Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous Aika: 31.10.2012, klo 9.30-12:30.

Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous Aika: 31.10.2012, klo 9.30-12:30.

Paikka: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristötalo

Läsnä:

Nimi Yhteistyötaho

Aronpää Heikki Ympäristöviranomainen Halmetoja Eero Eteläiset kalastusalueet 2 Halonen Aila Terveydensuojeluviranomainen Helkimo Johanna Maaseutu- ja työvoimaviranomainen Horsma Aaro Vesivoimantuotanto 2

Huolila Markus Kalatalousviranomainen

Jokela Risto Maatalousneuvonta / YmpäristöAgro II Junttila Teemu Koillismaan seutukunnan kunnat 1 Jussila Jouko Pohjoiset kalastusalueet 1 Jäkäläniemi Olavi Pohjoiset kalastusalueet 2

Kamula Riitta Ympäristötutkimus/Oulun yliopisto Karhunen Kaija Luonnonvara-alan koulutus ja tutkimus Kaski Outi Kalatalouden keskusliitto

Koistinaho Tapio Ylivieskan seutukunnat 1

Laurinen Outi Luonnonvara-alan koulutus ja tutkimus/OAMK Lehmikangas Aimo Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan kunnat 1 ja 2 Luhta Pirkko-Liisa Metsätalous valtion mailla (kalatalous)

Lähdemäki Jouni Oulun seutukunnan kunnat 2

Marttila-Tornio Pentti Ympäristöjärjestöt ja -yhdistykset/Kiiminkijoen vesistö Moilanen Eero Ympäristöjärjestöt ja -yhdistykset / Iijoen vesistö Mäkelä Riina Ylivieskan seutukunnan kunnat 2

Ojanperä Vesa Raahen seutukunnan kunnat 1 Paavola Marjo Yleisten teiden tienpito

Partala Erkki Aluekehitys- ja kaavoitusviranomainen Piispanen Juha Metsätaloustutkimus

Roikola Hannu Pohjois-Pohjanmaan vesihuoltolaitokset Ruokanen Irmeli Metsänkäytön valvonta ja edistäminen Salmi Hannu Oulun seutukunnan kunnat 1

Savolainen Vesa Nivalan - Haapajärven seutukunnan kunnat 1 Suomela Raija Maataloustutkimus

Torsner Minna Vesivoimantuotanto 1 Vierimaa Anja Raahen seutukunnan kunnat 2

Ylönen Merja Ympäristöjärjestöt ja -yhdistykset / Pohjois-Pohjanmaa Yrjänä Timo Ympäristöviranomainen

Rintala Jaana Kokouksen sihteeri

ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen asiantuntijat

Anne Laine Marjaana Eerola Päivi Pietarila

Mirja Heikkinen Kimmo Aronsuu Tupuna Kovanen

Sakari Kalliokoski Diar Isid Arto Lehto

Maria Ekholm-Peltonen

telua tullaan ympäristöministeriön linjauksen myötä tekemään jatkossa selkeämmin yhteis- työssä vesienhoidon suunnittelun kanssa ja rannikon ELY-keskuksien vesienhoidon yhteistyö- ryhmät ovat vastaisuudessa vesienhoidon ja merenhoidon yhteistyöryhmiä. Puheenjohtaja kertoi myös muun muassa että vesienhoidon suunnittelussa on käynnissä toimenpiteiden to- teuttaminen samalla kun toisen suunnittelukauden työt ovat meneillään. Toimenpiteiden to- teutuminen on käynnistynyt hyvin ja etenkin ohjauskeinoja on saatu edistetyksi. Toimenpitei- den toteutuksessa tullaan valtakunnallisesti kuitenkin jäämään määrällisestä tavoitteesta, kos- ka rahaa ei ole tarpeeksi.

Puheenjohtaja kertoi myös että maa- ja metsätalouden sekä happamien sulfaattimaiden asian- tuntijatehtäviä hoitanut sekä yhteistyöryhmän sihteerinä toiminut Pekka Hynninen on jäänyt nyt eläkkeelle ja viran täyttötilanne on vielä avoin. Tässä kokouksessa sihteerinä toimii Jaana Rintala.

2. Järjestäytyminen

Läsnäolijat kirjattiin kierrättämällä osallistujalista.

Sihteeri esitteli jäsenistömuutokset. Aiempien jäsenten tilalle on nimetty jäseneksi seuraavat:

Torsner Minna Vesivoimantuotanto 1, 'Fortum Power and Heat Oyj

Ekdahl Markku Metsätalous yksityismailla, Metsänomistajien liitto, Pohjois-Suomi Lisäksi Samuli Kallio toimii Marjo Paavolan sijaisena.

Kokouksen esityslista hyväksyttiin muutoksitta.

Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Eero Moilanen ja Pentti Marttila-Tornio

3. Ajankohtaista vesienhoidossa ja merenhoidossa

Anne Laine kertoi että tässä kokouksessa ei ole esillä varsinaisia virallisia yhteistyöryhmissä käsiteltäviä asioita, koska seurantaohjelman päivittäminen on siirtynyt suunnitellusta eteen- päin. Uusina vesimuodostumina suunnitteluun tulee joukko ensimmäisellä kierroksella käsi- teltyjä vesimuodostumia pienempiä vesimuodostumia. Laine esitteli ajankohtaiset asiat (alus- tuksen diat liitteenä 1). Esityksen aikana hän toivoi myös yhteistyöryhmältä palautetta 17.12.

päättyvään kuulemiseen vesienhoidon työsuunnitelmasta ja keskeisistä kysymyksistä, josta on toistaiseksi saatu vain kaksi kansalaispalautetta.

Laine kertoi, että yhteistyöryhmiltä toivotaan palautetta toimenpideohjelmien (2015-2021) päivittämistä ohjeistavien sektori- ja horisontaalisten ryhmien raportteihin. Sovittiin että teh- dään tammikuussa sähköpostikommentointi. Laine toivoi, että raportteja pystyttäisiin kä- sittelemään myös maatalouden ja metsätalouden alatyöryhmissä.

Heikki Aronpää

Miten toimenpiteet muuttuvat uudella suunnittelukaudella ja mitkä toimenpiteen vai- kuttavat konkreettisesti arjen elämään?

Kimmo Aronsuu:

Vesienhoidossa on monta sektoria. Yleensä ottaen toimenpiteet eivät paljon muutu, mutta nyt pyritään arvioimaan paremmin toimenpiteiden hyötyjä, tehokkuutta ja sosi- aalisia vaikutuksia.

Anne Laine

Tällä suunnittelukaudella ei tehdä erillistä alueellista toteutusohjelmaa vaan toimenpi- teiden vastuutahot ja rahoitusmahdollisuudet esitetään jo toimenpideohjelmassa.

Heikki Aronpää

Tärkeää, että rahoituslähteet toimenpiteille on osoitettu

Timo Yrjänä

Vaikka vesienhoitoon ei tullut erillistä rahoitusta, vesienhoitosuunnitelma on kuiten- kin suunnannut hyvin toimintaa.

Onko merenhoitosuunnitelmasta tulossa yhtä konkreettinen?

Anne Laine

Suomi tekee yhden merenhoitosuunnitelman koko merialueelleen. Painopiste tulee to- dennäköisesti olemaan Saaristomerellä, mutta Perämeri erityispiirteineen kyllä huomi- oidaan.

Timo Yrjänä

Perämeri pitääkin huomioida, koska meillä on paljon teollisuutta rannikolla ja Peräme- ri on herkkä ekosysteemi

Aila Halonen

Vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä on vaikea antaa kommentteja, koska on vaikea löytää asian ydintä; mistä on kysymys ja mitä pitäisi kommentoida

Tilannetieto: Pohjois-Pohjanmaalla on kolme EU-uimarantaa. EU-luokitus tehdään neljän edellisen kesän mikrobiologisten tulosten perusteella. Hiekkasärkkien ja Nalli- karin uimarannat ovat luokitukseltaan huonoja ja Raahen Olkijokisuu tyydyttävä. Poh- jois-Pohjanmaalla tilanne on huonoin Suomessa, esimerkiksi Saaristomerellä on vain yksi luokitukseltaan huono uimaranta. Nallikarissa tehtiin isot toimenpiteet ja seuraava luokitus saadaan vasta usean vuoden päästä. Merivesissä kriteerit ovat tiukemmat kuin sisävesissä.

Heikki Aronpää

Tämä oli hyvä puheenvuoro ja hyvä tieto. Tulevalla ohjelmakaudella kannattaisi tehdä projekti rannikon EU-uimarantojen kehittämiseksi, rahoituksen saaminen on mahdol-

4. Pinta- ja pohjavesien tilanarvioinnit

Mirja Heikkinen kertoi että pintavesien tilanarvioinnin aikataulu on viivästynyt: töihin pääs- tään vasta nyt (huhtikuun 2012 sijaan), joten määräajassa maaliskuun 2012 loppuun mennessä luokittelu tuskin lopullisesti valmistuu. Heikkinen esitteli pintavesien tilanarvioinnin tilannet- ta (alustuksen diat liitteenä 2). Hän kertoi muun muassa että luokittelun piiriin tulee mukaan pienempiä vesistöjä, käyttöön tulee uusia biologisia muuttujia ja biologisten tekijöiden yh- teismitallistaminen tarkentuu. Vertailuarvot tarkentuvat. Luokittelussa pyritään käyttämään apuna ryhmittelyä ja mallinnusta edellistä kautta enemmän, mutta yhteisistä menettelytavoista olisi sovittava valtakunnallisesti. Luokittelutyö vaikuttaa myös toiminnanharjoittajiin, sillä ta- pauskohtaisesti luokitteluparametreja sisällytetään velvoitetarkkailuihin ja YVA-selvityksiin.

Yhteistyöryhmällä ei ollut kysymyksiä eikä kommentteja tähän liittyen.

Maria Ekholm-Peltonen kertoi pohjavesien luokittelun olevan yksinkertaisempaa (alustuksen diat liitteenä 3). Ohjeistus on riskipohjavesien osalta vähän epätarkka. Vain riskipohjavedet luokitellaan, muiden tila on ”hyvä”. Pohjavesimuodostuman luokitukseen vaikuttaa pohjave- den määrä ja laatu, näistä huonompi määrää luokituksen mukaisen tilan. Luokittelun pitäisi valmistua maaliskuun 2013 loppuun mennessä.

Aila Halonen

Määrällinen tila ei siis ole hyvä Rokualla, onko jokin pohjavesialue joka ei ole laadun takia hyvässä tilassa?

VASTAUS, Maria Ekholm-Peltonen Raahen Antinkangas

5. Vesienhoidon toimenpiteiden toteutuminen

a. Tapio Koistinaho: Meidän Kalajoki –hanke

Tapio Koistinaho kertoi että Meidän Kalajoki on uusi EAKR-hanke, ns. Lump sum -

rahoituspäätös saatiin vain kaksi viikkoa sitten. Vesikolmion hallinnoiman hankkeen ajatuk- sena on viedä vesienhoitoa kuntalaisten tasolle (alustuksen diat liitteenä 4). Tavoitteena on, että jokivarren ihmiset ymmärtäisivät mistä vesienhoidossa on kyse ja kokisivat toiminnan tarpeelliseksi. Hyvän tilan saavuttaminen Kalajoella v. 2021 mennessä on haasteellinen tehtä- vä. Hankkeessa tehdään monitavoitearviointi ja edistetään vesienhoitoryhmän perustamista Kalajoen valuma-alueelle. Toiminnan jatkamisen malli on tärkeä.

Timo Yrjänä

Juuri tällaista toimintaa toivotaan syntyvän alueella enemmän. Ministeriöiden linjaus- ten takia ELY ei voi enää itse tehdä kunnostuksia. Myös Kuivajoen-Kivijoen-

Oijärven alueelle on tulossa vesienhoitoon keskittyvä yhdistys ja joitain järvikohtaisia yhdistyksiä on jo. Jatkossa ELY tukee näiden yhdistysten vesienhoitotyötä ja tämän- tyyppiseen työhön tulee seuraavalla ohjelmakaudella olemaan rahoitusta.

Johanna Helkimo

b. Päivi Pietarila: Tiedottamalla parempaan vesien tilaan -hanke

Päivi Pietarila kertoi tämän vuoden lopussa päättyvästä hankkeesta (alustuksen diat liitteenä 5). Hankkeessa tiedotetaan haja-asutuksen jätevesien käsittelymahdollisuuksista ja lähivesis- töjen hoito- ja kunnostustarpeesta ja -mahdollisuuksista. Pyritään aktivoimaan ihmisiä kentäl- tä toimintaan. Hanke on järjestänyt useita tilaisuuksia, osallistujia on ollut yhteensä yli 3000.

Osallistujien määrä tilaisuuksissa vaihtelee paljon ja joissakin tilaisuuksissa väkeä on ollut odotettua vähemmän.

Keskustelu

Anne Laine

Vähän samanlaisia kokemuksia on aiemmin järjestetyistä vesienhoidon tilaisuuksista:

paikallisten aktivointi on ollut vaikeaa

Heikki Aronpää

Millaista tunnelmaa tilaisuuksissa on ollut, kun hajajätevesien käsittelystä on paljon keskusteltu valtakunnan tasollakin, epätietoisuutta on ollut ja asetus on muuttunut?

Aimo Lehmikangas

Ajankohtainen kysymys. ELY on antanut rahaa viemäröinnin sivuhaaroihin. Ihmiset eivät kuitenkaan ole liittymässä viemäriin, vaikka nyt olisi rahoitustakin tarjolla.

Outi Kaski

Onko vesienhoitoon ja kunnostukseen tulossa uusia yhdistyksiä, onko sellaiseen ollut kiinnostusta tai uusia ideoita?

Päivi Pietarila

Oijärvi-Kivijoki-Kuivajoki alueelle on syntymässä yhdistys

Timo Yrjänä

Pari muutakin kiinnostunutta on: Tyräjärvi ja Panumajärvi

Eero Halmetoja

Viemäriin ei liitytä, koska se on kallista, liittyminen maksaa 5 000 €

Aimo Lehmikangas

Se on avustuksen myötä halpa, normaalisti viemäriin liittyminen maksaa 10 000 €.

Mankilanjärvellä on kyläyhdistys aloittelemassa kunnostusta

Arto Lehto

Mankilanjärven kyläyhdistys on ollut aktiivinen

Muitakin yhdistyksiä lienee syntymässä ja ProAgria Oulun VYYHTI-hanke tulee te- kemään jatkotyötä

Heikki Aronpää

Onko tutkittu mikä on jokien osuus Liminganlahden mataloitumisessa ja miten se vai- kuttaa esimerkiksi linnustoon

Jaana Rintala

Ei eksaktia tutkimustietoa jokien osuudesta

Merja Ylönen

Sitä on kyllä tutkittu ja joet tuovat kovasti lietettä mikä mataloittaa Liminganlahtea.

Liiallinen rehevöityminen heikentää lahden tilaa myös lintuvetenä, useiden lintujen kannat ovat taantuneet.

Jaana Rintala

Taantumisen taustalla voi ainakin osin olla myös olosuhteet ja metsästys talvehtimis- alueilla.

Johanna Helkimo

Rantalaidunnuksella on tärkeä merkitys Liminganlahden rannoille

Outi Laurinen

Olisiko hyviä menetelmiä kansalaishavainnointiin? pH-liuskan kaltainen helppo mene- telmä?

Johanna Helkimo

Maatalouden ympäristö perustukeen on sitoutunut melkein kaikki viljelijät, lisätoi- menpiteitä ja erityistukia voi ottaa lisäksi. Ympäristötuen uudistaminen on nyt käyn- nissä ja siinä kohdentaminen on tärkeää. Tänä vuonna maaseutuyksikössä oli vesien- hoitosuunnitelmaan perustuva kunnianhimoinen tavoite saada 20 uutta kosteikkoa.

Hakemuksia tuli kuusi. Kosteikkoasiaa vietiin kyllä kiitettävästi tiedoksi (mm Ympä- ristöAgro) ja kiinnostusta viljelijöiden keskuudessa oli, mutta vielä kiinnostus ei reali- soitunut tukihakemuksiksi.

Mirja Heikkinen

Suomen ympäristökeskus on kehittänyt JärviWiki-verkkopalvelun, johon kansalaiset voivat kirjata havaintojaan. Kansalaishavainnointia pyritään jatkossa hyödyntämään enemmän myös ympäristön tilan seurannassa ja havainnointiin liittyviä menetelmiä ol- laan kehittämässä.

Pirkko-Liisa Luhta

Aikataulu vesienhoidon suunnittelussa on haasteellinen. Tarvittaisiin tietoa toimenpi- teiden edistymisestä, että voisi ottaa kantaa keskeisiin kysymyksiin ja etenkin uuden toimenpideohjelman sisältöön.

Anne Laine

Joulukuun lopulla meillä pitää olla toteutumistieto raportoituna. Vesienhoitoaluekoh- taiset koosteet valmistuvat marraskuun loppuun mennessä ja ne lähetetään yhteistyö- ryhmälle.

d. Yleiskatsaus toimenpiteiden toteutumiseen ja muut puheenvuorot

Anne Laine esitteli vesistökunnostusten toteutumisesta koottua tietoa (dia liitteenä 7). Toi- menpiteitä on toteutunut jo melko hyvin.

Keskustelu

Teemu Junttila

Myös Soiviojärvellä on tehty hoitokalastusta.

Pentti Marttila-Tornio

Kalimenojan kunnostus on käynnistymässä. Onkohan siihen rahoitus?

Arto Lehto

SYKEllä on projektitoimintaa siellä.

Anne Laine

Kalevassa oli artikkeli Jäälinjärven kunnostuksesta ja Kalimenojan kyselytutkimukses- ta liittyen alkaviin kunnostuksiin

Pentti Marttila-Tornio

Liisa Jaakonsaari kertoi eilen että EAKR rahoitus pienenee 30 %. Se on kuitenkin ol- lut hyvä rahoituslähde ympäristöhankkeille

Heikki Aronpää

Ympäristöinfraa ei voisi enää ensi ohjelmakaudella rahoittaa EAKR:sta. Hankkeissa pitää olla elinkeinonäkökulma mukana

Sakari Kalliokoski kertoi että haja-asutusalueella kerätään tietoa viemäriin liittyneistä ja kiin- teistökohtaisista järjestelmistä. Tietoja on kysytty kunnista. Useasta kunnasta tiedot on vielä saamatta ja ne tarvitaan kuluvan viikon aikana. Toimenpiteiden toteutuminen tällä sektorilla on käynnistynyt hitaasti, arviolta vasta 10 % suunnitelluista toimenpiteistä on tehty.

Jaana Rintala kertoi maa- ja metsätalouden osalta, että SYKEn kautta on saatu paljon tietoa, josta pitää laskea alueellisia summia ja syöttää seurantajärjestelmään. Toteutumatietoa osasta metsätalouden toimenpiteistä on pyydetty toimijoilta, asiasta muistutellaan. Joitain toimenpi- teitä ei ole erinäisistä syistä johtuen toteutunut vielä lainkaan. Joitain on toteutunut yli odotus- ten.

6. Tulvariskien hallinnan tavoitteet

Diar Isid esitteli tulvariskien hallinnan tavoitteita (diat liitteenä 8). Tänä vuonna Mankilan alueella on todettu haitallisia tulvia, joiden seurauksena on aiheutunut satomenetyksiä. Vaikka Mankilan alueella on ollut pahoja tulvia, se ei ole valtakunnallisten kriteerien mukaan tulva- riskialue. Heikki Aronpää herätti kysymyksen, tulisiko kriteereitä muuttaa.

Johanna Helkimo

Mitä tarkoittaa tavoite ”…lietesäiliöistä ja –altaista ei aiheudu pitkäaikaista ja laaja- alaista ympäristöhaittaa missään tulvatilanteessa.” ? Navetoita ja lietesäiliöitä kuiten- kin on alueilla joilla tulvii?

Diar Isid

Esimerkiksi jatkossa uusia säiliöitä ei sijoiteta tulva-alueille. Olemassa olevat säiliöt rakennetaan teknisesti siten, että ne kestävät tulvaa. Kun tarkastellaan vaikutuksia ve- sien tilaan, kohdistetaan näkökulma aina koko vesistöalueelle.

Aila Halonen

Päivitetäänkö tulvariskialueita? Ovatko laaditut tulvakartat lopullisia?

Diar Isid

Tulvariskialueet tarkastellaan uudelleen vuonna 2018. Tulvariskien tarkasteluun laa- dittavat tulvavaarakartat on tietopohja. Tulvavaarakartat on tehty tietylle tulvatilanteel- le ja se kuvastaa mallin antamaa tietoa. Täydellistä kaikkia tilanteita kuvaavaa karttaa ei voikaan tehdä, koska vesistö ja vesitilanteet muuttuvat.

7. Seuraava kokous

Seuraavaan kokoukseen tulee käsiteltäväksi ainakin luokittelu ja painearviot, mm. kuormitus- laskennan tulokset.

Seuraava kokous sovittiin alustavasti keskiviikoksi 3.4.2012. klo 9:30. Mahdolliset muutokset ilmoitetaan sähköpostitse hyvissä ajoin.

8. Muut asiat

Alatyöryhmien toiminnan käynnistämiseksi Anne Laine on sähköpostitse yhteydessä ryhmien puheenjohtajiin

9. Kokouksen päättäminen

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 12.30.

Puheenjohtaja Heikki Aronpää Sihteeri Jaana Rintala

Liite 5. Tiedottamalla parempaan vesien tilaan -hanke, PowerPoint-diat Liite 6. Waterpraxis-hankkeen Temmesjokipilotti, PowerPoint-diat

Liite 7. Kunnostus, vesirakentaminen ja säännöstely – toimenpiteiden toteutuminen, Power- Point-dia

Liite 8. Tulvariskien hallinnan tavoitteet PowerPoint-diat

Tarkastus

Olemme tarkastaneet tämän pöytäkirjan ja todenneet sen kokouksen kulkua vastaavaksi.

Eero Moilanen, pvm ……….. Pentti Marttila-Tornio, pvm ………

AJANKOHTAISTA VESIEN- JA MERENHOIDOSSA

Anne Laine, VHA4

31.10.2012 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Anne Laine, ympäristövastuualue

Vesienhoidon 2. kauden organisointi Vesimuodos- tumien rajaus

Ekologinen ja kemiallinen luokittelu Erityisalueet Kuuleminen 2012 KeVoMu

Toimenpiteet Seurantaohjelma Ihmistoiminnan vaikutukset Taloudellinen analyysi

Vesienhoito- suunnitelmat ja toimenpide- ohjelmat

Vesienhoito- suunnitelmat ja toimenpide- ohjelmat

Toimenpiteiden toteutumisen EU- raportointi 12/2012

Ihmistoiminnan vaikutukset Taloudellinen analyysi

Seurantaohjelmat 12/2013

Vesienhoito- suunnitelmien EU-raportointi 12/2015

Suunnitelmien Toimenpiteiden Toimenpiteiden

Prose ssi T au staty ö

Ohjeistojen ja periaatteiden tarkistaminen

VH-suunnitelman ja toimenpideohjelman

tarkistaminen Viimeistely

I ja II Kuuleminen

III Kuuleminen

EU

VN-

käsittel

2012 2013

TYÖVAIHE IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III

TP toteutumisen seuranta

Vesimuod. rajausten tarkistukset

Kuulemisen valmistelu ja kuuleminen

Tyypittelyn tarkistukset

Pintavesien tilan arviointi

Pohjavesien tilan arviointi

Merkittävien paineiden päivitys

KeVoMu-tilaluokittelun tarkistus

Haitallisten aineiden päästöselvitys

Yhteistyöryhmä * * *

Ohjausryhmä *

VHS-työryhmä * *

Katsaus vesienhoitotehtäviin (ELY) 2012-2013

VESIENHOITO

 VHS 1. kuuleminen ( 17.12.): palaute toistaiseksi vähäistä

 Toimenpideohjelmien päivittäminen (2015-2021)

– sektori- ja horisontaaliset ryhmät: raportit kommentoitavaksi joulukuun lopulla > tammikuu aikaa antaa palautetta

– valtakunnallinen sidosryhmätilaisuus (12.2. Hki)

– Päivitys käyntiin huhtikuussa; edellyttää vesien tilanarvioinnin valmistumista

– YTR sekä maatalouden ja metsätalouden alatyöryhmät !

 Tarkistetut vesienhoitosuunnitelmat kuultavaksi 10/2014 –

3/2015 >> viimeistelyt

 Merkittävien tilaa heikentävien tekijöiden tunnistaminen;

päivitetään – ohjeet vuoden loppuun mennessä – Kuormitusarviot VEMALA-mallin avulla

 Metsätalous sisältyy ”taustakuormitukseen” – Metlan KALLE-mallin ja aineistojen hyödyntäminen?

 Karjatalouden erottaminen?

 Sisäinen kuormitus?

 Uutena prosessina vesienhoitoaluekohtaiset haitallisten aineiden kuormitusinventaariot (EU:n prioriteetti- ja

kansalliset haitalliset aineet) – SYKE/ELYt

5

MERENHOITO

 Merenhoitosuunnitelman ensimmäinen vaihe valmis – www.ymparisto.fi/merenhoito

– raportointi komissiolle vuoden loppuun mennessä;

ensin valtioneuvoston päätös; dokumentit nettiin

 Meriympäristön yhdennetyn seurantaohjelman valmistelu – harmonisointi muiden ohjelmien ja VHS-seurannan

kanssa, kansainvälinen yhteistyö

 Toimenpideohjelman valmistelua käynnistellään

– Rannikon ELYt; yhteistyöryhmien osallistuminen

>> Vesienhoidon ja merenhoidon yhteistyöryhmät

Pintavesien tilanarviointi 2.

suunnittelukierroksella

Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon

yhteistyöryhmän kokous 31.10.2012

Mirja Heikkinen 31.10.2012

2. suunnittelukierroksen luokittelu

 SYKEn ja RKTL:n ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 2012-2013 – päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen 23.8.2012

 Toimenpiteiden suunnittelua varten kaudelle 2016-2021

 Pääosin vuosien 2006-2012 aineistoilla

 > 100 km ² joet, > 1 km ² järvet, rannikkovedet – 1. kierroksella > 200 km

ja > 5 km

 VPD/MSD harmonisointi

Mikä pysyy ennallaan

 Yleisperiaatteet ja menettelytavat

 Yhdennetty tarkastelu (ihmistoimintaa kuvaavat paineet)

 Menettelytavat vertailuarvojen, ELSin ja luokkarajojen asettamiseen

 Laskennallisten luokittelutulosten kriittinen tarkastelu

Mirja Heikkinen

Mikä muuttuu

 Tarkennettu tilan arviointia

 Vertailuarvot ja luokkarajat tarkentuneet useimmilla muuttujilla

 Kehitetty uusia muuttujia

 Tarkennettu ELS:ien yhteismitallistamista

 Tarkennettu vesimuodostumakohtaisen tila-arvion

laskentaa

Vertailuarvojen tarkentaminen

 1. luokittelun vertailuolot perustuivat puutteellisiin ja hajanaisiin aineistoihin

 Vertailuaineistoja on kertynyt perusseurannasta enemmän

 Tutkimushankkeiden aineistoja koottu kattavammin

 Jäsenmaiden biologisten laatutekijöiden kansallisten arviointimenetelmien vertailut (interkalibroinnit)

 Vertailuaineistoihin perustuvat vertailuarvot ja luokkarajat ovat täsmentyneet useimmilla muuttujilla ja mahdollistavat ekologisen tilan tarkemman arvioinnin, silti edelleen

useassa tyypissä varsin suppeat aineistot

Mirja Heikkinen

Uusia biologisia muuttujia

 ^Järvet

– Kasviplanktonin planktontrofiaindeksi (TPI) – Rantavyöhykkeen piilevät (kivikkorannat)

– Rantavyöhykkeen pohjaeläimistö (kivikkorannat)

 keskisyvyydeltään alle 3 metrin järvet

– Syvänteissä uusi syvännepohjaeläinindeksi PICM korvaa BQ-indeksin

 7 surviaissääskilajia → 46 yleisintä

pohjaeläintaksonia

Edelleen uutta

 ^Rannikko

– Kasviplanktonin kokonaisbiomassa

 RrRk erotettu kahdeksi tyypiksi

 Tyyppikohtaiset vertailuarvot ja luokkarajat erikseen Etelä- /Pohjois-Suomelle (koskipohjaeläimet ja piilevät)

 Jokien päällyslevät: IPS-indeksi jää pois, sijalle TT ₄₀ ja

 PMA Fys.-kem. tekijät

– MRh-tyypille uudet luokkarajat, muut ennallaan

– Rannikolla siirrytty talven kokonaisravinteiden tarkastelusta kesän tarkasteluun

Mirja Heikkinen

Mahdollisuuksia ?

 Ryhmittely

 ^Mallinnus

– Vesistömallijärjestelmä Vemala laskee järvien

ravinnepitoisuuksia päivittäin, Vemalaan yhdistetty LLR malli laskee klorofylli-a pitoisuuden

– Vemalassa pyritään saamaan uusi versio

kuormituslaskennasta käyttöön marraskuun aikana ennen kuin arvoja käytetään luokitteluun

 Kaukokartoitusaineisto (sameus, pintalämpötila, klorofylli,

pintalevät)

Biologisten tekijöiden yhteismitallistaminen

 1. luokittelu: ekologisten laatusuhteiden (ELS) pisteytysjärjestelmä (ns. pisteytetty ELS)

– Hukkasi informaatiota

– Saattoi johtaa epätäsmälliseen arvioon vesimuodostuman laskennallisesta luokasta

 2. luokittelukierros: huomioidaan alkuperäisten luokittelumuuttujien arvojen sijainti suhteessa luokkarajoihin = ns. skaalattu ELS

– Realistisempi kuva yhdennetystä luokituksesta

 Kokonaistarkastelua tarkennettu keskiarvoistamalla

Mirja Heikkinen

Kemiallinen tila

 EU:n prioriteettiaineet (33+8): kemiallinen tila hyvä tai hyvää huonompi

 Kansalliset haitalliset aineet (15): ekologinen tila enintään tyydyttävä, jos pitoisuus ylittää ympäristönlaatunormin

 Muut aineet: huomioidaan ekologisen tilan luokassa niiden biologisten vaikutusten kautta

 Samat aineet kuin 1. luokittelukierroksella

 Samat normit paitsi Hg, HCB, HCBD ahvenelle (15-20 cm)

Tietoa, ohjeita löytyy netistä

 Luokittelun taustatiedot ja perustelut tallennetaan HERTTA-ympäristötietojärjestelmään Vesienhoito-

osioon VEMU2, joka julkiseksi luokittelun valmistuttua

 Ohje julkaistaan YH Ohjeita –sarjassa ja vesienhoidon internet-sivuilla

 Laskentapohjat vesien tila seuranta internet-sivuille

 Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista

annettujen säädösten soveltaminen YM raportit 15/2012

 Vesien tilan luokittelussa käytettäviä parametreja on tapauskohtaisesti sisällytettävä toiminnanharjoittajien velvoitetarkkailuihin ja YVA-selvityksiin

Mirja Heikkinen

Luokittelu-urakka vasta alkamassa

 Työ alkuvaiheessa

– VEMU2 tuotantoon 25.10.2012, osittain vielä testikäytössä

 Tietoa luokitteluun tuottavat useat tahot

 Tilannetta ja tuloksia tarkastellaan valtakunnallisesti helmi- maaliskuussa

 Tuloksia esitellään ytr:lle seuraavassa kokouksessa

Tilaluokittelu Pohjavedet

31.10.2012 1

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, ympäristönsuojeluyksikkö, Maria Ekholm-Peltonen

Ohjeistuksesta

 Luokittelu perustuu komission antamaan ohjeistukseen:

•Guidance Document No. 18 – Guidance on groundwater status and trend assessment

 Toista suunnittelukierrosta varten ohjeistusta on tarkennettu määrällisen tilan arvioinnin osalta (23.8.2012).

 Riskien arviointia ja riskialueiden nimeämisen ohjetta

tullaan YM:n ja SYKE:n taholta tarkistamaan toista

suunnittelukierrosta varten.

Tilaluokittelun periaatteet

 Ihmistoiminnasta aiheutuvien riskien arviointi

Riskipohjavesialueiden nimeäminen

 Luokittelu tehdään ainoastaan nimetyille riskipohjavesialueille

Muilla alueilla tilan katsotaan olevan hyvä

 Pohjavedet luokitellaan hyvään tai huonoon tilaan

kemiallisen ja määrällisen tilan perusteella sen mukaan kumpi niistä on huonompi

31.10.2012 3

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, ympäristönsuojeluyksikkö, Maria Ekholm-Peltonen

Määrällisen tilan arviointi

Pohjaveden määrällinen tila luokitellaan hyväksi, jos 1) keskimääräinen vuotuinen vedenotto ei ylitä

muodostuvan uuden pohjaveden määrää; ja 2) pohjavedenpinnan korkeus ei ihmistoiminnan

seurauksena pysyvästi laske

Määrällisen tilan arvioinnin tarkastelut:

1) vesitasetarkastelu

2) vaikutukset pintavesimuodostumien ympäristötavoitteiden saavuttamiseen 3) vaikutukset maaekosysteemeihin

4) suolaisen veden tai muun haittatekijän intruusio

31.10.2012 5

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, ympäristönsuojeluyksikkö, Maria Ekholm-Peltonen

Kemiallisen tilan arviointi

 Pohjavesimuodostuman kemiallinen tila on aina hyvä, jos 1) pohjavesialueella ei ole ihmistoiminnasta aiheutuvaa

riskiä pohjaveden laadulle

2) yhdessäkään havaintopisteessä ei todeta ympäristön- laatunormien ylittäviä pitoisuuksia (vuosikeskiarvot).

 Jos ympäristölaatunormien vuosikeskiarvo ylittyy,

pohjavesimuodostumalle tehdään tarkentavat kemiallisen

tilan tarkastelut.

Kemiallisen tilan arvioinnin tarkastelut

1) haitallisen aineen esiintymisen laajuus 2) haitallisen aineen pääsy pohjaveteen

3) pohjavedestä mahdollisesti aiheutuva pintavesien kemiallisen ja ekologisen tilan heikkeneminen

4) vaikutus maaekosysteemien tilaan 5) juomavedenotto alueet

31.10.2012 7

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, ympäristönsuojeluyksikkö, Maria Ekholm-Peltonen

Kiitos

”MEIDÄN KALAJOKI”

Vesienhoito käytännön työnä Kalajoen valuma-alueella.

Esiselvitys ja toiminnan aloittaminen.

• Vesistön ekologinen tila on enimmäkseen tyydyttävä, paikoin vain välttävä.

• Merkittäviltä osiltaan voimakkaasti muutettu tai keinotekoinen – tulvasuojelu, säännöstely.

• Ennen joki oli osa jokapäiväistä elämää – heikko veden laatu etäännyttänyt.

• Myös luonto- ja virkistyskäyttöarvoja, kuten

koskiensuojelulailla suojeltu alaosa, Siiponjoki, merialueen kohteet.

• Tutkittu joki (ks. Aronsuu ja Wennman, 2012).

• MMM nimennyt joen väliltä Alavieska-

Ylivieska merkittäväksi tulvariskialueeksi.

• Lisäksi on tunnistettu kolme muuta tulvariskialuetta.

• Tulvaryhmä on aloittanut toimintansa:

• Tulvariskien hallintasuunnitelman laatiminen vuoteen 2015 mennessä.

• Tavoitteet ja toimenpiteet hallinnalle.

"Meidän Kalajoki", 31. lokakuuta 2012 5

• Hyvä ekologinen tila vuonna 2021? – tämäkin on kova tavoite.

• Joen vetovoima kasvussa, mutta näkyy lähinnä rakentamispaineina jokimaisemaan.

• Arvostuksen lisääminen – sidoksissa myös veden laatuun.

• Tunnettu Kalajoki – tieto on muutoksen mittari, lisää vesistön vetovoimaa.

• Turvallinen joki - yhteistyö tulvaryhmän kanssa.

• Lump Sum- kertakorvausrahoituksella alkuun.

• Vesikolmio Oy hallinnoi (liki koko alueen kattava kuntien omistama yhtiö).

• Uusi yhteistarkkailuohjelma 2013 – 2018

valmistumassa, jokilaakson runkoviemäri ja keskuspuhdistamo rakenteilla – sopiva hetki hankkeelle.

• Alkuun marraskuussa 2012.

"Meidän Kalajoki", 31. lokakuuta 2012 9

• ”Hankkeen tavoitteena on saattaa

vesienhoitotyö ja sen haasteelliset tavoitteet Kalajoen vesistöalueen omien toimijoiden

suunnitelmalliseksi työskentelyksi paremman, tunnetumman, saavutettavamman,

arvostetumman ja vetovoimaisemman Kalajoen vesistön hyväksi.”

• ”Toiminta tapahtuu vuorovaikutuksessa

Kalajoen tulvaryhmän kanssa.”

• Vesistön eri käyttäjillä erilaisia ja jopa vastakkaisia näkemyksiä ja tavoitteita.

• Osallisten kantojen ja arvostusten selvittäminen ja tuominen työskentelyyn.

• Vuoropuhelun edistäminen, näkemysten

ymmärtäminen, yhteistyö tulvaryhmän kanssa.

• Toimenpiteiden kattava ja läpinäkyvä vertailu.

• Tahtotila – voimavarojen keskittäminen.

• Asiantuntijoina Syke ja POP-Ely.

"Meidän Kalajoki", 31. lokakuuta 2012 12

• Mukaan paitsi keskeiset ”kuormittajat”, myös muut teemaan liittyvät yhteisöt.

• Vesienhoitoalueella osoitettujen tavoitteiden

edistämien valuma-aluekohtaisesti, työskentelyn jalkauttaminen alueen omille toimijoille.

• Yhteistarkkailun seuranta, kehittäminen ja tiedon välittäminen.

• Vesienhoidon näkökulman saaminen vahvasti

mukaan alueen maankäyttöön.

• Jokilaakson toimijoiden kokoaminen

keskustelemaan teemasta, työskentelemään tavoitteiden hyväksi – myös alakohtaisia

teemaryhmiä.

• Vesistöä koskevan tiedon kokoaminen ja välittäminen, mm. oppilaitoksia varten –

kohderyhmänä ovat erityisesti lapset ja nuoret (mm. Meidän Kalajoki –sivusto).

• Toimintamallin ja –suunnitelman laatiminen työn jatkamiseksi myös hankkeen jälkeen.

"Meidän Kalajoki", 31. lokakuuta 2012 16

Tiedottamalla parempaan vesien tilaan -hanke

Päivi Pietarila

31.10.2012 2

Tiedottamalla parempaan vesien tilaan -hanke

• TIEDOTUSHANKE

• Toteutusaika v. 2010 - 2012

• Toiminta-alueena koko Pohjois- Pohjanmaa, 34 kuntaa

• Tavoitteena lisätä alueen

asukkaiden tietoisuutta vesien suojelusta, hoidosta ja

kunnostuksesta

• Painopistealueina haja-asutuksen jätevesienkäsittely ja

vesistökunnostukset

• Verkostoituminen, yhteydet paikallisiin toimijoihin tärkeitä !

© Pekka Jurvelin

Hankkeen aikana

• järjestetään runsaasti paikallisia tilaisuuksia: tietoiskuja, kyläiltoja, vesiensuojelutapahtumia ja

vesiklinikoita, kylien omat tapahtumat

• jaetaan tietoa vesiensuojeluun ja - kunnostukseen liittyvistä asioista internetsivujen, esitteiden ja

järjestettävien tilaisuuksien kautta

• toimitaan yhteistyössä alan kouluttajien

kanssa edistäen mm. puolueettomien

jätevesisuunnittelijoiden koulutusta

31.10.2012 4

Hankkeen tilaisuudet 31.10.2012 mennessä

• Yleisötilaisuuksia 119 kpl

– Kyläiltoja 73 kpl (jätevesi- ja järvi-illat) – Vesiklinikat, päivätilaisuudet 21 kpl

– Muut tilaisuudet 25 kpl, mm. asiantuntija-apua koekalastuksissa, ProAgria Oulun järjestämissä kosteikkoinfoissa vesistö- ja kala-

asiantuntijana, messut, asennusnäytös

• Osallistujia kylä- ja järvi-illoissa ka 19 hlo,

vesiklinikoissa/päivätilaisuuksissa ka 11 hlö,

Yhteensä 3003 henkilöä, lisäksi messuvieraat jne.

Tilaisuudet v. 2010 – 2012 kunnittain

Kunta Kpl Kunta kpl Kunta Kpl

Alavieska 3 Kärsämäki 3 Pyhäjoki 2

Haapajärvi 3 Liminka 2 Pyhäjärvi 4

Haapavesi 3 Lumijoki 2 Pyhäntä 3

Hailuoto 2 Merijärvi 2 Raahe 4

Haukipudas 4 Muhos 2 Reisjärvi 3

Ii 8 Nivala 3 Sievi 3

Kalajoki 4 Oulainen 5 Siikajoki 3

Kempele Oulu 9 Siikalatva 5

Kiiminki 1 Oulunsalo 2 Taivalkoski 5

Tilaisuudet v. 2010 – 2012 kunnittain

6

Kunta Kpl Kunta kpl

Utajärvi 3

Vihanti 3

Yli-Ii 2

Ylivieska 2

Muut 2

Tiedottaminen

• Jaossa edelleen hankkeen esite, jätevesiopas ym. valmista materiaalia mm. järven hoidosta, maataloustuista jne.

• Mediatiedotteita 4 kpl

• Lehtijuttuja 30 kpl

• Lehti-ilmoituksia 48 kpl, sähköpostitse etukäteistiedote + kutsu toimittajille

• Ouluradion menovinkit

• Tiedote+kutsu tilaisuuksiin suorajakeluna/kirjeenä 7841 taloutta

• Hankkeen www-sivujen ylläpito;

www.ymparisto.fi/ppo/ParempaanVesienTilaan

Part-financed by the European Union (European Regional Development Fund and European Neighbourhood and Partnership Instrument)‏

• EU:n Itämeri Interreg – ohjelman rahoittama kansainvälinen hanke

– SYKEn koordinoima

• Pilotoidaan

vesienhoitosuunnitelmien käytännön toteutusta

neljällä alueella Itämeren ympärillä

• Yksi pilottikohteista on

Suomessa: Temmesjoen

vesistöalue

– Maatalouden parhaat toimenpiteet – Metsätalouden parhaat toimenpiteet – Haja-asutuksen parhaat toimenpiteet – Veden pidättäminen valuma-alueella

 Jatkosuunnitelma VHS:n toteuttamiseen

 Yksityiskohtaiset hankesuunnitelmat joille haetaan rahoitusta projektin jatkovaiheessa toteutettaviksi

• Happamat sulfaattimaat

• Seurantaa

– Jatkuvatoimiset vedenkorkeus- ja pH-mittarit

– Seurantaohjelman mukaiset näytteet + jotain extraa (PPO)

– Biologista seurantaa (piilevät, pohjaeläimet – SYKE)

Part-financed by the European Union (European Regional Development Fund and European Neighbourhood and Partnership Instrument)‏

• Mietittiin yhdessä työryhmien (alueen asukkaat, elinkeinonharjoittajat ja muut toimijat sekä kunnan päättäjät) kanssa parhaita toimenpiteitä joilla saadaan parannettua alueen vesistöjen tilaa.

• Toimenpiteiden lähtökohtana on vesienhoitosuunnitelma.

• Tavoitteena on vesistöjen ekologisen tilan parantaminen ja virkistyskäyttöarvon lisääminen.

- 3

sopiminen Avoin yleisötilaisuus

- Hankkeen esittely

- jokien ja niiden valuma-alueiden

vahvuuksien ja ongelmien tunnistaminen

Kartta seinällä

1. kokous - Keskustelu kunnostuksen tavoitteista - Mahdollisia keinoja

2. kokous -Keinojen tehokkuuden ja kustannusten arviointi ennen tätä kokousta

2. kokous - Tilannekatsaus ja jatkon ohjeistus

3. kokous -Hankeideoiden kehittely Brainstorming 4. kokous -Hankeideoiden työstäminen

-Kunnostussuunnitelman luonnos 3. kokous -Kunnostussuunnitelma

Avoin yleisötilaisuus -Kunnostussuunnitelman esittely

Part-financed by the European Union (European Regional Development Fund and European Neighbourhood and Partnership Instrument)‏

• Turvemaiden jokia

• Temmesjoki ja Tyrnävänjoki

välttävässä ekologisessa tilassa, Ängeslevänjoki huonossa.

Liminganjokea ei ole luokiteltu

• Lisätoimenpiteillä pyritään

saavuttamaan hyvä ekologinen tila vuoteen 2027 mennessä.

• Jokien ongelmina ovat

rehevyys, happamuus ja

morfologiset muutokset .

Temmesjoki, Ängeslevänjoki ja Tyrnävänjoki

• vähennetään hajakuormitusta käyttäen kaikkia ravinne- ja

kiintoainekuormitusta vähentäviä toimenpiteitä mahdollisimman laajamittaisesti

• vähennetään happamien sulfaattimaiden kuivatusten happamuus- ja metallikuormitusta ja uuden kuormituksen muodostumisen riskiä

• tehdään selvitys kasteluvedenoton ekologisista vaikutuksista ja toimenpide- esitys mahdollisten haittojen vähentämiseksi

• tehdään selvitys perattujen alueiden kunnostustarpeista ja -mahdollisuuksista

Part-financed by the European Union (European Regional Development Fund and European Neighbourhood and Partnership Instrument)‏

• Ihmisen aiheuttamaa fosforikuormitusta pitäisi vähentää 70 %

• Esitetyillä toimenpiteillä fosforikuormituksen vähennys 18 % vuoteen 2015 mennessä

-> kokonaisfosforipitoisuus 107 µg/l -> 88 µg/l

“hyvä” < 40 µg/l

• Kiintoainekuormitusta tulisi myös vähentää

• Toimenpiteet vähentävät

happamuuskuormitusta, mutta ei tarpeeksi

• Toimenpideohjelmassa vai vähäisiä

parannuksia hydro-morfologisiin oloihin

- 7

Vähennystavoite 13-23%

Haja-asutus 70 %, Maatalous 10–23 % Metsätalous 20–25 % Teollisuus ja

jätevedenpuhdistamot 5 %

Part-financed by the European Union (European Regional Development Fund and European Neighbourhood and Partnership Instrument)‏

Temmesjoen vesistöalueen hoito- ja kunnostusohjelma

Meijän jojet hyvvään kuntoon

www.ymparisto.fi/syke/temmesjoki/

lohkokohtaisesti tulisi kartoittaa millaisilla käytännöillä kuormitusta tilalla voidaan pienentää.

• Tärkeimmät vesiensuojelutoimenpiteet peltoviljelyssä

 Maan kasvukunnosta ja pellon kuivatustilasta huolehtiminen

 Lannoituksen lohkokohtainen tarkentaminen (ravinnetaseet)

 Lannan levitys kasvukaudella ja lannan sijoituslevitys

 Kosteikot ja laskeutusaltaat

 Suojakaistat ja –vyöhykkeet, riittävän leveät pientareet

 Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys, kevätkyntö, kevennetty maanmuokkaus, suorakylvö

• Tärkeimmät vesiensuojelutoimenpiteet karjataloudessa

 Eläinsuojien ja tarhojen kunnossapito ja valumavesien hallinta

 Ruokinnan suunnittelu eläimen tuotantovaiheen mukaan

Part-financed by the European Union (European Regional Development Fund and European Neighbourhood and Partnership Instrument)‏

– Viljelykierto – Lannoitus – Kastelu?

• Maan rakenteen parantaminen, pellon vesitalouden parantaminen -> ravinteiden hyväksikäyttö tehostuu

– Monipuolinen viljelykierto joka sisältää myös syväjuurisia kasveja – Kalkitus

– Säätösalaojitus, -kastelu ja kuivatusvesien kierrätys

– Lannoitus maan kasvukunnon ja realistisen satotason mukaan

• Ojaeroosion estäminen

– Pohjapadot

– Luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteet – Myös tuulieroosio

• Happamat sulfaattimaat

Part-financed by the European Union (European Regional Development Fund and European Neighbourhood and Partnership Instrument)‏

– Viljelykierto – Lannoitus – Kastelu?

• Maan rakenteen parantaminen, pellon vesitalouden parantaminen -> ravinteiden hyväksikäyttö tehostuu

– Monipuolinen viljelykierto joka sisältää myös syväjuurisia kasveja – Kalkitus

– Säätösalaojitus, -kastelu ja kuivatusvesien kierrätys

– Lannoitus maan kasvukunnon ja realistisen satotason mukaan

• Ojaeroosion estäminen

– Pohjapadot

– Luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteet – Myös tuulieroosio

• Happamat sulfaattimaat

Part-financed by the European Union (European Regional Development Fund and European Neighbourhood and Partnership Instrument)‏

• Maatalousalueiden kosteikkojen yleissuunnitelma koko Temmesjoen valuma-alueelle

• Hoito- ja kunnostusohjelmaa varten poimitaan esiin lupaavimmat paikat, sekä havaitut riskialueet , joissa saattaa esiintyä happamia huuhtoumia alunamailta

• Kosteikkosuunnitelmia

• Case - kasteluvesikosteikko

• Maatilojen ympäristökatselmus ja ravinnetaselaskelmat

• Kasteluvesiselvitys opinnäytetyönä

• Kirjallisuuskatsaus suorakylvömenetelmään

- 15 Kuvassa Hanna Rasi-Koskinen mittaa pH:ta Ala-Temmeksen Kylmänojalta

• Hoito- ja kunnostusohjelma on ohjenuora, mutta jääkö

toteutuminen viljelijän oman aktiivisuuden varaan?

metsänhoitoyhdistyksillä sekä suunnittelu- ja urakointiyrityksillä

• Onnistunut vesiensuojelu vaatii hyvin tehdyt suunnitelmat ja niiden huolellisen toteutuksen

• Yleisohjeita kuormituksen vähentämiseen metsätaloustoimenpiteiden yhteydessä

– maanpintaa pitäisi rikkoa mahdollisimman vähän

– maanmuokkauksessa ja lannoituksissa vesistöjen, purojen ja ojien varsille riittävät suojavyöhykkeet – kunnostusojituksissa perataan vain kuivatuksen kannalta välttämättömät ojat

– jätetään kaivukatkoja ja tehdään pohja- ja putkipatoja, lietekuoppia, laskeutualtaita, pintavalutuskenttiä ja kosteikkoja

– ojat pituuskaltevuudeltaan loivia ja loivaluiskaisia

– kosteat painanteet, pienet suoalueet tai muuten metsätalouden kannalta vähäarvoiset alueet vesiensuojelukäyttöön

– metsälannoituksessa huolellinen levitysajankohdan ja lannoitteen valinta ja suojavyöhykkeet vesistöjen ja ojien varsille

Part-financed by the European Union (European Regional Development Fund and European Neighbourhood and Partnership Instrument)‏

Haapajärvenkanavan, Lautuanojan osavaluma-alueille sekä Leppiojan osavaluma-alueen latvaosalle

• osoitetaan kartoilla eroosioherkät ojat ja ojitusalueet, metsäojitusten

vesiensuojelumenetelmien rakentamiseen soveltuvat kohteet ja laatia

yksityiskohtainen

vesiensuojelusuunnitelma

• tehdään Kemera-rahoituksella

• yhteistyössä Metsäkeskus, POPELY ja

SYKE

• Jälkikäytöstä päättää yleensä maanomistaja, voi olla määrätty myös luvassa

• Jälkikäytön valintaan vaikuttavat maaperän ominaisuudet, turvekerroksen paksuus, vesien johtaminen ja maanomistajan tarpeet.

• Maanviljely

– ruokohelpi (viihtyy sekä vesittyneellä että karulla ja kuivalla maalla, tarvitsee lisälannoitusta vähemmän kuin viljakasvit, pienempi kuivatussyvyys), pienempi kiintoainekuormitus kuin turvetuotannossa… valitettavasti huono kysyntä

• Metsänkasvatus

– yleisin uusiokäyttömuoto

– pääasiassa valumaveden laatu on metsitetyiltä alueilta ollut samaa tasoa tai keskimäärin hieman parempaa kuin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueilla, joissa on käytössä laskeutusallas

• Tuotannosta poistuvien soiden vesittäminen

– olisi Temmesjoen vesistöalueella hyvä jälkikäyttömuoto, koska valuma-alueen vedenpidätyskyky on niin huono

– soveltuu alueille, jotka on kuivattu pumppaamalla

– kuormitus voi nousta muutamaksi vuodeksi mutta tasaantuu ajan mittaan

Part-financed by the European Union (European Regional Development Fund and European Neighbourhood and Partnership Instrument)‏

• Temmesjoen vesistöalueella tuottaja omistaa suot

• Vesistöalueella oli vuoden 2010 lopussa tuotannossa yhteensä 450 ha, tuotannosta poistunutta 145,3 ha ja jälkikäytössä 291 ha.

• Lähivuosina Temmesjoen vesistöalueella turvetuotanto tulee loppumaan lähes kokonaan.

• Jälkikäyttömuodoksi valitaan kullekin alueelle soveliain: maatalous, luontainen metsitys tai luonnostaan vettyville alueille kosteikko.

• Kosteikot:

– Tuulijärven yhteyteen 30-50 hehtaarin kosteikko – Pelsonsuolla noin 50 ha alueella kosteikkoa

– Jouttenoisella mahdollisesti myös kosteikkoa

Rantojen raivaus ja kunnostaminen parantavat joen virkistyskäyttömahdollisuuksia!

• Rantojen hoitaminen kuuluu maanomistajalle, yhteisten rantojen raivaus ja jokiuoman siistiminen on mahdollista hoitaa esim. talkootyönä.

• Kaatuneen puun saa kuka tahansa poistaa vedestä, mutta puuta ei saa ottaa omaan käyttöön tai kuljettaa pois paikalta.

• Rantatörmien pysyvyyden, maiseman ja kalojen takia kannattaa rannoille jättää riittävästi puita ja pensaita -> Eroosioherkkien rantojen hoidon

periaatteita

• Rantapenkkojen raivausjätteet voidaan myydä energiapuuksi haketta käyttäviin polttolaitoksiin, kunhan kuljetettava matka ei ole liian pitkä ja raivausjätettä on tarpeeksi suuri määrä. Tässä kannattaa tehdä yhteistyötä naapurien kanssa. ->

Metsäkeskuksen ja ProAgrian Bioenergian edelläkävijät hankkeen toimintamalli

• Peltoihin rajoittuvilla jokirannoilla on mahdollista hakea rannan hoitoon

maatalouden ympäristötukea.

Part-financed by the European Union (European Regional Development Fund and European Neighbourhood and Partnership Instrument)‏

–Jokien latvaosat perattu ja oikaistu monin paikoin ränneiksi

maankuivatuksen takia

–>valuma-alueen vedenpidätyskyky on heikentynyt, järviä ja soita

kuivunut

–>sulamis- ja sadevedet kulkevat nopeasti alueen läpi ja kesällä joki on usein melko kuiva

–Joissa on kalaa, joiden elinoloja voitaisiin parantaa

- 21

0 10 20 30 40 50 60 70 80

1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

Kalastuspäivät huhti-kesäkuussa

Harrit kutuaikaan(huhti-kesäkuu)

Part-financed by the European Union (European Regional Development Fund and European Neighbourhood and Partnership Instrument)‏

– Waterpraxis-projektissa aloitettiin kalataloudellisen

kunnostussuunnitelman tekeminen – Kunnostussuunnitelma ja vesilupa

tarvitaan kunnostusta varten

– Latvaosien kartoitus kesällä 2011 – Alustava suunnittelu talvella 2011-

2012

– Täydentävät maastotyöt kesällä 2012

– Suunnitelma ja lupahakemus syksyllä/talvella 2012

– Kunnostus mahdollinen 2013 tai 2014

- 23

Part-financed by the European Union (European Regional Development Fund and European Neighbourhood and

Partnership Instrument)‏ - 25

Koski

–Osin korjataan

kunnostustoimenpiteillä

–Myös vesivarastojen/kosteikkojen palauttaminen

–Temmesjoen latvoilla hyvät

mahdollisuudet Metsähallituksen kanssa lisätä vedenpidätyskykyä merkittävästi

–Ängeslevänjoella Vähäjärven käyttäminen tulvavesivarastona –Tyrnävänjoella potentiaalia olisi

tuotannosta poistuvilla turvesoilla

Part-financed by the European Union (European Regional Development Fund and European Neighbourhood and

Partnership Instrument)‏ - 27

–Yläosilla ravinne- ja

kiintoainekuormitus ei ole niin suuri kuin jokien alaosilla

–Vedenlaatua pitäisi parantaa alaosilla

–Kiintoainekuormituksen estäminen tärkeää metsänuudistus- ja

kunnostusojitusalueilla

Part-financed by the European Union (European Regional Development Fund and European Neighbourhood and Partnership Instrument)‏

• Maatalouden toimet ympäristötuen avulla

• Metsätalouden vesiensuojeluun saa KEMERA-rahaa yleissuunnittelualueella

– Kaikki ei edes maksa paljoa, esim putkipadot kunnostusojituksen yhteydessä

• Haja-asutuksen vesiensuojelu asetuksen mukaan

– Viemäriverkko laajenee jokivarressa

• Jokivarren raivauksiin malli Bioenergian edelläkävijät -hankkeelta

- 29

• Kalataloudellinen kunnostus mahdollisesti 2014

• Kuntien toteutushanke muutamien isoimpien tärkeiden kohteiden rahoittamiseksi

• Kehittämishanke osakaskunnille, yhdistyksille ja järjestöille ympäristönhoidon tueksi

Tilaluokka

Vedenlaatu Pohjaeläimet Piilevät Vesikasvit Kalat

Temmesjoki VÄLTTÄVÄ HYVÄ HYVÄ TYYDYTTÄVÄ -

Tyrnävänjoki TYYDYTTÄVÄ HYVÄ TYYDYTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ

Ängeslevänjoki TYYDYTTÄVÄ ERINOMAINEN TYYDYTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ -

Ekologinen tilaluokka

Temmesjoki TYYDYTTÄVÄ Tyrnävänjoki TYYDYTTÄVÄ Ängeslevänjoki TYYDYTTÄVÄ Jokien ekologinen tila arvioitiin vuonna 2009

otettujen pohjaeläin- ja piilevänäytteiden sekä vesikasvien inventoinnin perusteella.

Tyrnävänjoella huomioitiin myös vuoden 2008 turvetuotantoalueiden velvoitetarkkailun yhteydessä tehdyn sähkökoekalastuksen tulokset sekä Maa- ja metsätalouden kuormituksen ja sen vesistövaikutusten seuranta -hankkeen (MaaMet)

pohjaeläinnäytteenoton tulokset. Luokitusta

tukemaan käytettiin vuosien 2008 - 2011

vedenlaatutietoja.

Part-financed by the European Union (European Regional Development Fund and European Neighbourhood and Partnership Instrument)‏

Kokonaisfosfori µg/l *) 20 26 53 93 130 130

Kokonaistyppi µg/l *) 460 470 520 640 810 970

Nitriitti-nitraatti typpenä µg/l *) 14 52 58 150 240 310

pH 6.7 6.5 6.8 7.2 7.2 7.1

Rauta, hajotus µg/l 2100 3100 3800 3300 3400 3800

Sameus FNU 4.9 8.5 11 13 12 17

Sähkönjohtavuus mS/m 2.6 3.7 5.4 11.2 14.2 17

Väriluku mg Pt/l 140 180 180 180 180 180

toimenpiteiden toteutuminen Pohjois-Pohjanmaalla

• Kalankulku, suunnittelu / toteutus: 9/23

• Pienehkön rehevöityneen järven kunnostus: 7/10 (puuttuvat vireillä ja toteutuvat jos saadaan rahoitus)

• Suuren rehevöityneen järven kunnostus: 6/10, osa vireillä

• Virtavesien elinympäristökunnostukset: 17/21 meneillään, valmis tai ajoitettu 2013-2015

• Pienten vesien kunnostukset: 20 % aloittamatta

• Säännöstelyn kehittäminen: vajaa puolet tehty, loput ohjelmoitu

kauden loppuosalle (2013-2015)

Tulvariskien hallinnan tavoitteet

Kalajoen ja Iijoen vesistöalueet

17.9.2012

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / Diar Isid



metsätalousministeriö nimesi 2 merkittävää tulvariskialuetta

– Kalajoki Alavieskan ja Ylivieskan välillä

– Iijoki Pudasjärven keskustan alueella

 ELY-keskus tunnisti 15

muuta tulvariskialuetta

Tulvariskien hallintasuunnitelma

Yht eis ty ötahot

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / Diar Isid 3

Merkittävä tulvariskialue

Tulvaryhmä

Tulvavaarakartat Tavoitteet

Tulvariskikartat

Toimenpiteet

Vesistöalueen tulvaryhmä

 Puheenjohtajana maakuntaliiton suunnittelupäällikkö Jussi Rämet

 Edustettuina ELY-keskus, kunnat, pelastuslaitos

– Vesienhoidon asiantuntija ELY-keskuksesta

– Hydrologian asiantuntijoina säännöstelystä vastaavat (Kalajoella ELY-keskus ja Iijoella PVO)

www.ymparisto.fi/tulvat > tulvaryhmä

Tulvariskien hallinnan tavoitteet

 Tulvariskien hallinnan yleinen tavoite on vähentää tulvariskejä, ehkäistä ja lieventää tulvista aiheutuvia vahingollisia seurauksia ja edistää varautumista tulviin.

 Tavoitteena on vähentää vesistötulvasta aiheutuvat

vahingolliset seuraukset merkittävällä tulvariskialueella.

 Vesistötulvista aiheutuvat vahingolliset seuraukset vesistöalueella jäävät kokonaisuutena arvioiden mahdollisimman vähäisiksi

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / Diar Isid 5

Tavoitteet jaotellaan vahinkotyyppeihin

 Laki tulvariskien hallinnasta 8 §:

– Vahingollinen seuraus ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle

– Välttämättömyyspalvelun, kuten vesihuollon,

energiahuollon, tietoliikenteen, tieliikenteen tai muun vastaavan toiminnan pitkäaikainen keskeytyminen – Yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja turvaavan

taloudellisen toiminnan pitkäaikainen keskeytyminen – Pitkäkestoinen tai laaja-alainen vahingollinen seuraus

ympäristölle

– Korjaamaton vahingollinen seuraus kulttuuriperinnölle