yhteistyöryhmän kokous 5.2.2019
Taina Ihaksi
2
3
- Tila on hyvää huonompi yli
puolella vesimuodostumista
(Ahvenen Hg)
4
Riskialue = pohjaveden laadussa näkyy ihmistoiminnan vaikutus (ympäristönlaatunormin ylitys) Selvityskohde = Ei riittävästi riskejä kuvaavaa pohjaveden laatutietoa
§ Haitallisten ja vaarallisten aineiden pääsyä vesiin rajoitetaan
§ Tulvien ja kuivuuden haitallisia vaikutuksia vähennetään
5
6
Kymijoen-Suomenlahden (VHA2) vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma
Vuoksen (VHA1) vesienhoitoalueen
vesienhoitosuunnitelma
vuosille 2022-2027.
7
kaikessa toiminnassa
§ Suunnitelmat eivät sido suoraan esim. yksittäistä toiminnanharjoittajaa (tavoitteet ja aikataulut kuitenkin sitovia)
§ Vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan yhteiset sivustot, www.ymparisto.fi/vaikutavesiin
§ Vesikartta: http://paikkatieto.ymparisto.fi/vesikartta
Vesipolitiikan puitedirektiivi, VPD (2000/60/EY) ja laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä
http://www.ym.fi/fi-FI/Luonto/Lainsaadanto_ja_ohjeet/Vesien_ja_merensuojelun_lainsaadanto
Kuva: Tiina Ahokas 8
Taina Ihaksi
1.
tehdä Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle ehdotuksia vesienhoidon tavoitteista;2.
seurata, arvioida ja ennakoida vesien käyttöä, suojelua ja tilaa sekä näiden kehitystä alueella;3.
käsitellä osaltaan Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahdenvesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaaja Kaakkois-Suomen alueen toimenpideohjelmaa varten laaditut selvitykset sekä
merenhoidon suunnittelun asiakirjat sekä ottaa niihin kantaa;
4.
osallistua valtioneuvoston vahvistamien vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanon ohjaukseen ja toteutukseen Kaakkois-Suomen alueellaYhteistyöryhmän työssä keskitytään vuosina 2019–2020 jo hyväksytyn vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman toimeenpanoon. Lisäksi yhteistyöryhmällä on keskeinen rooli seuraavan suunnittelukauden eli vuoteen 2027 ulottuvien vesienhoitosuunnitelmien valmistelussa.
10
Tiina Ahokas
11
Yhteenveto
kuulemispalautteesta
https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B 288E7D47-089B-462C-A8F9-
402E285EF36F%7D/140999 https://www.ymparisto.fi/fi-
FI/Vesi/Vesiensuojelu/Vesienhoidon_suunnittelu _ja_yhteistyo/Vesienhoitoalueet/KymijokiSuome nlahti/Osallistuminen_vesienhoitoon
Kuuleminen järjestettiin samanaikaisesti kaikilla vesienhoitoalueilla 8.1. - 9.7.2018.
Eri tahojen pyydettyjä lausuntoja saatiin
yhteensä 52 kpl (VHA1) + 79 kpl (VHA2)
Kansalaispalautetta saatiin Webropol-
kyselyn kautta 25 (VHA1) /19 kpl (VHA2)
ja lisäksi yksittäisiä suoraan ELY- keskuksen kirjaamoon
473
Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelta saadut
lausunnot ja palaute
Yleisiä kommentteja
§ Useat tahot toteavat työohjelma hyväksi ja kattavaksi ja keskeiset kysymykset oikeiksi.
§ Myös suunnittelun aikatauluun ollaan tyytyväisiä, mutta kaikki eivät usko toteutumiseen.
§ Toimenpiteiden kustannustehokkuus ja tekninen toteutettavuus tärkeää
§ Viranomaisvalvonta ja kaikkien eri sektoreiden ja toimijoiden osallistaminen ja sitouttaminen tärkeää
§ Eri tahojen välinen tiedonvaihto ja toimivaltojen selkiyttäminen
§ Enemmän neuvontaa ja tukea vesienhoidossa eri toimijoille.
§ Aiheuttaja maksaa –periaatteen laajempi käyttö
§ Lievemmät ympäristötavoitteet käyttöön jos tavoite mahdotonta saavuttaa (poikkeamat)
§ Tekninen ja taloudellinen kohtuuttomuus à esim. haitallisten aineiden poisto jätevesistä
§ Pienvedet eivät saa jäädä suurempien järvialueiden jalkoihin.
§ Raakaveden hankintaan tulee olla käytettävissä puhdasta vettä.
ympäristövirtaamaratkaisuilla, jotka kompensoisivat edes jossakin määrin tuhoutunutta koskipinta-alaa.
– Vaelluskalakantojen hoito vahvemmin esille.
– Vähätuottoisten voimaloiden purkaminen on tarpeen.
– Käyräjoella ollut jätevesihaittoja.
– Umpeenkasvu vaivaa useita vesistöjä.
– Teollisuuden päästöjen seurantaan
toivotaan tehostusta Kymijoen alajuoksulla.
– Vesialueiden rakentamisen valvonta on
ollut ja on edelleen Virolahdella heikkoa.
§
Pien-Saimaan pohjoisosissa on liki olematon veden vaihtuvuus. Silti sinne on sallittu jo vuosikymmeniä laskea kahden suuren turvetuotanto alueen (Suursuo ja Kiihansuo) kuivatusvedet. Vapo pitää lupaehtoja pilkkanaan"omavalvonnallaan". Lupaehdot sinänsä ovat jo pelkkä vitsi. Esimerkiksi Kiihansuon vaadittu pintavalutuskenttä on yhtä kuin ei mitään. Alkujäiden aikaan vielä nousussa ollut vesi näytti vesirajassa jään päälle syntyneeltä
kuralammikolta! Vielä 1990 luvun lopulla näkyvyys oli ainakin airon mitan verran pohjaan. Nyt se on pahimmillaan vain reilu puolimetriä. Tilanne on aivan järkyttävä ja ainakin meikäläisen elinajan osalta jo menetetty. Tämä kaikki vaikuttaa virkistysarvojen menetyksen lisäksi suoraan myös kauaskantoisiin taloudellisiin menetyksiin, niin
yksityisille kuin yhteisöllekin.
§
Pien-Saimaan suurin ongelma on ylimääräisten ravinteiden pääsy vesistöön eritoten maaveden alueelle. Veden kierto pyörii 4-5 vuodessa, joka on järjettömän suuri. Ravinteet eivät kierrä, vaan painuvat pohjasedimenttiin jalisäävät rehevöitymistä, sekä huonontavat veden laatua merkittävästi. Kutilanlahden avaaminen/sinne pumppaamon lisääminen parantaisi huomattavasti veden kiertokulkua.
§
Nyt kun piensaimaalla on tehostettu pumppauksia, sieltä tuleva lima, sakka ym. hapeton vesi, samoin kaupungin ja kaukaan edustan lietteet ja paskat tulevat eteläiselle saimaalle ja sen huomaa kun siellä liikkuu. Piensaimaanpuhdistumista kyllä toitotetaan lehdissä, miksei tutkita ja kerrota mitä se vaikuttaa eteläiselle saimaalle
§
Suuri Rautjärvi saa liikaa ravinteita. Vesikasvillisuus lisääntyy, vesi muuttuu vuosi vuodelta sameammaksi, kalanpyydykset limoittuvat saman tien. Läheisellä Pienellä Rautjärvellä tilanne on pahempi, mutta siellä on jo aloitettu hoitotoimenpiteet. Suuren Rautjärven puolella kannattaisi tehdä samoin.§
Maa- ja metsätalouden suojavyöhykkeet ovat heikkotasoisia. Erityisesti saarien hakkuissa kapeiden vyöhykkeiden puut kaatuvat ensimmäisissä myrskyissä. Kosteikkojen rakentaminen estyy maanomistajien vastustukseen, vaikka hyödyt koskisivat myös heitä.Vesienhoitoalueen keskeiset kysymykset
Vuoksen vesienhoitoalue
• Vesienhoidon toimeenpanon tehostaminen
• Erinomaisessa ja hyvässä tilassa olevien vesistöjen tilan turvaaminen
• Hajakuormituksen vähentäminen
• Pistekuormittajien aiheuttamien päästöjen hallinta
• Vesielinympäristöjen parantaminen ja vaelluskalakantojen vahvistaminen
• Pohjavesien laadun ja määrän turvaaminen
• Ilmastonmuutoksen vesistövaikutuksiin varautuminen
Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
• Maatalouden toimenpiteet käytäntöön
• Metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen
• Turvetuotannon päästöt hallintaan
• Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautuminen
• Vesienhoidon parempi huomioiminen kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa
• Vesielinympäristöjen parantaminen
• Pohjavesien laadun ja määrän turvaaminen
• Jätevesihaitat hallintaan
• Vesiympäristölle haitallisten ja vaarallisten aineiden vähentäminen
• Erinomaisessa ja hyvässä tilassa olevien vesien tilan turvaaminen
• Toimeenpanon tehostaminen
Maatalous
§ Ympäristökorvausjärjestelmä keskeisin keino vaikutusten vähentämiseen – nykyisessä taloudellisessa tilanteessa tilojen on vaikea investoida ylimääräisiin toimiin
§ Tulee pohtia tehostettuja toimenpiteitä maatalouden ravinnekuorman kuriin saamiseksi.
§ Toimenpiteitä tulisi kohdentaa etenkin Suomenlahteen laskevien jokien ravinnekuormituksen vähentämiseen.
§ Toimenpiteitä on tärkeää jatkaa pitkäjänteisesti sekä mitata jatkuvatoimisesti niiden vaikutusta vesistöissä.
§ Riittävän leveät ja oikein sijoitetut suojavyöhykkeet
§ Tulva-alueella olevat viljelypellot olisi tärkeää saada suojavyöhykkeiksi.
§ Kipsin levittäminen vähentää kuormitusta tehokkaasti.
Maatalous
§ Tarvitaan jatkuvaa tutkimusta, parempia tutkimustuloksia ja mitattuun tietoon pohjautuvaa vesienhoidon suunnittelua.
§ Tutkimushankkeiden tulokset tulee saada vesiensuojelukäytäntöön myös lainsäädännön keinoin, ja ne tulee saattaa viljelijöiden tietoon.
§ Maan hyvästä kasvukunnosta huolehtiminen ja ojituksen hyvä toteutus ensisijaisia keinoja.
§ Tehokkainta haittojen minimointia on hyvän sadon varmistaminen
§ Ojituspaineen vähentämisessä keinoina ovat myös eroosiota hillitsevät toimenpiteet pelloilla.
§ Suometsien (turvemaiden) raivaaminen pelloiksi on haitallista.
§ Myös kasvinsuojeluaineiden ja biosidien huuhtoumia on tärkeä hallita.
Metsätalous
§ Vesistövaikutusten hillitseminen korostuu hakkuumäärien (ja ojitusten sekä lannoitusten) lisääntyessä niin metsätaloustoimissa kuin tehtaillakin
§ Humuskuorman hallintaan ei nykyisin ole toimenpiteitä
§ Metsälain ja PEFC-sertifioinnin vesiensuojeluvaatimukset riittämättömiä.
§ KEMERA-tuen kehittämiseen vesiensuojeluasiantuntijoita mukaan – ei turhia tai liian syviä ojia.
§ Metsätalouden koulutus ja tiedotus tärkeää, ohjauksen, sääntelyn ja valvonnan oltava hyvää.
§ Metsätalouden vaikutuksiin, erityisesti turvemaiden maanmuokkaukseen ja ojituksiin tulee puuttua voimakkaammin.
§ Ilmastonmuutoksen vaikutusten vähentämiseksi maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon kuormituksen vähentämiseen uusia tehokkaampia keinoja.
§ Myös vapaaehtoisuuteen perustuvia suojelutoimia kannatetaan.
§ Jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen turvemailla ja rannoilla. Maisemanvuokraus.
§ Vesienhoidon suunnittelun ja luonnonhoidon projektien rahoituksen turvaaminen
§ Metsätalouden vesiensuojelun painopistealueiden määrittely tulisi yhdenmukaistaa.
Turvetuotanto
§ Turvealan mukaan turvetuotannon vesistövaikutuksia on liioiteltu.
§ Useat muut tahot ilmaisevat huolensa turvetuotannon vesistöhaitoista à Esitetään jopa turvetuotannon alasajoa.
§ Tuodaan esiin sitä, että viranomaisilla ei ole resursseja puuttua turvetuotannon ympäristöhaittoihin riittävästi.
§ BAT-taso käsitteenä on turvetuotannossa kyseenalainen
§ Turvetuotannon valvontaan liittyvien mittareiden riittämättömyys on ongelma.
Lupapäätöksissä tulisi asettaa raja-arvot humukselle, pH:lle ja raudalle ja seurannan tulee olla jatkuvaa (painottuen ylivirtaamakausiin), jotta valvonta olisi uskottavaa.
§ Turvetuotannon kemiallinen käsittely ongelmallinen, mutta tunnistettava myös riskit humuspäästöjä lisäävistä ratkaisuista.
§ Vesienkäsittelymenetelmät eivät toimi riittävän hyvin ja niiden mitoitus tulee luvissa määritellä
myös kasvavien tulvatilanteiden mukaan.
Ilmastonmuutos
§ Kosteikot toimivat huonosti savisilla valuma-alueilla silloin kun suurin osa kuormituksesta syntyy kasvukauden ulkopuolella.
§ Tulee varmistaa laadukkaan veden riittävyys kuivina jaksoina à Pintavesien varastointi.
§ Varautumista poikkeustilanteisiin korostettava (tulvat, sähkökatkot jne.)
§ Muutospaineet kaikkien sektoreihin
toimintaan Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja nopea kehittyminen pitäisi ottaa paremmin huomioon vesihuollossa.
§ Vesiä pidättävien rakenteiden, kuten
kosteikkojen rakentamisen, tulee perustua vapaaehtoisuuteen ja kustannusten
korvautuvuuteen.
Kaavoitus ja rakentamisen ohjaus
§ Osassa palautteita todetaan, että kaavoitus ei ole vesiensuojelukeino, toisissa painotetaan, että kaavoituksen merkitys vesiensuojelussa korostuu koko ajan
§ Maankäytön muutosten vesistövaikutukset tulisi tutkia ja tunnistaaaiempaa paremmin
§ Neuvotteluyhteys ympäristöasiantuntijoiden, kaavoituksen ja lupavalmistelijoiden välillä.
§ Kuntien kaavoittajien ja rakennusvalvontaviranomaisten osaamista pinta- ja pohjavesiin haitallisesti vaikuttavista asioista tulee vahvistaa.
§ Kuntien kaavoituksesta vastaaville tulisi korostaa ELY:n nykyistä roolia voimassa olevan lain mukaisena konsultoivana asiantuntijana tiedon tuottamisessa ja jakamisessa.
§ Kaavoitusosioissa tulisi tuoda selkeämmin esille voimassa olevan lain mahdollisuudet ja byrokratian purkaminen
§ Vesienhoitosuunnitelmassa tulisi löytää keinot, joilla kunnat saadaan osoittamaan alueet maa-
ja kiviainesten välivarastoinnille.
Vesielinympäristöjen parantaminen
§ Vesistöjen tummuminen on riski vesistöille rehevöitymisen kautta (särkikalat hyötyvät) ja se tulisi lisätä luokittelutekijäksi viipymättä.
§ Kalatalousalueiden hoito- ja käyttösuunnitelmien kautta vaikutettava kalatalouteen
§ Virtakutuisten kalojen vaellusesteitä tulee edelleen purkaa ja vaikuttaa siihen, että kunnostustöitä vaikeuttavia lainsäädännön esteitä poistetaan.
§ Nykyinen vesilaki ei huomioi EU:n vesipuitedirektiivin vaatimuksia, ja sitä tulee viipymättä muuttaa varsinkin vesivoiman ympäristöhaittojen korjaamiseksi pysyvästi.
§ Kalateiden rakentamisella monen joen ekologinen tila voisi nousta hyvään à vesivoimayhtiöiden vastuu kokonaisen vesistön tilasta
§ Virtavesien kunnostus lisää mahdollisuuksia maaseutumatkailun tukemiseen.
§ Kunnostusta kaipaavat vedet tulisi saada kattavasti suunnitelmallisen hoidon ja kunnostuksen piiriin.
§ Saaliin hyödyntäminen elintarvikkeena edellytys hoitokalastuksen kustannustehokkuudelle à Tuottaa lisäarvoa kustannusten sijaan.
§ Vieraslajistrategia tulee ottaa käyttöön
Pohjavedet - laadun ja määrän turvaaminen
§ Ennakoiva pohjavesien suojelu on ratkaisevaa pohjavesien tilan säilyttämiseksi.
§ Pohjavesimuodostumat on pyrittävä saamaan entistä kiinteämmäksi osaksi maankäytön suunnittelua ja kaavoitusta ja suunnittelun pitäisi olla pohjavesiriskejä ennalta ehkäisevää.
§ Vesihuoltolaitosten toiminnan näkökulmasta erityisen myönteisiä ovat seuraavat ohjauskeinoesitykset:
– Maankäytön, vesihuollon ja vesienhoidon suunnittelun yhteistyö (valuma-aluetarkastelu) – Pinta- ja pohjavesien tilan huomioon ottavat kaavamääräykset
– Erilaisten toimintojen sijoituksen ohjaus vesiensuojeluperusteisesti
– Turvetuotannon aluevaraukset maakuntakaavoihin riittäviin ympäristö- ja vesistöselvityksiin perustuen – Ilmastonmuutoksen, mm. tulvien, huomioon ottaminen kaavoituksessa
– Hulevesisuunnitelmien laatiminen kunnille ja ylikunnallisesti sekä hulevesien käsittelyn ottaminen
huomioon rakentamisessa
Pohjavedet - laadun ja määrän turvaaminen
§ Tavoitteena tulisi olla, että riskiä ja pilaamista aiheuttavat toiminnot siirretään pois pohjavesialueilta aina, kun se on mahdollista ja uusia toimintoja ei sallita.
§ Laadittujen suojelusuunnitelmien toteutus ja toteutuksen seuranta on keskeistä ja suunnitelmien päivityksestä on huolehdittava.
§ Toiminnanharjoittajien ja maanomistajien neuvontaa ja tiedotusta tulee lisätä
§ Riittävien resurssien varaaminen kunnissa ja valtionhallinnossa pohjavesien suojeluun ja siihen liittyviin hankkeisiin on tärkeää, jotta tarvittavat toimenpiteet konkretisoituvat
§ Viranomaisvalvonnan merkitystä olisi hyvä korostaa myös pohjavesien suojelussa.
Pohjavedet - laadun ja määrän turvaaminen
§ Pohjavesimuodostuman geologisen rakenteen riittävän yksityiskohtainen tuntemus on keskeistä. à Rakenneselvitysten nykyistä tehokkaampi ja laajempi käyttö maankäytön
suunnittelun tukena. Valtion rahoitus ja ELY-keskusten ohjaus tärkeää
§ Ratkaisuja pohjavedelle energiakaivoista aiheutuvien riskien pienentämiseksi. à Energiakaivojen ja lämmönkeruuputkistojen kattava sijaintitiedosto olisi suotavaa.
§ Liikenteen pohjavesiriskeihin tulisi edelleen kiinnittää huomiota ja varmistaa riittävä rahoitus suojauksille.
§ Useiden jokien latvaosat ja niissä elävät eliöt (esim. taimen) ovat veden riittävyyden osalta
suurelta osin, ellei jopa täysin riippuvaisia pohjavesistä ja niiden riittävyydestä.
Pohjavedet – uusi luokitus
§ Myös vedenhankintaan soveltuvien
pohjavesialueiden tarkastelu olisi tulevaisuuden vedenhankinnan turvaamisen kannalta tärkeää.
§ Tarvitaan lisätietoa pohjavesien sekä maa- ja vesiekosysteemien välisistä
riippuvuussuhteista.
§ Vaikutuksia muun muassa maankäyttöön,
kaavoitukseen tai pohjaveden ottoon tulisi avata
tarkemmin.
Pohjavedet - seuranta
§ Tietojärjestelmien kehittäminen tärkeää.
§ Pohjavesien tilasta on saatava nykyistä laajemmin tietoa (havaintopaikat ja analyysit).
§ Rahoitusta ei tule vähentää
§ Toimijoiden seurannan tulee kohdistua pilaaja maksaa periaatteen mukaisesti.
§ Vesienhoidossa tulisi mahdollisuuksien mukaan edistää pohjavesialueilla toimivien yritysten ja muiden toimijoiden yhteistarkkailua.
§ Ympäristö- ja maa-ainesottolupiin tulisi saada enemmän
pohjaveden tarkkailuvelvoitteita.
Pistekuormitus
§ Jätevedenpuhdistamojen puhdistusteho kaikissa laitoksissa parhaalle mahdolliselle tasolle.
§ Puhdistamoiden välinen yhteistyö ja kokemusten vaihtaminen ovat myös oleellisia asioita pyrittäessä parhaaseen mahdolliseen puhdistustulokseen.
§ Jätevesiverkostojen ja pumppaamoiden saneerauksen lisääminen ja kohdentaminen on tarpeen.
toiminnanharjoittajan tulisi olla enemmän vastuussa vesienhoitoon osallistumisesta.
§ Kokonaiskuormitus on voinut kasvaa, vaikka puhdistusteho on pysynyt samana/kasvanut.
§ Jätevedenpuhdistamoilta pitää vaatia enemmän mm. mikromuovien ja lääkejäämien käsittelyssä.
§ Luvanvaraisiin toimijoihin on kohdennettu enemmän vaateita kuin lupaa tarvitsemattomiin.
§ On tärkeää estää hulevesien aiheuttamia ylivuotoja puhdistamoilla ja pumppaamoilla.
§ Hulevesien laatuun ja sen aiheuttamiin riskeihin tulee kiinnittää huomiota. (Maksut ja neuvonta)
§ Lumenkaatopaikoilta tulevien vesien laatu sekä lumen merisulatuksen vaikutukset.
Vesiympäristölle haitalliset ja vaaralliset aineet
§ Haitallisten ja vaarallisten aineiden päästöjä tulisi vähentää ensisijaisesti niiden syntypaikoilla.
§ Muualla tuotettua tutkimustietoa esim. lääkeaineiden sekä pesu- ja
puhdistusaineiden haitallisten ainesosien päätymisestä vesiin ja esitettyjä toimenpiteitä aineiden vähentämiseksi tulisi hyödyntää.
§ Mikromuovien ja muiden haitallisten ja vaarallisten aineiden vaikutuksia
vesieliöstöön ja vesiekosysteemiin tulisi tarkastella enemmän.
Erinomaisessa ja hyvässä tilassa olevien vesien turvaaminen
§ Osa vastaajista pitää tärkeänä, että toimenpiteitä
suunnattaisiin enemmän huonossa tilassa olevien vesistöjen parantamiseen, ja että hyvässä tilassa olevien vesien
turvaamisessa käytettäisiin pääosin vapaaehtoisuutta.
§ Toisaalta nähtiin, että on kustannustehokkaampaa estää vesien tilan huononeminen.
§ Suojelukeinoja voivat olla etenkin kaavoitus, sijainnin ohjaus ja metsätalouden toimenpiteet.
§ Maankäytön suunnittelu ja kaavoitus
§ Virtausoloja tasaavat ratkaisut koko valuma-alueella
§ ”Tästä ei tarvitse enää erikseen muistuttaa”
Kuva: Heta Rousi/Pohjois-Keitele, Viitasaari
Toimeenpanon tehostaminen
§ Tarvitaan määrätietoisempaa vesien hoidon suunnittelua; satunnaiset hankkeet eivät riitä.
§ Tavoitteet sitovia à vahvempi rooli mm. maankäytön suunnitteluun ja luvitukseen
§ Valtion ja kuntien lisäksi/tilalle muita toimijoita à yritykset, yksityiset ja yhdistykset
§ Rahoitusta suunnattava toteutukseen – Maataloustoimet suunniteltava ja sisällytettävä vesienhoidon suunnitteluun à toimien oikea kohdennus ja kustannustehokkuus
§ Maanomistajien mukaan ottaminen jo suunnitteluvaiheessa on tärkeää.
§ Entistä tehokkaampia toimenpiteitä à Toimenpiteet ja resurssit tulee kohdentaa tehokkaasti.
§ Toimenpiteiden tulee perustua oikeaan, riittävään ja ajantasaiseen tietoon (seuranta ja tutkimus)
§ Hankkeiden käynnistäminen vaatii ohjausta viranomaisilta. à Vesiensuojeluhankekoulutukset
§ Vesistötietoisuuden lisääminen. Erityisesti vapaa-ajan asukkaille.
§ Vapaaehtoisuuden lisäämistä myös toimeenpanossa ja suunnittelussa, mutta toisaalta virallisten tahojen vahvempaa roolia.
§ Hajakuormituksen aiheuttajat paremmin vastuuseen.
§ Vesivoimalat vastuuseen vaikutuksistaan (kalatiet + veden johtaminen) – lainsäädännön muutos
Suunnittelun aikataulu ja vaiheet
§ Toimenpiteiden toteuttamiseen on
riittävästi aikaa, mutta nykyresursseilla tämä on mahdotonta.
§ Miten maakuntauudistus mahdollisesti vaikuttaa vesienhoidon suunnitteluun?
Kuva: Heta Rousi/Nuuksio, Espoo
Ihmistoiminnan vaikutukset arvioidaan
§ Veden värin ja kiintoainepitoisuuden lisäämistä pintavesien luokittelun
kriteereihin ehdotetaan; vesistöjen tummumista ei ole otettu vesienhoidon keskeisissä kysymyksissä riittävästi huomioon.
§ Esitetään, että myös luontaisen kuormituksen ja hajakuormituksen suhteesta olisi hyvä saada tarkentavaa tietoa.
§ Esitetään, että elohopeamittauksia tulee vaatia entistä enemmän, ja samalla
lisätä muitakin vesien laadun arviointitapoja.
Seurantaohjelmat tarkistetaan
§ Seurantoihin ja niiden jatkumiseen toivotaan lisää resursseja.
§ Tuodaan esiin, että mittauskohteita ja aikasarjoja on riittämättömästi.
§ Seurantatiedon laatua ja luotettavuutta pidetään tärkeänä; pitäisi olla viranomaisen suorittamaa tai vähintään viranomaisen ohjeistamaa.
§ Digitalisaation hyödyntäminen ja uusien teknologioiden sekä uusien mittaus- ja online- tekniikoiden kehittäminen ja käyttöönotto.
§ Jo tehtyjen seurantojen ja selvitysten analysointia, jalostamista ja jakamista kansalaisten tietoon tulisi tehostaa.
§ Vesientilan seuraaminen ajantasaisesti voisi olla myös vientituote.
Toimenpiteet suunnitellaan yhteistyössä
§ Kokemuksia yhteistyöryhmien hyvistä toimintamalleista olisi hyvä jakaa. Esim.:
– kokouskutsun lähettäminen sekä varsinaisille että varajäsenille – kokouksien tutustuminen eri toimialojen edustajien toimintaan.
§ Yhteistyö, myös hallinnonrajat ylittävä, on oleellista, jotta saadaan eri alojen asiantuntijuus hyödynnettyä.
§ Vesienhoidon suunnittelu ja hoidon toteutus tulee tehdä tiiviissä yhteistyössä mm.
alueidenkäytön suunnittelun, kaavoituksen, rakentamisen ohjauksen ja toimintojen
sijoittelun osalta.
Ympäristövaikutusten arviointi
§ Yhteiskunnan toiminnan ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta merkittävimpien vaikutusten tulisi saada suurin painoarvo.
§ Vaikutusten arviointia on tärkeää kohdentaa kasvavan biotalouden vesistövaikutuksiin.
§ Vaikutuksia tulisi arvioida myös vesiliikenteen, uiton ja vaelluskalojen osalta.
Kuva: Heta Rousi/Valijärvi, Forssa
Suunnitteluun vaikuttava yleinen kehitys
§ Vesiensuojeluviranomaisten itsenäisyys tärkeää maakuntauudistuksessa.
§ On tärkeää ettei suunnitelmien toimeenpano kärsi hallinnon myllerryksistä.
§ Vesistöseurantojen tulevaisuus
maakuntauudistuksen jälkeen huolettaa.
§ Yleisen edun valvonnan puuttuminen uudessa
LUOVA –virastossa huolestuttaa.
toimenpiteet 2016-2018
https://www.ymparisto.fi/fi-
FI/Vesi/Vesiensuojelu/Vesienhoidon_suunnittelu_ja_y hteistyo/Suunnitteluopas
§ Uudet ja peruskunnostettavat
yhdyskuntajätevedenpuhdistamot
Esitetty (asukasta) Toteutettu
Hiitolanjoen vesistöalue 4 300 asukasta 2400 (Parikkala à Simpelejärvi, Kirkkoselkä) Vuoksen vesistön eteläosa 27 900 asukasta 4000 (Savitaipale à Kuolimo)
Viipurinlahden jokivesistöt 73 200 asukasta 2500 (Luumäki à Kirkkojoki)
§ Uudet siirtoviemärit.
Kymijoen-Suomenlahden alue 1 500 asukasta 1500
(Sippolanjoen jätevedenpuhdistamon piirissä olevat asukkaat)
43
7.2.2019
Lisää virast on nimi, tekijä n nimi ja 44
MÄKIKYLÄ
- 2014 Akanojan
siirtoviemäri à Akanojan puhdistamo ei enää käytössä
MUSSALO
7.2.2019 45
Meltola
(Vuoksi)Suunnittelu käynnissä, lupaa ei ole tarkistettu
- typenpoisto ja desinfiointi,
fosforinpoisto tehostuu
Ylämaa(vilajoki alaosa)
- 2018àNH4+ ja hygienisointi?
- Ei ole tehty selvitystä eikä lupaa ole uusittu
Nuijamaa(Nuijamaanjärvi) - Tehty selvitys,puhdistamon suunnittelu käynnissä
Konnunsuo (Suokumaanjoki) 2012àesitetty siirtoviemäriä,
puhdistamo saneerauksen tarpeessa.
(membraanitekniikka)
VR-Vainikkala (Telkjärvi) Savitaipale (Kuolimo)
- uusi puhdistamo 2018
Luumäki (Kirkkojoki) - lupapäätös
olemassa, saneerattu
Oravaharju
(Itäinen Pien-Saimaa) - Uusi lupa voimassa
Tehostettu kokonaistypen poisto. Tehostettua kokonaistypenpoistoa toteutetaan niillä alueilla, joilla typpi on rehevöitymistä rajoittava tekijä. (asukkaat)
Esitetty (asukasta) Toteutettu Vuoksen vesistöalueen eteläosa (Imatran Meltola à Vuoksi) 32 000 0
Viipurinlahden jokivesistöt (LPR Toikansuoà Rakkolanjoki) 59 000 0
Jätevesien hygienisointi. Jätevesien hygienisoinnin toteuttamista tai siihen varautumista tehostetaan tarpeen (esim.
epidemiauhka) tai lupaehtojen perusteella.
Esitetty (asukasta) Toteutettu
Vuoksen vesistöalueen eteläosa (Meltola à Vuoksi) 32 000 0
Viipurinlahden jokivesistöt (Toikansuo à Rakkolanjoki + Luumäki à Kirkkojoki) 110 000 4000 (Luumäki)
46
0 5000 10000 15000 20000 25000 30000
0 2 4 6 8 10 12 14 16 18
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
48
§
Viemäreiden vuotovesien (laskuttamattoman jäteveden) vähentäminen ja sekaviemäröinnistä luopuminen (ylläpitoon ja kunnostukseen tarvittava lisäinvestointi verrattuna nykytasoon).Esitetty €/vuosi Toteutettu
Kymijoen-Suomenlahden alue 13 000 000 0
Hiitolanjoen vesistöalue 1 130 000 0
Vuoksen vesistöalueen eteläosa 5 350 000 0
Viipurinlahden jokivesistöt 7 640 000 0
TPO:ssa esitetty investointien moninkertaistamista, jotta korjausvelasta päästäisiin eroon.
ELY:n tekemän kyselyn mukaan investointien määrä on suurimmassa osassa vähentynyt (LPR à ¼ aiemmasta, Rautjärvi ½, Kouvola, Luumäki) tai kunnostuksia ei ole tehty lainkaan (Savitaipale). AinoastaanImatralla, Kotkassa ja Pyhtäällä ja Virolahdella investointeja on lisätty, mutta silti kaikissa jäädään kauas tavoitteesta.
Lisäksi on tehty esim. savutestejä, mutta niiden toteutustietoja ei ole selvitetty.
§ Enintään 100 metrin etäisyydellä vesistöstä olevalla alueella tai vedenhankintakäytössä olevalla tai siihen soveltuvalla pohjavesialueella tulisi kiinteistökohtainen
talousjätevesien käsittelyjärjestelmä muuttaa vastaamaan perustason (70% P, 30% N ja 80% org. aines) puhdistustasovaatimusta 31 lokakuuta 2019 mennessä.
§ Muilla alueilla perustason puhdistusvaatimus voimaan kun tehdään tietynlaisia korjaus- ja muutostöitä
§ Kunta voi edelleen antaa perustason puhdistusvaatimusta ankarampia vaatimuksia, jotka perustuvat paikallisiin ympäristöolosuhteisiin.
49
§ Kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät
§ Neuvontahankkeiden perusteella
– 22 % vapaa-ajan asunnoista järjestelmät eivät ole kunnossa – 60% vakituisista kiinteistöistä järjestelmät eivät ole kunnossa
§ Kiinteistöjen liittyminen viemäriverkostoon on lähes pysähtynyt, koska tukea ei enää saa
50
52
§ Tuotantopinta-ala hieman vähentynyt Kaakkois-Suomessa
§ Sijainnin ohjaus edelleen tärkeää
– Hanke ei saa olla ristiriidassa tavoitteiden kanssa à KHO:n päätökset selvästi tiukentuneet
§ ELYssä tehdyn selvityksen mukaan luvassa määriteltyihin reduktioihin on ollut vaikeuksia päästä joillakin alueilla (pintavalutuskentät)
§ Kemikalointiin liittyvät ongelmat à ravinteet vai happamuus?
§ Pienten turvetuotantoalueiden haettava lupaa 2020 syyskuun loppuun mennessä (kehotuskirjeet lähetetty)
53
434 488 480 474 550 571
323 328 345 393 420 440
530 619 616 575 590
341
390 409 437 453 360 416
58
65 62 89 60
30
69 91 88 70
50 29
722
712 672 633 540
657
608 606 637 637 700 517
419
481 479
461 440
318
371 410 424 413 430
299 43
46 44
65 10
21
50 58 57 47 10
18 50
58 55 55
60
84
37 37 42 38 90
86 262
347 353 339
340
315
226 258
301 276 280
289 111
114 112 166
90
39
130
141
139 118 80
43
0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000
2014 2015 2016 2017 Tavo
2020 SKH
2021 2014 2015 2016 2017 Tavo
2020 SKH 2021
Etelä-Karjala Kymenlaakso
1000 m³
lehtipuu energia lehtikuitu
lehtitukki
kuusi energiapuu kuusikuitu
kuusitukki
mänty energiapuu mäntykuitu
mäntytukki
55
Suurin kestävä
kertymä
56
- Vesistöihin monin paikoin riittävät perkauskatkot
- Osa ilmoituksessa mainituista ojista oli jätetty perkaamatta
- Suunnittelijat vaikuttavat oikeasti kiinnostuneilta, eikä kukaan halua aiheuttaa vesistöjen tilan
heikkenemistä toimillaan
- Ilmoituksen mukaiset vesiensuojelurakenteet oli puutteellisesti toteutettu
Osa ojituksista ei kuivattanut aluetta (esim. kaltevuus väärään suuntaan tai keskelle aluetta)
- Osa ojituksista vaikutti tarpeettomilta (ojat täysin kuivia tai kuivatus ei riitä, sama korko vrt. järven pintaan)
- Alueen eroosioherkkyyttä ei oltu otettu huomioon toteutuksessa
- Vaikutuksia alapuoliseen vesistöön ei oltu arvioitu - Oliko ojitustarve oli määritelty ojan rakenteen perusteella, ei metsän kasvun kannalta
- Moni ojitus olisi ollut vältettävissä jättämällä riittävästi haihduttavaa puustoa.
- Metsänomistajan näkökulma?
§ Toteutuneita toimenpiteitä vaikea raportoida. Mitä enemmän rakenteita maastossa, sitä enemmän kunnostusojituksia toteutettu
§ Suurimmat ongelmat kunnostusojitus ja metsänuudistus
§ Myös lannoitusten on arvioitu kasvavan biotalouden kasvun vuoksi
§ Neuvontaa tehty KASELYn alueella kattavasti (toimijat ja maanomistajat)
§ KASELYn alueen MALTTI –hanke keskittyy jatkossa Etelä-Karjalan alueen toimijoiden neuvontaan ja
koulutukseen (160 osallistujaa tilaisuuksissa).
59
62
Käyräjoki
Toteutettu Jyräänkosken pohjapato + kunnostuksia
Summanjoki alaosa - Sahakosken
kalatiesuunnitelma (AVI) - Elinympäristökunnostukset Toteutettu
Kymijoen itähaarat- Koskenalus
- Elinympäristö- kunnostuksia (Piirtee-Pernoo) Toteutettu, helikopteri
Korkeakosken kalatie Toteutettu
Summanjoki yläosa
- Elinympäristökunnostukset Toteutettu
Virojoki, yläosa
- Elinympäristökunnostukset Toteutettu
Vehkajoki, alaosa
- Elinympäristökunnostukset Toteutettu osittain
- Kalatiesuunnitelma Myllykoskeen Lupavirastossa
- Töytärinkosken pohjapato Toteutettu
63
Tervajoki
- Elinympäristökunnostuksia Toteutettu osittain
Urpalanjoki alaosa
- Muurikkalan myllykosken kalatie ,toteutettu Elinympäristökunnostukset,toteutettu osittain
Vaalimaanjoki alaosa
- Mattilankosken kalatie,toteutettu
Lohijoki
- Elinympäristökunnostuksia Toteutettu
- Kalatiesuunnitelmat - Voimalaitosten osto valtiolle(yksi ostettu)
Voimanpuro
- Elinympäristökunnostuksia Toteutettu
Vuoksi
- Suunnitelma valmistumassa
Tehty kunnostuksia, suunnittelu jatkuu - Kaupunkipuro
Toteutettu Partakoski-Siikakoski
(kärnänkoski)
- Elinympäristökunnostuksia Suunnitteilla
§
Pien-Saimaa– Kosteikkojen ja muiden vesiensuojelurakenteiden rakentaminen – Hoitokalastuksen jatkaminen Pien-Saimaalla
– Aurinkokäyttöinen hapetuslautta Pien-Saimaalle – Nuorajärven kosteikon alueen rakennushankkeet
§
PISARA –hanke 2015-2018 (Haapajärvi, Kivijärven Kuuksenenselkä, Kuolimo sekä Läntinen Pien-Saimaa valuma-alueineen).§
Maavesi -> lisäveden pumppauksen suunnittelu§
Purnujärven kunnostus§
Väliväylän hoitokalastus§
Urajärven kunnostus§
Kuolimon suojelu§
Nurmijärven vesitutkimus, heinäpaalisuodattimet ja roskakalan pyynti§
Immalanjärven kunnostus§
Pien-Rautjärven Kalasta hyödyksi -hanke 2018 – 2019§
Telkjärvi§
Simpelejärvi, Lahdenpohja – pienimuotoista niittoa ja kalastusta§
Haapajärvi - kosteikkoTelkjärvi: Keskivedenkorkeuden noston suunnittelu
Purnujärvi: Kunnostussuunnitelma ja hoitokalastukset Immalanjärvi: Suojeluhanke –kosteikot, vesensuojelu
Haapajärvi: Kosteikkorakentaminen ja yleissuunnittelu Kivijärven pohjoisosa:
Kuuksene kuntoon-hanke
Esitetty TPO:ssa – ei toteutunut Hoitokalastusta ja/tai niittoja Kunnostushanke
Suojelutoimet erinomaisen tilan säilyttämiseksi
§
sekä BAT-päätelmien mukaisesti
– Raja-arvot BAT-päästötasojen mukaisia: uusina parametreina kiintoaine sekä osalle laitoksista typpi
– Yksittäisiä tiukennuksia vesienhoidollisilla perusteilla; raja-arvoja myös nostettu tuotannon kasvun ja muutosten perusteella
§ Kuormitus vaihdellut vuosittain laitoskohtaisesti
– Ei selvää laskevaa tai nousevaa trendiä – Vuoden 2018 päästöt suhteellisen alhaiset
§ Puhdistamon häiriötilanteita ilmoitettu muutamia 3 viime vuoden aikana
67
28.1.2019
Ihaksi Taina 72
§ Sektorikohtaiset pienryhmät (sisältäen sekä pinta- että pohjavedet) – Yhdyskunnat
– Haja-asutus – Maatalous – Metsätalous – Turvetuotanto
– Kunnostus (järvet) – Virtavesikunnostus – Teollisuus
– Kaavoitus
– Ilmastonmuutos
Kysymykset:
- Mihin tulisi keskittyä vuosina 2019-2020?
- Mitä ovat ko. sektorin/paineen tärkeimmät, toimenpiteitä ja vesienhoitoa edistävät toimet, joihin tulisi ryhtyä
Kaakkois-Suomessa (ottaen huomioon kuulemispalaute ja raportoidut toimenpiteet), kuka on niiden
toteuttamisesta vastuussa?
- Tärkeintä keskittyä nimenomaan alueelliseen
toimeenpanoon, valtakunnalliset ohjauskeinot etenevät omia reittejään (niihinkin voi tehdä ehdotuksia)
- Muistakaa myös pohjavedet
Ongelma/edistettävä asia Miten voitaisiin edistää/toteuttaa? Vastuutahot ja yhteistyö
28.1.2019
ajankohtaisia
Kaakkois-Suomen yhteistyöryhmä 5.2.2019
– Pintavesissä ekologinen ja kemiallinen tila – Hydrologis-morfologinen tila, voimakkaasti
muutetut vedet
– Pohjavesissä kemiallinen ja määrällinen tila
§ Merkittävien tilaa heikentävien tekijöiden arviointi – Kokonaisarviointi, kuormitus, haitalliset aineet – Hydrologis-morfologiset paineet
§ Toimenpiteiden suunnittelu käynnistyy
– Valtakunnallisten ohjeiden päivitys keväällä (osallistuminen sektoriryhmiin) – Uudenmaan suunnittelu käynnistyy syksyllä
§ Toimeenpanon edistäminen
78
VHA2
79
§ Luokittelujärjestelmässä vain pieniä muutoksia
§ Luokittelua koskeva ohjeistus valmistumassa
§ Vesien tila arvioidaan kaudelle 2012-
§ 2017 Luokittelutyön pitäisi valmistua
toukokuussa 2019
pohjavesialueilla
§ Pohjavesialueet, joilla ei ole ihmistoiminnasta aiheutuvia riskitoimintoja pohjaveden laadulle, luokitellaan hyvään kemialliseen tilaan
§ Kemiallisen tilan luokittelu ja arviointi tehdään vain riskialueille
§ Kemiallinen tila on aina hyvä, jos yhdessäkään alueen
havaintopisteessä ei todeta ympäristönlaatunormien ylityksiä
§ Ympäristönlaatunormien ylityksistä huolimatta pohjavesialueen kemiallinen tila voi olla hyvä, jos pilaavan aineen pitoisuus ei aiheuta riskiä ympäristölle eikä heikennä pohjaveden
käytettävyyttä
§ Pinta- ja pohjavesiä koskeva ohjeistus tarkistettavana
§ Uudet kuormitusarviot vesimuodostumittain (uusittu VEMALA-malli)
§ Tarkistetaan hydrologis-morfologiset paineet
§ Haitallisten ja vaarallisten aineiden päästöinventaariot (SYKE)
§ Tarkistetaan 1. ja 2. luokan pohjavesialueiden riskitekijät
§ Arvio merkittävyydestä tehdään ELY-keskuksissa
§ Valmistuu toukokuussa 2019
§ Sektorikohtainen ohjeistus tarkistetaan
”kevyesti” 2019
§ Toimenpiteiden suunnittelu vuosina 2019−2020
§ ”Sähköinen toimenpideohjelma”
§ Kuuleminen vesienhoitosuunnitelmista vuodenvaihteessa 2020−2021
§ Valtioneuvoston päätös joulukuussa 2021
Heidi Rautanen ja Visa Niittyniemi
28.1.2019
85
§
E-luokan maastokartoitukset saatu valmiiksi syksyllä 2018– Maastossa kartoitettu kaikkiaan 494 erillistä kohdetta/ekosysteemiä
Ø
23 % tarkastelluista ekosysteemeistä täyttää E-luokan pohjavesialueen perusteeksi sopivan ekosysteemin kriteeritØyleisin syy siihen, ettei E-luokan pohjavesialueen ekosysteemin kriteerit täyty, on kohteen ihmistoiminnan takia heikentynyt luonnontila
– Tämän hetken arvion mukaan noin 25 % tarkastetuista pohjavesialueista tulee saamaan E-merkinnän
§
osuus voi vielä hieman muuttua luokitus- ja rajausten tarkistamistyön myötä (esim. pohjavesialueiden yhdistyminen, poistuminen yms.)§
E-luokan pohjavesialueet eivät jakaudu Kaakkois-Suomen alueella tasaisesti– Etelä-Kymenlaaksossa E-merkinnän sai noin 16 % uudelleen luokitelluista pohjavesialueista
§
III-luokan pohjavesialueiden tutkimukset pääosin valmiit– Lpr keskusta-Lauritsala III-luokan pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys valmistuu maaliskuussa 2019
86
– Tietojärjestelmä- ja paikkatietomuutokset valmistuneet joulukuussa 2019 §
7 pohjavesialuetta poistettiin luokituksesta (Pyhtää 2 kpl, Kotka 3 kpl, Hamina 2§
kpl)3 aiemmin luokituksesta poistettua pohjavesialuetta nostettiin takaisin luokitukseen (Hamina 1 kpl, Miehikkälä 2 kpl)1-luokka 13
1E-luokka 4
2-luokka 30
(+1 II-luokassa, odottaa Kvl:n kuulemista)
2E-luokka 4
III-luokka 1
(poistuu, odottaa Kvl:n kuulemista)
§ Pohjois-Kymenlaakson (Iitti ja Kouvola) pohjavesialueet
– Pohjavesialueiden tarkistaminen käynnissä, kuuleminen helmi-maaliskuussa 2019 – Tietojärjestelmä- ja paikkatietomuutokset touko-kesäkuussa 2019
§ Etelä-Karjalan pohjavesialueet
– Tarkistaminen ja kuulemiset kahdessa erässä (itä- ja länsi?) 2019-2020 aikana
§
Pohjavesialueiden tarkistamisen ajantasainen tilanne ja kuulemisaineistot löytyvät internetistä:– www.ymparisto.fi > Vesi > Vesiensuojelu > Pohjaveden suojelu > Pohjavesialueet > Kaakkois-Suomen ELY-keskus – Kuulemisaineistoissa mm. raportit tarkistetuista ekosysteemeistä
87
88
§ Merenhoidon 2. kierroksen ensimmäinen osa valmistunut (kuuleminen päättyi 16.2.2018) – asiakirjat ja kooste palautteesta:
www.ymparisto.fi/Vaikuta_vesiin/Merenhoito
§ Toinen osa - Seurantaohjelma
– päivityksen valmistelu käynnistynyt ja luonnos vuoden 2019 lopussa => kuuleminen
§ Kolmas osa – Toimenpideohjelma
– Uutta: alueellisia toimenpiteitä kaivataan!
⇒ Valtioneuvoston käsittely, kun kaikki MHS-osat valmiina
§ Toimenpiteiden toteutus jatkuu!
§ Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden visualisointi -projekti
90
REHEV 3 Itämeren alueella tuotetusta raaka-aineesta valmistetun kalanrehun käyttöönoton edistäminen ja särkikalojen käytön lisääminen ihmisravintona
REHEV 4 Mereen laskevien virtavesien herkkien eliölajien elinympäristöjen parantaminen REHEV 5 Kipsin peltolevitys ravinnekuormituksen vähentämiseksi
REHEV 6 Itämeren sisäisten ravinnevarastojen merkitys ja vähentämismahdollisuudet
REHEV 7 Suomi osallistuu edelleen HELCOM-yhteistyössä neuvotteluihin Itämeren nimeämiseksi alusten typenoksidipäästöjen valvonta-alueeksi (NECA) kansainvälisessä merenkulkujärjestössä
REHEV 8 Nesteytetyn maakaasun käytön edistäminen alusten polttoaineena ja tarvittavan infrastruktuurin rakentamisesta huolehtiminen
2 2
2 vai 3?
2 vai 3?
3 2?
HAITALLISET 1 Lääkeaineet merialueella -selvitys
HAITALLISET 2 Kymijoen kautta Itämereen päätyvän dioksiini- ja furaanikuormituksen määrän ja muutosten selvittäminen
2 3?
KALAT 1 Selvitys rannikkolajien kalastuksen säätelyn tehostamismahdollisuuksista ja tarpeesta KALAT 2 Meriharjuksen suojelu
1?
1?
ROSKAT 1 Laaja yleisselvitys, tavoitteen asettaminen ja toimenpiteet meren roskaantumisen vähentämiseksi 2 MELU 1 Laivojen vedenalaisen melun vähentämiseen tähtäävien päätösten edistäminen kansainvälisessä
merenkulkujärjestössä
MELU 2 Vedenalaisen rakentamisen aiheuttaman impulsiivisen melun vähentäminen MELU 3 Vedenalaisen melun tuottamisen vähentäminen
2 2 2
91
FYYSINEN 1 Ruoppausten haitallisten vaikutusten vähentäminen
FYYSINEN 2 Valtakunnallisen merihiekan ja kiviainesten ottosuunnitelman laatiminen
2?
2?
HYDRO 1 Rannikkoalueen paikalliset virtausolosuhteiden parannustoimet 1 MERENKULKU 1 Öljyonnettomuuksien riskin pienentäminen öljyalusten väliseen lastinsiirtoon liittyvien
STS-toimien sääntelyn tarkentamisella Suomen vesialueella, sekä jatkamalla STS-toimien harmonisoidun käytännön luomista HELCOMin puitteissa Itämeren alueella
MERENKULKU 2 Alusliikenteen turvallisuuden parantaminen eNavigation-strategiaa toteuttavan Älyväylä- konseptin avulla
MERENKULKU 3 Meriympäristövahinkojen torjuntavalmiuden kehittämisohjelman laatiminen MERENKULKU 4 Kansallisen toimintasuunnitelman laatiminen koskien Itämerellä tapahtuvien aluskemikaalivahinkojen ekologisten seurausten arviointia
2?
2
1 tai 2?
1?
MERIALUE 1 Merellisten suojelualueiden sisällyttäminen merialuesuunnitelmiin 2 LUONTO 1 Suojelun tehostaminen merellisillä suojelualueilla
LUONTO 2 Uhanalaisten lajien ja luontotyyppien toimenpideohjelmat LUONTO 3 Vedenalaisten avainelinympäristöjen suojelu
LUONTO 4 Itämerennorpan suojeluun liittyvien hoitotoimenpiteiden laatiminen ja toteutus
2 2 2 2 VIESTI 1 Merenhoidon tavoitteisiin ja toimenpiteisiin liittyvä viestintä 2
§
Kymijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma:www.ymparisto.fi/trhs/kymijoki
