Vaikuta vesiin – Yhteistyötä vesien ja meren parhaaksi
Kommenttipuheenvuoro esitykseen:
Miten vesien- ja merenhoidon toimeenpanoa tulisi edistää? Teija Kirkkala, Vahanen WWF Jenny Jyrkänkallio-Mikkola
• Pintavesien suurimmat haasteet hajakuormituksen pienentämisessä
• Päärahoitusinstrumentti maatalouden
ympäristökorvausjärjestelmä, jonka koordinaatio on eri viranomaisella kuin vesienhoidon suunnittelu
• Ympäristökorvauksen määrärahojen riittämättömyys ja huono alueellinen kohdentuminen
• Pahimmillaan 7 vuoden tauko uusien toimien
vesiensuojelutoimien lisäämisessä pintavesien tilan
Vesienhoidon nykytila
• Tanska: kuntien suurempi rooli kannatettavaa Suomessakin, mutta millä resursseilla?
• Skotlanti: päästöjä, hajakuormitusta ja vedenottoa, vesirakentamista ja pohjavesiin vaikuttavia toimia koskevat tiukat säädökset
• Tanskan ja Skotlannin mallin mukaan tiukennettu sääntely saattaa olla Suomessakin tarpeen. Tiivis vuoropuhelu maa- ja metsätalouden kanssa tulee säilyttää
• Kohdennetulla sääntelyllä on tarvetta, koska kuormituksen hot spot- alueet on tunnistettu.
Eri maiden hyvät käytännöt
• Ruotsi: suunniteltujen ja toteutettujen toimenpiteiden sisällyttäminen karttaohjelmaan on hyvin
havainnollistavaa
• Norja: Ehdottoman kannatettavaa, että vesienhoito on mukana kuntatason aluesuunnittelussa
• Itävalta: ympäristölupia tulisi ehdottomasti voida muuttaa toimenpideohjelmien pohjalta
Eri maiden hyvät käytännöt
• Vesienhoito tulee ottaa vakavasti ja tosissaan
• Alueellinen kohdentaminen: Mihin keskitytään määrärahojen ollessa riittämättömiä?
• Alueellisten verkostojen motivaatio suuri, mutta resurssit monesti niukkoja resursseja tulisi ohjata enemmän näille verkostoille
• Valtion lisäksi myös kuntien tulisi toimia
esimerkkeinä vesienhoidon toteuttamisessa
Tärkeää
• Suunnitellut vesienhoitotoimet on toteutettava
kokonaisuudessaan ennen kuin hyvän ekologisen tilan saavuttamisen aikarajaa siirretään
• Maa- ja metsätalouden kuormituksen vähentämiseksi on löydettävä tehokkaat ohjauskeinot, jotka hyödyttävät
myös maanomistajia
• Uusien vesiensuojelukeinojen lisäksi vanhat
(suojavyöhykkeet, talviaikainen kasvipeitteisyys,
kosteikot) tulee hyödyntää ja niiden velvoittavuutta pohtia
• Maatalouden vesiensuojeluun kohdistettava rahoitus tulee olla riittävää koko ohjelmakauden ajan
• Miten saadaan parempi vuoropuhelu maa- ja
metsätalouden harjoittajien ja vesiensuojelun välille?
