21.5.2010 Annettu julkipanon jälkeen
UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0070
www.ely-keskus.fi/uusimaa
Asemapäällikönkatu 14 00520 Helsinki
PL 36
00521 Helsinki Uusimaa
Asia
Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta
Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite
Terramare Oy/Boskalis Nordic Oy PL 14
00441 Helsinki
Kiinteistöjen sijainti
Lohjan kaupunki, Immula Tammirinteentie
RN:ot 444-407-2-3, 444-407-2-21 ja 444-407-5-38
Kiinteistön omistaja
Boskalis Nordic Oy
Toiminnan kuvaus
Kiinteistöillä varastoidaan vesistö- ja rantarakentamistoimintaan liittyvää kalustoa.
Pilaantumisen aiheuttanut toiminta
Alueella tapahtui kesällä 2008 tulipalo, jossa paloi PEH-muoviputkien varastokasa. Palolle altistui myös metalliputkia ja kumiosia.
Lisäksi kiinteistöllä on kahdella alueella maaperässä öljylaikkuja, jotka ovat todennäköisesti peräisin öljytuotteiden varastoinnista.
Asian vireilletulo
Ympäristönsuojelulain 78 §:n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin 15.12.2009 Uudenmaan ympäristökeskuk- selle. Ilmoitusta täydennettiin 22.3.2010.
Maksu
903 €Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta
Ympäristönsuojelulaki 78 § 2 ja 3 momentti
Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (897/2009) 3 §:n 1 momentin kohta 10 ja 2 momentin kohta 3
Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (910/2009) 2 §:n 1 momentin kohta 3
Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne
Kunnostettava alue sijaitsee Lohjan Immulassa Tammirinteentiellä (Liite 1.). Kiinteistöjen pohjoisosaa sivuaa junarata. Kiinteistöjen läheisyydes- sä on luonnontilaisia alueita ja asutusta. Kiinteistöjen itä-koillispuolella sijaitsee noin 200 metrin etäisyydellä Sorronsuon luonnonsuojelualue.
Kiinteistö ei sijaitse asemakaava-alueella. Voimassa olevassa yleiskaa- vassa alue on merkitty asuinpientalovaltaiseksi alueeksi (AP1), jolle voidaan rakentaa myös asumiseen liittyviä ympäristöä häiritsemättömiä työtiloja ja ympäristöön sopeutuvia kerrostaloja. Yleiskaavamerkinnän mukaan alueen toteutumisen edellytetään perustuvan rakennuskaa- vaan.
Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat
- Terramare Oy. Lohjan muoviputkipaloalueen maaperätutkimus, Tutki- musraportti. Ramboll Finland Oy. 13.11.2009.
- Terramare Oy. Paloalue Tammirinteentie Lohja, Kunnostuksen yleis- suunnitelma. Ramboll Finland Oy. 30.11.2009.
- Terramare Oy. Tammirinteentie Lohja, YSL 78 §:n mukaisen ilmoituk- sen täydennys. Ramboll Finland Oy. 8.3.2010.
Alueen maaperä-, pinta- ja pohjavesiolosuhteet
Maaperäkartassa alue on merkitty hiekkavaltaiseksi alueeksi. Kohtees- sa tehdyn maaperätutkimuksen yhteydessä maaperän on todettu aistin- varaisten havaintojen mukaan olevan hiekkaa. Alue on lähes luonnonti- lassa, joten täyttömaakerroksia ei merkittävissä määrin esiinny.
Kiinteistöt sijaitsevat Lohjanharjun pohjavesialueella (014285 B). Kartta- tarkastelun perusteella pohjaveden arvioidaan virtaavan kohteesta ete- lään (poispäin pohjavesialueelta) purkautuen eteläpuolella oleviin pelto- ojiin. Karttatarkastelun ja kohteen koillispuolella sijaitsevasta pohjavesi- putkesta tehdyn vesipintahavainnon mukaan pohjaveden pinta on noin viiden metrin syvyydellä maanpinnasta. Lähialueiden pohjavettä ei hyö- dynnetä talousvesikäytössä.
Maaeräolosuhteista johtuen sadevesi imeytyy maaperään eikä alueella muodostu merkittävästi pintavettä.
Alueella tehdyt tutkimukset
Kiinteistöillä tehtiin maaperätutkimuksia 22.9.2009. Tutkimuspisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 2.
Paloalue
Paloalueen maaperästä otettiin pintakerroksesta (n. 0 - 20 cm) ja sen alapuolisesta perusmaasta (n. 20 - 40 cm) kokoomanäytteet. Näytteistä analysoitiin laboratoriossa Sb-, As-, Br-, Cd-, Co-, Cr-, Cu-, Pb-, Ni-, Zn- ja V-pitoisuudet ja 16 PAH-yhdisteen pitoisuudet.
Pintakerroksessa todettiin sinkkiä 3 900 mg/kg. Sinkkipitoisuus ylittää ongelmajäteraja-arvon. PAH-yhdisteistä bentso(a)pyreenin (0,96 mg/kg), fenantreenin (2 mg/kg), fluoranteenin (1,9 mg/kg) ja nafta- leenin (1,6 mg/kg) pitoisuudet olivat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyn kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä.
Perusmaassa ei todettu kynnysarvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia.
Öljyläikkien alueet
Kahdelta alueelta, joilla havaittiin maaperässä öljyläikkiä (P1 ja P2), otettiin näytteet pintamaakerroksesta (n. 0 - 20 cm) ja sen alapuolisesta maaperästä (n. 20 - 40 cm). Kolmesta näytteestä tutkittiin öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuus kenttätestillä.
Pintamaassa öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuudet olivat 14 500 mg/kg (P1) ja 11 300 mg/kg (P2). Toisessa syvemmältä otetussa näytteessä öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuus oli 1 000 mg/kg (P2).
Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi
Alueelle on laadittu maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi kuvailevana riskinarviointina. Riskinarvioinnissa todetaan, että sinkki ja öljyhiilivedyt voivat kulkeutua pitkällä aikavälillä maaperässä kohti pohjavettä. Koska pilaantuneet alueen sijaitsevat maaperän pinta- kerroksessa, on ihmisten lyhytaikainen altistuminen haitta-aineille suo- ran kosketuksen, pölyn hengityksen tai maan/pölyn nielemisen kautta mahdollista, joskin alueen nykyinen käyttö huomioiden epätodennäköis- tä.
Riskinarvioinnissa todetaan, että mikäli alue kunnostetaan valtioneuvos- ton asetuksessa 214/2007 säädettyihin alempiin ohjearvotasoihin, ei kohteen olosuhteet, haitta-aineiden ominaisuudet, pilaantuneiden aluei- den laajuudet ja haitta-aineiden määrä huomioiden maaperän jäännös- pitoisuuksista aiheudu haitallisia vaikutuksia ympäristöön tai ihmisten
terveyteen. Haitallisia vaikutuksia ei myöskään synny, vaikka alueen maankäyttö muuttuisi nykyistä herkemmäksi.
Esitetty kunnostussuunnitelma
Kunnostus tehdään massanvaihdolla. Kunnostuksen tavoitetasoksi esi- tetään epäorgaanisille haitta-aineille, PAH-yhdisteille ja öljyhiilivetyjen keskitisleille (C10 - C21) sekä raskaille öljyjakeille (C21 - C40) valtioneu- voston asetuksessa 214/2007 säädettyjä alempia ohjearvopitoisuuksia.
Kunnostustavoitteet ylittävät maa-ainekset kaivetaan kaivinkoneella, lastataan kuorma-autojen kyytiin ja kuljetetaan asianmukaisen ympäris- töluvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Kaivetut maa-ainekset lajitel- laan haitta-aineiden ja pitoisuuksien mukaisesti. Kaivetut massat saate- taan hetkellisesti läjittää työmaa-alueelle kaivun sujuvuuden varmista- miseksi ja lastauksen helpottamiseksi. Kuormat varustetaan asianmu- kaisin siirtoasiakirjoin.
Kaivu ja kuormaus suunnitellaan ja toteutetaan siten, ettei liikennöintiä pilaantuneella alueella tapahdu. Kuormausalue puhdistetaan, mikäli pi- laantunutta maata varisee kuormauksen aikana. Kunnostustyöhön liitty- västä maanrakennustyöstä ei aiheudu normaalista maanrakennustyöstä poikkeavaa melua työmaalle tai tämän lähiympäristöön.
Työn aikana maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksia seurataan kenttämit- tauksin (hiilivedyt PetroFlag-kenttätesti ja metallin NITON). Haitta-aine- pitoisuuksien alittaessa tavoitetasot otetaan kunnostusalueen kaivupoh- jalta ja seinämistä edustavat jäännöspitoisuusnäytteet. Jäännöspitoi- suusnäytteitä otetaan vähintään yksi jokaisesta kaivannosta. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa metalli- ja öljyhiilivetypitoisuudet.
Ennen kunnostuksen käynnistämistä tehdään aloitusilmoitus Uuden- maan ELY-keskukselle ja Lohjan kaupungille. Samalla ilmoitetaan pi- laantuneen maa-aineksen käsittely-/loppusijoituspaikka ja kunnostus- työtä ohjaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot. Kunnostuksen päättymisestä ilmoitetaan Uudenmaan ELY-keskukselle ja Lohjan kau- pungille.
Kunnostuksen päätyttyä laaditaan raportti, jossa kuvataan kunnostus- työn toteutus, kunnostuksen aikainen työmaakirjanpito, poistetut mas- samäärät ja sijoituspaikat sekä jäännöspitoisuusnäytteiden sijainnit ja analyysitulokset. Loppuraportti toimitetaan Uudenmaan ELY-keskuk- selle ja Lohjan kaupungille kolmen kuukauden kuluessa kunnostuksen päättymisestä.
Pilaantuneen maan määrä
Kiinteistöillä arvioidaan olevan 50 - 100 tonnia pilaantunutta maa-aines- ta.
Viranomaisen ratkaisu
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Terramare Oy/Boskalis Nordic Oy:n ilmoituksen, joka koskee pilaantu- neen maan poistoa Lohjalla Tammirinteentiellä (RN:ot 444-407-2-3, 444-407-2-21 ja 444-407-5-38), ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin:
Kunnostustavoitteet
1.1. Kiinteistöiltä on poistettava maa-aines, jonka epäorgaanisten hait- ta-aineiden, öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C11 - C21) tai raskaiden öljyjakeiden (>C22 - C40) pitoisuus tai PAH-yhdisteiden summapitoi- suus tai yksittäisten komponenttien pitoisuudet ylittävät valtio- neuvoston asetuksessa 214/2007 asetetut alemmat ohjearvotasot.
1.2. Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määrä- yksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtio- neuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa- ainekset kuitenkin poistetaan alueelta määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamisen vuoksi, ei arviointia tarvitse tehdä.
Arviointi on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
1.3. Jos kaivun aikana todetaan, että pilaantuneisuus jatkuu naapuri- kiinteistön puolelle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen kiinteistön maan- omistajalle.
Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset
2. Kaivutyön aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alu- een laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haitta- ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Jos tutkimuksissa käytetään tarkoitukseen soveltuvaa kenttämittausmenetelmää, on kenttämit- taustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkas- tettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoi- tava kyseisellä kaivualueella aiemmin tehdyissä tutkimuksissa to- dettujen haitta-aineiden pitoisuudet.
Näytteet on otettava siten, että eri haitta-aineilla ja eriasteisesti pi- laantuneet maa-alueet tulevat luotettavasti selvitetyiksi ja että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesjätteiden haitta-ainepi- toisuudet on edustavasti selvitetty.
Alueen yleinen hoito ja järjestys
3.1. Kaivualueet on erotettava muista alueista kohteen mukaisesti ai- dalla, puomeilla tai lippusiimalla. Kaivannot on lisäksi varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein.
Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pi- laantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella oleskeleville eikä muuta terveys- tai ym- päristöriskiä. Pilaantunutta maata kaivettaessa ja käsiteltäessä on noudatettava työsuojelusta annettuja säännöksiä.
3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on pidettävä eril- lään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana.
Kaivualueiden jäännöspitoisuudet
4. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenot- totiheys on valittava siten, että jokaisen kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luo- tettavasti selvitetyiksi. Jokaisesta kaivannosta on otettava kuiten- kin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa kyseisellä kaivualueella aiemmin tehdyissä tutki- muksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.
Pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuljettaminen
5. Poistettavat pilaantuneet maat on peitettävä kuljetuksen ajaksi.
Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan pilaantuneen maa- ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä kuormakirjat, joista ilmene- vät maa-aineserien toimittaja yhteystietoineen, haitta- ainepitoisuudet, alkuperä osoitetietoineen, käsittelypaikka ja mää- rä (t).
Ongelmajätteeksi luokiteltavan maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajät- teiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään.
Haitta-ainepitoisten maa-ainesjätteiden sijoittaminen
6. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on luokiteltava seu- raavasti:
- kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjät- teet
- ongelmajätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet.
Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä muut ko- honneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntä- minen tai käsittely.
Pilaantuneen veden käsittely
7. Kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edusta- via vesinäytteitä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa kysei- sellä kaivualueella maaperässä todettujen haitta-aineiden pitoi- suudet.
Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla.
Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröin- tiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä.
Talteenotettu haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltä- väksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely. Jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja si- ten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään.
Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi
8.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Val- vonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuk- sen aloittamisajankohta on ilmoitettava naapurikiinteistöille ja kir- jallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Edellä mai- nituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamis- ajankohta.
8.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsit- telypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksis- ta, määristä ja sijoituskohteista.
8.3. Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kai- vusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot
poistetuista haitta-ainepitoisista maa-ainesjätteistä sekä analyy- situlokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuk- sista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitet- tyinä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto ongelmajätteiden siirto- asiakirjoista ja pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuormakirjoista.
Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympä- ristökeskukselle ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluvirano- maiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaatta- misesta.
Yhteenveto mahdollisesta pilaantuneen veden viemäriin johtami- sesta on toimitettava alueen vesihuollosta vastaavalle laitokselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta.
Loppuraportista tulee lisäksi tehdä tiivistelmä julkishallinnon säh- köistä lomakepalvelua käyttäen (www.suomi.fi, Pilaantuneen maa- perän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027).
Päätöksen perustelut Käsitteet
Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-aines- jätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältä- vällä maa-ainesjätteellä ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joiden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maa- aineksessa luontaisesti esiintyviä.
Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteel- lä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja ongelmajäteraja-arvon välissä.
Ympäristöministeriön asetuksessa yleisimpien jätteiden sekä ongelma- jätteiden luettelosta (N:o 1129/2001) ongelmajätteiksi on merkitty maa- ja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita (17 05 03). Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa N:o 509/2005 haitta-aineet on luokiteltu vaaraa osoittavilla R-lausekkeilla. Valtioneuvoston asetuksessa jätease- tuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) on lueteltu ominaisuu- det, joiden perusteella jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi, ja ominai- suuksien tulkinnassa sovellettavat raja-arvot.
Ongelmajätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoi- tetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät val- tioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) asetetut ongelmajäteraja-arvot.
Yleiset perustelut
Ympäristönsuojelulain 78 §:n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten kä- sittelyyn on oltava ympäristölupa. Maaperän puhdistamiseen pilaantu- neella alueella tai pilaantuneen maa-aineksen poistamiseen toimitetta- vaksi muualla käsiteltäväksi voidaan kuitenkin ryhtyä tekemällä siitä il- moitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pi- laantumista.
Ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän puhdistaminen on kä- sitelty ympäristönsuojelulain 78 §:n mukaisena ilmoituksena, koska kun- nostussuunnitelmassa esitetty maaperän kunnostaminen kaivamalla on vakiintunut pitkään käytössä ollut puhdistusmenetelmä eikä massan- vaihdosta aiheudu kunnostussuunnitelman mukaan ympäristön muuta pilaantumista. Lisäksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes- kus katsoo, että pilaantuneen alueen laajuus ja pilaantumisen aste on selvitetty siten, että asia voidaan käsitellä ilmoitusmenettelyssä.
Päätöksessä on annettu määräyksiä maaperän puhdistamisesta, jotta kiinteistön maaperä täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.
Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille
Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdis- tustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haitta- aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaan- tuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pi- laantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdas- sa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylit- tää säädetyn alemman ohjearvon.
Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty alemmaksi ohjearvoksi arseenille 50 mg/kg, antimonille 10 mg/kg, kadmiumille 10 mg/kg, koboltille 100 mg/kg, kuparille 150 mg/kg, kromille 200 mg/kg, lyijylle 200 mg/kg, nikkelille 100 mg/kg, sinkille 250 mg/kg, vanadiinille 150 mg/kg, öljyhiilivetyjen keskitisleille (C11 - C21) 300 mg/kg, raskaille jakeille (>C21 - C40) 600 mg/kg ja PAH-yhdisteiden summapitoisuudelle 30 mg/kg, lisäksi eräille yksittäisille PAH-yhdisteille on säädetty ohjearvotasot erikseen.
Kunnostussuunnitelmassa esitetyn mukaisesti päätöksessä on hyväk- sytty alueen maaperän kunnostuksen raja-arvoiksi edellä mainitut hait- ta-aineiden alemmat ohjearvopitoisuudet. (Määräys 1.1.)
Mikäli alueella todetaan muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta- aineita kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, on maaperän pilaantunei- suus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtio- neuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan elin- keino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo esim. määräyksen 1.1. mukaisten kunnostusta- voitteiden saavuttamisen vuoksi. (Määräys 1.2.)
Pilaantuneen alueen jatkumisesta naapurikiinteistöille on edellytetty il- moitettavaksi välittömästi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- keskukselle, Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ky- seisen kiinteistön omistajalle, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoi- menpiteistä. (Määräys 1.3.)
Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään tarvittava kaivusy- vyys ja pilaantuneen alueen laajuus. Käsittelyyn toimitettavien maa-ai- nesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaus- tulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan ongelmajätteiksi luokitel- tavat maa-ainesjätteet, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantu- neet maa-ainesjätteet sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainesjätteet.
(Määräykset 2. ja 3.2.)
Kunnostettava alue on edellytetty erotettavaksi muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla sekä merkittäväksi kylteil- lä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiat- tomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta si- sältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi, työmaalla on edellytetty noudatettavaksi työsuojelusta annettuja säännöksiä ja haitta-ainepitoi- set kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantu- mattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 5.)
Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoi- suudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Mää- räys 4.)
Valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä an- netaan määräykset jätteen tuottajan velvollisuudesta laatia siirtoasiakir-
ja. Edellä mainitun päätöksen mukaan siirtoasiakirja tulee olla mukana ongelmajätteitä kuljetettaessa ja siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 5.)
Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavien pilaantuneiden maa-ainesten kuljetuksista tehtävät kuormakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 5.)
Kaivetut pilaantuneet maa-ainesjätteet toimitetaan käsiteltäväksi kaato- paikalle tai muulle laitokselle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa vastaanottaa ja loppusijoittaa kyseisiä massoja. Kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 861/1997 ja siihen tehtyjen muutosten mukaisesti. Muut kiinteistöltä poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytet- ty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan.
(Määräys 6.)
Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä ai- heuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 7.)
Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomais- valvonnan kannalta. (Määräys 8.1.)
Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viran- omaisvalvonnan kannalta. Sähköisen lomakepalvelun käyttö on maksu- tonta ja se helpottaa viranomaisen tiedon tallentamista. Lomake ja sen täyttöohje löytyvät Internet-osoitteesta: http://www.suomi.fi/suomifi/
suomi/asiointi_ja_lomakkeet/lomakkeet/ym_ym027/index.html. (Määrä- ykset 8.2. ja 8.3.)
Keskeisimmät lainkohdat
Jätelain 6 §:n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä pa- rasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hy- vää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa käsi- tellä hallitsemattomasti. (Määräykset 1.1., 1.2. ja 2. - 7.)
Ympäristönsuojelulain 7 §:n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pi- laamiskielto). (Määräykset 1.1., 1.2., 2. - 4., 6. ja 7.)
Valvonta- ja lupaviranomainen voi jätelain 51 §:n mukaan antaa yksit- täistapauksissa määräyksiä ja ohjeita siitä, miten selvilläolo- ja kirjanpi- tovelvollisuus on täytettävä. (Määräykset 1.1. - 2. ja 4. - 8.3.)
Sovelletut oikeusohjeet
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 53, 54, 75, 78, 96, 97 § Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 § Jätelaki (1072/1993) 6, 9, 51, 77 §
Jäteasetus (1390/1993) 3a, 7, 10 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustar- peen arvioinnista (214/2007)
Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajättei- den luettelosta (1129/2001)
Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (897/2009)
Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (910/2009)
Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksulli- sista suoritteista (1387/2006)
Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009)
Käsittelymaksun määräytyminen
Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettuun ympäristöministeriön asetukseen (1387/2006) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdis- tamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 43 € kul- takin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 21 tuntia.
Päätöksestä tiedottaminen Päätös
Terramare Oy/Boskalis Nordic Oy PL 14
00441 Helsinki
Tiedoksi
Lohjan kaupungin ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisenä) Lohjan kaupungin vesi- ja viemärilaitos
Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä pää- töksestä kuuluttamalla Lohjan kaupungin ilmoitustaululla ympäristön- suojelulain 54 §:n mukaisesti.
Tietojärjestelmään merkitseminen
Kiinteistö on merkitty/merkitään valtakunnalliseen Maaperän tilan tieto- järjestelmään.
Muutoksenhaku
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto- oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liit- teenä (Liite 3.).
Ylitarkastaja Vesa Suominen
Ylitarkastaja Hanna Valkeapää
Liitteet Liite 1. Kiinteistön sijainti Liite 2. Näytepisteiden sijainnit Liite 3. Valitusosoitus
