Vesienhoidon toimenpiteet vuosille 2022-2027 -
Metsätalous
Uudenmaan vesienhoidon kuulemistilaisuus 10.3.2021 Tiina Ahokas, Uudenmaan ELY-keskus
Ahokas Tiina 2
Metsätalous Uudellamaalla
▪ Uudenmaan maakunnan maapinta-alasta 62 prosenttia on metsätalousmaata eli 564 000 ha (sisältää suojelualueet).
▪ Vuosina 2015-2018 hakkuut olleet puuntuotannollisesti suurimman kestävän hakkuumahdollisuuden rajalla.
▪ Puunkäytön kasvaessa monimuotoisuuden ja muiden ekosysteemipalvelujen turvaamista ja yhteensovittamista puuntuotannon kanssa tulee tehostaa.
▪ Paljon yksityisiä metsätiloja ja pieni tilakoko
– Yli 2 ha suuruisia yksityisten omistajien metsätilakokonaisuuksia on Uudellamaalla noin 35 000 kpl.
▪ Uudenmaan erityispiirteenä rakentamispaine, mistä johtuen huomattavia määriä metsämaata poistuu muuhun kuin metsätalouskäyttöön.
– Vuotuinen metsäkato maakunnassa on noin 1000 ha.
Lähde: Uudenmaan metsäohjelma 2021-2025
Ahokas Tiina 3
Ahokas Tiina 4
Metsätalous Uudellamaalla
▪ Vaikutus vedenlaatuun
– Kiintoainekuormitus tutkimusten mukaan metsätaloudessa merkittävämpi haitta kuin ravinnekuormitus
– VEMALA-mallilla arvioituna ravinnekuormitus ei ole merkittävää Uudenmaan vesimuodostumissa (Metsävesi -hankkeen tulokset mukana)
– Orgaanisen kuormituksen merkitys arvioitu asiantuntija-arviona
‒ Valuma-alueet, joilla paljon suometsiä
– Tummuminen (tarkempi tarkastelu kesken)
5
Metsätalous Uudellamaalla
▪ Vaikutukset vesieliöstöön
– Suojaa ja ravintoa tarjoavan rantapuuston poisto heikentää elinympäristöä
‒ Erityisesti pienissä vesistöissä kalat, pohjaeläimet – Ojituksesta johtuvat muutokset hydrologiassa
‒ Virtaamavaihtelut, eroosio – Tierummut vaellusesteenä
– Vanhat uomien perkaukset ja lähteiden kuivatukset
‒ Elinympäristöjä kadonnut (ennallistettavissa?) – Liettyminen
‒ Pohjaeläinyhteisöt, kalojen kutualueet
-> Vesistökunnostusten ja Helmi-ohjelman
kautta näihin ratkaisuja ja yhteistyötä?
6
Haittojen ennaltaehkäiseminen tärkeintä
▪ Metsätalousalueilla
vesimuodostumat melko hyvässä tilassa
– Pienvesien osalta ei ole tarkkaa tietoa vesienhoidon suunnittelussa
▪ Tärkeää säilyttää hyvä ja erinomainen tila
▪ Virtavesissä lohikalakantojen vuoksi herkkiä vesiä
Valtakunnallisia kriteerejä herkkien vesien tunnistamiseen valmistellaan parhaillaan.
Ahokas Tiina 7
Kunnostusojituksen vesiensuojelu ja suunnittelu osana suometsänhoitoa
▪ Muu perustoimenpide (lakisääteinen ojitusilmoitus)
▪ 700 ha / suunnittelukausi
▪ Arvioitiin ELY-keskukseen 2016-2018 tulleiden ojitusilmoitusten perusteella.
▪ Seurataan menetelmien laatua:
– Vähintään perusrakenteet (laskeutusaltaat, kaivukatkot, lietekuopat).
– Tehokkaampia menetelmiä (putkipadot, pintavalutuskentät, kosteikot) pyritään ottamaan käyttöön vesistön herkkyydestä riippuen.
▪ Tarveharkinta
Ahokas Tiina 8
Metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen
▪ Tehostettu vesiensuojelusuunnittelu
– 15 000 ha / suunnittelukausi
– Arvioitu toteutuvan 2 hanketta vuodessa, keskimäärin 1250 ha/hanke.
▪ Eroosiohaittojen torjunta
– 120 kpl vesiensuojelurakenteita
– Arvioitu toteutuvan 2 hanketta vuodessa, keskimäärin 10 vesiensuojelurakennetta per hanke.
▪ Arviot perustuvat Uudenmaan metsäohjelmaan
Ahokas Tiina 9
Uudistushakkuiden suojakaista
▪ 414 ha / suunnittelukausi
– Ranta10-aineiston vesistöjen varrella metsänkäyttöilmoitusten (10 v. ajalta) mukaisten vesistöihin rajoittuvien hakkuiden keskimääräinen pituus * 15 m leveä suojakaista.
▪ Aineisto vesistöihin rajoittuvista hakkuista laskettu Metsäkeskuksessa vesienhoidon suunnittelualueittain.
▪ Suojakaistat tarpeen mukaan vaihtelevan levyisiä, jolloin voi olla alle tai yli 15 m.
▪ Suojavyöhykkeen keskimääräinen leveys 15 m sama kaikilla ELY- keskuksilla.
Ahokas Tiina 10
Metsätalouden koulutus ja neuvonta
▪ 1 630 henkilöä suunnittelukauden aikana
– Koulutus: Toimihenkilöitä ja urakoitsijoita n. 370 henkilöä ja tavoite, että kaikki osallistuvat koulutuksiin 1,5 kertaa kuuden vuoden aikana (esim. webinaari + livekoulutus).
– Neuvonta: n. 1080 metsänomistajaa, kerran suunnittelukauden aikana.
▪ Paikkatietotyökalut ja niiden käyttöönotto
▪ Tiedonvälityshankkeet
▪ Metsätaloustietämystä myös vesiasiantuntijoille ja vesistökunnostuksiin
Toimenpiteet ja kustannukset
Ahokas Tiina 11
Ahokas Tiina 12
Ohjauskeinoja
▪ Laaditaan yhtenäisten kriteerien mukaisesti koko Suomen kattavat metsätalouden vesiensuojelun painopistealueet.
– Käynnistynyt jo, herkkien vesien kriteerejä määritellään parhaillaan ELY-keskuksissa – Voidaan hyödyntää vesiensuojelun suunnittelussa, neuvonnassa, valvonnassa
▪ Sektorien välisen yhteistoiminnan kehittäminen vesiensuojelussa
– Toimintamallin luominen sektorit ylittävään valuma-aluesuunnitteluun ja vesiensuojelurakenteiden yhteiskäyttöön
– Sektorien väliseen yhteistyöhön kuuluu mm. liettymishaittojen seurannan kehittäminen ja rautapitoisen humuksen huuhtoutumisen selvittäminen.
– Elohopean (Hg) ja raskasmetallien huuhtoutumisen vähentäminen
▪ Ks. muut ohjauskeinot:
– Ehdotus Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi
– Suunnitteluopas: Metsätalous. Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022- 2027.
Kiitos!
Vaikuta vesiin!
Vesienhoidon kuuleminen 2.11.2020-14.5.2021 www.ymparisto.fi/vesienhoito
Ahokas Tiina 14
Kauden 2016-2021 toimenpiteet
Toimenpide Yksikkö
Arvioitu
toimenpiteiden määrä vuosille 2016-2021
Arvioitu toteutuma vuoden 2021 loppuun
mennessä Muut perustoimenpiteet
Kunnostusojituksen vesiensuojelun
perusrakenteet ha/kausi 1 900 700
Täydentävät toimenpiteet Kunnostusojituksen tehostettu
vesiensuojelu kpl (vs-rakenne) 50 5
Uudistushakkuiden suojakaista ha/kausi 500 270
Lannoitusten suojakaistat ha/kausi 30 Ei arvioitu
Metsätalouden eroosiohaittojen
torjunta kpl (vs-rakenne) 100 Ei arvioitu
Tehostettu vesiensuojelusuunnittelu ha/vuosi 8 000 Ei arvioitu
Koulutus ja neuvonta hlöä/vuosi 50 50
