ja ympäristökeskus 31.12.2019 07.00.26

ympäristökeskus

Keski-Suomi

KUULUTUS Päätös

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukainen päätös pilaantuneen maape­

rän puhdistamista koskevan ilmoituksen tarkastamisesta.

Keski-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 31.12.2019 antamal­

laan päätöksellä hyväksynyt ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisen ilmoituksen pilaantuneen maaperän puhdistamista.

Puhdistettava kohde sijaitsee Jyväskylän kaupungin Tourulan kaupunginosassa, osoitteessa Aholaidantie 3. Kunnostettavan kohteen kiinteistönumero on 179-16- 30-8. Kiinteistön omistaa Keskisuomalainen Oyj.

Päätös on valitusaikana nähtävillä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäris­

tökeskuksessa, osoitteessa Cygnaeuksenkatu 1, Jyväskylä sekä Jyväskylän kau­

pungin kirjaamassa osoitteessa Vapaudenkatu 32, Jyväskylä.

Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä. Valitusaika päättyy 30.1.2020.

Päätöksestä on valitusoikeus (1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, (2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, (3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäris­

tövaikutukset ilmenevät, (4) toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella sekä (5) muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella.

Jyväskylässä 31. päivänä joulukuuta 2019

KESKI-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE JA YMPÄRISTÖKESKUS

Ylitarkastaja Petri Poikanen, puh. 0295024802

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Puh. 020 636 0040 PL 250 Sähköposti

www.ely-keskus.fi/keski-suomi 40101 Jyväskylä kirjaamo.keski-suomi@2ely-keskus.fi

Keski-Suomi 31.12.2019 07.00.26

ASIA Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukainen päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen tarkastamisesta.

ILMOITTAJAN YHTEYSTIEDOT Keskisuomalainen Oyj PL 159

40101 Jyväskylä

ILMOITUS PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISESTA

Asian vireilletulo, vireilletulon perusteet ja viranomaisen toimivalta

Pilaantuneen maaperän puhdistamista koskeva ilmoitus on tullut vireille Keski­

Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa (ELV-keskuksessa) 9.12.2019.

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisesti pilaantuneen maan puhdista­

miseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus ELV-keskukselle. Ilmoitus tulee tehdä riittävän ajoissa kuitenkin viimeistään 45 päivää ennen puhdistamisen kannalta olen­

naisen vaiheen aloittamista.

Tiedot kiinteistöstä, alueen kuvaus

Kohde sijaitsee Jyväskylän kaupungin Tourulan kaupunginosassa, osoitteessa Aho­

laidantie 3. Kunnostettavan kohteen kiinteistönumero on 179-16-30-8. Kiinteistön omistaa Keskisuomalainen Oyj. Alueelta poistettu pesunestesäiliö ja kunnostettu alue sijaitsee kiinteistön eteläreunassa asfaltoidun parkkipaikan alueella. Kiinteistö rajau­

tuu eteläpuolella pyörätiehen (kiinteistönro.179-16-9908-0), jonka eteläpuolella kul­

kee junarata. Länsipuolella kiinteistö rajautuu Aholaidantiehen (kiinteistönro.179-16- 9901-110), pohjoisessa kiinteistöön 179-16-30-7 sekä Vaajakoskentiehen (kiinteis­

tönro.179-16-9901-92). Itäpuolella kohdekiinteistö rajautuu kiinteistöön 179-16-9903- 39.

Kohteen kiinteistö on kaavoitettu voimassa olevassa asemakaavassa teollisuus-, va­

rasto- ja liikerakennusten korttelialueeksi (TL-3).

Maaperä ja pinta- ja pohjavedet

Maaperä: Kohteen maaperä koostui pihan rakennekerroksista (murske), jonka alla oli hiekkaista (Hk) maata noin 1-2 metrin syvyyteen asti. Sen alapuolella maaperä oli silttistä (Si) ja muuttui savisemmaksi (Sa) noin 4 metrin syvyydellä.

Pinta- ja pohjavedet: Kohteen lähin pintavesi on Jyväsjärvi, joka sijaitsee noin 150 m etäisyydellä kohteen eteläpuolella. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella.

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Puh. 020 636 0040 Cygnaeuksenkatu 1 PL 250

www.ely-keskus.fi/keski-suomi 40100 Jyväskylä 40101 Jyväskylä

Lähin pohjavesialue Taulumäki (0917904), joka on vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, sijaitsee noin 1,2 km etäisyydellä kohteesta luoteen suuntaan.

PILAANTUMISTA AIHEUTTANUT TOIMINTA JA MAAPERÄN PUHDISTUS Maaperän pilaantumista aiheuttanut toiminta

Pilaantumisen on aiheuttanut painokoneen pesuvesien säilöminen maanalaiseen säi­

liöön. Pesunesteitä on päätynyt säiliön alapuoliseen ja sitä ympäröivään maaperään.

Pesunesteiden säiliö on ollut käytössä 60-luvulta lähtien, joten tarkka maaperän pi­

laantumisen ajankohta ei ole tiedossa. Pilaantumisen ovat aiheuttaneet painokoneen pesemisessä käytetyt kemikaalit. Nykyään käytettävät kemikaalit koostuvat pääasi­

assa öljyhiilivedyistä sekä bentseenistä ja ksyleenistä. Aikaisemmin käytettyjen kemi­

kaalien tarkkaa koostumusta ei tiedetä. Pilaantuneen alueen pinta-ala oli noin 200 m² ja pilaantuneen maan määrä noin 800 m³ •

Maaperän puhdistus

Maassa olleen pesunestesäiliön poistamisen jälkeen kaivannosta otetussa kokooma­

näytteessä todettiin laboratorioanalyyseissä kohonneita pitoisuuksia öljyhiilivetyjä.

Kohde oli ilmoitusta annettaessa jo kunnostettu aikavälillä 15.-21.10.2019. Ramboll Finland Oy tutki maaperän haitta-ainepitoisuuden ja valvoi maaperän ympäristötekni­

sen kunnostuksen massanvaihdolla.

Kunnostuksen tavoitetasoksi määriteltiin (puhelinkeskustelu 16.10.2019 geologi Pek­

ka Pulkkinen, ELV-keskus/Marjaana Salonen, Ramboll Finland Oy) kanssa VNa 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvot, lukuun ottamatta kaivannon rakennuksen puoleista reunaa, jossa tavoitetasoksi määriteltiin haitta-aineiden poistaminen koko­

naisuudessaan siinä määrin kuin se rakennusteknisesti oli mahdollista.

Ilmoitus oli kuitenkin ilmeisen tarpeellinen antaa valvonnallisista syistä, koska pilaan­

tuneen maaperän laajuus ja pilaantuneen maaperän kokonaismäärät ja maaperän haitta-aineiden pitoisuudet olivat ennakoitua suuremmat.

Maaperän kunnostus toteutettiin kaivinkoneella kaivamalla pilaantuneet maamassat pois. Ramboll Finland Oy:n ympäristötekninen valvoja ohjeisti kunnostustöiden ete­

nemistä. Pesunestesäiliön kaivantoa laajennettiin niin kauan, kunnes kenttämittauk­

sin voitiin todeta kunnostustavoitteet saavutetuksi. Kunnostusalueen koko oli noin 200 m² ja pilaantuneisuus ulottui noin 4 metrin syvyydelle maan pinnasta.

Pilaantuneet maa-ainekset kaivettiin kaivannon viereen asfaltoidulle parkkialueelle kasalle ja niistä otettiin näytteitä vastaanottopaikan edellyttämiä kuormamäärityksiä varten. Kasat olivat peiteltyinä pressuilla ennen niiden kuljettamista asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Pesunestesäiliön alapuolella maassa oli beto­

nista valettu perustuslaatta, jonka alapuolella ei todettu kenttämittausten ja laborato­

rioanalyysien perusteella kynnysarvoa ylittävää pitoisuutta öljyhiilivetyjä. Betonilaatta

jätettiin maaperaan. Kaivuutöiden yhteydessä rakennuksen seinustan vieressä ha­

vaittiin salaojaputki, jota tuettiin maavallilla kaivuutöiden suorittamisen aikana.

Alueella todettiin öljyhiilivetyjen summapitoisuuden (C10-C40) olevan 2 800 mg/kg, jos­

ta suurin osa oli keskitisleitä (Crn-C21), pitoisuuden ollessa 2 700 mg/kg.

Ilmoituksen liitteenä on maaperän puhdistamista koskeva loppuraportti (Keskisuoma­

lainen Oyj, Painokoneen pesunestesäiliön poisto ja pilaantuneenmaaperän kunnos­

tus, Ramboll Finland Oy, 5.12.2019).

Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen kaivantoon levitettiin suodatinkan­

gas ja kaivanto täytettiin teknisesti soveltuvilla puhtailla maa-aineksilla. Alueelta kai­

vetut pintamaat (noin 0-1 m) todettiin puhtaiksi ja ne käytettiin osittain kaivannon täy­

tössä.

Jätteiden käsittely sekä arvioidut ympäristövaikutukset

Kaikki kunnostusalueelta kaivetut pilaantuneet maa-ainekset toimitettiin luvanvarai­

seen vastaanottopaikkaan Mustankorkea Oy:lle. Pilaantunutta maata poistettiin yh­

teensä 305, 72 t. Kaivannosta poistettuja, puhtaita maa-aineksia hyödynnettiin kai­

vannon täytössä. Käytännössä puhtaaksi todettiin pintamaat noin 0-1 m syvyydeltä säiliön vierestä/ympäriltä. Pintamaa alueella oli soraa ja hiekkaa, joka soveltui tekni­

sesti täyttömateriaaliksi.

Kunnostustyössä syntyneitä jätteitä olivat kaivannosta pesunestesäiliön päältä poiste­

tut styrox-eristelevyt. Eristelevyt eroteltiin kaivettujen maa-ainesten joukosta käsin ja toimitettiin erikseen luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan Mustankorkea Oy:lle.

Kunnostustyön aiheuttamat ympäristövaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Ympäristö­

haittoja ehkäistiin varastoimalla kaivetut pilaantuneet maa-ainekset asfaltoidulla alu­

eella ja pressuilla peiteltyinä, jolloin haitta-aineiden leviäminen laajemmalle ympäris­

töön estettiin. Työmaan ajoneuvot kulkivat käytännössä vain asfaltoidulla alueella, jol­

loin pilaantuneen maa-aineksen tarttuminen ajoneuvojen renkaisiin ja siten leviämi­

nen lähiympäristöön oli hyvin vähäistä. Kaivantoon ei kertynyt poistettavia vesiä.

Kunnostustavoitteiden saavuttaminen

Kunnostustavoitteet saavutettiin kaikilla muilla osilla kaivualuetta, paitsi toimistora­

kennuksen puoleisella seinustalla. Rakennuksen puoleiselle seinustalle jääneet pitoi­

suudet ovat korkeita. Pilaantuneisuuden ei arvioida kuitenkaan ulottuvan merkittäväs­

ti viereisen rakennuksen alle. Kaikilla muilla kaivannon reunoilla pilaantuneisuus päättyi noin 1-2 m etäisyydelle betonilaatan reunoista. Mikäli maaperän laadussa ei tapahdu merkittäviä muutoksia rakennuksen alapuolella (perustamissyvyyden ala­

puoleisissa maakerroksissa), haitta-aineiden kulkeutumisen voidaan olettaa olleen samankaltaista kaikkiin suuntiin. Maaperä viettää vain loivasti etelään ja kaakkoon, poispäin rakennuksesta.

Koska alueelle jääneet pitoisuudet ovat korkeita, laadittiin niiden osalta kohdekohtai­

nen riskitarkastelu, jossa arvioitiin kohteeseen jääneiden haitta-aineiden aiheuttamat riskit alueella työskentelevien ihmisten terveydelle sekä kohteen ympäristölle.

KUNNOSTUKSEN RISKITARKASTELU

Riskitarkastelun kannalta kriittisiä haitta-aineita ovat bensiinijakeet Cs - C10 ja keskitis­

leet C10-C21 , jotka on otettu huomioon tarkastelussa. Öljyhiilivetyjen ominaisuudet riippuvat niiden hiiliketjujen pituudesta ja vaihtelevat suuresti eri fraktioiden välillä.

Fraktioinnin perusteella suurin osa maaperään jääneistä öljyhiilivedyistä on alifaattisia jakeita C10-C12, jotka ovat haihtuvia, niukkaliukoisia ja maaperässä lähes kulkeutu­

mattomia. Pieni osa jakeista on myös aromaattisia jakeita Cs-C1s, jotka ovat haihtuvia tai erittäin haihtuvia, niukkaliukoisia tai kokonaan liukenemattomia ja maaperässä kulkeutumattomia.

Maaperään jääneiden haitta-aineiden aiheuttamien ympäristö- ja terveysriskien arvi­

ointi on tehty öljyhiilivetyjen ominaisuuksien perusteella. Maaperään jäi myös etyyli­

bentseeniä, mutta sen pitoisuus on niin pieni (alle VNa 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon), että se jätetään arvioinnin ulkopuolelle.

Maaperään arvioidaan jääneen kunnostuksen jälkeen öljyhiilivedyillä Cs-C10 pilaantu­

nutta maata yhteensä noin 30 m³ (noin 60 t), josta noin kolmanneksen on arvioitu si­

joittuvan rakennuksen alle. Rakennuksen alle jääneen pilaantuneen maan määrää ei ole pystytty varmentamaan. Pilaantuneen maan kerrospaksuus on 1-1,5 m ja koko alueen leveys noin 15 m. Pilaantuneen alueen arvioidaan olevan noin 1-2 metriä le­

veä. Pilaantuneisuus sijaitsee 1,5-4 m syvyydellä maanpinnasta.

Laskennallisesti maaperään jäi bensiinijakeita Cs-C10 yhteensä arviolta noin 15 kg ja keskitisleitä C10-C21 noin 670 kg.

Haitta-aineiden kulkeutuminen ja niille altistuminen

Pilaantunut maa- aines sijaitsee asfaltoidun parkkialueen reunassa ja toimistoraken­

nuksen välittömässä läheisyydessä, todennäköisesti osittain myös rakennuksen alla.

Haitta-ainepitoinen maa-aines sijaitsee asfalttikerroksen alla, joten kulkeutumista pin­

tavesien mukana laajemmalle ei tapahdu eikä haitta-aineiden kulkeutuminen pölyä­

misen seurauksena ole mahdollista. Haitta-aineiden haihtuminen ja pölyäminen ul­

koilmaan on mahdollista, mikäli alueella myöhemmin suoritetaan kaivuutöitä. Haitta­

aineiden kulkeutuminen syvempiin maakerroksiin voi ajan saatossa olla mahdollista, mutta epätodennäköistä, koska pilaantuma ei ole asfaltlikerroksen alapuolella altis esimerkiksi suotautuville sadevesille. Pilaantuma ei myöskään sijaitse pohjavesialu­

eella, jolloin kulkeutumisriski pohjavesiin on epätodennäköistä. Pilaantuma ei sijaitse pintavesistöjen välittömässä läheisyydessä, jolloin kulkeutumista pintavesistöön ei todennäköisesti tapahdu.

Sen sijaan maaperään jääneet haitta-aineet ovat haihtuvia ja voivat kulkeutua maa­

perän huokoskaasun mukana. Pilaantuneen alueen välittömässä läheisyydessä si­

jaitsee rakennus, joka on toimistokäytössä. Maaperästä on mahdollista kulkeutua huokoskaasun mukana haihtuvia yhdisteitä rakennuksen sisäilmaan.

Suora altistuminen maaperään jääneille haitta-aineille ei ole mahdollista. Maaperässä elävien eliöiden altistuminen voi jossain määrin olla mahdollista, mutta todennäköi­

sesti eliöt eivät suosi elinympäristönään kuivaa ja karkeaa maa-ainesta. Eliöiden al­

tistumisen riskin voidaan todeta olevan vähäinen kohteen sijainti huomioiden.

Koska sadevedet eivät pääse pilaantuneeseen kerrokseen, ei kulkeutumista suoto­

vesien mukana tapahdu ja siten ei ole myöskään todennäköistä, että haitta-aineita päätyisi pintavesistöön, jossa altistuminen olisi mahdollista.

Altistuminen maaperään jääneille haitta-aineille on käytännössä mahdollista vain, mi­

käli niitä kulkeutuu viereisen toimistorakennuksen sisäilmaan maaperän huokoskaa­

sun kautta rakennuksen alapohjasta.

Terveysriskien arviointi

Mikäli maaperän haitta-aineet päätyvät toimistorakennuksen sisäilmaan, niille on mahdollista altistua ja tällöin myös terveysriskien aiheutuminen on mahdollista. Maa­

perässä havaittujen haitta-aineiden aiheuttamia terveysriskejä on arvioitu laskennalli­

sesti SoiliRisk 3.2 -taulukkolaskentatyökalun avulla. SoiliRisk -ohjelma laskee kohde­

kohtaisten muuttujien (maan ominaisuudet, pilaantuneisuuden muuttujat, altistumisen muuttujat, rakennuksen ominaisuudet) perusteella, kuinka paljon maaperässä havai­

tut pitoisuudet ovat hyväksyttävistä kohdekohtaisista enimmäispitoisuuksista. Saman­

tapaisesti vaikuttavien aineiden prosentit lasketaan yhteen.

Mallissa maaperä oletetaan tasalaatuiseksi. Tässä kohteessa laskennassa on käytet­

ty hiekkamaan oletusarvoja kuvaamaan maaperän ominaisuuksia. Todellisuudessa maaperä on rakennuksen alla ja pilaantuneessa kerroksessa osin hiekkamoreenia ja osin silttistä, mutta todennäköisesti rakennuksen alapuoliset täytöt ovat myös kar­

keampia. Hiekkamaan oletusarvot kuvaavat keskimäärin maaperän ominaisuuksia ja todennäköisesti hieman liioittelevat haihtuvien yhdisteiden kulkeutumista.

Pilaantuneisuuden osalta lähtötietoina käytettiin näytteistä analysoituja pitoisuuksia sekä tiedettyä ja osin arvioitua pilaantuneisuuden sijaintia. Pilaantuneisuuden ei arvi­

oitu ulottuvan kovin pitkälle rakennuksen alapuolelle. Mallissa rakennuksen oletuspin­

ta-alana on 100 m² Ua tilavuutena 250 m³). Siitä 10 %:n eli 10 m²:n arvioitiin olevan pilaantunut. Lisäksi lähtötiedoissa oletetaan, että työpaikka-alueella oleskelevat vain aikuiset rajatun osan päivästä (8 h). Rakennuksen ei myöskään oletettu olevan kella­

rillinen.

Laskennan tuloksina saadaan aineryhmäkohtaiset (öljyhiilivetyjen eri fraktiot) enim­

mäispitoisuudet sisäilmassa sekä niiden prosentuaalinen osuus hyväksyttävän altis­

tumisen rajasta, joka on 100 %.

Koska hyväksyttävän altistumisen rajana pidetään 100 %, voidaan todeta, että koh­

teeseen jääneet haitta-ainepitoisuudet eivät laskennan perusteella ylitä hyväksyttä­

vän altistumisen rajaa. Aromaattisilla jakeilla Cs-C16 pitoisuus sisäilmassa on noin 80 % ja alifaattisilla jakeille Cs-C35 noin 10 % sallitusta. Alifaattisten jakeiden C5-Cs, etyylibentseenin ja ksyleenien pitoisuudet sisäilmassa jäävät alle 1 %. Tällöin altistu­

minen sisäilman kautta ei aiheuttaisi terveysriskejä.

Herkkyystarkastelu ja epävarmuudet

Laskennan herkkyystarkastelun perusteella pilaantuneen maan määrä rakennuksen alapuolella vaikuttaa suuresti laskennan tulokseen. Mikäli laskennassa pilaantuneen maan osuus on suurempi kuin arvioitu 10 m², esimerkiksi 30 m², joka on arvioitu koko pilaantuneeksi jääneen alueen kooksi, nousee aromaattisten jakeiden Ca-C10 pitoi­

suus yli sallitun rajan, jolloin terveysvaikutusten aiheutuminen olisi mahdollista.

Riskitarkastelussa on pyritty yliarvioimaan riskejä epävarmuuksien vähentämiseksi.

Epävarmuuksia liittyy kuitenkin pilaantuneen alueen kokoon ja haitta-aineiden mää­

rään rakennuksen alapuolella. Kunnostuksen yhteydessä tehtyjen havaintojen perus­

teella pilaantuneisuus on ulottunut noin 1-2 metrin etäisyydelle pesunestesäiliön ala­

puolella olevan betonilaatan reunojen ulkopuolelle. Mikäli maaperän oletetaan olevan keskimäärin samanlaista säiliökaivannon molemmilla puolilla, ei pilaantuneisuus ole­

tettavasti jatku rakennuksen alapuolelle merkittävästi, jolloin esimerkiksi haihtuminen sisäilmaan on todennäköisesti laskennallista tasoa vähäisempää. Riskin suuruuden ei ole myöskään perusteltua olettaa kasvavan merkittävästi pitkälläkään aikavälillä, koska säiliön tiedetään olleen käytössä jo 1960- luvulta lähtien. Haihtumisen arvioin­

nin epävarmuutta lisää se, ettei rakennuksen alapuolisista täytöistä ole tarkkaa tietoa.

Todennäköisesti maaperä on kuitenkin jo 1,5-4 m syvyydessä luonnontilassa ja sa­

man laatuista kuin kaivannon reunoissa.

Maaperässä olevat haihtuvat yhdisteet pyrkivät purkautumaan huokoskaasun muka­

na maaperästä. Huokoskaasu liikkuu etenkin karkeissa maakerroksissa. Rakennuk­

sen alapuoliset hiekkatäytöt lisäävät huokoskaasun liikkumista, samoin kaivannon täytössä käytetyt hiekkaiset ja soraiset maa-ainekset. Todennäköisesti pilaantuneet kerrokset ovat luonnontilaista, tiivistä maa-ainesta, jolloin maaperästä haihtuvat yh­

disteet kerääntyisivät kaivualueen hiekkaisten kerrosten kautta rakennuksen ulkopuo­

lisen asfalttipinnan alapuoliseen huokoskaasuun. Se, missä määrin huokoskaasut liikkuvat kohti rakennusta ja missä määrin kaivualueelle, on epävarmaa.

ESITETYT JATKOTOIMENPITEET

Keskisuomalainen Oyj:n painokoneen pesunestesäiliön yhteydessä toteutettiin pi­

laantuneen maan kunnostustoimenpiteitä. Alueen maaperä kunnostettiin massan­

vaihdolla. Kunnostuksen tavoitepitoisuudet, VNa 214/2007 mukaiset ylemmät ohjear­

vot, alittuivat kaikilla muilla kaivannon reunoilla lukuun ottamatta viereisen toimistora­

kennuksen puoleista seinämää. Kaivannon pohjan pitoisuustaso täytti kunnostusta­

voitteen ja pohjalla ollut betonilaatta jätettiin maahan.

Kunnostetulle alueelle jäi kunnostustavoitteet ylittäviä pitoisuuksia öljyhiilivetyjä ra­

kennuksen seinän varteen, koska kaivua ei teknisistä syistä ollut mahdollista jatkaa laajemmalle. Maaperään jääneiden haitta-aineiden aiheuttamia terveys- ja ympäristö­

riskejä arvioitiin sanallisesti ja laskennallisesti. Ainoaksi merkittäväksi kulkeutumisrei­

tiksi tunnistettiin haitta-aineiden kulkeutuminen huokoskaasun mukana viereisen ra­

kennuksen sisäilmaan, jonka kautta altistuminen olisi mahdollista. Laskennallisesti, mikäli pilaantuneisuus rajautuu arvioidun mukaisesti pienelle alueelle eikä jatku mer­

kittävästi rakennuksen alle, terveysriskejä ei aiheudu. Tällöin tarvetta erityisille jatko­

toimenpiteille ei riskitarkastelun ja kunnostuksen yhteydessä tehtyjen havaintojen pe­

rusteella ole, ellei kohteessa havaita muutoksia tai tarvetta sisäilmamittausten toteut­

tamiselle.

Tarvittaessa rakennuksen sisä- ja ulkopuolella on mahdollista tehdä huokoskaasu­

tutkimuksia, joilla voidaan todentaa mahdollisesti sisäilmaan kulkeutuvien ja ulkoil­

maan haihtuvien yhdisteiden määrää. Kohteeseen jääneiden öljyhiilivetyjen poisto maaperästä edellyttäisi merkittäviä rakennusteknisiä toimenpiteitä rakennuksen tuen­

nan ja kaivuutöiden kannalta eikä sitä pidetä tässä kohteessa realistisena toimenpi­

teenä.

ILMOITUKSEN KÄSITTELY

Ilmoitus on tullut vireille ELY-keskuksessa 9.12.2019. Tällöin maaperän puhdistamis­

ta koskevat puhdistustavoitteet oli sovittu ELV-keskuksen kanssa ja puhdistustyöt oli jo tehty.

Asian käsittelyssä ei ole tehty kuulemista tai eikä lausuntoja pyydetty.

VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu

Keski-Suomen EL Y-keskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy maaperän puhdis­

tamisen esitetyn ilmoituksen mukaisesti sekä antaa seuraavat määräykset:

Puhdistustavoite ja työn ohjaus

1. Maaperän puhdistustavoitteena tulee pitää Valtioneuvoston asetuksessa maape­

rän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) esitettyjä ylempiä ohjearvoja

- Bensiinijakeet (C10-C10): 500 mg/kg - Keskitisleet (C10-C21): 1 000 mg/kg - Raskaat öljyjakeet (C21-C,o): 2 000 mg/kg - Bentseeni: 1 mg/kg

- Tolueeni: 25 mg/kg - Etyylibentseeni: 50 mg/kg - Ksyleenit: 50 mg/kg

Myös mahdollisesti kunnostuksen yhteydessä ilmenevien muiden haitta-aineiden osalta tulee kunnostustavoitteena pitää asetuksen mukaisia ylempiä ohjearvoja.

Kaivannon rakennuksen puoleisella reunalla tavoitetasona voidaan kuitenkin pi­

tää haitta-aineisen poistamista kokonaisuudessaan siinä määrin kuin se raken­

nusteknisesti on mahdollista.

Alueen käytön muutosten johdosta taikka haitan tai vaaran ilmetessä on pilaantu­

neisuus ja puhdistustarve tarvittaessa selvitettävä uudelleen Keski-Suomen ELY­

keskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Mikäli jatkossa on aihetta epäillä haitta­

aineiden kulkeutumista rakennusten sisätiloihin ja aiheuttavan terveysvaaraa, on haitta-aineiden sisäilmapitoisuudet mitattava ja tarvittaessa ryhdyttävä haitan poistamiseen/vähentämiseen huokosilmaputkien tms. tekniikan avulla.

2. Kunnostustyölle on nimettävä asiantunteva ympäristötekninen valvoja. Työtä tu­

lee ohjata aistinvaraisin havainnoin, kenttämittauksin ja tarvittaessa laboratorio­

määrityksillä. Mikäli töiden edetessä epäillään aistinvaraisten havaintojen tai mui­

den seikkojen perusteella maaperässä olevan muitakin kuin tutkimuksissa todet­

tuja haitta-aineita, on kyseiset aineet ja niiden aiheuttama pilaantuminen ja puh­

distustarve arvioitava.

3. Puhdistettavilla alueilla on työn tavoitetason saavuttaminen varmistettava ilmoi­

tuksen mukaisesti riittävällä määrällä kaivannon pohjalta ja seinämistä otettavia näytteitä. Näytteistä on tutkittava soveltuvin osin määräyksessä 1 esitettyjen hait­

ta-aineiden pitoisuudet luotettavia menetelmiä käyttäen

4. Mittauksista, massamääristä, maamassojen sijoituspaikoista ja muista puhdistuk­

sen kannalta oleellisista seikoista on pidettävä kirjaa.

Jätteiden käsittely

5. Pilaantuneet maamassat on toimitettava paikkaan tai laitokseen, jolla on ympäris­

tönsuojelulain mukainen tai sitä vastaava lupa kyseisellä tavalla pilaantuneen maan käsittelyyn.

6. Maamassat pitää peittää kuljetuksen ajaksi. Puhdistustyöstä vastaavan tulee varmistaa, että pilaantuneiden maamassojen vastaanottajalla on lupa ottaa vas­

taan kyseisiä maa-massoja. Kaatopaikalla jätetäyttöön sijoitettaessa tulee jätteen täyttää kaatopaikkakelpoisuuden kriteerit kyseessä olevalla kaatopaikalla.

Pilaantuneet maamassat tulee luokitella niiden jatkokäsittelyn edellyttämällä taval­

la. Eriasteisesti tai -laatuisesti pilaantuneita maamassoja ei saa sekoittaa keske­

nään, ellei se ole jatkokäsittelyn kannalta välttämätöntä. Vaarallista jätettä ei kui­

tenkaan saa sekoittaa muuhun jätteeseen. Muut puhdistuksessa syntyvät ja maa­

perästä mahdollisesti löytyvät jätteet on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn paikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä.

Haittojen rajoittaminen

7. Pilaantuneen maaperän puhdistus on toteutettava siten, eitä haitta-aineiden le­

viäminen ympäristöön kaikissa puhdistuksen vaiheissa on mahdollisimman vä­

häistä. Jos työn johdosta uhkaa aiheutua haitta-aineiden merkittävää leviämistä, on työ keskeytettävä ja ryhdyttävä tarvittaviin suojaustoimenpiteisiin. Pilaantuneet maa-ainekset tulee kaivaa ilmoituksen mukaan suoraan kuorma-autoihin ja toimit­

taa alueelta pois eikä välivarastointia tule tehdä. Mikäli välivarastointia kuitenkin on tarve tehdä, pilaantuneita maamassoja ei saa varastoida alueella kauempaa aikaa kuin se työjärjestelyjen kannalta on välttämätöntä

8. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavien maamassojen siirrosta tulee laatia vaarallisen jätteen siirtoasiakirja ja muista pilaantuneiden maamassojen kuljetuksista kuor­

makirja.

Tiedottaminen ja raportointi

9. Työn aloittamisesta on ilmoitettava Keski-Suomen ELV-keskukselle, Länsi- ja Si­

sä-Suomen aluehallintovirastolle (työsuojelu), Jyväskylän kaupungin ympäristön­

suojeluviranomaiselle ja pilaantuneita maita vastaanottaville laitoksille. Aloitusil­

moituksessa tulee olla ympäristöteknisen valvojan ja pilaantuneiden maamasso­

jen vastaanottajien yhteystiedot sekä työn arvioitu kesto.

10. Puhdistussuunnitelman muutostarpeista ja työn aikana ilmenevistä poikkeukselli­

sista tapahtumista on viipymättä ilmoitettava Keski-Suomen ELV-keskukselle ja tarvittaessa muille tahoille. Puhdistustyön yhteydessä ilmenneiden seikkojen vuoksi ELV-keskus voi antaa lisäohjeita tai määräyksiä puhdistustyön toteuttami­

sesta, tarkkailusta sekä jatkotoimenpiteistä.

11. Puhdistamisesta tulee tehdä loppuraportti, josta ilmenee ainakin seuraavat asiat:

puhdistuksen ajankohta, mittaus- ja analyysitiedot, alueelta poistettujen pilaantu­

neiden maiden Ua vesien) määrät ja laatu sekä niiden loppusijoitus, arvio alueelle jäävien haitta-aineita sisältävien maamassojen (esitettävä sellaisella tarkkuudella, että paikantaminen myöhemmin on mahdollista) ja haitta-aineiden määristä ja nii­

den aiheuttamista riskeistä, työn toteutuksen ympäristöhaitat, arvio puhdistusta­

voitteen toteutumisesta sekä muut puhdistuksen kannalta merkittävät asiat ja mahdollisten jatkotoimien tarve.

Raportissa tulee olla karttaliitteet, joista käy ilmi näytteenottopaikat, kaivantojen rajapinnat, maaperään jääneiden haitta-aineita sisältävien maiden sijainti sekä muut puhdistuksen ja valvonnan kannalta merkitykselliset seikat. Raportti tulee toimittaa Keski-Suomen ELV-keskukselle ja Jyväskylän kaupungin ympäristövi­

ranomaiselle viimeisiään kolmen kuukauden kuluttua massanvaihtotyön lopetta­

misesta.

PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT

Vmpäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdis­

tamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-

aineksien hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen muualla käsiteltäväksi voi­

daan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle, jos puhdistaminen ei vaadi ympäristönsuojelulain 4 nojalla ympäristölupaa.

Valtion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen pohjalta päätöksen.

Päätöksessä on annettava tarpeelliset määräykset pilaantuneen alueen puhdistami­

sesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksin hyödyntämisestä sekä tarkkailusta.

Keskisuomalainen Oyj on toimittanut Keski-Suomen EL Y-keskuksen käsiteltäväksi ilmoituksen pilaantuneen maaperän puhdistamisesta vaadittavine liitteineen. Pilaan­

tuneen maaperän puhdistamiseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus ELY­

keskukselle, jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riit­

tävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttä­

vää puhdistusmenetelmää eikä toiminnasta aiheudu ympäristön muuta pilaantumista.

Tehdyillä tutkimuksilla toiminnan luonne, maaperäolosuhteet ja muut tekijät huomioon ottaen on pilaantuminen riittävästi selvitetty. Massanvaihto on yleinen ja hyväksyttävä puhdistusmenetelmä. Työstä ei aiheudu muuta ympäristön pilaantumista, kun se to­

teutetaan ilmoituksen ja tämän päätöksen mukaisesti.

Maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitu maaperässä havaittujen hai­

tallisten aineiden terveydelle tai ympäristölle aiheuttamien vaarojen tai haittojen pe­

rusteella huomioiden riittävästi valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitetyt vaa­

timukset.

Määräysten perustelut Määräys 1

Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvi­

oinnista (214/2007) on annettu ohjearvot käytettäväksi apuna arvioitaessa maaperän pilaantuneisuutta ja puhdistustarvetta. Asetuksen mukaisen kynnysarvon ylittyessä maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava. Ylempää ja alempaa oh­

jearvoa sovelletaan alueen käytön mukaan. Ylempää ohjearvoa sovelletaan, jos altis­

tumismahdollisuus ja riskit ovat tavanomaista vähäisempiä. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi teollisuus- ja varastoalueet ja päällystetyt työpaikka-alueet, joilla ei ole asuinrakennuksia. Muualla sovelletaan pääsääntöisesti alempaa ohjearvoa. Maape­

rän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin tulee kuitenkin perustua arvioon maaperässä olevien haitallisten aineiden aiheuttamasta vaarasta tai haitasta tervey­

delle ja ympäristölle (riskinarviointi). Ylempään ohjearvotasoon puhdistetut alueet läh­

tökohtaisesti soveltuvat vähemmän herkkään maankäyttöön, kuten teollisuus-, varas­

to- ja liikennealueeksi. ELY-keskuksen käsityksen mukaan tässä tapauksessa tavoi­

tearvojenasettelu on edellä mainittujen periaatteiden mukainen; kohde on teollisuus­

ja varastoaluetta eikä käyttötarkoitukseen ole suunnitteilla muutosta, joten viitearvoi­

na kohteessa sovelletaan VNa:n asetuksen 214/2007 mukaisia ylempiä ohjearvoja.

Mikäli kuitenkin ylempien ohjearvojen mukaisia pilaantuneiden maamassojen poistoa ei voida esimerkiksi rakennusteknillisestä syistä toteuttaa, tulee pilaantuneet maa­

massat poistaa sitä osin kuin se on mahdollisista.

Määräys mahdollisesti rakennuksen sisäilmaan kulkeutuvien haitta-aineiden mittaa­

misesta ja haitan poistamiseksi/vähentämiseksi on annettu terveydellisistä syistä.

Maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet jäävät alle ylemmän ohjearvon voidaan käyttää soveltuvin osin alueella kaivantojen alustäyttöihin.

Määräykset 2 ja 3

Pilaantuneen maa-alueen puhdistaminen on tavallisesta poikkeavaa maarakentamis­

ta, joten työn valvojan tulee olla perehtynyt pilaantuneen maan puhdistukseen. Kun­

nostuksen jälkeinen näytteenotto on tarpeellinen asetettujen tavoitteiden saavuttami­

sen varmistamiseksi. Tarvittavien näytteiden määrää kasvattaa muun muassa maa­

perän heterogeenisuus, haitta-aineiden epätasaisen esiintyminen tai muut häiritsevät tai tulosten luotettavuutta heikentävät tekijät. Kiinteistön rajan huomiorakenteiden lait­

taminen ja asiasta tiedottaminen on tarpeen, mikäli maaperän pilaantuneisuus ulottuu naapurikiinteistön puolelle. (Määräykset 2 ja 3)

Määräys 4

Kiinteistön jätehuollosta vastaavan tulee olla selvillä alueensa jätteen määrästä, kä­

sittelystä ja muista merkityksellisistä tiedoista. Tiedot tulee pyynnöstä esittää työn ai­

kana viranomaiselle valvontaa varten.

Määräykset 5 ja 6

Pilaantuneen maa-aineksen ja jätteen käsittely vaatii ympäristöluvan. Kaatopaikka­

kelpoisiksi todettuja maamassoja voidaan sijoittaa kaatopaikoille säädösten ja luvissa määrättyjen rajoitusten puitteissa. Lajitteluvelvoite perustuu jätelainsäädäntöön.

Määräykset 7 ja 8

Esimerkiksi kova tuuli ja sadevesi voivat kuljettaa haitta-aineita laajemmalle ympäris­

töön tai muuten estää työn suunnitelmanmukaisen toteuttamisen. Kunnostuskohtees­

sa varastointia ei yleensä voida asianmukaisesti toteuttaa ja siksi varastoinnin tulee pääsääntöisesti olla lyhytaikaista (esimerkiksi maamassojen lajitteluun tai haitta­

ainepitoisuuksien selvittämiseen kuluva aika). Siirtoasiakirjalla/kuormakirjalla varmis­

tetaan pilaantuneen maan asianmukainen käsittely ja tiedon siirtyminen kuorman vastaanottajalle.

Määräys 9

Työn etenemisestä ja työhön osallistuvien yhteystiedoista ilmoittaminen on välttämä­

töntä viranomaisvalvonnan kannalta. Muille asianosaisille ilmoittamalla parannetaan tiedonkulkua hankkeeseen osallistuvien tahojen kesken ja vähennetään ennalta ar­

vaamattomista tilanteista koituvia ongelmia. Työ vaatii maaperän puhdistamiseen pe­

rehtyneen valvojan.

Määräys 10

Pilaantuneita maa-alueita puhdistettaessa tulee usein työn aikana esiin seikkoja, joi­

hin ei ole tutkimuksista huolimatta osattu tai pystytty etukäteen varautumaan. Tämän

vuoksi valvontaviranomainen voi joutua antamaan työn aikana lisäohjeita tai - määräyksiä.

Määräys 11

Loppuraporttiin kootaan kaikki puhdistuksen kannalta olennaiset tiedot. Siinä arvioi­

daan ja dokumentoidaan puhdistustavoitteen saavuttaminen, jatkotarkkailun ja - puhdistuksen tarve, maaperään jäävien haitta-aineiden aiheuttamat riskit sekä mah­

dolliset kiinteistön tulevaa käyttöä rajoittavat tekijät. (Määräys 11)

PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO

Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelu­

lain tai jätelain nojalla jo annetun päätöksen määräystä ankarampia säännöksiä tai päätöksestä poikkeavia säännöksiä sen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on näitä päätöksen estämättä noudatettava. (YSL 87 §)

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 16, 17, 20, 27, 84, 85, 133, 135, 136, 190, 191, 205, 209, 237 §

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 24, 25, 26 § Jätelaki (646/2011) 5, 12, 13, 15, 17, 29, 94, 118, 119, 121 §

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013) Valtion maksuperustelaki (150/1992) 8 §

Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elin­

keinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskusten maksullisista suoritteista vuo­

sina 2019 ja 2020 (1372/2018)

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

EL Y-keskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 85 §:n mukaisesti.

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Jyväskylän kaupungin (Vapaudentalo 32) sekä Keski-Suomen ELY-keskuksen (Cygnaeuksenkatu 1, Jyväskylä) ilmoitustauluilla.

Päätöksestä ei tiedoteta sanomalehdessä, koska asian merkitys on vähäinen.

SUORITEMAKSU 605 euroa (alv 0%)

Maksun suuruus perustuu maksuperustelakiin (150/1992) ja valtioneuvoston asetuk­

seen (1554/2016) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon ilmoituksen käsittelyyn kuluneen ajan perusteella seuraavasti:

Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittely 55,00 eu­

roa/h. Päätöksen valmisteluun käytetty työtuntimäärä on 11 h, jolloin Kokonaishinta on yhteensä (alv O %) 605 euroa Maksusta lähetetään erillinen lasku myöhemmin.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta ympäristönsuojelulain 190 §:n mukaan valit­

tamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituk­

sella luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yh­

distys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden-tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen sekä kunnanhallitus ja viranomai­

set, joiden tehtävänä on valvoa yleistä etua. Valitus on toimitettava Vaasan hallinto­

oikeudelle.

Valitusaika päättyy 30.1.2020. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä 1.

~1/l/~ J/j/~/f/J/ ~

Yksikön päällikkö Hannele YIVk~uppila / / , .

(j) e::L . <l'

Ylitarkastaja Petri Poikanen

JAKELU

Päätös Keskisuomalainen Oyj PL 159

40101 Jyväskylä

(sähköpostitse ilmoituksen yhteyshenkilölle)

Päätös tiedoksi

Jyväskylän kaupungin ympäristötoimi, kirjaamo@jyvaskyla.fi

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (työsuojelu), kirjaamo.lansi@avi.fi Suomen ympäristökeskus, kirjaamo.syke@ymparisto.fi

LIITTEET

Liite 1

VALITUSOSOITUS

Valitusviranomainen ja valitusaika

Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella.

Valituskirjelmä on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen kolmenkymmenen (30) päivän kulu­

essa päätöksen antopäivästä. Valitusaikaa laskettaessa päätöksen antopäivää ei oteta lukuun.

Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto, juhan­

nusaatto tai arkilauantai, valituskirjelmän saa toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivä­

nä.

Valituskirjelmän sisältö

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta,

- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa,

- päätös, johon haetaan muutosta,

- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen . vaaditaan tehtäväksi, sekä

-perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituk­

sen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja koti­

kunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Sähköi­

sesti toimitettua valituskirjelmää ei tarvitse allekirjoittaa.

Valituskirjelmän liitteet

Valituskirjelmään on liitettävä

- valituksenalainen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä, sekä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja. Asianajajan ja julkisen oikeusavustajan tu­

lee kuitenkin esittää valtakirja ainoastaan, jos valitusviranomainen niin määrää. Jos sähköises­

sä valituskirjelmässä on selvitys asiamiehen toimivallasta, asiamiehen ei tarvitse toimittaa val­

takirjaa.

Valituskirjelmän toimittaminen perille

Valituskirjelmä on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä klo 16.15 mennessä. Valituskirjelmän voi toimittaa perille henkilökohtaisesti, postitse maksettuna postilähetyksenä, sähköisesti (faksina tai sähköpostina) taikka asiamiestä tai lähet­

tiä käyttäen.

Käyntiosoite Korsholmanpuistikko 43 Postiosoite PL 204, 65101 Vaasa Puhelin vaihde 029 56 42611

Puhelin kirjaamo 029 56 42780

Faksi 029 56 42760

Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https:l/asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

OikeudenkäyntimaksuTuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä hallinto-oikeudessa 250 euron oikeudenkäyntimaksu. Oikeudenkäyntimaksua ei kuitenkaan peritä, jos hallinto­

oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi