on kuitenkin sa- tunnainen ja lyhytaikainen. Altistusta voi vähentää asianmukaisilla suo- jaimilla. Kun rakennusalueelta on poistettu kasvukerros/pintamaa, ei haitta-aineille altistavia riskejä ole.
Yhteenvetona riskitarkastelussa todetaan, että nykyisellään entinen kasvihuonealue on kesantona ja riski haitta-aineiden leviämiselle ympä- ristöön on vähäinen. Kasvihuoneiden alapuolinen savinen perusmaa on tutkimusten mukaan puhdas, haitta-aineet ovat sitoutuneet noin 0 - 0,1 metrin paksuiseen pintakerrokseen tai jätekasoihin. Tutkimus- kohteen pohjavesi on vähintään 11 - 14 metrin syvyydellä, joten riski pohjaveden pilaantumiselle on hyvin pieni. Koska tutkimuskohde on te- ollisuusaluetta, jatkotoimenpiteitä ajatellen käytetään ohjearvovertailus- sa ylempää ohjearvoa.
Esitetty kunnostussuunnitelma
Kiinteistön maaperä puhdistetaan massanvaihdolla. Kunnostuksen ta- voitetaso on valtioneuvoston asetuksen 214/2007 ylempi ohjearvotaso, joka on sinkillä 400 mg/kg ja kuparilla 200 mg/kg.
Ennen kunnostuksen aloittamista tontilla oleva irtonainen jätemateriaali (rautaromu, tiilet, muovi, puumateriaali, ym.) lajitellaan ja viedään jä- teasemalle. Kaivu pyritään toteuttamaan niin, ettei maa-ainesta väliva- rastoida tontilla. Puhdistustyön arvioidaan kestävän 1 – 3 päivää.
Massanvaihdon yhteydessä poistettavien maiden metallipitoisuuksia mi- tataan kaivun edetessä XRF-kenttämittarilla. Testitulosten perusteella kuormat ohjataan sijoituspaikkoihin. Kenttätestien tulokset varmistetaan laboratoriossa. Massanvaihtokaivantojen laajuus määritellään kaivan- non seinämistä otettavien kenttätestien perusteella. Kaivannon pohja puhdistetaan savipintaan saakka. Jäännöspitoisuusnäytteistä (3 – 4 kpl) analysoidaan laboratoriossa metallit. Laboratorioanalyyseillä varmiste- taan, että asetetut maaperän puhdistustavoitteet saavutetaan.
Kiinteistöltä poistettavat voimakkaasti pilaantuneet maat viedään käsit- telylaitokseen. Kuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa ja pilaantunei- den massojen mukana toimitetaan siirtoasiakirja jätteen vastaanottajal- le. Poistettavien massojen vastaanottoon liittyvistä yksityiskohdista sovi- taan kaatopaikan tai käsittelylaitoksen kanssa ennen puhdistustyön aloittamista.
Jos tontin rajalle jää asetetut tavoitepitoisuudet ylittäviä haitta- ainepitoisuuksia, laaditaan riskinarvio, jossa arvioidaan haitta-aineista ympäristölle ja ihmisille aiheutuvaa riskiä. Mahdollisten jatkotoimenpi- teiden tarve määritetään riskinarvioinnin perusteella.
Maaperän puhdistamisen melu- ja pölyhaitat eivät poikkea maanraken- nustyömaiden yleisesti aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Kaivutöi- den ei arvioida lisäävän ilman metallipitoisuuksia kaivualueilla tai niiden ympäristössä. Kokonaisuudessaan kaivun ja lastauksen ympäristövai- kutukset arvioidaan vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi. Kohteesta poistettavat massat kuljetetaan käsittelypaikkoihin kuorma-autoilla, joissa on tiiviit lavat ja pressut. Mikäli maa-aines pölyää runsaasti, käytetään työn ai- kana tarkoituksenmukaisia suojaimia.
Pilaantuneen maan määrä
Pilaantunutta maata arvioidaan olevan 300 m2:n alueella noin 60 - 80 tonnia.
Viranomaisen ratkaisu
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Lindström Oy:n ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan poistoa Vantaalla osoitteessa Sinikellontie 3 (RN:o 92-68-133-12), ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin:
Kunnostustavoitteet
1.1. Kiinteistöltä on poistettava pilaantunut maa-aines, jonka epäor- gaanisten haitta-aineiden pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 asetetut ylemmät ohjearvotasot.
Pilaantuneiden maa-ainesten kaivun tai rakennustöiden yhteydes- sä kaivettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on toimitettava kä- siteltäväksi määräyksessä 6. edellytetyn mukaisesti.
1.2. Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoi- suuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukai- sesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai rakentamisen vuoksi, ei arviointia tarvitse tehdä.
Arviointi on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
1.3. Jos kaivun aikana todetaan, että pilaantuneisuus jatkuu kiinteistön ulkopuolelle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elin- keino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Vantaan kaupungin ym- päristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alueen maanomistajalle.
Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset
2. Kaivutyön aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alu- een laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haitta- ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesjätteiden haitta- ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty.
Jos tutkimuksissa käytetään tarkoitukseen soveltuvaa kenttämit- tausmenetelmää, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kym- menennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jo- kaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Labo- ratorionäytteistä on analysoitava vähintään kiinteistöllä tehdyissä tutkimuksissa todettujen epäorgaanisten haitta-aineiden pitoisuu- det sekä orgaanisten torjunta-aineiden pitoisuudet.
Alueen yleinen hoito ja järjestys
3.1. Kaivualueet on erotettava muista alueista kohteen mukaisesti ai- dalla, puomeilla tai lippusiimalla. Kaivannot on lisäksi varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein.
Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pi- laantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella oleskeleville eikä muuta terveys- tai ym- päristöriskiä. Pilaantunutta maata kaivettaessa ja käsiteltäessä on noudatettava työsuojelusta annettuja säännöksiä.
3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on pidettävä eril- lään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana.
Kaivualueiden jäännöspitoisuudet
4. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenot- totiheys on valittava siten, että jokaisen kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luo- tettavasti selvitetyiksi. Jokaisesta kaivannosta on otettava kuiten- kin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava kiinteistöllä tehdyissä maaperätutkimuksissa todettujen haitta- aineiden pitoisuudet.
Pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuljettaminen
5. Poistettavat pilaantuneet maat on peitettävä kuljetuksen ajaksi.
Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan pilaantuneen maa-aines- jätteen kuljetuksesta on tehtävä kuormakirjat, joista ilmenevät maa-aineserien toimittaja yhteystietoineen, haitta-ainepitoisuudet, alkuperä osoitetietoineen, käsittelypaikka ja määrä (t).
Ongelmajätteeksi luokiteltavan maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajät- teiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään.
Haitta-ainepitoisten maa-ainesjätteiden sijoittaminen
6. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on luokiteltava seu- raavasti:
- kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjät- teet
- ongelmajätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet.
Pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä alueelta poistettavat muut ko- honneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntä- minen tai käsittely.
Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi
7.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Val- vonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuk- sen aloittamisajankohta on ilmoitettava naapurikiinteistöille ja kir- jallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitet- tava myös kunnostuksen lopettamisajankohta.
7.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsit- telypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksis- ta, määristä ja sijoituskohteista.
7.3. Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kai- vusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-ainesjätteistä, analyysitulok- set puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä.
Raporttiin on liitettävä yhteenveto ongelmajätteiden siirtoasiakir- joista ja pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuormakirjoista.
Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympä- ristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviran- omaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaatta- misesta.
Loppuraportista tulee lisäksi tehdä tiivistelmä julkishallinnon säh- köistä lomakepalvelua käyttäen (www.suomi.fi, Pilaantuneen maa- perän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027).
Päätöksen perustelut Käsitteet
Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-aines- jätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältä- vällä maa-ainesjätteellä ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joiden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maa- aineksessa luontaisesti esiintyviä.
Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteel- lä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja ongelmajäteraja-arvon välissä.
Ympäristöministeriön asetuksessa yleisimpien jätteiden sekä ongelma- jätteiden luettelosta (N:o 1129/2001) ongelmajätteiksi on merkitty maa- ja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita (17 05 03). Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa N:o 509/2005 haitta-aineet on luokiteltu vaaraa osoittavilla R-lausekkeilla. Valtioneuvoston asetuksessa jätease- tuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) on lueteltu ominaisuu- det, joiden perusteella jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi, ja ominai- suuksien tulkinnassa sovellettavat raja-arvot.
Ongelmajätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoi- tetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät val- tioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) asetetut ongelmajäteraja-arvot.
Yleiset perustelut
Ympäristönsuojelulain 78 §:n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten kä- sittelyyn on oltava ympäristölupa. Maaperän puhdistamiseen pilaantu- neella alueella tai pilaantuneen maa-aineksen poistamiseen toimitetta- vaksi muualla käsiteltäväksi voidaan kuitenkin ryhtyä tekemällä siitä il- moitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pi- laantumista.
Ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän puhdistaminen on kä- sitelty ympäristönsuojelulain 78 §:n mukaisena ilmoituksena, koska kun- nostussuunnitelmassa esitetty maaperän kunnostaminen kaivamalla on vakiintunut pitkään käytössä ollut puhdistusmenetelmä eikä massan- vaihdosta aiheudu kunnostussuunnitelman mukaan ympäristön muuta pilaantumista. Lisäksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes- kus katsoo, että pilaantuneen alueen laajuutta ja pilaantumisen astetta on selvitetty siten, että asia voidaan käsitellä ilmoitusmenettelyssä.
Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille
Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdis- tustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haitta- aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaan- tuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pi- laantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdas- sa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylit- tää säädetyn alemman ohjearvon.
Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty ylemmäksi ohjearvoksi mm. sinkille 400 mg/kg, kuparille 200 mg/kg ja lyijylle 750 mg/kg. Alemmaksi ohjearvoksi on säädetty sinkille 250 mg/kg, ku- parille 150 mg/kg ja lyijylle 200 mg/kg.
Maaperän kunnostustavoitteeksi on hyväksytty kunnostussuunnitelmas- sa esitetyn mukaisesti ylempi ohjearvotaso. Ylempi ohjearvo on katsottu riittäväksi kunnostustavoitteeksi kohteessa todetuille haitta-aineille koh- teen tuleva maankäyttö ja alueen ympäristöolosuhteet huomioiden.
Kohteessa saatetaan rakennustöiden vuoksi kaivaa myös kunnostusta- voitteet alittavia haitta-ainepitoisia maa-aineksia. Myös kyseiset maa- ainekset on edellytetty toimitettavaksi käsiteltäväksi määräyksen 6. mu- kaisesti. (Määräys 1.1.)
Ilmoitusasiakirjoissa esitetyssä pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa on huomioitu kohteessa todetut raskasmetallit. Mikäli alu- eella todetaan kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden ylittävinä pitoi- suuksina muita haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdis- tustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston ase- tuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettu- jen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamisen tai rakentamisen vuoksi. (Määräys 1.2.)
Pilaantuneen alueen jatkumisesta kunnostusalueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi välittömästi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviran- omaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan sopia tarvittavista jat- kotoimenpiteistä. (Määräys 1.3.)
Kaivutyön aikaisella näytteenotolla selvitetään tarvittava kaivusyvyys ja pilaantuneen alueen laajuus sekä kaivettavien maa-ainesten haitta- ainepitoisuudet. Kaivettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty to- teutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratori- ossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan ero- tella toisistaan ongelmajätteiksi luokiteltavat maa-ainesjätteet, tavan- omaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä ko- honneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet ja eri käsit- telypaikkoihin toimitettavat maa-ainesjätteet. Laboratorionäytteistä on edellytetty tarkastettavaksi myös orgaanisten torjunta-aineiden pitoisuu- det, koska ne on analysoitu tähän mennessä vain yhdestä alueelta ote- tusta maanäytteestä. (Määräykset 2. ja 3.2.)
Kunnostettavat alueet on edellytetty erotettavaksi muista alueista koh- teen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei ai- heudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi, työmaalla on edellytetty noudatettavaksi työsuojelusta annettuja säännöksiä ja haitta-ainepitoi- set kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantu- mattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 5.)
Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoi- suudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. Jään- nöspitoisuusnäytteet on edellytetty otettavaksi myös kaivannon pohjas- ta, jotta voidaan varmistua, että pilaantuneiden maiden kaivu on ulotettu riittävän syvälle kaikkien pilaantuneiden maiden poistamiseksi.(Määräys 4.)
Valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä an- netaan määräykset jätteen tuottajan velvollisuudesta laatia siirtoasiakir- ja. Edellä mainitun päätöksen mukaan siirtoasiakirja tulee olla mukana ongelmajätteitä kuljetettaessa ja siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 5.)
Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavien pilaantuneiden maa-ainesten kuljetuksista tehtävät kuormakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 5.)
Kaivetut pilaantuneet maa-ainesjätteet toimitetaan käsiteltäväksi kaato- paikalle tai muulle laitokselle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa vastaanottaa ja loppusijoittaa kyseisiä massoja. Kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 861/1997 ja siihen tehtyjen muutosten mukaisesti. Muut kiinteistöltä poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytet- ty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan.
(Määräys 6.)
Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomais- valvonnan kannalta. (Määräys 7.1.)
Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viran- omaisvalvonnan kannalta. Sähköisen lomakepalvelun käyttö on maksu- tonta ja se helpottaa viranomaisen tiedon tallentamista. Lomake ja sen täyttöohje löytyvät Internet-osoitteesta: http://www.suomi.fi/suomifi/
suomi/asiointi_ja_lomakkeet/lomakkeet/ym_ym027/index.html. (Määrä- ykset 7.2. ja 7.3.)
Keskeisimmät lainkohdat
Jätelain 6 §:n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä pa- rasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hy- vää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa käsi- tellä hallitsemattomasti. (Määräykset 1.1., 1.2. ja 2. - 6.)
Ympäristönsuojelulain 7 §:n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pi- laamiskielto). (Määräykset 1.1., 1.2., 2. – 4. ja 6.)
Valvonta- ja lupaviranomainen voi jätelain 51 §:n mukaan antaa yksit- täistapauksissa määräyksiä ja ohjeita siitä, miten selvilläolo- ja kirjanpi- tovelvollisuus on täytettävä. (Määräykset 1.1. - 2. ja 4. - 7.3.)
Sovelletut oikeusohjeet
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 8, 53, 54, 75, 78, 96, 97 § Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 §
Jätelaki (1072/1993) 6, 9, 51, 77 § Jäteasetus (1390/1993) 3a, 7, 10 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustar- peen arvioinnista (214/2007)
Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajättei- den luettelosta (1129/2001)
Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996)
Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009)
Käsittelymaksun määräytyminen
Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, lii- kenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksul- lisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 48 € kultakin asian käsitte- lyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 18 tuntia.
Päätöksestä tiedottaminen Päätös
Lindström Oy Markku Onnelainen PL 29
00581 Helsinki
Tiedoksi
Vantaan kaupungin ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisenä)
Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä pää- töksestä kuuluttamalla Vantaan kaupungin ilmoitustaululla ympäristön- suojelulain 54 §:n mukaisesti.
Tietojärjestelmään merkitseminen
Kiinteistö on merkitty/merkitään valtakunnalliseen Maaperän tilan tieto- järjestelmään.
Muutoksenhaku
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto- oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liit- teenä (liite 3.).
Ympäristöinsinööri Hannele Kärkinen
Ylitarkastaja Vesa Suominen
Liitteet Liite 1. Kohteen sijainti
Liite 2. Tutkimuspisteiden sijainti Liite 3. Valitusosoitus
