20.11.2018

Annettu julkipanon jälkeen

20.11.2018

ASIA Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisen ilmoituksen johdosta

ILMOITTAJA Lahden kaupunki

PILAANTUNEEN ALUEEN SIJAINTI Laatikkotehtaankatu 7 Kunta: Lahti

Kaupunginosa: Mukkula Haapalanmäki Kiinteistörekisteritunnus: 398-4-392-10 KIINTEISTÖN OMISTAJA

Lahden kaupunki VIREILLETULOPERUSTE

Ympäristönsuojelulaki 136 §

VIREILLETULO 5.10.2018

MAKSU 1 045 € YMPÄRISTÖSUHTEET JA MAANKÄYTTÖ

Kohde sijaitsee Lahden Mukkulassa osoitteessa Laatikkotehtaankatu 7.

Kunnostettava alue on pääosin asfalttia, sorakenttää ja nurmea. Kiinteistöä ympäröi teollisuusalue. Länsisuunnassa kiinteistö rajoittuu Laatikkotehtaankatuun.

Lähin asutus on noin 100 m:n päässä.

Asemakaavassa alue on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Kiinteistöllä olevat rakennukset on purettu. Keväästä 2018 lähtien kiinteistöllä ei ole ollut toimintaa. Kiinteistön tulevasta tarkemmasta käytöstä ei ole tietoa. Tiedot kohteen naapurikiinteistöistä on esitetty ilmoituksessa.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Kohteen läheisyydessä ei ole vesistöä.

Häme

Ympäristö ja luonnonvarat Ympäristöyksikkö

PILAANTUMISEN AIHEUTTANEET TOIMINNAT JA AINEET

Kiinteistöllä on ollut aikojen kuluessa mm. korujen valmistusta, tinavalutoimintaa, korujen galvanointia, asekorjaamo, koruhiomo, offsetpaino, autokorjaamo, metalliverstas, varasto ja betonivalimo.

Kohteessa harjoitetun toiminnan seurauksena maaperä on pilaantunut metalleilla ja öljyllä. Pilaantuneen maan määrä on yhteensä noin 850 tonnia noin 470 m²:n alueella.

TUTKIMUSTULOKSET

Tehdyt maaperän pilaantuneisuustutkimukset ja niiden tulokset on esitetty ilmoituksen liitteissä raporteissa ”Maaperän pilaantuneisuuden tutkimusraportti, Laatikkotehtaankatu 7, Lahti, Sitowise, 18.6.2018” ja ”Ympäristöselvitysraportti, Tuoterengas, Ramboll, 20.1.2015”.

Tutkimusten mukaan maaperä on pilaantunut noin metrin syvyyteen piha-alueella kiinteistön itäreunalla antimonilla, kuparilla ja lyijyllä, sekä piha-alueella kiinteistön eteläreunalla ja puretun rakennuksen alueella öljyhiilivedyillä. Antimonin ja kuparin pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen ylemmän ohjearvon ja lyijyn, öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C₁₀-C₂₁) ja öljyhiilivetyjen raskaiden jakeiden (>C₂₁-C₄₀) pitoisuudet alemman ohjearvon.

Alueen maaperä on noin metrin paksuisen hiekkatäyttökerroksen alla silttistä savea. Pintamaan seassa on myös runsaasti pääasiassa rakennusjätettä, kuten betoni-, tiili-, puu-, kumi-, muovi- ja metallijätettä.

RISKINARVIO JA ARVIO PUHDISTUSTARPEESTA

Ilmoitukseen sisältyy maaperän puhdistustarpeen arviointi, jossa on käytetty apuna valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia ohjearvoja. Arvioinnissa on lisäksi otettu huomioon haitta-aineiden pitoisuudet, kokonaismäärät ja sijainti, alueen maaperäsuhteet, tekijät, jotka vaikuttavat haitta-aineiden kulkeutumiseen ja leviämiseen, pilaantuneen alueen käyttötarkoitus, mahdollisuus haitta-aineille altistumiseen ja altistumisen seurauksena terveydelle ja ympäristölle aiheutuva riski.

Tehdyn riskinarvion mukaan pilaantunut maa-aines on tarpeen kunnostaa niin, että haitta-ainepitoisuudet alittavat alemman ohjearvotason.

PUHDISTUKSEN TAVOITETASO

Maaperän puhdistuksen tavoitetasoksi esitetään tehdyn puhdistustarpeen arvioinnin perusteella valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia alempia ohjearvoja.

PUHDISTUSSUUNNITELMA

Maaperän puhdistussuunnitelma on esitetty ilmoituksen liitteenä olevassa suunnitelmassa ”Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Laatikkotehtaankatu 7, Lahti, Sitowise, 5.10.2018”.

Puhdistusmenetelmä

Maaperä puhdistetaan massanvaihdolla kaivamalla kaivinkoneella pois maa- aines, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät hyväksyttävät enimmäispitoisuudet.

Suuret kivet ja rakennusjäte seulotaan pois ja pilaantuneet maat kuljetetaan kuorma-autoilla luvanvaraisiin käsittelykeskuksiin, joilla on lupa vastaanottaa ja käsitellä ko. tavalla pilaantunutta maa-ainesta.

Massanvaihto on valittu kunnostusmenetelmäksi pilaantuneen maan määrän, sen pienen pinta-alan ja haitta-aineiden koostumuksen perusteella kustannustehokkaana menetelmänä.

Kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella

Kaivettua maa-ainesta ei ole tarkoitus hyödyntää kaivualueella.

Kaivantoihin kertyvän veden käsittely

Kaivantoihin mahdollisesti kertyvät työnaikaiset pilaantuneet vedet poistetaan pumppaamalla ne tarvittaessa käsittelyn kautta viemäriin. Johtamisesta viemäriin sovitaan Lahti Aqua Oy:n kanssa.

Puhdistusaikataulu

Maaperä puhdistetaan talvella 2018-2019. Puhdistustyö kestää arviolta 5 päivää.

Puhdistustavoitteen toteaminen ja laadunvalvonta

Ennen puhdistustöiden aloittamista tehdään aloitusilmoitus, joka lähetetään Hämeen ELY-keskukselle ja Lahden ympäristöpalveluille. Aloitusilmoituksessa ilmoitetaan kunnostuksen ympäristönsuojeluteknisen valvojan, urakoitsijan ja tilaajan yhteystiedot ja kunnostustöiden aloittamisajankohta.

Pilaantuneen maaperän kunnostusta ohjaa ympäristötekninen valvoja. Valvoja ohjaa kaivutyötä ja massojen lajittelua ennakkotutkimustulosten perusteella, työnaikaisella näytteenotolla sekä kenttäanalyyseillä ja havainnoilla. Kaivettavista maa-aineksista otetaan seurantanäytteitä maakerroksittain esiintyvien haitta- aineiden ja kunnostuskaivun edellyttämän laajuuden mukaan. Maa-ainekset lajitellaan ja ohjataan pitoisuuksiensa mukaan oikeaan vastaanottopaikkaan.

Haitta-ainepitoisuuksia (öljyhiilivedyt ja metallit) seurataan työn aikana kenttäanalyysein (PetroFlag-mittaus ja XRT-mittaus), joiden tuloksista varmennetaan laboratoriossa noin 10 %. Näin työmaamittauksissa käytettyjen kenttäanalyysien tulokset saadaan varmennettua ja kalibroitua. Kenttämittaus tehdään noin 50 m³ vastaavasta kokoomanäytteestä, kuitenkin niin, että kunkin erillisen kaivualueen kaivumassojen haitta-ainepitoisuudet tulevat tarkastettua.

Purettujen rakennusten alueella maaperästä otetaan tarvittaessa lisänäytteitä.

Ympäristötekninen valvoja vastaa massojen poiston valvonnasta, laatii siirtoasiakirjat poistettaville massoille sekä ottaa ja analysoi tarvittavat kaivun aikaiset näytteet ja jäännöspitoisuusnäytteet. Kuormien mukana toimitetaan jätelain 121 §:n mukaiset pilaantuneen maan siirtoasiakirjat. Ympäristötekninen valvoja informoi odottamattomista ja poikkeustilanteista tilaajaa ja ympäristöviranomaisia, joiden kanssa sovitaan tarvittavista jatkotoimenpiteistä.

Valvoja pitää kunnostuksesta päiväkirjaa, johon merkitään ainakin alueelta poistetut maat (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta), otetut näytteet (näytetiedot, ajankohta, mittaustulokset, havainnot) ja näytteiden ottopaikat, maalajitiedot ja aistinvaraiset havainnot, sekä maaperään mahdollisesti

jäävät yli tavoitetason olevat maat (määrä, haitta-ainepitoisuus ja sijainti), erityishavainnot ja poikkeamat suunnitelmista.

Pilaantuneen maan poistaminen aloitetaan tutkimuksissa pilaantuneeksi todetun tutkimuspisteen kohdalta. Kaivu tehdään kerroksittain, kunnes saavutetaan pilaantumaton pohjamaa. Maa-aines erotellaan kaivuvaiheessa ainakin pilaantumattomaan maa-ainekseen (haitta-ainepitoisuus alle kynnysarvon), maa- ainekseen, jossa on kohonneita pitoisuuksia (haitta-ainepitoisuus alle alemman ohjearvo) ja pilaantuneeseen maa-ainekseen (pitoisuus yli alemman ohjearvon).

Pilaantuneen maan kaivun päätyttyä otetaan kaivannon seinämistä ja pohjasta jäännöspitoisuusnäytteet edustavasti niin, että yksi näyte edustaa keskimäärin noin 100 m²:n aluetta. Kultakin kaivualueelta otetaan kuitenkin vähintään kaksi edustavaa jäännöspitoisuusnäytettä. Kaikista näytteistä analysoidaan kokonaishiilivetypitoisuus PetroFlag-kenttäanalysaattorilla.

Jäännöspitoisuusnäytteistä vähintään 30 % analysoidaan laboratoriossa.

Laboratoriossa maanäytteistä analysoidaan asetuksen 214/2007 mukaiset metallit ja öljyhiilivetypitoisuudet jaoteltuina keskitisleisiin ja raskaisiin jakeisiin.

Jos alueelle jää kunnostustöiden jälkeen maamassoja, joissa määritetyt tavoitepitoisuudet ylittyvät, asia dokumentoidaan ja haitta-aineiden aiheuttama ympäristö- ja terveysriski arvioidaan riskinarviolla. Samalla määritetään mahdollisesti tarvittavat riskinhallintatoimenpiteet.

Kunnostustyö päättyy, kun kaikki haitta-aineita yli tavoitetason sisältävät maa- ainekset on poistettu kunnostustavoitteiden mukaisesti. Jos kaikkea pilaantunutta maata ei saada kaivettua pois, merkitään pilaantuneeksi jäänyt alue huomiorakenteella tai tarvittaessa eristerakenteella. Lopuksi alue viimeistellään.

Maaperän puhdistustyöstä laaditaan loppuraportti, joka toimitetaan Hämeen ELY- keskukselle ja Lahden ympäristöpalveluille kahden kuukauden kuluessa kunnostustöiden päättymisestä. Loppuraportissa esitetään ainakin kohteen tunnistetiedot ja työn vastuuhenkilöt, kunnostuksen aikainen näytteenotto ja näytteiden analysointi, kaivutyön toteutus ja aikataulu, kunnostustyön seuranta ja tiedot poistetuista pilaantuneista maa-aineksista sekä massamäärät ja vastaanottopaikat, jäännöspitoisuustiedot ja mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskinarvio sekä piirustus näytteenottopaikkojen sijainnista.

Ympäristövaikutukset ja – haittojen ehkäisy

Kunnostustyön melu vastaa normaalin maarakennustyön melua (kaivinkoneet ja kuorma-autot). Ennen kunnostustöitä alue rajataan työmaa-aidalla tai lippusiimalla tai huomionauhalla ja työmaa merkitään pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Pilaantuneen maa-aineksen kuormat peitetään. Pilaantuneen maa-aineksen leviäminen kunnostusalueen ulkopuolelle estetään esimerkiksi ajoradan murskekerroksella tai niin, että pilaantuneen alueen päällä ei liikennöidä.

Urakoitsija puhdistaa tarvittaessa väylät. Kaivettuja maita voidaan tilapäisesti välivarastoida kunnostuskohteessa, jos se on tarpeen esim. tarkempien analyysien vuoksi tai vastaanottopaikan selvittämiseksi. Pilaantuneen maan kasat peitetään tarvittaessa. Pölyämistä estetään tarvittaessa kostuttamalla maa-ainesta tai keskeyttämällä kaivu kovalla tuulella.

ILMOITUKSEN KÄSITTELY

Ilmoitus on lähetetty tiedoksi Lahden ympäristöpalveluille.

HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU

Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun alueen puhdistamisen ilmoituksessa esitetyllä tavalla, ellei määräyksissä muutoin määrätä.

1.

Pilaantuneen maaperän puhdistustöiden käynnistämisestä on ilmoitettava etukäteen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Lahden ympäristöpalveluille. Samalla on ilmoitettava puhdistustyön valvojan ja urakoitsijan nimi ja yhteystiedot. Valvojan tulee vastata työn laadunvalvonnasta.

2.

Kiinteistön 398-4-392-10 maaperä on puhdistettava siten, että puhdistuksen jälkeen haitta-aineiden suurimmat sallitut pitoisuudet maaperässä ovat seuraavat:

mg/kg Öljyhiilivetyjen keskitisleet (>C₁₀-C₂₁) 300 Öljyhiilivetyjen raskaat jakeet (>C₂₁-C₄₀) 600

Antimoni 10

Kupari 150

Lyijy 200

3.

Kaivettavien, käsittelyyn toimitettavien ja maaperään jäävien maiden haitta- ainepitoisuudet (öljyhiilivedyt, Sb, Cu ja Pb) on varmistettava hyvin kyseistä aluetta ja sen maaperää edustavalla näytteenotolla ja luotettavalla analysoinnilla.

Mittaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin.

4.

Alueelta poistettavat maat on luokiteltava jätteenkäsittelyn ja käsittelypaikan edellyttämällä tavalla.

Poistettu maa-ainesjäte on luokiteltava valtioneuvoston asetuksen (179/2012, muutos 86/2015) mukaisesti vaaralliseksi jätteeksi, jos maa-aineksen haitta- ainepitoisuus ylittää vaaraominaisuuden mukaisen vaarallisen jätteen raja-arvon.

Alueelta eri käsittelypaikkoihin toimitettujen pilaantuneiden maiden määristä haitta- ainepitoisuuksineen on pidettävä kirjaa.

5.

Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen tai paikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisellä aineella ja haitta-ainepitoisuudella pilaantuneen maa-aineksen vastaanotto ja käsittely.

Jos alueelta kaivettuja maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat kynnysarvojen ja määräyksen 2 mukaisten puhdistustavoitteiden välissä,

hyödynnetään kaivantojen täytöissä, maiden haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat tulee esittää työn loppuraportissa.

Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan vaarallisen jätteen käsittely. Tavanomaisen jätteen kaatopaikalle voidaan sijoittaa tavanomaiseksi luokiteltua pilaantunutta maata, jonka kaatopaikkakelpoisuus on todettu. Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain sen ympäristöluvassa määriteltyjä maa-aineksia.

6.

Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus ja muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on toteutettava niin, ettei pilaantunutta maa-ainesta leviä ympäristöön, eikä aiheudu muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle eikä kohtuutonta rasitusta naapurustossa.

Haitta-aineiden leviämisen rajoittamiseksi tulee pilaantuneen maan kuormat peittää huolellisesti kuljetusten ajaksi, kuormauksessa varisseet maa-ainekset poistaa ja kuljetusajoneuvojen renkaat tarvittaessa puhdistaa, kuivaa maata tarpeen mukaan kostuttaa pölyämisen rajoittamiseksi ja keskeyttää kaivu kovalla tuulella ja rankkasateella.

Pilaantunutta maata saa välivarastoida työmaa-alueella vain, mikäli se on tarpeen maiden tarkempaa luokittelua varten, välttämättömien laboratorioanalyysien ajan tai jos kaivu- tai lastaustekniset syyt tai hyödyntäminen sitä edellyttävät.

7.

Pilaantuneen maan kaivantoihin kertyvä pilaantunut vesi on poistettava esim.

imuautolla ja toimitettava käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaavan jäteveden käsittelyyn tai johdettava esikäsiteltynä vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin.

Johtamisesta jätevesiviemäriin ei saa aiheutua haittaa viemäriverkossa, jätevedenpuhdistamolla eikä ympäristössä ja johtamisessa on noudatettava Lahti Aqua Oy:n ohjeita esikäsittelystä ja viemäriin johdettavalle jätevedelle asettamia raja-arvoja.

8.

Maaperän puhdistustyöstä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä työn päätyttyä loppuraportti, joka on toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lahden ympäristöpalveluille kolmen kuukauden kuluessa puhdistuksen loppumisesta.

Loppuraportissa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen, alueelta kaivettavien ja poiskuljetettavien maiden ja muiden jätteiden määrä, maiden haitta- ainepitoisuudet (öljyhiilivedyt, Sb, Cu ja Pb), poistettujen maiden ja muiden jätteiden käsittelymenetelmät ja sijoitus-/käsittelypaikka sekä näytteenotto- ja laadunvarmistusmenetelmät, näytepisteiden ja puhdistetun alueen sijainti ja syvyys kartalla, tiedot kaivettujen maa-ainesten hyödyntämisestä ja sijoituspaikoista kaivualueella, tiedot kaivantovesien käsittelystä, muut tiedot kohteen kunnostuksen toteutuksesta ja arvio puhdistustavoitteiden toteutumisesta.

Pilaantuneen maan kuljetuksista tulee laatia siirtoasiakirjat, jotka on tehtävä siten, kuin valtioneuvoston asetuksessa (179/2012) jätteistä säädetään. Jätelain (646/2011) 29 §:n mukaan jätteeksi luokiteltavaa pilaantunutta maata saa

luovuttaa kuljetettavaksi vain jätelain 94 §:n mukaisesti rekisteröityneille toimijoille/jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle.

Alueen maaperään puhdistuksen jälkeen jäävistä haita-ainepitoisuuksista (öljyhiilivedyt, Sb, Cu ja Pb) ja niiden sijainnista on tehtävä selvitys käyttäen luotettavia ja edustavia näytteenotto- ja analysointimenetelmiä. Selvitys jäännöspitoisuuksista on esitettävä loppuraportissa. Mikäli puhdistuksessa ei ole päästy asetettuun puhtaustasoon, on loppuraportissa esitettävä maahan jääneen pilaantuneen alueen sijainti kartalla sekä esitettävä arvio maaperään jääneiden haitallisten aineiden aiheuttamista ympäristö- ja terveysriskeistä ja maaperän puhdistustarpeesta.

Määräysten perustelut

Päätöksessä annetut määräykset ovat tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi (määräykset 2-7) sekä toiminnan järjestämisen (määräykset 4-7) ja valvonnan (määräykset 1, 3 ja 8) kannalta.

Alueen maaperä on edellytetty puhdistettavaksi (määräys 2) ilmoituksessa esitettyyn puhdistustarpeen arvioon perustuen valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiseen alempaan ohjearvotasoon.

Maa-ainesjätteen luokittelussa vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jolla on jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012, muutos 86/2015) mukainen vaaraominaisuus haitta-aineen pitoisuuden perusteella. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ja vaarallisen jätteen raja-arvon välissä (määräykset 4 ja 5).

Jätteen kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) mukaisesti, kriteereinä mm. jätteen koostumus, jätteen orgaanisen aineksen määrä ja hajoavuus sekä jätteen haitallisten aineiden määrä ja liukoisuusominaisuudet (määräys 5).

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion viranomaiselle (Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus), jos puhdistaminen ei lain 4 luvun nojalla edellytä ympäristölupaa. Tässä ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän kaivaminen pois ja toimittaminen muualla käsiteltäväksi ei edellytä ympäristölupaa, koska se ei ole jätteen ammattimaista tai laitosmaista käsittelyä, ei aiheuta vesistön eikä sitä vähäisemmän vesiuoman pilaantumista, eikä siitä aiheudu kohtuutonta rasitusta ympäristössä.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 16, 17, 20, 27, 84, 85, 133, 135, 136, 190, 191, 205, 209, 237 §

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 24, 25, 26 § Jätelaki (646/2011) 5, 12, 13, 15, 17, 29, 94, 118, 119, 121 §

Jätehuoltolaki 21, 32, 33, 40 §

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012, muutos 86/2015)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2018 (1066/2017)

Päätöksen voimassaolo

Päätös on voimassa toistaiseksi.

Maksun määräytyminen

Päätöksestä peritään valtioneuvoston asetuksen (1066/2017) perusteella 1 045 €.

Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 €/h. Ilmoituksen käsittelyyn on käytetty 19 tuntia.

Suoritemaksua koskeva lasku lähetetään talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta.

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Päätös Lahden kaupunki (sähköisesti) Tiedoksi Sitowise Oy (sähköisesti)

Lahden ympäristöpalvelut (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoittaminen kunnassa

Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kuuluttaa tästä päätöksestä Lahden kaupungin ilmoitustaululla.

Lisätiedot Lisätietoja antaa johtava asiantuntija Olli Valo, puh. 0295025240.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta.

Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea sekä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä.

HYVÄKSYNTÄ

Päätöksen on esitellyt johtava asiantuntija Olli Valo ja ratkaissut yksikön päällikkö Marja Hiitiö. Asiakirja on hyväksytty sähköisesti ja merkintä hyväksynnästä on asiakirjan lopussa.

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen

Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen ja/tai päätökseen asian käsittelystä perittävästä maksusta tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto- oikeudelta kirjallisella valituksella.

Valitusaika

Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä.

Valituksen sisältö

Valituskirjelmässä on ilmoitettava -valittajan nimi ja kotikunta

-postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa -päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutosta vaaditaan.

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava.

Valituksen liitteet

Valituskirjelmään on liitettävä

- elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle

-asiamiehen valtakirja.

Valituksen toimittaminen perille

Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana.

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Vaasan hallinto-oikeus

käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43; postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa puhelin: 029 56 42611; faksi 029 56 42760; aukioloaika: ma-pe 8.00 – 16.15 e-mail: vaasa.hao@oikeus.fi

Esittelijä Valo Olli 19.11.2018 09:09 Ratkaisija Hiitiö Marja 19.11.2018 09:20