• Ei tuloksia

Uudenmaan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 1/2021 Aika: 26.5.2021 klo 9:00–

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Uudenmaan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 1/2021 Aika: 26.5.2021 klo 9:00–"

Copied!
7
0
0

Kokoteksti

(1)

14.6.2021

UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 021 000

www.ely-keskus.fi/uusimaa

Opastinsilta 12B 00520 Helsinki

PL 36

00521 Helsinki Uusimaa

Uudenmaan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 1/2021

Aika: 26.5.2021 klo 9:00–12:00 Paikka: Videokokous (Teams)

PÖYTÄKIRJA

1. Kokouksen avaus ja esittäytymiskierros

Puheenjohtaja Satu Pääkkönen avasi kokouksen ja käytiin esittäytymiskierros.

Jäsentahoissa on tullut seuraavat muutokset uuden ryhmän asettamisen jälkeen:

Helsingin kaupungin edustajana on toistaiseksi Jari-Pekka Pääkkönen VARELY kalatalous: Aurora Hatanpää on Perttu Tammisen sijaisena

Raaseporin yhteyshenkilönä toistaiseksi ympäristöpäällikkö Maria Eriksson.

Askola, Pukkila, Myrskylä, Pornainen: Tommi Maasilta ei enää edustajana, eikä seuraajaa vielä ollut kokouksen aikaan tiedossa.

Helen Oy on esittänyt liittymistä yhteistyöryhmään. Ryhmään liittyminen on mahdollista ja Helen Oy:tä on pyydetty ilmoittamaan edustaja.

2. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Hyväksyttiin kokouskutsun mukaan.

3. Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä vuosille 2021–2023

Tiina Ahokas kertoi yhteistyöryhmän tehtävistä ja toimintatavoista (ks. esitys, diat 1–4).

Yhteistyöryhmän asettaminen ja tehtävät perustuvat vesien- ja merenhoitoa koskevaan lainsäädäntöön (laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004), valtioneuvoston asetus vesienhoitoalueista (1303/2004)). Uudenmaan yhteistyöryhmällä on ollut tapana kokoontua kaksi kertaa vuodessa. Tarvittaessa useamminkin on mahdollista. Vesienhoidon työvaiheista riippuen ollaan pidetty myös työpajoja.

Yhteistyöryhmällä on nettisivu ymparisto.fi -sivustolla. Sivuilla on kerrottu yhteistyöryhmän tehtävistä ja sieltä löytyvät lista jäsenistä sekä kokousten pöytäkirjat.

Sivusto on kuitenkin uudistumassa, eikä siellä näillä näkymin ole tarkoitus jatkossa säilyttää muistioiden ja esitelmien tyyppisiä dokumentteja. Teams-ryhmä olisi yksi

(2)

vaihtoehto materiaalien jakamiseen ja se sai kannatusta. Palataan asiaan viimeistään ymparisto.fi-sivun muutoksen tullessa ajankohtaiseksi.

4. Huomio metsien vesienhoitoon -hankkeen esittely

Juha Niemi kertoi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistyksen koordinoimasta Huomio metsien vesienhoitoon -hankkeesta (ks. esitys, diat 5–12).

Hanketta toteutetaan yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n kanssa vuosina 2019–2022. Hankkeessa laaditaan vesiensuojelun yleissuunnitelmia, koulutus- ja neuvontamateriaalia ja järjestetään toimijakoulutuksia sekä tupailtoja maanomistajille. Keskeisen tavoitteena on vesiensuojeluasiantuntijoiden ja metsätaloustoimijoiden välisen tiedon vaihdon paraneminen sekä oppiminen puolin ja toisin.

Viljelyneuvojat ovat myös hyvä taho ottaa mukaan viestintään, sillä he tapaavat paljon maanomistajia, jotka ovat myös metsänomistajia. Hankkeen viestintään on vaikuttanut, ettei olla päästy tapaamaan kasvokkain. Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahastolta onkin saatu jatkoaikaa hankkeen toteuttamiseen, jotta suunnitellut koulutukset, tupaillat ja maastoretket voidaan pitää ensi vuoden puolella. Hakkuita ja maamuokkausta toteuttavien urakoitsijoiden koulutus on tosi tärkeää ja se on hankkeen tavoitteena. Seurantaa ei ole tehty, sillä vesiensuojelutoimenpiteitä ei toteuteta hankkeessa. Annetaan suosituksia vesiensuojelutoimenpiteistä, joita voi toteuttaa, kun ne tulevat metsänhoidon yhteydessä ajankohtaiseksi. Tässä hankkeessa tärkeä näkökulma on jakaa tietoa vesistöistä, jotka ovat kaikki omanlaisiaan.

5. Verkostoyhteistyö

Rannikkovesien kunnostusverkosto

Sini Olin kertoi Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella toimivan Rannikkovesien kunnostusverkoston kuulumiset (ks. esitys, diat 13–23). Verkoston perustana toimii alueen toimijoista koostuva suunnitteluryhmä, joka ohjaa ja ideoi verkoston toimintaa. Suunnitteluryhmä kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa.

Kokouksissa kuullaan ajankohtaisista hankkeista ja hankeideoista sekä vaihdetaan tietoa ja kokemuksia hyvistä kunnostusmenetelmistä ja käytännöistä.

Verkoston toimintaa koskevalla kyselyllä kerättiin palautetta hiljattain. Onnistumisina tuotiin esiin:

• Hyvä keskustelufoorumi, mahdollisuuksia seurata muiden organisaatioiden toimintaa

• Tiedottaminen eri tahojen toiminnasta ja intresseistä on onnistunut

• Hyvä kuulla mitä kaikkea on meneillään.

• Lisännyt alueiden välistä yhteistyötä vesiensuojelun ja kunnostusten edistämistyössä. Luonut uusia kontakteja toimijoiden välille.

• Tiedon jakaminen eri toimijoiden aktiviteeteista on ehdottomasti plussaa.

Varsinaisten konkreettisten toimien osaltakin on joitain uusia kontakteja tullut.

• Tuonut aktiiviset toimijat esille Kehitettäviä asioita:

• Kehitettävää on yhteistoiminnassa ja kohdennetussa toteuttamisessa rannikkoalueen valuma-aluekunnostuksissa.

• Maastoretkiä erityyppisille kunnostus- ja hoitokohteille voisi harkita.

Viestinnällinen yhteistyö voisi olla ehkä tiiviimpää.

(3)

• Parhaiden toimintatapojen monistamista toivon käytäntöön jatkossa, esimerkiksi valuma-aluekoordinaattoritoiminnan pystytys koordinoidusti alueittain?

• Yhteinen hanke

Yhteistä hanketta toivottu, mutta sille ei ole löytynyt koordinoivaa tahoa. Koronan takia toiminta on ollut pelkästään verkossa, mikä on harmi, mutta toiminta on onnistunut olosuhteisiin nähden hyvin. Verkostolle koetaan olevan tarvetta jatkossa myös 2021 jälkeen ja suunnitteluryhmän tapaamisia on tarkoitus jatkaa muutaman kerran vuodessa. Maakuntarajat ylittävä yhteistyö ollut arvokasta ja alueet oppivat toisiltaan.

Verkosto järjestää Rannikkovesi-webinaarin 15.6. yhteistyössä valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston kanssa.

Uudenmaan vesistökunnostusverkosto

Katja Pellikka Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä (LUVY) esitteli keväällä toimintansa aloittanutta Uudenmaan vesistökunnostusverkostoa (ks. esitys, diat 24–

32). Aiemmin vesiensuojelutyö ollut pirstaleista ja nyt vesistökunnostusverkoston kautta tavoitteena saada koordinoidumpaa toimintaa, tiedonjakoa ja yhteistyötä.

Tavoitteena on aktivoida pienempiä toimijoita ja antaa neuvontaa kunnostusten toteuttamiseen. Vesiensuojeluyhdistyksillä on hyvät kontaktit kuntiin, paikallisyhdistyksiin ja valtionhallintoon, joten ne ovat luonteva taho koordinoimaan verkostoa.

Vesistökunnostusverkostolla yhteinen työohjelma. Tänä vuonna järjestetään kolme verkostotilaisuutta. Ensimmäinen oli metsätaloustoimijoiden ja vesistötoimijoiden tapaaminen toukokuussa. Lisäksi kullakin vesiensuojeluyhdistyksellä on oman alueensa tarkempi työohjelma tälle vuodelle.

Kaikki yhteistyöryhmän jäsentahot ovat tervetulleita mukaan verkostoon. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Jaana Pönniin tai Katja Pellikkaan (Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry) ja kertoa toiveista yhteistyön suhteen.

On hienoa, kun verkostolla saadaan voimat yhdistettyä. Vesiensuojeluyhdistykset ottaneet vetovastuun, mikä on kiinnostanut myös alueen ulkopuolella. Tietoa onnistumisista ja epäonnistumisista vesistökunnostuksista kannattaa jakaa. On tärkeää, että valtakunnallisesti vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoitus käytetään tehokkaasti ja siihen tällainen koordinointi on erittäin tarpeen. Vantaanjoen yhdistyksen alueeseen kuuluu Keski-Uudenmaan lisäksi pääkaupunkiseutu ja Hämeen puolelta Vantaanjoen yläosa.

Yleisesti ottaen vesien- ja merenhoidon hankerahoitusta on saatu Uudellemaalle hyvin.

Se on hanketoimijoiden ansiota, sillä on tullut erinomaisia hankehakemuksia.

6. Vesienhoidon kuulemispalaute ja toimenpideohjelman päivitys vuosille 2022–

2027

Sini Olin ja Antti Mäntykoski esittelivät vesienhoidon kuulemispalautetta sekä Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitosuunnitelman ja Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelman viimeistelyn työvaiheet (ks. esitys, diat 33–72). Vesienhoidon kuuleminen päättyi 14.5. Lausuntoja tuli Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelle 113 kpl. Kiitos yhteistyöryhmän jäsentahoille hyvistä lausunnoista. Uudenmaan ELY- keskus kokoaa vesienhoitoalueen palautteen. Kooste julkaistaan elokuussa.

(4)

Palautteen läpikäyminen on meneillään, ja palautetta esiteltiin sen mukaan mitä on ehditty tähän mennessä käydä läpi. Kooste valtakunnallisia linjauksia edellyttävästä palautteesta kootaan tämän viikon loppuun mennessä valtakunnalliseen käsittelyyn.

Resurssien tarve nousi paljon esiin palautteissa mm. toimenpiteiden rahoituksen, vesien tilan seurannan ja lakisääteisten toimenpiteiden valvonnan osalta. Alueellinen palaute käsitellään ELY-keskuksissa ja mietitään, miten niihin vastataan ja miten huomioidaan toimenpideohjelmissa.

Valtakunnallisia linjauksia odotetaan ainakin maatalouden toimenpiteiden osalta.

Maatalouden suunnitteluryhmä kutsutaan uudelleen koolle, jos tulee tarve tehdä muutoksia toimenpiteisiin. Kesäkuun puolivälissä on hallinnon sisäinen neuvottelupäivä vesienhoidon kuulemispalautetta koskien. Vesiensuojelu edellä pitäisi mennä ja kannattaa vielä yrittää vaikuttaa maatalouden tukipolitiikkaan. Suunnittelun lähtökohta on ollut vesistöjen kannalta, ei vain tukipolitiikan ehdoilla. Lannoiterajoja ei pitäisi poistaa CAP-suunnitelmasta. Vesistötoimenpiteet olleet CAP-valmistelussa huolestuttavasti vain taustalla. Vaikuttamisen paikka on edelleen.

7. Merenhoidon toimenpideohjelman päivitys

Tiina Ahokas kertoi merenhoidon toimenpideohjelman päivityksestä (ks. esitys, 73–82).

Kuuleminen merenhoidon toimenpideohjelmasta päättyi myös 14.5. Varsinais-Suomen ELY-keskus kokoaa palautteen. Lausuntoja tuli 106 kpl. Palautteen käsittely on meneillään, mutta Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta saatiin joitakin esimerkkejä palautteiden sisällöstä.

Palautteen mukaan toimenpideohjelma on kattava, perusteltu ja kokonaisvaltainen, aihepiirit monipuolisia. Toisaalta sivumäärä on liian suuri ja dokumentti on raskaslukuinen. Tavallisen kansalaisen vaikeasti lähestyttävä, vaatii asiantuntemusta tai runsaasti aikaa. Monet toimenpide-ehdotukset saivat kannatusta ja niitä pidettiin tarpeellisina. Monet tahot olivat valmiita ottamaan vastuuta tai osallistumaan toimenpiteiden toteuttamiseen. Resurssien varmistamista ja selkeää ohjausta toteutukseen toivotaan.

Toimenpideohjelman viimeistely etenee siten, että teemakohtaiset alatyöryhmät laativat vastineet ja muokkaavat tarvittaessa asiakirjaa. Palautteesta laaditaan yhteenvetodokumentti vastineineen, joka myös julkaistaan nettisivuilla.

Toimenpideohjelma viimeistellään alkusyksystä ja valtioneuvosto hyväksyy sen vuoden loppuun mennessä.

Valtioneuvosto hyväksyy kokonaisuudessaan merenhoitosuunnitelman joulukuussa 2021. Merenhoitosuunnitelma koostuu kolmesta osasta:

• osa I: Arvio meren nykytilasta, hyvän tilan määritelmät ja yleiset ympäristötavoitteet sekä indikaattorit (2018)

• osa II: Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelma (2020)

• osa III: Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelma vuosiksi 2022–

2027

8. EU:n pilot-menettely

Antti Mäntykoski kertoi komission käynnistämästä pilot-menettelystä vesienhoitoa koskien (ks. esitys, dia 36). Jos Euroopan komissio havaitsee tai saa tietoonsa EU- lainsäädännön mahdollisen rikkomistapauksen, se pyrkii pikaisesti ratkaisemaan ongelman kyseisen jäsenmaan kanssa käytävän jäsennellyn vuoropuhelun (EU Pilot) avulla.

(5)

Pilot- menettelyt koskevat mm. vesien tilan seurantaa, VL:n ja YSL:n luvitusta ja valvontaa, poikkeamien asettamista ja kansallista lainsäädäntöä. Suomi vastasi molempiin kyselyihin kevään aikana. Komission raportointien yhteydessä sekä Pilot- menettelyissä antama palaute otetaan huomioon uusissa vesienhoitosuunnitelmissa.

9. Muut asiat Ei muita asioita.

10. Seuraavasta kokouksesta, kokouspaikasta ja siellä käsiteltävistä asioista päättäminen

Sovittiin seuraavan kokouksen ajankohdaksi 1.10.2021. Varataan alustavasti koko päivä. Kokouspaikka sovitaan loppukesällä, kun tiedetään, voidaanko kokoontua kasvokkain. Tiina kartoittaa jäsentahojen kiinnostusta toimia kokousisäntänä, mikäli voidaan tavata kasvokkain.

11. Kokouksen päättäminen

Puheenjohtaja kiitti osallistujia ja päätti kokouksen.

JAKELU Yhteistyöryhmän jäsenet ja varajäsenet

(6)

OSALLISTUJALISTA, UUDENMAAN VESIEN- JA MERENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄ

Läsnä: Läsnä:

Puheenjohtaja:

Satu Pääkkönen Uudenmaan ELY-keskus

x

Kaarina Rautio Uudenmaan liitto

Tanja Lamminmäki Uudenmaan liitto

x Ilona Joensuu

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Erja-Riitta Tarhanen

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

x Jari Ilmonen

Metsähallitus

x Jani Viisanen Metsähallitus Nina Jungell

Suomen metsäkeskus

Annikka Selander Suomen metsäkeskus Matti Perälä

MTK Uusimaa

x Asta Sarkki

MTK/metsälinja Häme, Uusimaa

x Bengt Nyman

SLC Nyland

x Bjarne Westerlund SLC Nyland

x Mikko Ortamala

KVVY Tutkimus Oy

x Juha Helenius ProAgria Etelä-Suomi Outi Piirainen

Neste Oyj, Porvoo

x Jenni Kukkonen Sappi Kirkniemi

x Mari Virtanen

Suomen Kalankasvattajaliitto ry

x Joni Niiranen

Fortum Power and Heat Oy Jari-Pekka Pääkkönen

Helsingin kaupunki

x Ella Pippingsköld Espoon kaupunki, ympäristökeskus

x

Ville Wahteristo Hangon kaupunki

x

Raaseporin kaupunki Leena Sjöblom

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus

x Mika Lavia

Hyvinkään kaupunki

x

Askolan, Pukkilan, Myrskylän ja Pornaisten kunnat

Maud Östman Loviisan kaupunki

x

Jarkko Koskela Lohjan kaupunki

x Sari Janhunen Vihdin kunta

x

Marita Honkasalo Hyvinkään Vesi

x Elina Antila Porvoon vesi Päivi Kopra

Nurmijärven Vesi

x Eija Lehtinen HSY

Anu Oksanen

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

x Anna‐Liisa Kivimäki

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

(7)

Jaana Pönni

Länsi‐Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

x Katja Pellikka

Länsi‐Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

x

Juha Niemi

Itä‐Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien‐ ja ilmansuojeluyhdistys

x Sampo Vainio

Itä‐Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien‐ ja ilmansuojeluyhdistys Esa Lehtinen

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri

x Markku Marttinen

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri

Mirja Rosenberg

Suomen Purjehdus ja Veneily ry

x Terhi Helkala

Puolustusvoimat

x Anna Kralik Puolustusvoimat Aki Laitila

Uudenmaan kalatalousyhteisöjen Liitto ry

Martti Palojärvi

Uudenmaan kalatalousyhteisöjen Liitto ry

Aurora Hatanpää

Varsinais-Suomen ELY-keskus

x Mikko Koivurinta

Varsinais-Suomen ELY-keskus

x

Gabi Lindholm

Uudenmaan kalatalousalueet

Clas Nyberg

Uudenmaan kalatalousalueet Jonna Engström-Öst

Ammattikorkeakoulu Novia

Eva Sandberg-Kilpi Ammattikorkeakoulu Novia Mikael A. Manninen

Virtavesien hoitoyhdistys ry

Pekka Lindblad

Virtavesien hoitoyhdistys ry Marcus Wikström

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry

x Olli Saari

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry

Antti Mäntykoski Uudenmaan ELY-keskus

x Eeva-Riitta Puomio Uudenmaan ELY-keskus Tiina Ahokas

Uudenmaan ELY-keskus

x Esko Nylander

Uudenmaan ELY-keskus

x Harri Aulaskari

Uudenmaan ELY-keskus

x Johan Sundberg

Uudenmaan ELY-keskus

x Sini Olin

Uudenmaan ELY-keskus

x

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Taina Ihaksi Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Y-vastuualue Heidi Rautanen Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Y-vastuualue Kauko Poikola Kaakkois-Suomen ELY-keskus, E-vastuualue

kierroksella kuultavaksi tulevassa suunnitelman ensimmäisessä osassa ovat: Nykytilan arvio sekä ensimmäiseltä kaudelta tarkistetut hyvän tilan määritelmät

Todettiin, että metsäteollisuuden ympäristönsuojelun nykytilan kuvauksessa tulisi vesistökuormituksen osalta esittää sekä ominais- että kokonaispäästöjen

Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat Markku Suominen Suomen luonnonsuojeluliitto, Satakunnan piiri.. Milla Suutari

Kaakkois-Suomen alue jakautuu maakuntahallintouudistuksessa Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntiin, joihin siirtyy sekä nykyisten maakuntaliittojen tehtävät, useita

Uudenmaan vesienhoidon kuulemistilaisuus 10.3.2021 Tiina Ahokas, Uudenmaan ELY-keskus... Ahokas

PowerPoint -esitys aiheesta on jaettu liitetiedostona yhteistyöryhmälle (yhteistyöryhmän TEAMS -kan- sio, kokouksen kansio).. 5 Yhteistyöryhmän tehtävät

Avustuksia vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toteuttamiseen voidaan myöntää hankkeille, jotka tukevat vesienhoidon toteutusta sekä vesien hyvän tilan saavuttamista