POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS 0295 038 000
http://www.ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa
Veteraanikatu 1 PL 86
90101 Oulu
Valtakatu 4 PL 103
84101 Ylivieska
Pohjois-Pohjanmaan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous
Aika: 21.9.2016 klo 9:30
Paikka Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kymmenen virran sali, Veteraanikatu 1, Oulu Osallistujat listan mukaan (liite 1)
1. Kokouksen avaus
Yhteistyöryhmän puheenjohtaja Jonas Liimatta avasi kokouksen ja toivotti läsnäolijat terve- tulleeksi. Puheenjohtaja kertoi avauspuheenvuorossaan maakuntauudistuksen sekä lupa- ja valvontaviraston (LUOVA) valmistelun tilanteesta. Vesienhoidon tehtävät tulevat siirty- mään maakuntaan. Maakunnalla tulee olemaan ympäristötehtävistä kehittämis- ja edistä- mistehtävät ja valtion virastolla oikeusharkintaa, laillisuusvalvontaa ja yleisen edun valvon- taa koskevat tehtävät. Keskinäinen yhteistyö ja yhteistyö kuntien, muiden viranomaisten sekä sidosryhmien kanssa on tärkeää. Aineisto on muistion liitteenä 2.
Yhteistyöryhmän sihteeri Jaana Rintala totesi jäsenmuutokset:
· Johanna Helkimon tilalla ELY-keskuksen maaseutuviranomaista edustaa asiantuntija Johanna Honkanen
· Tarja Bäckmanin tilalta MTK:n varajäsen on Pohjois-Suomen toiminnanjohtaja Matti Tyhtilä
· Hannu Tolosen sijaan Metsähallituksesta Metsätalouden edustajana toimii jatkossa ympäristöasiantuntija Ann-Mari Kuparinen
Asialistan kohdan 3. alle lisätään Kiiminkijoki ry:n esitys ajankohtaisista asioista.
Läsnäolijat todettiin kierrättämällä osallistujalista (liitteenä 1).
2. Vesien- ja merenhoidon ajankohtaiset asiat, Jaana Rintala
Sihteeri kävi läpi lyhyesti vesien- ja merenhoidon ajankohtaiset asiat koordinaattori Anne Laineen poissa ollessa. Vesienhoidon ja merenhoidon kuulemiset alkavat 8.1.2018. Vaikuta vesiin -verkkosivustoa sivustoa tullaan hyödyntämään kuulemisessa. Kärkihankerahoitusta on haettavissa. Esitys on muistion liitteenä 3.
Keskustelu:
Jukka Muotka: Siirtyykö kaikki vesienhoidon aineisto Vaikuta Vesiin sivustolle? Myös yh- teistyöryhmän kokousmateriaalit?
Mirja Heikkinen: Vaikuta vesiin -sivusto on kanava, jota kautta löytää keskitetysti myös ve- sienhoitoalueiden ja yhteistyöryhmien aineistoja. Yhteistyöryhmän kokousmateriaali on ai- nakin toistaiseksi entisessä paikassa, mutta sinne löytää nyt myös Vaikuta vesiin -sivuston kautta.
Jermi Tertsunen: Kärkihankerahoituksen lisäksi tavanomaiset alueelliset rahoitukset ovat edelleen olemassa. Vesienhoitohankkeiden rahoituksessa päärooli on edelleen alueellisis- sa avustuksissa, jotka tulevat näillä tiedoin hakuun lokakuun alussa ja hakukierros päättyy marraskuun lopussa.
Irmeli Ruokanen: Mihin hankkeisiin vesienhoidon avustuksia voi hakea, mitä YM painottaa hakemuksissa?
Jermi Tertsunen: Vesienhoidon avustuksia myönnetään ensisijaisesti toimenpideohjelmissa mainituille toimenpiteille. Useilla vesimuodostumilla tarvitaan paljon myös selvitystyötä, jotta saataisiin selville tärkeimpiä tilaan vaikuttavia tekijöitä ja osattaisiin toteuttaa oikeita toi- menpiteitä. Myös näitä selvityksiä rahoitetaan.
Jonas Liimatta: Todella hienoa että alueelta löytyy kärkihakkeisiin liittyviä aihioita, joita on jo valmisteltu pitkälle.
3. Vesien- ja/tai merenhoidon toteutukseen liittyvät puheenvuorot, yhteistyöryhmän edus- tajat
Vaelluskalakantojen hoito Oulujoella - erilaiset toimenpiteet tukevat toisiaan. Jukka Muotka, Fortum
Oulujoella velvoiteistutukset/tuki-istutukset, kalanviljely istutusten tarpeisiin, Merikosken ka- latie, toteutetut elinympäristökunnostukset ja uusi ylisiirtolaite tukevat kaikki toisiaan jotta Oulujoella saavutettaisiin vesienhoidon tavoite eli hyvä saavutettavissa oleva tila. Esitys on muistion liitteenä 4.
Keskustelu
Ylisiirtolaitteen toiminnasta kysyttiin. Ensimmäisellä nostokerralla sillä saatiin neljä taimen- ta. Käyttökokemusta on saatu nyt esimerkiksi houkutusvirtaamista ja tulokset paranevat.
Pirkko-Liisa Luhta: Onko seuraava toteutettava osio alasvaellus?
Jukka Muotka: Ilman muuta alasvaellus on yksi ongelmallinen osio. Kokemusta siitä on muualtakin, alasvaellustappiota on tutkittu esimerkiksi Klarälvenillä, jossa Edsforssin voima- laitoksen yläpuolella sijaitsevilta lisääntymisalueilta smolttien tulee päästä 8 voimalaitoksen läpi. Tutkimuksissa smoltteja selviytyi Vänerniin asti luokkaa 20%. Edforsin yläpuolella li- sääntymisaluetta on vain 100 ha, mutta silti luokkaa 1000 luonnonkudusta peräisin olevaa kutukypsää lohta ja taimenta saadaan kiinni siirrettäväksi vuosittain. Hävikkiä siis on, mutta ei tiedetä onko se pullonkaula, sillä tuo 1000 nousukalaa on kohtuullisen hyvä tulos verrat- tuna nyt vaikka Tornionjokeen tai Simojokeen. Asia on ajankohtainen ja esillä nyt mm.
alasvaellus-workshopissa ja Iijoen pilotissa.
VYYHTI II pilottialuesuunnittelu Piipsjärvellä. Riina Rahkila ja Risto Jokela ProAgria Oulu Pilottialuesuunnittelussa muun muassa kartoitetaan koeluontoisesti kunnostusmahdolli- suuksia kauko-ohjattavalla ilma-aluksella, järjestetään metsänomistajien pienryhmätoimin- taa vesiensuojelussa sekä maatalouden vesienhoitoa tehdään tiiviissä yhteistyössä ProAgria Oulun viljelyasiantuntijoiden kanssa (Neuvo2020 ympäristösuunnitelmat). Yksi keskeinen asia siinä on maan kasvukunnosta ja kuivatuksesta huolehtiminen. Esitys on muistion liitteenä 5.
Keskustelu
Eeva-Maria Parkkinen: Onko maan tiivistymiseen pyritty hakemaan ratkaisua kevyemmistä koneista tai korjuumenetelmistä. Koneet ovat nykyään hyvin suuria ja painavia.
Risto Jokela: On se ongelma ja ratkaisuja on mietitty, mm viljelykiertoa, maan parannusta…
Sauli Joensuu: Pitäisi suosia leveitä renkaita, jolloin paino jakautuu suuremmalle alalle Risto Jokela. Ei sekään auta hyvin märillä keleillä.
Merja Ylönen: Karjatalouden ja viljelyn eriytyminen toisistaan voi aiheuttaa ympäristön kuormituksen kannalta ongelmia etenkin lannan keskittymisen vuoksi. Onko tällaista havait- tavissa?
Sauli Joensuu: Meillä ei niin selkeää eriytymistä ole. Karjatiloilla yleensä on myös peltoa.
Risto Jokela: Jos ei peltopinta-alaa ole tarpeeksi, niin täytyy olla lannanluovutuksesta so- pimus toisen tilan kanssa, yleensä kasvinviljelytilan.
Ympäristökuormituksen mittauskenttä Ruukissa. Erkki Joki-Tokola, LUKE
Pohjois-Pohjanmaalla kolmasosa peltomaasta on turvemaita. Turvemaiden viljelyn vesistö- kuormituksesta ja kasvihuonekaasupäästöistä tarvitaan ajankohtaista tutkimustietoa. Ruuk- kiin on nyt rakennettu mittauskentät, hanke valmistuu lokakuussa. Nyt tarvitaan rahoitusta hankkeeseen jossa kenttää käyttäen turvepeltojen ympäristökuormitusta voidaan tutkia.
Esitys on liitteenä 6.
Keskustelu
Eeva-Maria Parkkinen: Ovatko kasvihuonekaasupäästöjen mittarit diassa 4 vertailukelpoi- set keskenään?
Erkki Joki-Tokola: Eroavat toisistaan siten, että mikrobitoiminta on erilaista kivennäismaalla ja turvemaalla. Turvemaissa on 50 % orgaanista ainesta, jota mikrobit voi käyttää hyväk- seen.
Risto Jokela: Tämä tutkimus on tärkeää Pohjois-Suomelle, turvemaista ei ole kunnon tietoa olemassa. On vaara että turvemaiden käyttöä rajoitetaan EU:n taholta.
Erkki Joki-Tokola: Aiemmat tulokset ovat paksuturpeisilta turvepellolta. Pohjois-
Pohjanmaan turvepellot ovat pääasiassa ohutturpeisia, jossa ojien pohjalla on ravinteita pi- dättävä kivennäismaa.
Kiiminkijoki ry:n ajankohtaiset asiat Eeva-Maria Parkkinen, Kiiminkijoki ry
Kiiminkijoki on ainoa Fennoskandian luonnontilainen humuspitoinen joki, jossa lohi- ja vael- luskalat voivat lisääntyä ja lisääntyvätkin. Veden laatu on viime vuosina parantunut, mutta veden laatuun ja määrään kohdistuvia uhkiakin on. Suistoalueen kunnostusta varten on pe- rustettu Kiiminkijoki ja -suisto kuntoon ry. Tulevaisuudessa koko joen kunnostus nähdään tarpeellisena. Eeva-Maria Parkkisen esitys on muistion liitteenä 7.
4. Merenhoitosuunnitelman kuulemisasiakirjan valmistelutilanne ja sisältö, Mirja Heikkinen Suomen merenhoitosuunnitelma koostuu kolmesta osasta ja jokaisesta on kuuleminen erikseen. Ensimmäisen osan kuuleminen 8.1.-16.2.2018 koskee nykytilan arviota sekä hy- vän tilan määritelmien ja ympäristötavoitteiden tarkistusta. Kuulemispalautteen huomioimi- sen jälkeen Meriympäristön tila 2018 -raportti on valmis kesäkuussa 2018. Mirja Heikkisen esitys, jossa raportin sisältöä on käyty läpi, löytyy muistion liitteenä 8.
5. Rokuan ryhmätöiden yhteenveto ja johtopäätös, Jaana Rintala
Rokualla 2.5.2017 pidetyssä yhteistyöryhmän kokouksessa pohdittiin ryhmätyöskentelynä miten yhteistyöryhmä ja muut asianosaiset voisivat parhaiten olla toistensa tukena vesien- hoidon toimeenpanon edistämisessä sekä antaa panoksensa myös toimenpiteiden suunnit- teluun. Ryhmissä todettiin että muodollisia alatyöryhmiä paremmin toimisi joustavampi ver- kosto. Alueellista lähestymistapaa ja sektorikohtaista tarkasteluakin tarvitaan osana koko- naisuutta. Pohjavedet tulisi ottaa tiiviimmin mukaan eri teemoissa ja sektoreille. Ryhmien tulokset ja yhteenveto niistä on liitteenä 9.
6. Vesienhoitoalueen keskeiset kysymykset, ryhmätyö
Yhteistyöryhmä jakaantui vesienhoidon osa-alueiden mukaisesti ryhmiin. Ryhmissä käytiin läpi, täydennettiin ja asetettiin tärkeysjärjestykseen ennalta listattuja teemoja ja niiden ala- kohtia joihin vesienhoidossa onerityisesti syytä kiinnittää huomiota. Ryhmien tuotokset ovat muistion liitteenä 10.
7. Kokouksen päättäminen
Muita asioita ei ollut. Seuraavan kokouksen ajankohta ilmoitetaan sähköpostitse.
Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 12:05.
Muistion laati yhteistyöryhmän sihteeri Jaana Rintala.
LIITTEET: Liite 1: Osallistujalista
Liite 2: Avaus. Maakuntauudistus. Jonas Liimatta Liite 3: Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa
Liite 4: Vaelluskalojen hoito Oulujoella - erilaiset toimenpiteet tulevat toisiaan. Jukka Muotka
Liite 5: Piipsjärven pilotti (VYYHTI II -hanke Riina Rahkila, Neuvo 2020 Ympäristö suunnitelma Risto Jokela)
Liite 6: Turvemaiden viljelystä syntyvien vesistö- ja ilmastopäästöjen tutkimusympä- ristö. Erkki Joki-Tokola
Liite 7: Kiiminkijoki. Eeva-Maria Parkkinen
Liite 8: Merenhoitosuunnitelman ensimmäisen osan valmistelu -tilannekatsaus. Mirja Heikkinen
Liite 9: Ryhmätyöt Rokualla, yhteenveto. Jaana Rintala
Liite 10: Vesienhoidon keskeiset kysymykset - ryhmätyö 20.9.2017, ryhmien tulokset.
