QO CI ‘tE

3%,,.

27.8.2015 Annettu julkipanon jälkeen

Asia

Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisen pilaantu neen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta.

Ilmoituksen tekijä

Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta PL 69

33541 Tampere

Kunnostettavan alueen sijainti

Baggbyn ampumarata Raasepori

RN:ot 710-407-1-6 ja 710-407-1 -24

Kunnostettavan alueen omistaja

Suomen valtio/Metsähallitus

Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta

Ympäristönsuojelulaki 136

§

Asian vireilletulo

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukainen ilmoitus pilaantuneen maape rän puhdistamisesta toimitettiin 3.7.2015 Uudenmaan elinkeino-, liiken ne-ja ympäristökeskukselle. Ilmoitusta täydennettiin 24.8.2015.

Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat

- Baggbyn ampumaradat, Raasepori. Pilaantuneen maan kunnostuk sen yleissuunnitelma. Ramboll Finland Oy. 16.6.2015.

- Puolustusvoimat, Uudenmaan Prikaati, Raasepori, Baggbyn ampu maradat. Ympäristönsuojelutarveselvitys. Goider Associates Oy.

9.12.20 13.

Maksu 990€

UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 021 000 Opastinsilta 1235 krs, PL 36

www.elv-keskusfi/uusimaa 00520 Helsinki 00521 Helsinki

Toiminta kunnostettavilla alueilla

Kunnostettavalla alueella toimii Uudenmaan Prikaatin Baggbyn ampu marata. Baggbyn ampumarata on perustettu vuonna 1949. Ampuradalla on käytössä 150 metrin ja 300 metrin kivääriradat, pistoolirata sekä hir virata. Pistooli- ja kivääriratojen taustavalleja on muokattu ja korotettu eri vaiheissa ratojen toiminnan aikana. Tiedossa ei ole, että maaperää olisi missään vaiheessa kunnostettu.

Ampumaradalla tehdään perusparannustöitä pistooli-, kivääri- ja hirvira doilla. Luotien iskemäkohdat vaihdetaan ja taustavallien radan puolei nen pintakerros poistetaan. Iskemäkohdan alapuolelle rakennetaan tB visrakenne ja salaojat. Salaojhn kertyvät vedet johdetaan rakennettavhn vesienkäsiffelyaltaisHn ja edelleen maastoon. Tausta- ja takavalleja ko rotetaan. Huonokuntoiset näyttösuaja- ja ratarakenteet puretaan ja kor vataan uusilla.

Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne

Kunnostettava kohde sijaitsee Raaseporin kaupungissa Tammisaaren Pojodragsvikin kylässä Vanhan Baggbyntien varrella (IHte 1.). Ampuma rata sijaitsee Dragsvikin varuskunnasta noin 2,5 km koilliseen, Lohjan harjun pohjoispuolella, Pohjanpitäjänlahden ja Baggbyjärven välissä.

Ampumaratojen länsi-, pohjois- ja itäpuolella on pääosin metsätalous maata. Ampumaradan länsi- ja luoteispuolella on yksityisiä loma- asuntoja sekä Karjaan seurakunnan leirikeskus. Lähimmät vapaa-ajan asunnot ovat noin 400 ja 600 metrin päässä ampumaradasta. Ampuma radan länsipuolella sijaitseva Pohjanpitäjänlahti on Natura2000- suojelualuetta. Pohjanpitäjänlahden rannalla noin 640 metriä ampuma radasta länteen on yksityinen luonnonsuojelualue.

Ampumarata-alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa tai yleis kaavaa. Maakuntakaavassa ampumaratojen alue on merkitty puolus tusvoimien alueeksi.

Alueen maaperä-, pinta-ja pohjavesiolosuhteet

Ampumarata sijaitsee ensimmäisen Salpausselän luoteispuolella, kaI liomäkien välissä, alun perin soistuneessa painanteessa. Maaperä on hiekka- tai soramoreenia.

Alueella tehtyjen maaperätutkimusten mukaan maaperän pintakerros on rata-alueilla pääosin hiekkaa tai soraa. Kivääriratojen kenttäalue on pai koin suota ja maaperän pintakerrokset turvetta. Taustavallit ovat pää osin hiekkaa, jonka seassa on paikoin soraa ja kiviä.

Ampumarata-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähimmät pohjavesialueet ovat noin 230 metrin etäisyydellä etelässä (Björknäs, 1-luokka) ja 660 metrin etäisyydellä idässä (Ekerö, 1-luokka).

Lähin pintavesistö on noin 300 metrin etäisyydellä kaakossa sijaitseva Baggbyträsket. Merenranta (Pohjanpitäjänlahti) on noin 640 metrin päässä lännessä. Ampumarata-alueelta lähtee länteen virtaava oja, jo ka laskee Pohjanpitäjänlahteen. Toinen Baggbyjärvestä tuleva oja virtaa ampumarata-alueen luoteispuolelta Pohjanpitäjänlahteen.

Alueella tehdyt maaperätutkimukset

Ampumarata-alueella tehtiin maaperä ja vesitutkimuksia elokuussa 2013. Maaperänäytteitä otettiin kokoomanäytteinä pintamaasta (syvyy deltä 0 ^— 0,1 m) ampumapaikkojen edustoilta, ratojen kenttäalueilta se kä etu-ja taustavalleista. Lisäksi taustavalleista otettiin maaperänäyttei tä kaivinkoneella tehdyistä koekuopista, jotka pyrittiin ulottamaan puh taaseen pohjamaahan saakka. Näytteistä analysoitHn raskasmetallitpi toisuudet XRF-kenttämittarilla. Kenttämittausten perusteella valituista näytteistä analysoithn raskasmetallitpitoisuudet laboratoriossa.

Lisäksi otettiin neljä sedimenttinäytettä ampumarata-alueella ja sieltä ulos virtaavien ojien pohjasedimentistä. Ampumarata-alueella olevista ja sieltä lähtevistä ojista otettiin myös neljä pintavesinäytettä.

Ampumaratojen maaperän pintakerroksesta otetuissa kokoomanäyt teissä todettiin kohonneita pitoisuuksia lyijyä, kuparia ja antimonia. Kor keimmat haitta-ainepitoisuudet todettiin kivääri- ja pistooliratojen tausta vallien iskemäkohdista otetuissa näytteissä. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvon ylittäviä lyijypitoisuuksia todet tiin kaikkien ratojen taustavalleista sekä 300 metrin kivääriradan etuval lista otetuissa kokoomanäytteissä. Taustavallin muokkaus- ja korjaus- toimenpiteiden seurauksena joillakin radoilla ylemmän ohjearvon ylittä viä haitta-ainepitoisuuksia todettiin taustavallissa jopa noin kahden met rin syvyydessä. Korkein taustavalleissa todettu lyijypitoisuus oli 15000 mg/kg. Pohjamaan päältä otetuissa näytteissä ei todettu kohon neita haitta-ainepitoisuuksia, lukuun ottamatta 150 metrin kivääriradan näytepistettä 53, jossa todettiin 2,5 ^— 3 metrin syvyydeliä lyijyä 2100 mg/kg.

Ampumapaikkojen edustalta tai kenttäalueilta otetuissa kokoomanäyt teissä raskasmetallipitoisuudet alittivat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset aiemmat ohjearvotasot lukuun ottamatta 300 metrin kivääriradan kenttäalueelta (150 ^— 300 m) otettua näytettä. Kiväärirato jen etuvalleista otetuissa näytteissä todettiin ylemmän (300 m:n rata) ja

alemman ohjearvotason (150 m:n rata) ylittävät lyijypitoisuudet.

300 metrin kivääriradan etuvallin alueelta lähtevästä ojasta otetussa se dimenttinäytteessä todettiin laboratorioanalyysissä lyijyä (4 100 mg/kg), kuparia (280 mg/kg) ja antimonia (64 mgfkg) ylemmät ohjearvot ylittävät pitoisuudet. Myös 150 metrin kivääriradan etuvallista lähtevästä ojasta otetussa näytteessä todettiin lyijyä (4 500 mg/kg) ja kuparia (500 mg/kg)

ylemmän ohjearvon ylittävät pitoisuudet sekä antimonia alemman ah jearvon ylittävä pitoisuus (12 mg/kg). Kivääriratojen välissä lounaaseen virtaavasta ojasta otetussa näytteessä todettiin lyijyä alemman ohjear von ylittävä pitoisuus 320 mglkg. Samasta ojasta noin 200 metriä kau empaa alajuoksun suuntaan otetusta näytteessä raskasmetallipitoisuu det alittivat kynnysarvot.

Selvästi kohonnut lyijypitoisuus (484 pg/l) todettiin 150 metrin kiväärira dan etuvallista alkavasta ojasta otetussa vesinäytteessä. Lisäksi näyt teessä todettiin arseenia 8,8 pg/l, kobolttia 3,8 pg/l, kuparia 127 pgIl ja sinkkiä 103 pg/l. 300 metrin kivääriradalta alkavasta ojasta otetussa ve sinäytteessä todettiin lyijyä 37 pg/l ja sinkkiä 60 pgfl. Ampumarata alueelta kohti länttä virtaavasta ojasta noin 150 metriä ennen khnteistön rajaa otetussa vesinäytteessä todettiin kromia 7,8 pg/l, kuparia 16 pg/l ja sinkkiä 92 pg/l. Pohjanpitäjänlahden luonnonsuojelualueelle laskevan ojan suuaukolta otetussa vesinäytteessä todettiin kuparia 12 pg/l ja sinkkiä 23 pg/l.

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Kohteessa tehdyissä maaperän pilaantuneisuustutkimuksissa todettiin rata-alueilla valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten ylempien ohjearvojen ylittäviä lyijyn, kuparin ja antimonin pitoisuuksia. Lyijypitoi suus ylitti taustavalleissa osin myös vaarallisen jätteen raja-arvon. VN tearvovertailun perusteella maaperä todettiin ampumarata-alueilla pai koin pilaantuneeksi.

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin mukaan alueen nykyisen käytön jatkuessa ja geologiset olosuhteet huomioiden todetuista haitta-ainepitoisuuksista ei aiheudu ympäristö- tai terveyshait taa. Riskien hallinnan ja haitta-aineiden kulkeutumisen perusteella maaperän kunnostamiselle ei arvioida olevan välitöntä tarvetta.

Baggbyn ampumaradalle tehdään vuosien 2015 ^— 2018 aikana perus parannustöitä pistooli-, kivääri- ja hirviradoilla haitta-aineiden kulkeutu misen hallitsemiseksi. Alueen maaperään tehtävien kaivu- ja rakennus- töiden yhteydessä on tarkoituksenmukaista samalla tehdä myös pilaan tuneen maan kunnostamista. Kunnostus kohdistetaan siten ainoastaan rakennettaville alueille.

Esitetty kunnostussuunnitelma

Ku nnostusmeneteimä ja kunnostustavoitteet

Kunnostus tehdään massanvaihdolla rata-alueen muiden parannus- ja maanrakennustöiden yhteydessä. Kunnostustavoitteeksi esitetään val tioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisia ylempiä ohjearvoja antimo nille, kuparille, lyijylle ja sinkille. Kaivettu, alle vaarallisen jätteen raja arvopitoisuuksia olevia haitta-ainepitoisuuksia sisältävä maa-aines hyö dynnetään rata-alueella.

Kunnostuksen toteuttaminen

Pilaantunut maa-aines kaivetaan lajittelevalla kaivulla. Kaivu tehdään nhn, että eri voimakkuuksilla pilaantuneet massat sekoittuvat mahdolli simman vähän keskenään. Parannustöiden yhteydessä kaivettavilta alueilta irrotetaan sellaiset maa-ainekset, joissa metallipitoisuudet ylittä vät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvota sot. Irrotettavista maa-aineksista hyödynnetään ratarakenteissa kaikki haitta-ainepitoisuudeltaan vaarallisen jätteen raja-arvot alittavat massat, jos ne geoteknisiltä ominaisuuksiltaan soveltuvat uusiin ratarakenteisiin.

Pitoisuuksiltaan kunnostustavoitteet alittava kaivettu maa-aines tai uu sissa ratarakenteissa hyödynnettävä haitta-ainepitoinen maa-aines väli varastoidaan rata-alueella. Maa-ainesta läjitetään tilapäisesti kunkin kaivukohteen läheisyydessä.

Kunnostuksen yhteydessä taustavalleista kaivettavaa haitta ainepitoisuudeltaan ylemmän ohjearvon ylittävää maa-ainesta arvioi daan tutkimusten ja vastaavista kohteista saatujen kokemusten perus teella olevan yhteensä noin 6 500 tonnia. Tästä vaarallista jätettä arvi oidaan olevan noin 3 000 tonnia ja ylemmän ohjearvon ylittävää hyö dyntämiskelpoista maa-ainesta noin 3 500 tonnia.

Perusmaan pinnan alapuolelle ulottuvat kaivannot ovat matalia. Kun nostettavien alueiden maaperän laatu (hiekkaa, soraa) huomioiden työ tä haittaavaa veden kertymistä kaivantoihin ei arvioida tapahtuvan. Tar vittaessa veden kertymistä kaivantoihin estetään esim. niskaojituksin.

Ennen alueella olevien ojien kaivutöitä purkuojaan asennetaan tarvitta essa suodattava sepelipato tai vastaava rakenne. Ojien vesimäärä on vähäinen. Kaivutöiden ei arvioida aiheuttavan veden samentumista am pumarata-aluetta laajemmalle alueelle.

Jos maaperään jää jostain ennalta arvaamattomasta syystä haitta ainepitoisuuksia, jotka ylittävät ylemmät ohjearvot, voidaan kohteen jat kotoimenpiteitä, pilaantuneisuutta ja puhdistustarvetta arvioida uudel leen riskiarvioperusteisesti.

Kunnostus aloitetaan syksyllä 2015 ja tehdään valmiiksi vuoden lop puun mennessä.

Kunnostustyön valvonta

Kunnostustyötä ohjaa ja valvoo paikan päällä ympäristötekninen asian tuntija. Kunnostustyötä ohjataan pääsääntöisesti mittaamalla metallipi toisuuksia XRF-kenttäanalysaattorilla. Apuna käytetään aiemmin tehty jen tutkimusten laboratorio- ja kenttämittaustuloksia sekä aistinvaraisia havaintoja. Kenttämittaustulokset varmistetaan kaivetuista maamassois ta laboratoriossa noin 500 tonnin erää kohden.

Perusparannustöiden yhteydessä kaivettavien ojalinjojen sekä allasalu eiden kaivumassat tutkitaan kunnostustöiden aikana. Erikseen tutkitaan ojan pohjasedimentin pintakerros. Tutkimukset tehdään metallien ana lysointNn soveltuvalla kenttämittauslaitteella. Tarvittaessa kenttämit taukset varmennetaan laboratoriomittauksilla (yksi näyte noin 500 ton nin erää kohti).

Kunnostetun alueen rajapinnoista otetaan jäännöspitoisuusnäytteet.

Kaivualueelta otetaan yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista pohjan 200 m2:n leikkauspintaa kohden. Lisäksi jäännöspitoisuusnäytteet ote taan kaivannon laidan leikkauspinnoista. Jäännöspitoisuusnäytteet ote taan riittävän monen osanäytteen (>20 kpl) kokoomanäytteenä, jotta näytteet kuvaavat rNttävällä tarkkuudella maa-aineksen keskimääräistä pitoisuustasoa. Näytteistä analysoidaan alueella tutkimuksissa havaitut haitta-aineet eli antimoni, kupari, lyijy ja sinkki.

Kaivettujen maa-ainesten käsittely

Luoteja ei erotella kaivetuista maa-aineksista, vaan ne toimitetaan käsit telyyn yhdessä maa-aineksen mukana. Kaivetusta maa-aineksesta ero tellaan tarpeen mukaan suurimmat kivet, joita pystytään hyödyntämään alueen täytöissä. Kivien ja karkeamman maa-aineksen erottelu tehdään kaivualueiden läheisyydessä, erillistä seulonta-aluetta ei ole suunniteltu.

Maa-aines lajitellaan kaivutöiden yhteydessä vaarallisen jätteen raja- arvon ylittäviin ja alittavNn pitoisuusluokkNn. Vaarallisen jätteen raja- arvon ylittävä maa-aines toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Maa- ainekset peitetään kuljetuksen ajaksi ja kuormien mukana toimitetaan asianmukaiset siirtoasiakirjat. Alle vaarallisen jätteen raja-arvo pitoisuuksien oleva maa-aines hyödynnetään taustavallien uudelleen rakentamisessa thvisrakenteiden päällä, mikäli maa-aines on geotekni siltä ominaisuuksiltaan soveltuvaa. Haitta-ainepitoisuudeltaan kynnys arvon ja ylemmän ohjearvon välissä olevia maa-aineksia voidaan hyö dyntää myös muualla ampumarata-alueella maisemointi ym. täyttöker roksissa. Hyödynnettäväksi soveltumattomat, haitta-ainepitoisuudeltaan

ylemmän ohjearvon ja vaarallisen jätteen raja-arvon välissä olevat maat toimitetaan jätekeskukseen.

Kunnostuksen aikaisten ympäristöhaittojen ehkäisy

Ampumaratojen välittömässä läheisyydessä ei ole maanrakennustyöstä häiriintyviä kohteita. Pilaantuneen maan pölyäminen ja leviäminen ym päristöön estetään kaivun, kuormauksen ja kuljetuksen aikana. Kuormat peitetään työmaa-alueen ulkopuolelle tapahtuvan kuljetuksen ajaksi.

Liikennäintiä pilaantuneen maan päällä väItetään. Kunnostustyöstä ai heutuva melu vastaa tavanomaisen maarakennustyömaan melutasoa.

Työ tehdään päivisin klo 7 ^- 18 välisenä aikana. Haitta-ainepitoisten massojen hyötykäytöllä pyritään vähentämään liikenteestä johtuvaa me lua, pölyämistä ja haitta-aineiden leviämistä ympäristöön.

Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin

Jos työn aikana ilmenee jotain kunnostussuunnitelmasta oleellisesti poikkeavaa, kunnostustöistä vastaava valvoja ilmoittaa siitä välittömästi rakennuttajalle ja viranomaisille. Muuttuneesta tilanteesta neuvotellaan viranomaisten kanssa ja sovitaan menettelytavoista. Tarpeen vaatiessa kunnostussuunnitelma päivitetään.

Ampumarata-alueelta ja taustavalleista saattaa löytyä vanhoja laukea mattomia ammuksia tai räjähteitä. Jos työn aikana tällaisia löytyy, on työ alueella välittömästi keskeytettävä, siirryttävä rNttävälle suojaetäisyydel le ja otettava yhteyttä puolustusvoimien nimeämään yhteyshenkilöön.

Kirjanpito ja

raportointi

Kunnostustyömaan valvoja pitää kirjaa työmaan tapahtumista kunnas tustöiden aikana. Valvoja pitää kirjaa mm. pilaantuneen maan määristä ja sijoituskohteista, kenttäanalyyseillä todetuista eri kaivukohtien pitoi suustasoista, pilaantuneen maa-aineksen hyödyntämisestä sekä kaikis ta muista kunnostuksen aikana tehdyistä oleellisista havainnoista.

Kunnostustöiden päätyttyä tehdään raportti, joka toimitetaan Uuden maan ELY-keskukselle ja Raaseporin kaupungin ympäristötoimistolle.

Raportissa esitetään mm. kaivutyön toteuttaminen, kunnostetut alueet sekä lopetusnäytteiden ottokohdat piirustuksessa, laboratorioanalyysien tulokset, oleellisten kenttämittausten tulokset, kirjanpitotiedot poistetuis ta maamassoista ja pilaantuneen maan sijoituspaikat kohteessa.

Tiedottaminen

Kunnostustöiden aloittamisesta ilmoitetaan Uudenmaan elinkeino-, lii kenne- ja ympäristökeskukselle noin viikko ennen kunnostustöiden aloit tamista. Aloitusilmoituksessa kerrotaan kunnostustyön valvonnasta vas taavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä urakoinnista vastaavan henki lön nimi ja yhteystiedot. Urakoitsua ilmoittaa pilaantuneen maan vas taanottopaikat.

Maanomistajan suostumus

Metsähallitus on 12.6.2015 päivätyllä valtakirjalla valtuuttanut Puolus tusvoimien logistNkkakeskuksen esikunnan hoitamaan Baggbyn ampu maradan pilaantuneen maaperän kunnostamisen.

Viranomaisen ratkaisu

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Puolustusvoimien logistNkkakeskuksen esikunnan ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Raaseporissa Baggbyn ampumaradalla, ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin:

Kun nostustavoitteet

1. Kunnostettavilta alueilta on poistettava maa-aines, jonka antimo nin, lyijyn, kuparin tai sinkin pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 21412007 säädetyt ylemmät ohjearvotasot.

Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset ja kohonneita haitta ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on käsiteltävä määräyk sissä 7.1.ja 7.2. edellytetyn mukaisesti.

Kunnostustyön aikaiset maaperätutkimukset

2.1. Kaivettavien uusien ojien sekä vesienkäsittelyaltaiden maaperän haitta-ainepitoisuudet on selvitettävä maaperätutkimuksilla ennen rakentamistoimenpiteitä, mikäli kyseiset kaivualueet ovat sellaisia, joihin on voinut päätyä haitta-aineita ampumaratatoiminnasta.

Maaperänäytteistä on tutkittava vähintään raskasmetallien pitoi suudet.

2.2. Alueella tehtävien kaivutöiden aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneiden maa-alueiden laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivet tavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseksi. Näyt- teet on otettava siten, että eriasteisesti pilaantuneet maa-alueet tu levat luoteifavasti selvitetyiksi ja että eri käsittelypaikkoihin toimi tettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvi tetty. Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaiteifa, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen,

kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomiifauksilla. Laboratorionäytteistä on ana lysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuk sissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.

Alueen yleinen hoito ja järjestys

3.1. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pi laantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä.

3.2. Kaivetut pilaantumaftomat maa-ainekset ja eri käsiifelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, esikäsillelyn, lastaamisen ja kuljetuksen aikana.

Välivarastointi ja esikäsittely

4. Kaivettuja pilaantuneita maa-aineksia voidaan tarvittaessa väliva rastoida ja esikäsitellä esim. välppäämällä tai seulomalla kunnos tuksen aikana kunnostusalueella.

Välivarastointi ja esikäsittely on toteutettava siten, ettei niistä ai heudu maaperän pilaantumista, pilaantumattoman pohjamaan ja haifta-ainepitoisen maa-aineksen sekoittumista, pilaantuneen maa- aineksen pölyämistä, metallipitoisten suotoqvalumavesien muo dostumista tai muuta terveys- tai ympäristöhaittaa.

Kaivualueiden jäännöspitoisuudet

5. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenot totiheys on valittava siten, että kaivantojen seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luoteifavasti selvitetyiksi. Jokaiselta pilaantuneen maan kaivualueelta on otet tava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näyteifä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haifta-aineiden pitoisuudet.

Pilaantuneiden maa-ainesten kuljettaminen

6. Pilaantuneet maa-ainekset on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Pilaan tuneen maa-aineksen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on oltava mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava jätteen vas taanottajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekis teriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten käsittely

7.1. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset on luokiteltava seuraa vasti:

- kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset

- tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset

- vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset.

Alueelta poisteftavat pilaantuneet maa-ainekset ja kohonneita hait ta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on toimitettava omi naisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissi jaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristö-

luvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely.

7.2. Ampumarata-alueelta kaivettuja, tavanomaiseksi jätteeksi luokitel tavia pilaantuneita maa-aineksia sekä kohonneita haitta ainepitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia voidaan hyödyntää am pumaradan taustavalleissa rakennettavien tiivisrakenteiden ylä puolisissa kerroksissa.

Ampumarata-alueelta kaiveftuja maa-aineksia, joiden metallipitoi suudet ovat valtioneuvoston asetuksen 21412007 mukaisten kyn nysarvojen ja ylempien ohjearvojen välissä, voidaan hyödyntää myös muualla ampumaradan alueella ratarakenteissa.

Hyödynnettävien metallipitoisten maiden haitta-ainepitoisuudet, määrät ja sijoituspaikat on dokumentoitava. Selvitys maa-ainesten hyödyntämisestä on esitettävä määräyksessä 8.3. edellytetyssä kunnostuksen loppuraportissa.

Tiedoftaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi

8.1. Kunnostustyöhön on nimeifävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Vai vonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuk sen aloittamis- ja lopettamisajankohdat on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Raa seporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

8.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsit telypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haifta-ainepitoisuuk sista sekä haitta-ainepitoisen maa-aineksen määristä ja sijoitus kohteista.

8.3. Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kunnos tustyön toteuttaminen ja karftapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetel mistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpi totiedot poistetuista haifta-ainepitoisista maa-aineksista, haitta-

ainepitoisten maa-ainesten hyödyntäminen alueella, analyysitulok set puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä Raporttiin on liitettävä yhteenveto pilaantuneiden maa-ainesten siirtoasiakirjoista.

Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympä ristökeskukselle, Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviran omaiselle ja kiinteistön omistajalle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaaifamisesta.

Loppuraportista tulee lisäksi tehdä tiivistelmä julkishallinnon säh köistä lomakepalvelua käyttäen (www.suomi.fi, Pilaantuneen maa perän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027)

Päätöksen perustelut

Käsitteet

Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa aineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-aine pitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kyn nysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haitta ainepitoisuuksia sisältävällä maa-aineksella ei tässä päätöksessä tar koiteta maa-aineksia, joiden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat ky seisessä maa-aineksessa luontaisesti esiintyviä.

Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka hailla-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja jota ei luokitella vaaralliseksijätteeksi.

Valtioneuvoston asetuksen jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (86/201 5) liitteen 4 jäteluettelossa vaarallisiksi jätteiksi on merkitty maa- ja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita (17 05 03). Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa aineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, joka sisältää vaarallisia aineita sellaisina pitoisuuksina, että maa-aineksella katsotaan olevan jokin asetuksen 86/2015 lUtteessä 4 mainituista vaaraominaisuuksista.

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaan maaperän ja pohja- veden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yh teydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä te kemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus). Val tion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantu

neen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa- aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta.

Perustelut kiinnostusta koskeville määräyksille

Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdis tustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, aiemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haitta- aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaan tuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pi laantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai hikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdas sa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylit tää säädetyn alemman ohjearvon.

Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 lhtteessä on säädetty kohteessa todetuille haitta-aineille alemmaksi ohjearvoksi antimonille 10 mg/kg, lyi jylle 200 mg/kg, kuparille 150 mg/kg ja sinkille 250 mg/kg. Ylemmäksi ohjearvoksi on säädetty antimonille 50 mg/kg, lyijylle 750 mg/kg, kupa rille 200 mg/kg ja sinkille 400 mg/kg. Antimonin kynnysarvo on 2 mg/kg, lyijyn 60 mg/kg, kuparin 100 mg/kg ja sinkin 200 mg/kg.

Päätöksessä on hyväksytty ilmoituksessa esitetyn mukaisesti kunnos tustavoitteeksi ylempi ohjearvotaso antimonille, lyijylle, kuparille ja sin kille. Ylempi ohjearvon on katsottu rNttäväksi kunnostustavoitteeksi ky seisille haitta-aineille kunnostettavien alueiden alueen maankäyttö ja ympäristöolosuhteet huomioon ottaen. (Määräys 1.)

Päätöksessä on edellytetty tehtäväksi maaperätutkimuksia kaivettavien ojien ja vesienkäsittelyaltaiden alueilla, koska kyseisiä alueita ei ole vält tämättä tutkittu aikaisemmin. (Määräys 2.1.)

Alueella tehtävien kaivutöiden aikaisella näytteenotolla selvitetään tar vittava kaivusyvyys ja pilaantuneen alueen laajuus sekä kaivettavien maa-ainesten hailla-ainepitoisuudet. Tutkiminen on edellytetty toteutet tavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan eroteila toisistaan vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset ja eri käsitte lypaikkoihin toimitettavat maa-ainekset. (Määräys 2.2.)

Pilaantuneen maa-aineksen kaivu ja muut työvaiheet on edellytetty teh täväksi siten, ettei niistä aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympä ristölie. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta

haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa ter veydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 5.)

Päätöksessä on hyväksytty pilaantuneiden maa-ainesten välivarastointi ja esikäsittely siten, ettei kyseisistä toiminnoista aiheudu ympäristö- ja

terveyshaittaa. (Määräys 4.)

Jäännäspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoi suudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Mää räys 5.)

Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaan jätteen haltijan on laadittava siir toasiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirja on oltava mu kana jätteen sHrron aikana ja se on annettava jätteen vastaanottajalle.

Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 6.)

Jätelain (646/2011) 29 §:n mukaan jälleen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. (Mää räys 6.)

Jätelain (646/2011) 8

§

edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mah dollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajär jestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudel leenkäyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. (Määräys 7.1 ja 7.2.)

Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan käsiteltä väksi vastaanottopaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsi tellä kyseisiä maa-aineksia. Kaatopaikalle toimitettavien pilaantuneiden maa-ainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen 331/2013 mukaisesti. Alueelta poistettavat kohonneita hailla-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytet ty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan.

(Määräys 7.1.)

Päätöksessä on hyväksytty ilmoituksessa esitetyn mukaisesti alueelta kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten hyödyntäminen rata- alueen rakenteissa. Päätöksessä on edellytetty hyödynnettävien maa- ainesten haitta-ainepitoisuuksien, määrien ja sijoituspaikkojen doku mentointia, jotta ma-ainekset voidaan huomioida asianmukaisesti mah dollisten tulevien kaivutöiden yhteydessä. (Määräys 7.2.)

Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomais valvonnan kannalta. (Määräys 8.1.)

Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viran omaisvalvonnan kannalta. Sähköisen lomakepalvelun käyttö on maksu tonta ja se helpottaa viranomaisen tiedon tallentamista. Lomake ja sen

täyttöohje löytyvät Internet-osoitteesta: http://www.suomi.fi/suomifi/

suomi/asioiverkossa/lomakkeeUymj’m027 (Määräykset 8.2. ja 8.3.)

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 84, 85, 136, 190, 191 §

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §

Jätelaki (646/2011)6,8, 13, 15, 29, 121, 122 §

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012)3,4, 11124§

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustar peen arvioinnista (214/2007)

Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2015 (1397/20 14)

Käsittelymaksun määräytyminen

Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, lii kenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksul lisista suoritteista vuonna 2015 (1397/2014) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä pehttävä maksu on 55 € kultakin asian käsitte lyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 18 tuntia.

Päätöksestä tiedoifaminen Päätös

Puolustusvoimien LogistUkkalaitoksen esikunta PL 69

33541 Tampere

Tiedoksi

Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus (sähköisenä)

Puolustuslaitoksen rakennuslaitos, Teemu Hourula (sähköisenä) Metsähallitus, Terho Ylönen (sähköisenä)

Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla

Uudenmaan elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskus tiedottaa tästä pää töksestä kuulullamalla Raaseporin kaupungin ilmoitustaululla ympäris tönsuojelulain 85 §:n mukaisesti.

Tietojärjestelmään merkitseminen

KNnteistöjen maaperää koskevat tiedot merkitään/päivitetään valtakun nalliseen maaperän tilan tietojärjestelmään.

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liit teenä (Ihte 3.).

O O

Ylitarkastaja Hanna Valkeapaa

Ylitarkastaja Vesa Suominen

Liitteet LBte 1. Kunnostettavan kohteen sijainti Liite 2. Ampumaratojen sijainti

LNte 3. Valitusosoitus

D

Sijainti ka ilta

ASL4KIRJA ARKKI

Ym pä ristösu ojeluta rveselvitys A4

SUUN ALA

P1ÄKL Raasepori

Goider Associates

PRWEKflNUMEPQ

13502120254

Baggby

SUUN

J KO

RUOSILANKUJA 3 E. 00390 HELStNKI PUH. 095617 210 FAX. 09-5617 2120

IEKIJA

LTA

P’ M

14.11.2013 JRA

ui. CI fl ‘tE Ci

Liittyy Uudenmaan ELY^-

keskuksen tänään antamaan päätökseen

DNRO ^qI4I

1

^LoV

ii

1

II

0

:4 1

0

0!

w

On 0 0

0 0 tO 0

i

^{-0.>- N >}

t0 4-40

ip

Q,

zc ca)

^0c

-

r0L 0

cO

0.

0’m

03m

NruDE E

1 -0 0 v1E2”

D >-t

— 0

.0- O :0

(0

1

:4

Oj

2j

0

(0 :0 0(0 (0

E

0 0 n

cl

:0 (0

E

0-

E E

0

b

1 ^L!

0/-

iO

) •0⁽⁰

(0 00

0-

- . -

0

Valitusviranomainen

Uudenmaan elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muu- josta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella,

Valitus aika

Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää luk-uun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäi vä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seu raavana arkipäivänä.

‘alitukscn sisältö

Valituskirjeimässä on ilmoitettava

— valittajan nimi ja kolikunta

- postiosoiteja puheliimumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa

- päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan.

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatija na on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava.

Valituksen liitteet

Valituskirjelmään on liitettävä

- ELY-keskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu vi ranomaisel le

- asiamiehen valtakiija

Valituksen toimittaminen perille

Valituskidelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana.

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 €.

Tuomioistuinten ja eräiden oikeudenkäyntiviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa (701/1993) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204

65101 Vaasa

Puhelin 0295642611 Telekopio 0295642760

Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi

Kirjaamo on auki maanantaista perjantaihin kello 8.00 - 16.15