Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite

ja

PÄÄTÖS UUDELY/6713/2015

22.10.2015 Annettu julkipanon jälkeen

Asia

Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014)136 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta.

Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite

Espoon kaupunki Tekninen keskus PL 41

02070 Espoon kaupunki

Kunnostettavan alueen sijainti

Tuleva Vermontien katualue, Vermo, Espoo Lähin katuosoite on Tarvonsalmenkatu 2 Kiinteistötunnus: 49-452-1-546

Kiinteistön omistaja

Espoon kaupunki

Toiminnan kuvaus

Kunnosteflavalla alueella on maastohavaintoihin ja ilmakuvHn perustuen säilytetty maa-ja kiviaineksia. Alueen kaakkoisosassa on lisäksi säilytetty siirtolavoja ja rakennusmateriaaleja (betonikaivoja ja teräspalkkeja, ym).

Alueen kaakkoiskulman läheisyydessä on nykyisin pressuhalli, jossa on varastoitu mm. hiekoitussepeliä. Alueelle tullaan rakentamaan Vermon- tie.

Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)136 §

Asian vireilletulo

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukainen ilmoitus pilaantu neen maaperän puhdistamisesta saapui Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle 13.10.2015.

Maksu 825€

UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRIsTÖKEsKus Kutsunumero 0295 021 000 Opastinsilta 12 65 krs. PL 36

www.ely-keskus.fl/uusimaa 00520 Helsinki 00521 Helsinki

Kaavoitustilanne, ympäristö ja lähimmät häiriintyvät kohteet

Kunnostettava alue sijaitsee Espoon Leppävaarassa Vermon alueella.

Lähin katuosoite on Tarvonsalmenkatu 2. Alueen sijainti on esitetty IUt teessä 1.

Alueella on ehdotusvaiheessa oleva asemakaava (Vermontie, 116900).

Kaavaehdotuksessa kadun länsipuolelle on esitetty asuinrakentamista ja itäpuolelle hevosurheilukeskuksen korttelialue.

Vermon ravirata sijaitsee lähimmillään noin 400 metrin etäisyydellä kun nostusalueen koillispuolella. Muualla kunnostettavaa aluetta ympäröivät metsäiset ja/tai rakentamattomat maa-alueet.

Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 500 metrin päässä kunnos tuskohteesta.

Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat

Vermontie plv 200 ^- 400, Riskinarvio ja kunnostussuunnitelma, Ramboll Finland Oy’ päivätty 12.10.2015.

Alueen maaperä-, pinta-ja pohjavesiolosuhteet

Maaperän pilaantuneisuustutkimusten yhteydessä kaivetuista koekuo pista tehtyjen aistinvaraisten havaintojen perusteella alueen maaperä koostuu hiekkaisesta ja soraisesta täyttömaasta, jonka alla tavattHn suu ressa osassa koekuopista homogeeninen, luonnontilaiseksi arvioitu savi (syvyydellä 0,5 ^-2,5 m). Yhdessä koekuopassa ei tavoitettu luonnontilai sen saven pintaa ja yhdessä kuopassa kaivu lopetettiin louhetäyttöön.

Pohjatutkimusten perusteella tiealueella on noin 10 metriä paksu saviker ros, jonka alla on tiivis moreeni ja kallio.

Alue on entistä merenpohjaa ja alueen luonnontilainen maaperä on pää osin savea.

Kunnostettava alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohja vesialue (Kaivoksela, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, tun nus 0109202A) sijaitsee noin kuuden kilometrin etäisyydellä kunnostus alueelta koilliseen.

Tutkimuksen aikana havaittiin paikoitellen runsaasti pohjavettä (orsivesi) täyttömaakerroksen alaosassa.

Lähimmät vesistöt ovat välittömästi kunnostusalueen eteläpuolella kul keva oja, sekä Monikonpuro, joka on lähimmillään noin 200 metrin etäi syydellä kunnostusalueen koillispuolella. Monikonpuro laskee Iso Huopa lahteen noin 600 metrin päässä kunnostusalueesta.

UUDELY/6713/2015 3/18

Kiinteistöllä tehdyt maaperätutkimukset

Kiinteistöllä tehtiin maaperätutkimuksia 13.- 14.5.2014 ja 29. ^- 30.10.2014. Kaksi tutkimuspistettä sijoittui naapurikhnteistölle (RN:o 49- 452-1-565). Tutkimusalueelle tehtiin 22 kpl kaira-/koekuoppanäytepis tettä (RF4B ^- RF25). Lisäksi otettiin neljä näytettä maa-aineskasoista (RF1 ^- RF4). Näytteitä otettiin yhteensä noin 70 kpl. Näytepisteiden si jainnit on esitetty liitteessä 2.

Kenttämittarilla tutkittiin 32 näytteestä kupari-, lyijy- ja sinkkipitoisuudet.

Laboratoriossa analysoitNn 23 näytteestä metallien ja puolimetallien (Sb, As, Hg, Cd, Co, Cr, Cu, Pb, Ni, Znja V) pitoisuudet, 16 näytteestä öljyhN livetyjen C10 ^- C21 ja C21 ^- C40 pitoisuudet, seitsemästä näytteestä PAH yhdisteiden pitoisuudet, kahdesta näytteestä bensiinihiilivetyjen C5 ^- Cio, BTEX-yhdisteiden, MTBE:n, TAME:n ja kloorattujen alifaattisten hiilivety jen pitoisuudet sekä yhdestä näytteestä PCB-pitoisuus.

Tulevalla katualueeVa on tutkimusten perusteella kaksi eri aluetta, joilla todettiin kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Lisäksi monin paikoin todet tiin maaperässä jätejakeita esim. thliä, betonia, harjaterästä, puuta ja as faltin kappaleita.

Pohjoisempana tutkimuspisteiden RF5, RF14 ja RF17 alueella todettiin orgaanisia haitta-aineita sekä kromia ja kuparia noin syvyydeltä 1 -2 met riä. Öljyhhlivetyjen keskitisleiden (Cia ^- C21) pitoisuudet kyseisissä pis teissä vaihtelivat välillä 3 400 ^- 7 300 mg/kg, raskaiden jakeiden (C21 ^- C40) pitoisuudet välillä 1 700 -2 800 mgfkg ja kromipitoisuudet välillä 260-810 mg/kg.

Lisäksi pisteessä RF14 todettiin alemman ohjearvon ylittävät pitoisuudet tolueenia (11 mglkg), ksyleenejä (24 mglkg) sekä öljyhfllivetyjen bensii nijakeita (440 mglkg) ja pisteessä RF17 naftaleenia (8,3 mg/kg). Pis teessä RF1 4 todettiin myös ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus kupada (690 mg/kg).

Alueella todettiin paikoin valkoista sakkaa, minkä lisäksi koekuoppiin suo tautuvan veden pinnalla oli osin paksu valkoinen vaahtokerros.

Etelämpänä sijaitsevien pisteiden RF4B, RF16ja RFI9 alueella todettiin sinkkiä pintamaassa. Sinkkipitoisuudet pisteissä vaihtelivat välillä 290 ^- 510 mg/kg. Eteläisemmän alueen täyttä oli selvästi erilaista kuin pohjoi sempana.

Pohjoisemman, aIemmat ohjearvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisäl tävän alueen laajuus on noin 700 m2 ja haitta-ainepitoisen maan koko naismäärä noin 700 m3. Eteläisemmän alueen laajuutta länteen päin ei ole tarkkaan määritetty. AIemmat ohjearvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuk sia sisältävän alueen laajuus on vähintään 350 m2 ja sinkkiä sisältävän maan kokonaismäärä vähintään 350 m3.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Alueiden, joilla on todettu aiemmat ohjearvot yrttäviä haitta-ainepitoi suuksia, päälle rakennetaan katu, joka perustetaan paalulaataNe. Haitta aineille altistuminen sisä- tai ulkoilman tai ihokosketuksen kautta ei ole tulevaisuudessa mahdollista. Alueen vettä ei myöskään käytetä talous vetenä, joten terveysriskiä maaperän haitta-aineista ei aiheudu. Osin ka dun alle ja viereen tulee vesijohto sekä jätevesi- ja maakaasuputket, jotka kaikki sijoittuvat haitta-ainepitoisten maakerrosten yläpuolelle.

Ainoa riski, joka kohonneista haitta-ainepitoisuuksista voi aiheutua, on haitta-aineiden kulkeutuminen haitallisina pitoisuuksina maaperästä lä heisUn pintavesHn. Monikonpuro sijaitsee lähimmillään noin 200 metrin etäisyydellä orgaanisia haitta-aineita sisältävästä alueesta. Veden vir taussuunta on kaakkoon, kohti Iso Huopalahtea, joka sijaitsee noin 630 metrin etäisyydellä.

Metallien kulkeutuminen savisessa maaperässä arvioidaan niin heikoksi, että laskennallisesti on tarkasteltu vain orgaanisia haitta-aineita. Lasken nan perusteella haitta-ainepitoisesta maaperästä rakennettavan katualu een läheisiin pintavesistöihin mahdollisesti aiheutuvat haitta-ainepitoi suudet ovat pieniä, eikä niistä arvioida aiheutuvan terveys- tai ympäristö riskejä. ÖyhHlivedyille ei ole asetettu vertailuarvoja pintavesissä, mutta pienetkin pintaveshn kulkeutuvat öijyhNlivetypitoisuudet olisivat havaitta vissa aistinvaraisesti ennen kuin niistä aiheutuu haittaa ympäristölle. Ris kinarvioinnin perusteella alueella ei ole maaperän puhdistamistarvetta.

Maaperässä todetut jätejakeet ovat pääasiassa kHnteää rakennusjätettä, josta ei arvioida aiheutuvan kulkeutumis- tai terveysriskejä. Pintamaat korvataan rakentamisen yhteydessä rakenteilla ja pilaantumattomilla maa-aineksilla, joten jätejakeista ei tulevaisuudessa aiheudu myöskään loukkaantumisriskiä.

Esitetty kunnostussuunnitelma

Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen

Kunnostettava alue on tulevaisuudessa katualuetta, sekä kadun viereistä luiska-aluetta. Pilaantuneen alueen päälle rakennetaan suurelta osin paalulaatta sekä asfalttikerros. Riskinarvioinnin mukaan alueella ei ole riskiperusteista kunnostustarvetta. Pilaantuneet maat poistetaan alueelta rakentamisen vaatimassa laajuudessa.

Kadun alueelle tulevaa paalulaattaa ei ole vielä suunniteltu, mutta sen perustustaso on lähellä nykyistä maanpintaa. Pohjoisemmalla haitta-ai nepitoisella alueella ei käytössä olevien lähtötietojen perusteella ole tar vetta haitta-ainepitoisten maiden kaivulle.

Eteläisemmän haitta-ainepitoisen alueen kohdalle rakennetaan jätevesi ja maakaasuputket, joiden kohdalta maaperään tehdään pilaristabilointi.

UUDELY/6713/2015 5/18

Rakentamisen vuoksi kaivua tehdään alueella noin kahden metrin syvyy teen nykyisestä maanpinnasta. Kaivettavan pilaantuneen linjan leveys on arviolta 10 metriä ja pituus 20 metriä, jolloin putkilinjalta kaivettava sink kipitoisen maan määrä on noin 200 m3.

Kadun rakentamisen jälkeen maaperään jää noin 700 m3 maa-aineksia, joissa on todettu äljyhiilivety- ja kromipitoisuuksia sekä osin myös tolu eeni-, ksyleeni- ja naftaleenipitoisuuksia. Lisäksi eteläisemmälle alueelle, asennettavan putkilinjan reunoille, jää arviolta 150- 250 m3 maa-ainek sia, joissa on todettu sinkkipitoisuuksia.

Mikäli kunnostettavalle alueelle tai sen ulkopuolelle jää maa-aineksia, joi den haitta-ainepitoisuudet ylittävät aIemmat ohjearvot, erotetaan ko.

maa-ainekset puhtaasta aineksesta huomiorakenteella. Huomioraken teena käytetään kirkkaanväristä huomioverkkoa. Huomiorakennetta ei kuitenkaan asenneta paalulaattojen kohdalle.

Pilaantuneet massat kaivetaan joko suoraan autoihin pois kuljetettavaksi tai läjitetään alueelle kasoihin jatkotutkimuksia tai mahdollista esikäsitte lyä varten. Tarvittaessa kaivun aikana suurimmat kivet ja jätejakeet ero tellaan kaivinkoneen kauhalla.

Työmaalle nimetään ympäristötekninen valvoja joka ohjaa kaivua sekä ottaa tarvittavat maaperä- ja vesinäytteet massojen laadun ja kunnostuk sen lopputuloksen varmistamiseksi.

Työn aikainen näytteenotto

Kaivutyön aikana tai ennen kaivutyön aloittamista otetaan lisänäytteitä siten, että kaivettavista pilaantuneista maa-aineksista tulee otettua vähin tään yksi näyte 200 m3 kohden. Aiemmat tutkimukset huomioidaan näy temäärässä.

Ainoastaan raskasmetalleilla pilaantuneilla alueilla näytteet voidaan tut kia soveltuvilla kenttämittareilla, jolloin vähintään 10 % analyysituloksista varmistetaan laboratorioanalyysein.

Mikäli kaivunaikaisissa tutkimuksissa todetaan aiemmasta poikkeavaa pilaantuneisuutta (uusia haitta-aineita tai suurempia pitoisuuksia), tarken netaan kunnostussuunnitelmassa esitettyä riskinarviointia uusien tietojen pohjalta ja tarvittaessa kunnostusta jatketaan, kunnes terveyden ja ym päristön kannalta turvallinen pilaantuneisuustaso saavutetaan.

Kohteessa ei ole todettu riskiperusteista kunnostustarvetta, joten jään nöspitoisuusnäytteitä ei ole tarpeen ottaa.

Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely

Pilaantuneet maat lajitellaan kaivun aikana ympäristöteknisen valvojan ohjeiden mukaisesti eri jakeisNn pilaantuneisuuden ja jätteellisyyden pe rusteella. Eriasteisesti pilaantuneet massat sijoitetaan erilleen siten, että ne kyetään luotettavasti ohjaamaan asianmukaisHn ympäristöluvan omaaviin vastaanottopaikkoihin.

Jätteeksi luokiteltaville kuormille laaditaan kuormakohtaiset shrtoasiakir jat. Siirtoasiakirjoja laaditaan kaksin kappalein, joista toinen jää jätteen vastaanottajalle ja toinen palautetaan jätteen haltijalle vastaanottajan kuittauksella ja punnitustositteella varustettuna. SBrtoasiakirjoihin merki tään vähintään jätteen tuottajan tai muun jätteen haltijan, kuljettajan ja vastaanottajan nimi ja yhteystiedot (nimi, käyntiosoite, puhelinnumero, sähköpostiosoite), auton rekisterinumero, jälleen sNrron ajankohta sekä alkamis- ja päättymispaikka, jäteluettelon mukainen jätteen nimike sekä kuvaus jätelajista, jälleen määrä ja laatu (massa/tilavuus, haitta-aineet sekä niiden pitoisuudet, jätejakeet), jätteen haltijan vahvistus annellujen tietojen oikeellisuudesta ja jätteen sNrron päätyttyä jätteen vastaanottajan vahvistus jätteen vastaanotosta mukaan lukien tiedot vastaanotetun jät teen määrästä

Mikäli kohteesta joudutaan poistamaan vaarallisia jätteitä, esitetään shr toasiakirjassa lisäksi jätteen koostumus, olomuoto ja jälleen pääasialliset vaaraominaisuudet, jälleen pakkaus-ja kuljetustapa sekä suunniteltu jät teen käsittelytapa.

Siirtoasiakirjat, tai niiden jäljennökset, säilytetään vähintään kolmen vuo den ajan niiden allekirjoillamisesta ja ne esitetään viranomaiselle tämän pyynnöstä. SNrtoasiakirjojen arkistointi voidaan tehdä myös sähköisesti.

Kaivettavia maa-aineksia, joiden pitoisuudet auttavat aiemmat ohjearvot, voidaan hyödyntää alueen täytöissä, jos niiden geotekninen laatu sovel tuu kyseiseen käyttötarkoitukseen. Pilaantumattomia maita, joissa on ko honneita haitta-ainepitoisuuksia (pitoisuudet kynnysarvon ja aiemman ohjearvotason välissä) voidaan hyödyntää kohteessa, mikäli se tehdään varmasti ja suunnitelmallisesti. Hyödynnettävien kohonneita haitta-ai nepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten pitoisuustiedot ja sijainnit esite tään kunnostuksen loppuraportissa.

Pintatäytöissä (0 -0,5 m) ei käytetä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia si sältäviä maa-aineksia.

Pilaantuneen veden käsittely

Suunnitellut kaivutasot ovat pohja-/orsiveden pinnan yläpuolella, joten alueella ei tule olemaan merkittävää tarvetta kaivantojen kuivatukselle ja vesien käsillelylle.

UUDELY/671312015 7118

Mikäli pilaantuneita alueita kaivettaessa kaivantoihin kertyy vettä kunnos tusta haittaavia määriä, vedestä otetaan näytteet niiden laadun selvittä miseksi. Veden laadun perusteella vedet johdetaan tarvittaessa HSY:n sade- tai jätevesiviemärNn, tai pintaojaan. Tarvittaessa kuivatusvedet kä sitellään kNntoaineksen erotuksella sekä öljynerottimella tai aktUvihiili suodatuksella.

Vesien johtamisesta viemäriin ollaan aina yhteydessä HSY Veteen ja ve sien johtamisessa sekä tutkittavien näytteiden analyysivalikoimissa ja laatuvaatimuksissa noudatetaan HSY:n ohjeita.

Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Työmaa aidataan ja merkitään pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein.

Kunnostuksesta aiheutuu maanrakentamiselle tyypillisiä ympäristövaiku tuksia, kuten melua ja pölyämistä. Kaivun aikana massoja käsitellään tar vittaessa kastelemalla, sekä peittämällä haitta-ainepitoiset maa-aineska sat puhtailla maa-aineksilla pölyämisen ehkäisemiseksi. Tarvittaessa myös välivarastokasatja maiden kuljettamiseen käytettävien kuorma-au tojen lavat peitetään, jos niistä esimerkiksi leviää pölyä tai hajua ympä ristöön.

Kunnostusalueella työskentelevien henkilöiden suora kontakti pilaantu neeseen maahan estetään suojakäsineillä ja kunnollisilla jalkineilla. Mi käli alueella todetaan hengitysilmassa merkittäviä pitoisuuksia haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, käytetään asianmukaisia hengityssuojaimia. Suo javarusteet vaihdetaan niiden likaannuttua tai rikkoonnuttua. Poistutta essa työmaalta suojavaatteet ja jalkineet jätetään niille varattuun säily tystilaan. Työkoneiden ovet ja ikkunat pidetään kiinni kaivun aikana.

Kunnostustyön aikana tulee kiinnittää huomiota henkilökohtaiseen hygie niaan. Kädet on pestävä ennen lounas- ja kahvitaukoja. Syöminen ja juo minen kunnostusalueella on kiellettyä lukuun ottamatta sosiaalitiloja.

Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin

Voimakkaan tuulen tai rankkasateen aikana alueella ei harjoiteta sellaista toimintaa, josta voi aiheutua hallitsematonta jätteen pölyämistä, haitta- aineiden leviämistä ympäristöön tai muuta terveys- tai ympäristöriskiä.

J05 alueella todetaan aikaisemmista tutkimuksista selvästi poikkeavaa pilaantuneisuutta tai jätettä, ilmoitetaan valvoville ympäristöviranomaisille ja tarkennetaan tarvittaessa kunnostustapoja ja -tavoitteita. Tilanteesta riippuen kaivu keskeytetään tai maat siirretään välivarastokentälle tai suoraan loppusijoitukseen.

Jos maaperästä löytyy merkittäviä määriä tunnistamatonta jätejaetta, ai neksen kaivu keskeytetään. Aineksesta otetaan näytteet kvalitatiivisia la boratorioanalyysejä varten. Tarvittaessa jätteet välivarastoidaan. Laadun selvittyä selvitetään ainekselle vastaanottopaikka. Mikäli kaivaessa löy tyy tynnyreitä tai muita säiliöitä, joiden sisältöä ei tunneta, siirretään ne väliaikaisesti turvalliseen varastoon ja toimitetaan soveltuvaan jätteenkä sittelylaitokseen.

Jos kaivun yhteydessä ympäristöön leviää voimakasta hajua, keskeyte tään kaivu ja työtapoja muutetaan tarvittaessa siten, että hajupäästöt pie nenevät. Kaivua tehdään silloin kun tuulen suunta on poispäin herkistä kohteista.

Jos kaivettava maa-aines pölyää, maata kastellaan vedellä siten, että haitta-aineita ei pääse leviämään kasteluveden mukana. Mikäli maa-ai nesten kastelu ei auta ja pölyä leviää tuulen mukana myös ympäristöön, työt keskeytetään. Kaivanto peitetään pölyämistä estävällä maa-ainek sella tai peitteellä. Maata kastellaan etukäteen ja kaivua jatketaan vasta, kun tuuli on tyyntynytja maa on riittävän kosteaa. Kulkuväylien pölytessä, voidaan niitä kastella tarvittaessa myös suolaliuoksella.

Runsaat sateet voivat aiheuttaa tulvimista työmaalla. Tällöin kaivu kes keytetään, kunnes kaivu voidaan toteuttaa turvallisesti ja varmistua siitä, että haitta-aineita ei pääse leviämään tulvavesien mukana. Jätteiden vä livarastointi toteutetaan siten, että ne eivät pääse kulkeutumaan runsai den valuma- tai tulvavesien mukana.

Työmaalle varataan riittävästi imetysmateriaalia, jota voidaan käyttää va hingon torjuntaan esim. työkoneiden rikkoutumisen, onnettomuuden tai ilkivallan seurauksena aiheutuneessa öljy- tai polftoainevuodossa. Vahin goista ilmoitetaan pelastus- ja ympäristöviranomaisille ja toimitaan viran omaisten antamien ohjeiden mukaisesti.

Poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa päästöjen leviäminen ympäristöön on mahdollista, toiminnanharjoittaja ryhtyy viivytyksettä toimenpiteisiin päästöjen leviämisen estämiseksi ja ympäristövahinkojen torjumiseksi.

Lisäksi tarkastellaan poikkeukselliseen tilanteeseen johtaneet syyt ja teh dään tarvittavat toimenpiteet tilanteen toistumisen estämiseksi.

Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi

Kunnostustyön aloittamisesta tiedotetaan Espoon kaupungin ympäristö- viranomaisia ja kunnostuskohteen rajanaapureita. Tiedottaminen teh dään kirjallisesti viimeistään viikkoa ennen kunnostuksen aloittamista.

Vahingoista, onnettomuuksista ja muista häiriötilanteista, joista aiheutuu tai voi aiheutua määrältään ja laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä maaperään, pinta- tai pohjaveteen, ilmaan tai jätevesiviemärNn, ilmoitetaan välittömästi Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomai selle. Jätevesiviemäripäästöistä ilmoitetaan lisäksi HSY Vedelle.

UUDELY/6713/2015 9/18

Kunnostustyönaikaiseen kirjanpitoon merkitään vähintään kaivu- ja pin taeristystyön päivittäinen toteutus, työnaikaiset maaperä-ja vesitutkimuk set, kaivetun pilaantuneen maa- ja kiviaineksen määrä, laatu, jätenimike ja sijoituspaikat, tiedot siirtoasiakirjoista, maa- ja kiviainesten ja jätema teriaalien laadunvalvontatiedot, välivarastoitujen maa- ja kiviainesten ja jätemateriaalien määrä, kunnostusalueella hyödynnettyjen maa-ainesjät teiden, ylijäämämaa-ainesten ja muiden jätejakeiden määrä, laatu, jäte nimikeja sUoitus-/hyödyntämispaikat, kaivannoista poistetun veden mää rä (m3/d) ja laatu, esikäsitellyn (ennen viemäriin johtamista) veden määrä (m3/d), laatu ja käsittely, HSY Veden viemärNn johdetun veden määrä (m3/d), laatu ja päästä (kg/d, kg/a), kunnostuksen aikaisesta valvonnasta saadut tutkimustulokset ja yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta mer kittävistä häiriötilanteista ja onnettomuuksista (syy, kestoaika, arvio pääs töistä ilmaan, vesiin ja maaperään sekä arvio niiden ympäristövaikutuk sista ja tehdyt toimenpiteet). Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja saatavilla siten, että se on pyydettäessä esitettävissä ympäristöviranomaiselle.

Kunnostuksesta laaditaan loppuraportti, jossa esitetään vähintään koh teen tunnistustiedot, työn vastuuhenkilöt, muut kunnostushankkeeseen osallistuneet tahot, kaivutyön toteutus, poistettujen massojen määrä ja niiden haitta-ainepitoisuudet, toteutuneet kaivualueet ja -syvyydet kartta pHrustuksessa esitettynä, mahdollisten huomiorakenteiden sijaintitiedot karttapNrustuksessa esitettynä, kunnostuksen aikataulu, yhteenveto kai vunaikaisesta näytteenotosta, kuvaus työnaikaisista näytteenottomene telmistä, niiden mittausepävarmuudesta ja arvio tulosten luotettavuu desta, yhteenveto siirtoasiakirjoista, yhteenveto kunnostuksenaikaisesta kirjanpidosta, mahdolliset poikkeamat suunnitelmasta/päätöksestä, yh teenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja likaisten ve sien käsittelystä sekä tiedot ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriö- ja poikkeuksellisista tilanteista.

Raportti toimitetaan tiedoksi Espoon kaupungin ympäristänsuojeluviran omaiselle viimeistään kolmen kuukauden kuluessa kunnostuksen päätty misestä.

Yhteenveto pilaantuneen veden mahdollisesta esikäsittelystä ja viemärhn johtamisesta toimitetaan HSY Vedelle kahden kuukauden kuluessa kun

nostuksen päättymisestä.

Viranomaisen ratkaisu

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Es poon kaupungin Teknisen keskuksen ilmoituksen pilaantuneen maape rän puhdistamisesta Espoossa tulevan Vermontien katualueella kHnteis töllä RN:o 49-452-1-546, ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin:

Kunnostustavoitteet

1.1. Kiinteistöltä on poistettava kadunrakennustöiden edellyttämässä laajuudessa maa-ainekset, joiden metallien jaltai puolimetallien, PAH-yhdisteiden, bensiinijakeiden (Cs ^- Cic,), öijyhiiiivetyjen keski tisleiden (>Cio^- C21), raskaiden öijyjakeiden (>C21^- C4o), bentseenin, tolueenin, etyyiibentseenin jaltai ksyleenien pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyt aiemmat ohjearvo tasot.

Kaivettavat maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät val tioneuvoston asetuksessa 21412007 säädetyt kynnysarvotasot, on käsiteltävä määräyksissä 7.1.ja 7.2. edeliytetyn mukaisesti.

1.2. Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mu kaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuk sina muita kuin määräyksessä 1.1. mainittuja haitta-aineita tai mää räyksessä 1.1. mainittuja haitta-aineita merkittävästi aiemmissa tut kimuksissa todettua korkeampina pitoisuuksina tai laajemmilla alu eilla, on valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaista maaperän pi laantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointia täydennettävä vas taamaan muuttunutta tilannetta. Jos kyseiset maa-ainekset kuiten kin poistetaan alueelta esim. rakentamisen vuoksi, ei arviointia tar vitse tehdä.

Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan elinkeino-, lii kenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Espoon kaupungin ym päristönsuojeluviranomaiselle.

1.3. J05 naapurikiinteistöjen rajoille jää maa-ainesta, jonka haitta-ainepi toisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyt aiemmat ohjearvotasot, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uuden maan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseile, Espoon kaupun gin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alueen maanomis tajaile jatkotoimenpiteiden sopimiseksi.

Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset

2. Rakennustöiden aikana on otettava näytteitä kaivettavasta maa-ai neksesta sen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-aines ten haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty.

Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on ana lysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuk sissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.

UUDELY/6713/20I5 11/18

Alueen yleinen hoito ja järjestys

3.1. Kunnostusalue on aidattava ja varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein.

Haitta-ainepitoisen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostuk seen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että haitta-ainepitoista maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä.

3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat pilaantuneet maa-ainekset on pidettävä erillään kai vun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana.

Kaivualueiden jäännöspitoisuudet

4. Kun alueelta on poistettu haitta-ainepitoiset maa-ainekset rakenta misen edellyifämässä laajuudessa, on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on va littava siten, että kaivannon seinämien ja pohjien haifta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyksi. Jo kaiselta haitta-aineita sisältäneeltä kaivualueelta on otettava kuiten kin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutki muksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.

Eraftavaleristävä rakenne

5.1. Mikäli kaivantojen seinämiin tai pohjiin jää maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 21412007 mukaiset aiemmat ohjearvotasot, on haitta-ainepitoiset maa-ainek set erotettava ja tarvittaessa eristettävä alueelle tuotavasta puh taasta maa-aineksesta tarkoitukseen soveltuvaila materiaalilla. Uu denmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi päättää ta pauskohtaisesti ennen kaivannon täyttämistä annettavan seikkape räisen selvityksen perusteella erottamisenleristämisen tarpeetto muudesta. Erottavaaleristävää rakennetta ei ole tarpeen asentaa paalulaattojen kohdalle.

5.2. Erottavastaleristävästä rakenteesta on tehtävä suunnitelma, jossa on esitettävä käytettävä materiaali, materiaalin ominaisuudet, ker roksen rakentaminen, työn laadun varmentaminen ja rakenteen si jainti kartta-ja poikkileikkauskuvissa esitettynä.

Suunnitelma on toimitettava ennen erottavanleristävän kerroksen asentamista tarkastettavaksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ym päristökeskukselle ja tiedoksi Espoon kaupungin ympäristönsuoje luviranomaiselle.

Tiedot toteutuneista erottavistaleristävistä rakenteista on esitettävä määräyksessä 9.3. edellytetyssä ioppuraportissa kartta- ja poikki leikkauskuvineen.

Pilaantuneiden maa-ainesten kuljettaminen

6. Haitta-aineita yli valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset aiemmat ohjearvot sisältävät maa-ainekset on peitettävä kuljetuk sen ajaksi. Kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on oltava mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava jätteen vastaanottajalle.

Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekisteriin hyväksy tylle toiminnanharjoittajalle.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten käsittely

7.1. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset on luokiteltava seuraa vasti:

- kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset

- tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset

- vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset.

Pilaantuneet maa-ainekset sekä alueelta poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on toimitettava omi naisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissi jaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristö-

luvassa on hyväksytty kyseisen jälleen käsittely.

7.2. Mikäli kiinteistöltä kaivettuja maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoi suudet ovat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyjen kyn nysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä, hyödynnetään kadunra kennuksen vaatimissa täytöissä, on kohonneita haitta-ainepitoi suuksia sisältävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet ja sijoitus- paikat dokumentoitava. Selvitys maa-ainesten hyötykäytöstä on lii tettävä määräyksessä 9.3. edellytettyyn kunnostuksen loppuraport

tim.

Pilaantuneen veden käsittely

8. Kaivantoihin, joiden alueella on todettu maaperässä haitta-ainepi toisuuksia, mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperä- tutkimuksissa todetut haitta-aineet.

Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla.

Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja nou datettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä.

UUDELY/6713/2015 13/18

Talteenotettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltä väksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Vaarallisen jätteen kuljetuksesta on tehtävä siir toasiakirja. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle.

Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi

9.1. Kunnostustyöhön on

nimettävä

henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. VaI vonnasta vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloitta misajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, lii kenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristön suojeluviranomaiselle sekä alueen naapureille ennen toimenpitei den aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta.

9.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsit telypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista.

9.3. Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kunnostus työn toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kunnostusalu eistaja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomene telmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjan pitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, haitta ainepitoisten maa-ainesten hyödyntäminen alueella, analyysitulok set puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on lii tettävä yhteenveto pilaantuneiden maa-ainesten siirtoasiakirjoista.

Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne-ja ympäris tökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomai selle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta.

Loppuraportista tulee lisäksi tehdä tiivistelmä julkishallinnon säh köistä lomakepalvelua käyttäen (www.suomi.fi, Pilaantuneen maa perän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027).

Päätöksen perustelut

Käsitteet

Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-ainek sella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja

alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältä väNä maa-aineksella ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joi den kohonneet hailla-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maa-aineksessa luontaisesti esiintyviä.

Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja jota ei luokitella vaaralliseksi jätteeksi.

Valtioneuvoston asetuksen jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen

muuttamisesta(86/2015) INtteen 4jäteluettelossa vaarallisiksi jätteiksi on merkitty maa- ja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita (1705 03). Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, joka sisältää vaarallisia aineita sellai sina pitoisuuksina, että maa-aineksella katsotaan olevan jokin asetuksen 86/2015 Ihtteessä 4 mainituista vaaraominaisuuksista.

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain (527/2014)136 §:n mukaan maaperän ja pohjave den puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhtey dessä maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueelia tai poistamiseen toi mitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edel lytä ympäristölupaa. Valtion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa- aineksen hyödyntämisestä ja tarkkailusta.

Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille

Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistus tarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, aiemmat ohjearvot ja ylem mät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, va rasto- tai INkennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylit tää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alem man ohjearvon.

Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 Ihtteessä on säädetty alemmaksi ohjearvoksi kromille 200 mg/kg, kuparille 150 mg/kg, sinkille 250 mg/kg, bensNnihNlivedyille (Cs ^- Cio) 100 mg/kg, öljyhNlivetyjen keskitisleille

UUDELY/6713/2015 15/18

(>Cio- C21) 300 mg/kg, raskaille äljyjakeille ^{(>C21 -} C4o) 600 mg/kg, bent seenille 0,2 mg/kg, tolueenille 5 mg/kg, etyylibentseenille 10 mg/kg, ksy leeneille 10 mg/kg ja PAH-yhdisteiden summapitoisuudelle 30 mg/kg. Li säksi eräille yksittäisille PAH-yhdisteille on säädetty ohjearvotasot erik seen esim. naftaleenille 5 mg/kg.

Ylemmäksi ohjearvoksi on säädetty kromille 300 mglkg, kuparille 200 mg/kg, sinkille 400 mglkg, bensNnihNlivedyille (Cs^- Cia) 500 mg/kg, öljyhNlivetyjen keskitisleille (>Cio- C21) 1 000 mglkg, raskaille äljyjakeille

(>C21 ^- C4o) 2 000 mg/kg, bentseenille 1 mg/kg, tolueenille 25 mg/kg, etyylibentseenille 50 mg/kg, ksyleeneille 50 mg/kg, PAH-yhdisteiden summapitoisuudelle 100 mg/kg ja naftaleenille 15 mg/kg.

KHnteistölle laaditussa valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa todetaan, ettei kiinteistöllä todetuista haitta-aineista aiheudu kadunrakennuksen jäl keen sellaista ympäristö- tai terveysriskiä, joka edellyttäisi maaperän puhdistamista. Tämän vuoksi päätöksessä on asetettu kunnostustavoit teeksi poistaa aiemmat ohjearvotasot ylittävät maa-ainekset rakentami sen vaatimassa laajuudessa. (Määräys 1.1.)

Mikäli alueella todetaan kynnysarvot tai alueen luontaiset taustapitoisuu det ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. mainittuja haitta-aineita tai määräyksessä 1.1. mainittuja haitta-aineita merkittävästi aiemmissa tutkimuksissa todettua korkeampina pitoisuuksina tai laajem milla alueilla, on maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvi ointia edellytetty täydennettäväksi vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostus tavoitteet ja/tai arvioidaan alueen mahdollista jatkokunnostustarvetta.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin.

Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka ta pauksessa poistetaan alueelta jo rakentamisen vuoksi tai muusta syystä.

(Määräys 1.2.)

Jos naapurikNnteistöjen rajoille jää maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoi suudet ylittävät aiemmat ohjearvotasot, on asiasta edellytetty ilmoitetta vaksi, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. (Määräys 1.3.) Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään kaivettavien maa-ai nesten haitta-ainepitoisuudet. Käsittelyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteuteifavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan Taboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaan tuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainekset. Tutki muksissa voidaan käyttää hyväksi aiemmin tehtyjen tutkimusten tuloksia.

(Määräys 2.)

Kunnostettavat alueet on edellytetty aidattavaksi sekä merkittäväksi kyl teillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiatto mien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältä vät kuormat on edellytetty peitettäviksi ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa- ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-ai neksista, jolla haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2.ja 6.)

Jäännöspitoisuusnäytteenotolla varmistetaan kaivutyön jälkeen maape rään mahdollisesti jäävien haitta-aineiden pitoisuudet. (Määräys 4.) Mikäli kaivantojen reunoille ja/tai pohjNn jää maa-ainesta, jonka haitta ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset aIemmat ohjearvotasot, on maa-ainekset edellytetty pääsääntöisesti ero tettaviksi/eristettäviksi puhtaista maa-aineksista soveltuvalla materiaa lilla. Erottamisella/eristämisellä varmistetaan, että haitta-ainepitoiset maa-ainekset havaitaan alueella mahdollisesti myöhemmin tehtävien kai vutöiden yhteydessä ja että haitta-ainepitoiset maa-ainekset ja pilaantu mattomat täyttömaan eivät sekoitu keskenään eikä haitta-ainepitoisista maista kulkeudu haitta-aineita pilaantumallomhn täyttömaihin. Uuden maan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi päättää tapauskohtai sesti erottamisen/eristämisen tarpeellomuudesta esimerkiksi tilanteissa, joissa rakenteesta ei ole ympäristönsuojelullisesti hyötyä. Mikäli erot tava/eristävä rakenne on tarpeen toteuttaa, on siitä laadittu suunnitelma edellytetty toimitettavaksi ennen erottavan/eristävän kerroksen asenta mista tarkastettavaksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne-ja ympäristökes kukselle. (Määräykset 5.1. ja 5.2.)

Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaan jätteen haltijan on laadittava sNr toasiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirja on oltava mu kana jätteen sNrron aikana ja se on annettava jätteen vastaanottajalle.

Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Mää räys 6.)

Jätelain (646/2011) 29 §:n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisterhn hyväksytylle kuljettajalle. (Mää räys 6.)

Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi vastaanot topaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä kyseisiä maa-aineksia. Kaatopaikalle toimitettavien pilaantuneiden maa-ainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan kaatopaikoista annetun asetuksen 331/2013 mukaisesti. Alueelta poistettavat kohonneita haitta-ainepitoi suuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmukai sen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 7.1.)

UUDELY/6713/2015 17/18

Jätelain (646/2011)8 § edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mahdol lisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajärjes tyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudelleen käyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. (Määräys 7.1.)

Päätöksessä on hyväksytty ilmoituksessa esitetyn mukaisesti kHnteistöltä kaivettujen haitta-ainepitoisuudeltaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä ole vien maa-ainesten hyötykäyttö kadunrakentamisen vaatimissa täytöissä.

Päätöksessä on edellytetty täytöissä hyötykäytettävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien ja sijoituskohteiden dokumentointia, jotta maa- ainekset voidaan huomioida asianmukaisesti tulevien kaivutöiden yhtey dessä. (Määräys 7.2.)

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa tervey delle tai ympäristölle. (Määräys 8.)

Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomais valvonnan kannalta. (Määräys 9.1.)

Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viran omaisvalvonnan kannalta. Sähköisen lomakepalvelun käyttö on maksu tonta ja se helpottaa viranomaisen tiedon tallentamista. Lomake ja sen täyttöohje löytyvät Internet-osoitteesta:

http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/asioiverkossa/lomakkeetlymjml27 /index.html (Määräykset 9.2. ja 9.3.)

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 84, 85, 133, 136, 190, 191 § Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §

Jätelaki(646/2011)6, 8,13, 15, 29, 121, 122

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 11, 24 §

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustar peen arvioinnista (214/2007)

Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2015 (1397/20 14)

Käsittelymaksun määräytyminen

Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, lii kenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksulli sista suoritteista vuonna 2015 (1397/2014) ja sen liitteenä olevaan mak

sutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoi tuksen käsittelystä perittävä maksu on 55 € kultakin asian käsittelyyn ku luvalla tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 15 tuntia.

Päätöksestä tiedottaminen Päätös

Espoon kaupunki Tekninen keskus

PL 41

02070 Espoon kaupunki

Tiedoksi

Espoon kaupunki, Tekninen Keskus, Virpi Nikulainen (sähköpostilla) Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen

Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

Ilmoittaminen kunnan ilmoitustauluHa

Uudenmaan elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskus tiedottaa tästä pää töksestä kuuluttamalla Espoon kaupungin ilmoitustaululla ympäristön suojelulain (527/2014)85 §:n mukaisesti.

Tietojärjestelmään merkitseminen

Alueen maaperää koskevat tiedot merkitään valtakunnalliseen maaperän tilan tietojärjestelmään.

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oi keuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekuällä ja nNllä, joi den oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä 3.

Ylitarkastaja Vesa Suominen

Ylitarkastaja Hanna Valkeapää

Liitteet

LNte 1. Khnteistön sijainti

LNte 2. Tutkimuspisteiden sijainnit LNte 3. Valitusosoitus

)JHE 1.

s ^‘

— ‘jake,1 ‘‘

2frapJ,

no 4- Ii

‘.2 t

— e

- J44

-& prne;

e ^tafl”

:1: _{•t ;s:k’i}

r 2 ^-z _-. iroobwnren> Vermunr,n03

4

a

4

—

^{qt1 Tramgen} — 1

1))

Irötatia

—

$71

Suunnittilukohteen_sijainti

—

1 Litiys4ludenmaarrELY

^-

keskuksew07 tänään antamaan päätökseen

-

- FagcIv,k

DNRO UOVCL’/Jj’913 )%o’15

& : ^-

‘HeIsingiesänden

, fl

,•5

TuIkin’akchlee, rni8naaile Pilrustukson alsuitö &I lttakaava

Verrmntie, Espoo Sijaintikartta 1 10 000

Riskinarvio ja kunnostussuunnittelu

Rambsli Finland ^{Suu’n ala} PrajeMpp’irwo Tiedosta

PL255odnkatu 6 151OO2158

puh. 020 755 6200 ^P1l51t,jt° Mualos

tax 020 755 6206 01

Piirlajä Suirrillalija Pvrn

Tero Taipale EMPO / LAIJ 8.9.2015

6

- - 1 -

L 8

r

3 *

1S* 2.

%

j’ _{‘•_}

;,S

83½

Nikkirlilki

‘t

t’3-g ^po’tl4

II —

£•‘ 4 Puustelhnmaki

u väiifi 5’

-‘

‘{os

€r’

^{‘‘\ h}— urii*j

• 1 ^S

(5

—:-

^1Uavs*

r

,

- Ahovaen Tu,unti

1

₀

x

-

—

⁴ _J -

1

t3I a ,k EkLannaslk —

II, 1’”

%6, —

4cH

^{KicL(,4rs O3}

%Is.

1*0

• %

1]•

qtOt

KiIkk9 ¶

. tr’

-

-

2

-‘-—

iihfiiiipo[hs C ^{O Il:}

E

6

—

o

3

0’

0

- 9- - Main1 flqellMajurtnoolku

-j:-.1

Perkkaa

Beiga1S

,

ri S4

‘°

6p&OO

4—

-

1

VI

-;

Abo*nrvFt,

KvarnbefgCt

TeeI Riiuklnranta

IsoHuop1&fll

Sniksstranden

(50

r(5 aJ 0

? t

0 0

O -‘

.4 _.7

8.

. %

StarnHcIaxttikCP

50

*0

/

‘14-,, 4%

--

1330,

W41_ ‘Z T8N°

RAM BeLL

— -,

/

RAMBSLL

Huom!

Kuvassa

näkyväkatuja

suunnittel uaineistoa.

krio

/ /

Merkinnät

Monikonpuro

RES Iii

RFi )

Tutkimuspisteet Haitta-aineiden

suurin todettu

pitoisuus

)

<kynnysarvo

)

>kynnysarvo

)>alempi

ohjearvo

)

>ylempi ohjearvo

Jätehavainto

—

Kiinteistöraja

RF1 )

zr

—

RFZZ RF23::

/461TRFG

)

RF2 ) RF2

ts ) RF1SRF3

1 0 0 z (0 ^{,. I}

RF3 1;I

) RF1S P13, RF4

RF4 )

0 z 0 c 0 fl -Ii

0 1•1

Pilaaottineisu ushavainnot:

mc Eta 0 0) w’m 5i-< “e 00

1

RE19 )

RF2O

)

Haitta-aine

3- ) )

0

PisteSyvyys RF51-2 RF141-2 RF171-2 RF4B0,5-1,5 RFIG0-1 RF190-1

VALITUSOSOITUS Liite 3.

Valitusviranomainen

Uudenmaan elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muu tosta Vaasan hallinto-oikeudelta klijallisella valituksella.

Valitusaika

Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäi vä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seu raavana arkipäivänä.

Valituksen sisältö

VaLituskirjelmässä on ilmoitettava

- valittajan nimi ja kotikunta

-postiosoiteja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa

- päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan.

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatija na on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava.

Valituksen liitteet

VaLituskirjelmään on liitettävä

- ELY-keskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä

-asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä olejo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle

-asiamiehen valtakiija Valituksen toimittaminen perille

Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskiijelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana.

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenliakijaha peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 €.

Tuomioistuinten ja eräiden oikeudenkäyntiviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa (701/1993) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204

65101 Vaasa

Puhelin 029 5642611 Telekopio 0295642760

Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi

Kirjaamo on auki maanantaista perjantaihin kello 8.00 - 16.15