14.4.2011 Annettu julkipanon jälkeen
UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0070
www.ely-keskus.fi/uusimaa
Asemapäällikönkatu 14 00520 Helsinki
PL 36
00521 Helsinki
Asia
Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta
Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite
Tuusulan kunta PL 60
04301 Tuusula
Kunnostusalueen sijainti
Tuusulan kunta Maantiekylä Högberginhaara
RN:ot 858-411-5-103 ja 858-411-5-194
Kiinteistöjen omistaja
Tuusulan kunta
Asian vireilletulo
Ympäristönsuojelulain 78 §:n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin 30.12.2010 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.
Toiminta kunnostusalueella
Alueella on toiminut haulikkoampumarata vuosina 1973-1981. Ampu- mapaikka on sijainnut ilmoituksen mukaisen kunnostusalueen ulkopuo- lella kiinteistön 858-411-5-194 länsipuolella nykyisen asfalttiaseman alueella. Ampumasuunta on ollut kiinteistöille 858-411-5-194 ja 858- 411-5-103 päin.
Kiinteistön 858-411-5-103 länsiosa on ollut vuokrattuna viereisen asfalt- tiaseman varastokentäksi. Varastotoiminta alueella on loppunut v. 2010.
Kunnostettava alue on suunniteltu rakennettavaksi työpaikka-alueeksi.
Maksu 1 200 €
Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta
Ympäristönsuojelulaki 78 §:n 2 ja 3 momentti
Muut alueen maaperää koskevat viranomaiskannanotot
- Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Destia Oy:lle antama kannanotto 14.4.2011 asfalttiaseman entisen vuokra- alueen maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta.
Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat
- Destia Oy, Maantiekylän asfalttiasema, vuokra-alueen pilaantunei- suustutkimukset. Ramboll Finland Oy. 31.1.2011.
- Tuusulan kunta, Högberginhaara. Kunnostuksen yleissuunnitelma.
Ramboll Finland Oy. 20.12.2010.
- Destia Oy, Maantiekylän asfalttiasema, asfalttiaseman koilliskulman vuokra-alueen pilaantuneisuustutkimukset. Groundia Oy. 29.7.2010.
- Tuusulan kunta, Högberginhaara, kiinteistöt 858-411-5-194 ja 858- 411-5-103, haulikkoampumarata. Maaperän pilaantuneisuus tutki- mus. Ramboll Finland Oy. 9.6.2008.
Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne
Kunnostettava alue sijaitsee Tuusulan Maantiekylässä Högberginhaara –nimisen katualueen päässä (liite 1.). Alueen ympäristö on pääasiassa rakentamatonta metsää. Kunnostettavan alueen länsipuolella toimii as- falttiasema. Alueen eteläpuolella on Kulomäentie.
Kunnostettava alue on kaavoitettu liike- ja toimistorakennusten kortteli- alueeksi.
Alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteet
Alueella on humuskerros, jonka alla on silttiä ja paikoin hiekkaa. Hu- muskerroksen paksuus on 5 – 25 cm. Asfalttiaseman varastoalueena olleelta alueelta on humuskerros kuorittu kasoille alueen reunoille. Va- rastoalueella on ollut maanpinnassa asfalttirouhetäyttöä, joka on pois- tettu alueelta.
Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Mätäkiven I-luokan poh- javesialueen raja sijaitsee kohteen länsipuolella 300 – 600 metrin pääs- sä. Alueella on jonkin verran ojia.
Alueella tehdyt maaperätutkimukset
Ampumarata-alueella tehdyt tutkimukset
Näytteiden otto ja analysointi
Kiinteistöiltä 858-411-5-194 ja 858-411-5-103 ampumaradan vaikutus- alueella tehtiin maaperätutkimuksia keväällä 2008. Maaperänäytteitä otettiin lapiolla yhteensä 50 koekuopasta. Koekuopat kaivettiin 0,2 - 0,4 metrin syvyydelle asti. Koekuopista otettiin maanäytteitä pää- asiassa noin 10 cm:n paksuista kerroksista. Koekuoppien sijainnit on esitetty liitteessä 2.
Maanäytteistä tutkittiin lyijypitoisuus XRF-kenttämittarilla. Kenttämittaus- tulosten perusteella 11 maanäytteestä analysoitiin laboratoriossa ar- seenin, antimonin ja lyijyn pitoisuudet.
Analyysitulokset
Kenttämittauksissa todettiin selvästi kohonneita lyijypitoisuuksia alueen maaperässä. Korkeimmat lyijypitoisuudet todettiin pintahumuksessa 0 - 0,1 metrin syvyydellä. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukai- sen kynnysarvon ylittäviä lyijypitoisuuksia arvioidaan olevan pintamaas- sa (syvyys 0 – 0,1 m) noin 35 000 m2 alueella. Syvemmällä 0,1 - 0,2 metrin syvyydellä kynnysarvon ylittäviä lyijypitoisuuksia arvioi- daan olevan 19 000 m2:n alueella. Kohonneita lyijypitoisuuksia todettiin humuskerroksessa 0 – 0,25 metrin syvyydelle. Varsinainen mineraali- maa-aines oli kohteessa pääosin puhdasta.
Korkein laboratoriotutkimuksissa todettu lyijypitoisuus oli 9 200 mg/kg tutkimuspisteessä P27. Korkeimmat lyijypitoisuudet todettiin pääasiassa lähempänä naapurikiinteistöllä sijainnutta ampumapaikkaa. Kauem- maksi mentäessä pitoisuudet pienenivät.
Laboratoriotutkimuksissa todettiin lisäksi valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ylittävät antimonipitoisuudet tutkimuspisteissä P10 (11 mg/kg) ja P27 (17 mg/kg) ja kynnysarvon ylit- täviä arseenin (max. 33 mg/kg) pitoisuuksia. Korkeimmat antimonipitoi- suudet todettiin näytteissä, joissa myös lyijypitoisuus oli korkein.
Asfalttiaseman vuokra-alueella tehdyt tutkimukset
Vuonna 2008 tehdyt tutkimukset
Kiinteistön RN:o 858-411-5-103 länsiosasta, joka on ollut vuokrattuna viereisen asfalttiaseman varastoalueeksi, on otettu maaperänäytteitä vuonna 2008 sekä vuosina 2010 ja 2011.
Vuonna 2008 vuokra-alueelta otettiin maaperänäytteitä kahdesta tutki- muspisteestä. Tutkimuspisteissä todettiin laboratorioanalyysissä öljyhii- livetypitoisuudet 7 900 mg/kg ja 3 200 mg/kg. Ramboll Finland Oy:n
31.1.2011 päivätyn tutkimusraportin mukaan kyseiset pitoisuudet oli määritetty syvyydeltä 0 – 1 metriä otetuissa näytteistä, jonka on todettu olevan täyttöä. Kyseinen täyttö on ollut alueella varastoitua asfaltti- rouhetta, joka on sittemmin poistettu alueelta.
Vuosina 2010 ja 2011 tehdyt tutkimukset
Vuonna 2010 ja 2011 tehtyjen maaperätutkimusten näytteenottopistei- den sijainnit on esitetty liitteessä 3. Osa näytteistä otettiin, kun alueella oli vielä asfalttirouhetta, osa asfalttirouheen poistamisen jälkeen. Näyt- teitä otettiin varastoalueena toimineelta kentältä perusmaan pinnasta, kentän reunalle kasatuista alueen alkuperäisistä pintamaista sekä alu- een pohjois- ja itäpuolella kulkevan ojan pohjasedimentistä. Näytteistä tutkittiin raskasmetallipitoisuudet XRF-kenttämittarilla ja öljyhiilivetypitoi- suus Petroflag-kenttätestillä. Yhteensä kahdeksasta näytteestä analy- soitiin laboratoriossa öljyhiilivetyjen ja PAH-yhdisteiden pitoisuudet.
Vuosina 2010 ja 2011 tehdyissä tutkimuksissa ei todettu valtioneuvos- ton asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot ylittäviä haitta- ainepitoisuuksia lukuun ottamatta varastoalueen itäpuolisesta ojasta otettua sedimenttinäytettä, jonka arseenipitoisuus 12 mg/kg ylitti kyn- nysarvon.
Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Haulikkoampumarata
Pilaantuneeksi epäillyltä alueelta analysoituja haitta-ainepitoisuuksia vertailtiin valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitettyihin kynnys- ja ohjearvoihin. Lyijypitoisuudeltaan ylemmän ohjearvon ylittäviä maa- aineksia on noin 9 000 m2:n alueella noin 0 - 0,2 metrin syvyydessä noin 1 800 m3. Lyijypitoisuudeltaan alemman ja ylemmän ohjearvon vä- lissä olevia maa-aineksia on noin 16 000 m2 alueella noin 0 - 0,2 metrin syvyydessä noin 3 200 m3.
Tutkimusalue on pääosin hakattua metsää. Tällä hetkellä kiinteistöllä ei ole altistujia ja ihmisille ei aiheudu haitta-aineista terveysriskiä. Kunnos- tamisen tavoitetasoissa otetaan huomioon terveydelle haitaton pitoi- suus. Kunnostamisen jälkeen alueelle ei tule jäämään terveysriskejä.
Alueella havaitut korkeat pitoisuudet voivat aiheuttaa ekologisia riskejä.
Alueen maankäyttö muuttuu liike- ja toimistoalueeksi, jolloin alueella ei tule olemaan suurta ekologista merkitystä. Alueen ekologiset riskit pois- tuvat, kun alue kunnostetaan.
Käytetyt vertailuarvot soveltuvat käytettäväksi kohteessa, sillä alue ei si- jaitse luokitellulla pohjavesialueella, alueella ei harjoiteta ravintokasvien viljelyä, alueella ei sijaitse päiväkotia tai leikkipuistoa eikä alueella ole erityistä suojeluarvoa.
Tutkimusalueella todettiin puhdistustarve maaperän haitta-aineiden suh- teen. Alueelta puhdistetaan maa-ainekset siten, että puhdistustavoittee- na ovat alemmat ohjearvot. Vaikka aluetta ei todennäköisesti oteta asumiskäyttöön, on kunnostus alempien ohjearvojen tasolle perusteltua, koska alueella on runsaasti humusmaata, joka on poistettava rakenta- misen tieltä. Tällöin haitta-ainepitoisuudeltaan alemman ohjearvon ylit- tävät maat tulkitaan pilaantuneeksi ja ne on käsiteltävä ympäristöluvan omaavissa käsittelypaikoissa. Valittaessa kunnostustavoitteeksi alempi ohjearvo, alueen hyötykäytölle ei jää esteitä.
Alueelle jää kuitenkin kunnostamisen jälkeenkin jonkin verran humuspi- toisia maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot.
Asfalttiaseman vuokra-alue
Tutkimusten mukaan alueen maaperä ei ole pilaantunut haitta-aineilla.
Koska kohde sijaitsee ampumaradan välittömässä läheisyydessä ja alueella on harjoitettu toimintaa, josta on tutkimuksista huolimatta voinut aiheutua haitta-ainepäästöjä maaperään, ilmoituksen yhteydessä halu- taan varautua siihen, että kunnostusalue laajenee vuokra-alueelle. Alu- eella voi esiintyä lyijyä kantavan kerroksen alapuolisessa maaperässä ja lisäksi mineraaliöljyä ja PAH-yhdisteitä. Kunnostustavoitteina myös tällä alueella ovat alemmat ohjearvot.
Esitetty kunnostussuunnitelma
Kunnostusmenetelmä ja kunnostustavoitteet
Maaperä kunnostetaan massanvaihdolla. Kunnostustavoitteeksi esite- tään valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisia alempia ohjearvoja.
Asfalttiaseman vuokra-alueella on havaittu maa-aineksen seassa asfalt- tia, joka tullaan poistamaan erottelevalla kaivulla seulomalla.
Kunnostuksen toteuttaminen
Ennen kaivutöitä alueelta poistetaan kannot ja käsitellään ne asianmu- kaisesti. Kannoista mahdollisesti irtoava maa-aines toimitetaan asian- mukaiseen vastaanottopaikkaan. Alueen sadevedet johdetaan hallitusti pois ennen kaivutöitä.
Pilaantunut maa-aines poistetaan kaivamalla. Pilaantuneisuus rajoittuu haulikkorata-alueella syvimmillään noin 0,2 metrin syvyyteen. Mikäli alueella varastoidaan pilaantuneita maita, peitetään ne esim. muovilla tai pressuilla varastoinnin ajaksi.
Kunnostustyötä ohjaa ja valvoo ympäristötekninen asiantuntija.
Kunnostuksen aikainen näytteenotto
Maaperän pilaantuneisuutta tarkkaillaan kaivutyön aikana tehtävillä näytteenotoilla. Kunnostustyötä ohjataan tehtyjen tutkimusten ja kent- tämittaustulosten sekä aistinvaraisten havaintojen (haju, näkö) perus- teella.
Kunnostustavoitteen saavuttaminen varmistetaan kaivualueilta otettavil- la lopetusnäytteillä, jotka tutkitaan laboratoriossa. Lopetusnäytteitä ote- taan tarpeen mukaan pohjasta ja kunnostetun alueen reunoilta, niin että saadaan käsitys alueen puhtaustasosta. Lopetusnäytteitä otetaan myös asfalttiaseman vuokra-alueelta. Ampumaradan lyijyllä pilaantuneen maa-aineksen rajautuminen kiinteistölle 858-411-5-194 selvitetään lope- tusnäytteillä myös kiinteistön 858-411-5-103 reunasta. Lopetusnäytteillä varmistetaan myös asfalttiaseman varastokenttänä toimineen alueen puhtaustaso, sillä alueella kesällä 2010 tehdyt tutkimukset tehtiin pää- asiassa kenttämittareilla.
Ampumaradan lopetusnäytteistä tutkitaan metallien pitoisuudet ja tarvit- taessa öljyhiilivetyjakeet. Asfalttiaseman vuokra-alueen lopetusnäytteis- tä tutkitaan metallit, öljyt ja PAH-yhdisteet.
Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely
Pilaantunut maa-aines toimitetaan ympäristöluvan omaavaan käsittely- ja sijoituspaikkaan. Jätejakeita sisältävä maa-aines käsitellään esimer- kiksi seulomalla tai erottelevalla kaivulla.
Vesien käsittely
Kunnostustyön aikana ei tutkimusten perusteella ole vesien käsittelytar- vetta. Mikäli kunnostuksen yhteydessä havaitaan vettä, käsitellään ve- det asianmukaisesti.
Asfalttiaseman vuokra-alueelle on kertynyt sadevesiä. Vedet käsitellään asianmukaisesti ennen kaivutöitä.
Kaikki pintavedet pyritään ohjaamaan kaivualueilta ilman, että ne pää- sevät kosketuksiin pilaantuneen maa-aineksen kanssa.
Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy
Pilaantuneen maan leviäminen ympäristöön estetään kaivun, kuorma- uksen ja kuljetuksen aikana. Kaivun aikainen pölyäminen estetään tar- vittaessa esimerkiksi kevyellä vesisumutuksella. Kuormat peitetään kul- jetuksen ajaksi huolellisesti. Pilaantuneen maan päällä liikennöintiä väl- tetään.
Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin
Jos työn aikana ilmenee jotain kunnostussuunnitelmasta oleellisesti poikkeavaa, esim. pilaantumisen laajuus on oleellisesti odotettua suu- rempi tai maa-aines on pilaantunut muilla haitta-aineilla kuin kunnostus- suunnitelmassa on ilmoitettu, kunnostustöistä vastaava valvoja ilmoittaa siitä välittömästi viranomaisille. Muuttuneesta tilanteesta neuvotellaan viranomaisten kanssa ja sovitaan menettelytavat. Tarpeen vaatiessa laaditaan päivitetty kunnostussuunnitelma.
Työsuojelu
Syöminen, juominen ja tupakointi on kielletty massanvaihdon kohteena olevalla alueella muualla kuin näihin tarkoituksiin erityisesti osoitetuilla alueilla. Kunnostusalueella noudatetaan normaalia maanrakennustyö- maan suojautumista. Kaivualueella käytetään henkilökohtaisia suojavä- lineitä (suojavaatteet, -kengät ja –käsineet) sekä tarvittaessa hengitys- suojaimia.
Kirjanpito ja raportointi
Kunnostustyömaan valvoja pitää kunnostustöiden aikana kirjaa mm. pi- laantuneen maan määristä ja sijoituskohteista ja kenttäanalyyseistä.
Puhdistetut alueet, näytteenottopisteet ja kaivantojen koot merkitään karttapohjalle. Poisvietävistä massoista laaditaan asianmukaiset siirto- asiakirjat.
Kunnostustöiden päätyttyä tehdään raportti, jossa esitetään mm. työ- maakokousten ja muiden palaverien ja katselmusten pöytäkirjat, kaivu- työn toteuttaminen, kunnostetut alueet sekä näytteenottopisteet kartta- piirustuksessa, kenttä- ja laboratorioanalyysien tulokset, kirjanpitotiedot poistetuista maamassoista sekä mahdollinen riskinarviointi. Raportti toimitetaan Tuusulan kunnalle ja Uudenmaan ELY-keskukselle.
Tiedottaminen
Kunnostustöiden aloittamisesta ilmoitetaan Uudenmaan ELY- keskukselle kirjallisesti etukäteen. Samalla ilmoitetaan myös kunnostus- työn valvonnasta vastaavan henkilön sekä urakoitsijan nimi ja yhteys- tiedot. Kunnostustyöstä tiedotetaan ennen niiden aloittamista naapureil- le.
Pilaantuneen maan määrä
Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen lyijyn alemman ohjear- von ylittäviä maa-aineksia arvioidaan olevan noin 25 000 m2:n alueella noin 5 000 m3.
Viranomaisen ratkaisu
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Tuusulan kunnan ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan poistoa Tuusulassa kiinteistöillä RN:ot 858-411-5-103 ja 858-411-5-194, hyväk- syy sen seuraavin määräyksin:
Kunnostustavoitteet
1.1. Kunnostettavalta alueelta on poistettava maa-aines, jonka epäor- gaanisten haitta-aineiden pitoisuudet ylittävät neuvoston asetuk- sessa 214/2007 asetetut alemmat ohjearvotasot.
1.2. Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoi- suuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukai- sesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai rakentamisen vuoksi, ei arviointia tarvitse tehdä.
Arviointi on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Tuusulan kunnan ym- päristönsuojeluviranomaiselle.
Alueen yleinen hoito ja järjestys
2.1. Kaivualueet on erotettava muista alueista kohteen mukaisesti ai- dalla, puomeilla tai lippusiimalla. Kaivannot on lisäksi varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein.
Maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työ- vaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ym- päristöriskiä. Pilaantunutta maata kaivettaessa ja käsiteltäessä on noudatettava työsuojelusta annettuja säännöksiä.
2.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on pidettävä eril- lään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana.
Kaivuntyön aikaiset tutkimukset
3.1. Kaivutyön aikana on otettava maaperänäytteitä kunnostettavien alueiden laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava si-
ten, että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesjätteiden haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty.
Jos tutkimuksissa käytetään tarkoitukseen soveltuvaa kenttämit- tausmenetelmää, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kym- menennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jo- kaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Labo- ratorionäytteistä on analysoitava vähintään kunnostettavalla alu- eella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuu- det.
3.2. Asfalttiaseman vuokra-alueena olleen alueen reunoilla olevien maa-aineskasojen maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet on tarkas- tettava maa-ainesten mahdollisen kaivamisen tai siirtämisen yh- teydessä. Maa-aineksista on tutkittava vähintään lyijyn, antimonin ja arseenin pitoisuudet. Jos maa-ainesten tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista riittävä osa var- mistettava laboratorioanalyyseillä. Näytteiden otto ja analysointi on tehtävä siten, että maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on luo- tettavasti ja edustavasti selvitetty.
Maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuudet
4. Pilaantuneiden maa-ainesten poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenot- totiheys on valittava siten, että jokaisen kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luo- tettavasti selvitetyiksi. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta- aineiden pitoisuudet.
Pilaantuneiden maa-ainesten esikäsittely
5. Alueella saa tarvittaessa esikäsitellä pilaantunutta maa-ainesta seulomalla tai välppäämällä.
Pilaantuneiden maa-ainesten esikäsittely on toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta melua, pilaantuneen maa- aineksen pölyämistä, maaperän pilaantumista tai muuta terveys- tai ympäristöhaittaa, ja siten, etteivät eri tavoin pilaantuneen maa- ainekset sekoitu käsittelyn aikana keskenään.
Pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuljettaminen
6. Poistettavat pilaantuneet maat on peitettävä kuljetuksen ajaksi.
Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan pilaantuneen maa-aines- jätteen kuljetuksesta on tehtävä kuormakirjat, joista ilmenevät maa-aineserien toimittaja yhteystietoineen, haitta-ainepitoisuudet, alkuperä osoitetietoineen, käsittelypaikka ja määrä (t).
Ongelmajätteeksi luokiteltavan maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajät- teiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään.
Haitta-ainepitoisten maa-ainesjätteiden sijoittaminen
7. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on luokiteltava seu- raavasti:
- kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjät- teet
- ongelmajätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet.
Pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä muut kohonneita haitta-aine- pitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet on toimitettava ominai- suuksiensa mukaisesti vastaanottopaikkaan, jonka ympäristölu- vassa on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely.
Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi
8.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Val- vonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuk- sen aloittamisajankohta on ilmoitettava naapurikiinteistöille sekä kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuk- selle ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitet- tava myös kunnostuksen lopettamisajankohta.
8.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsit- telypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuk- sista, määristä ja sijoituskohteista.
8.3. Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kai- vusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-ainesjätteistä, analyysitulok- set puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä.
Raporttiin on liitettävä yhteenveto ongelmajätteiden siirtoasiakir- joista ja pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuormakirjoista.
Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympä- ristökeskukselle ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomai- selle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamises- ta.
Loppuraportista tulee lisäksi tehdä tiivistelmä julkishallinnon säh- köistä lomakepalvelua käyttäen (www.suomi.fi, Pilaantuneen maa- perän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027).
Päätöksen perustelut Käsitteet
Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-aines- jätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältä- vällä maa-ainesjätteellä ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joiden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maa- aineksessa luontaisesti esiintyviä.
Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteel- lä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja ongelmajäteraja-arvon välissä.
Ympäristöministeriön asetuksessa yleisimpien jätteiden sekä ongelma- jätteiden luettelosta (N:o 1129/2001) ongelmajätteiksi on merkitty maa- ja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita (17 05 03). Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa N:o 509/2005 haitta-aineet on luokiteltu vaaraa osoittavilla R-lausekkeilla. Valtioneuvoston asetuksessa jätease- tuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) on lueteltu ominaisuu- det, joiden perusteella jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi, ja ominai- suuksien tulkinnassa sovellettavat raja-arvot.
Ongelmajätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoi- tetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät val- tioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) asetetut ongelmajäteraja-arvot.
Yleiset perustelut
Ympäristönsuojelulain 78 §:n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten kä- sittelyyn on oltava ympäristölupa. Maaperän puhdistamiseen pilaantu- neella alueella tai pilaantuneen maa-aineksen poistamiseen toimitetta- vaksi muualla käsiteltäväksi voidaan kuitenkin ryhtyä tekemällä siitä il- moitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pi- laantumista.
Ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän puhdistaminen on kä- sitelty ympäristönsuojelulain 78 §:n mukaisena ilmoituksena, koska kun-
nostussuunnitelmassa esitetty maaperän kunnostaminen kaivamalla on vakiintunut pitkään käytössä ollut puhdistusmenetelmä eikä massan- vaihdosta aiheudu kunnostussuunnitelman mukaan ympäristön muuta pilaantumista. Lisäksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes- kus katsoo, että pilaantuneen alueen laajuus ja pilaantumisen aste on selvitetty siten, että asia voidaan käsitellä ilmoitusmenettelyssä.
Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille
Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdis- tustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haitta- aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaan- tuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pi- laantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdas- sa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylit- tää säädetyn alemman ohjearvon.
Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty alemmaksi ohjearvoksi mm. lyijylle 200 mg/kg, antimonille 10 mg/kg ja arseenille 50 mg/kg. Kynnysarvoksi lyijylle on säädetty 60 mg/kg, antimonille 2 mg/kg ja arseenille 5 mg/kg.
Maaperän kunnostustavoitteeksi on hyväksytty kunnostussuunnitelmas- sa esitetyn mukaisesti alempi ohjearvotaso kohteessa todetuille epäor- gaanisille haitta-aineille. Alempi ohjearvotaso on katsottu riittäväksi kunnostustavoitteeksi alueella todetut haitta-aineet, alueen ympäristö- olosuhteet ja maankäyttösuunnitelmat huomioon ottaen. (Määräys 1.1.) Mikäli alueella todetaan muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta- aineita valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden ylittävinä pitoisuuksina, on maaperän pilaan- tuneisuus ja puhdistustarve edellytetty arvioitavaksi näiden haitta- aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvi- oinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostusta- voitteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa- ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mu- kaisten kunnostustavoitteiden saavuttamisen tai rakennustöiden vuoksi.
(Määräys 1.2.)
Kunnostettavat alueet on edellytetty erotettavaksi muista alueista koh- teen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työ- maan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivu-
alueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi, työmaalla on edellytetty noudatettavaksi työsuo- jelusta annettuja säännöksiä ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 2.1., 2.2. ja 6.)
Kaivutyön aikaisella näytteenotolla selvitetään tarvittava kaivusyvyys ja pilaantuneen alueen laajuus sekä kaivettavien maa-ainesten haitta- ainepitoisuudet. Kaivettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty to- teutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratori- ossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan ero- tella toisistaan ongelmajätteiksi luokiteltavat maa-ainesjätteet, tavan- omaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä ko- honneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet ja eri käsit- telypaikkoihin toimitettavat maa-ainesjätteet. (Määräys 3.1.)
Asfalttiaseman vuokra-alueena toimineelta alueelta on pintamaat kuorit- tu kasoihin vuokrasuhteen alkaessa v. 1995. Vuokra-alueen viereisellä alueella on todettu kynnysarvon ja alemman ohjearvon ylittäviä lyijypi- toisuuksia aivan vuokra-alueen rajan itäpuolella (tutkimuspisteet 36, 44, 43). On mahdollista, että myös vuokra-alueen pintamaissa on ollut am- pumaratatoiminnasta aiheutuneita raskasmetallipitoisuuksia, etenkin alueen eteläosassa. Eteläosan pintamaiden sijainti maa-aineskasoissa ei ole tiedossa. Pintamaakasoista on otettu kuusi maanäytettä, joissa ei todettu kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Ottaen huomioon maa- aineskasojen ja kuoritun alueen (28 000 m2) suuren koon, ei tehdyllä näytteenotolla voida vielä varmuudella osoittaa, että maa-aineskasoissa ei ole kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia. Tä- män vuoksi päätöksessä on edellytetty maa-aineskasojen haitta- ainepitoisuuksien tarkempaa selvittämistä, mikäli maa-aineksia kaive- taan tai siirretään. Haitta-ainepitoisuuksien selvittämisellä varmistetaan, että kaikki haitta-ainepitoiset maa-ainekset tulevat toimitetuiksi asian- mukaiseen vastaanottopaikkaan. (Määräys 3.2.)
Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoi- suudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Mää- räys 4.)
Pilaantuneiden maa-ainesten esikäsittelyllä erotellaan mahdolliset muut jätejakeet pilaantuneista maista ja mahdollistetaan jätejakeiden toimit- taminen mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. Esikäsittely on toteu- tettava siten, ettei toiminnasta aiheudu terveys- tai ympäristöhaittaa tai muuta kohtuutonta haittaa. (Määräys 5.)
Valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä an- netaan määräykset jätteen tuottajan velvollisuudesta laatia siirtoasiakir-
ja. Edellä mainitun päätöksen mukaan siirtoasiakirja tulee olla mukana ongelmajätteitä kuljetettaessa ja siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 6.)
Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavien pilaantuneiden maa-ainesten kuljetuksista tehtävät kuormakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 6.)
Kaivetut pilaantuneet maa-ainesjätteet toimitetaan käsiteltäväksi kaato- paikalle tai muulle laitokselle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa vastaanottaa ja loppusijoittaa kyseisiä massoja. Kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 861/1997 ja siihen tehtyjen muutosten mukaisesti. Muut kunnostusalueelta pois- tettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanotto- paikkaan. (Määräys 6.)
Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomais- valvonnan kannalta. (Määräys 8.1.)
Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viran- omaisvalvonnan kannalta. Sähköisen lomakepalvelun käyttö on maksu- tonta ja se helpottaa viranomaisen tiedon tallentamista. Lomake ja sen täyttöohje löytyvät Internet-osoitteesta: http://www.suomi.fi/suomifi/
suomi/asioi_verkossa/lomakkeet/ym_ym027/index.html. (Määräykset 8.2. ja 8.3.)
Keskeisimmät lainkohdat
Jätelain 6 §:n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä pa- rasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hy- vää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa käsi- tellä hallitsemattomasti.
Ympäristönsuojelulain 7 §:n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pi- laamiskielto).
Valvonta- ja lupaviranomainen voi jätelain 51 §:n mukaan antaa yksit- täistapauksissa määräyksiä ja ohjeita siitä, miten selvilläolo- ja kirjanpi- tovelvollisuus on täytettävä.
Sovelletut oikeusohjeet
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 8, 53, 54, 75, 78, 96, 97 § Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 §
Jätelaki (1072/1993) 6, 9, 51, 77 § Jäteasetus (1390/1993) 3a, 7, 10 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustar- peen arvioinnista (214/2007)
Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajättei- den luettelosta (1129/2001)
Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996)
Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009)
Käsittelymaksun määräytyminen
Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, lii- kenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksul- lisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 48 € kultakin asian käsitte- lyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 25 tuntia.
Päätöksestä tiedottaminen Päätös
Tuusulan kunta PL 60
04301 Tuusula
Tiedoksi
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisenä)
Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä pää- töksestä kuuluttamalla Tuusulan kunnan ilmoitustaululla ympäristönsuo- jelulain 54 §:n mukaisesti.
Tietojärjestelmään merkitseminen
Kiinteistöjen maaperää koskevat tiedot merkitään valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään.
Muutoksenhaku
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto- oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liit- teenä (liite 3.).
Yli-insinööri Heli Antson
Ylitarkastaja Vesa Suominen
Päätöksestä antaa lisätietoja ylitarkastaja Vesa Suominen, puh. 0400 363 135.
Liitteet
Liite 1. Kohteen sijaintiLiite 2. Näytteenottopisteiden sijainnit Liite 3. Valitusosoitus
