ASIA
Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta.
ILMOITUKSEN TEKIJÄN NIMI JA OSOITE
Viljakkalan Karhen Metsästysseura ry.
Ala-Pärrin tie 24 34240 Kämmenniemi KUNNOSTETTAVAN ALUEEN SIJAINTI
Hangasrata,
Hangasjärventie 196, 34150 Kyrönlahti
Kiinteistötunnus 980-439-8-13 KIINTEISTÖJEN OMISTAJAT
Viljakkalan Karhen Metsästysseura ry.
VIREILLETULOPERUSTE
Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 136 § ASIAN VIREILLETULOAIKA
7.12.2017
KIINTEISTÖJEN NYKYINEN JA TULEVA KÄYTTÖ
Kiinteistöllä on kivääri- ja liikkuvarata ampuma- ja suojarakenteineen sekä lahtivaja. Lisäksi alueella on pienoiskivääri- ja pistoolirata, joilla on
luotiloukut. Ampumarata on ollut toiminnassa vuodesta 1982.
Ampumamatkat vaihtelevat 25 metristä 150 metriin. Luodeista on todettu aiheutuvan kupari- ja lyijypäästöjä. Luodit kasautuvat taustavallin
pintamaahan pienelle alueelle arviolta noin 0,5 m syvyyteen. Vuosittain ammutaan maksimissaan noin 13 000 laukausta ja näistä on laskettu aiheutuvan noin 92 kg raskasmetallikuormitusta vuodessa.
MAKSU 550 €
Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 alueelle ei ole osoitettu erityisiä merkintöjä. Hangasradan alueella ei ole maankäyttöä ohjaavia suunnitelmia (yleiskaava, asemakaava). Alueen maankäyttöön ei ole tulossa muutoksia.
Kivääri- ja liikkuvaradan taustavallit kunnostetaan ympäristöluvan vaatimusten mukaisiksi. Kivääriradan taustavallista poistetaan kivet.
Liikkuvaradan taustavalliin asennetaan kalvorakenne. Muut ympäristöluvan vaatimat muutostyöt on ampumarata-alueella jo suoritettu.
ALUEEN MAAPERÄ JA POHJAVESI
Ampumarata-alue on pääosin kuivaa mäntymetsää, mutta alueen reunalla kasvaa nuorta kuusikkoa ja koivua melusuojauksena. Ampumaradan lähiympäristössä on kalliomäkiä ja soita. Lähin asuinrakennus sijaitsee kohteesta 950 m etelään ja lähin vapaa-ajan asunto 500 m koilliseen.
Lähialueella ei ole luonnonsuojelukohteita. Alueen maaperä on tutkimusten perusteella hiekkaa ja soraa.
Lähin luokiteltu pohjavesialue (Hangasjärven pohjavesialue) sijaitsee yli 1 km päässä kohteesta etelään ja pohjavedenottamo on lähes 2 km etäisyydellä.
Ampumaradan lähialueella ei tiettävästi ole yksityisiä kaivoja.
Ampumarata-alueella ei muodostu merkittävissä määrin pintavesiä, sillä maaperä on hyvin vettä johtavaa. Ampumaradan ympäristössä on ojitettuja soita. Pintavedet kulkeutuvat ojia pitkin 1 km päässä lännessä sijaitsevaan Kolmiloppiin.
ALUEELLA TEHDYT TUTKIMUKSET
Kivääriradan ja liikkuvaradan maaperää tutkittiin toukokuussa 2017 Sito Oy:n toimesta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää maaperän pilaantuneisuutta ja luotijätteen esiintymistä taustavallien kunnostamista varten.
Maanäytteitä otettiin yhteensä 44 kappaletta ja niistä analysoitiin:
· raskasmetallipitoisuudet Innov-X -kenttämittarilla (kaikki näytteet: 44 kpl)
· VNa 214/2007 mukaiset metallit ja puolimetallit (, (5 kpl)
· kaatopaikkakelpoisuus (1 kpl)
Taustavallin eteen asennetusta kaivosta otetusta vesinäytteestä analysoitiin liukoiset metallit.
Liikkuvaradan taustavallin edustalta otetussa pintamaan kokoomanäytteessä todettiin lyijyä alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus syvyydellä 0-0,05 m.
Liikkuvaradan taustavallissa maa-aineksen lyijypitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon syvyydellä 0-0,2/0,5 m kahdessa koekuopassa ja yhdessä
pisteessä mitattiin kenttämittarilla lyijyn kynnysarvon ylitys syvyydessä 0-0,5 m.
Kivääriradan taustavallin edustalla ylittyy kenttämittausten perusteella lyijyn alempi ohjearvo syvyydellä 0-0,5 m. Kivääriradan taustavallissa lyijypitoisuus ylittää koekuopissa alemman ohjearvon syvyydellä 0-0,2 m ja syvyydellä 0- 0,5 m ylittyy kenttämittauksen perusteella lyijyn ylempi ohjearvo. Syvyydellä 0,5-1,5 m ylittyy lyijyn alempi ohjearvo. Taustavallin iskemäkohdasta
otetussa pintamaan kokoomanäytteessä todettiin sinkkiä ylemmän ohjearvon ylittävä ja lyijyä alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus. Muualta taustavallista otetussa pintamaan kokoomanäytteessä (syvyys 0…0,05 m) mitattiin
kenttämittarilla lyijyä yli ylemmän ohjearvon ja kuparia yli alemman ohjearvon.
Sivuvallissa tai ampumapaikkojen edustoilla ei todettu pilaantuneisuutta.
Pohjavesinäytteessä todettiin kuparia laboratorion määritysrajan ylittävä pitoisuus. Kuparipitoisuus 0,0011 mg/l alittaa VNa 341/2009 mukaisen pohjaveden ympäristönlaatunormin 0,020 mg/kg.
Alueella arvioidaan esiintyvän haitta-aineita noin 800 m2 alueella.
Keskimäärin pilaantuneisuus esiintyy syvyydellä 0-0,5 m. Haitta-ainepitoisen maa-aineksen yhteismääräksi arvioidaan 340 m3 eli 680 t.
Ampumaratarakenteiden perusparannuksen yhteydessä kaivettavan maa- aineksen määräksi arvioidaan 120 m3 eli 240 t. Arvio perustuu
suunnitelmaan, jossa liikkuvaradan taustavallista kaivetaan kalvon asentamisen vuoksi 200 m2 alueelta 0,3 m paksuinen kerros maata ja kivääriradan taustavallista 220 m2 alueelta 0,2 m kerros maata.
Taustavalleista tehdyn kaatopaikkakelpoisuustestauksen perusteella maa- aines soveltuu sijoitettavaksi tavanomaisen jätteen katopaikalle.
KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI
Kohteen pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitu kohdekohtaisen riskinarvioinnin perusteella. Riskinarviointi on laadittu nykyiselle maankäytölle ampumaratana.
Kriittisiksi haitta-aineiksi on valittu tutkimuspisteissä alemman ohjearvon ylittävissä pitoisuuksissa esiintyvät haitta-aineet (lyijy, sinkki ja kupari).
Kohteessa ei ole todettu sellaisia kulkeutumis- ja altistumisreittejä, jotka aiheuttaisivat merkittäviä terveys- tai ympäristöriskejä. Kohteessa ei katsota olevan kunnostustarvetta nykyisellä maankäytöllä.
KUNNOSTUSTAVOITTEET
Alueella tehtävien ampumaratarakenteiden perusparannustöiden yhteydessä kaivetaan haitta-ainepitoista maata. Alueelle esitetään jätettäväksi haitta- ainepitoisuuksiltaan ylemmän ohjearvon ylittävää maata. Riskinarvion perusteella alueella ei ole kunnostustarvetta ja kunnostus suoritetaan ainoastaan rakenteiden parantamisen vaatimassa laajuudessa. Mikäli haitta- ainepitoisuuksiltaan ylemmän ohjearvotason ylittävää maata kuitenkin kaivetaan rakennustöiden yhteydessä, toimitetaan se alueelta
luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Mikäli alueella kaivetaan haitta-
ainepitoisuuksiltaan ylemmän ohjearvotason alittavaa maata, esitetään maa- aines hyötykäytettävän kohteessa.
KUNNOSTUSSUUNNITELMA
Maa-ainekset poistetaan kaivamalla kaivinkoneella tarvittaessa erottelevana kaivuna ja kuljettamalla haitta-ainepitoiset maat asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan.
Rakenteiden vaatimat kaivut sekä täyttö ja viimeistelytyöt toteutetaan erillisten suunnitelmien mukaisesti. Kunnostustöiden aloittamisajankohta ja valvojan yhteystiedot ilmoitetaan valvoville viranomaisille ennen töihin ryhtymistä. Kunnostustyön tilaaja ilmoittaa osallistuvien tahojen yhteystiedot kunnostuksen osapuolille ennen töiden aloittamista.
Maa-ainekset erotellaan kaivuvaiheessa ympäristöteknisen valvojan ohjeiden mukaisesti eritasoisesti pilaantuneisiin maihin. Mahdolliset jätejakeet
lajitellaan kaivuvaiheessa erikseen mahdollisuuksien mukaan. Mahdolliset jätettä sisältävät maa-ainekset seulotaan tai välpätään tarvittaessa ennen massojen kuljetusta pois. Alueella ei ole havaittu merkittäviä määriä luotijätettä tai muuta käsittelyä vaativaa jätettä.
Kunnostustöiden yhteydessä ei tehdä kaivua pohjaveden pinnan alapuolella.
Alueen maaperä on hyvin vettä johtavaa eikä kaivantovesiä arvioida muodostuvan.
Pilaantunutta maa-ainesta ja/tai jätettä sisältävät kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Kuormat varustetaan asianmukaisella siirtoasiakirjalla.
Esimerkki siirtoasiakirjasta liitetään kunnostuksen loppuraporttiin ja
kunnostuksen valvoja säilyttää asiakirjoja 3 vuotta kunnostuksen päättymisestä.
Kaivettuja pilaantuneita maa-aineksia ei välivarastoida kohteessa pitkiä aikoja, vaan ne kuljetetaan soveltuvaan vastaanottopaikkaan.
Välivarastointia voidaan kuitenkin joutua tekemään esimerkiksi laboratoriomääritysten tai hyötykäytön toteutumisen ajan.
Kasalla olevia maa-aineksia pidetään tarvittaessa peitettyinä pölyämisen estämiseksi. Pilaantuneita maa-aineksia sisältävät pois kuljetettavat kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Sääolosuhteet, kuten voimakas tuuli ja
voimakas sade huomioidaan kunnostustyössä ja tarvittaessa työt keskeytetään.
Kohteessa hyödynnetään sellaisia kohteesta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet alittavat ylemmät ohjearvot. Massoja, joissa haitta- ainepitoisuudet alittavat kynnysarvot, hyödynnetään kohteessa rajoituksetta.
Kaivuja valvoo ja ohjaa ympäristötekninen valvoja, jonka tehtäviin kuuluu näytteenotto, kenttämittaus, pois kuljetettavan ja hyötykäytettävän maa- aineksen sijoituskohteiden osoittaminen ja vastaanotosta sopiminen, massamäärien kirjanpito ja yhteydenpito valvoviin ympäristöviranomaisiin.
Kunnostustyö tullaan suorittamaan vaiheittain ja ympäristötekninen valvoja on paikalla aina tarvittaessa. Valvoja ottaa yhteyttä valvovaan
ympäristöviranomaiseen, mikäli työn aikana ilmenee kunnostussuunnitelman muutostarpeita. Valvojan yhteystiedot ja työn aloitusajankohta ilmoitetaan valvovalle ympäristöviranomaiselle ennen töihin ryhtymistä. Kaivumassoista ja kaivupohjasta otetuista näytteistä tutkitaan raskasmetallit XRF-
kenttämittarilla. Osa näytteistä varmennetaan laboratoriossa. Analyyseissä käytetään akkreditoitua laboratoriota.
Kunnostuksen lopputulos dokumentoidaan jäännöspitoisuusnäytteillä.
Jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan taustavallien kaivupinnoilta (väh.1 näyte / taustavalli). Kaikista jäännöspitoisuusnäytteistä tutkitaan metallipitoisuudet laboratoriossa. Kunnostuksen lopputulos esitetään kunnostuksen
loppuraportissa.
Mikäli kunnostussuunnitelmassa, kunnostuksen toteuttamisessa tai laajuudessa esiintyy kunnostuksen aikana muutostarvetta, valvoja ottaa välittömästi yhteyttä lupaviranomaisiin ja kunnostuksesta vastaavaan.
LAUSUNNON ANTAJAT
Pirkanmaan ELY-keskus on neuvotellut 16.1.2018 pilaantuneen alueen kunnostuksesta Ylöjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa, jonka kommentit on huomioitu päätöksessä.
PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU
Pirkanmaan ELY-keskus on tarkastanut Viljakkalan Karhen Metsästysseura ry:n jättämän Hangasradan maaperän kunnostamista koskevan ilmoituksen ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin:
Kunnostustavoitteet
1. Kaivualueelta on poistettava perusparannustöiden yhteydessä kaivetut maa- ainekset, joiden pitoisuus ylittää VNa 214/2007 mukaisen ylemmän
ohjearvotason sekä kaivun yhteydessä havaitut jätteet.
Maa-ainesten käsittely, varastointi ja kuljettaminen
2. Kiinteistöiltä poistettavat jätejakeet, jätteensekaiset maa-ainekset,
pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset, joita ei hyödynnetä kaivualueen täyttöihin, on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä maa-aineksia. Kiinteistön alueelta ei saa toimittaa maa-aineksia
pohjavesialueille, eikä rakennuspaikoille, joilla ei ole lupaa vastaanottaa niitä.
3. Rata-alueella tehtävien kunnostustöiden yhteydessä syntyviä haitta-
ainepitoisia kaivumassoja, joiden haitta-ainepitoisuus alittaa Vna 214/2007 ylemmän ohjearvopitoisuuden, voidaan hyödyntää hirvi- ja kivääriradan taustavallin rakenteissa sekä tarvittaessa myös muualla rata-alueella.
Muualla rata-alueella hyödyntäminen on kuitenkin sallittua ainoastaan alueilla, joilla maaperän haitta-ainepitoisuudet ovat samalla tasolla kuin hyödynnettävien maa-ainesten. Hyödynnettävät maa-ainekset saavat sisältää korkeintaan 10 painoprosenttia jätettä.
4. Mikäli hyödynnettäviksi suunniteltuja, kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia on tarpeen välivarastoida kiinteistöllä ennen
hyödyntämistä, on varastoinnin oltava mahdollisimman lyhytaikaista eikä siitä saa aiheutua välivarastointialueen maaperän pilaantumista. Haitta-
ainepitoiset maa-ainekset on tarvittaessa peitettävä vettä läpäisemättömällä peitteellä ja sade- sekä sulamisvesien pääsy välivarastointialueelle on estettävä.
5. Kunnostuksen aikainen maankaivu ja liikenne on toteutettava siten, ettei niistä aiheudu pöly- tai meluhaittoja. Pilaantunut maa-aines on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Pilaantuneiden maa-ainesten kuljetuksista on laadittava siirtoasiakirjat jätelain (646/2011) 121 §:n mukaisesti ja niihin on merkittävä valtioneuvoston asetuksen (86/2015) 24 §:n mukaiset tiedot. Siirtoasiakirja on oltava mukana kuljetuksen aikana ja se on luovutettava jätteen
vastaanottajalle. Siirtoasiakirjoja on säilytettävä kolme vuotta. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle
toiminnanharjoittajalle.
6. Alueelta kaivettavien massojen haitta-ainepitoisuuksia tulee seurata työn aikana. Työnäytteistä on analysoitava vähintään kunnostusalueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Jos näytteiden
tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitteita, on mittausten luotettavuus varmistettava analysoimalla näytteistä laboratoriossa vähintään 10 %.
Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi
7. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräysten noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Kyseisen henkilön nimi- ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamis- ja lopettamisajankohdat on ilmoitettava kirjallisesti Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Ylöjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
8. Kunnostuksen aikana on pidettävä kirjaa näytteenotosta ja eri
käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen ja muiden jätejakeiden määristä ja
sijoituskohteista.
9. Kunnostuksesta on laadittava loppuraportti, joka on toimitettava
tarkastettavaksi Pirkanmaan ELY-keskukselle. Kunnostusta koskevassa raportissa on esitettävä ainakin seuraavat tiedot:
- kunnostetun alueen tunnistetiedot,
- kunnostustyön aloitus- ja lopetuspäivät sekä työn kokonaiskesto,
- kunnostuksen aikaisten kenttämittausten tulokset ja kenttämittaustulosten varmistamiseksi tehtyjen laboratorioanalyysien tulokset, käytetyt
mittausmenetelmät sekä tarkkuudet,
- kartta, jossa on esitetty, mistä kohdista ja miltä syvyyksiltä pilaantuneet maat on poistettu.
- poistettujen maa-ainesten ja muiden jätejakeiden käsittelypaikkatiedot (laitos, osoite) ja niihin toimitettujen jätejakeiden ja maiden kokonaismäärät sekä haitta-ainepitoisuudet,
- maa-ainesjätteen kaatopaikkakelpoisuustestien tulokset,
- selvitys alueelta kaivettujen maa-ainesten hyödyntämisestä kaivantojen täytöissä,
- yhteenveto mahdollisten kaivantovesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä,
- arvio siitä, miten puhdistustyön tavoitteet on saavutettu ja siihen liittyvät epävarmuustekijät,
- kuvaus alueelle asennetuista huomio- ja eristerakenteista ja kartta niiden sijainnista sekä
- pohjavesinäytteiden analyysitulokset, arvio pohjaveden
jatkotarkkailutarpeesta sekä tarvittaessa suunnitelma pohjaveden jatkotarkkailusta.
Kunnostuksen loppuraportti on toimitettava tarkastettavaksi Pirkanmaan ELY-keskukselle sekä tiedoksi Ylöjärven kaupungin
ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa kunnostuksen jälkeisen pohjavesinäytteenoton suorittamisesta.
10. Kiinteistöillä tulevaisuudessa tehtävissä kaivutöissä on huomioitava alueen maaperään jäävät haitta-ainepitoisuudet. Mikäli kiinteistöllä kaivetaan maa- aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvotason, on asiasta oltava yhteydessä Pirkanmaan ELY-keskukseen.
PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT
Päätöksessä mainitut ehdot on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen eh- käisemiseksi ja valvonnallisista syistä. Mikäli ehtoja noudatetaan, maa-ai- nesten kaivulla, seulonnalla tai kuljettamisella asianmukaiseen käsittelyyn ei aiheuteta terveys- eikä ympäristöhaittoja.
Välivarastointia koskevat määräykset on annettu varastoinnista mahdollisesti aiheutuvan pölyhaitan vähentämiseksi sekä haitta-ainepitoisten maa-
ainesten leviämisen ehkäisemiseksi.
Kiinteistöltä poistettavat maa-ainekset ja jätejakeet on määrätty toimittamaan ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaiseksi loppukäsiteltäväksi luvan omaavaan vastaanotto- ja käsittelypaikkaan, koska jätelain (646/2011) 8 § edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan
noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajärjestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista käyttää uudelleen, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään.
Kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on edellytetty tutkimaan näytteenoton avulla, jotta maa-ainekset pystytään toimittamaan
asianmukaiseen käsittelyyn.
Alueelta kaivettujen haitta-ainepitoisten massojen hyödyntäminen hirvi- ja kivääriradan taustavalliin rakenteissa kalvorakenteen päällä ja/tai alla voidaan hyväksyä, koska kalvorakenne estää sadevesien pääsyn kosketuksiin haitta-ainepitoisen maa-aineksen kanssa.
Jätteettömiä kaivumassoja, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat Vna 214/2007 asetuksen ylemmän ohjearvopitoisuuden, voidaan hyödyntää ampumaradan rakenteissa alueilla, joiden maaperän haitta-ainepitoisuudet ovat suuruudeltaan keskimäärin samaa tasoa hyödynnettävän maa-aineksen kanssa. Määräyksen tarkoitus on ohjata eritasoisesti pilaantuneiden
massojen hyödyntämistä ampumarata-alueella siten, että pilaantuneita massoja ei hyödynnetä puhtailla alueilla, eikä pilaantuneelle alueelle sijoiteta puhtaita massoja. Tarkoituksena on välttää puhtaan maa-aineksen
sekoittuminen pilaantuneen maa-aineksen kanssa.
Kunnostustavoitteet täyttävien kaivumaiden hyödyntäminen on perusteltua, koska ampumarata toiminta alueella jatkuu, eikä sillä ole riskinarvion mukaan nykyisessä käytössä kunnostustarvetta. Kaivettavien maiden
hyödyntämisellä kaivualueella voidaan vähentää myös neitseellisten materiaalien tarvetta ja maa-ainesten kuljetuksista syntyviä päästöjä.
Ilmoituksessa on todettu, että alueen maaperä on hyvin vettä johtavaa, eikä kaivantovesiä oleteta kertyvän. Kaivantoihin kertyvät vedet on kuitenkin edellytetty tutkimaan ja pilaantuneet vedet käsittelemään, jotta vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle, eivätkä aiheuta maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.
Kunnostuksen aikainen kirjanpito ja kunnostuksen dokumentointi ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta.
MAKSUPERUSTE
Valtioneuvosto on antanut asetuksen (1554/2016) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017. Asetuksen maksutaulukon mukaan pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittely maksaa 55 euroa/h. Tämän ilmoituksen käsittelyyn on kulunut 10 tuntia, joten maksu on 550 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta.
SOVELLETUT OIKEUSOHJEET
Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 133, 136, 191 § Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §
Laki ympäristölainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 22 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)
Jätelaki (646/2011) Jäteasetus (179/2012)
Valtioneuvoston asetus (86/2015) jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
Valtion maksuperustelaki (150/1992)
Valtioneuvoston asetus (1554/2016)elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017
Hallintolainkäyttölaki (586/1996) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLOAIKA
Tämä päätös on voimassa 18.1.2023 saakka.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeu- teen. Valitusosoitus on liitteenä.
LISÄTIETO
Asia on käsitelty Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat - vastuualueen ympäristönsuojeluyksikössä. Lisätietoa asiasta antaa ylitarkastaja Satu Honkanen, puh. 0295 036 331, sähköposti:
satu.honkanen@ely-keskus.fi.
ASIAKIRJAN HYVÄKSYNTÄ
Tämän päätöksen on esitellyt ylitarkastaja Satu Honkanen ja ratkaissut yksikön päällikön sijainen Vesa Hyvärinen. Asia on hyväksytty sähköisesti ja merkintä hyväksynnästä on asiakirjan lopussa.
PÄÄTÖS Ilmoituksen tekijälle
TIEDOKSI Ylöjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)
LIITTEET Liite 1. Kunnostusalueen sijainti Liite 2. Valitusosoitus
Hyvärinen Vesa 18.01.2018 14:54 Honkanen Satu 18.01.2018 14:55
