AsiaPäätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 §:n mukaisen pilaantuneenmaaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta

28.4.2010 Annettu julkipanon jälkeen

UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0070

www.ely-keskus.fi/uusimaa

Asemapäällikönkatu 14 00520 Helsinki

PL 36

00521 Helsinki Uusimaa

Asia

Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta

Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite

Oy Shell Ab PL 16

01301 Vantaa

Kiinteistöjen sijainti ja omistajat

Vihdin kunta Myllylampi 03100 Vihti

1. RN:o 927-401-2-638

Oy Shell Ab

2. RN:o 972-401-2-815

Jarkko Karuluoto

Toiminnan kuvaus

Kiinteistöillä on toiminut polttoaineiden jakeluasema vuosina 1962 - 2009. Kohteen maanpäälliset rakenteet on purettu vuonna 2009, mutta rakennuksen kellari ja maanalaiset rakenteet ovat yhä paikallaan. Loput rakenteet puretaan vuoden 2010 aikana. Alueen tuleva käyttö ei ole tie- dossa.

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Maaperän pilaantuminen on aiheutunut polttonesteiden jakelutoiminnan seurauksena.

Maksu

Asian vireilletulo

Ympäristönsuojelulain 78 §:n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin 12.4.2010 Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle. Ilmoitusta täydennettiin 13.4.2010 ja 16.4.2010.

Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta

Ympäristönsuojelulaki 78 § 2 ja 3 momentti

Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (897/2009) 3 §:n 1 momentin kohta 10 ja 2 momentin kohta 3

Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (910/2009) 2 §:n 1 momentin kohta 3

Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne

Kunnostettava alue sijaitsee Vihdissä Myllylammella (Liite 1.). Kunnos- tettavan alueen eteläpuolella on kahvilarakennus, länsipuolella Iso Myl- lylampi ja asuinrakennus sekä pohjois- ja itäpuolella liikennealueet.

Kiinteistö on merkitty voimassa olevassa yleiskaavassa matkailupalve- lujen alueeksi (RM).

Aikaisemmat viranomaispäätökset

- Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 303/17.3.2003, joka koski pilaantuneen maaperän puhdistamista massanvaihdolla.

- Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 1443/3.12.2004, joka koski pilaantuneen maaperän puhdistamista huokosilmapuhdistuksella ja massanvaihdolla.

Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat

- Oy Shell Ab. Phase II ympäristöarviointi, 191130 - Myllylampi, Num- mela. Golder Associates Oy. 7.1.2008.

- Oy Shell Ab. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioin- ti, 191130 Shell Vihti Myllylampi, URS Nordic AB. 8.9.2008.

- Oy Shell Ab. Phase II Lisätutkimukset, 191130 Shell Vihti Myllylampi, URS Nordic AB. 28.1.2010.

- Oy Shell Ab. Päivitetty maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustar- peen arviointi, Shell Vihti Myllylampi, URS Nordic AB. 1.3.2010.

Alueen maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteet

Alueella maan pinta on keskimäärin tasolla + 73 - + 74 m. Maan pinnan- taso laskee jyrkästi kohti länttä. Muihin ilmansuuntiin maan pinta koho- aa hieman.

Kallion pinnan on todettu vaihtelevan alueella tasolla + 46 - + 66 m. Kai- raustutkimustuloksiin perustuvan kallioperän pintamallinnuksen perus- teella arvioidaan, että kallion pinta laskee itään. Alueella tehtyjen paino- voimamittausten mukaan kohteesta noin 1 km etäisyydellä idässä sijait- see ruhjevyöhyke ja kallion pinta laskee ruhjetta kohti.

Kohteen maaperä on pääasiassa hiekkaa ja silttistä hiekkaa. Kohteen itäosassa on heti kallionpinnan yläpuolella todettu moreenikerros.

Kohde sijaitsee Nummelanharjun (0192755) I-luokan pohjavesialueella.

Noin 200 m kohteesta lounaaseen sijaitsee Lohjanharjun (0142851) I- luokan pohjavesialue. Lähimmät vedenottamot ovat Nummelanharjun pohjavesialueella sijaitseva Luontolan ottamo, joka sijaitsee noin 5,5 km kohteesta koilliseen ja Uusniityn vedenottamo, joka sijaitsee Lohjanhar- jun pohjavesialueella noin 2,5 km kohteesta lounaaseen.

Kesäkuussa 2008 pohjavesi oli pohjavesiputkissa GA3, GA4, MW5 ja MW6 tasolla + 56,62 - + 60,60 m. Vuonna 2003 alkaneen seurannan ai- kana veden pinta on vaihdellut pohjavesiputkessa GA3 välillä + 55,76 - + 58,44 m. Pohjaveden pinta laskee kohti itää. Kohteen länsireunassa ei ole todettu maaperän pohjavettä.

Pohjaveden ja kallion pintamallien perusteella voidaan arvioida, että pohjaveden virtaussuunta kohteen alueella on itään.

Slug-testien tulosten perusteella maaperän vedenjohtavuus (K-arvo) on pohjavesiputken GA3 kohdalla 1,1 x 10^-3 cm/s, putken GA4 kohdalla 2,5 x 10^-3 cm/s, putken MW5 kohdalla 1,32 x 10^-3 cm/s ja putken MW6 kohdalla 1,11,x 10^-3 cm/s. K-arvojen ja hydraulisen gradientin perusteel- la käyttäen oletuksena maaperän 25 % tehollista huokoisuutta pohjave- den laskennallinen virtausnopeus on 53 cm/d eli 193 m/a.

Kohteesta n. 40 m lounaaseen sijaitsee Iso-Myllylampi (+70,8 m). Koh- teesta n. 180 m pohjoiseen/koilliseen sijaitsee Vähä-Myllylampi (+64,1 m). Iso-Myllylammesta laskee puro Vähä-Myllylampeen. Puro on lähimmillään n. 10 m päässä kohteesta. Sadevedet kohteen alueella viemäröidään ja ne purkautuvat kohteen itäpuolella sijaitsevaan avo- ojaan.

Alueella tehdyt toimenpiteet

Aiemmat kunnostukset

Jakeluaseman alueella tehtiin massanvaihtoa muutostöiden yhteydessä kesällä 2003. Tällöin poistettiin öljyhiilivedyillä pilaantunutta maa- ainesta yhteensä 300 tonnia. Toimenpidealueelle jäi voimakkaasti pi- laantunutta maa-ainesta, jota ei voitu poistaa säilytettäviä rakenteita vaarantamatta. Alueelle asennettiin massanvaihdon yhteydessä imulin- jat mahdollista huokoskaasukunnostusta varten.

Tammikuussa 2004 aloitettiin huokoskaasukunnostus, jota jatkettiin marraskuuhun 2007. Huokoskaasukunnostuksella poistettiin maaperäs- tä yhteensä 680 kg haihtuvia hiilivetyjä.

Kunnostusten jälkeiset tutkimukset

Maaperän huokoskaasupuhdistuksen jälkeen kohteesta on tehty maa- perä-, pohja- ja pintavesi- sekä huokoskaasututkimuksia vuosina 2007 - 2009.

Maaperä

Maaperänäytteitä on kunnostusten jälkeisissä tutkimuksissa otettu kai- raamalla 15 näytepisteestä yhteensä 140 kpl ja lapiolla 4 koekuopasta 4 kpl. Tutkimuspisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 2.

Laboratoriossa analysoitiin 32 näytteestä bensiinijakeiden (C5 - C10), öl- jyhiilivetyjen keskitisleiden (C10 - C21), raskaiden öljyjakeiden (C22 - C39), MTBE:n, TAME:n, bentseenin, tolueenin, etyylibentseenin ja ksyleenin pitoisuudet. Lisäksi 15 näytteestä analysoitiin TBA:n, DIPE:n ja ETBE:n pitoisuudet, seitsemästä näytteestä lyijyn ja/tai muiden metallien pitoi- suudet ja kuudesta näytteestä PAH-yhdisteet. Öljyhiilivetyjen tarkempi fraktiointi alifaattisiin ja aromaattisiin jakeisiin tehtiin neljälle näytteelle.

Maanäytteissä todetut haitta-aineiden korkeimmat pitoisuudet olivat bensiinihiilivedyille 3 000 mg/kg, öljyhiilivetyjen keskitisleille 1 600 mg/kg, raskaille öljyjakeille 890 mg/kg, bentseenille 10 mg/kg, to- lueenille 500 mg/kg, etyylibentseenille 280 mg/kg, ksyleeneille 1 290 mg/kg ja MTBE:n ja TAME:n yhteispitoisuudelle 4,9 mg/kg.

Valtioneuvoston asetuksessa 214/20072 säädetyt ylemmät ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia bensiinihiilivetyjä ja BTEX-yhdisteitä todettiin näy- tepisteessä SB1 vanhan mittarikentän eteläpuolella syvyydellä 4 - 5 m.

Alemmat ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia BTEX-yhdisteitä todettiin lisäksi pisteissä SB13 ja SB14 säiliöalueen ja mittarikentän lähellä (syvyyksillä 3 - 6 m).

Alemmat ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia raskaita öljyjakeita todettiin avo- ojassa näytepisteissä TP1 ja TP2 sadevesiviemärin purkupaikalla pin- tamaassa.

Lisäksi massanvaihdon jäännöspitoisuusnäytteiden perusteella on tie- dossa, että vanhan diesel-jakelukorokkeen alapuolelle on jäänyt ylem- mät ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia öljyhiilivetyjen keskitisleitä syvyydelle 0 - 1,5 m.

Muiden tutkittujen haitta-aineiden pitoisuudet alittivat kynnysarvot.

Pohjavesi

Alueen pohjaveden haitta-ainepitoisuuksia on seurattu säännöllisellä näytteenotolla vuodesta 2003 lähtien.

Vuosina 2008 ja 2009 tehdyissä tutkimuksissa vesinäytteitä otettiin poh- javesiputkista yhteensä 10 kpl, joista kaikista analysoitiin bensiinijakei- den (C₅ - C₁₀), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (C₁₀ - C₂₁), raskaiden öljyja- keiden (C22 - C39), MTBE:n, TAME:n, bentseenin, tolueenin, etyylibent- seenin ja ksyleenin pitoisuudet. Lisäksi kolmesta näytteestä analysoitiin TBA:n, ETBE:n, DIPE:n ja etanolin pitoisuudet.

Lisätutkimusten yhteydessä asennettiin kaksi väliaikaista pohjavesiput- kea, joihin ei kuitenkaan kertynyt riittävästi vettä näytteenottoa varten.

Pohjavedessä ei ole todettu kohonneita haitta-ainepitoisuuksia vuosina 2003 - 2010, lukuun ottamatta pohjavesiputkessa GA3 keväällä 2006 todettua MTBE:n pitoisuutta 0,005 mg/l ja heti asennuksen jälkeen poh- javesiputkessa GA4 todettua raskaiden öljyjakeiden pitoisuutta 0,23 mg/l, jonka arvioidaan johtuvan asennuksessa käytetystä kairaus- kalustosta.

Pintavesi

Vuonna 2009 otettiin purosta vesinäyte L2, josta analysoitiin bensiinija- keiden (C5 - C10), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (C10 - C21), raskaiden öljy- jakeiden (C₂₂ - C₃₉), MTBE:n, TAME:n, bentseenin, tolueenin, etyyli- bentseenin ja ksyleenin pitoisuudet sekä metallipitoisuudet.

Kohteen pintavesissä ei ole todettu kohonneita öljyhiilivetyjen pitoisuuk- sia aistinvaraisesti eikä purovedestä otetussa näytteessä L2. Purove- destä otetussa näytteessä todettiin sinkkipitoisuus 0,01 mg/l, joka vas- taa luontaista pitoisuutta.

Huokoskaasu

Tutkimusten aikana on otettu yhteensä 3 huokoskaasunäytettä kahvila- rakennuksen ympäriltä (SV1, SV2 ja SV3). Näytteistä analysoitiin labo- ratoriossa TVOC (öljyhiilivedyt C5 - C10), BTEX-yhdisteet ja MTBE.

Näytteissä todettiin merkkejä TVOC-yhdisteistä, tolueenista ja ksy- leenistä. Samoja yhdisteitä todettiin myös nk. nollanäytteessä, mikä viit- taa siihen, että pitoisuudet johtuvat taustapitoisuudesta näytteenoton ai- kana tai näytteiden kontaminaatiosta jossain vaiheessa näytteenoton ja analysoinnin välillä.

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Alueelle on laadittu maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi vuosien 2008 - 2010 aikana. Arvio on osittain laskennallinen ja osittain kuvaileva. Arviointia varten on tutkittu kohdekohtaisia ominai- suuksia kuten maaperän vedenjohtavuus. Lisäksi on tehty alueen kalli- onpinnan mallinnus.

Terveysriskit

Arvioinnin perusteella voidaan todeta, että mikäli kiinteistölle rakenne- taan tulevaisuudessa rakennus, tarvitaan todennäköisesti riskinhallinta- toimenpiteitä. Mikäli kohteelle ei rakenneta rakennusta, sisäilmariskiä ei aiheudu, eivätkä haitta-aineet aiheuta silloin muitakaan terveysriskejä.

Riskinhallintatoimenpiteiden tarve ja taso riippuvat siis tulevasta käytös- tä.

Arvioinnissa tarkasteltiin myös haitta-aineiden kulkeutumista pohjave- den mukana kohteen ulkopuolelle. Arvioinnin perusteella haitta-aineet eivät kulkeudu pohjaveden mukana vedenottamolle tai talousvesikaivoi- hin eivätkä pohjaveden käyttäjät siten altistu haitta-aineille.

Haitta-aineiden ei arvioida kulkeutuvan läheiseen Myllylampeen, koska haitta-aineiden vaakasuuntaisen kulkeutumisen maaperässä arvioidaan olevan vähäistä ja koska kiinteistön länsireunassa, lähimpänä Mylly- lammen rantaa sijaitsevissa pisteissä, ei ole todettu kohonneita haitta- ainepitoisuuksia. Lisäksi pohjavesi on kohteen alueella syvällä (tai maaperän pohjavettä ei esiinny ollenkaan) ja virtaa vastakkaiseen suun- taan. Siten haitta-ainealtistuksen pintaveden kautta (vettä nielemällä, suorassa kosketuksessa pilaantuneeseen veteen tai lammesta pyydet- tyjä kaloja syömällä) ei arvioida olevan mahdollista.

Altistumista pintamaan kautta tai ravintokasveja syömällä ei arvioida ta- pahtuvan, koska haitta-aineita ei ole todettu pintamassa lukuun ottamat- ta läheistä avo-ojaa ja koska kohteen alueella ei harjoiteta ravintokasvi- en viljelyä. Haitta-aineiden ei arvioida kulkeutuvan vesijohdon läpi talo- usveteen, koska kohteelle mahdollisesti tulevaisuudessa rakennettavien rakennusten vesijohdot asennetaan puhtaaseen maahan.

Ekologiset riskit

Avo-ojan pintamaassa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet ovat alle ylempien ohjearvojen, eikä niiden arvioida aiheuttavan merkittäviä eko-

logisia tai terveysriskejä. Muualla maaperä- tai vesieliöiden altistumista haitta-aineille ei arvioida tapahtuvan.

Kulkeutumisriskit

Nykyiset maaperässä todetut BTEX-yhdisteiden, MTBE:n, ja öljyhiilive- tyjen C5 - C21 pitoisuudet eivät arvioinnin mukaan aiheuta merkittävää riskiä pohjavedelle. Välittömiä maaperän puhdistustoimenpiteitä ei poh- javeden pilaantumisriskin hallitsemiseksi tarvita, koska aineet hajoavat luontaisesti maaperässä ja pohjavedessä. Päivitetyn arvioinnin mukaan esimerkiksi MTBE:n laskennallinen maksimilevinnäisyys kohteelta on 35 m, jos lähtöpitoisuutena käytetään kohteen maaperässä todettua suurinta pitoisuutta (4,9 mg/kg) ja kun MTBE:n laimeneminen ja bioha- joaminen pohjavedessä otetaan huomioon. Merkittävää kulkeutumista kiinteistön ulkopuolelle pohjaveden mukana ei siten arvioida tapahtu- van.

Arvioinnin perusteella maaperästä ei kulkeudu haihtuvia yhdisteitä kiin- teistön eteläpuolella sijaitsevan kahvilarakennuksen sisäilmaan, eikä hyväksyttävän terveysriskin raja ylity. Mikäli kiinteistölle rakennetaan tu- levaisuudessa rakennus, tarvitaan todennäköisesti riskinhallintatoimen- piteitä riskin pienentämiseksi.

Muuta haitta-aineiden kulkeutumista (esim. pölyämällä) ei arvioida ta- pahtuvan.

Puhdistustarve

Kohteella ei nykytilanteessa ole välitöntä maaperän puhdistustarvetta.

Pohjaveden pilaantumisriskin pienentämiseksi ja mahdollisesti tulevai- suudessa aiheutuvan sisäilmariskin vähentämiseksi olisi kuitenkin tär- keää, että merkittävimmät päästölähteet kohteelta poistetaan. Käytän- nössä merkittävimpiä päästölähteitä ovat olleet maanalaiset säiliöt ym.

rakenteet, jotka on jo tyhjennetty ja kaasuvapautettu, ja jotka poistetaan vuoden 2010 aikana. Lisäksi maaperän kunnostustoimenpiteillä voidaan estää haitta-aineita kulkeutumasta pohjaveteen.

Arvioinnin perusteella ehdotetaan, että maaperän puhdistustoimenpitei- tä tehdään säiliöalueella ja mittarikentän eteläpuolella (kohonneet ben- siinihiilivetypitoisuudet) sekä vanhan diesel-jakelupisteen alueella (kes- kitisleet).

Avo-ojan alueella sadevesiviemärin purkupaikalla ei arvioinnin mukaan tarvita maaperän puhdistustoimenpiteitä.

Esitetty kunnostussuunnitelma

Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen tavoitteet

Kunnostuksen tavoitteena on poistaa kohteelta merkittävimmät päästö- lähteet ja laskea hiilivetyjen pitoisuudet maaperässä sille tasolle, että ne eivät aiheuta riskiä kohteen käyttäjille tai ympäristölle nykyisessä tai tu- levassa maankäyttömuodossa (työpaikkakäyttö). Säiliöalueen ja mittari- kentän alueella maaperän hiilivetypitoisuuksia vähennetään in situ - huokoskaasupuhdistuksella, jonka jälkeen säiliöt ja muut kohteella ole- vat polttoaineiden jakelulaitteet poistetaan. Säiliöiden ja muiden raken- teiden poiston yhteydessä kaivettava mahdollisesti pilaantunut maa- aines (arvio määrästä <100 m³ktr) ohjataan oikeaan paikkaan ja korva- taan puhtaalla maalla. Diesel-korokkeen alueelta poistetaan massat (arvio määrästä 35 m³ktr), joiden dieselöljypitoisuus ylittää alemman oh- jearvon (300 mg/kg).

In situ -kunnostukselle ja massanvaihdolle ei aseteta tavoitepitoisuuk- sia, vaan huokoskaasukunnostusta tehdään määräaika (4 - 6 kuukaut- ta), jonka jälkeen säiliöt poistetaan ja jäännöspitoisuuksien perusteella jatkopuhdistustarve arvioidaan uudelleen. Mikäli kunnostuksen aikana menetelmän havaitaan olevan toimimaton/tehoton, voidaan kunnostus lopettaa jo ennen 4 kk määräajan päättymistä.

Mikäli kunnostuksen aikana maaperässä todetaan muita kuin edellä mainittuja haitta-aineita, arvioidaan pilaantuneisuus ja puhdistustarve niiden kohdalla erikseen.

Kunnostusta valvoo ympäristötekninen valvoja. Valvojan tehtäviä ovat näytteenotto, kaivumassojen ohjaaminen oikeisiin käsittelypaikkoihin, muiden työntekijöiden informoiminen haitta-aineista mahdollisesti aiheu- tuvista vaaroista sekä kunnostustyön ohjeiden ja määräysten noudat- tamisen valvonta.

Huokoskaasukunnostuksen toteuttaminen

Huokoskaasupuhdistuslaitteisto asennetaan keväällä 2010 säiliöiden ja rakennuksen väliselle alueelle. Puhdistusta tehdään noin 4 - 6 kuukaut- ta (syksyyn asti). Huokoskaasukäsittelyn arvioitu vaikutusalue on esitet- ty liitteessä 2.

Huokoskaasukäsittelyä varten kohteelle asennetaan noin 10 - 15 ali- paineimukaivoa noin 6 m syvyyteen sekä laitetila, jossa imetty huokos- kaasu käsitellään esimerkiksi aktiivihiilisuodatuksella tai katalyyttisellä polttimella epäpuhtauksien erottamiseksi. Tarvittaessa maaperään voi- daan syöttää lämmintä ilmaa hiilivetyjen haihtumisen tehostamiseksi.

Alipaineimukaivojen alue päällystetään asfaltilla tai vastaavalla materi- aalilla, jolla estetään ulkoilman sekoittuminen maaperän huokoskaa-

suun puhdistuksen aikana. Rakenteet ja laitteistot asennetaan niin, että niistä ei aiheudu haittaa kiinteistön normaalille käytölle.

Urakoitsija seuraa poistettavan huokoskaasun pitoisuuksia riittävällä näytteenotolla pumpattavasta ilmasta ja puhdistetusta poistoilmasta.

Tulosten perusteella pumppausta ohjataan niin, että puhdistus on teho- kasta ja kohdistuu oikealle alueelle. Urakoitsija laatii seurannasta erilli- sen suunnitelman, joka toimitetaan viranomaisille ennen työn aloittamis- ta.

Aktiivihiilisuodatuksesta tulevaa poistoilmaa tarkkaillaan ja aktiivihiili vaihdetaan riittävän usein. Mikäli poistoilmassa havaitaan haitta- ainepitoisuuksia tai hajua käsittely pysäytetään ja aktiivihiili vaihdetaan.

Mikäli puhdistettavassa ilmassa havaitaan korkeita haitta-aine- pitoisuuksia, varustetaan aktiivihiilisuodatinjärjestelmä varasuodattimel- la, joka varmistaa riittävän puhdistustason.

Prosessissa syntyvät jätteet (esim. kaivojen porausjäte, aktiivihiili ja suodatinpölyt) lajitellaan, varastoidaan ja kuljetetaan jätteen laadun vaa- timalla tavalla ja toimitetaan käsittelyyn luvanvaraiseen vastaanotto- paikkaan. Syntyneiden jätteiden laatu, määrä ja sijoituskohteet raportoi- daan kunnostuksen loppuraportin yhteydessä.

Haihtuvia hiilivetyjä sisältävän suodatinjätteen kuljetuksesta tehdään siirtoasiakirjat, joista käy ilmi jätteen toimittajan yhteystiedot, alkuperä, laatu, käsittelypaikka ja arvio määrästä. Jätteitä ei varastoida kohteella.

Pois toimitetuista jätteistä pidetään kirjaa, josta käy ilmi kuljetuksen suo- rittaja, toimitettujen jätteiden laatu, määrä ja sijoituskohteet.

Massanvaihdon toteuttaminen

Kiinteistöllä sijaitsevat maanalaiset rakenteet (huoltoasemarakennuksen kellari, säiliöt ja putkistot) puretaan ja poistetaan syksyllä 2010. Arvioitu kaivutyön kesto on kolme viikkoa. Ennen kaivantojen täyttämistä viran- omaisille annetaan mahdollisuus tarkistaa kaivanto.

Kunnostus toteutetaan suunnitellun mukaisesti niiltä osin kuin se tekni- sesti on mahdollista. Kaivutyö toteutetaan niin, ettei naapurikiinteistöllä olevaa kahvilarakennusta tai muita rakenteita vaurioiteta.

Mikäli maaperään jää kunnostuksen jälkeen maa-ainesta, jossa tode- taan alemmat ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia, asennetaan puhtaan ja haitta-ainepitoisen maa-aineksen väliin huomioverkko tai muu eristysra- kenne (esimerkiksi HDPE-kalvo tai bentoniittimatto) merkitsemään kai- vualueen sijaintia ja helpottamaan havaitsemista myöhemmässä vai- heessa.

Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely

Kaivetut massat lajitellaan haitta-ainepitoisuuden perusteella seuraa- vasti:

- Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvon alittavat maa-ainesjätteet ovat pilaantumattomia

- Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvon ylittävät ja alemman ohjear- von alittavat maa-ainesjätteet ovat pilaantumattomia, joissa on ko- honneita haitta-ainepitoisuuksia

- Haitta-ainepitoisuuksiltaan alempien ohjearvojen ylittävät maa- ainesjätteet ovat pilaantuneita

- Ongelmajätteeksi luokitellaan maa-aines, jossa pitoisuudet ylittävät haitta-aineille asetetut ongelmajäteraja-arvot

Pilaantumattomat ja pilaantuneet maa-ainekset sekä ongelmajätteet pi- detään erillään kaivun, käsittelyn ja kuljetuksen aikana. Kaivetut massat läjitetään kasalle, josta ne siirretään kuorma-auton lavalle tai kaivetaan suoraan lavalle ja toimitetaan käsiteltäviksi tai loppusijoitettaviksi paik- kaan, jolla on vastaavan aineksen käsittelyyn tai sijoittamiseen voimas- sa oleva ympäristölupa.

Jokaisen kuorman mukana toimitetaan vastaanottopaikkaan maa-ainek- sen siirtoasiakirja, josta käy ilmi maa-aineksen toimittajan yhteystiedot, maa-aineksen alkuperä, laatu ja haitta-ainepitoisuudet sekä käsittely- paikka ja arvio määrästä.

Ongelmajätteeksi luokiteltavan pilaantuneen maa-ainesjätteen kuljetuk- sesta tehdään siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään.

Mikäli pilaantumattomat massat sopivat rakennusteknisesti kaivantojen täyttöön, ne sijoitetaan takaisin kaivantoon. Mikäli massoja poistetaan kohteelta, pilaantumattomat massat, joissa on kohonneita haitta- ainepitoisuuksia, toimitetaan paikkaan, jolla on vastaavan aineksen si- joittamiseen voimassa oleva ympäristölupa. Pilaantumattomien maa- massojen, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat alle kynnysarvojen, sijoit- tamiselle ei aseteta rajoituksia.

Mikäli kaivettavat massat ovat märkiä, massoja kuivatetaan kasalla en- nen niiden lastaamista kuorma-auton lavalle. Tarvittaessa käytetään vesitiiviitä lavoja.

Kaivetut massat seulotaan tarvittaessa kaivualueen läheisyydessä.

Mahdollinen rakennusjäte (asfalttijäte, betonirakenteet, poistettavat öl- jysäiliöt, jakeluputkistot ja -laitteet) erotellaan maamassoista ja toimite- taan ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun asianmukaiseen vastaanot- topaikkaan.

Pilaantuneiden maiden välivarastoimista pyritään välttämään. Jos väli- varastointi on välttämätöntä, tehdään se asfalttikentällä tai rakennus- muovin päällä ja kasat peitetään pressulla. Maat pyritään toimittamaan vastaanottopaikkoihin heti niiden kaivamisen jälkeen.

Pilaantuneen veden käsittely

Mikäli kaivantoon kertyy vettä, siitä otetaan riittävä määrä vesinäytteitä.

Otetuista vesinäytteistä analysoidaan öljyhiilivetyjen C₁₀ - C₄₀, haihtuvi- en hiilivetyjen C₅ - C₁₀, MTBE:n, TAME:n ja BTEX-yhdisteiden pitoisuu- det.

Kaivannon kuivana pitämisen vuoksi pumpattava vesi kerätään esim.

laskeutusaltaaseen tai öljynerottimeen, jonka jälkeen otetaan vesinäyte.

Mikäli vedessä on korkeita hiilivetypitoisuuksia, vesi käsitellään paikan päällä esim. aktiivihiilisuodatuksella ennen laskemista viemäriverkos- toon. Mikäli poistettava vesi on puhdasta, se voidaan myös laskea maastoon.

Mikäli vettä lasketaan kunnan viemäriverkostoon, toimenpiteistä sovi- taan Vihdin kunnan vesilaitoksen kanssa. Mikäli puhdasta vettä aiotaan pumpata maastoon, siihen pyydetään lupa maanomistajalta ja kunnan ympäristöviranomaiselta.

Aistinvaraisesti pilaantuneeksi arvioitu vesi voidaan poistaa myös imu- autolla ja toimittaa käsittelyyn.

Työn aikainen näytteenotto

Huokoskaasunäytteet

Ympäristötekninen valvoja seuraa huokoskaasukäsittelyn vaikutusta ot- tamalla ilmanäytteen pumpattavasta ilmasta ennen puhdistuslaitteistoa laitteiston käynnistämisen yhteydessä, käsittelyn aikana (noin 2 kk puh- distuksen aloittamisen jälkeen) ja käsittelyn/säiliöiden poiston jälkeen.

Näytteenoton yhteydessä otetaan riittävä määrä laadunvarmistusnäyt- teitä (rinnakkaisnäytteet, ulkoilmanäytteet ja matkanollanäytteet). Huo- koskaasunäytteistä analysoidaan haihtuvat hiilivedyt C₅ - C₁₀ (TVOC), MTBE, TAME ja BTEX-yhdisteet.

Lisäksi urakoitsija ohjaa huokoskaasukunnostusta laaditun seuranta- suunnitelman mukaisesti ottamalla riittävän määrän näytteitä pumpatta- vasta ilmasta ja puhdistetusta poistoilmasta.

Pohjavesinäytteet

Kohteelta otetaan vesinäytteet pohjavesiputkista GA3 ja MW6 ennen maaperän kunnostusta (keväällä) sekä sen jälkeen (syksyllä). Mahdolli- nen pohjaveden jatkotarkkailutarve arvioidaan kunnostuksen jälkeen ja

ehdotus pohjaveden seurannasta esitetään kunnostuksen loppurapor- tissa.

Ennen näytteenottoa putket tyhjennetään pumppaamalla vettä vähin- tään kolme kertaa putken tilavuuden verran. Näytteenoton yhteydessä otetaan riittävä määrä laadunvarmistusnäytteitä (rinnakkaisnäytteet, näytteenottimen huuhtelunäytteet ja matkanollanäytteet).

Vesinäytteistä analysoidaan haihtuvat hiilivedyt C₅ - C₁₀, öljyhiilivedyt C₁₀ - C₄₀, MTBE, TAME ja BTEX-yhdisteet. Mikäli näytteissä todetaan bensiini- tai öljyhiilivetyjä C₅ - C₄₀, niistä analysoidaan myös jakautumi- nen alifaattisiin ja aromaattisiin hiilivetyihin.

Kaivun aikaiset maanäytteet

Näytteitä otetaan kaivutyön aikana niin tiheästi, että maa-aineksen hait- ta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat saadaan luotettavasti selvitettyä.

Näytteitä otetaan yksi näyte noin 50 - 100 m³ kaivettua massamäärää kohden.

Kaikista näytteistä määritetään kenttämittauksilla haihtuvien yhdisteiden pitoisuudet PID-mittarilla sekä valituista näytteistä (n. 50%) maaperän kokonaishiilivetypitoisuus PetroFlag-kenttätesteillä.

Noin 10 % kaivumassoista tehtyjen kenttämittausten tuloksista varmen- netaan laboratoriossa. Laboratoriossa analysoitavista näytteistä määri- tetään öljyhiilivedyt C₁₀ - C₄₀, haihtuvat hiilivedyt C₅ - C₁₀, MTBE, TAME ja BTEX-yhdisteet.

Poistettavien rakenteiden alapuolelta ja kaivantojen seinämistä otetaan jäännöspitoisuusnäytteet maaperään jäävien haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseksi. Jäännöspitoisuusnäytteet otetaan kaivantojen pohjalta ja seinämistä siten, että jokaista alkavaa 100 m²:n aluetta kohden ote- taan vähintään yksi kokoomanäyte. Kaivantojen seinämistä otetut näyt- teet edustavat korkeintaan 40 metrin pituista aluetta. Jokaisesta kaivan- nosta otetaan vähintään kaksi jäännöspitoisuusnäytettä.

Kaikista jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan laboratoriossa öljyhii- livedyt C₁₀ - C₄₀, haihtuvat hiilivedyt C₅- C₁₀, MTBE, TAME, ja BTEX- yhdisteet. Jos kunnostuksen aikana maaperässä todetaan muita kuin edellä mainittuja haitta-aineita, analysoidaan myös nämä jäännöspitoi- suusnäytteistä. Mikäli näytteissä todetaan bensiini- tai öljyhiilivetyjä C5 - C₄₀, niistä analysoidaan myös jakautuminen alifaattisiin ja aromaattisiin hiilivetyihin. Tarvittaessa jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan myös orgaanisen aineksen määrä (TOC), vesipitoisuudet ja raekokojakauma.

Mikäli kaivantoon kertyy suuria määriä vettä, edustavien tarkkailu- ja jäännöspitoisuusnäytteiden ottaminen ei ole aina mahdollista. Kaivan- toon mahdollisesti kertyvä vesi pyritään poistamaan pumppaamalla.

Myös työturvallisuussyyt voivat estää näytteiden ottamisen syvien kai- vantojen seinämistä.

Terveys- ja ympäristövaikutusten ehkäisy

Pilaantuneiden massojen kuormat peitetään ja tarvittaessa autojen ren- kaat puhdistetaan likaantuneiden maa-ainesten leviämisen estämiseksi.

Tarvittaessa käytetään vesitiiviitä lavoja. Lisäksi työmaa varustetaan kunnostustyöstä varoittavilla kylteillä.

Kunnostettava alue aidataan siirrettävillä noin kaksi metriä korkeilla te- räsaidoilla tai vastaavilla riittävän tukevilla rakenteilla, jotka estävät ul- kopuolisten pääsyn kunnostusalueelle.

Työ suoritetaan siten, että haitta-aineiden leviämistä ympäristöön ei ta- pahdu. Tarvittaessa kaivumaita kostutetaan. Kaivamista vältetään ko- valla tuulella.

Työntekijöille varataan erilliset puhtaat tilat, jossa voi peseytyä ja vaih- taa vaatteita. Ympäristönäytteiden käsittelyyn varataan erillinen/erotettu tila.

Huokoskaasupuhdistuksen yhteydessä maaperästä poistettava ilma kä- sitellään epäpuhtauksien poistamiseksi, joten menetelmä ei aiheuta ha- ju- tai terveyshaittoja.

Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin

Mikäli kunnostustyön yhteydessä havaitaan aiemmista tutkimuksista poikkeavaa pilaantuneisuutta siten, että pilaantuminen ulottuu naapuri- kiinteistön puolelle, maa-aines on pilaantunut muilla kuin aikaisemmin ilmoitetuilla haitta-aineilla tai pilaantuneisuus on haitta-ainepitoisuuk- siltaan aiempia tutkimuksia huomattavasti voimakkaampaa, työ keskey- tetään välittömästi ja asiasta ilmoitetaan työn tilaajalle ja Uudenmaan ELY-keskukselle. ELY-keskukselle esitetään suunnitelma kunnostus- työn jatkamisesta.

Työsuojelu

Työntekijöiden on käytettävä henkilökohtaisia suojavarusteita (kypärä, jalkineet, haalarit/työvaatteet, suojakäsineet, huomioliivi, suojalasit), jot- ka tulee vaihtaa niiden likaannuttua tai rikkouduttua. Kunnostettava alue aidataan ja aidatun alueen sisällä ruokailu, juominen ja tupakointi on kielletty.

Jos pölyn määrä ilmassa muodostuu häiritseväksi tai pölyn arvioidaan sisältävän merkittäviä määriä haitta-aineita, käytetään suojavälineitä (hengityssuojain, kertakäyttöinen suojahaalari, suojakäsineet ja -lasit).

Pääsy kaivantoihin estetään, ja ne luiskataan tai tuetaan niin, etteivät ne sorru tai muuten aiheuta vaaraa esimerkiksi läheisille rakenteille.

Kunnostusta valvovalla henkilöllä on käytössään haihtuvista yhdisteistä varoittava mittari (PID- ja/tai LEL-mittari). Jos pitoisuus imukaivoja

asennettaessa tai kaivutyön aikana kohoaa liian korkeaksi, ovat työt alueella ja sen lähiympäristössä välittömästi keskeytettävä ja odotetta- va, kunnes pitoisuudet ovat tuulettumisen kautta laskeneet hyväksyttä- välle tasolle. Muutoinkin, jos kuka tahansa työntekijä havaitsee työtur- vallisuutta vaarantavia tekijöitä tai toimia, on hänen välittömästi kes- keytettävä työ ja ilmoitettava asiasta esimiehelleen, joka vastaa tiedot- tamisesta hankkeen muille osapuolille.

Kunnostustyön melu ja tärinä vastaavat normaalin maanrakennustyö- maan aiheuttamaa melua ja tärinää. Melulta ja tärinältä suojaudutaan normaaliin maanrakennustyöhön liittyvillä toimenpiteillä (kuulosuojaimet ja/tai korvatulpat).

Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi

Ennen kunnostuksen aloittamista kunnostusta valvovan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta ilmoitetaan Uu- denmaan ELY-keskukselle, Vihdin kunnan ympäristöviranomaiselle ja maanomistajalle.

Yhteenveto huokoskaasukäsittelyn etenemisestä ja mittaustuloksista, sekä otettujen vesi- ja huokoskaasunäytteiden tulokset toimitetaan kuu- kausittain Uudenmaan ELY-keskukselle sekä Vihdin kunnan ympäris- tönsuojeluviranomaiselle.

Kunnostuksen aikana työmaalla pidetään työmaapöytäkirjaa, johon merkitään työmaan päätapahtumat, kunnostuksen eri työvaiheet ja mahdolliset muutokset alkuperäiseen suunnitelmaan. Lisäksi pidetään kirjaa kaivetun maa-aineksen laadusta, eri käsittely- ja loppusijoitus- paikkoihin toimitetun maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista ja massa- määristä sekä otettujen seuranta- tai jäännöspitoisuusnäytteiden otto- paikoista ja analyysituloksista. Jäännöspitoisuusnäytteiden ottoalueet merkitään karttapohjalle. Pilaantuneiden maiden siirtoasiakirjat tai nii- den kopiot säilytetään kunnostuksen loppuraportointia varten.

Kunnostuksesta laaditaan loppuraportti, jossa esitetään mm. huokos- kaasukäsittelyn ja kaivutyön toteuttaminen, kunnostustyön urakoitsijat, piirros imukaivojen sijainnista, kunnostetuista alueista, kaivusyvyyksistä ja jäännöspitoisuusnäytteiden sijainnista, kuvaus näytteenottomenetel- mistä, tiedot kenttä- ja laboratorioanalyysien tuloksista, yhteenveto alu- eelta poistetuista pilaantuneista maa-aineksista ja jätteistä sekä niiden käsittely- ja loppusijoituspaikoista, määristä, haitta-ainepitoisuuksista ja siirtoasiakirjoista. Raportissa esitetään lisäksi kunnostuksen jälkeen otettujen vesinäytteiden analyysitulokset sekä yhteenveto mahdollisesta pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä.

Jäännöspitoisuusnäytteiden (maa- huokoskaasu- ja pohjavesinäytteet) analyysitulosten perusteella arvioidaan jatkotoimenpiteiden ja -tarkkai- lun tarve. Mahdollinen jatkotoimenpide-ehdotus esitetään raportissa.

Loppuraportti toimitetaan Uudenmaan ELY-keskukselle, Vihdin kunnan ympäristöviranomaiselle, maanomistajalle sekä tilaajalle kolmen kuu- kauden kuluessa maaperän kunnostuksen päättymisestä.

Pilaantuneen maan määrä ja ala

Kohteessa on arvioitu olevan noin 100 m² kokoisella alueella noin 150 m³ktr massoja, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat yli ylempien oh- jearvojen ja noin 500 m² kokoisella alueella noin 700 m³ktr massoja, joi- den haitta-ainepitoisuudet ovat yli alempien ohjearvojen.

Tarkastuksen ja neuvottelu

URS Nordic AB:n, Vihdin kunnan ja Uudenmaan ympäristökeskuksen edustajat pitivät 8.3.2010 neuvottelun alueen kunnostamisesta. Neuvot- telusta on laadittu URS Nordic AB:n 30.3.2010 päivätty muistio.

Viranomaisen ratkaisu

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Oy Shell Ab:n ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan puhdistamista in situ -huokosilmapuhdistuksella ja massanvaihdolla Vihdin Myllylam- mella (RN:ot 927-401-2-638 ja 927-401-2-815), ja hyväksyy sen seu- raavin määräyksin:

Kunnostustavoitteet

1.1. Kiinteistöltä 927-401-2-638 on poistettava entisen dieselpisteen alueelta ja avo-ojasta, johon jakeluaseman sadevesiviemäri on las- kenut, maa-aines, jonka bensiinijakeiden (C5 - C10), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C11 - C21), raskaiden öljyjakeiden (>C22 - C40), MTBE:n ja TAME:n, bentseenin, tolueenin, etyylibentseenin ja/tai ksyleenien pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 asetetut alemmat ohjearvotasot.

1.2. Kiinteistöillä 927-401-2-638 ja 927-401-2-815 voidaan säiliöalueella ja mittarikentän alueella toteuttaa maaperän puhdistusta kunnos- tussuunnitelmassa (päivätty 8.4.2010) esitetyllä huokoskaasupuh- distuksella.

Säiliöalueelta ja mittarikentän alueelta on poistettava maa-ainek- set, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät määräyksessä 1.1. asete- tut tavoitetasot, huokoskaasupuhdistuslaitteiston asennustyön ja polttonesteiden jakeluun liittyvien rakenteiden purkutyön yhtey- dessä em. toimenpiteiden vaatimassa laajuudessa.

1.3. Jos maaperässä todetaan muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kyn- nysarvot ylittävinä pitoisuuksina, on maaperän pilaantuneisuus ja

puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneu- voston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. ja 1.2. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi, ei arviointia tarvitse tehdä.

Arviointi on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Vihdin kunnan ympä- ristönsuojeluviranomaiselle.

1.4. Kiinteistöllä 927-401-2-815 tehtäville maaperän kunnostustoimenpi- teille on oltava kiinteistön omistajan suostumus tai valtakirja en- nen töiden aloittamista.

Jos kaivun aikana todetaan, että pilaantuneisuus jatkuu muiden naapurikiinteistöjen puolelle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisten kiinteistöjen maanomistajille.

Huokosilmapuhdistuksen toteuttaminen

2.1. Huokosilmalaitteistoa on käytettävä siten, että sen toiminnasta ja huokosilman pumppauksesta ei aiheudu kohtuutonta melua tai muuta viihtyvyyshaittaa, terveyshaittaa tai -vaaraa kunnostettaval- la kiinteistöllä tai lähialueen kiinteistöillä oleskeleville tai muuta terveys- tai ympäristöriskiä.

2.2. Maaperästä pumpattava bensiinihiilivetyjä sisältävä huokosilma on puhdistettava tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Pumpatusta huokosilmasta ei saa aiheutua haju- eikä muuta terveys- tai ympä- ristöhaittaa.

Jos huokosilman puhdistamisessa käytetään suodatinta, on käy- tetty suodatinmateriaali toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jon- ka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely.

Helposti haihtuvia hiilivetyjä sisältävän suodatinjätteen kuljetuk- sesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätök- sessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä on- gelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään.

2.3. Kunnostustoiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa päivällä klo 7 - 22 ekvivalenttimelutasoa 55 dB (LAeq) eikä yöllä klo 22 - 7 ekvivalenttimelutasoa 50 dB (LAeq). Tarvittaessa melutaso on mitattava ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 "Ympäristömelun mittaaminen" mukaisesti.

2.4. Huokosilmapuhdistus voidaan keskeyttää ennen määräajan (4 - 6 kk) täyttymistä, jos käytössä olevalla menetelmällä ei enää pysty- tä merkittävästi vähentämään maaperän bensiinihiilivetyjen koko-

naismäärää. Asiasta tulee sopia Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa.

2.5. Maaperän puhdistuslaitteiston merkittävistä toimintahäiriöistä, merkittävistä huokosilman hiilivetypitoisuuksien muutoksista, en- nakoimattomista tilanteista aiheutuvista terveys- ja/tai ympäristö- riskeistä ja muista puhdistamisessa tapahtuvista odottamattomista muutoksista on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, lii- kenne- ja ympäristökeskukselle, Vihdin kunnan ympäristönsuoje- luviranomaiselle ja tarvittaessa Vihdin kunnan terveydensuojeluvi- ranomaiselle.

Huokosilmapuhdistuksen tarkkailu

3.1. Maaperästä pumpattavan ilman määrää on mitattava tarkoitukseen soveltuvalla mittausmenetelmällä. Mittaukset on tehtävä vähintään jokaisella määräyksen 3.2. näytteenottokerralla.

3.2. Huokoskaasusta on mitattava helposti haihtuvien hiilivetyjen pitoi- suus (TVOC) vähintään puhdistuslaitteiston käynnistämisen yh- teydessä sekä kolmen vuorokauden ja viikon kuluttua aloituksesta ja tämän jälkeen vähintään kaksi kertaa ensimmäisen toimintakuu- kauden aikana. Sen jälkeen mittauksia on tehtävä vähintään kerran kuukaudessa. Haihtuvien hiilivetyjen pitoisuudet on mitattava puhdistuslaitteistoon tulevasta ja siitä poistuvasta ilmasta.

BTEX -yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit), MTBE:n ja TAME:n pitoisuudet on tutkittava huokoskaasusta otet- tavista laboratorionäytteistä puhdistuslaitteiston käynnistämisen yhteydessä, vähintään kerran seuraavan kuukauden aikana ja sen jälkeen vähintään kahden kuukauden välein. Tuloksissa on ilmoi- tettava myös helposti haihtuvien hiilivetyjen kokonaispitoisuus.

Haihtuvien hiilivetyjen pitoisuudet on mitattava puhdistuslaitteis- toon tulevasta ja siitä poistuvasta ilmasta.

Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset

4. Kaivutyön aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alu- een laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haitta- ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesjätteiden haitta- ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty.

Jos tutkimuksissa käytetään tarkoitukseen soveltuvaa kenttämit- tausmenetelmää, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kym- menennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jo- kaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Labo- ratorionäytteistä on analysoitava vähintään bensiinijakeiden (C₅ - C₁₀), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C₁₀ - C₂₁), raskaiden öljyjakei-

den (>C₂₁ - C₄₀), BTEX- yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibent- seeni ja ksyleenit), MTBE:n ja TAME:n pitoisuudet.

Kaivualueen yleinen hoito ja järjestys

5.1. Kaivualueet on erotettava muista alueista kohteen mukaisesti ai- dalla, puomeilla tai lippusiimalla. Kaivannot on lisäksi varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein.

Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pi- laantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella oleskeleville eikä muuta terveys- tai ym- päristöriskiä. Pilaantunutta maata kaivettaessa ja käsiteltäessä on noudatettava työsuojelusta annettuja säännöksiä.

5.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on pidettävä eril- lään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana.

Kunnostuksen jäännöspitoisuudet

6.1. Huokosilmapuhdistuksen päätyttyä on kunnostusalueen maaperän haitta-ainepitoisuudet tarkastettava edustavalla näytteenotolla.

Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään bensiinijakei- den (C5 - C10), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C10 - C21), raskaiden öljyjakeiden (>C21 - C40), BTEX- yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit), MTBE:n ja TAME:n pitoisuudet.

6.2. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenot- totiheys on valittava siten, että jokaisen kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luo- tettavasti selvitetyiksi. Jokaisesta kaivannosta on otettava kuiten- kin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa kyseisellä kaivualueella aiemmin tehdyissä tutki- muksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.

Eristävä rakenne ja riskitarkastelu

7.1. Mikäli kaivualueille jää maa-ainesta, jonka bensiinijakeiden (C₅ - C₁₀), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C₁₁ - C₂₁), raskaiden öljyjakei- den (>C22 - C40), MTBE:n ja TAME:n, bentseenin, tolueenin, etyyli- bentseenin ja/tai ksyleenien pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 asetetut alemmat ohjearvotasot, on maa- aines erotettava alueelle tuotavasta puhtaasta maa-aineksesta tar- koitukseen soveltuvalla eristysmateriaalilla. Uudenmaan elinkei- no-, liikenne- ja ympäristökeskus voi päättää tapauskohtaisesti

ennen kaivannon täyttämistä annettavan seikkaperäisen selvityk- sen perusteella eristämisen tarpeettomuudesta.

7.2. Eristyksestä on tehtävä suunnitelma, jossa on esitettävä käytettä- vä materiaali, materiaalin ominaisuudet, eristeen rakentaminen, työn laadun varmentaminen ja rakenteen sijainti kartta- ja poikki- leikkauskuvissa esitettynä.

Suunnitelma on toimitettava ennen eristyskerroksen asentamista tarkastettavaksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes- kukselle ja tiedoksi Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisel- le.

Eristyskerros on esitettävä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ym- päristökeskuksen tarkastettavaksi ennen kerroksen peittämistä.

Tiedot toteutuneista eristerakenteista on esitettävä määräyksessä 13. edellytetyssä loppuraportissa kartta- ja poikkileikkauskuvi- neen.

7.3. Maaperään jäävän maa-aineksen, jonka bensiinijakeiden (C5 - C10), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C11 - C21), raskaiden öljyjakeiden (>C₂₂ - C₄₀), MTBE:n ja TAME:n, bentseenin, tolueenin, etyylibent- seenin ja/tai ksyleenien pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston ase- tuksessa 214/2007 asetetut kynnysarvotasot, ympäristö- ja terve- ysriskit on arvioitava tarkennetulla riskinarvioinnilla. Riskitarkaste- lussa on lisäksi arvioitava maaperän jatkokunnostustarve.

Riskitarkastelu on liitettävä määräyksessä 13. edellytettyyn kun- nostuksen loppuraporttiin.

Pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuljettaminen

8. Poistettavat pilaantuneet maat on peitettävä kuljetuksen ajaksi.

Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan pilaantuneen maa-ainesjät- teen kuljetuksesta on tehtävä kuormakirjat, joista ilmenevät maa- aineserien toimittaja yhteystietoineen, haitta-ainepitoisuudet, alku- perä osoitetietoineen, käsittelypaikka ja määrä (t).

Ongelmajätteeksi luokiteltavan maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajät- teiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesjätteiden sijoittaminen

9.1. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on luokiteltava seu- raavasti:

- kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjät- teet

- ongelmajätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet.

Pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä muut alueelta poistettavat ko- honneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntä- minen tai käsittely.

9.2. Mikäli alueelta kaivettuja maa-ainesjätteitä, joiden haitta-aine- pitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetty- jen kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä, aiotaan hyödyn- tää alueella, on valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaista ar- viointia täydennettävä hyötykäytön osalta.

Lisäksi on laadittava hyötykäytön toteuttamisesta tarkennettu suunnitelma, josta käy ilmi vähintään hyödynnettäväksi aiottujen massojen kohonneiden haitta-aineiden pitoisuudet, massojen sijoi- tuspaikka ja massojen määrä.

Täydennetty arviointi ja suunnitelma on toimitettava hyväksyttä- väksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kiin- teistön omistajalle ennen aiottua hyödyntämisen aloittamista.

Pohjavesitarkkailu ja pilaantuneen veden käsittely

10.1. Pohjavesiputkista GA3 ja MW6 on otettava vesinäytteet ennen kunnostuksen alkua ja kunnostuksen päättyessä. Vesinäytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään bensiinijakeiden (C₅ - C₁₀), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C₁₀ - C₂₁), raskaiden öljyjakei- den (>C21 - C40), BTEX- yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibent- seeni ja ksyleenit), MTBE:n ja TAME:n pitoisuudet.

Näytteenottotulokset on toimitettava jatkotoimenpideharkintaa var- ten Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle ja tie- doksi Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viikon kulu- essa näytteenottotulosten valmistumisesta.

10.2. Vesinäytteiden haitta-aineiden analyysitulosten ja määräyksen 7.3.

mukaisen riskitarkastelun perusteella on tehtävä selvitys pohjave- den laadun jatkotarkkailutarpeesta. Selvitykseen on tarvittaessa lii- tettävä veden laadun jatkotarkkailusuunnitelma, jossa on esitetty

näytteenottotiheys perusteluineen, analysoitavat haitta-aineet pe- rusteluineen, näytteenotto- ja näytteiden analysointimenetelmät sekä tulosten raportointi.

Selvitys pohjaveden jatkotarkkailutarpeesta sekä mahdollinen jat- kotarkkailusuunnitelma on liitettävä määräyksessä 13. edellytet- tyyn kunnostuksen loppuraporttiin.

10.3. Kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edusta- via vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava vähintään bensiinijakei- den (C5 - C10), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C10 - C21), raskaiden öljyjakeiden (>C21 - C40), BTEX- yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit), MTBE:n ja TAME:n pitoisuudet.

Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla.

Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröin- tiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä.

Talteenotettu haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltä- väksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely. Jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja si- ten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään.

Tiedottaminen ja valvonta

11. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Val- vonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuk- sen aloittamisajankohta on ilmoitettava naapurikiinteistöille ja kir- jallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimen- piteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta.

Kirjanpito

12.1. Määräysten 3.1. ja 3.2. mukaisista huokosilmapuhdistukseen liitty- vien mittausten tuloksista on pidettävä kirjaa.

Mittaus- ja analyysitulokset sekä arvio tutkimusajankohtaan men- nessä maaperästä poistetusta haihtuvien hiilivetyjen kokonais- määrästä on toimitettava tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vihdin kunnan ympäristönsuojelu- viranomaiselle ensimmäisen toimintaviikon ajalta viikon kuluessa näytteiden tulosten valmistumisesta ja jatkossa kuukausittain.

12.2. Kaivutyön aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoi- suuksista, määristä ja sijoituskohteista.

Raportointi

13. Maaperän kunnostuksesta on tehtävä raportti, joka on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta.

Huokosilmapuhdistuksen osalta raportissa on esitettävä kuvaus käytetyistä puhdistusmenetelmistä, yhteenveto huokoskaasun il- mavirran määrän ja huokoskaasun hiilivetypitoisuuksien tarkkailu- tuloksista esimerkiksi graafisesti esitettynä, huokosilmakunnos- tuksen vaikutusalue karttapiirustuksessa esitettynä, selvitys käyte- tyllä kunnostusmenetelmällä saavutetusta maaperän puhdistumi- sesta, arvio maaperästä poistetusta bensiinihiilivetyjen kokonais- määrästä ja maaperänäytteiden analyysitulokset.

Kaivutyön osalta raportissa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-ainesjätteistä sekä analyysitulokset puh- distetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näyt- teenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä. Raport- tiin on liitettävä yhteenveto ongelmajätteiden siirtoasiakirjoista ja pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuormakirjoista.

Loppuraportista tulee lisäksi tehdä tiivistelmä julkishallinnon säh- köistä lomakepalvelua käyttäen (www.suomi.fi, Pilaantuneen maa- perän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027).

Päätöksen perustelut Käsitteet

Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-ainek- sella tarkoitetaan maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtio- neuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman oh- jearvon välissä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa- aineksilla ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joiden kohon- neet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maa-aineksessa luontaisesti esiintyviä.

Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteel- lä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat

valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja ongelmajäteraja-arvon välissä.

Ympäristöministeriön asetuksessa yleisimpien jätteiden sekä ongelma- jätteiden luettelosta (N:o 1129/2001) ongelmajätteiksi on merkitty maa- ja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita (17 05 03). Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa N:o 509/2005 haitta-aineet on luokiteltu vaaraa osoittavilla R-lausekkeilla. Valtioneuvoston asetuksessa jätease- tuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) on lueteltu ominaisuu- det, joiden perusteella jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi, ja ominai- suuksien tulkinnassa sovellettavat raja-arvot.

Ongelmajätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoi- tetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät val- tioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) asetetut ongelmajäteraja-arvot.

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 78 §:n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten kä- sittelyyn on oltava ympäristölupa. Maaperän puhdistamiseen pilaantu- neella alueella tai pilaantuneen maa-aineksen poistamiseen toimitetta- vaksi muualla käsiteltäväksi voidaan kuitenkin ryhtyä tekemällä siitä il- moitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pi- laantumista.

Ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän puhdistaminen on kä- sitelty ympäristönsuojelulain 78 §:n mukaisena ilmoituksena, koska kun- nostussuunnitelmassa esitetty maaperän kunnostaminen huokosilma- tekniikalla ja kaivamalla ovat vakiintuneita pitkään käytössä olleita puh- distusmenetelmiä eikä kunnostamisesta aiheudu kunnostussuunnitel- man mukaan ympäristön muuta pilaantumista. Lisäksi Uudenmaan elin- keino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että pilaantuneen alueen laajuus ja pilaantumisen aste on selvitetty siten, että asia voidaan käsi- tellä ilmoitusmenettelyssä.

Päätöksessä annetut määräykset maaperän puhdistamisesta ovat vält- tämättömiä, jotta kiinteistön maaperä täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille

Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdis- tustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden

ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haitta- aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaan- tuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pi- laantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdas- sa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylit- tää säädetyn alemman ohjearvon.

Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty alemmaksi ohjearvoksi bensiinijakeille (C₅ - C₁₀) 100 mg/kg, öljyhiilivetyjen keskitis- leille (>C10 - C21) 300 mg/kg, raskaille öljyjakeille (>C21 - C40) 600 mg/kg, bentseenille 0,2 mg/kg, tolueenille 5 mg/kg, etyylibentseenille 10 mg/kg ja ksyleeneille 10 mg/kg sekä MTBE:n ja TAME:n summapitoisuudelle 5 mg/kg.

Päätöksessä kunnostustavoitteeksi on asetettu dieselpisteen ja avo- ojan alueille em. alemmat ohjearvopitoisuudet. Dieselpisteen kunnos- tustavoite on asetettu kunnostussuunnitelmassa esitetyn mukaisesti.

Avo-ojan kunnostamista on edellytetty, koska jakeluaseman sade- vesiviemärin alueella ojan öljyhiilivetyjen pitoisuudet ovat selvästi ko- honneet ojassa esiintyvistä taustapitoisuuksista. Ojaan pääsevä kuormi- tus jakeluaseman alueelta on loppunut toiminnan loputtua. Kunnostami- sella varmistetaan, etteivät jakeluasematoiminnasta aiheutuneet pitoi- suudet ojassa aiheuta pitkälläkään aikavälillä ympäristö- tai terveyshait- taa. (Määräys 1.1.)

Päätöksessä on hyväksytty säiliöalueen ja mittarikentän alueen maape- rän kunnostaminen huokosilmatekniikalla ja kaivulla niiltä osin kuin puhdistuslaitteisto asennustyöt ja jakelulaitteiden poistotyöt sitä edellyt- tävät. (Määräys 1.2.)

Mikäli alueella todetaan kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia muita haitta- aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näi- den haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukai- sesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kun- nostustavoitteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo esim. määräyk- sen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamisen vuoksi. (Mää- räys 1.3.)

Ennen maaperän kunnostustoimenpiteiden aloittamista on edellytetty pyydettäväksi kiinteistön 927-401-2-815 omistajalta suostumus tai val- takirja. (Määräys 1.4.)

Pilaantuneen alueen jatkumisesta muille naapurikiinteistöille on edelly- tetty ilmoitettavaksi välittömästi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ym- päristökeskukselle, Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja

kyseisen kiinteistön omistajalle, jotta voidaan sopia tarvittavista jatko- toimenpiteistä. (Määräys 1.4.)

Kunnostuslaitteisto on edellytetty sijoitettavaksi, asennettavaksi ja käy- tettäväksi siten, että sen toiminnasta ei aiheudu haittaa tai vaaraa ter- veydelle tai ympäristölle tai muuta kohtuutonta häiriötä. Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoista 2 §:n mukaan asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömäs- sä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on oh- jeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekviva- lenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7 - 22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22 - 7) 50 dB. Tarvittaessa Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ym- päristökeskus voi velvoittaa Oy Shell Ab:n mittaamaan puhdistuslaitteis- tosta aiheutuvan melutason. (Määräykset 2.1. - 2.3.)

Päästöjen ehkäisemistä ja päästöjen rajoittamista koskevien lupamää- räysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Edellä esitetyn perusteella maaperästä poistettava bensiinihiilivetyjä sisältävä huokoskaasu on puhdistettava. (Määräys 2.2.)

Huokosilmapuhdistuksen keskeyttämisestä ja poikkeuksellisista tilan- teista annetut määräykset ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta.

(Määräykset 2.4. - 2.5.)

Huokoskaasun ilmavirran määrän ja hiilivetypitoisuuksien tutkimisella seurataan maaperästä poistettavien bensiinihiilivetyjen määrää sekä poistoilman haitta-ainepitoisuuksien muutoksia. Huokoskaasun pitoi- suustarkkailulla varmistetaan kaasun puhdistuslaitteiston toimivuus.

(Määräykset 3.1. ja 3.2.)

Kaivutyön aikaisella näytteenotolla selvitetään tarvittava kaivusyvyys ja pilaantuneen alueen laajuus. Käsittelyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan ongelmajätteiksi luokiteltavat maa-ainesjätteet, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainesjätteet.

(Määräykset 4. ja 5.2.)

Kaivualue on edellytetty erotettavaksi muista alueista kohteen mukai- sesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pää- sy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi, työmaalla on edellytetty noudatetta- vaksi työsuojelusta annettuja säännöksiä ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu

haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 5.1., 5.2. ja 8.)

Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoi- suudet pilaantuneen maa-aineksen kunnostamisen jälkeen. Näyt- teenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutu- minen. (Määräykset 6.1. ja 6.2.)

Alemmat ohjearvot ylittävät haitta-ainepitoiset maa-ainekset on edelly- tetty pääsääntöisesti eristettäviksi puhtaista maa-aineksista soveltuvalla materiaalilla ja riskitarkastelulla arvioitavaksi maaperän jatkopuhdistus- tarve. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi päättää tapauskohtaisesti eristämisen tarpeettomuudesta esimerkiksi tilanteis- sa, joissa eristäminen saattaisi lisätä haitta-aineiden kulkeutumista sisä- tiloihin tai eristämisestä ei ole ympäristönsuojelullisesti hyötyä. Öljyisten maa-ainesten eristämisen tarvetta koskevassa seikkaperäisessä selvi- tyksessä tulee huomioida mm. maaperän haitta-aineiden kulkeutumis- ja leviämismahdollisuudet sekä alueen geologiset ja hydrogeologiset ominaisuudet ja eristämisen vaikutus niihin. Mikäli eristävä rakenne on tarpeen toteuttaa, on eristyksestä laadittu suunnitelma toimitettava en- nen eristyskerroksen asentamista tarkastettavaksi Uudenmaan elinkei- no-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. (Määräykset 7.1. ja 7.2.)

Haitta-ainepitoisen maa-aineksen riskinarviointia on edellytetty tarken- nettavaksi, koska maa-ainesten määrä ja haitta-aineiden määrä maape- rässä tarkentuvat vasta kunnostuksen aikana. Kunnostuksen jälkeen voidaan arvioida tarkemmin haitta-ainepitoisen maa-aineksen mahdolli- sesti aiheuttamat ympäristö- ja terveysriskit ja varautua mahdollisesti tarvittaviin jatkotoimenpiteisiin. (Määräys 7.3.)

Tarvittaessa tehtävällä haitta-ainepitoisten maa-ainesten eristämisellä ja riskitarkastelulla varmistetaan, että kiinteistölle jäävistä öljyperäisistä hii- livedyistä ei pitkälläkään aikavälillä aiheudu terveys-, viihtyvyys- tai ym- päristöhaittaa. (Määräykset 7.1. - 7.3.)

Valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä an- netaan määräykset jätteen tuottajan velvollisuudesta laatia siirtoasiakir- ja. Edellä mainitun päätöksen mukaan siirtoasiakirja tulee olla mukana ongelmajätteitä kuljetettaessa ja siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 8.)

Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavien pilaantuneiden maa-ainesten kuljetuksista tehtävät kuormakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 8.)

Kaivetut pilaantuneet maa-ainesjätteet toimitetaan käsiteltäväksi kaato- paikalle tai muulle laitokselle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa vastaanottaa ja loppusijoittaa kyseisiä massoja. Kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 861/1997

ja siihen tehtyjen muutosten mukaisesti. Muut kiinteistöltä poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytet- ty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan.

(Määräys 9.1.)

Ilmoituksen mukaan alueelta kaivettuja haitta-ainepitoisuudeltaan val- tioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä olevia maa-aineksia voidaan sijoittaa takaisin kai- vantojen täyttöihin. Alueelle laaditussa valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisessa arvioinnissa ei ole arvioitu soveltuvatko kaivetut, pitoisuudeltaan kynnysarvon ja alemman ohjearvon välillä olevat mas- sat hyötykäyttöön alueella. Massojen hyötykäyttö alueella edellyttää asetuksen 214/2007 mukaisen arvioinnin täydentämistä koskien hyöty- käyttöä ja tarkennetun hyötykäyttösuunnitelman laatimista, josta käyvät ilmi mm. massojen määrät ja sijoituspaikat sekä haitta-ainepitoisuudet.

Tarkennetun arvioinnin ja suunnitelman viranomaiskäsittelyyn kuuluu myös asianosaisten kuuleminen tarvittavassa määrin. (Määräys 9.2.) Pohjavesinäytteenotolla seurataan maaperän kunnostustoimenpiteiden vaikutusta pohjaveden laatuun. Pohjavesitarkkailun tulosten sekä riski- tarkastelun perusteella on edellytetty laadittavaksi selvitys pohjaveden jatkotarkkailutarpeesta. Mahdollisella jatkotarkkailulla varmistetaan, ettei alueen maaperään jäävistä haitta-aineista aiheudu ympäristö- tai terve- yshaittaa pitkälläkään aikavälillä. (Määräykset 10.1. - 10.2.)

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä ai- heuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 10.3.)

Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomais- valvonnan kannalta. (Määräys 11.)

Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viran- omaisvalvonnan kannalta. Sähköisen lomakepalvelun käyttö on maksu- tonta ja se helpottaa viranomaisen tiedon tallentamista. Lomake ja sen täyttöohje löytyvät Internet-osoitteesta: http://www.suomi.fi/suomifi/

suomi/asiointi_ja_lomakkeet/lomakkeet/ym_ym027/index.html. (Määrä- ykset 12.1. - 13.)

Keskeisimmät lainkohdat

Jätelain 6 §:n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä pa- rasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hy- vää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa käsi- tellä hallitsemattomasti. (Määräykset 1.1. - 1.3., 2.1. - 2.4. ja 3.1. - 10.3.)