4.4.2011 Annettu julkipanon jälkeen
UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0070
www.ely-keskus.fi/uusimaa
Asemapäällikönkatu 14 00520 Helsinki
PL 36
00521 Helsinki
Asia
Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta
Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite
Mesta Oy Vesperintie 9 00320 Helsinki
Kiinteistön sijainti
Fallåker 20, Espoo RN:o 49-64-13-1
Kiinteistön omistaja
Asunto Oy Espoon Viivi c/o Mesta Oy
Asian vireilletulo
Ympäristönsuojelulain 78 §:n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin 8.3.2011 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.
Ilmoitusta täydennettiin 30.3.2011.
Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta
Ympäristönsuojelulaki 78 § 2 ja 3 momentti
Toiminnan kuvaus kiinteistöllä ja pilaantumisen aiheuttanut toiminta
Kiinteistöllä on toiminut kauppapuutarha, johon on kuulunut kolme kas- vihuonetta ja niiden yhteydessä lämpökeskus. Lisäksi alueella on sijain- nut asuinrakennus- ja muita huolto- tai varastorakennuksia. Rakennuk- set on purettu vaiheittain. Alueen maaperässä on kasvihuonetoiminnan seurauksena kohonneita arseenin, DDT:n ja heksaklooribentseenin pi- toisuuksia. Kiinteistö on muuttumassa asuinkäyttöön.
Maksu
960 €Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne
Kunnostettava alue sijaitsee Espoon kaupungin Karvasmäessä osoit- teessa Fallåker 20 (Liite 1.). Alue rajoittuu koillisessa Fallåker-nimiseen katualueeseen, lounaassa Glomsån-jokeen ja viereisiin tontteihin.
Kiinteistö on voimassa olevassa asemakaavassa merkitty erillispientalo- jen korttelialueeksi (AO).
Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat
Mesta Oy. Fallåker 20, Espoo. Ympäristötekninen perusselvitys. Insi- nööritoimisto Pohjatekniikka Oy, 15.12.2010.
Mesta Oy. Fallåker 20, Espoo. Maaperän kunnostuksen yleissuunnitel- ma. Insinööritoimisto Pohjatekniikka Oy, 18.2.2011.
Aluetta koskevat viranomaislausunnot
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 12.1.2011 päi- vätty kannanotto osoitteessa Fallåker 20 sijaitsevan kiinteistön maape- rän pilaantuneisuustutkimuksesta.
Alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteet
Maanpinta vaihtelee tasovälillä +9,5…+6,1 ja laskee lounaaseen. Maa- perä muodostuu yläosan humuskerroksesta ja sen alla olevasta savi- kerroksesta lukuun ottamatta purettujen kasvihuoneiden seinälinjan si- säpuolta ja läjitysalueita. Saven alla on hiekkaa ja kiviä sisältävä poh- jamuodostuma, joka ulottuu kallioon.
Kunnostettava alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin I- luokan pohjavesialue (0104902 Puolarmetsä) sijaitsee noin neljän kilo- metrin etäisyydellä kaakossa.
Kiinteistön lounaispuolella sijaitsee Glomsån-joki.
Alueella tehdyt tutkimukset
Tammikuussa 2005 alueelle kaivettiin kolme koekuoppaa (Koe1 – Koe3). Koekuoppien sijainnit on merkitty liitteeseen 2. Kustakin koekuo- pasta otettiin kokoomanäyte, josta määritettiin metallien ja torjunta- aineiden pitoisuudet laboratoriossa. Koekuopasta Koe2 otetusta näyt- teestä analysoitiin lisäksi öljyhiilivetyjen pitoisuus. Koekuopasta Koe1 otetussa näytteessä todettu heksaklooribentseenin pitoisuus 80 µg/kg ylitti alemman ohjearvotason (50 µg/kg). Koekuopasta Koe2 otetussa näytteessä todettiin arseenin pitoisuus 13 mg/kg ja lyijyn pitoisuus 98 mg/kg, jotka ylittivät arseenin ja lyijyn kynnysarvopitoisuudet 5 mg/kg ja 60 mg/kg. Lisäksi näytteessä Koe3 arseenin kynnysarvon ylittävä pi- toisuus 28 mg/kg.
Lokakuussa 2010 alueelle kaivettiin 18 koekuoppaa (1 – 18). Koekuop- pien sijainnit on merkitty liitteeseen 2. Maanäytteitä otettiin yhteensä 64 kappaletta. Metallit analysoitiin kenttämittauksella kaikista kerroksittain otetuista maanäytteistä pääsääntöisesti syvyysväleiltä 0,1 – 0,3 m, 0,3 – 0,6 m ja 0,5 – 1,0 m. Yhdestä näytteestä analysoitiin öljyhiilivety- jen kokonaispitoisuus kenttämittauksella. Laboratoriossa varmistettiin seitsemän näytteen metallien pitoisuudet. Lisäksi torjunta-aineet analy- soitiin 14 näytteestä.
Tutkimuksissa todettiin valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä esitetyn kynnysarvon (5 mg/kg) ylittävät pitoisuudet arseenia useassa laboratoriossa analysoidussa näytteessä (5,6 - 13 mg/kg; 1(0,6 – 0,8 m), 2(0,3 – 0,6 m), 5(0,3 – 0,5 m), 5(0,6 -. 0,8m) ja 17(0,3 – 0,6 m).
Näytteessä 8(0,3 – 0,6 m) DDT-pitoisuus 164 µg/kg ylitti kynnysarvon 100 µg/kg. Heksaklooribentseenille annettu kynnysarvo 10 µg/kg ylittyi viidessä näytteessä (19 - 45 µg/kg; 1(0,6 – 0,8 m), 2(0,3 – 0,6 m), 3(0,2 – 0,5 m), 3(0,5 – 1,0 m) ja 17(0,3 – 0,6 m). Näytteessä 6(0,7 – 1,0 m) arseenin pitoisuus 61 mg/kg ylitti alemman ohjearvon 50 mg/kg.
Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi
Maaperän pilaantuneisuutta tarkasteltiin vertaamalla todettuja haitta- ainepitoisuuksia valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 asetettuihin kynnys- ja ohjearvoihin. Alueen puhdistustarvetta arvioitiin huomioimalla alueen käyttötarkoitus ja maaperässä esiintyvien haitta-aineiden omi- naisuudet sekä rakentamisen asettamat vaatimukset.
Paikallisesti kohonnut arseenipitoisuus ei nykytilassa aiheuta merkittä- vää riskiä ihmiselle tai ympäristölle, koska todettu pilaantuminen ei si- jaitse pintakerroksessa sekä pohjavesipinnan yläpuolella. Kunnostetta- va alue ei sijaitse pohjavesialueella.
Alueelle rakennetaan asuinpientaloja ja pilaantuneet maa-ainekset tul- laan poistamaan tulevien rakennustöiden yhteydessä.
Pilaantuneen maan määrä
Arseenillä pilaantunutta maa-ainesta sekä kohonneita DDT- ja heksa- klooribentseenipitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia arvoidaan olevan yhteensä noin 500 m2:n alueella arvioilta 500 m3ktr.
Esitetty kunnostussuunnitelma
Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen
Kunnostusmenetelmänä on pilaantuneen maa-aineksen poisto kaiva- malla. Tavoitteena on poistaa uudisrakennusalueelta haitta-aineita yli kynnysarvon sisältävä maa-aines.
Kunnostus toteutetaan kokonaisuudessaan ennen muiden maanraken- nustöiden aloitusta. Kunnostettava alue aidataan ja merkitään pilaantu- neen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein.
Kunnostuskaivu toteutetaan siten, että ensin toteutetaan kasvihuonei- den betoniperustusten poiston edellyttämä kevennyskaivu, jonka jäl- keen poistetaan pilaantunut maa-aines ja kaivu ulotetaan puhtaaseen maakerrokseen. Kunnostuskaivanto täytetään uudisrakennuksen maan- rakennustöiden työselityksen tai muiden suunnitelmien mukaisesti.
Kunnostusalueelta poistetaan kaikki pilaantunut maa-aines, joten jälki- tarkkailuun ei ole tarvetta.
Työn aikainen näytteenotto
Kaivun aikana otetaan edustavia näytteitä pilaantuneen alueen laajuu- den ja poistettavan maa-aineksen laadun tarkentamiseksi. Pilaantuneen maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet tutkitaan suoraan kaivurintaukses- ta. Näytteistä analysoidaan metallit kenttämittauksella. Tutkituista näyt- teistä vähintään 10 %, kuitenkin vähintään kaksi näytettä kultakin kaivu- alueelta toimitetaan analysoitavaksi laboratorioon.
Laboratorionäytteistä analysoidaan kyseisellä kaivualueella aikaisem- min tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet sekä kaivutyön edetessä mahdollisesti esiintyvät muut haitta-aineet. Kaivu ulotetaan niin syvälle, että kunnostuksen tavoitepitoisuudet saavute- taan.
Vesinäytteistä analysoidaan tarvittaessa metallit ja kiintoaine Espoon Veden lausunnon mukaisesti.
Kunnostuksen lopputulos varmistetaan ottamalla jäännöspitoisuusnäyt- teitä kaivannon pohjalta ja reunalta. Jäännöspitoisuusnäytteet otetaan edustavina kokoomanäytteinä, jotka muodostuvat 5 – 10 osanäytteestä.
Näytteitä otetaan kaivannon pohjalta vähintään kaksi näytettä kaivualu- eelta. Jäännösnäytteistä analysoidaan ne haitta-aineet, joiden pitoisuu- det ylittävät kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa valtioneu- vostonasetuksen asettamat kynnys- ja ohjearvot.
Pilaantuneen maa-aineksen ja jätteen käsittely
Pilaantunut maa-aines lajitellaan kaivun aikana eri jakeisiin pilaantunei- suuden mukaan. Maa-aines kaivetaan ja kuormataan suoraan autoihin poiskuljetettavaksi tai läjitetään erillisiin kasoihin esikäsittelyä tai jatko- toimenpiteitä varten.
Työmaa-alueella varastoidaan lyhytaikaisesti kaivumassoja lajittelua ja haitta-aineiden analysointia varten. Yhtä erää varastoidaan enintään 2-3 työpäivää. Varastokasat sijoitetaan ensisijaisesti pilaantuneeksi todetul- le alueelle. Kasat suojataan vesitiiviillä peitteellä, mikäli maa-aineksen
huuhtoutuminen sadevesien mukana on todennäköistä tai niitä kastel- laan, mikäli niiden pölyäminen on ilmeistä.
Maamassat kuljetetaan maansiirtoautoilla luvanvaraisiin käsittely- tai loppusijoituskohteisiin. Pilaantuneen maa-aineksen kuljetuksesta laadi- taan kuormakohtaiset siirtoasiakirjat ja kaikki lähtevät kuormat peitetään kuormapeitteellä.
Puhtaat maa-ainekset voidaan sijoittaa suunnittelualueen mahdollisiin täyttöihin tai viedä ulkopuoliseen käsittelyyn.
Veden käsittely
Kaivantoon mahdollisesti kertyvä orsi- tai sadevesi johdetaan jätevesi- viemäriin tai viedään ulkopuoliseen käsittelyyn. Viemäriin pumpattavan veden määrä mitataan ja ilmoitetaan vesilaitokselle. Viemäriin pumppa- uksessa noudatetaan Espoon Veden yleisiä toimitusehtoja viemäriin laskettavalle vedelle. Tarvittaessa vesi esikäsitellään ennen viemäriin johtamista esim. öljynerottimella tai vastaavalla menetelmällä. Vesien viemäriiin johtamisesta pyydetään lausunto Espoon Vedeltä.
Terveys- ja ympäristövaikutusten ehkäisy
Ulkopuolisten pääsy työmaa-alueelle estetään aitaamalla työmaa-alue.
Aitaan laitetaan varoitusmerkit pilaantuneiden maiden poistosta.
Kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi, jolloin estetään pilaantuneiden maiden leviäminen ympäristöön. Työmaan ajoreitelle tehdään tarvitta- essa murskepatja, joka vähentää kiintoaineksen kulkeutumista kadulle.
Työsuojelu
Normaaliin maanrakennusurakointiin liittyvien terveysriskien lisäksi kun- nostustyössä on otettava huomioon mahdollinen altistuminen pilaantu- neelle maa-ainekselle. Mahdollisia altistusreittejä ovat suora ihokoske- tus pilaantuneeseen maahan ja/tai pölyävän maan hengittämi- nen/nieleminen. Suojavarusteilla estetään suora kontakti pilaantunee- seen maahan. Työntekijöillä on henkilökohtaiset suojavarusteet, jotka vaihdetaan niiden likaannuttua tai rikkoonnuttua.
Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin
Mikäli kunnostuksen aikana löytyy haitta-aineita, joita kunnostussuunni- telmassa ei ole huomioitu, kunnostus keskeytetään ja otetaan välittö- mästi yhteyttä kunnostusta valvovaan viranomaiseen. Samoin menetel- lään, mikäli poistettavan maa-aineksen määrä poikkeaa huomattavasti arvioidusta.
Tiedottaminen, kirjapito ja raportointi
Kunnostuksen päätyttyä laaditaan loppuraportti, jossa esitetään mm.
seuraavat asiat: kohteen tunnistetiedot, työn vastuu henkilöt, muut kun- nostushankkeeseen osallistuneet tahot, käsiteltyjen massojen määrät, pitoisuudet ja loppusijoituskohteet, kunnostustyön toteutus, jäännöspi- toisuudet ja muut työnaikaiset analyysitulokset ja kunnostusaluekartta.
Loppuraportista toimitetaan valvontaviranomaiselle lisäksi tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua (www.suomi.fi, Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027) käyttäen.
Viranomaisen ratkaisu
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Mesta Oy:n ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan poistoa Es- poon kaupungissa osoitteessa Fallåker 20 (RN:o 49-64-13-1), ja hyväk- syy sen seuraavin määräyksin:
Kunnostustavoitteet
1.1. Kiinteistöltä on poistettava maa-aines, jonka arseenin tai lyijyn tai heksaklooribentseenin pitoisuus tai DDT:n, DDD:n ja DDE:n sum- mapitoisuus ylittää valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvotasot.
1.2. Jos maaperässä todetaan muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kyn- nysarvot ylittävinä pitoisuuksina, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneu- voston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kun- nostustavoitteiden saavuttamiseksi tai rakentamisen vuoksi, ei ar- viointia tarvitse tehdä.
Arviointi on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
1.3. Jos kaivun aikana todetaan, että pilaantuneisuus jatkuu kiinteistön ulkopuolelle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elin- keino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Espoon kaupungin ym- päristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen kiinteistön maanomista- jalle.
Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset
2. Kaivutyön aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alu- een laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haitta- ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että
eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesjätteiden haitta- ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty.
Jos tutkimuksissa käytetään tarkoitukseen soveltuvaa kenttämit- tausmenetelmää, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kym- menennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jo- kaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Labo- ratorionäytteistä on analysoitava vähintään kyseisellä kaivualueel- la tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.
Alueen yleinen hoito ja järjestys
3.1. Kaivualueet on erotettava muista alueista kohteen mukaisesti ai- dalla, puomeilla tai lippusiimalla. Kaivannot on lisäksi varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein.
Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pi- laantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella oleskeleville eikä muuta terveys- tai ym- päristöriskiä. Pilaantunutta maata kaivettaessa ja käsiteltäessä on noudatettava työsuojelusta annettuja säännöksiä.
3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on pidettävä eril- lään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana.
Kaivualueiden jäännöspitoisuudet
4. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenot- totiheys on valittava siten, että jokaisen kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luo- tettavasti selvitetyiksi. Jokaisesta kaivannosta on otettava kuiten- kin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa kyseisellä kaivualueella aiemmin tehdyissä tutki- muksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.
Pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuljettaminen
5. Poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet on peitettävä kuljetuk- sen ajaksi.
Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan pilaantuneen maa-aines- jätteen kuljetuksesta on tehtävä kuormakirjat, joista ilmenevät maa-aineserien toimittaja yhteystietoineen, haitta-ainepitoisuudet, alkuperä osoitetietoineen, käsittelypaikka ja määrä (t).
Ongelmajätteeksi luokiteltavan maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajät- teiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään.
Haitta-ainepitoisten maa-ainesjätteiden sijoittaminen
6. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on luokiteltava seu- raavasti:
- kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjät- teet
- ongelmajätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet.
Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä muut ko- honneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntä- minen tai käsittely.
Pilaantuneen veden käsittely
7. Kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edusta- via vesinäytteitä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähin- tään alueella todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.
Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla.
Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröin- tiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä.
Talteenotettu haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltä- väksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely. Jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja si- ten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään.
Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi
8.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Val- vonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuk- sen aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamis- ta. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta.
8.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsit- telypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksis- ta, määristä ja sijoituskohteista.
8.3. Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kai- vusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-ainesjätteistä sekä analyy- situlokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuk- sista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitet- tyinä sekä yhteenveto vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaan- tuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto ongelmajätteiden siirtoasiakirjoista ja pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuormakirjoista.
Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympä- ristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviran- omaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaatta- misesta.
Loppuraportista tulee lisäksi tehdä tiivistelmä julkishallinnon säh- köistä lomakepalvelua käyttäen (www.suomi.fi, Pilaantuneen maa- perän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027).
Päätöksen perustelut Käsitteet
Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-ainek- sella tarkoitetaan maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtio- neuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman oh- jearvon välissä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa- aineksilla ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joiden kohon- neet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maa-aineksessa luontaisesti esiintyviä.
Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteel- lä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja ongelmajäteraja-arvon välissä.
Ympäristöministeriön asetuksessa yleisimpien jätteiden sekä ongelma- jätteiden luettelosta (N:o 1129/2001) ongelmajätteiksi on merkitty maa- ja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita (17 05 03). Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa N:o 509/2005 haitta-aineet on luokiteltu vaaraa osoittavilla R-lausekkeilla. Valtioneuvoston asetuksessa jätease- tuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) on lueteltu ominaisuu-
det, joiden perusteella jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi, ja ominai- suuksien tulkinnassa sovellettavat raja-arvot.
Ongelmajätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoi- tetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät val- tioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) asetetut ongelmajäteraja-arvot.
Yleiset perustelut
Ympäristönsuojelulain 78 §:n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten kä- sittelyyn on oltava ympäristölupa. Maaperän puhdistamiseen pilaantu- neella alueella tai pilaantuneen maa-aineksen poistamiseen toimitetta- vaksi muualla käsiteltäväksi voidaan kuitenkin ryhtyä tekemällä siitä il- moitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pi- laantumista.
Ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän puhdistaminen on kä- sitelty ympäristönsuojelulain 78 §:n mukaisena ilmoituksena, koska kun- nostussuunnitelmassa esitetty maaperän kunnostaminen kaivamalla on vakiintunut pitkään käytössä ollut puhdistusmenetelmä eikä massan- vaihdosta aiheudu kunnostussuunnitelman mukaan ympäristön muuta pilaantumista. Lisäksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes- kus katsoo, että pilaantuneen alueen laajuus ja pilaantumisen aste on selvitetty siten, että asia voidaan käsitellä ilmoitusmenettelyssä.
Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille
Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdis- tustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haitta- aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaan- tuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pi- laantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdas- sa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylit- tää säädetyn alemman ohjearvon.
Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty kynnysar- voksi arseenille 5 mg/kg, lyijylle 60 mg/kg, heksaklooribentseenille 0,01 mg/kg ja DDT:n, DDD:n ja DDE:n summapitoisuudelle 0,1 mg/kg.
Päätöksessä kunnostustavoitteeksi on asetettu ilmoitusasiakirjoissa esi- tetyn mukaisesti arseenin ja heksaklooribentseenin pitoisuudelle sekä DDT:n, DDD:n ja DDE:n summapitoisuudelle kynnysarvopitoisuus. Li- säksi lyijylle on asetettu kunnostustavoitteeksi kynnysarvo. Kynnysar- vopitoisuus kuvaa pitoisuutta, joka on turvallinen kaikissa maankäyttö- muodoissa. (Määräys 1.1.)
Mikäli alueella todetaan kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia muita kuin edellä mainittuja haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdis- tustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston ase- tuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettu- jen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamisen tai rakentamisen vuoksi. (Määräykset 1.1 ja 1.2.)
Pilaantuneen alueen jatkumisesta kiinteistön ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi välittömästi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäris- tökeskukselle, Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen kiinteistön omistajalle, jotta voidaan sopia tarvittavista jatko- toimenpiteistä. (Määräys 1.3.)
Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään tarvittava kaivusy- vyys ja pilaantuneen alueen laajuus. Käsittelyyn toimitettavien maa-ai- nesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaus- tulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan ongelmajätteiksi luokitel- tavat maa-ainesjätteet, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantu- neet maa-ainesjätteet sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainesjätteet.
(Määräykset 2. ja 3.2.)
Kunnostettava alue on edellytetty erotettavaksi muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla sekä merkittäväksi kylteil- lä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiat- tomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta si- sältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi, työmaalla on edellytetty noudatettavaksi työsuojelusta annettuja säännöksiä ja haitta-ainepitoi- set kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantu- mattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 6.)
Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoi- suudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Mää- räys 4.)
Valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä an- netaan määräykset jätteen tuottajan velvollisuudesta laatia siirtoasiakir- ja. Edellä mainitun päätöksen mukaan siirtoasiakirja tulee olla mukana ongelmajätteitä kuljetettaessa ja siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 5.)
Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavien pilaantuneiden maa-ainesten kuljetuksista tehtävät kuormakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 5.)
Kaivetut pilaantuneet maa-ainesjätteet toimitetaan käsiteltäväksi kaato- paikalle tai muulle laitokselle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa vastaanottaa ja loppusijoittaa kyseisiä massoja. Kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 861/1997 ja siihen tehtyjen muutosten mukaisesti. Muut kiinteistöltä poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytet- ty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan.
(Määräys 6.)
Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä ai- heuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 7.)
Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomais- valvonnan kannalta. (Määräys 8.1.)
Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viran- omaisvalvonnan kannalta. Sähköisen lomakepalvelun käyttö on maksu- tonta ja se helpottaa viranomaisen tiedon tallentamista. Lomake ja sen täyttöohje löytyvät Internet-osoitteesta: http://www.suomi.fi/suomifi/
suomi/asioi_verkossa/lomakkeet/ym_ym027/index.html (Määräykset 8.2. ja 8.3.)
Keskeisimmät lainkohdat
Jätelain 6 §:n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä pa- rasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hy- vää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa käsi- tellä hallitsemattomasti.
Ympäristönsuojelulain 7 §:n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pi- laamiskielto).
Valvonta- ja lupaviranomainen voi jätelain 51 §:n mukaan antaa yksit- täistapauksissa määräyksiä ja ohjeita siitä, miten selvilläolo- ja kirjanpi- tovelvollisuus on täytettävä.
Sovelletut oikeusohjeet
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 8, 53, 54, 75, 78, 96, 97 § Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 §
Jätelaki (1072/1993) 6, 9, 51, 77 § Jäteasetus (1390/1993) 3a, 7, 10 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustar- peen arvioinnista (214/2007)
Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajättei- den luettelosta (1129/2001)
Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996)
Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2011 (1394/2010)
Käsittelymaksun määräytyminen
Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen (1394/2010) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimis- tojen maksullisista suoritteista ja sen liitteenä olevaan maksutauluk- koon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 48 € kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 20 tuntia.
Päätöksestä tiedottaminen Päätös
Mesta Oy
Seppo Kuoppala Vespertie 9
Tiedoksi
Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus (sähköisenä)
Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä pää- töksestä kuuluttamalla Espoon kaupungin ilmoitustaululla ympäristön- suojelulain 54 §:n mukaisesti.
Tietojärjestelmään merkitseminen
Kiinteistö on merkitty/merkitään valtakunnalliseen Maaperän tilan tieto- järjestelmään.
Muutoksenhaku
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto- oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liit- teenä (Liite 3).
Ylitarkastaja Vesa Suominen
Ylitarkastaja Sari Penttinen
Liitteet Liite 1. Kunnostettavan alueen sijainti Liite 2. Tutkimuspisteiden sijainnit Liite 3. Valitusosoitus
