Kunnostettavan alueen kuvaus Toimintahistoria

(1)

16.08.2019 Annettu julkipanon jälkeen

UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin 0295 021 000

http://www.ely-keskus.fi/uusimaa

PL 36

00521 HELSINKI

Asia

Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen hyväksynnästä.

Ilmoituksen tekijän nimi

Neste Markkinointi Oy PL 95

00095 Neste

Kunnostettava alue

Sijainti Keravan kaupunki,

Veräjäkuja 2 Kiinteistötunnus 245-9-315-3

Omistaja Neste Markkinointi Oy

Asian vireilletulo

Kiinteistöllä on ollut jakeluasematoimintaa 1980-luvulta lähtien. Alueella sijaitseva vanha huoltoasemarakennus tullaan purkamaan ja purkutyön yhteydessä varaudutaan pilaantuneiden maiden kaivuun.

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (myöhemmin Uudenmaan ELY-keskus) 5.7.2019.

Kunnostettavan alueen kuvaus Toimintahistoria

Jakeluasematoiminta kiinteistöllä alkoi vuonna 1983. Huoltoasemaraken- nuksessa toimi kahvila ja pesuhalli. Lisäksi pesuhalli edessä on öljynero- tin. Em. rakenteet tullaan purkamaan ja poistamaan. Polttoaineen jakelu tulee jatkumaan miehittämättömänä kylmäasemana.

Polttoaineen jakeluun liittyen alueella on mittarikenttä rakennuksen kaak- kois-/etäläpuolella, säiliöalue (bensiini ja diesel) kiinteistön lounaisosassa (yhteensä neljä maanalaista polttoainesäiliötä) ja täyttöpaikka säiliöiden itäpuolella.

(2)

Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne

Kiinteistö sijaitsee Keravalla osoitteessa Veräjäkuja 2 (Liite 1.).

Kiinteistö rajautuu lännessä Alakiventiehen, pohjoisessa Sibeliuksentien/

Ahjontien kevyenliikenteen väyliin, idässä Aitapolkuun ja etelässä Verä- jäkujaan. Katujen takana kiinteistön etelä- ja itäpuolella on asuinraken- nuksia. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 40 metriä kohteesta kaak- koon. Lounais- ja länsipuolella on yritystoimintaa.

Kiinteistö on merkitty asemakaavassa huoltoasemarakennusten korttelialueeksi (LH).

Alueen maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteet

Jakeluaseman piha on noin tasolla + 38 m mpy. Piha-alue on tasainen.

Maanpinta laskee kiinteistöltä luoteeseen/pohjoiseen ollen 60 metrin etäisyydellä noin + 37 m mpy.

Kiinteistö sijaitsee maaperäkartan mukaan savikolla, pienehkön kallio- maa-alueen luoteispuolella. Maaperätutkimusten mukaan pihalla on mittarikatoksen alueella täyttömaata noin 2,5 metriä ja säiliöalueella noin 3,5 metriä. Täyttömaan alapuolinen luonnonmaa on savea, jonka pak- suus alueella vaihtelee metristä kymmeneen metriin.

Kiinteistö ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on Ollisbacka (0175313), joka sijaitsee kiinteistöstä noin kaksi kilometriä länteen.

Maaperässä esiintyvän savikerroksen päällä voi olla erillinen orsivesiker- ros. Aiemmissa tutkimuksissa todettiin orsivettä säiliöalueella noin 3,5 metrin syvyydellä. Piha-alueella ei todettu orsivettä. Mahdollisen orsiveden arvioidaan kulkeutuvan maanpinnantasojen mukaisesti pohjoiseen kohti Sibeliuksentien/Ahjontien alikulkua, josta vedet johdetaan sadevesiviemäriin tai pumpataan avo-ojiin.

Varsinaisen pohjaveden arvioidaan virtaavan savikerroksen alapuolisis- sa paremmin vettä johtavissa maakerroksissa. Pohjaveden virtaussuun- nasta ei ole tietoa. Alueen pohjavesi voi purkautua idässä Keravanjo- keen, jonka vedenpinta kohteen itä-/kaakkoispuolella on noin tasolla + 30 – + 32 m mpy.

Sade- ja sulamisveden kulkeutuvat piha-alueelta sadevesiviemäriin.

Aikaisemmat päätökset

Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 774/6.11.2000 (dnro 0100Y0229), joka koski pilaantuneen maaperän puhdistamista jakelu- asemalla tehtävien muutostöiden yhteydessä.

(3)

Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat

Purkutöiden edellyttämä kaivun suunnitelma, Neste Markkinointi Oy.

Golder Associates Oy, 2.7.2019.

Aikaisempi kunnostus

Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksessä No YS 774/6.11.2000 oli asetettu kunnostustavoitteeksi mineraaliöljylle 1 000 mg/kg, bentseenille 2,5 mg/kg, MTBE:lle 5 mg/kg ja haihtuville hiilivedyille (bensiini) 100 mg/kg.

Kiinteistöllä toteutettiin pilaantuneen maaperän kunnostus marraskuussa 2000 jakeluaseman muutostöiden yhteydessä. Kaivutöitä tehtiin entisellä mittarikentällä, erillisellä diesel-pisteellä sekä polttoainesäiliöiden yläpuo- lisessa maakerroksessa.

Mittarikentän ja polttoainesäiliöiden alueella saavutettiin asetetut kunnos-

tustavoitteet. Entisen diesel-pisteen alueelle jäi kaivuteknisistä syistä kunnostustavoitteet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia runkoviemäriputken ympärille 5–10 cm:n paksuisena kerroksena 2,5 metrin matkalle. Em. alueelta otetun jäännöspitoisuusnäytteen mineraaliöljypitoisuus oli laboratorioanalyysissä 10 000 mg/kg ja TVOC-pitoisuus 200 mg/kg. Laaditun riskinarvioinnin perusteella maaperään jääneistä haitta-ainepitoisuuksista ei aiheudu haittaa ympäristölle.

Uudenmaan ympäristökeskus hyväksyi tehdyt kunnostustoimenpiteet lausunnollaan No YS 905/27.7.2009.

Maaperätutkimukset vuonna 2017

Vuonna 2017 myymälätilasta, myymälän varastosta, keittiön varastosta ja pesuhallista otettiin kuudesta tutkimuspisteestä (P1–P6). maanäyttei- tä. Näytepisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 2.

Laboratoriossa analysoitiin kahdesta näytteestä bensiinijakeiden (C₅– C₁₀), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C₁₀–C₂₁), raskaiden öljyjakeiden (>C₂₁–C₄₀) ja BTEX-yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit) pitoisuudet. Toisesta näytteestä analysoitiin lisäksi kloorattujen liuottimien (dikloorimetaani, vinyylikloridi, dikloorietaanit, trikloorieteeni ja tetrakloorieteeni) pitoisuudet.

Näytteissä ei todettu aistinvaraisesti eikä kenttämittauksin merkkejä maa- perän pilaantumisesta. Laboratorioanalyyseissä ei todettu valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia.

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Alueen maaperä on savikkoa, mikä rajoittaa veden ja hiilivetyjen kulkeu- tumista maaperässä. Jakeluaseman piha-alue on päällystetty, mikä es- tää sadevesien imeytymistä maaperään ja hidastaa orsiveden liikkumista alueella. Kohde ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella eikä alueella ole tiedossa pohjaveden käyttöä. Kiinteistö on kaa- voitettu huoltoasemarakennusten korttelialueeksi. Pilaantuneisuuden

(4)

arvioinnissa voidaan käyttää vertailuarvoina valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisia ylempiä ohjearvoja.

Purettavaksi suunnitellun rakennuksen alueella ei ole todettu ylemmät ohjearvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, joten rakennuksen alueen maaperää ei luokitella pilaantuneeksi kiinteistön nykyisessä käytössä ei- kä alueella ole kunnostustarvetta.

Rakennuksen alueen maaperän haitta-ainepitoisuuksia ei ole määritetty tarkasti. Aiemmissa tutkimuksissa ei ole voitu selvittää maaperätutki- muksin pesuhallin edustalla olevan öljynerottimen alueen mahdollista pilaantumista sen läheisyydessä sijaitsevien viemäri-, sähkö- ja lämpö- putkilinjojen vuoksi. Lisäksi pesuhallin liuotinsäiliö on edelleen maassa eikä sen aluetta ole tutkittu. Ei ole tiedossa, onko kohteessa käytetty toiminnan alkuvuosina kloorattuja liuottimia. Näin ollen on mahdollista, että purkutöiden ja niihin liittyvien kaivujen yhteydessä todetaan aiempaa korkeampia haitta-ainepitoisuuksia.

Huoltoasemarakennuksen purkutyön jälkeen alue asfaltoidaan. Alue tulee toimimaan jakeluaseman liikennealueena. Alueelle ei ole suunnitteilla muuta toimintaa. Suora kontakti haitta-aineisiin tai niiden kulkeutuminen sisä- ja ulkoilmaan tai pölyäminen ja pintavalunta eivät ole mahdollisia kulkeutumis- ja altistumisreittejä. Maaperässä mahdollisesti esiintyvät haitta-aineet eivät aiheuta riskiä tai haittaa alueen käyttäjille. Alueen käyt- täjien altistumisen johdosta ei ole tarpeen rajoittaa maaperän haitta-ainepitoisuuksia.

Esitetty kunnostussuunnitelma

Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen

Vanhan huoltoasemarakennuksen purkuun liittyvät kaivutyöt tehdään purkutöiden vaatimassa laajuudessa. Ympäristötekninen valvoja ohjaa kaivutyötä.

Purkutöiden yhteydessä kaivettavat maa-ainekset käytetään ensisijai- sesti puretun rakennuksen pohjan tasaamiseen. Maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuus ylittää kynnysarvon, ei sijoiteta 0,6 metriä lähem- mäksi maanpintaa. Maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät ylemmät ohjearvot, ei käytetä täytöissä. Siltä osin, kun kaivumaita ei voi- da käyttää pohjan tasaamiseen, toimitetaan ne haitta-ainepitoisuuksi- ensa mukaisesti aisanmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan.

Työmaalla syntyvät jätteet kerätään, lajitellaan ja toimitetaan luvallisiin jätteen vastaanotto- tai kierrätyspisteisiin.

Mikäli kaivannon pohjasta purkutöiden jälkeen otettavissa pohjanäytteis- sä todetaan ylemmät ohjearvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, varaudutaan ko. alueet merkitsemään huomioverkolla, suodatinkankaalla tai vas- taavalla. Huomiorakenteen asentamisesta päätetään kaivun aikana ja

(5)

siitä sovitaan ympäristöviranomaisen kanssa ennen asennustyön aloittamista. Ympäristötekninen valvoja on paikalla asennettaessa huomio- rakennetta. Valvoja ottaa myös eri työvaiheista valokuvia. Huomioraken- teet kuvataan loppuraportissa ja merkitään raporttiin liitettävään asema- piirrokseen.

Maaperän kaivutyö on päättynyt, kun työ on tehty päätöksen mukaisesti ja tarvittaessa kaivutöiden lopettamisesta tai muista mahdollisista jatko- toimista on sovittu Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. Mikäli kohtee- seen jää ylemmät ohjearvot ylittäviä maa-aineksia, tarkistetaan niiden ai- heuttamia riskejä ympäristölle ja terveydelle purkutöistä laadittavassa toi- menpideraportissa.

Purku- ja tasaustöiden jälkeen alue asfaltoidaan jakeluaseman piha-alueeksi.

Työn aikainen näytteenotto

Kaivetuista maa-aineksista otetuista näytteistä tehdään aistinvaraiset ha- vainnot ja niiden sisältämien haitta-aineiden pitoisuuksia seurataan PID- mittarilla ja/tai PetroFlag-kenttätestein. Kenttämittausten tuloksista vähin- tään 10 % varmistetaan laboratoriossa. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa hiilivetyjakeiden C₁₀–C₄₀, bensiinijakeiden C₅–C₁₀, BTEX-yhdisteiden ja oksygenaattien (MTBE ja TAME) pitoisuudet. Lisäksi tarkaste- taan mahdollisten kloorattujen pesukemikaalien esiintymistä, mikäli niitä on voitu käyttää kohteessa. Lisäksi tehdään tarpeen mukaan vastaanot- topaikkojen edellyttämät analyysit.

Kaivun aikana havainnoidaan aistinvaraisesti mahdollisten jätejakeiden esiintymistä kaivettavassa maa-aineksessa.

Kaivun päätyttyä otetaan kaivannon seinämistä ja pohjasta jäännöspitoi- suusnäytteet kokoomanäytteitä (5–10 osanäytettä). Jäännöspitoisuus- näytteitä otetaan vähintään yksi jokaista 100–200 m²:n pinta-alaa kohti, kuitenkin niin, että jokaisesta kaivannosta otetaan vähintään kaksi jään- nöspitoisuusnäytettä. Seinämänäytteet otetaan huomioiden maaperän kerrosrakenne. Muutaman neliömetrin kaivannoista otetaan tarpeen mukaan vain yksi jäännöspitoisuusnäyte pohjasta ja seinämästä.

Jäännöspitoisuusnäytteistä mitataan haihtuvien yhdisteiden esiintymistä PID-mittarilla ja öljyhiilivetyjen pitoisuuksia PetroFlag-kenttätestein.

Jäännöspitoisuusnäytteitä analysoidaan laboratoriossa edustava määrä, jonka perusteella yhdessä kenttätestien tulosten kanssa voidaan luotettavasti arvioida kaivannon jäännöspitoisuudet. Kenttämittausten perusteella laboratorioanalyyseihin toimitetaan vähintään kaksi näytettä kai- vantoa kohti. Pienistä kaivannoista (muutama neliömetri) toimitetaan la- boratorioon ainoastaan yksi näyte.

Näytteistä analysoidaan laboratoriossa hiilivetyjakeiden C₁₀–C₄₀, bensiinijakeiden C₅–C₁₀, BTEX-yhdisteiden ja oksygenaattien (MTBE ja TAME)

(6)

pitoisuudet sekä mahdollisten kloorattujen liuottimien pitoisuudet, mikäli niitä on voitu käyttää kohteessa.

Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Kaivutöistä mahdollisesti aiheutuvia terveys- ja ympäristöhaittoja voivat olla melu, pöly, haju, liikenne, työntekijöiden ja/tai ulkopuolisten altistu- minen haitta-aineille, haitta-ainepitoisten maa-ainesten leviäminen työ- alueen ulkopuolelle ja/tai haitta-aineiden liukeneminen kaivantojen ve- teen.

Ennen purku- ja kaivutöitä työmaa-alue aidataan ulkopuolisilta. Tarpeen mukaan tiellä liikkujia varoitetaan työmaasta liikennemerkein. Alue mer- kitään pilaantuneen maan kunnostustyöstä kertovin kyltein, mikäli maa- perää joudutaan kunnostamaan.

Kaivutyön aikana noudatetaan yleisiä työturvallisuusohjeita. Tarvittaessa työntekijät suojautuvat haitta-aineilta asianmukaisesti.

Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin

Odottamattomista tilanteista (esim. haitta-aineet, joita ei ole suunnitelmis- sa huomioitu) ympäristötekninen valvoja informoi tilaajaa ja ympäristövi- ranomaisia. Em. tahojen kanssa päätetään mahdollisesti poikkeusti- lanteissa tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Jos kaivutyön aikana havaitaan haitta-aineiden levinneen naapurikiinteistön puolelle, ilmoitetaan asiasta tilaajalle, naapurikiinteistön maanomistajalle sekä ympäristöviranomai- sille.

Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi

Työn aloittamisajankohta sekä kaivutyön ympäristöteknisen valvojan nimi ja yhteystiedot ilmoitetaan Uudenmaan ELY-keskukselle sekä Keski- Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Ympäristötekninen valvoja pitää kaivutyöstä päiväkirjaa, johon merkitään vähintään tiedot alueelta poistetuista maista (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta), tiedot otetuista näytteistä (näytetiedot, ajankohta, mittaustulokset), näytepisteiden paikat, maaperään mahdollisesti jäävien haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maiden arvioitu määrä, sijainti ja pitoisuudet, kynnysarvot ylittävien täyttömaiden ja jäännöspitoi- suuksien sijainnit sekä erityishavainnot ja poikkeamat suunnitelmista.

Kaivutyöstä laaditaan raportti kolme kuukauden kuluessa kaivutyön päät- tymisestä. Loppuraportissa esitetään vähintään työn aikainen näytteen- otto ja näytteiden analysointi, kaivutyön toteutus, tiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, jäännöspitoisuustiedot, arvioidaan mahdollisesti kaivuissa todettujen ja alueelle jääneiden haitta-aineiden riskejä ja mahdollisia jatkotoimenpiteitä, piirustus näytteenottopaikkojen sijain- neista ja tarvittaessa kopiot siirtoasiakirjoista.

(7)

Viranomaisen ratkaisu

Uudenmaan ELY-keskus on tarkastanut Neste Markkinointi Oy:n ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan puhdistamista Keravalla osoitteessa Veräjäkuja 2 sijaitsevalla kiinteistöllä, jonka kiinteistötunnus on 245-9-315-3, ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin:

Kunnostustavoitteet

1.1. Kiinteistöltä purettavan entisen huoltoasemarakennuksen kaivualu- eelta on poistettava vähintään 0,6 metrin syvyydeltä maanpinnasta maa-ainekset, joiden bensiinijakeiden (C₅–C₁₀) ja/tai öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C₁₀–C₂₁) ja/tai raskaiden öljyjakeiden (>C₂₁–C₄₀) ja/

tai BTEX-yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksy- leenit) pitoisuudet ja/tai MTBE:n ja TAME:n summapitoisuus ylittä- vät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvotasot.

Kaivettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on käsiteltävä määrä- yksissä 5.1. ja 5.2. edellytetyn mukaisesti.

1.2. Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mu- kaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuk- sina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maa- perän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-ai- neiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo esim. purku- töiden vuoksi, ei arviointia tarvitse tehdä.

Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan ELY-keskuk- selle ja tiedoksi Keravan kaupungin ympäristönsuojeluviranomai- selle.

1.3. Mikäli maaperään jää kaivutöiden jälkeen valtioneuvoston asetuk- sen 214/2007 mukaiset ylemmän ohjearvot ylittäviä haitta-ainepitoi- suuksia, on niiden aiheuttamat ympäristö ja terveysriskit sekä mah- dollinen jatkotoimenpidetarve arvioitava määräyksen 8.3. mukaises- sa loppuraportissa.

1.4. Jos pilaantuneisuuden todetaan jatkuvan naapurikiinteistölle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ELY-keskukselle, Kera- van kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alueen maanomistajalle jatkotoimenpiteiden sopimiseksi.

Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset

2.1. Purkutöiden yhteydessä on tehtävä maaperän lisätutkimuksia vä- hintään pesuhallin öljynerottimen ja liuotinsäiliön alueilla. Em. alu- eilta on otettava edustavia näytteitä maaperän mahdollisen pilaan- tumisen selvittämiseksi.

(8)

Jos tutkimuksissa käytetään soveltuvaa kenttämittauslaitetta, on 20 % näytteistä, kuitenkin vähintään kaksi näytettä jokaiselta tut- kimusalueelta, toimitettava laboratorioanalyysiin. Laboratorionäyt- teistä on analysoitava vähintään bensiinijakeiden (C₅–C₁₀), öljyhii- livetyjen keskitisleiden (>C₁₀–C₂₁), raskaiden öljyjakeiden (>C₂₁–C₄₀) ja BTEX-yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksylee- nit) pitoisuudet sekä MTBE:n ja TAME:n summapitoisuus. Liuotin- säiliön alueelta on lisäksi analysoitava vähintään yhdestä näyttees- tä dikloorimetaanin, vinyylikloridin, dikloorieteenien, trikloorietee- nin ja tetrakloorieteenin pitoisuudet.

2.2. Kaivutöiden aikana on otettava näytteitä kaivettavasta maa-ainek- sesta sen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty.

Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on ana- lysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuk- sissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.

2.3. Purkutyöhön liittyvien kaivutöiden jälkeen, on kaivantojen seinä- mistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenotto- tiheys on valittava siten, että kaivannon seinämien ja pohjien haitta- aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvi- tetyksi. Jokaiselta kaivualueelta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään bensiinijakeiden (C₅–C₁₀), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C₁₀–C₂₁), raskaiden öljyjakeiden (>C₂₁–C₄₀) ja BTEX-yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit) pitoisuudet sekä MTBE:n ja TAME:n summapitoisuus sekä kyseisellä kaivualueella mahdollisesti todettujen muiden haitta-aineiden pitoisuudet.

Alueen yleinen hoito ja järjestys

3.1. Kaivualue on aidattava ja varustettava tarvittaessa haitta-aineita si- sältävän maa-aineksen kaivusta kertovin kyltein.

Haitta-ainepitoisen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostuk- seen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että haitta-ainepitoista maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivutyön ai- kana on huolehdittava, ettei haitta-aineita sisältävistä maa-ainek- sista aiheudu haittaa tai vaaraa kaivualueella tai sen lähistöllä oles- keleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä.

3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana.

(9)

Haitta-aineita sisältävien maa-ainesten kuljettaminen

4. Haitta-aineita yli valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot sisältävät maa-ainekset on peitettävä kulje- tuksen ajaksi. Kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on olta- va mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava jätteen vastaanot- tajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten käsittely

5.1. Kiinteistöltä poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältä- vät maa-ainekset on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti en- sisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kysei- sen jätteen käsittely.

5.2. Purkutöiden yhteydessä kaivettuja maa-aineksia, joiden haitta-aine- pitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyjen kynnysarvojen ja ylempien ohjearvojen välillä, voidaan hyödyntää kaivantojen täytöissä sellaisilla alueilla, joilla kaivantojen seinämien ja pohjien haitta-ainepitoisuudet ovat samalla tasolla tai korkeampia kuin hyötykäytettävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet. Hyöty- käytössä on huomioitava määräyksissä 1.1. ja 1.2. asetetut ehdot.

Hyötykäytetyistä maa-aineksista ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle kiinteistön tulevassa käytössä.

Hyötykäytettyjen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspai- kat on dokumentoitava. Selvitys maa-ainesten hyötykäytöstä on liitettävä määräyksessä 8.3. edellytettyyn loppuraporttiin.

Erottava rakenne

6. Mikäli kaivualueiden reunoille tai pohjiin jää valtioneuvoston ase- tuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvot ylittävää maa-ainesta, on ko. maa-ainekset erotettava täyttömaa-aineksista tarkoitukseen soveltuvalla maarakentamisessa yleisesti käytettävästä materiaalis- ta poikkeavalla huomiorakenteella.

Tiedot toteutetuista erottavista rakenteista on esitettävä määräyk- sessä 8.3. edellytetyssä loppuraportissa kartta- ja poikkileikkaus- kuvineen.

Pilaantuneen veden käsittely

7. Kaivantoihin, joiden alueella on todettu maaperässä haitta-ainepi- toisuuksia, mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperä- tutkimuksissa todetut haitta-aineet.

(10)

Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla.

Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä.

Veden käsittelyssä talteenotettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toi- mitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hy- väksytty kyseisen jätteen käsittely. Vaarallisen jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle.

Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi

8.1. Kaivutyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määrä- yksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä työn aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ELY-keskukselle ja Keravan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös työn lo- pettamisajankohta.

8.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsit- telypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista.

8.3. Kaivutyöstä on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kaivutyön to- teuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kaivu- syvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, haitta-ainepitois- ten maa-ainesten hyödyntäminen alueella, analyysitulokset maa- perän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaik- kojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä, selvitys mahdollis- ten erottavien rakenteiden toteuttamisesta sekä yhteenveto mah- dollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto pilaantuneiden maa-ainesten siirtoasiakirjoista.

Raportti on toimitettava Uudenmaan ELY-keskukselle ja Keravan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta.

Päätöksen perustelut

Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhtey-

(11)

dessä maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toi- mitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus), jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Valtion valvontaviranomainen tarkas- taa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset alueen puhdistamisesta, puhdistamisen ta- voitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä ja tarkkailusta.

Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille

Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylem- mät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, va- rasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylit- tää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alem- man ohjearvon.

Jakeluasematoiminnan seurauksena maaperään voi päästä öljy- ja ben- siinihiilivetyjä sekä helposti haihtuvia yhdisteitä. Lisäksi pesuhallissa on saatettu käyttää kloorattuja liuottimia sisältäviä pesuaineita, joita on voi- nut päästä maaperään. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty em. haitta-aineille kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylem- mät ohjearvot seuraavasti:

(12)

Haitta-aine Kynnysarvo mg/kg

Alempi ohjearvo

mg/kg

Ylempi ohjearvo

mg/kg Kevyet öljyjakeet (>C10–C21) 300 1 000 Raskaat öljyjakeet (>C21–C40) 600 2 000 Öljyjakeet (>C10–C40) 300

Bensiinijakeet (>C₅–C₁₀) 100 500

Bentseeni 0,02 0,2 1

Tolueeni 5 25

Etyylibentseeni 10 50

Ksyleenit 10 50

TEX-yhdisteet 1

MTBE+TAME 0,1 5 50

Dikloorimetaani 0,01 1 5

Vinyylikloridi 0,01 0,01 0,01

Dikloorieteenit 0,01 0,05 0,2

Trikloorieteeni 0,01 1 5

Tetrakloorieteeni 0,01 0,5 2

Vanhan huoltoasemarakennuksen alueella ei ole todettu maaperässä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, mutta kaikkia riskialueita ei ole pystytty tutkimaan kattavasti käytössä olevien rakenteiden vuoksi. Alueelle laaditussa valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa todetaan, ettei alueella ole riskiperusteista kunnostustarvetta. Alueelta poistetaan mahdolliset haitta-aineita sisältävät maa-ainekset purkutöiden vaatimassa laajuudessa. Kunnostussuunnitelmassa on esitetty, että kaivettuja maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, hyötykäytetään kaivantojen täytöissä, mutta niitä ei kuitenkaan sijoiteta lähemmäksi kuin 0,6 metriä maanpinnasta. (Määräys 1.1.)

Mikäli alueella todetaan kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden ylittä- vinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve edellytetty arvioitavaksi näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan ELY-keskus hyväksyy arvioinnin. Arvi- ointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapa- uksessa poistetaan alueelta jo esim. purkutöiden vuoksi tai muusta syystä. (Määräys 1.2.)

Mikäli maaperään jää kaivutöiden jälkeen ylemmät ohjearvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, on niiden aiheuttamat terveys- ja ympäristöriskit edellytetty arvioitaviksi. Laaditussa riskinarvioinnissa käytettiin vertailu- arvona ylempiä haitta-ainepitoisuuksia ja kaivusuunnitelmassa esitettiin tarkempaa riskinarviointia, mikäli ylemmät ohjearvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia jää kiinteistölle kaivutyön jälkeen. lisäksi on edellytetty ar-

(13)

vioitavaksi mahdollinen jatkotoimenpidetarve esim. kunnostuksen jatka- minen muilla menetelmillä, tarkkailu, jne. (Määräys 1.3.)

Pilaantuneen alueen jatkumisesta naapurikiinteistöille on edellytetty il- moitettavaksi, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. (Mää- räys 1.4.)

Päätöksessä on edellytetty purkutöiden yhteydessä tehtäväksi maaperän lisätutkimuksia, jotta kaikki mahdollisesti pilaantuneet alueet tulevat luotettavasti selvitetyiksi, niiden mahdollisesti aiheuttamat ympäristö- ja terveysriskit arvioiduiksi ja pilaantuneet alueet kunnostetuiksi. (Määräys 2.1.)

Kaivutyön aikaisella näytteenotolla selvitetään kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet. Maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutetta- vaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa- aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella eri käsit- telypaikkoihin toimitettavat maa-ainekset. (Määräys 2.2.)

Jäännöspitoisuusnäytteenotolla varmistetaan kaivutyön jälkeen maape- rään mahdollisesti jäävien haitta-aineiden pitoisuudet. (Määräys 2.3.) Kaivualueet on edellytetty aidattavaksi sekä tarvittaessa merkittäväksi kylteillä, jotta haitta-ainepitoisten maiden kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta este- tään asiattomien pääsy työmaa-alueelle. Poistettavat, haitta-aineita yli alempien ohjearvojen sisältävät maakuormat on edellytetty peitettäviksi ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi eril- lään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa- aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

(Määräykset 3.1., 3.2. ja 4.)

Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaan jätteen haltijan on laadittava siirtoasiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on annettava jätteen vastaanottajalle. Siir- toasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 4.) Jätelain (646/2011) 29 §:n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. (Määrä- ys 4.)

Jätelain (646/2011) 8 § edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mah- dollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajär- jestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudellee- n-käyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. (Määräykset 5.1. ja 5.2.)

Kiinteistöltä poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä kyseisiä maa-aineksia. Kaatopai- kalle toimitettavien pilaantuneiden maa-ainesten kaatopaikkakelpoisuus

(14)

arvioidaan kaatopaikoista annetun asetuksen 331/2013 mukaisesti.

(Määräys 5.1.)

Päätöksessä on hyväksytty purkutöiden yhteydessä kaivettujen maa-ainesten, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat kynnysarvojen ja ylempien ohjearvojen välillä, hyötykäyttö kaivantojen täytöissä sellaisilla alueilla, joilla kaivantojen seinämien tai pohjien haitta-ainepitoisuudet ovat kor- keintaan hyötykäytettävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien tasolla. Hyötykäytön yhteydessä tulee huomioida määräyksien 1.1. ja 1.2.

ehdot. Hyötykäytettävistä maa-aineksista ei saa aiheutua ympäristö- tai terveyshaittaa tai -vaaraa. Päätöksessä on edellytetty täytöissä hyöty- käytettävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien ja sijoituskohteiden dokumentointia, jotta maa-ainekset voidaan huomioida asianmukaisesti myöhempien kaivutöiden yhteydessä. (Määräys 5.2.)

Mikäli kaivantojen reunoille ja/tai pohjiin jää maa-ainesta, jonka haitta- ainepitoisuudet ylittävät ylemmät ohjearvotasot, on maa-ainekset edellytetty erotettaviksi täyttömaa-aineksista soveltuvalla maarakentamisesta yleisesti käytettävästä materiaalista poikkeavalla huomiorakenteella.

Erottamisella varmistetaan, että korkeimmat haitta-ainepitoisuudet havaitaan alueella myöhemmin tehtävien kaivutöiden yhteydessä ja että em.

maa-ainekset ja muut maa-ainekset eivät sekoitu keskenään. Haitta-ai- nepitoisuuksiltaan ylemmät ohjearvot ylittävät maa-ainekset on edellytetty erotettaviksi, koska valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaan maaperää pidetään yleensä pilaantuneena jakeluaseman alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon. (Määräys 6.)

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 7.)

Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomais- valvonnan kannalta. (Määräys 8.1.)

Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen virano- maisvalvonnan kannalta. (Määräykset 8.2. ja 8.3.)

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 16, 17, 84, 85, 133, 136, 190, 191 § Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §

Jätelaki (646/2011) 6, 8, 13, 15, 29, 121, 122 §

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 11, 24 §

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

(15)

Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018)

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Tämän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 825 €.

Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2018 (1066/2017) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 € kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 15 tuntia.

Valvonnan maksullisuus

Ympäristönsuojelulain 205 §:n mukaan ELY-keskus voi periä maksun valvontatoimista, jotka ovat tarpeen 136 §:n 2 momentissa tarkoitetun päätöksen noudattamisen varmistamiseksi. Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon.

Päätöksestä tiedottaminen Päätös

Neste Markkinointi Oy Pirjo Haasto (sähköisesti)

Tiedoksi

Golder Associates Oy, Pekka Lindroos/Mari Siiskonen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

Keravan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen (sähköisesti)

Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä pää- töksestä kuuluttamalla Keravan kaupungin ilmoitustaululla ympäristön- suojelulain (527/2014) 85 §:n mukaisesti.

Tietojärjestelmään merkitseminen

Alueen maaperää koskevat tiedot merkitään/päivitetään valtakunnalli- seen Maaperän tilan tietojärjestelmään.

(16)

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä 3.

Hyväksyntä

Tämä päätös on hyväksytty sähköisesti. Päätöksen on esitellyt ylitarkastaja Hanna Valkeapää ja ratkaissut ylitarkastaja Elina Kerko.

Liitteet Liite 1. Kunnostettavan alueen sijainti Liite 2. Vuoden 2017 näytepisteiden sijainnit Liite 3. Valitusosoitus

(17)

Ratkaisija Kerko Elina 16.08.2019 09:29 Esittelijä Valkeapää Hanna 16.08.2019 08:43

(18)

METRIÄ

ASIAKAS PROJEKTI

KONSULTTI VVVV-KK-PP SISÄLTÖ

LAATINUT SUUNNITELLUT TARKASTANUT HYVÄKSYNYT

PROJEKTI NRO DOK.NRO Rev. PIIR.NRO

JOSMITTAEITÄSMÄÄ,ARKINKOKOAONMUUTETTU.ALKUPERÄINEN:ISOA4025mm

1

1:6000

0 150 300

NESTE MARKKINOINTI OY NESTE KERAVA VERÄJÄKUJA

VERÄJÄKUJA 2

PURKU- JA KAIVUSUUNNITELMA

19118908

2019-03-26 NMI NMI NMI PLI

SIJAINTIKARTTA

MERKINNÄT KOHDE

(19)

P1 1,9 m

3,70 m P2

1,40 m 0,50 m

P3

1,50 m

P4

1,60 m

P5

0,8 m

2,50 m

Liuotinsäiliö ja ilmaputki sij. likimain

Neste Markkinointi Oy

Neste Kerava Veräjäkuja

Rakennuksen purku

Maanäytepisteiden sijainnit

Liite 1 Asemapiirustus

(20)

Valitusviranomainen

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella.

Valitusaika

Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä.

Valituksen sisältö

Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa

- päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan.

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava.

Valituksen liitteet

Valituskirjelmään on liitettävä

- ELY-keskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle

- asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille

Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana.

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 260 €. Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204

65101 Vaasa

Puhelin 029 56 42611 Telekopio 029 56 42760

Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi

Kirjaamo on auki maanantaista perjantaihin kello 8.00 - 16.15