13.9.2010 KESELY/418/07.00/2010
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Puh. 020 636 0040
www.ely-keskus.fi/keski-suomi
Cygnaeuksenkatu 1 40100 Jyväskylä
PL 250
40101 Jyväskylä Keski-Suomi
ASIA Ympäristönsuojelulain 78 §:n mukainen päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen tarkastamisesta.
ILMOITTAJAN YHTEYSTIEDOT Keuruun kaupunki Multiantie 5 42700 Keuruu
Yhteyshenkilö Tapio Montonen
ILMOITUS PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISESTA Asian vireilletulo
Pilaantuneen maaperän puhdistamista koskeva ilmoitus on tullut vireille Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa (jäljempänä ELY-keskus) 5.7.2010.
Vireilletulon perusteet ja viranomaisen toimivalta
Ympäristönsuojelulain 78 §:n mukaisesti pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus ELY-keskukselle.
Tiedot kiinteistöstä
Kohde (entinen saha-alue) sijaitsee Keuruun kaupungissa Pihlajavedellä osoitteessa Sahantie, tila Jokela, RN:o 6:84, kiinteistötunnus (249-407-6-84). Kiinteistön omistaa Keuruun kaupunki.
Alueen kuvaus
Kohdekiinteistöllä ei ole enää sahaustoiminnan aikaisia rakennuksia tai rakenteita lukuun ottamatta joitain betonisia perustusrakenteita. Kiinteistöllä on hirsinen vapaa- ajan rakennus, joka sijaitsee entisen kastelualtaan vieressä, sekä rantasauna, joka on entisen saharakennuksen kohdalla. Rakennusten kohdalla on piha-aluetta, muutoin sahan toiminta-alue on pääasiassa toiminnan loppumisen jälkeen luonnontilassa ollutta metsämaata. Kiinteistö on nykyisin Keuruun kaupungin ja ammattiyhdistysten virkistyskäytössä eikä käyttöön ole suunnitteilla muutoksia.
Sahaustoiminnan käytössä (pääasiassa varastoalueena) on ollut Pihlajaveden ja Koipijoen väliin jäävä niemen kärki noin 200 metrin pituudelta. Lisäksi myös Koipijoen pohjoispuolella olevaa niemeä on käytetty sahatavaran varastointiin. Alue on tasaista vailla korkeusvaihteluita. Maanpinta viettää hyvin loivasti kohti pohjoista ja rantoja.
Pihlajaveden pinnankorkeus on +139,8. Kohdealue sijaitsee yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeäksi luokitellulla Koipikankaan pohjavesialueella (0924911), mutta ei kuitenkaan varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella.
Pohjaveden pinnankorkeuden on alueen kaivoista ja pohjaveden havaintoputkista tehtyjen mittausten perusteella arvioitu laskevan loivasti saha-alueelta kaakkoon kohti Koipijärveä. Pohjavesialueella on Pihlajaveden vedenottamo, joka sijaitsee kaakossa vajaan kilometrin etäisyydellä saha-alueesta. Lähimmät asuinkäytössä (loma-
asuntoja) olevat rakennukset ovat entisen saha-alueen laitamilla, noin 200 metrin etäisyydellä saharakennuksesta.
Maaperää pilannut toiminta
Alueella on toiminut Pihlajaveden Saha 1800-luvun lopulta vuoteen 1968, jolloin saha paloi. Sahalla on käytetty puun sinistymissuojaukseen Ky5-valmistetta 1940-luvulta toiminnan päättymiseen asti. Aluksi sahatavaran käsittely on tehty levittämällä siveltimellä Ky5-valmistetta. Sahan remontoinnin yhteydessä 1950-luvulle otettiin käyttöön kasteluallas ketjukuljettimineen. Puun suojauskäsittelyä tehtiin yleensä kesäkuun puolivälistä elokuun loppuun. Kasteluallas sijaitsi alueella nykyisin olevan kunnan vapaa-ajan asunnon itäpuolella. Niemi, jolla saha on sijainnut, on ollut laajalti sahatavaran varastoalueena. Sahatavaraa on varastoitu myös alueen
pohjoispuolella, Koipijoen toisella puolella olevalla niemellä.
Tehdyt tutkimukset
Alueen maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuutta on tutkittu vuosina 2005 (Keski- Suomen ympäristökeskus), 2006 (Suomen IP-Tekniikka Oy) ja 2010 (Groundia Oy).
Vuonna 2005 tutkittiin yksi sedimenttinäyte ja kaksi maaperänäytettä. Näytteistä tutkittiin kloorifenolit (2,4,6-trikloorifenoli, 2,3,4,6-tetrakloorifenoli ja pentakloorifenoli).
Vuonna 2006 tutkittiin viisi maaperänäytettä. Näytteistä tutkittiin polykloorattujen dibentsodioksiinien pitoisuudet (PCDD/F-yhdisteet). Vuonna 2010 tutkittiin seitsemän maaperänäytettä ja neljä pohjavesinäytettä (yhdestä talousvesikaivosta ja kahdesta pohjavesiputkesta, joista toisesta pinnasta ja pohjalta). Maaperänäytteistä tutkittiin PCDD/F-yhdisteet. Pohjavesinäytteistä tutkittiin kloorifenolit sekä yhdestä näytteestä lisäksi PCDD/F-yhdisteet. Kaikki tutkitut maaperänäytteet olivat kokoomanäytteitä.
Maaperän tutkimuspisteitä oli yhteensä 51.
Kloorifenoleita (2,3,4,6-tetrakloorifenoli ja pentakloorifenoli) todettiin entisen kastelualtaan alueella maaperän pilaantuneisuuden arviointiin (VNA 214/2007) käytettävien alempien ohjearvojen (10 mg/kg) tasolla olevina pitoisuuksina.
Sedimenttinäytteessä eikä varastoalueelta otetussa näytteessä todettu kloorifenoleja.
PCDD/F-yhdisteitä todettiin laajalla alueella alemman ohjearvon (0,0001 mg/kg WHO-TEQ) ylittävinä pitoisuuksina. Ylemmän ohjearvon (0,0015 mg/kg WHO-TEQ) tasolla olevia tai sitä suurempia pitoisuuksia todettiin entisen kastelualtaan kohdalla ja siitä pohjoiseen/koilliseen kohti niemen kärkeä jatkuvalla alueella. Suurin todettu pitoisuus (0,0041 mg/kg) havaittiin kastelualtaan kohdalta otetussa näytteessä.
Näytteitä otettaessa maaperässä havaittiin monin paikoin puun- ja tiilenkappaleita sekä tuhkaa. Tutkituissa pohjavesinäytteissä ei havaittu merkkejä kloorifenoleista tai PCDD/F-yhdisteistä.
Pilaantuneisuus ja puhdistustarve
Ilmoituksen mukaan alueen, jolla esiintyy alemman ohjearvon ylittäviä PCDD/F- yhdisteiden pitoisuuksia, pinta-ala on noin 1,5 ha. Näiden maa-aineksien määrä tällä alueella noin 20 000 tonnia. PCDD/F-yhdisteiden pohjavesiriskiin perustuva SVPPV- viitearvo (suurin vaikutukseton pitoisuus: 0,00049 mg/kg) ylittyy noin 2 500 m2:n kokoisella alueella kyseisen maa-aineksen määrän ollessa noin 4 000 tonnia.
PCDD/F-yhdisteiden määräksi koko alueella on arvioitu 7,2 g, josta voimakkaammin pilaantuneella 2 500 m2:n alueella 4 g.
Ilmoituksessa on arvioitu havaittujen haitta-aineiden ominaisuuksia ja vaikutuksia, niiden leviämistä ja altistumismahdollisuuksia. Riskitarkastelun yhteenvetona todetaan, että vaikka saha-alueen maaperä on paikallisesti voimakkaasti
pilaantunutta, ei maaperän pilaantuneisuudesta kohteen sijainti, ympäristöolosuhteet sekä nykyinen ja tuleva maankäyttö huomioiden aiheudu akuuttia ympäristö- tai terveyshaittaa. Lähinnä altistumista ja sitä kautta mahdollisia terveysvaikutuksia voi esiintyä pilaantuneella alueella suoritettavien maankaivutöiden yhteydessä.
Maarakennustyöt voivat lisäksi aiheuttaa haitta-aineiden leviämistä ympäristöön (esim. pölyäminen, massojen uudelleen sijoitus), mikäli maaperän pilaantumista ei niissä oteta huomioon. Huomioiden edellä mainittu sekä se, että pilaantuneeksi luokiteltavan maa-aineksen kaivu ja käsittely ovat luvanvaraista toimintaa, maaperän pilaantuneisuus rajoittaa alueella suoritettavaa maarakennustoimintaa. Saha-alue sijaitsee I-luokan pohjavesialueella, mutta toistaiseksi maaperän haitta-aineiden ei ole todettu levinneen pohjaveteen saakka. Tarkasteltaessa asiaa pitkällä
aikajänteellä (kymmeniä…satoja vuosia) riski haitta-aineiden leviämiselle
pohjaveteen, ja sitä kautta heikentävä vaikutus pohjaveden laatuun, on kuitenkin olemassa.
Riskitarkastelun perusteella toimenpiteeksi Pihlajaveden entisen saha-alueen maaperän suhteen esitetään seuraavaa. Poistetaan pitkän aikajänteen riski pohjaveden laadun heikkenemiselle poistamalla pilaantuneet maa-ainekset
tarvittavilta osin. Pilaantuneet maa-ainekset esitetään poistettavan massanvaihdolla siinä laajuudessa, että pohjavesiriskien perusteella määritetyt SVPPV-arvot alittuvat.
Koska kyseiset arvot on määritetty ns. varman päälle, esitetään käytännön vuoksi tavoitepitoisuudet pyöristettävän osin hieman ylöspäin (trikloorifenolit 2 mg/kg, tetrakloorifenolit 2 mg/kg, pentakloorifenoli 1 mg/kg ja PCDD/F-yhdisteet 0,0005 mg/kg). Rajoitetaan alueen maarakennustoimintaa tarvittavalta laajuudelta siten, ettei mahdollista maarakennustöiden aikaista altistumista ja/tai haitta-aineiden leviämistä ympäristöön pääse tapahtumaan. Kaivurajoite esitetään koskevaksi aluetta, jolla PCDD/F-yhdisteiden pitoisuus ylittää alemman ohjearvotason. Rajoite koskee kiinteistöjä 6:84, 20:50 ja 34:24. Kyseisellä alueella mahdollisesti toteutettavista maarakennustoimenpiteistä tulee olla ennakolta yhteydessä Keski-Suomen ELY- keskukseen. Mikäli alueen maankäytössä tulevaisuudessa tapahtuu muutoksia nykyistä ns. herkempään suuntaan (kuten asuinkäyttö tms.), tarkastellaan täydentävien toimenpiteiden tarvetta tuolloin erikseen kyseisten
maankäyttösuunnitelmien pohjalta.
Selvitys puhdistustyön toteuttamisesta
Kunnostusmenetelmäksi esitetään massanvaihtoa. Kaivualueelta poistetaan puusto ja mahdolliset muut massanvaihtotyötä haittaavat rakenteet. Maa-ainekset pyritään lastaamaan suoraan kuorma-autojen lavalle ilman välivarastointia. Kaivusyvyyden arvioidaan pilaantuneiden maiden kaivun osalta olevan pääasiassa noin 0,5-1,0 m, jolloin tarvetta kaivantojen tukemiselle ei ole. Kaivu toteutetaan ns. lajittelevana kaivuna, jossa kaivumaista erotellaan kaivun yhteydessä kaivinkoneella ylisuuret kappaleet, kuten kivet, mahdolliset suuret jätejakeet yms.
Kuljetuskaluston reitit suunnitellaan niin, etteivät haitta-aineet leviä
kunnostustyömaan ulkopuolelle. Tarvittaessa autojen ajoreitille levitetään puhdasta maa-ainesta. Pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan vastaanottopaikkoihin rekka- tai kuorma-autoilla ja tarvittaessa kuormat peitetään peitteillä. Kuormien mukana
toimitetaan valvojan laatimat pilaantuneen maan siirtoasiakirjat. Maa-ainesten
arvioidaan haitta-ainepitoisuuksien perusteella olevan sijoituskelpoisia tavanomaisen jätteen kaatopaikalle ilman erilliskäsittelyä. Kaivumaiden seassa olevat muut jätteet erotellaan ja pyritään toimittamaan hyödynnettäväksi.
Kunnostustyö ja erityisesti maa-ainesten siirrot pyritään suorittamaan siten ja
sellaiseen aikaan, että lähialueiden asutukselle tai läheisten yleisten liikennealueiden liikenteelle ei aiheudu merkittävää häiriötä. Kaivu ajoitetaan syksyyn, jolloin alueen virkistyskäyttö on kesän jälkeen hiljentynyt. Kaivutyössä huomioidaan alueella mahdollisesti olevien säilytettävien putkien ja kaapeleiden tai muiden rakenteiden olemassaolo ja varotaan aiheuttamasta niille vahinkoa.
Kunnostustyön toteutusta valvoo ja ohjaa pilaantuneiden maa-alueiden kunnostukseen perehtynyt asiantuntija, joka suorittaa tarvittavat näytteenotot maaperän haitta-ainepitoisuuksien määrittämiseksi. PCDD/F-yhdisteiden tai kloorifenoleiden määrittämiseen ei toistaiseksi ole olemassa käyttökelpoista kenttäanalytiikkaa, joten haitta-ainepitoisuuksien määrittämiseen käytetään
laboratorioanalytiikkaa. Kunnostuksen tavoitetaso todennetaan kaivualueen pohjalta ja reunoilta kerättävin kokoomanäyttein. PCDD/F-yhdisteiden pitoisuustaso
kaivualueen pohjasta määritetään vähintään jokaista 400 m2:n alaa kohden.
Vaakasuunnassa tavoitetaso todennetaan kaivannon reunasta riittävällä
näytetiheydellä otettavin kokoomanäyttein, joista määritetään PCDD/F-yhdisteiden pitoisuudet (entisen kastelualtaan alueelta myös kloorifenolien pitoisuudet).
Mikäli edellä mainittujen näytteiden laboratorioanalyyseissä todetaan tavoitetason ylittäviä PCDD/F-yhdisteiden pitoisuuksia, syvennetään tai levennetään kaivua ko.
näytteen edustaman alueen osalta. Näytteenotto uusitaan, ellei muutoin pystytä toteamaan tavoitetasoa saavutetun. Kunnostustyön yhteydessä seurataan
kaivualueella ja kaivumaissa aistinvaraisesti myös muiden kuin edellä mainittujen haitta-aineiden esiintymistä tai muuta normaalista poikkeavaa. Mikäli merkkejä tai epäilyjä muista haitta-aineista havaitaan, otetaan ne mukaan analytiikkaan riittävällä laajuudella valvovan viranomaisen kanssa sovittavalla tavalla.
Ulkopuolisten pääsy työmaa-alueelle estetään varoituskyltein sekä tarpeen mukaan aitauksin tai lippusiimalla. Tarvittaessa kaivettavaa maata kostutetaan pölyämisen estämiseksi. Haitta-aineiden leviäminen ympäristöön vältetään estämällä autojen ja
työkoneiden tarpeeton liikkuminen pilaantuneella alueella ja tarvittaessa peittämällä kuormat.
Työn aloittamisesta ilmoitetaan etukäteen viranomaisille. Kohteessa pidetään
tarvittaessa alku- ja loppukatselmukset, joiden lisäksi kunnostustyön aikana pidetään tarvittavassa määrin työmaakokouksia, joihin kutsutaan mukaan myös
viranomaistahot. Maaperän kunnostustöiden urakoitsija pitää työmaapäiväkirjaa, johon myös valvoja ja viranomaiset voivat halutessaan tehdä merkintöjä.
Kunnostustyömaan ympäristötekninen valvoja pitää kirjaa kohteesta kaivetuista ja pois kuljetetuista maa-aineksista, pitoisuuksista, sijoituspaikasta ja ajankohdasta sekä muista työn suorittamisen kannalta merkittävistä seikoista. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla työmaalla kunnostuksen aikana. Maaperän kunnostuksesta laaditaan loppuraportti, joka toimitetaan hankkeesta vastaavan lisäksi Keski-Suomen ELY-keskukselle ja kaupungin ympäristöviranomaiselle työn päättymisen jälkeen. Raportissa esitetään mm. töiden tekniset pääkohdat ja laadunvalvontatulokset tulkintoineen.
ILMOITUKSEN KÄSITTELY
Ilmoitus on tullut vireille 5.7.2010.
Asian käsittelyssä ei ole tehty kuulemista eikä pyydetty lausuntoja.
VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy maaperän puhdistamisen esitetyn ilmoituksen mukaisesti sekä antaa seuraavat määräykset:
Puhdistustavoite ja työn ohjaus
1. Maaperän puhdistustavoitteena voidaan pitää PCDD/F-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden osalta 0,0005 mg/kg (WHO-TEQ), trikloorifenolien osalta 2 mg/kg, tetrakloorifenolien osalta 2 mg/kg ja pentakloorifenolin osalta 1 mg/kg.
Alueen käytön muutosten johdosta taikka haitan tai vaaran ilmetessä on
pilaantuneisuus ja puhdistustarve tarvittaessa selvitettävä uudelleen Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla. (JhL 2, 32 §, VNA 214/2007)
2. Kunnostustyölle on nimettävä asiantunteva ympäristötekninen valvoja. Työtä tulee ohjata aistinvaraisin havainnoin, riittävällä määrällä laboratoriomäärityksiä ja/tai muilla luotettavilla menetelmillä. Mikäli töiden edetessä epäillään aistinvaraisten havaintojen tai muiden seikkojen perusteella maaperässä olevan muitakin kuin tutkimuksissa todettuja haitta-aineita, on kyseiset aineet ja niiden aiheuttama pilaantuminen ja puhdistustarve arvioitava.
Vapaa-ajan asunnon piha-alueen pintamaan PCDD/F-yhdisteiden pitoisuus on selvitettävä tarkemmin tai esitettävä Keski-Suomen ELY-keskukselle tarpeelliset toimet piha-alueen maaperästä aiheutuvien riskien hallinnasta. (JhL 2, 32 §, VNA 214/2007)
3. Puhdistettavilla alueilla on työn tavoitetason saavuttaminen varmistettava riittävällä määrällä kaivannon pohjalta ja seinämistä otettavia näytteitä. Näytteistä on tutkittava soveltuvin osin määräyksissä 1 ja 2 esitettyjen haitta-aineiden pitoisuudet luotettavia menetelmiä käyttäen. (JhL 2, 32 §, VNA 214/2007)
4. Mittauksista, massamääristä, maamassojen sijoituspaikoista ja muista
puhdistuksen kannalta oleellisista seikoista on pidettävä kirjaa. Kaivantojen sijainti tulee mitata luotettavasti. Ennen kaivantojen peittämistä tulee olla yhteydessä valvontaviranomaiseen. (JhL 2, 40 §)
Jätteiden käsittely
5. Pilaantuneet maamassat on toimitettava paikkaan tai laitokseen, jolla on
ympäristönsuojelulain (86/2000) mukainen tai sitä vastaava lupa kyseisellä tavalla pilaantuneen maan käsittelyyn. Puhdistustyöstä vastaavan tulee varmistaa, että pilaantuneiden maamassojen vastaanottajalla on lupa ottaa vastaan kyseisiä maa- massoja. Kaatopaikalla jätetäyttöön sijoitettaessa tulee jätteen täyttää
kaatopaikkakelpoisuuden kriteerit kyseessä olevalla kaatopaikalla.
Pilaantuneet maamassat tulee luokitella niiden jatkokäsittelyn edellyttämällä tavalla.
Eriasteisesti tai –laatuisesti pilaantuneita maamassoja ei saa sekoittaa keskenään, ellei se ole jatkokäsittelyn kannalta välttämätöntä. Ongelmajätteitä ei kuitenkaan saa sekoittaa muuhun jätteeseen. Muut puhdistuksessa syntyvät ja maaperästä
mahdollisesti löytyvät jätteet on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn paikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä.
Mikäli kaivannoista on poistettava haitta-aineita sisältäviä vesiä, on niiden
puhdistamisesta ja johtamisesta sovittava Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa.
(JhL 20 §, JhA 6 §, VNA 214/2007) Haittojen rajoittaminen
6. Pilaantuneen maaperän puhdistus on toteutettava siten, että haitta-aineiden leviäminen ympäristöön kaikissa puhdistuksen vaiheissa on mahdollisimman vähäistä. Jos työn johdosta uhkaa aiheutua haitan merkittävää leviämistä
ympäristöön, on työ keskeytettävä ja ryhdyttävä tarvittaviin suojaustoimenpiteisiin.
(JhL 2 §)
7. Pilaantuneita maamassoja ei saa varastoida työmaalla työjärjestelyjen kannalta välttämätöntä aikaa kauemmin. Haitta-aineiden leviäminen varastoinnin aikana on estettävä. Ongelmajätteeksi luokiteltavien maamassojen siirrosta tulee laatia ongelmajätteen siirtoasiakirja ja muista pilaantuneiden maamassojen kuljetuksista kuormakirja. (JhL 2 §, JhA 6 §, VNp 659/1996)
Tiedottaminen ja raportointi
8. Työn aloittamisesta on ilmoitettava Keski-Suomen ELY-keskukselle, Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle (työsuojelu), Keuruun kaupungin ympäristötoimeen ja pilaantuneita maita vastaanottaville laitoksille. Aloitusilmoituksessa tulee olla
ympäristöteknisen valvojan ja pilaantuneiden maamassojen vastaanottajien yhteistiedot sekä työn arvioitu kesto. (JhL 40 §)
9. Puhdistussuunnitelman muutostarpeista ja työn aikana ilmenevistä
poikkeuksellisista tapahtumista on viipymättä ilmoitettava Keski-Suomen ELY- keskukselle ja tarvittaessa muille tahoille. Puhdistustyön yhteydessä ilmenneiden seikkojen vuoksi ELY-keskus voi antaa lisäohjeita tai määräyksiä puhdistustyön toteuttamisesta, tarkkailusta sekä jatkotoimenpiteistä. (JhL 2, 32, 40 §)
10. Työstä tulee tehdä loppuraportti, josta ilmenee ainakin seuraavat asiat:
puhdistuksen ajankohta, mittaus- ja analyysitiedot, alueelta poistettujen
pilaantuneiden maiden määrät ja laatu sekä niiden loppusijoitus, arvio alueelle mahdollisesti jäävien haitta-aineita sisältävien maamassojen ja haitta-aineiden määristä ja niiden aiheuttamista riskeistä, työn toteutuksen ympäristöhaitat, arvio puhdistustavoitteen toteutumisesta sekä muut puhdistuksen kannalta merkittävät asiat ja mahdollisten jatkotoimien tarve. Loppuraportista tulee toimittaa
valvontaviranomaiselle tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen (www.suomi.fi, Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027).
Raportissa tulee olla karttaliitteet, joista käy ilmi näytteenottopaikat, kaivantojen rajapinnat, maaperään jääneiden haitta-aineita sisältävien maiden sijainti sekä muut puhdistuksen ja valvonnan kannalta merkitykselliset seikat. Raportti tulee toimittaa Keski-Suomen ELY-keskukselle ja Keuruun kaupungin ympäristöviranomaiselle viimeistään kolmen kuukauden kuluttua massanvaihtotyön lopettamisesta. (JhL 40 §, VNA 214/2007)
PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT
Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (113/2000) 22 §:n perusteella ennen ympäristönsuojelulain voimaantuloa tapahtuneeseen maaperän pilaantumiseen sovelletaan aiemmin voimassa olleita säännöksiä ottaen huomioon, mitä jätelain (1072/1993) 77 §:ssä säädetään. Sen mukaan ennen jätelain voimaan- tuloa (1.1.1994) tapahtuneeseen maaperän pilaantumiseen sovelletaan jätelain voi- maan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Asian käsittelyyn ja menettelyyn
sovelletaan kuitenkin ympäristönsuojelulakia (86/2000).
Keuruun kaupunki on toimittanut Keski-Suomen ELY-keskuksen käsiteltäväksi ilmoituksen pilaantuneen maaperän puhdistamisesta vaadittavine liitteineen.
Pilaantuneen maaperän puhdistamiseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus ELY- keskukselle, jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää eikä toiminnasta aiheudu ympäristön muuta
pilaantumista. Tehdyillä tutkimuksilla toiminnan luonne, maaperäolosuhteet ja muut tekijät huomioon ottaen on pilaantuminen riittävästi selvitetty. Massanvaihto on yleinen ja hyväksyttävä puhdistusmenetelmä. Työstä ei aiheudu muuta ympäristön pilaantumista, kun se toteutetaan ilmoituksen ja tämän päätöksen mukaisesti.
Maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitu maaperässä havaittujen haitallisten aineiden terveydelle tai ympäristölle aiheuttamien vaarojen tai haittojen perusteella huomioiden riittävästi valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitetyt vaatimukset.
Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan naapurien tai muiden tahojen ennalta kuuleminen laajemmin ei ole tarpeellista, koska työstä aiheutuvien haittojen ei arvioida ulottuvan puhdistettavaa aluetta laajemmalle.
Määräysten perustelut
Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on annettu ohjearvot käytettäväksi apuna arvioitaessa maaperän pilaantuneisuutta ja puhdistustarvetta. Asetuksen mukaisen kynnysarvon ylittyessä maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava. Ylempää ja alempaa ohjearvoa sovelletaan alueen käytön mukaan. Ylempää ohjearvoa sovelletaan, jos altistumismahdollisuus ja riskit ovat tavanomaista vähäisempiä.
Tällaisia alueita ovat esimerkiksi teollisuus- ja varastoalueet ja päällystetyt työpaikka- alueet, joilla ei ole asuinrakennuksia. Muualla sovelletaan pääsääntöisesti alempaa ohjearvoa. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin tulee kuitenkin perustua arvioon maaperässä olevien haitallisten aineiden aiheuttamasta vaarasta tai haitasta terveydelle ja ympäristölle (riskinarviointi). Merkittävimmäksi tekijäksi riskienhallinnassa on arvioitu todettujen haitta-aineiden
pohjavesivaikutukset. Siten puhdistustavoite on asetettu näiden vaikutusten
hallitsemiseksi. Ilmoituksessa esitetyt maaperän tavoitepitoisuudet ovat pohjaveden laadun turvaamisen näkökulmasta saatuja laskennallisia arvoja. Niiden lähtökohtana on pohjaveden turvallinen käyttö juomavetenä. Laskennassa on käytetty melko konservatiivisia lähtötietoja, joten arvoja voidaan pitää riittävinä tähän kohteeseen, varsinkin PCDD/F-yhdisteiden osalta. Alueella, jossa haitta-aineita esiintyy, ei ole pohjaveden käyttöä. (Määräys 1)
Pihamaalla todettiin 0,0004-0,0005 mg/kg olevia PCDD/F-yhdisteiden pitoisuuksia, kun kokoomanäytteet otettiin 0-0,6 metrin syvyydeltä. Aivan pintamaan (5-10 cm) pitoisuuksista ei ole tietoa. Piha-alueella altistuminen voi olla merkittävämpää kuin muualla (suora ihokosketus, pölyäminen esimerkiksi liikkuessa tai haravoidessa) eikä sitä ole huomioitu riskinarvioinnissa. Siten piha-alueen tarkempi selvittäminen tai vaihtoehtoisesti muun kunnostusmenettelyn esittäminen on tarpeen. Pilaantuneen maa-alueen puhdistaminen on tavallisesta poikkeavaa maarakentamista, joten työn valvojan tulee olla perehtynyt pilaantuneen maan puhdistukseen. (Määräys 2) Kunnostuksen jälkeinen näytteenotto on tarpeellinen asetettujen tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi. Tarvittavien näytteiden määrää kasvattaa muun muassa maaperän heterogeenisuus, haitta-aineiden epätasainen esiintyminen tai muut häiritsevät tai tulosten luotettavuutta heikentävät tekijät. (Määräys 3)
Kiinteistön jätehuollosta vastaavan tulee olla selvillä alueensa jätteen määrästä, käsittelystä, kaivurajoista ja muista merkityksellisistä tiedoista. Tiedot tulee pyynnöstä esittää työn aikana viranomaiselle valvontaa varten. (Määräys 4)
Pilaantuneen maa-aineksen ja jätteen käsittely vaatii ympäristöluvan.
Kaatopaikkakelpoisiksi todettuja maamassoja voidaan sijoittaa kaatopaikoille säädösten ja luvissa määrättyjen rajoitusten puitteissa. Lajitteluvelvoite perustuu jätelainsäädäntöön. Alueen kaivantoihin mahdollisesti kerääntyvä likaantunut vesi on jätettä, joka on käsiteltävä asianmukaisesti. (Määräys 5)
Esimerkiksi kova tuuli ja sadevesi voivat kuljettaa haitta-aineita laajemmalle ympäristöön tai muuten estää työn suunnitelmanmukaisen toteuttamisen.
Siirtoasiakirjalla/kuormakirjalla varmistetaan pilaantuneen maan asianmukainen käsittely ja tiedon siirtyminen kuorman vastaanottajalle. (Määräykset 6 ja 7) Työn etenemisestä ja työhön osallistuvien yhteystiedoista ilmoittaminen on välttämätöntä viranomaisvalvonnan kannalta. Muille asianosaisille ilmoittamalla parannetaan tiedonkulkua hankkeeseen osallistuvien tahojen kesken ja vähennetään ennalta arvaamattomista tilanteista koituvia ongelmia. (Määräys 8)
Pilaantuneita maa-alueita puhdistettaessa tulee usein työn aikana esiin seikkoja, joihin ei ole tutkimuksista huolimatta osattu tai pystytty etukäteen varautumaan.
Tämän vuoksi valvontaviranomainen voi joutua antamaan työn aikana lisäohjeita tai - määräyksiä. (Määräys 9)
Loppuraporttiin kootaan kaikki puhdistuksen kannalta olennaiset tiedot. Siinä
arvioidaan ja dokumentoidaan puhdistustavoitteen saavuttaminen, jatkotarkkailun ja - puhdistuksen tarve, maaperään jäävien haitta-aineiden aiheuttamat riskit sekä
mahdolliset kiinteistön tulevaa käyttöä rajoittavat tekijät. Sähköisen loppuraportti- tiivistelmälomakkeen täyttäminen ei ole kohtuutonta puhdistushankkeen toteuttajalle ja samalla saadaan viranomaisen tietojärjestelmiin tarvittavat tiedot tallennetuksi.
Sähköinen lomake on maksutta vapaasti käytettävissä. Lomake ja sen täyttöohje on internet-osoitteessa
http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/asiointi_ja_lomakkeet/lomakkeet/ym_ym027/index.
html. (Määräys 10)
PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO
Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Jos asetuksella annetaan
ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo annetun päätöksen määräystä ankarampia säännöksiä tai päätöksestä poikkeavia säännöksiä sen voimassaolosta tai
tarkistamisesta, on asetusta päätöksen estämättä noudatettava. (YSL 56 §)
SOVELLETUT OIKEUSOHJEET
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 78 §
Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24-27 §:t
Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 22 § Jätelaki (1072/1993) 77 §
Jätehuoltolaki (673/1978) 2, 15a, 20, 32, 33, 40 § Jätehuoltoasetus (307/1979) 6 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (VNA 214/2007) 2, 4, 5 §
Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteen pakkaamisesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996)
PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
ELY-keskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 54 §:n mukaisesti.
Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Keuruun kaupungin (Keuruun kaupunki, Multiantie 5, Keuruu) ja Keski-Suomen ELY-keskuksen (Cygnaeuksenkatu 1, Jyväskylä) ilmoitustauluilla. Päätöksestä ei tiedoteta sanomalehdessä, koska asian merkitys on vähäinen.
SUORITEMAKSU
Päätöksestä peritään valtion maksuperustelain (150/1992) ja valtioneuvoston asetuksen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja
elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009) perusteella suoritemaksua käsittelyyn kuluneen ajan perusteella seuraavasti:
Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittely 48,00 euroa/h Päätöksen valmisteluun käytetty työtuntimäärä 20 h
Kokonaishinta on yhteensä (alv 0 %) 960 euroa Maksusta lähetetään erillinen lasku myöhemmin.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa hakea muutosta ympäristönsuojelulain 96 §:n mukaan valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta saavat hakea
kirjallisella valituksella luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen sekä
kunnanhallitus ja viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa yleistä etua. Valitus on
toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle. Valitusaika päättyy 13.10.2010.
Valitusosoitus on päätöksen liitteenä 1.
Ympäristönsuojelupäällikön sijaisena
Yli-insinööri Ansa Selänne
Ympäristöinsinööri Esa Kuitunen
JAKELU Päätös
Keuruun kaupunki Multiantie 5 42700 Keuruu Päätös tiedoksi
Keuruun seurakunta, PL 64, 47201 Keuruu
Keuruun kaupungin ympäristölautakunta (Ilmoitusasiakirjat liitteenä)
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Jyväskylän toimipaikka (työsuojelu) Suomen ympäristökeskus (kirjaamo.syke@ymparisto.fi)
LIITTEET Valitusosoitus
Liite 1
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen ja valitusaika
Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella.
Valituskirjelmä on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen antopäivästä. Valitusaikaa laskettaessa päätöksen antopäivää ei oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto, juhannusaatto tai arkilauantai, valituskirjelmän saa toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Valituskirjelmän sisältö
Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta,
- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa,
- päätös, johon haetaan muutosta,
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi, sekä
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.
Sähköisesti toimitettua valituskirjelmää ei tarvitse allekirjoittaa.
Valituskirjelmän liitteet
Valituskirjelmään on liitettävä
- valituksenalainen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä, sekä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja. Asianajajan ja julkisen oikeusavustajan tulee kuitenkin esittää valtakirja ainoastaan, jos valitusviranomainen niin määrää. Jos sähköisessä valituskirjelmässä on selvitys asiamiehen toimivallasta, asiamiehen ei tarvitse toimittaa valtakirjaa.
Valituskirjelmän toimittaminen perille
Valituskirjelmä on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä klo 16.15 mennessä. Valituskirjelmän voi toimittaa perille henkilökohtaisesti, postitse tai sähköisesti.
Käyntiosoite Korsholmanpuistikko 43
Postiosoite PL 204, 65101 Vaasa
Puhelin 0100 863 60 tai 010 36 42611
Faksi 010 36 42760
Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi
Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) nojalla muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä hallinto- oikeudessa 89 euron oikeudenkäyntimaksu. Oikeudenkäyntimaksua ei kuitenkaan peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi.
