AsiaPäätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisen pilaantuneenmaaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen hyväksynnästä.

(1)

06.02.2018 Annettu julkipanon jälkeen

UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin 0295 021 000

http://www.ely-keskus.fi/uusimaa PL 36

00521 HELSINKI

Asia

Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen hyväksynnästä.

Ilmoituksen tekijän nimi

Neste Oyj/Porvoon jalostamo

Kunnostettava alue

Sijainti Porvoon kaupunki, Kilpilahti Jalostamontie 36

Kiinteistötunnus 638-463-1-68

Omistaja Neste Oyj

Asian vireilletulo

Neste Oyj operoi ja pitää kunnossa Porvoon kaupungin Kilpilahdessa sijaitsevaa Porvoon jalostamoa. Laitoksen yleiseen kunnossapitoon ja mm. säiliöalueen vallitilojen perusparannukseen liittyen tehdään kaivu- töitä vuosittain. Osa kaivutyöstä tapahtuu pilaantuneeksi epäillyllä alueella ja on todennäköistä, että kaivutöiden yhteydessä joudutaan käsit- telemään pilaantuneita maa-aineksia. Näiden kaivutöiden yhteydessä tehtävistä pilaantuneen maaperän kunnostuksista on laadittu kunnostussuunnitelma vuosille 2018–2020.

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (myöhemmin Uudenmaan ELY-keskus) 19.1.2018.

Kunnostettavan alueen kuvaus Toimintahistoria

Neste Oyj:n jalostamolla Porvoossa kunnostetaan säiliöiden vallitiloja ja uusitaan laitteita vuosina 2018–2020. Kunnossapitoon liittyy yleensä myös kaivutöitä mm. putkisiltojen, perustusten, laattojen, palovesitykkien, palovesilinjojen, viemärilinjojen ja kaapelikanavien korjausten ja uusimis- ten vuoksi.

(2)

Vuosina 2018–2020 säiliöalueen tehdään kunnossapitotöitä kohteissa K25, T33, T34, T38 ja T39, T42, T43 sekä T44, tuotantolinjan 3 alueella kohteessa KARP3 ja tuotantolinjan 2 alueella kohteessa KTO3. Osa kai- vutyöstä tulee kohdistumaan alueille, joilla on öljyhiilivedyillä pilaantuneita maa-aineksia.

Jalostamo on toiminut vuodesta 1965 ja pilaantuminen on peräisin öljynjalostamon aikaisemmasta toiminnasta.

Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne

Kunnostettavat kohteet sijaitsevat Porvoon kaupungin Kilpilahdessa öl- jynjalostamon alueella.

Kiinteistö on merkitty rakennuskaavassa teollisuusalueeksi, jonka käyttö- tarkoitus ei ole muuttumassa.

Alueen maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteet

Toimenpidealue on lähes kokonaan rakennettua aluetta ja alkuperäiset maamassat on joko poistettu tai peitetty täyttömaalla. Täyttömaaker- roksen alla on yleensä savikerros ja moreenia.

Alue ei sijaitse tärkeällä tai vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesi- alueella. Alueen pinta- tai pohjavesiä ei käytetä juoma- tai talousvetenä.

Kilpilahden teollisuusalue on jaettu 17 valuma-alueeseen, joista jokaisen vedenjakajat ja pinta- sekä pohjaveden purkautumiskohdat on määritetty.

Porvoon jalostamon toiminta ja vaikutukset jakautuvat kahdeksalle valuma-alueelle.

Osa jalostamon tuotantolinjasta 2 ja osa autolähettämöstä sijaitsevat valuma-alueella 1. Tämän alueen vedenlaatuun vaikuttaa lisäksi Kilpilah- den suljettu kaatopaikka. Pintavesien ja todennäköisesti myös pohjaveden päävirtaussuunta on länteen. Alueen keskellä sijaitsee oja, joka toimii vesien kokoomaojana ja laskee Kartanolahden puroon ja siitä Kullovi- keniin (purkukohta 2). Valuma-alueen pohjavettä tarkkaillaan havaintoputkista G18 ja G19.

Autolähettämön säiliöalue ja tuotantolinja 4 sijoittuvat valuma-alueelle 2.

Pintavesien ja todennäköisesti myös pohjaveden päävirtaussuunta on alueella pohjoiseen. Valuma-alueen vedet virtaavat Kartanolahden puroon ja siitä Kullovikeniin (purkukohta 2). Valuma-alueen pohjavettä tarkkaillaan havaintoputkista G21 ja G22.

Jalostamon tuotantolinjat 1, 2 (osa) ja 3 sekä osa säiliöalueiden valliti- loista sijoittuvat valuma-alueelle 5a/b. Pintavesien ja todennäköisesti myös pohjaveden päävirtaussuunta on pohjoiseen. Alueen keskellä sijaitsee oja, joka toimii vesien kokoomaojana ja laskee Kartanolahden puroon

(3)

ja siitä Kullovikeniin (purkukohta 2). Valuma-alueen pohjavettä tarkkaillaan havaintoputkista G5a1, G5b1 ja K5b2. Alueen pintavettä tarkkaillaan näytepisteestä PK-2.

Valuma-alueella 6 sijaitsevat osa säiliöalueesta, jalostamon jäteveden- puhdistamo ja satamatoimintoja. Pintavedet ja todennäköisesti myös pohjavesi purkautuvat mereen satama-alueella. Valuma-alueen pohja- vettä tarkkaillaan havaintoputkista G61 ja G62.

Valuma-alueen 16 luoteisosassa sijaitsee osa säiliöalueesta ja idässä on satamatoimintoja. Alueen eteläosassa on joitakin uusia säiliöitä, joiden perustukset on louhittu kallioon. Säiliöalueen maanpinta on melko tasai- nen. Tämän alueen pintavedet purkautuvat ilman kokoojaojaa suoraan mereen. Alueella ei ole pohjaveden havaintoputkia.

Valuma-alueella 17 sijaitsee osa säiliöalueesta. Alueelta tulevat pintavedet virtaavat kahta ojaa pitkin mereen. Alueen pohjavesiä tarkkaillaan havaintoputkesta G171.

Valuma-alueella 18 sijaitsee osa säiliöalueesta. Säiliöalue on rakennettu osin korkean penkereen päälle, jonka alta purkautuu vettä. Alueelta purkautunut vesi virtaa pintavesien kokoomaojana toimivaa ojaa pitkin mereen. Alueen pohjavettä tarkkaillaan havaintoputkesta G181.

Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat

Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Kohde: Neste Oyj:n Porvoon jalostamon asennus- ja kunnossapitoon sekä säiliöalueen vallitilojen perusparannukseen liittyvät kaivutyöt vuosina 2018–20. Neste Oyj/Porvoon jalostamo, päivätty 18.1.2018.

Pilaantumista koskevat tiedot

Maaperän pilaantuminen aiheutuu pääasiassa öljyhiilivedyistä. Porvoon jalostamolla jalostetaan raakaöljystä erilaisia öljytuotteita sekä moottori- bensiini komponentteja (MTBE, ETBE, TAME ja TAEE). Raakaöljyssä tai raskaammissa öljyjakeissa ei ole sellaisia määriä PAH-yhdisteitä tai metalleja, että niiden valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyt ylemmät ohjearvot ylittyisivät em. öljyjakeilla pilaantuneessa maape- rässä.

Jalostuksessa käytetään pienempiä määriä apuaineita ja -kemikaaleja (li- peä ja amiineja). Säiliöalueella on varastoitu ja siirretty pääasiassa raaka- öljyä, tuotekomponentteja, öljytuotteita ja lisäaineita. Tuotteisiin lisätään erilaisia niiden ominaisuuksia parantavia lisäaineita mm. voitelevuus- lisäainetta, suodatettavuuslisäainetta ja setaaniluvun korottajaa, jotka usein ovat aromaattiseen liuottimeen liuotettuja polymeerejä. Jos kaivu- alueen läheisyydessä on käsitelty tai varastoitu esim. lisäaineita tai kemikaaleja otetaan se huomioon pilaantumisarviossa, poistettujen pilaantuneiden maiden käsittelyssä ja jäännöspitoisuusmäärityksissä.

(4)

Jalostamon prosessialueella vuosina 2018–2020 suoritettavista pienem- mistä asennus- ja kunnossapitotöistä ei ole tällä hetkellä tarkempaa tie- toa. Poistetut maa-ainekset ovat prosessialueella aiempien kokemusten perusteella pääosin öljytuotteilla pilaantuneita.

Säiliöiden vallitilojen pohjalta poistetut maa-ainekset ovat aiempien kokemusten mukaan usein öljytuotteilla pilaantuneita. Vallitilojen reunoilta poistetut maa-ainekset eivät yleensä ole pilaantuneita. Säiliöiden pohjan alapuolinen hiekkakerros on korroosion estämiseksi rakennusvaiheessa kyllästelty mineraaliöljyllä.

Putkisiltojen alla maaperässä on monin paikoin öljytuotteita.

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Kaivualueet sijaitsevat teollisuusalueella. Kunnostusalueilla ei työsken- nellä vakituisesti eikä altistuminen esim. hengityksen kautta (maan pölyäminen tai haitta-aineiden haihtuminen) näin ollen ole todennäköistä.

Jalostamo ei sijaitse tärkeällä tai vedenhankintaan soveltuvalla pohjave- sialueella eikä alueen pinta- ja pohjavesiä käytetä talous- tai juomave- tenä. Alueen läheisyydessä ei viljellä ravintokasveja eikä sen välittömäs- sä läheisyydessä ei ole asuinrakennuksia. Tämän perusteella kaivualu- eilla voidaan pilaantuneisuuden arviointiin käyttää ylempiä ohjearvoja.

Kaivettavan pilaantuneen maan määrä

Jalostamon pienissä kunnossapitotöissä kaivettavaa maa-ainesta on vuosittain arviolta yhteensä 1 500 m³, josta pilaantunutta arvioidaan olevan 1 000 m³.

Säiliöalueen vallitilojen perusparannuksessa ja laiteuudistuksissa kaivettavaa maa-ainesta arvioidaan vuosittain olevan yhteensä 6 000 m³, josta pilaantunutta arvioidaan olevan 3 000 m³.

Esitetty kunnostussuunnitelma

Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen

Porvoon jalostamon alueella tehtävien asennus-, kunnossapito- ja pe- rusparannustöiden kaivualueilta poistetaan asennus- ja rakennustöiden vaatimassa laajuudessa maa-aines, jonka öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C10–C21) ja raskaiden öljyjakeiden (>C21–C40) pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvotasot.

Kaivutyö tehdään maanpinnasta alaspäin kaivamalla. Kaivutyön ede- tessä pilaantuneet maa-ainekset erotellaan pilaantumattomista maa- aineksista.

(5)

Pilaantuneeksi epäiltyjä tai todettuja maa-aineksia välivarastoidaan esim.

niiden analysoinnin vaatiman ajan kaivannon läheisyydessä läpäisemät- tömällä alustalla ja peitettyinä. Tarvittaessa pilaantuneet maa-ainekset varastoidaan väliaikaisesti siirtolavalla, joka sijoitetaan viemäröidylle alueelle esim. lämmönvaihtimen pesupaikalle tai säiliöalueen viemäröi- tyyn altaaseen.

Pilaantuneiksi jäävät alueet merkitään jalostamon alueen karttatieto- järjestelmään.

Suuremmista kaivu- ja perustustöistä Porvoon jalostamolla vuosina 2018–2020 tehdään erilliset ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaiset ilmoitukset.

Työn aikainen näytteenotto

Maa-ainekset luokitellaan kaivuvaiheessa aistinvaraisesti (haju, ulkonä- kö) tai kenttätestillä ja osa tuloksista varmistetaan laboratorioanalyysein.

Poistetuista maa-ainesjätteistä otetaan näytteet niin, että eriasteisesti pilaantuneiden maa-ainesjätteiden öljyhiilivetypitoisuudet tulevat edustavasti selvitettyä. Näytteet otetaan kokoomanäytteinä, joka koostuvat 15–

30 saman suuruisesta ja tilavuudeltaan vähintään 0,1 litraa olevasta osa- näytteestä. Kokoomanäyte sekoitetaan huolellisesti ja siitä otetaan näyte (n. 0,5 - 1 litraa) laboratorioanalyysiä varten. Kokoomanäyte edustaa tutkittavaa maa-ainesta ja tarpeen mukaan kohteista tehdään erillinen näytteenottosuunnitelma.

Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen määritetään kaivualu- een maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuus ottamalla näytteitä erikseen kaivannon seinämistä ja pohjalta. Jäännöspitoisuusnäytteet otetaan kokoomanäytteinä, jotka koostuvat saman suuruisista ja tilavuudeltaan vähintään 0,1 litraa olevista osanäytteistä (vähintään 6 kpl). Sei- nämänäytteitä otetaan siten, että yksi kokoomanäyte edustaa syvyys- suunnassa noin 2 metrin ja pituussuunnassa enintään noin 20 metrin aluetta. Viemärikaivannosta otetaan yksi seinämänäyte 15 metrin mat- kalta. Kaivannon pohjalta otetaan yksi kokoomanäyte jokaista noin 10 x 10 m²:n suuruista aluetta kohti. Jos kaivanto on hyvin matala (esim. val- litilan pohjan tasoitus), otetaan jäännöspitoisuusnäyte ainoastaan poh- jasta. Kohteista, joissa kaivu ulottuu kallioon, tehdään merkintä näytteen- ottopöytäkirjaan.

Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan laboratoriossa öljyhiilivetyja- keet C10–C21 ja C21–C40. Jos maaperätutkimuksissa tai poistettujen maa- ainesten analyyseissä on todettu merkittäviä määriä haihtuvia yhdisteitä, analysoidaan myös bensiinijakeet C5–C10 sekä BTEX-yhdisteet.

(6)

Pilaantuneen maan käsittely

Maa-ainesjätteet, joiden öljyhiilivetypitoisuudet ylittävät ylemmät ohjearvot, toimitetaan käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hy- väksytty ko. öljyllä pilaantuneen maa-aineksen käsittely.

Rakennusteknisesti täyttöön soveltuvat maa-ainekset, joiden öljyhiilivety- pitoisuudet alittavat ylemmät ohjearvot, palautetaan kaivantoon. Raken- nusteknisesti täyttöön kelpaamaton maa-aines toimitetaan sellaiselle laitokselle, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty ko. pilaantuneen maa- aineksen vastaanotto.

Hyötykäyttöön muualle jalostamon alueelle ohjataan vain ne maa-ainekset, joiden öljyhiilivetypitoisuus alittaa kynnysarvon.

Pilaantuneiden maiden kuljetuksesta sovitaan etukäteen käsittelypaikan omistajan kanssa. Kuljetuksista tehdään siirtoasiakirja.

Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Ennen töiden aloitusta kullekin osakokonaisuudelle tehdään työn riskin- arviointi. Jalostamon henkilökunta valvoo työkohteita ja varautuu kaasu- mittauksiin erityisesti työn edetessä pilaantuneeksi epäillylle alueelle. Työ keskeytetään havaittaessa jotakin poikkeavaa. Tarvittaessa käytetään hengityssuojaimia.

Avoimet kaivannot merkitään tarpeen mukaan.

Pilaantuneiden maiden kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Välivaras- toidut maa-ainekset peitetään.

Pilaantuneen veden käsittely

Kunnostuskohteiden kaivantoihin mahdollisesti kertyvä vesi pumpataan öljyisten vesien viemärijärjestelmän kautta Porvoon jalostamon jätevesi- laitokselle. Jos kaivantoon kertyy vettä kunnostustöiden päätyttyä, siitä otetaan edustava näyte. Jos veden pinnalla on öljykalvo, se todetaan öljy- hiilivedyillä pilaantuneeksi eikä siitä oteta näytettä.

Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi

Päivitetyt tiedot tiedossa olevista kunnostuskohteista vuosien 2018–2020 osalta toimitetaan Uudenmaan ELY-keskukselle ko. vuoden tammikuus- sa. Neste Oyj ilmoittaa Uudenmaan ELY-keskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojelutoimistolle pilaantuneiden maiden kaivutöiden alka- misesta ja kestosta.

Kunnostustyön aikana ilmoitetaan valvontaviranomaisille, mikäli suunni- telman poikkeavat huomattavasti ennalta arvioidusta.

(7)

Massamäärältään yli 500 m³ olevista kunnostustöistä laaditaan erilliset loppuraportit ja tätä pienemmät kunnostukset raportoidaan kerran vuodessa laitoksen vuosiraportoinnin yhteydessä.

Viranomaisen ratkaisu

Uudenmaan ELY-keskus on tarkastanut Neste Oyj:n/Porvoon jalostamon ilmoituksen pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Porvoon Kilpilah- dessa kiinteistöllä RN:o 638-463-1-68 sijaitsevan jalostamon alueella tehtävien asennus-, kunnossapito- ja perusparannustöiden yhteydessä vuosina 2018–2020 ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin:

Kunnostustavoitteet

1.1. Porvoon jalostamolla vuosina 2018–2020 tehtävien asennus-, kun- nossapito- ja perusparannustöiden kaivualueilta on poistettava maa-ainekset, joiden öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C10–C21) ja/tai raskaiden öljyjakeiden (>C21–C40) pitoisuudet ylittävät valtioneu- voston asetuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvotasot.

1.2. Mikäli kaivutöiden yhteydessä maaperässä todetaan muita kuin määräyksessä 1.1. mainittuja haitta-aineita, on asiasta viipymättä il- moitettava Uudenmaan ELY-keskukselle ja Porvoon kaupungin ym- päristönsuojeluviranomaiselle jatkotoimenpiteiden sopimiseksi.

Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset

2. Rakennustöiden aikana on otettava näytteitä kaivettavasta maa-ai- neksesta sen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-aines- ten haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty.

Jos tutkimuksissa käytetään tarkoitukseen soveltuvaa kenttämitta- usmenetelmää, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymme- nennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jo- kaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Labora- torionäytteistä on analysoitava vähintään öljyhiilivetyjen keskitislei- den (>C10–C21) ja raskaiden öljyjakeiden (>C21–C40) pitoisuudet ja tarvittaessa bensiinihiilivetyjen (C5–C10) ja BTEX -yhdisteiden sekä mahdollisesti muiden kaivutöiden aikana esiin tulevien haitta-ai- neiden pitoisuudet.

Alueen yleinen hoito ja järjestys

3.1. Pilaantuneen maan kaivualueet on erotettava muista alueista koh- teen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla.

(8)

Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pi- laantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä.

3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen, välivarastoinnin ja kuljetuksen aikana.

Välivarastointi

4. Kaivettuja öljyhiilivedyillä (>C10–C40) pilaantuneita maa-aineksia voi- daan tarvittaessa välivarastoida alueella esim. laboratorioanalyysi- en vaatiman ajan. Välivarastoinnin on oltava mahdollisimman lyhyt- aikaista eikä siitä saa aiheutua ympäristö- tai terveyshaittaa.

Kaivualueiden jäännöspitoisuudet

5. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen sei- nämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenot- totiheys on valittava siten, että kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyksi. Jokaiselta pilaantuneen maan kaivualueelta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on ana- lysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyis- sä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.

Pilaantuneiden maa-ainesten kuljettaminen

6. Pilaantuneet maa-ainekset on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Pilaan- tuneen maa-aineksen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on oltava mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava jätteen vas- taanottajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltore- kisteriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten käsittely

7.1. Pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava ominaisuuksiensa mu- kaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsi- teltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväk- sytty kyseisen jätteen käsittely.

7.2. Kunnostusaluilta kaivettuja maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoi- suudet ovat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyjen kyn- nysarvojen ja määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden välillä voidaan hyödyntää kunnostuskaivantojen täytöissä. Hyöty- käytettyjen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat on

(9)

dokumentoitava. Selvitys maa-ainesten hyötykäytöstä on liitettävä määräyksessä 9.3. edellytettyyn kunnostuksen loppuraporttiin.

Pilaantuneen veden käsittely

8. Kaivannoista poistettava pilaantunut vesi on pumpattava öljyisten vesien viemärijärjestelmän kautta Porvoon jalostamon jätevesilai- tokselle tai toimitettava käsiteltäväksi muuhun laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely.

Kunnostuksen päätyttyä kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä ve- destä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on analysoi- tava laboratoriossa vähintään öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C10– C21) ja raskaiden öljyjakeiden (>C21–C40) pitoisuudet ja tarvittaessa bensiinihiilivetyjen (C5–C10) ja BTEX -yhdisteiden sekä mahdollisten muiden kaivualueella todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Jos kaivantoveden pinnalla todetaan aistinvaraisesti öljykalvo, ei vesi- näytettä tarvitse ottaa.

Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi

9.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Val- vonnasta vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloitta- misajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ELY-keskuk- selle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle en- nen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoi- tettava myös tämän päätöksen mukaisten kunnostustoimenpiteiden lopettamisajankohta.

9.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsit- telypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista.

9.3. Tämän päätöksen mukaisista kunnostustoimenpiteistä on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kunnostustyön toteuttaminen ja kart- tapiirustus toteutuneista kunnostusalueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kai- vutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista hait- ta-ainepitoisista maa-aineksista, haitta-ainepitoisten maa-ainesten hyödyntäminen alueella, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdol- listen vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden pois- tamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto pilaan- tuneiden maa-ainesten siirtoasiakirjoista.

(10)

Raportti on toimitettava Uudenmaan ELY-keskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta.

Massamäärältään alle 500 m³:ä olevista kunnostustoimenpiteistä voidaan tehdä vuosittain yksi yhteenvetoraportti, joka on toimitet- tava Uudenmaan ELY-keskukselle ja Porvoon kaupungin ympäris- tönsuojeluviranomaiselle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä.

Päätöksen perustelut

Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistami- seen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus), jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Valtion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä ja tarkkailusta.

Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille

Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haitta- aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon.

Jalostamon alueella on aiempien kokemusten mukaan yleisesti kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia öljyhiilivetyjä >C10–C40. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty öljyhiilivedyille kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot seuraavasti:

(11)

Haitta-aine Kynnysarvo mg/kg

Alempi ohjearvo

mg/kg

Ylempi ohjearvo

mg/kg Kevyet öljyjakeet (>C10 - C21) 300 1 000 Raskaat öljyjakeet (>C21 - C40) 600 2 000 Öljyjakeet (>C10 - C40) 300

Päätöksessä on hyväksytty kunnostussuunnitelmassa esitetyn mukaisesti Porvoon jalostamon alueella vuosina 2018–2020 tehtävien asennus-, kunnossapito- ja perusparannustöiden kaivualueiden tavoitepitoi- suuksiksi öljyhiilivetyjen ylemmät ohjearvotasot. Kunnostustavoitteet on katsottu riittäväksi alueen maankäyttö ja ympäristöolosuhteet huomioon ottaen. (Määräys 1.1.)

Mikäli maaperässä todetaan kaivutöiden aikana muita haitta-aineita, on asiasta edellytetty ilmoitettavaksi Uudenmaan ELY-keskukselle ja Por- voon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. (Määräys 1.2.)

Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään kaivettavien maa- ainesten haitta-ainepitoisuudet. Käsittelyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainekset. (Mää- räys 2.)

Kunnostettavat alueet on edellytetty tarvittaessa erotettaviksi ja merkit- täväksi maastoon, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvai- heista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi ja haitta- ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määrä- ykset 3.1., 3.2. ja 6.)

Päätöksessä on hyväksytty öljyhiilivedyillä pilaantuneiden maa-ainesten lyhytaikainen välivarastointi siten, ettei siitä aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. (Määräys 4.)

Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Mää- räys 5.)

(12)

Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaan jätteen haltijan on laadittava siirtoasiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on annettava jätteen vastaanottajalle.

Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Mää- räys 6.)

Jätelain (646/2011) 29 §:n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. (Mää- räys 6.)

Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä kyseisiä maa-aineksia. Kaatopaikalle toimitettavien pilaantuneiden maa-ainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan kaatopaikoista annetun asetuksen 331/2013 mukaisesti. Alueelta poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmu- kaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 7.1.)

Jätelain (646/2011) 8 § edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mahdol- lisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajärjes- tyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudelleen- käyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. (Määräys 7.1.) Päätöksessä on hyväksytty kunnostusalueelta kaivettujen haitta-aine- pitoisuudeltaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten kynnys- arvojen ja kunnostuksen tavoitepitoisuuksien välissä olevien maa-ainesten hyötykäyttö kaivantojen täytöissä. Päätöksessä on edellytetty täytöis- sä hyötykäytettävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien ja sijoitus- kohteiden dokumentointia, jotta maa-ainekset voidaan huomioida asian- mukaisesti tulevien kaivutöiden yhteydessä. (Määräys 7.2.)

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 8.)

Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomais- valvonnan kannalta. (Määräys 9.1.)

Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen virano- maisvalvonnan kannalta. (Määräykset 9.2. ja 9.3.)

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 84, 85, 133, 136, 190, 191 § Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §

Jätelaki (646/2011) 6, 8, 13, 15, 29, 121, 122 §

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 11, 24 §

(13)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2018 (1066/2017)

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Tämän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 770 €.

Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2018 (1066/2017) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 € kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 14 tuntia.

Päätöksestä tiedottaminen Päätös

Neste Oyj

Kaisa Vaskinen (sähköisesti)

Tiedoksi

Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen (sähköisesti)

Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä pää- töksestä kuuluttamalla Porvoon kaupungin ilmoitustaululla ympäristön- suojelulain (527/2014) 85 §:n mukaisesti.

Tietojärjestelmään merkitseminen

Alueen maaperää koskevat tiedot merkitään/päivitetään valtakunnalli- seen Maaperän tilan tietojärjestelmään.

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä 1.

(14)

Hyväksyntä

Tämä päätös on hyväksytty sähköisesti. Päätöksen on esitellyt ylitarkastaja Hanna Valkeapää ja ratkaissut ylitarkastaja Vesa Suominen.

Liitteet Liite 1. Valitusosoitus

(15)

Ratkaisija Suominen Vesa 05.02.2018 15:15 Esittelijä Valkeapää Hanna 05.02.2018 13:52

(16)

Valitusviranomainen

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella.

Valitusaika

Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä.

Valituksen sisältö

Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa

- päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan.

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava.

Valituksen liitteet

Valituskirjelmään on liitettävä

- ELY-keskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle

- asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille

Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana.

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 250 €. Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204

65101 Vaasa

Puhelin 029 56 42611 Telekopio 029 56 42760

Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi

Kirjaamo on auki maanantaista perjantaihin kello 8.00 - 16.15