2014 1162015 Elo -— Ilkene ‘ajo

Elinkeino-, liikenne-ja

_PÄÄTÖS UUOELY/3835/2014

v ympäristökeskus

30.9.2015 Annettu julkipanon jälkeen

Asia

Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisen pilaantu neen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta.

Ilmoituksen tekijä

Håkan Eklund, Bjarne Eklundin kuolinpesä ja Hjördis Eklundin kuolinpe sa

Asiamies:

Öljyalan Palvelukeskus Oy, JASKA-hanke clo Pöyry Finland oy

JASKA-kohdenumero 01760-13-81313

Kunnostettavan alueen sijainti

Katariinantie 77 Vantaa

RN:ot 92-41 8-2-27 ja 92-41 8-6-25. Kunnostettava alue saattaa ulottua osin myös tiealueeseen kuuluvan kiänteistön 92-895-2-14 (Riipiläntie) puolelle.

Kunnosteifavien kiinteistöjen omistajat

Khnteistöt 92-41 8-2-27 ja 92-41 8-2-25, omistaja Håkan Eklund, Bjarne Ekiundin kuolinpesä ja Hjördis Eklundin kuo!inpesä. Tiealueen omistaja on Suomen valtio, aluetta hallinnoi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue.

Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta

Ympäristönsuojelulaki 136

Asian vireilletulo

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukainen ilmoitus pilaantuneen maape rän puhdistamisesta toimitettiin 30.6.2015 Uudenmaan elinkeino-, lii kenne- ja ympäristökeskukselle.

Maksu 990€

UUDENMMN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 021 000 Opastinsilta 12 B 5 krs, PL 36

www.elv-keskus.fi/uusimaa 00520 Helsinki 00521 Helsinki

Toiminta kunnostettavalla alueella

Kohteessa on toiminut kyläkauppa vuosina 1932 ^— 1990. Kyläkaupan yhteydessä on myyty polttonesteitä 1970-luvulle asti. Vuodesta 1992 eteenpäin kiinteistö on ollut vain asuinkäytössä. Kiinteistöllä sijaitsee vuonna 1932 rakennettu kaksikerroksinen rakennus. Kiinteistöllä olleet polttoainesäiliöt on poistettu.

Kiinteistöjen maaperää koskevat aikaisemmat viranomaislausunnot

- Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympähstäkeskuksen ympäristö ja luonnonvarat —vastuualueen lausunto öljysuojarahastolle 7.6.2014.

- Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne- ja infrastruktuuri —vastuualueen lausunto 7.8.2014 JASKA-hankkeelle.

Lausunnossa tienpitoviranomainen edellyttää, että JASKA- hankkeen yhteydessä saastuneet maa-alueet myös tiealueen osalta tullaan puhdistamaan.

Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat

- JASKA-kohdenumero 01760-13-81313, käytöstä poistettu polttoai neen jakeluasema, Vantaa, Katrhnantie 77, 01760 Vantaa. Pilaantu neen maaperän kunnostussuunnitelma. FCG Suunnittelu ja Tekniik ka Oy.18.6.2015.

- dljyhiilivedyillä pilaantuneen kohteen maaperän in-situ —käsittely ja massanvaihto. JASKA 01760-13-81313, Katriinantie 77, Vantaa.

Nordic Envicon Oy. 26.5.2015.

- JASKA-kohdenumero 01760-13-81313, käytöstä poistettu polttoai neen jakeluasema, Vantaa, Katriinantie 77, 01760 Vantaa. Maape rän ja pohjaveden pilaantuneisuuden pewstutkimusraporfti. FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy. 6.6.2014.

Ympäristö ja lähimmät häiriintyvät kohteet

Kunnostettava kohde sijaitsee Vantaalla osoitteessa Katrhnantie 77 (INte 1.). Kunnostellavat alueet sijaitsevat välittömästi asuinkäytössä olevan rakennuksen vieressä. Kohteen etelä- ja länsipuolella on tiealuetta.

Idässä ja pohjoisessa kunnostettavat kflnteistöt rajautuvat on pientalo kHnteistöihin.

Alueen maaperä-, pohja ja pintavesiolosuhteet

Tutkimuksen perusteella perusmaa kohteessa on hiekkaa, siluiä ja sa vea. Täyttömaata havaittiin lähinnä kohdekiinteistöjen länsipuolelle teh dyissä pisteissä.

UUDELY/3835/2014 3/18

Kallio on hyvin lähellä maanpintaa. Kallion pinta havaittiin kairauksissa tehdyissä pisteissä syvyydellä 0,5 ^— 3,5 metriä. Maanpinta on tasolla +51 .+54 metriä ja viettää kaakkoon kohti ajaa, joka laskee Vantaanjo keen.

Kohde sijaitsee luokitellulla pohjavesialueella (Seutula 0109206, 11-luokan pohjavesialue). Pohjaveden virtaussuunta alueella on etelään ja kaakkoon, kohti Vantaanjokea. Kohteesta noin 800 metrin päässä kaakossa sijaitsee KatrNnan sairaalan vedenottamo, joka ei ole nykyisin käytössä.

Kiinteistöille tehdyissä tutkimuspisteissä ei havaittu selkeästi pohjavettä.

Syvimmät maakerrokset lähellä kallion pintaa olivat kosteimpia. KUnteis tön rengaskaivossa veden pinta oli 1,53 metrin syvyydellä kannesta mi tattuna. KHnteistöä ei ole liitetty vesijohtoverkostoon. Käyttövesi saa daan päärakennuksen pohjoispuolella olevasta porakaivosta. Porakai von vettä ei käytetä juomavetenä Ihallisen rautapitoisuuden vuoksi.

Kohteen lähimmät pintavedet ovat sen itäpuolella noin 100 metrin pääs sä oleva oja sekä noin 400 metrin päässä etelässä sijaitseva Vantaan joki. Oja laskee Vantaanjokeen. Sadevedet ja rakennuksen salaojave

det imeytyvät maaperään.

Alueella tehdyt maaperätutkimukset

Kohteessa tehtiin maaperätutkimuksia huhtikuussa 2013. Maaperänäyt teitä otettiin kairaamalla yhteensä 22 tutkimuspisteestä. Tutkimuspistei den sijainnit on esitetty lNtteessä 2. Näytteet otettiin 0,2 ^— 1 metrin pitui sina kokoomanäytteinä. Maanäytteistä tutkittiin Petroflag-kenttätestillä öljyhhlivetyjen kokonaispitoisuulla ja PIO-millarilla haihtuvien hNlivetyjen eshntymistä. Laboratoriossa analysoithn bensNnijakeiden (C5 ^— C10), öI jyhhlivetyjen keskitisleiden (>C10 ^— C21), raskaiden öljyjakeiden (>C21 ^— C40), BTEX-yhdisteiden, ETBE:n, MTBE:n, TAME:n, TAEE:n, 1 ,2-dikloorietaanin ja 1 ,2-dibromietaanin pitoisuudet.

Laboratohoanalyyseissä todeffNn tutkimuspisteestä NP3/2 ^— 2,5 m ote tussa näytteessä benshnijakeita C5 ^— C,o valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus 940 mglkg.

Tutkimuspisteissä NPI/2 ^— 2,8 m ja NP5/2 ^- 2,3 m todettfln alemman ohjearvon ylittävät benshnijakeiden pitoisuudet 130 mg/kg ja 110 mg/kg.

Tutkimuspisteestä NP7/0 ^— 1 m otetussa näytteessä todettiin raskaita öljyjakeita alemman ohjearvon yliftävä pitoisuus 650 mgfkg.

Tutkimusten yhteydessä oteftNn myös kaksi vesinäytettä (VN1 ja VN2).

Vesinäyte VN 1 otefthn khnteistön porakaivovedestä, hanasta pääraken nuksen sisältä. Näyte VN2 otettiin käytöstä poistetusta rengaskaivosta.

Vesinäytteissä ei todettu analyysimenetelmän määritysrajoja ylittäviä bensiini- tai öljyhiilivetyjen pitoisuuksia.

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Poistetun maanalaisen bensUnisäiliön alueella (tutkimuspisteet NP1, NP3, NP5) bensiinihiilivedyillä pilaantuneen alueen pinta-alaksi arvioi daan noin 80 m2, jossa pilaantuneita maa-aineksia arvioidaan olevan noin 70 m3ktr. Mikäli tutkimuspisteen NP7 alueen raskaiden öljyjakeiden pitoisuus on peräisin maaperään joutuneista öljyhiilivedyistä eikä näyt teessä olleesta humuksesta tai asfaltista, arvioidaan öljyllä pilaantuneen alueen laajuudeksi pisteen NP7 ympärillä noin 20 m2 ja maa-aineksen määräksi noin 20 m3ktr.

Maaperän pilaantuneisuutta ja puhdistustarvetta on arvioitu valtioneu voston asetuksen 214/2007 mukaisella arvioinnilla. Arvioinnin johtopää töksinä todetaan, että riski haitta-aineille altistumiselle ilman ja hengi tyksen kautta sekä suoran ihokosketuksen tai ruoansulatuselimistön kautta on olemassa lähinnä kaivutyön aikana, mutta oikeanlaisella suo jautumisella riskit voidaan hallita.

Arvioinnin mukaan pilaantuneisuuden arvioidaan levinneen myös hie man kflnteistöllä sijaitsevan rakennuksen suuntaan. Maaperän merkittä vä pilaantuneisuus rajautuu kuitenkin säihö- ja jakelualueelle sekä osit tain väliaikaisen jakelupaikan alueelle. Tutkimuksessa todettiin entisellä säiliö- ja jakelualueella heikosti kulkeutuvia tai kulkeutumallomia ja niukkaliukoisia tai liukenevia yhdisteitä. Tutkimuspisteet olivat paikoin märkiä, joten kulkeutumista pohja- ja/tai orsiveden mukana voi tapah tua. Arvioitu pohjaveden paikallinen kulkeutumissuunta on kaakkoon, jonne kohdealueen maanpintakin viettää.

Kohteen maaperä esitetään kunnostettavaksi kulkeutumisriskin sekä pi laantuneisuudesta johtuvan kohteen maankäytön sekä maaperän käsit telyn rajoituksien poistamiseksi. Maaperän kunnostuksen tavoitteena on alentaa maaperän haitta-ainepitoisuuksia siten, että jakelutoiminnasta aiheutuneesta maaperän pilaantuneisuudesta johtuvia ympäristö- ja ter veyshaittoja ei kunnostustyön jälkeen esiinny.

Esitetty kunnostussuunnitelma

Kunnostusmenetelmä ja kunnostustavoitteet

Kohteen maaperä kunnostetaan in situ —käsittelyn (huokoskaasukun nostus) ja massanvaihdon yhdistelmällä. ln situ —vaiheen jälkeen teh dään tarvittaessa massanvaihto niillä alueilla, joilla kunnostuksen tavoi tetasot ylittyvät tai riskinarviolla todetaan kunnostuksen jatko tarpeel liseksi. Raskailla öljyjakeilla pilaantunut alue kunnostetaan pelkästään massanvaihdolla.

Kohteen maaperä esitetään kunnostettavaksi valtioneuvoston asetuk sen 214/2007 mukaishn alempiin ohjearvotasoihin. Tiealueelle esitetään

UUDELY/3835/2014 5/18

kunnostustavoitteeksi valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisia ylempiä ohjearvotasoja. Haihtuville hhlivedyille tiealueella esitetään kunnostustavoitteeksi alempia ohjearvoja. Tien ajorata-alueelle kunnos tustavoitteiksi esitetään ylempiä ohjearvoja. Kunnostusta ei uloteta ajo- rata-alueelle, ellei sitä erillisen riskinarvion kautta todeta tarpeelliseksi.

Tutkimuksen perusteella pilaantuneisuutta ei esiinny ajorata-alueella.

Mikäli kunnostustavoilleisAn ei joltakin osin kohtuudella päästä, tarkas tellaan jatkotoimenpiteitä erikseen laadittavan riskiarvion perusteella.

Kunnostuksen toteuttaminen

Huokoskaasukäsillely

Kunnostus aloitetaan tekemällä lisätutkimuksia kunnostettavalle alueelle ja samalla asennetaan in situ —kunnostuksessa (huokoskaasukäsittely) tarvittavat putkistot. Maahan asennettava in situ —putkisto koostuu pää osin vaakasiiviläputkista, jotka asennetaan bensHnillä pilaantuneelle alueelle entisen kaupparakennuksen edustalla 1 ^—2,5 metrin syvyyteen.

Maaperään asennettavien siiviläputkien avulla imetään haihtuvia hiilive tyjä, jotka otetaan talteen aktiivihiilisuodatuksella. Huokoskaasun käsit tely-yksikkö koostuu alipaineimurista ja aktiMhNlisuodattimesta. Imuil man poistoputki sijoitetaan käsittelykontin katolle ja ilma johdetaan ylöspäin kontista. Huokoskaasukäsillelyn kestoksi arvioidaan 12-18 kuukautta. Käsittely lopetetaan kun imuilman kokonaishfllivetypi toisuus on alle 20 mg/m3 ja kun maanäytteiden haitta-ainepitoisuudet ovat alle kunnostustavoilleen.

Massanvaihto

Raskailla äljyjakeilla pilaantunut alue kunnostetaan massanvaihdolla. In situ —vaiheen jälkeen tehdään tarvittaessa massanvaihto niillä alueilla, joilla kunnostuksen tavoitetasot ylittyvät, tai riskinaMolla todetaan kun

nostuksen jatko massanvaihdolla tarpeelliseksi.

Massanvaihto aloitetaan pintarakenteiden poistolla, jonka jälkeen pois tetaan pilaantumaton maakerros ehlliselle kasalle. Kaivua jatketaan sy vemmälle ja kaivettavat pilaantuneet maat pyritään lastaamaan suoraan auton lavalle ilman välivarastointia. Mikäli maaperässä havaitaan polt tonesteiden jakelutoimintaan liittyviä rakenteita, ne poistetaan kunnos tustyön yhteydessä.

Kunnostustyön laadunvalvonta

In situ —kunnostusta ohjataan ja sen tehokkuutta seurataan maaperä näytteenoton avulla. Urakoitsija ottaa maaperänäytteitä kunnostuksen aikana riittävän usein ja siinä laajuudessa, kun on tarpeen kunnostuk

sen ohjauksen kannalta. Näytteistä analysoidaan ainakin C5 ^— 040 —hiili vedyt sekä TAME-, MTBE- ja BTEX-yhdisteet.

Huokoskaasukäsittelyn aktUvihfllisuodatuksen tehokkuutta seurataan huokoskaasumittauksin. Käsittelyn alkaessa imuilman hiilivetypitoisuus mitataan sekä PID-mittarilla että hUliputkinäytteen avulla. Myös poistoil man hiilivetypitoisuus ja samalla suodatuksen teho määritetään käsitte lyn alkaessa PID-mittarilla ja hhliputkinäytteen avulla. Aloituksen jälkeen sekä imetyn että poistetun ilman pitoisuuksia seurataan PID-mittarilla vUkoittain ja hiiliputkinäytteillä kolmen kuukauden välein käsittelyn aika na.

Massanvaihdon aikana kaivutyötä ja maiden lajittelua ohjataan työnal kaisella näytteenotolla sekä kenttäanalyyseilla ja —havainnoilla. Kaivet tavista maa-aineksista otetaan tarkastusnäytteitä maalajikerroksittain ja esiintyvien haitta-aineiden sekä kaivun laajuuden mukaan. Maaperä näytteiden öljyhiilivetypitoisuuksia seurataan aistinvaraisin havainnoin, PID-mittarilla sekä kenttäanalyyseillä (esim. Petroflag). Osasta kaivun seurantanäytteitä tarkastetaan haitta-ainepitoisuudet myös laboratorios sa. Kenttäanalyyseillä puhtaaksi todettujen kaivantojen pohjista ja sei nämistä otetaan jäännöspitoisuusnäytteet, jotka analysoidaan laborato riossa. Laboratorionäytteistä analysoidaan öyhiilivetyjen Cs ^— 040, BTEX-yhdisteiden ja oksygenaattien pitoisuudet.

Kaivettujen maa-ainesten käsittely

In situ —putkistojen asennuksen yhteydessä mahdollisesti kaivetut maa- ainekset sijoitetaan takaisin kaivantoon.

Massanvaihdon aikana kaivetut pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan kuormat peitettyinä asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaik kaan.

Kohteesta kaivetut, haitta-ainepitoisuudeltaan alle kunnostuksen tavoi tetason olevat maa-ainekset käytetään kaivantojen täyttöön, jos ne ovat siihen teknisesti kelpaavia. Hyödynnettävät maa-ainekset sijoitetaan ensisijaisesti kaivantojen pohjalle alustäyttöihin. Kaivantojen täyttöihin soveltumattomat ylijäämämaat toimitetaan luvanvaraiselle maankaato paikalle.

Vesien käsittely

Kaivantoon voi kertyä vettä (pohja-, orsi- tai sadevettä) kunnostuksen aikana. Öljyllä pilaantunut vesi poistetaan kaivannoista pumppaamalla se öljyerottimen ja tarvittaessa aktiMhiilisuodattimen kautta maastoon tai viemäriin. Akthvihfllisuodatinta käytetään, jos vedessä eshntyy mer kittävästi helposti haihtuvia hiilivetyjä. Maastoon tai viemärUn johtamisel le haetaan lupa ennen pumppausta.

UUDELY/3335/2o14 7/18

Vesimäärän ollessa vähäinen se poistetaan kaivinkoneella kaivettavan maan mukana. Jos tämä ei onnistu, voidaan vesi pumpata paikalle tuo tuun säiliöön ja toimittaa imuautolla pois (tai suoraan imuautolla kaivan nosta) tai käsitellä muulla soveltuvalla menetelmällä esim. imeyttämällä öljyä adsorboivaan materiaalAn.

Mahdollisesta kaivantovedestä otetaan näytteet ennen sen pumppausta ja käsittelyn päätyttyä. Näytteistä analysoidaan C5 ^—C40 —hhlivetyjen se kä ETEEn, MTBE:n, BTEX-yhdisteiden, 1,2-dikloorietaanin ja 1,2-dibromietaanin pitoisuudet. Muuten näytteitä otetaan tarpeen mu kaan.

Kunnostuksen aikaisten ympäristöhaittojen ehkäisy

Massanvaihdon yhteydessä ulkopuolisten pääsy työmaa-alueelle este tään aitauksin ja varoituskyltein. Tarvittaessa kaivettavaa maata kostu tetaan pölyämisen estämiseksi. Haitta-aineiden leviäminen ympäristöön väitetään estämällä autojen tarpeeton liikkuminen pilaantuneella alueel la ja peittämällä kuornat. Pilaantuneiden maiden kaivutyö toteutetaan siten, ettei maa-aineksia levitetä kaivun aikana puhtaalle alueelle. Kai vantoihin mahdollisesti kertyvää öljyistä vettä ei johdeta puhdistamatto mana maastoon tai viemäriin.

Pilaantuneen maaperän kunnostustyö vastaa normaalia maarakennus työtä, josta tämän suunniteiman ja ympäristöviranomaisten määräysten mukaisesti toteutettuna ei aiheudu ympäristölle erityistä haittaa.

Huokoskaasukäsittelyn poistoilman hhhvetypitoisuus on enintään 10 mglm3 mitattuna metrin etäisyydeitä poistoputken päästä, minkä vuoksi käsittelystä ei aiheudu hajuhaittaa.

Toiminta poikkeuksellisissa tilanteissa

Kenttävalvoja seuraa koko työn ajan työmaalta mahdollisesti löytyviä uusia haitta-aineita, rakenteita tai muuta normaalista poikkeavaa. Jos tällaista löytyy, asiasta informoidaan välittömästi tilaajaa, urakoitsijaa ja ympäristäviranomaisia. Mahdollisista korjaavista toimenpiteistä neuvo tellaan heidän kanssaan ja asia korjataan mahdollisimman pian.

Kirjanpito ja raportointi

In situ 4unnostuksen aikana urakoitsija pitää työmaapäiväkirjaa, johon myös valvoja ja viranomaiset voivat halutessaan tehdä merkintöjä. ln si tu-kunnostuksen seurantamillauksien tulokset esitetään toimenpidera porteissa vähintään kolme kertaa vuodessa.

Massanvaihdon aikana pidetään kirjaa mm. kohteesta kaivetuista ja pois kuljetetuista maa-aineksista, pitoisuuksista, sijoituspaikoista ja ajankohdista. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla työmaalla kunnostuksen aikana.

Pilaantuneen maan kunnostustyöstä tehdään loppuraportti, joka toimite taan Uudenmaan ELY-keskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristövi ranomaiselle työn päättymisen jälkeen. Loppuraportista tehdään myös tUvistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen.

Tiedoftaminen

Tilaaja tiedottaa työmaasta kunnostustyön osapuolia aloitusilmoituksel la. Työmaa varustetaan pilaantuneen maan kunnostuksesta kertovin kylteillä. Valvoja informoi tarvittaessa kunnostuksen kulusta naapurus toa, kunnan ympäristöviranomaisia ja ELY-keskusta.

Tiealueen haltijan suostumus

llmoitusasiakirjoihin on liitetty Uudenmaan elinkeino-, liikenne-ja ympä ristökeskuksen liikenne- ja infrastruktuuri —vastuualueen myöntämä työ- lupa kunnostaa pilaantunut maaperä tiealueella Rhpiläntiellä ja Katrh nantiellä. Lupa on voimassa 31.10.2015 asti.

Viranomaisen ratkaisu

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut il moituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Vantaal la osoitteessa Katrhnantie 77, ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin:

Kunnostustavo itteet

1.1. Pilaantunut maaperä on puhdistettava siten, eftei siitä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Maaperän kunnos tuksen tavoitepitoisuuksina ovat alueen maaperässä todetuille haitta-aineille (bensiinijakeet (C5 ^— Gio), öljyhiilivetyjen keskitisleet

(“CID^—C21), raskaat öljyjakeet (>C21 ^— C40)) valtioneuvoston asetuk sen 21412007 mukaiset aiemmat ohjearvotasot kiinteistöillä 92418-2-27 ja 92-418-6-25. Tiealueella kunnostuksen tavoitepitoi suuksina on bensiinijakeilla (C5 ^— Cio) valtioneuvoston asetuksen 21412007 mukainen alempi ohjearvotaso ja öljyhiilivetyjen keskitis leillä (>C10 ^— C21) sekä raskailla öljyjakeilla (>C21 ^— C40) valtioneu voston asetuksen 21412007 mukainen ylempi ohjearvotaso.

1.2. Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 21412007 mukaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoi suuksina muita kuin määräyksessä 1.1. mainittuja haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 21412007 mukai

UUDELY/3835/2014 9/18

sesti. Arviointi on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan ELY-keskukselle ja tiedoksi Vantaan kaupungin ympäristönsuoje luviranomaiselle. Jos kyseiset haitta-aineet kuitenkin poistetaan maaperästä jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi, ei arviointia tarvitse tehdä.

Huokoskaasukunnostuksen toteuttaminen

2.1. Huokoskaasulaitteistoa on käytettävä siten, että sen toiminnasta ja huokoskaasun pumppauksesta ei aiheudu kohtuutonta melua tai muuta viihtyvyyshaittaa, terveyshaiftaa tai -vaaraa kunnosteifaval la kiinteistöllä tai lähialueella oleskeleville tai muuta terveys- tai ympäristöriskiä.

2.2. Maaperästä pumpattava haitta-aineita sisältävä huokoskaasu on puhdistettava tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Pumpatusta huokoskaasusta ei saa aiheutua haju- eikä muuta terveys- tai ym päristöhaittaa.

Jos huokoskaasun puhdistamisessa käytetään suodatinta, on käy tetty suodatinmateriaali toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jon ka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely.

Huokoskaasukunnostuksen aikainen tarkkailu

3. Huokoskaasukunnostuksen aikana on seurattava maaperästä imeifävän huokoskaasun määrää ja huokoskaasun helposti haih tuvien hiilivetyjen pitoisuuksia sekä huokoskaasun puhdistuslait teistosta poistuvan ilman helposti haihtuvien hiilivetyjen pitoi suuksia. Hiilivetypitoisuuksien seurannassa voidaan käyttää tar koitukseen soveltuvaa kenttämittauslaitetta. Huokoskaasukunnos tuksen alkaessa ja vähintään kolmen kuukauden välein kunnos tuksen aikana on maaperästä imettävästä huokoskaasusta ja puh distuslaitteistosta poistuvasta ilmasta tutkittava kohteen maape rässä todettujen helposti haihtuvien bensiinihiilivetyjen pitoisuu det laboratoriossa.

Maaperän haitta-aineiden iäännöspitoisuudet

4. Huokoskaasukunnostuksen lopettamisen jälkeen on kunnostus alueen maaperän haitta-ainepitoisuudet tarkastettava ottamalla edustavia maaperänäytteitä. Näytteistä on analysoitava laboratori ossa vähintään alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todettu jen haitta-aineiden pitoisuudet.

5. Mikäli huokoskaasukunnostuksella ei saavuteta määräyksen 1.1.

mukaisia kunnostuksen tavoitepitoisuuksia, on maaperän kunnos tamista joko jatkeifava massanvaihdolla tai laadiifava seikkaperäi nen riskitarkastelu maaperään jääneiden haitta-aineiden aiheutta

mista terveys- ja ympäristöriskeistä sekä tarvittavien jatkotoimen piteiden arviointi. Riskitarkastelu ja arviointi tarvittavista jatkotoi menpiteistä on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan ELY-keskukselle ja tiedoksi Vantaan kaupungin ympäristönsuoje luviranomaiselle.

Massanvaihdon toteuttaminen

Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset

6. Kaivutyön aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneiden maa-alueiden laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavien maa- ainesten haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseksi. Näytteet on otet tava siten, että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos näytteiden tut kimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustulok sista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava labo ratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähin tään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.

Alueen yleinen hoito la läriestys

7.1. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pi laantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä.

7.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, esikäsiifelyn, lastaamisen ja kuljetuksen aikana.

Kaivualueiden läännöspitoisuudet

8. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenot totiheys on valittava siten, että kaivantojen seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyiksi. Jokaiselta pilaantuneen maan kaivualueelta on otet tava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.

UUDELY/3835/2014 11/18

Pilaantuneiden maa-ainesten kuliettaminen

9. Pilaantuneet maa-ainekset on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Pilaan tuneen maa-aineksen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on oltava mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava jätteen vas taanottajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekis teriin hyväksytylle tolminnanharjoittajalle.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten käsittely

10.1. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset on luokiteltava seuraa vasti:

- kohonneita hailia-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset

-tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset

-vaarallisiksi jäfteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset.

Pilaantuneet maa-ainekset sekä alueelta poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteftäväksi vastaanoifopaikkaan, jonka ym päristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely.

10.2. Mikäli alueelta kaiveftuja, haitta-ainepitoisuudeltaan valtioneuvos ton asetuksen 21412007 mukaisten kynnysarvojen ja määräyksen 1.1. mukaisten kunnostuksen tavoitepitoisuuksien välissä olevia maa-aineksia hyödynnetään kunnostusalueen kaivantojen täytöis sä, on kyseisten maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet, määrät ja si joituspaikat dokumentoitava.

Selvitys maa-ainesten hyödyntämisestä on liitettävä määräyksen 12.6. mukaiseen loppuraporttiin.

Massanvaihtokaivantoihin kedvvän pilaantuneen veden käsittely

11. Massanvaihtokaivantoihin mahdollisesti kertyvän veden haitta ainepitoisuudet on selvitettävä. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tar koitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen ve sihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia oh jeita ja määräyksiä.

Talteenotettu haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltä väksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Vaarallisen jäifeen kuljetuksesta on tehtävä siir

toasiakirja. Siirtoasiakirja on oltava mukana jäifeiden siirron aika na ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle.

Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi

12.1. Tiealueella tehtäville toimenpiteille on oltava tiealueen haltijan lupa ja tiealueella työskenneltäessä on noudatettava tiealueen haltijan

antamia ohjeita ja määräyksiä.

12.2. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Vai vonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuk sen aloittamisajankohta on ilmoitettava kiinteistöjen omistajille ja kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuk selle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle en nen kunnostustöiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on il moitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta.

12.3. Puhdistuslaitteistojen merkittävistä toimintahäiriöistä, oleellisista poikkeamista suunnitelmista, merkittävästi aikaisemmista poik keavista näytteenoftotuloksista tai muista poikkeuksellisista tilan teista on viipymäftä ilmoiteftava Uudenmaan ELY-keskukselle.

12.4. Huokoskaasukunnostuksen aikana on pidettävä kirjaa tehtävistä huolto-ja muista toimenpiteistä, määräyksen 3. mukaisten mittaus ten tuloksista ja mahdollisista häiriötilanteista ja muista suunni telmista poikkeamisista. Yhteenveto tehdyistä toimenpiteistä ja mittaustuloksista sekä arvio kunnostuksen etenemisestä on toimi tettava neljän kuukauden välein Uudenmaan ELY-keskukselle, Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kiinteistö jen omistajille.

12.5. Massanvaihdon aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta ainepitoisuuksista sekä haitta-ainepitoisen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista.

12.6. Maaperän puhdistustoimenpiteiden jälkeen on tehtävä loppura portti, joka on toimitettava Uudenmaan ELY-keskukselle, Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kiinteistöjen omis tajille kahden kuukauden kuluessa puhdistustöiden lopettamista.

Huokoskaasukunnostuksen osalta loppuraportissa on esitettävä vähintään kuvaus käytetystä puhdistusmenetelmästä ja laadunval vonnasta, tehdyt toimenpiteet, yhteenveto kunnostuksen aikaisista mittaus- ja näytteenottotuloksista, maaperän puhdistumisen var mistusnäytteiden analyysitulokset ja näytteenoifopaikkojen sijain nit karttapiirustuksessa esiteftynä sekä arvio kunnostustavoittei den toteutumisesta sekä maaperästä poistettujen haihtuvien hiili vetyjen kokonaismääristä.

UUDELY/3835/201 4 1 3!1 8

Massanvaihdon osalta loppuraportissa on esitettävä vähintään kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualu eista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottome netelmistä ja kaivutyön aikaiset näytteenoifotulokset, jäännöspi toisuusnäytteiden analyysitulokset ja näytteenoliopaikkojen si jainnit karttapiirustuksessa esitettynä, kirjanpitotiedot poistetuista hailla-ainepitoisista maa-aineksista sekä yhteenveto mahdollisen kaivantoveden poistamisesta ja käsittelystä ja vesinäytteenottotu loksista. Raporttiin on liitettävä yhteenveto pilaantuneiden maa- ainesten siirtoasiakirjoista.

Loppuraportissa on esitettävä lisäksi kunnostustyön aikaisten ha vaintojen ja muiden asiatietojen perusteella arvio kunnostuksen jälkeisestä pohjaveden tarkkailutarpeesta alueella sekä taiviftaes sa pohjaveden tarkkailusuunnitelma.

Loppuraportista tulee lisäksi tehdä tiivistelmä julkishallinnon säh köistä lomakepalvelua käyttäen (www.suomi.fl, Pilaantuneen maa perän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027)

Päätöksen perustelut Käsitteet

Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa aineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-aine pitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kyn nysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haitta ainepitoisuuksia sisältävällä maa-aineksella ei tässä päätöksessä tar koiteta maa-aineksia, joiden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat ky seisessä maa-aineksessa luontaisesti esiintyviä.

Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja jota ei luokitella vaaralliseksi jälleeksi.

Valtioneuvoston asetuksen jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (86/2015) lhtteen 4 jäteluellelossa vaarallisiksi jälleiksi on merkitty maa- ja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita (1705 03). Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa aineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, joka sisältää vaarallisia aineita sellaisina pitoisuuksina, että maa-aineksella katsotaan olevan jokin asetuksen 86/2015 liitteessä 4 mainituista vaaraominaisuuksista.

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaan maaperän ja pohja- veden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yh teydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä te kemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus). Val tion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantu neen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa- aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta.

Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille

Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdis tustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysaivot, aiemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haitta- aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaan tuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pi laantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai INkennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdas sa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylit tää säädetyn alemman ohjearvon.

Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 lhtteessä on säädetty kohteessa todetuille haitta-aineille ylemmäksi ohjearvoksi bensiinijakeille (C5 ^- Cia) 500 mg/kg, öljyhiilivetyjen keskitisleille (>C10 ^— C) 1 000 mgfkg ja ras kaille äljyjakeille (>C21 ^— C) 2 000 mg/kg. Alemmaksi ohjearvoksi on säädetty benshnijakeille (C5 ^-C10) 100 mg/ky, öljyhiilivetyjen keskitisleil le (>C10^—C21) 300 mg/kg ja raskaille äljyjakeille (>C ^— C40) 600 mg/kg.

Öljyhiilivetyjen C1o ^—C40 kynnysarvoksi on säädetty 300 mg/kg.

Päätöksessä on edellytetty maaperä puhdistettavaksi siten, ettei siitä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Maaperän kunnostustavoitteeksi on hyväksytty ilmoituksessa esitetyn mukaisesti asuinkhnteistöille alempi ohjearvo benshni- ja äljyhflhvedyille ja tiealueel le alempi ohjearvo helpommin kulkeutuville bensUnihhlivedyille ja ylempi ohjearvo öljyhhlivedyille. Kohteeseen laaditun maaperän pilaantunei suuden ja puhdistustarpeen mukaan ko. kunnostustavoitteet ovat riittä viä alueen maankäyttä ja haitta-aineiden kulkeutumisriski huomioon ot taen. (Määräys 1.1.)

Mikäli alueella todetaan kynnysarvot tai alueen luontaiset taustapitoi suudet ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. mainittuja haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mu

UUDELY/3835/2014 15/18

kaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan näiden haitta-aineiden kunnostus tavoitteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristäkeskus hyväk syy arvioinnin. (Määräys 1.2.)

Huokoskaasupuhdistuksen toteuttamista ja huokoskaasun puhdistamis ta koskevilla määräyksillä varmistetaan, ettei puhdistustyöstä tai huo koskaasusta aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

(Määräykset 2.1. ja 2.2.)

Huokoskaasun ilmavirran määrän mittaamisella ja hNlivetypitoisuuksien tutkimisella seurataan maaperästä poistettavien hhlivetyjen määrää se kä huokoskaasun haitta-ainepitoisuuksien muutoksia. Huokoskaasun puhdistuslaitteistosta lähtevän ilman pitoisuustarkkailulla varmistetaan puhdistuslaitteiston toimivuus. (Määräys 3.)

Huokoskaasupuhdistuksen lopettamisen jälkeen otettavilla näytteillä määritetään haitta-aineiden pitoisuudet alueella, varmistetaan kunnos tustavoitteiden saavuttaminen tai arvioidaan jatkotoimenpiteiden tarve.

(Määräys 4.)

Huokoskaasukunnostuksen jälkeen tehtävällä massanvaihdolla tai tar vittaessa tehtävällä riskitarkastelulla ja jatkotoimenpiteiden arvioinnilla varmistetaan, ettei maaperään jäävistä haitta-aineista aiheudu terveys- tai ympäristöhaittaa tai vaaraa. (Määräys 5.)

Kaivutyön aikaisella näytteenotolla selvitetään tarvittava kaivusyvyys ja pilaantuneen alueen laajuus sekä kaivettavien maa-ainesten haitta ainepitoisuudet. Tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratohossa maa-aineserä kohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan vaaral liseksi jälleeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimi teifavat maa-ainekset. (Määräys 6.)

Pilaantuneen maa-aineksen kaivu ja muut työvaiheet on edellytetty teh täväksi siten, ellei niistä aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuoli sille tahoille. Poistellavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi ja hailla-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta hailla-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 7.1., 7.2. ja 9.)

Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän hailla-ainepitoi suudet massanvaihdon jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytet ten kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Määräys 8.)

Jätelain (64612011) 121 §:n mukaan jälleen haltijan on laadittava sUr toasiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirja on oltava mu kana jälleen siirron aikana ja se on annettava jälleen vastaanollajalle.

Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 9.)

Jätelain (646/2011) 29 §:n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. (Mää räys 9.)

Jätelain (646/2011) 8

§

edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mah dollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajär jestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudel leenkäyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. (Määräykset 10.1.ja 10.2.)

Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi vastaan ottopaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä kyseisiä maa-aineksia. Kaatopaikalle toimitettavien pilaantuneiden maa-ainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan kaatopaikoista annetun valtioneuvos ton asetuksen 331/2013 mukaisesti. Alueelta poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitetta viksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 10.1.)

Ilmoituksen mukaan kaivettavia, kunnostustavoitteet alittavia haitta ainepitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia hyödynnetään alueen täytöis sä. Päätöksessä on edellytetty kunnostusalueen täytöissä hyödynnettä vien haitta-ainepitoisten maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien, määrien ja sijoituskohteiden dokumentointia, jotta haitta-ainepitoisten maa- ainesten sijainti on tiedossa ja jotta maa-ainekset voidaan huomioida asianmukaisesti mahdollisten tulevien kaivutöiden yhteydessä. (Mää räys 10.2.)

Mikäli massanvaihtokaivantoihin kertyy vettä, on veden laatu edellytetty selvitettäväksi ja pilaantunut vesi käsiteltäväksi asianmukaisesti. Pilaan tuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta- aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enem pää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 11.)

Tiealueella työskentelemiseen tarvitaan tiealueen haltijan lupa. (Mää räys 12.1.)

Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomais valvonnan kannalta. (Määräys 12.2.)

Poikkeavista tilanteista ilmoittaminen on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 12.3.)

Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kai vu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viran omaisvalvonnan kannalta. Sähköisen lomakepalvelun käyttö on maksu tonta ja se helpottaa viranomaisen tiedon tallentamista. Lomake ja sen

UUDELY/3835/2014 17/18

täyttöohje löytyvät Internet-osoilleesta: hllp://www.suomi.fi/suomifi/

suomi/asioiverkossa/lomakkeeUymyml27 (Määräykset 12.4. ^— 12.6.) Kunnostuksen jälkeisen pohjavesitarkkailun tarpeen selvittämisellä ja tarvittaessa tehtävällä tarkkailulla varmistetaan, ellei alueelle mahdolli sesti jääneistä halua-aineista aiheudu terveys- tai ympäristöhaittaa.

(Määräys 12.6.)

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 84, 85, 136, 190, 191

§

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26

§

Jätelaki (646/2011)6,8, 13, 15, 29, 121, 122

§

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 11, 24

§

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustar peen arvioinnista (214/2007)

Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2015 (1397/2014)

Käsittelymaksun määräytyminen

Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, lii kenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksul lisista suoritteista vuonna 2015 (1397/2014) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 € kultakin asian käsitte lyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 18 tuntia.

Päätöksestä tiedoifaminen Päätös

Öljyalan Palvelukeskus Oy c/o Pöyry Finland Oy Sanna Pyysing Valtakatu 25

53100 Lappeenranta

Tiedoksi

Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen

Håkan Eklund, Bjarne Eklundin kuolinpesä ja Hjördis Ekiundin kuolinpe sä c/o Mikael Eklund, 1 ^{•••- —}

Uudenmaan elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskus, Liikenne-ja infra struktuuri —vastuualue

Suomen ympäristökeskus (sähköisenä)

Ilmoiftaminen kunnan ilmoitustaululla

Uudenmaan elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskus tiedottaa tästä pää töksestä kuuluttamalla Vantaan kaupungin ilmoitustaululla ympäristön suojelulain 85 §:n mukaisesti.

Tietojärjestelmään merkitseminen

KNnteistöjen maaperää koskevat tiedot merkitään/päivitetään valtakun nalliseen maaperän tilan tietojärjestelmään.

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liit teenä (IHte 4.).

Ylitarkastaja Hanna Valkeapää

Ylitarkastaja Vesa Suominen

Liitteet Liite

1. Kunnostettavan kohteen sijainti Lhte 2. Tutkimuspisteiden sijainti Lhte 3. Valitusosoitus

(

MERKKIEN SELITYS

Kohde

LIIftVV

Uudenmaan EtY

^-

ke&aJ)CSefl tänlån annan päätökseen

ONRO

Kohde: 01760-13-31313 Vantaa, Katrhnantie 77

FCG.

JASKA-kohde

SUUNNITtELIJA SMA FCG Suunnittelu jTekiiikka Oy, TARKASTAJA

JvI

episteidensidosmitat‘ytepIsdsmitat2

•0]

/

entiric-rL_1kouprJcrak€rnus1

—

\

______On,

s:sä’13jenknrllnmalet$Oo!iO.201 .

\ -+H

T +f

-4- -,4-414-h

:....

+

;4t n!:1fl.,^--.—:---4tt^-,‘-,n₁

——

jz L

-,:

.

^-;4b.-nt,-t-

-‘-r

1—

—=

1T --I

k-1

T

---41-^Ä-

4

•

—

.

—11111EI

1ti&itLIeLi•I-In

nntnun,ero-—Mus 3. Li.VtC-

TqimusP4s

- -‘

/92-45

6

snlo\0O‘°o0°Oei,—(sumniloeensjonI)\

..

•••5•••••>o•’

-,92195214

I

J csiuI

° __

ontie\j

kirC20 .

:rfil=—

t--———

,1:*:.tea•..•....L44.-

F’ r-

-

Ise

-1

-t--o-rfra1-•:.b;:

4:9F:-———-—-—

OZO-tt*-=-=-—

•l1

43-1i1t-- :vJt:

rHje----—-

‘rtt

.

0

01•-

/

eulokuvo/ciicsuunto

creoIupol,ovedenvieIu-.jsouunlo

0mconoylepele.porakonekuraus

oI,i%Ot•oneulD:suusylikyrtysoeson(VNo214/2C07)Ohsittc-n:ne210.euusliclsnmonsoezOhullu—une;10-suunyi:ylemendnohjeorvo,O:‘rlIo—oieeplsisuusyli50cruneenolleenonjee]05en‘ajo

r‘n

- LhffyyUudeimiasiEtY-beka*ien

DOOLoa’j)3t3t)LoV

HbkibeI35arvotukun,eslell-avoolue

35F1N

Ilkene156011116—1PiIwstuksensiiftå--Hjttaka,vatÖUYALANPALVELUKESKUSOY,JASKA-HANKE-KUNNOSTUS-JA

TUTKIMUSPIIRUSEUS

1:50001760-13-81313NÄYrEPISTEIDENSI0OSMITAT1:300KAWIINANTIE77,01760NÄYTEPISTEIDENSIOOSMITAT21:300VANTAA

0

0luO

ss11111111MoonmilloL-s’oloktet.znH-nrtc,2014

FCG.

^Olivlys

1162015

På&rjunn.LMaitjnn,I

Hyn,.Jyjeane, Elo5UlflhiflJlaIekn4OkaOy

YMP

P26858P002eauH.ls1n1104290--—ww.fcq6

—SimnnPir,tTAholaInen

Tarkastaja

flteyshenki —

VALITUSOSOITUS Liite 3.

Valiffisviranomainen

Uudenmaan elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muu tosta Vaasan hallinto-oikeudelta Idijallisella valituksella.

Valitusaika

Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäi vä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joutuaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seu raavana arldpäivänä.

Valituksen sisältö

Valituskäjelmässä on ilmoitettava

-valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoiteja puhelinnumero,joiffln asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa

- päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan.

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asianilehensä tai jos valimksen laatija na onjoku muu henkilö, valituskiijelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituskiljelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekixjoitettava.

Vailtuksen liilleet

Valituskiijelmään on liitettävä

-ELY-keskuksen päätös allcuperäisenä tai jäljennöksenä

- asiakiijat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle

-asiamiehen valtakiija Valituksen toimittaminen perille

Valituskiijelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuunamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valitusklijehnä onjätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana.

Oikeud enkä ynfimaksu

Muutoksenhaldjalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oilceudenkäyntimaksu 97 €.

Tuomioistuinten ja eräiden oikeudenkäyntivimnomaisten suoritteista pedttävistä maksuista annetussa laissa (701/1993) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuisdkko 43 PL 204

65101 Vaasa

Puhelin 0295642611 Telekopio 029 56 42760

Sähköposfi vaasa.hao@oikeus.fi

Kirjaamo on auki maanantaista perjantaihin kello 8.00 - 16.15