PÖYTÄKIRJA Nro 2/2013
Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous
Aika: 19.9.2013, alkaen klo 9.30
Paikka: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristötalo Läsnä:
Nimi Yhteistyötaho
Aronpää Heikki Ympäristöviranomainen, yhteistyöryhmän puheenjohtaja Ekdahl Markku Metsätalous yksityismailla
Haaraoja Jaakko Eteläiset kalastusalueet 1 Halmetoja Eero Eteläiset kalastusalueet 2 Halonen Aila Terveydensuojeluviranomainen Helkimo Johanna Maaseutu- ja työvoimaviranomainen Holappa Ari Metsätalous valtion mailla
Huolila Markus Kalatalousviranomainen Härkman Reijo Vapaa-ajankalastajat
Jokela Risto Maatalousneuvonta (YmpäristöAgro II –hanke) Jäkäläniemi Olavi Pohjoiset kalastusalueet 2
Ketonen Markku Ylivieskan seutukunnat 2 Koistinaho Tapio Ylivieskan seutukunnat 1
Luhta Pirkko-Liisa Metsätalous valtion mailla (kalatalous)
Marttila-Tornio Pentti Ympäristöjärjestöt ja -yhdistykset/Kiiminkijoen vesistö Moilanen Eero Ympäristöjärjestöt ja -yhdistykset / Iijoen vesistö Paldanius Eila Teollisuus
Partala Erkki Aluekehitys- ja kaavoitusviranomainen Piispanen Juha Metsätaloustutkimus
Ruokanen Irmeli Metsänkäytön valvonta ja edistäminen Salmi Hannu Oulun seutukunnan kunnat 1
Torsner Minna Vesivoimantuotanto 1 Yrjänä Timo Ympäristöviranomainen
Huhtala Mauri Ympäristöjärjestöt ja -yhdistykset / Pohjois-Pohjanmaa Perälä Matti Maataloustuottajat
Tähtinen Petri Turvetuotanto
Rintala Jaana Yhteistyöryhmän sihteeri
ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen asiantuntijat
Eerola Marjaana Lehto Arto
Ekholm-Peltonen Maria Torvinen Satu
Heikkinen Mirja Tuohino Jukka
Laine Anne
Vierailevat esittelijät
Liuska Laura, Vesikolmio Oy Ylisaukko-oja Birger, Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys
2/6
1. Kokouksen avaus
Puheenjohtaja Heikki Aronpää avasi kokouksen klo 9:30 ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi.
Puheenjohtaja esitteli yhteistyöryhmän pysyvän sihteerin, Jaana Rintalan, joka on valittu ylitarkastajan virkaan hoitamaan maa- ja metsätalouden vesiensuojelun asiantuntijatehtäviä.
Avauksessaan puheenjohtaja kertoi että luokittelu on juuri valmistumassa ja sitä käsitellään vielä seuraavassa kokouksessa. Pohjavesien tilan arviointi on valmistunut syksyllä. Nyt käynnistyy toimenpideohjelman päivitys. Ohjauskeinot ovat käynnissä, viimeisimpänä pienvesien kunnostusstrategia. Varsinainen toteutus on käynnistynyt vaihtelevasti eikä vaikutuksia voi olettaa lyhyestä ajanjaksosta johtuen eikä seurantamenetelmienkään vuoksi vielä näkyvän. Iso haaste on miten saada kaikki tahot aktivoitua toimenpiteiden toteuttamiseen.
2. Järjestäytyminen
Läsnäolijat todettiin kierrättämällä osallistujalista.
Jäsenistömuutoksia ei ole.
Asialista hyväksyttiin muutoksitta kokouksen työjärjestykseksi.
Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Olavi Jäkäläniemi ja Risto Jokela.
3. Pinta- ja pohjavesien tilaehdotukset
Mirja Heikkinen esitteli pintavesien luokittelutilannetta (Liite 1)
Pintavesien ekologisesta luokittelusta tiedotetaan 2.10.2013. Tällöin julkaistaan luokittelukartta. Palautetta voi antaa sekä ennen marraskuun YTR:n kokousta, jossa luokittelua voidaan käsitellä että 1.10.2014 alkavan kuulemisen yhteydessä. Kemiallisen luokittelun aikataulu tarkentuu myöhemmin.
Yhteistyöryhmän kommentit
Anne Laine: Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut vedet voi tulevassa luokittelun karttakäyttöliittymässä erottaa raidoituksena (ymparisto.fi-sivustolla http://wwwp3.ymparisto.fi/silverlightviewer/?Viewer=VemuPilotti).
Minna Torsner: KeVoMu-vesiä verrataan kai edelleen parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Fortum mukaan KeVoMu-työhön.
Timo Yrjänä: Aiheeseen liittyen järjestetään työpaja. Fortum kutsutaan mukaan.
Mirja Heikkinen: Toisin kuin edellisellä kaudella, niin nyt jos biologiset tekijät ilmentävät vähintään hyvää tilaa, vesistöä ei voida nimetä KeVoMu-vesimuodostumaksi.
Maria Ekholm-Peltonen kertoi pohjavesien luokittelusta ja esitteli riskialueet (22) ja selvityskohteet (32) (Liitteet 2a, 2b ja 2c). Luokittelu määrällisen ja kemiallisen tilan perusteella tehdään ainoastaan nimetyille riskipohjavesialueille. Riskikohteet ovat usein taajamien lähellä. Asiantuntija-arvion perusteella arvioitu riskikohteeksi myös neljä kohdetta joissa ympäristölaatunormin pitoisuus ei ylity.
Yhteistyöryhmän kommentit
Markku Ekdahl: Kärsämäen Porkankankaalla ampumarata on lopetettu yli 20 v sitten. Siellä on ammuttu vain luotiaseilla, joten lyijyä pitäisi olla vain vähän.
3/6
Maria Ekholm-Peltonen : Porkankankaan pohjavedessä on nikkeliä ja bentseeniä.
Markku Ekdahl: Aikanaan siellä ollut myös korjaamo, josta bentseeni on peräisin.
TimoYrjänä: PIMA-selvityksen mukaan kunnostetuistakin kohteista löydetty edelleen suuria pitoisuuksia haitallisia aineita.
4. Ehdotus keinotekoisiksi ja voimakkaasti muutetuiksi vesiksi
Jukka Tuohino esitteli ehdotusta keinotekoisiksi ja voimakkaasti muutetuiksi vesiksi (Liite 3).
Opas KeVoMu-nimeämiseen löytyy netissä, siinä voi tutustua perusteisiin. Voimakkaasti muutetuiksi on nimetty 20 vesimuodostumaa, pääasiassa eteläisellä alueella. Keinotekoisia seitsemän. Luvanvaraisista luonnonravintolammikoista vain Maunujärvi on nimetty vesimuodostumaksi. Sähköpostitse voi laittaa kommentteja myöhemmin listaan.
TimoYrjänä kertoi, että aiheesta järjestetään työpaja.
Yhteistyöryhmän kommentit
Eila Paldanius: Kuljunlahti, joka on merestä erotettu makean veden allas, ei ole nyt KeVoMu -vesistöissä mukana.
Mirja Heikkinen: Kuljunlahti on rannikkovesimuodostumissa.
Eila Paldanius. Pitäisikö kuitenkin olla voimakkaasti muutetuissa?
Todettiin että lähetetään kutsu KeVoMu-työpajaan koko YTR:lle tiedoksi ja siihen voi osallistua halutessaan.
5. Toimenpideohjelmien päivittäminen
Anne Laine kertoi toimenpideohjelmien päivittämisestä (Liite 4).
Eilen ja toissapäivänä oli toimenpideohjelman valmisteluun liittyvät neuvottelupäivät SYKEssä. Toimenpideohjelmat täytyy olla ELYjen osalta valmiit 4/2014. Pohjois- Pohjanmaalla toimenpiteitä suunnitellaan sektoreittain kahdessa alatyöryhmässä (maatalous, metsätalous) sekä työpajoissa (mm KeVoMu). Teemakohtaisesti järjestetään myös vähintään yksi avoin tilaisuus. YTR:n kokouksessa ennen vuoden loppua esitellään tilannetta. Toimenpiteitä ei suunnata vesimuodostumille yhtä tarkkaan kuin ensimmäisellä kerralla. Tällä kertaa pyritään saamaan toimenpideohjelmaan mukaan myös vastuutahot ja rahoituslähteitä, jotka viimeksi olivat erillisessä toteutusohjelmassa. Toimenpideohjelmaan tehdään myös vaihtoehtotarkastelut (SOVA). Anne Laine on toimittanut ehdotuksen TPO:n sisältörungoksi.
Keskustelu
Pirkko-Liisa Luhta: Toivottavaa on, että sisältörunko pysyisi suunnilleen samana, niin asiat löytyisivät helpommin
Anne Laine: Pyritään tähän
Mauri Huhtala: Kuormituksen arviointia pitäisi kehittää, turvetuotannon kuormitusarvio perustuu sulan maan aikana otettuihin näytteisiin, jolloin kuormitushuiput keväällä jäävät huomioimatta. Tämä on ollut puheena valtakunnan tasollakin. Tarvitaan kehittämistä ja yhteistä näkemystä arvioista.
Petri Tähtinen: Vapolla on kymmeniä kohteita ympärivuotisessa tarkkailussa ja lisää tulossa. On myös tärkeää katsoa kokonaisuutta, ei vain yksittäistä toimintaa tai toimijaa.
4/6
Heikki Aronpää: SOVA on laaja menettely,miten kustannukset on tarkoitus kattaa?
Anne Laine: Sitä ei ole mietitty vielä, nyt ovat vasta vaihtoehdot olleet esillä.
Toimenpideohjelmaan tulee tällä suunnittelukaudella mukaan myös toteutuksen ja rahoituslähteiden suunnittelu. Tavoitteena on vesien hyvä tila, niin meidänhän tulisi tehdä suunnitelma, jolla siihen päästään ja valtion asia olisi osoittaa siihen rahat. Käytännössä kuitenkin toimenpideohjelma täytyy tehdä rahoituksen mukaan.
6. Merenhoidon suunnittelun eteneminen
Anne Laine kertoi että POPELYllä ollut pieni osuus merenhoidon suunnittelussa tähän asti (Liite 5). Nyt merenhoidossa on valmisteltavana kaksi isoa kokonaisuutta: yhdennetty seurantaohjelma sekä toimenpideohjelma. Seurantaohjelman kuuleminen on 3/2014 ja valtioneuvoston käsittely 6/2014. Merenhoidon toimenpideohjelmassa rannikkovesiä hoidetaan rajoittamalla maalta mereen tulevaa kuormitusta vesienhoitosuunnitelman mukaan. Luonnos saadaan todennäköisesti YTR:n käsiteltäväksi. Tavoitteena on, että merenhoidon ja vesienhoidon kuulemiset olisivat yhtä aikaa alkaen 10/2014. Työ on nyt alkuvaiheessa. Anne Laine on mukana Perämeren edustajana rehevyys-työryhmässä ja Mirja Heikkinen seurantatyöryhmässä.
Aiheesta ei ollut kommentteja eikä keskustelua
Arvottiin GISBLOOM-hankkeen vesilämpömittari: Petri Tähtinen ja pyyhe: Mauri Huhtala.
GISBLOOM-hankkeessa kehitetään välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan, http://www.syke.fi/hankkeet/gisbloom.
7. Paikalliset ja alueelliset vesienhoitohankkeet – esimerkkejä toteutuksesta Meidän Kalajoki –hanke, Laura Liuska (Liite 6)
Laura Liuska kertoi että hankkeessa koottiin paikallisista toimijoista laaja ryhmä, joka innostuneesti ja hyvässä hengessä vei asiaa eteenpäin. Työtä jatketaan perustamalla kuntien luotsaama neuvottelukunta ja sen työrukkaseksi pienempi työryhmä. Neuvottelukuntaan on matala kynnys tulla mukaan. Jatkuvuus ja kuntien resurssit huolettavat. Vastuuta ottavan oikeustoimikelpoisen toimijan (yhdistyksen) perustaminen voisi olla tarpeen tulevaisuudessa.
Keskustelu
Heikki Aronpää: Tämä on hyvä esimerkki alueen aktiivisesta toiminnasta, näitä tarvitaan enemmänkin.
Johanna Helkimo: Hyvä hanke, alue on maatalouden kannalta tärkeä. Yhteistyötä pitää korostaa. Uudessa ympäristökorvausjärjestelmässä on hyviä toimenpiteitä, kunhan tulisivat maanviljelijöillä käyttöön. Vesienhoitoryhmän vaikutus peltoviljelyn ravinnekuormituksen vähentämistoimien edistämiseen voisi olla suurempi kuin nyt oli arvioitu. Tiedon ja motivaation saaminen alueen viljelijöille on ensiarvoisen tärkeää!
Mauri Huhtala: Kalajoella on kartoitettu hyvin kokonaistilannetta ja toimenpiteitä.
Yhteistyötä on vireillä muuallakin, mm Kuivajoella. Siellä alueen suurimmat kalastuskunnat kuitenkin pelkäävät että uusi organisaatio toisi lisätyötä nyt jo monessa mukana oleville aktiiveille. Miten pitkän tähtäimen toiminta saataisiin pyörimään?
5/6
Laura Liuska. Kunnilta se vaatii paljon. Kalajoella työ alkuvaiheessa, kokemuksia vielä karttuu.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys, Birger Ylisaukko-oja (Liite 7).
Birger Ylisaukko-oja kertoi Jäälinjärven ongelmista ja mitä niiden ratkaisemiseksi on tehty.
Vedenlaatuongelmia on vaikka ekologisen luokittelun mukaan järven tila on hyvä.
Metsäojitusten seurauksena maaperästä liikkeelle lähtenyt rauta saostuu ja laskeutuu Jäälinjärveen. Löyhän pohjasedimentin lisäksi järven ongelmana ovat limalevä ja särjet.
Jäälinjärvellä perustettiin vesienhoitoyhdistys ja toimikunta. Yhtenä toimenpiteenä rakennetut pintavalutusalueet ovat keränneet hyvin rautapitoista kiintoainetta. Vaikutuksista ei ole tutkimustietoa mutta yhdensuuntaista kokemusta siitä että pintavalutus ja laskeutusaltaat toimivat ja järven tila tuntuu paremmalta. Yhdistys ja hanke ovat saaneet hyvin tunnettavuutta.
Keskustelu
Heikki Aronpää: Hyvä esimerkki mitä paikallisella toiminnalla ja yhteistyöllä saadaan aikaan.
Mirja Heikkinen: Hyvä esimerkki myös siitä että, luokittelu tehdään vain rekisterissä olevien tietojen perusteella, esim. koekalastuksesta ei ollut tietoa.
Timo Yrjänä: Valtion rahoituksesta suurin osa menee vesienhoitosuunnitelmissa nimetyille tai muutoin osoitetuille kohteille. Pieni osa vesistökunnostuksen tukirahoista myönnetään edelleen sellaisille kohteille joissa on virkistyskäyttöongelmaa, vaikka olisikin hyvässä tilassa.
8. Seuraavan kokouksen ajankohta
Seuraava kokous sovittiin pidettäväksi torstaina 28.11 klo 9:30 alkaen. Videomahdollisuus järjestetään nk. virtuaalihuoneen kautta. Video-osallistujille toimitetaan osoite kutsun yhteydessä.
9. Muut asiat
Petri Tähtinen kertoi että Vapo ottaa vesienhoidon tosissaan ja ryhtyy konkreettisiin toimiin.
Ympäristösitoumuksensa mukaan millään Vapon suolla ei enää vuoden 2014 jälkeen ole pelkkää laskeutusallasta vesiensuojelumenetelmänä vaan kaikilla soilla on käytössä paras käyttökelpoinen vesienkäsittely. Vuodesta 2016 lähtien uusien turvetuotantoalueiden kiintoaine- ja humuskuormitus on pienempi kuin saman alueen vesistökuormitus ennen turvetuotantoa. Mikäli lähtötilanteen kuormitus ylittyy, puhdistetaan muusta maankäytöstä tulevia vesiä samalla vesistöalueella.
10. Kokouksen päättäminen
Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 12:55
Puheenjohtaja Heikki Aronpää Sihteeri Jaana Rintala
6/6
Liitteet:
Liite 1. Pintavesien ekologisen tilan luokitteluehdotus, PowerPoint-diat Liite 2a. Tilaluokittelu. Pohjavedet, PowerPoint-diat
Liite 2b. Pohjavesien riskialueet ja selvityskohteet kartalla Liite 2c. Pohjavesien selvitys- ja riskikohteet taulukossa
Liite 3. Vesimuodostuman keinotekoiseksi tai voimakkaasti muutetuksi nimeäminen Pohjois-Pohjanmaan alueella, tilanne 19.9.2013
Liite 4. Toimenpideohjelman (TPO) päivittäminen vuosille 2016-2021, PowerPoint-diat Liite 5. Merenhoidon kuulumiset
Liite 6. Meidän Kalajoki, PowerPoint-diat Liite 7. Jäälin vesien hoito, PowerPoint-diat
Tarkastus
Olemme tarkastaneet tämän pöytäkirjan ja todenneet sen kokouksen kulkua vastaavaksi.
Olavi Jäkäläniemi, pvm ……….. Risto Jokela, pvm ………
