ASIAN VIREILLETULO JA ESITETYT ASIAKIRJAT Ilmoitus on saapunut Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) 29.8.2016

Annettu julkipanon jälkeen 13.9.2016

HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS

Kirjaamo: PL 29, 15141 LAHTI Käyntiosoitteet: Kirkkokatu 12, Lahti Puhelinkeskus: 0295 025 000 kirjaamo.hame@ely-keskus.fi Birger Jaarlin katu 15, Hämeenlinna

Kutsunumero 0295 025 000

www.ely-keskus.fi/hame Häme

Ympäristö ja luonnonvarat Ympäristöyksikkö

ASIA Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan

ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisen ilmoituksen johdosta.

ASIAN VIREILLETULO JA ESITETYT ASIAKIRJAT

Ilmoitus on saapunut Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) 29.8.2016.

Pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelman on laatinut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy (24.8.2016, viite: P28990P010).

ILMOITUKSEN TEKIJÄ/KIINTEISTÖN OMISTAJA Eero ja Marjatta Salo

Yhteyshenkilö: Marja-Riitta Paaso, Niittykatu 3 A 4, 13100 HÄMEENLINNA

ASIAMIES Öljyalan Palvelukeskus Oy, JASKA-hanke c/o Asiamies Sanna Pyysing, Pöyry Finland Oy.

Valtakatu 25, 53100 LAPPEENRANTA

Viite: ÖSR-ESKO-hanke, kohdenumero 14300-17-1105

TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden

puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä toimittamalla ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle.

PILAANTUNEEN ALUEEN SIJAINTI

Raidonpääntie (Turun valtatie), 14300 Renko Hämeenlinna.

Kiinteistörekisteritunnus: 109-583-0001-0063 (ja 1:111).

Kiinteistön 1:63 pinta-ala on noin 0,83 ha ja kiinteistön 1:111 pinta-ala on noin 1,3 ha. Tutkittujen alueiden pinta-ala on noin 1500 m².

Kunnostettava alue on noin 125 m².

ALUEELLA HARJOITETTU TOIMINTA JA PILAANTUMISEN SYY

Kiinteistöllä on harjoitettu huoltoasematoimintaa Union-Öljy AB:n toimesta vuosina 1964-1985. Tietoa mahdollisista öljyvahingoista ei ole.

Union-Öljy AB:lle on vuonna 1962 myönnetty lupa varastoida kiinteistöllä 1:63 I- ja III-luokan palavia nesteitä kolmessa

maanalaisessa säiliössä. Kenttätutkimuksessa vuonna 2012 tehtyjen havaintojen perusteella kohteessa olevista maanalaisista säiliöistä ainakin yksi oli bensiinisäiliö ja yksi diesel- tai polttoöljysäiliö.

Kolmannessa säiliössä olleen polttoaineen laatua ei voitu varmuudella arvioida. Todennäköisesti kyseessä oli ollut bensiinisäiliö. Lisäksi kiinteistön huoltoasemarakennuksen takana oli maanpäällinen käytöstä poistettu polttoöljysäiliö, joka oli ollut huoltoasemarakennuksen

lämmityskäytössä. KVR –urakoitsija Nordic Envicon on poistanut kohteen maaperässä/maan päällä olleet säiliöt (yhteensä 4 kpl) tekemiensä lisätutkimusten yhteydessä 2.-6.6.2016. Mittarikentän tie- alueella todetut pitoisuudet ovat raskaita öljyhiilivetyjakeita (C₂₁-C₄₀), jotka ainakin osin saattavat olla peräisin asfaltista tai tiealueen pölynsidonnassa käytetyistä aineista.

Mittarikatos ja siinä olevat kaksi polttoainemittaria ovat edelleen kiinteistöllä, samoin säiliöalueella on polttoainesäiliöiden ilmaputket.

Perustutkimuksen yhteydessä todettiin vanhan hevostallin päädyssä olevassa

tilassa huoltokuilu.

ALUEEN MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUSTILANNE

Kiinteistöllä on vanha huoltoasemarakennus, tyhjillään oleva

asuinrakennus, varastona oleva vanha hevostalli- ja autotallirakennus sekä varastorakennus. Huoltoasemarakennuksesta osa sekä

varastorakennus sijaitsevat kiinteistön 1:11 alueella. Kiinteistöllä ei ole tällä hetkellä toimintaa. Huoltoasema- ja vanha asuinrakennus ovat tyhjillään. Muut rakennukset ovat varastoja. Kiinteistön käyttömuotoon ei ole tiettävästi suunnitteilla muutosta. Alueella ei ole yleis- tai

asemakaavaa.

Kohde sijaitsee Hämeenlinnan kaupungissa, Rengon kylän alueella.

Kohde rajautuu etelässä Turun valtatiehen, pohjoisessa pelto-ja metsäalueeseen, idässä Rauhalantiehen ja lännessä

Raidonpääntiehen. Lähinaapurustossa on omakotitaloasutusta ja pelto- sekä metsäalueita. Lähin omakotitalo sijaitsee

huoltoasemarakennuksesta n. 150 m lännen suunnassa.

MAAPERÄ SEKÄ POHJA- JA PINTAVESIOLOSUHTEET Maaperä

Tutkimuksen perusteella perusmaa kohteessa on silttiä. Kiinteistön täyttökerroksen (soraa) paksuus oli noin 1 metri. Osassa

tutkimuspisteissä todettiin kallion pinta tai suuri kivi. Kohteen alueella todettiin maanpinnassa joko kalliopaljastumia tai suuria kiviä. Maanpinta

on tasolla noin +127,0 m mpy ja se viettää loivasti luoteeseen Leskijärven suuntaan.

Pihan pinnoitteena on huoltoasemarakennuksen edessä asfaltti,

muualla sora ja nurmi. Jakelumittari (2 kpl) sekä mainosvalaisin (Union) ovat betoniperustuksillaan. Sadevedet johtuvat maastoon ilman

viemäröintiä.

Pohjavesi

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Etäisyys lähimpään I- luokan pohjavesialueeseen, Nummi (numero 0469253), on noin 0,8 km luoteeseen.

Kiinteistöä ei ole liitetty kunnalliseen vesijohtoon. Kiinteistön talousvesi on tullut kaivoista, ensin vanhasta rengaskaivosta ja sen jälkeen porakaivosta. Kaivot eivät ole tällä hetkellä käytössä. Saatujen tietojen mukaan naapurustossa on talousvesikäytössä olevia kaivoja.

Kiinteistölle tehdyissä tutkimuspisteissä todettiin selkeästi kosteampi maakerros n. 2,0 metrin syvyydestä alkaen. Orsi-/pohjaveden arvioitu paikallinen kulkeutumissuuntaa on luoteeseen Leskijärven suuntaan.

Pintavesi

Kiinteistön koillispuoleisella metsäalueella on pieni oja, joka virtaa lähimpään vesistöön, Leskijärveen. Kiinteistön alueelta ei kuitenkaan ole pintavesien virtausreittejä ojaan. Lähimmät vesistöt Leskijärvi ja Sotkalammi sijaitsevat noin 400 metrin päässä luoteessa.

TUTKIMUKSET JA TULOKSET

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy suoritti Öljyalan Palvelukeskus Oy:n / ÖSR-ESKO toimeksiannosta kohteessa maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuuden perusselvitykseen liittyvät maastotyöt 25.10.2012.

KVR –urakoitsija Nordic Envicon Oy on tehnyt 2.-6.6.2016 tarkentavia lisätutkimuksia kohteen perustutkimuksissa pilaantuneeksi todetuilla alueilla. Lisätutkimuksessa myös tarkennettiin piha-alueen

pilaantuneisuutta ja pilaantuneisuuden rajausta. Lisätutkimuksissa todettiin pilaantuneisuutta jakelusäiliöiden kaivannossa (pohjalla).

Rajaavissa koekuoppatutkimuksissa ei todettu kohonneita öljyhiilivetypitoisuuksia. Lisätutkimuksenkaan perusteella

pilaantuneisuus ei ulotu läheisten rakennusten alapuoleisiin massoihin.

Tutkimuksissa on todettu maaperässä säiliö- ja jakelualueella öljyhiilivetyjä ja BTEX-yhdistetä, joiden pitoisuudet ylittivät

korkeimmillaan valtioneuvoston asetuksen (VNa 214/2007) mukaiset ylemmät ohjearvot. Yhdessä näytteessä (NP1 / 0-0,5 m) ylittyy myös öljyhiilivetyjen C₁₀-C₄₀ summapitoisuuden ohjeellisen vaarallisen jätteen raja-arvo 10 000 mg/kg, pitoisuuden ollessa 18 000 mg/kg. Suurimmat todetut pitoisuudet ovat: C5-C10 –hiilivetyjä 150 mg/kg, C10-C21 -

hiilivetyjä 15 000 mg/kg, C21-C40 -hiilivetyjä 3 200 mg/kg, bentseeni 0,2 mg/kg (AO 0,2 mg/kg), ksyleenit 20 mg/kg (AO 10 mg/kg) sekä

MTBE/TAME 23 mg/kg (AO 5 mg/kg).

Tutkimuksessa otettiin yksi vesinäyte VN1 kiinteistön vanhan asuinrakennuksen viereisestä rengaskaivosta. Tutkimuspisteisiin ei kertynyt vettä siinä määrin, että vesinäytettä olisi voitu ottaa.

Vesinäytteestä analysoitiin komponentit C₅-C₁₀, >C₁₀-C₂₁, >C₂₁-C₄₀, BTEX-yhdisteet, ETBE, MTBE, TAME, 1,2-dikloorietaani ja 1,2- dibromietaani. Analysoituja etaaneja on käytetty lyijyllisen bensiinin ainesosana. Vesinäytteessä VN1 ei todettu kohonneita pitoisuuksia mistään tutkituista yhdisteistä. Kaikki analysoidut haitta-aineet olivat alle laboratorion määritysrajan.

Öljyhiilivedyillä pilaantuneen alueen pinta-alaksi säiliöalueella sekä mittarikentällä arvioidaan noin 105 m², jossa pilaantuneeksi luokiteltavia maa-aineksia arvioidaan olevan n. 160 m³ktr (220 m³itd). Lisäksi

lämmitysöljysäiliön alueella arvioidaan olevan noin 20 m²:n alueella noin 20 m³ktr (30 m³itd) pilaantuneita maa-aineksia.

Pilaantuneissa maa-aineksissa arvioidaan olevan noin 1 300 kg öljyä, kun laskentaperusteena käytetään öljyhiilivetyjakeiden C₁₀-C₄₀

keskipitoisuutta säiliöalueella (800 mg/kg) sekä lämmitysöljysäiliön alueella (18 000 mg/kg) ja muuntokerrointa 1,5 (m³ itd.→t).

RISKINARVIOINTI JA KUNNOSTUSTARVE

Ilmoitukseen sisältyy riskinarvio, jossa on otettu huomioon kohde ja sen välittömässä läheisyydessä oleva ympäristö (kohde ja sen

naapurikiinteistöt) nykytilassaan. Riskinarvioinnissa on selvitetty terveysriskit. Ekologisia riskejä ei arvioitu, koska kohteen välittömässä läheisyydessä ei ole erityistä suojeltavaa. Myöskään riskejä rakenteille ei arvioida olevan.

Riskitarkastelun perusteella riski haitta-aineille altistumiselle ilman ja hengityksen, suoran ihokosketuksen ja ruoansulatuselimistön kautta eli suoran tai välillisen altistumisen suun kautta on olemassa lähinnä kunnostustyön aikana, mutta oikeanlaisella suojautumisella riskit voidaan hallita.

Riskinarvioinnin mukaan kohteesta todetaan seuraavaa:

 Kohteeseen ei ole suunnitteilla sellaista erityisen herkkää toimintaa tai maankäyttöä, joka edellyttäisi tarkennetun arvioinnin tekemistä;

 Kohde ei sijaitse tärkeällä tai vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Kohteen kiinteistöt ovat tyhjillään;

 Kohteessa ei harjoiteta ravintokasvien laajamittaista viljelyä tai muuta elintarviketuotantoa;

 Kohteen tai sen lähiympäristön luonnolla ei ole erityistä ympäristöllistä suojeluarvoa;

 Vaikka kohteen lähistöllä on asuinrakennuksia (etäisyys pilaantuneelle alueelle n. 150 m), maaperässä ei todettu

merkittäviä määriä haihtuvia yhdisteitä eivätkä asuinrakennukset sijaitse pilaantuman välittömässä läheisyydessä. Kohteen maaperässä todetut yhdisteet ovat hyvin niukkaliukoisia tai kulkeutumattomia. Kohteessa ei ole päiväkotia tai puistoa, eikä vaikutuksia huoneilmaan arvioida olevan;

 Kohteen ympäristöolosuhteet, haitta-aineiden kokonaismäärä ja ominaisuudet eivät poikkea tavanomaisesta siten, että aineiden kulkeutumisen alueen ulkopuolelle arvioitaisiin olevan

merkittävää tai niiden vaikutusten olevan huomattavia ylempiä ohjearvoja pienemmissä pitoisuuksissa.

Tutkimusten perusteella kohteessa on pilaantuneen maaperän kunnostustarve. Kohteen maaperässä on voimakkaasti keskiraskailla (>C₁₀-C₂₁) ja raskailla (C₂₁-C₄₀) öljyhiilivedyillä sekä lievästi ksyleenillä ja MTBE/TAME:lla pilaantuneita maa-aineksia. Kohteen maaperä

esitetään kunnostettavaksi leviämisriskin ja pilaantuneisuudesta johtuvan kohteen maankäytön sekä maaperän käsittelyn rajoituksien poistamiseksi. Pintamaassa (0-1 metriä) mahdollisesti todettavat kynnysarvotason ylittäviä pitoisuuksia sisältävät maat poistetaan kunnostuksen

yhteydessä, jotta pintamaan maa-aineksen käyttörajoitteet poistuvat, jolloin kiinteistöä voidaan siltä osin käyttää ilman rajoitteita (istutukset yms.).

KUNNOSTUS JA TAVOITETASOT

Kohde esitetään kunnostettavaksi haitta-ainekohtaisiin valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisiin alempiin ohjearvotasoihin säiliöalueilla, jakelualueella ja mittarikentän tiealueella. Pintamaahan (0-1 metriä) ei jätetä kynnysarvotason ylittäviä pitoisuuksia sisältäviä maita.

Pintamaassa (0-1 metriä) mahdollisesti todettavat kynnysarvotason ylittäviä pitoisuuksia sisältävät maat poistetaan kunnostuksen

yhteydessä, jotta pintamaan maa-aineksen käyttörajoitteet poistuvat, jolloin kiinteistöä voidaan siltä osin käyttää ilman rajoitteita (istutukset yms.). Esitetyt tavoitetasot arvioidaan riittävän turvallisiksi tässä kohteessa.

Tiealueen (Turun valtatie) reuna-alueelle (kohdekiinteistöjen kiinteistörajan ulkopuolelle ulottuva alue) esitetään

kunnostustavoitteeksi valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisia ylempiä ohjearvotasoja. Reuna-alueelle kunnostus ulotetaan, jos se voidaan esteettä kunnostaa. Varsinaiselle ajorata-alueelle kunnostusta ei uloteta, ellei sitä erikseen laadittavan riskinarvion perusteella todeta tarpeelliseksi. Tutkimuksen perusteella pilaantuneisuutta ei esiinny tiealueella.

Tutkimuksen perusteella pohja- tai orsiveden kunnostukselle ei arvioida olevan tarvetta, mutta siihen pitää varautua erityisesti mahdollisten kaivutöiden aikana.

Mikäli kunnostustöiden aikana havaitaan sellaisia haitta-aineita, joita ei ole aiempien tutkimusten yhteydessä todettu, esitetään myös em.

haitta-aineiden osalta kunnostuksen tavoitetasoiksi alempia ohjearvopitoisuuksia.

Mikäli numeerisiin tavoitepitoisuuksiin ei joltakin osin kohtuudella päästä, päätetään jatkotoimenpiteiden tarve erikseen laadittavan riskinarvion perusteella, missä huomioidaan saavutettu

kunnostustilanne.

KUNNOSTUKSEN TOTEUTUS

Kunnostus toteutetaan massanvaihtotyönä. Kiinteistöltä poistetaan kaivamalla öljyhiilivedyillä pilaantunut maa-aines sekä jakelutoimintaan liittyvät rakenteet (mittarit, putkistot ym. sekä säiliöt, mikäli niitä vastoin ennakko-odotuksia löytyy).

Mikäli kunnostus jatkuu naapurikiinteistön puolelle, hankitaan

naapureilta tarvittavat luvat valvojan toimesta. Kunnostusta jatketaan saadun luvan puitteissa tarpeellisissa määrin pilaantuneisuuden poistamiseksi. Tutkimuksen perusteella pilaantuneisuuden ei arvioida olevan levinnyt naapurikiinteistön puolelle.

Tavoitepuhtauteen kaivettu alue täytetään pilaantumattomilla muualta tuoduilla tai kohteesta kaivetuilla tiivistyskelpoisilla alle

tavoitepitoisuuksien olevilla maa-aineksilla. Jakelumittarit ja mainosvalo poistetaan urakoitsijan toimesta ennen betoniperustusten poistoa.

Betoniperustusten poiston jälkeen tarkastetaan ja tarvittaessa

kunnostetaan niiden alapuolisen maaperän mahdollinen pilaantuminen.

Puhdistusaikataulu

Kunnostustyö pyritään toteuttamaan vuonna 2016 syksyllä. Työn arvioitu kesto (pilaantuneen maan poisto, täyttötyöt ja viimeistely) on noin

2 työpäivää. Asfaltointi toteutetaan mahdollisimman pian kunnostustyön loppumisen jälkeen.

Vesien käsittely

Kunnostustyössä on varauduttava kaivantoon kertyvien öljyisten vesien käsittelyyn. Öljyllä pilaantunut vesi poistetaan kaivannoista

pumppaamalla se öljynerottimen ja tarvittaessa aktiivihiilisuodattimen kautta maastoon tai viemäriin. Esiintyvän vesimäärän ollessa vähäinen, poistetaan se kaivinkoneella kaivettavan maan mukana. Maastoon tai viemäriin johtamiselle hakee valvoja luvan ennen pumppausta.

Veden määrän ollessa vähäinen, kuitenkin enemmän kuin mitä

maaperän kaivun yhteydessä saadaan kohtuudella poistetuksi, voidaan vesi pumpata paikalle tuotuun säiliöön ja toimittaa imuautolla pois (tai suoraan imuautolla kaivannosta) tai käsitellä muulla soveltuvalla menetelmällä, esim. imeyttämällä öljyä adsorboivaan materiaaliin.

Imuautolla pois kuljetettu vesi toimitetaan luvan omaavaan käsittelypaikkaan.

Jätteet

Massanvaihdossa poistettavat pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan luvan omaavalle vastaanottajalle puhdistettavaksi hyväksytyllä menetelmällä tai laitteistolla tai alueelle, jolla on lupa ottaa vastaan ja käsitellä ko. massoja. Veden käsittelyssä mahdollisesti syntyvä öljypitoinen sakka toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan.

Muut betoni- ym. rakenteet tai jätteet, jotka eivät liity jakelutoimintaan, voidaan poistaa Öljysuojarahaston myöntämällä rahoituksella pienessä määrin vain mikäli ne estävät polttoainepilaantuneisuuden

kunnostamista tai lopetettuun jakelutoimintaan liittyvien rakenteiden poistamista. Syöttö-ja ilmaputket poistetaan maanpäällisiltä osin ja kaivujen alueelta myös maanalaisilta osin. Maahan mahdollisesti jäävät putket tyhjennetään ja puhdistetaan puhaltamalla tai imemällä.

Kunnostuksen yhteydessä poistettavat jakelutoimintaan liittyvät rakenteet kuljetetaan ko. luvan omaaviin jätteenkäsittelypaikkoihin.

Varastointi

Pilaantumattomat kaivettavat maat varastoidaan kiinteistöllä.

Pilaantumaton tiivistyskelpoinen maa käytetään kaivantojen täyttöön, jos ne ovat teknisesti siihen kelpaavia. Pilaantumattomat

tiivistyskelpoiset maat käytetään ensisijaisesti kaivantojen alustäyttöön.

Jos pilaantunutta maata joudutaan väliaikaisesti varastoimaan kiinteistöllä (esim. yön yli), kasat peitetään peitteillä.

Maa-ainesten hyödyntäminen

Pilaantuneiden maiden poistamiseksi kaivettavia haitta-ainepitoisuuk- siltaan kunnostuksen tavoitearvot alittavia maita (ns. ylijäämämaita) käytetään ensisijaisesti kaivantojen alustäyttöihin. Materiaalin tulee olla vastaavaa kuin kaivannosta on poistettu. Savikerroksen ja

rakennekerrosten väliin asetetaan suodatinkangas, jotta täyttökerrokset eivät sekoitu pohjamaahan. Alustäyttö tehdään huolellisesti, ettei synny painumia. Kaivantojen täyttöihin mahdollisesti rakenteellisesti

soveltumattomat maat (ylijäämämaa) kuljetetaan valvojan ohjaamalle luvanvaraiselle maankaatopaikalle.

Kuljetukset

Pilaantuneet maat toimitetaan valvojan määrittelemiin luvallisiin

vastaanottopaikkoihin. Kuormien mukana toimitetaan valvojan laatimat pilaantuneen maan siirtoasiakirjat. Vaaralliseksi jätteeksi luokitellun maa-ainesjätteen kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirjat, joissa tulee esittää vaarallisen jätteen R-lausekkeet sekä jätekoodit.

Valvonta ja työnaikainen näytteenotto

Kunnostuksen ympäristötekninen valvoja ohjaa kaivutyötä ja maiden lajittelua työnaikaisella näytteenotolla sekä kenttäanalyyseillä ja havainnoilla. Kaivettavista maista otetaan tarkastusnäytteitä

maalajikerroksittain ja esiintyvien haitta-aineiden sekä kaivun laajuuden mukaan.

Öljyhiilivetypitoisuuksia seurataan työn aikana kenttäanalyyseillä.

Kenttäanalyyseillä puhtaaksi todettujen kaivantojen pohjista ja seinämistä otetaan jäännöspitoisuusnäytteet, joista analysoidaan tarvittavat haitta-ainepitoisuudet laboratoriossa. Kustakin kaivannosta otetaan vähintään kaksi näytettä. Näytteet otetaan edustavalla

tiheydellä siten, että jokaisen seinän ja pohjan osan keskimääräinen pitoisuus tulee selvitettyä. Tässä kohteessa laboratoriossa

analysoidaan C₅-C₄₀ –öljyhiili-vetyjen, BTEX-yhdisteiden ja oxygenaattien pitoisuudet.

Mahdollisesta kaivantovedestä otetaan näytteet ennen sen pumppausta ja käsittelyn päätyttyä. Näytteistä analysoidaan C₅-C₄₀ -hiilivetyjen sekä ETBE-, MTBE- ja BTEX-yhdisteiden, 1,2-dikloorietaanin ja 1,2-dibromi- etaanin pitoisuudet. Em. etaaneita on käytetty lyijyllisessä bensiinissä lisäaineina. Muuten näytteitä otetaan tarpeen mukaan.

Ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäiseminen

Ulkopuolisten pääsy työmaa-alueelle estetään aitauksin ja

varoituskyltein. Tarvittaessa kaivettavaa maata kostutetaan pölyämisen estämiseksi. Haitta-aineiden leviäminen ympäristöön vältetään

estämällä autojen tarpeeton liikkuminen pilaantuneella alueella ja peittämällä kuormat.

Pilaantuneiden maiden kaivutyö toteutetaan siten, että maata ei levitetä kaivun aikana puhtaalle alueelle. Kaivantoihin mahdollisesti kertyvää öljyistä vettä ei johdeta puhdistamattomana maastoon tai viemäriin.

Mahdollisen vesien laskupaikan maaperä todennetaan pilaantumattomaksi pumppauksen jälkeen.

Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin

Kenttävalvoja seuraa koko työn ajan työmaalta mahdollisesti löytyviä uusia haitta-aineita, rakenteita tai muuta normaalista poikkeavaa. Jos tällaista löytyy, asiasta informoidaan välittömästi tilaajaa, urakoitsijaa ja ympäristöviranomaisia. Mahdollisista korjaavista toimenpiteistä

neuvotellaan heidän kanssaan ja asia korjataan mahdollisimman pian.

Haihtuvien öljyhiilivetyjen pitoisuutta työmaa-alueen ilmassa seurataan PID-fotoionisaatiomittarilla ympäristöteknisen valvojan toimesta. Mikäli HTP_15min –arvoja ylittäviä pitoisuuksia esiintyy, käytetään vähintään A2P3-hengityssuojainta tai odotetaan, kunnes pitoisuusarvot laskevat työskentelylle sopivalle tasolle. Mittaustulokset esitetään

loppuraportissa.

Jälkiseuranta

Kunnostustavoitteen mukaan alueelle ei jää maata tai pohjavettä, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät tason mistä aiheutuisi ympäristö- tai terveyshaittaa. Mikäli numeerisiin kunnostustavoitteisiin ei valitulla kunnostusmenetelmällä päästä, tarkastellaan jatkotoimenpiteiden tarvetta erikseen laadittavan tarkennetun riskiarvion perusteella. Mikäli kohde saadaan suunnitelmien mukaisesti kunnostettua haitattomalle tasolle, ei jälkiseurantatarvetta ole. Mahdollinen jälkiseurantatarve arvioidaan kunnostuksen jälkeisessä raportoinnissa.

Käyttörajoitteet

Kiinteistön käyttömuodolle (vanha huoltamonalue, kauppa/liiketoiminta, muualla asuinkäyttö) ei jää ilmoituksen mukaan kunnostuksen jälkeen rajoitteita, mutta yli kynnysarvot pitoisuuksiltaan olevia maa-aineksia ei saa siirtää kiinteistön ulkopuolelle ilman niihin kohdistuvia YSL:n

mukaisia toimenpiteitä. Pintamaahan (0-1 metriä) ei jätetä yli kynnysarvotason pitoisuuksia, jolloin pintamaahan ei kohdistu maa- aineksen käyttörajoitteita.

Raportointi

Urakoitsija pitää työmaapäiväkirjaa, johon myös valvoja ja viranomaiset voivat halutessaan tehdä merkintöjä. Kunnostustyömaan valvoja pitää kirjaa kohteesta kaivetuista ja pois kuljetetuista maista,

tilavuuspainosuhteista, pitoisuuksista, sijoituspaikoista ja ajankohdista.

Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla työmaalla kunnostuksen aikana. Valvoja kirjaa ylös myös haihtuvien yhdisteiden PID-mittausten tulokset.

Pilaantuneen maan kunnostustyöstä tehdään loppuraportti, joka toimitetaan tilaajan toimesta Hämeen elinkeino-, liikenne- ja

ympäristökeskukselle ja Hämeenlinnan seudulliselle ympäristötoimelle tiedoksi työn päättymisen jälkeen. Kunnostuksen loppuraportissa esitetään riskinarvio kunnostuksen jälkeisestä tilanteesta. Kun

loppuraportti on ELY-keskuksen toimesta hyväksytty, kohde luovutetaan hankkeesta kiinteistön omistajalle.

ILMOITUKSEN KÄSITTELY

Ilmoitus asiakirjoineen on toimitettu tiedoksi Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ratkaisu

Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun alueen puhdistamisen

ilmoituksessa esitetyllä tavalla ellei seuraavissa määräyksissä muuten määrätä.

Määräykset

1. Puhdistustöiden käynnistämisestä on ilmoitettava etukäteen Hämeen ELY-keskukselle ja Hämeenlinnan kaupungin

ympäristönsuojeluviranomaiselle. Samalla on ilmoitettava puhdistustyön valvojan nimi ja yhteystiedot. Valvojan tulee vastata työn

laadunvalvonnasta.

2. Ilmoituksen mukaisesti säiliöalueilla, jakelualueella ja mittarikentän tiealueella on maaperä puhdistettava haitta-ainekohtaisiin

valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisiin alempiin ohjearvotasoihin. Pintamaahan (0-1 metriä) ei saa jättää kynnysarvotason ylittäviä pitoisuuksia sisältäviä maita.

Tiealueen (Turun valtatie) reuna-alueella on maaperä puhdistettava valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiseen ylempään

ohjearvotasoon, mikäli kunnostus on mahdollista esteettä suorittaa.

Mikäli maaperän puhdistuksen yhteydessä tulee esiin haitta-aineita, joita ei tällä hetkellä ole tiedossa tai joita ei todettu kohteen alueella tehtyjen ympäristöteknisten maaperätutkimusten yhteydessä, on ko.

haitta-aineiden osalta maaperä puhdistettava valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiseen alempaan ohjearvotasoon.

3. Määräyksen 2 tarkoittama puhdistustaso on varmennettava riittävillä kenttä- ja laboratorionäytteillä. Kenttätestien tulosten varmistamiseksi on riittävä määrä jäännöspitoisuusnäytteistä (pohja, seinämät)

analysoitava laboratoriossa. Analysoinnin on tapahduttava akkreditoidussa laboratoriossa.

Puhdistustyön ohjauksessa on käytettävä asiantuntijaa, jolla on hyvä kokemus puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja

kenttämittausmenetelmien käytöstä. Asiantuntijan on ohjattava puhdistustyötä aina kun pilaantuneita maita kaivetaan tai toimitetaan toimenpidealueelta muualle käsiteltäväksi.

4. Pilaantuneiden maa-ainesten tai pilaantuneen veden sekä muiden jätteiden kuljetuksesta vastaavan kuljetusyrittäjän on oltava

rekisteröitynyt jätelain 94 §:n mukaisesti ELY-keskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin ja kuljettajalla on oikeus kuljettaa vain niitä jätteitä, mitkä on merkitty jätehuoltorekisteriotteeseen. Jätehuoltorekisteriote on pidettävä mukana jätteen kuljetuksen aikana.

Jätteiden haltija ei voi antaa jätteitä kuljetettavaksi kuljettajalle, joka ei ole rekisteröitynyt jätehuoltorekisteriin.

5. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava jätteenkäsittelyn ja käsittelypaikan edellyttämällä tavalla.

Poistettu maa-ainesjäte on luokiteltava valtioneuvoston asetuksen (179/2012, jäteasetus, muutos 86/2015) mukaisesti vaaralliseksi jätteeksi, jos maa-aineksen haitta-ainepitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon.

Alueelta eri käsittelypaikkoihin toimitettujen pilaantuneiden maiden määristä haitta-ainepitoisuuksineen on pidettävä kirjaa.

6. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen tai paikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisellä aineella pilaantuneen maa-aineksen vastaanotto ja käsittely.

Mikäli alueelta kaivettuja valtioneuvoston asetuksen (214/2007)

mukaisia alemman ohjearvotason alittavia maa-aineksia hyödynnetään kohteen kaivantojen täytöissä, on maiden haitta-ainepitoisuudet ja

sijoituspaikat esitettävä työn loppuraportissa. Tiealueen (Turun valtatie) reuna-alueella voidaan hyödyntää valtioneuvoston asetuksen

(214/2007) mukaisia ylemmän ohjearvotason alittavia maa-aineksia.

Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jonka

ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan vaarallisen jätteen käsittely.

Tavanomaisen jätteen kaatopaikalle voidaan sijoittaa tavanomaiseksi luokiteltua pilaantunutta maata, jonka kaatopaikkakelpoisuus on todettu.

Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain sen ympäristöluvassa määriteltyjä maa-aineksia. Jos luvassa ei ole määritetty sijoitettavalle maa-

ainekselle suurimpia sallittuja haitallisten aineiden pitoisuusarvoja, voidaan sinne sijoittaa maita, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot. Pohjavesialueella sijaitsevalle maankaatopaikalle saa sijoittaa vain maita, joiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja.

7. Jätteiden käsittelyssä on noudatettava Hämeenlinnan kaupungin jätehuoltomääräyksiä. Jätteet on toimitettava asianmukaisen luvan omaavaan käsittely- tai kierrätyspaikkaan.

8. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus, välivarastointi ja muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on toteutettava niin, ettei pilaantunutta maa-ainesta leviä ympäristöön, eikä aiheudu muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

Haitta-aineiden leviämisen rajoittamiseksi tulee pilaantuneen maan kuormat peittää huolellisesti kuljetusten ajaksi, kuljetusajoneuvojen renkaat tarvittaessa puhdistaa, kuivaa maata tarpeen mukaan kostuttaa pölyämisen rajoittamiseksi ja keskeyttää kaivu kovalla tuulella.

9. Mikäli puhdistustyön aikana kaivantoihin kertyy haitta-ainepitoista vettä, tulee ko. vesi poistaa kaivannosta ja toimittaa asianmukaisen luvan omaavaan käsittelypaikkaan. Mikäli ko. vettä on tarkoitus johtaa jätevesiviemäriin, ei siitä saa aiheutua haittaa viemäriverkossa, jätevedenpuhdistamolla eikä ympäristössä ja johtamisessa on noudatettava HS- Veden ohjeita esikäsittelystä ja sen viemäriin johdettavalle jätevedelle asettamia raja-arvoja.

10. Maaperän puhdistustyöstä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä työn päätyttyä loppuraportti, joka on toimitettava Hämeen ELY-

keskukselle ja Hämeenlinnan kaupungin

ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa puhdistuksen loppumisesta.

Loppuraportissa on esitettävä kunnostustyön toteuttaminen, alueelta kaivettavien ja poiskuljetettavien maiden ja muiden jätteiden määrä, maiden haitta-ainepitoisuudet, poistettujen maiden ja muiden jätteiden käsittelymenetelmät ja sijoitus-/käsittelypaikka sekä näytteenotto- ja laadunvarmistusmenetelmät, näytepisteiden ja puhdistetun alueen sijainti ja syvyys kartalla, tiedot kaivettujen maa-ainesten

hyödyntämisestä ja sijoituspaikoista kaivualueella, massojen

hyötykäyttö, muut tiedot kohteen kunnostuksen toteutuksesta ja arvio puhdistustavoitteiden toteutumisesta.

Pilaantuneen maan kuljetuksista tulee lisäksi laatia siirtoasiakirjat, jotka on tehtävä siten, kuin valtioneuvoston asetuksessa (179/2012, muutos 86/2015) jätteistä säädetään.

Alueen maaperään puhdistuksen jälkeen jäävistä haitta-ainepitoisuuk- sista on tehtävä selvitys käyttäen luotettavia ja edustavia näytteenotto- ja analysointimenetelmiä. Selvitys jäännöspitoisuuksista (pohja,

seinämät) on esitettävä loppuraportissa. Mikäli puhdistuksessa ei ole päästy asetettuun puhtaustasoon, on loppuraportissa esitettävä maahan jääneen pilaantuneen alueen sijainti kartalla sekä esitettävä arvio maaperään jääneiden haitallisten aineiden aiheuttamista ympäristö- ja terveysriskeistä ja maaperän puhdistustarpeesta.

Määräysten perustelut

Päätöksessä annetut määräykset ovat tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi (määräykset 2-9) sekä toiminnan järjestämisen (määräykset 4-9) ja valvonnan (määräykset 1, 3 ja 10) kannalta.

Kunnostusalueen maaperän puhdistukselle määräyksessä 2

edellytettyä tavoitetasoa voidaan pitää riittävänä tehtyjen tutkimusten perusteella ja alueen maankäyttö huomioiden. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella.

Jätelain (646/2011) 29 §:n mukaan jätteeksi luokiteltavaa pilaantunutta maata ja muuta jätettä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain jätelain 94 §:n mukaisesti rekisteröityneille toimijoille/ jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle (määräys 4).

Maa-ainesjätteen luokittelussa vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jolla on jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012, muutos 86/2015) mukaiset vaarallisen jätteen ominaisuudet. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ja vaarallisen jätteen raja-arvon välissä (määräykset 5 ja 6).

Jätteen kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (2.5.2013/331) mukaisesti, kriteereinä mm jätteen koostumus, jätteen orgaanisen aineksen määrä ja hajoavuus, jätteen haitallisten aineiden määrä ja liukoisuusominaisuudet (määräys 6). Alemman ohjearvon alittavien maa-ainesjätteiden osalta

kaatopaikkakelpoisuus voidaan osoittaa pilaantuneisuustutkimuksissa saatujen haitta-ainepitoisuuksien perusteella.

Jätelain mukaan kunta voi antaa paikallisia yleisiä määräyksiä mm.

jätteen luokittelusta ja käsittelystä. Tästä syystä muun kuin pilaantuneen maa-ainesjätteen asianmukainen käsittely edellyttää, että jätteen

luokittelussa ja käsittelyssä noudatetaan Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen ohjeita (määräys 7).

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaan maaperän ja

pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä

tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle (Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus), jos puhdistaminen ei lain 4 luvun nojalla edellytä ympäristölupaa. Tässä ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän kunnostaminen ei edellytä ympäristölupaa, koska se ei ole jätteen ammattimaista tai laitosmaista käsittelyä, ei aiheuta vesistön eikä sitä vähäisemmän vesiuoman pilaantumista, eikä siitä aiheudu kohtuutonta rasitusta ympäristössä.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 16, 17, 20, 27, 84, 85, 133, 135, 136, 190, 191, 205, 209 §

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 24, 25, 26 § Jätelaki (646/2011) 5, 12, 13, 15, 17, 29, 94, 118, 119, 121 §

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012, muutos 86/2015) Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista 2.5.2013/331

Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen

maksullisista suoritteista vuonna 2016 (1731/2015)

PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO

Päätös on voimassa toistaiseksi.

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Päätöksestä peritään valtioneuvoston asetuksen (1731/2015)

perusteella 1 210 €. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 €/h. Ilmoituksen

käsittelyyn on käytetty 22 tuntia. Suoritemaksua koskeva lasku lähetetään valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta.

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös (saantitodistuksilla)

Öljyalan Palvelukeskus Oy c/o Pöyry Finland Oy Valtakatu 25

53100 Lappeenranta

Jäljennös päätöksestä (sähköisesti)

Eero ja Marjatta Salo, Marja-Riitta Paaso, Niittykatu 3 A 4, 13100 Hämeenlinna

Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Pöyry Finland Oy, Sanna Pyysing ja Seppo Nikunen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Samuli Teittinen Suomen ympäristökeskus

Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla

Hämeen ELY -keskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti

kuuluttamalla Hämeenlinnan kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

Lisätiedot

Lisätietoja päätöksestä antaa ympäristöinsinööri Maria Borg, p. 0295 025246.

MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto- oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Diplomi-insinööri Olli Valo

Ympäristöinsinööri Maria Borg

Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti.

LIITE Valitusosoitus

Valitusviranomainen

Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen ja/tai päätökseen asian käsittelystä perittävästä maksusta tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella.

Valitusaika

Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on

pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä.

Valituksen sisältö

Valituskirjelmässä on ilmoitettava:

 valittajan nimi ja kotikunta

 postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa

 päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutosta vaaditaan.

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava.

Valituksen liitteet

Valituskirjelmään on liitettävä:

 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä

 asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle

 asiamiehen valtakirja.

Valituksen toimittaminen perille

Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä tai sähköisesti. Valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 250 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Vaasan hallinto-oikeus www.oikeus.fi/hao/vaasa

käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43; postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa puhelin: 029 5642611; faksi 029 5642760; aukioloaika: 8.00–16.15

e-mail: vaasa.hao@oikeus.fi

Esittelijä Borg Maria 13.09.2016 08:21 Ratkaisija Valo Olli 13.09.2016 07:49