Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous

Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous

Aika: 17.09.2015, klo 9:30-11:30

Paikka: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristötalo, Kymmenen virran sali Läsnä:

Nimi Yhteistyötaho

Ekdahl Markku Metsätalous yksityismailla Halmetoja Eero Eteläiset kalastusalueet 2 Heikkinen Heli Turvetuotanto

Heikkinen Kaisa Ympäristötutkimus/SYKE

Helkimo Johanna Maaseutu- ja työvoimaviranomainen Holappa Ari Metsätalous valtion mailla

Horsma Aaro Vesivoimantuotanto 2 Jokela Risto Maatalousneuvonta

Junttila Teemu Koillismaan seutukunnan kunnat 1 Jäkäläniemi Olavi Pohjoiset kalastusalueet 2

Kangas Tapio Kalatalouden keskusliitto Kestilä Paavo Kalankasvatus

Koistinaho Tapio Ylivieskan seutukunnat 1

Liimatta Jonas Ympäristöviranomainen, yhteistyöryhmän puheenjohtaja Luhta Pirkko-Liisa Metsätalous valtion mailla (kalatalous)

Marttila-Tornio Pentti Ympäristöjärjestöt ja -yhdistykset/Kiiminkijoen vesistö Muotka Jukka Vesivoimantuotanto 1

Oiva Kalle Terveydensuojeluviranomainen Paavola Marjo Yleisten teiden tienpito Partanen Jonna Raahen seutukunnan kunnat 2 Piispanen Juha Metsätaloustutkimus

Ruokanen Irmeli Metsänkäytön valvonta ja edistäminen Röytiö Arja Oulun seutukunnan kunnat 2

Salmi Hannu Oulun seutukunnan kunnat 1 Tolonen Risto Merialueen kalastusalueet 1 Vehanen Teppo Kalatutkimus

Ylönen Merja Ympäristöjärjestöt ja -yhdistykset / Pohjois-Pohjanmaa Yrjänä Timo Ympäristöviranomainen

ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen asiantuntijat:

Rintala Jaana, yhteistyöryhmän sihteeri

2. Järjestäytyminen

Läsnäolijat todettiin tekemällä esittäytymiskierros.

Jäsenistömuutos: Vesivoimatuotannon edustajana Minna Torsnerin tilalle tullut Jukka Muotka Fortumilta.

Asialista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi.

Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Kalle Oiva ja Pentti Marttila-Tornio.

3. Vesien- ja merenhoidon ajankohtaiset asiat

Anne Laine kävi läpi vesien- ja merenhoidon ajankohtaisia asioita, esitys on liitteenä 1.

Alueellinen palaute on nyt käyty läpi ja omat korjaukset pääosin tehty. Valtakunnan tasolla työ on vielä kesken. Viime kesänä oli viisi sidosryhmätilaisuutta, joissa on saatu lisää palautetta. Myös EU:n palaute VHA3:n suunnitelmasta on otettava huomioon sekä direktiivin toisen kauden hoitosuunnitelmiin asettamat erityiset vaatimukset.

Yhteistyöryhmän osalta työskentelyn painopistettä tulisi saada vesienhoidon toteutukseen.

Uudelle kaudelle kootaan uusi yhteistyöryhmä. Nimeämispyynnöt lähetetään ensi vuoden keväällä.

Toivottavasti moni vanhoista jäsenistä edelleen voi jatkaa yhteistyöryhmässä.

Syyskuussa vesienhoitoalueella viimeistellään vesienhoitosuunnitelma ja lokakuun alussa ohjausryhmä hyväksyy sen. Lähipäivinä verkkosivuille laitetaan vesienhoitosuunnitelma, josta näkee keskeiset muutokset kuulemisversioon verrattuna. Myös tämänhetkinen versio toimenpideohjelmasta tulee vesienhoitoalueen verkkosivulle.

Vesienhoitosuunnitelman tulee olla valmis 20.10. Toimenpideohjelman viimeistelyyn on enemmän aikaa.

Tämänhetkisen tiedon valossa vesienhoitosuunnitelmat menevät valtioneuvostokäsittelyyn 3.12.2015.

Merenhoidon toimenpideohjelmaa viimeistellään SYKE-vetoisesti, tavoitteena on saada myös se valtioneuvoston käsittelyyn 3.12. Sidosryhmät tulisi saada jatkossa paremmin mukaan Merenhoidon toimenpideohjelman valmisteluun. Suunnittelu ollut valtakunta-vetoista, alueelliset yhteistyöryhmät pitäisi jatkossa saada paremmin mukaan.

YM jakaa tänäkin syksynä avustuksia vesienhoidon edistämiseen. Ministeriö kuuluttaa kun haku alkaa, se voi tulla nopealla aikataululla. Jaettava rahamäärä ei ole suuri, mutta pienet avustukset ovat tärkeitä hankkeiden käynnistymiselle.

Ilmastomuutoskeskustelutilaisuus POPELY:ssä 2.10.klo 12-15.

Keskustelu:

Irmeli Ruokanen: Tuleeko toimenpideohjelmaan muutoksia?

Anne Laine: Ei tule isoja muutoksia, osin kustannukset kuitenkin tarkentuvat ja joidenkin toimenpiteiden nimi tai kuvaus voi muuttua. Toimenpideohjelma on linjassa vesienhoitosuunnitelman kanssa.

4. Valtakunnallisen palautteen huomioon ottaminen vesienhoitosuunnitelmissa

Koordinaattori Anne Laine kertoi että palautetta on käyty läpi valtakunnallisissa sektoritiimeissä ja

Keskustelu

Jonas Liimatta: seurannan määrärahat ovat pienentyneet, hyvä kuitenkin että on olemassa uusia keinoja seurannan tueksi.

Merja Ylönen: Miksei ole muitakin ohjauskeinoja kuin viljelijöihin suunnattuja: esimerkiksi leader- hankkeita pitäisi saada vesienhoidon tueksi.

Johanna Helkimo: Tukihaussa toimenpiteet ovat menneet ristiin, joitain tukimuotoja käytetty arvioitua enemmän, esimerkiksi suojavyöhykkeet ja kerääjäkasvit. Ohjelmamuutoksia on tulossa.

Maaseuturahastosta on haettu paljon hankkeita, joiden kanssa vesienhoitoa tukevat hankkeet kilpailevat. Pieni erillisraha on kuitenkin olemassa ravinteiden kierrätykseen ja siinä on Pohjois- Pohjanmaalla oma osuus.

Paavo Kestilä: Uusia isoja kalankasvatushankkeita on suunnitteilla avomerelle: 1,5 miljoonaa kg avomerikasvatusta. Luke on vetänyt hanketta, jonka tuloksena suositellaan avomerikasvatusta ja suuria, yli miljoonan kilon laitoksia. Ottaako Varsinais-Suomen ELY-keskus kantaa näihin hankkeisiin vai POPELY?

Timo Yrjänä: Hyvä nosto. Lukehan on tehnyt kansallisen vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelman ja sekä alueellista tarkastelua Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueelle.

Jaana Rintala: Hankkeiden lupahakemukset tulevat varmaan vireille Pohjois-Suomen AVIin, josta tulee lausuntopyyntö POPELYlle.

Paavo Kestilä.Olisi hyvä neuvotella viranomaisen kanssa jo ennen lupahakemuksen vireille laittoa.

Jonas Liimatta: Keskustellaan kokouksen jälkeen sopivasta kokoonpanosta (vesistöyksikkö, ympäristönsuojeluyksikkö). Kuinka paljon vesienhoitosuunnitelman tekstiä voidaan vielä mahdollisesti tarvittaessa muokata?

Anne Laine:Muutoksia on tehty lähinnä palautteen pohjalta, muutoin aika vähäisiä muutoksia

Jaana Rintala: Vesienhoitosuunnitelmassa on kyllä huomioitu kansallinen vesiviljelystrategia ja sijainninohjaussuunnitelma.

Jermi Tertsunen: Hankkeena sitä ei vesienhoitosuunnitelmassa kuitenkaan voi käsitellä.

Hankekohtaisesti arvioidaan sitten lupakäsittelyssä.

Kaisa Heikkinen: Esityksessä esiin tuodun maatalouden ohjauskeinon muuttuminen tulisi muotoilla siten että valuma-aluetasoisen suunnittelun edistämisen keinona on tilusjärjestelyjen edistäminen.

Timo Yrjänä:Pienvesistrategia on nyt hyväksytty, onko se huomioitu vesienhoitosuunnitelmassa?

Anne Laine:Vesienhoitosuunnitelmaa on päivitetty pienvesistrategian osalta.

Teppo Vehanen: Isompaan, ensi vuonna ajankohtaiseen LIFE hankkeeseen liittyen Luke tutkii mahdollisuuksia pienvesien tilan määrittämiseen kaukokartoituskuvien avulla.

5. Muut asiakirjaan tehdyt muutokset

Mirja Heikkinen kertoi kemiallisen luokittelun tilanteesta, esitys on liitteenä 3. Kemiallinen tila esitetään kolmella eri kartalla. Oulujoen vesistö ja siitä etelään on hyvää huonommassa kemiallisessa tilassa pääosin ahvenen elohopean ympäristönlaatunormin ylittymisen riskin vuoksi. Riski on arvioitu olevan humusvesissä Oulujoen vesistöalueella ja sitä etelämpänä.

Keskustelu

Jukka Muotka: Kemiallinen ja ekologinen tila huonompi määrittää kokonaistilan. Kuinka paljon Suomessa on siis huonossa tilassa olevia vesistöjä?

Keskustelu:

Jukka Muotka: Oulujoella on tehty hyvää yhteistyötä; kunnostettu ja selvitetty. Kovin paljon uutta ei Oulujoen alaosalla voi tehdä. Hyvä kun keski- ja yläosan luokittelu on nyt hyvä. Toimenpiteitä on vaikea löytää kun kosket ovat jääneet patojen yläpuolelle ja ovat perattuja. Yläosaa säännöstellään vesivoiman ja tulvasuojelun kannalta. Montassa on minimijuoksutus usein kesällä kun vedenkorkeus täytyy virkistyskäytön takia pitää ylhäällä. Minimivirtaaman nostaminen lisäisi putouskorkeutta yläpuolisella padolla ja parantaisi vesitilannetta. Alaosalla ekologiset mittarit näyttävät Laukassa hyvää tilaa, eikä kyseisen paikan tulokset Fortuminkaan mielestä kuvaa koko jokea. Toimenpiteitä pitäisi kuitenkin peilata direktiiviin. Sen mukaan hyvä tilakin sallii suuria ihmistoiminnan vaikutuksia. Oulujoesta lisääntyvä lohikanta puuttuu, kalojen tila on tyydyttävä. Voimakkaasti muutettujen vesien tavoitetila on paras saavutettavissa oleva tila, joka ei ole sama kuin hyvä tila luonnonvesissä. Fortumin näkemyksen mukaan paras saavutettavissa oleva tila Oulujoen alaosalla voi olla se tyydyttävä ekologinen tila. Sinne on tulossa kalankiinniottolaite, on istutettu kaloja, hyviä toimenpiteitä tehty ja muutenkin

liian kapea jos pienikin toimenpide voi nostaa tai laskea tilaluokkaa. Luokittelulla on iso merkitys viitaten EU-tuomioistuimen ratkaisuun.

Jonas Liimatta:Yhteistyössä suunnittelua tehdään

Anne Laine:On myös mietitty kiinniottolaitteen lisäämistä vesienhoitosuunnitelmaan toimenpiteeksi.

Jukka Muotka: Luontainen lisääntyminen on tietysti tavoite ja toimenpiteitä tehdään sen eteen.

Kiinniottolaite Monttaan tulee joka tapauksessa ja on tarpeellinen vaikka sinne kalatiekin saataisiin.

Voisi hyvin olla toimenpiteenä myös vesienhoitosuunnitelmassa

Hannu Salmi: Oulujoki ei alaosaltaan ole parhaassa saavutettavissa olevassa tilassa. Kiinniottolaite on hyvä, mutta Monttaan halutaan myös kalatie.

Jermi Tertsunen: Onkovielä tarkempaa tietoa mitä Oulujoen alaosan selvitys pitäisi sisällään?

Jukka Tuohino: Ei vielä. Näitä tarkennetaan laajemmalla ryhmällä siinä vaiheessa kun se on ajankohtaista.

Anne Laine: EU-tuomioistuimen päätöksellä Saksan tapauksessa voisi olla suunnittelun kannalta suuri vaikutus ja se nostaisi vesienhoitosuunnitelman hyvin määräävään asemaan. Yhdenkin ekologisen tilan tekijän heikentyminen yhdellä luokka-asteella voi estää hankkeen. Ministeriöissä pohditaan tulkintoja. Tällä kierroksella ei lähdetä tämän perusteella kuitenkaan lieventämään vesienhoidon tavoitteita..

Timo Yrjänä: Ongelmana on se, että pieniä vesimuodostumia on luokiteltu hyvin vähäisen tiedon perusteella. Hankala arvioida heikentäisikö esimerkiksi iso ojitus jonkun tällaisen vesimuodostuman tilaa ja kuinka paljon.

6. Palaute yhteistyöryhmätyöskentelystä ja kehittämisajatuksia kolmannelle kaudelle

Koordinaattori esitteli palautekyselyn tulokset. Kooste on liitteenä 5.

Pöytäkirjasta voitaisiin siirtyä muistioon. Tiedon kulku ja viestintä sai hyvää palautetta. Merenhoito on jäänyt yhteistyöryhmälle hieman vieraaksi.

Jatkossa kiinnitetään huomiota siihen että tieto siirtyy alatyöryhmistä myös varsinaiseen ryhmään ja ryhmää tiedotetaan alatyöryhmien kokouksista. Alatyöryhmien kokouksiin toivotaan kaikkien kiinnostuneiden

7. Muut asiat

Fortumin alustus aiheesta Oulujoen ympäristönhoitotyö rantasuojauksista elinympäristö- kunnostuksiin on pöytäkirjan liitteenä 6.

Kalateiden rahoitus on hankalaa. Kiinniottolaite on tarpeellinen ja laajennettavissa myöhemmin kalatieksi. Fortum on kiinniottolaitteen merkittävä rahoittaja, muukin rahoitus näyttäisi järjestyvän.

Hanke toteutetaan ensi vuonna.

Keskustelu:

Risto Tolonen: Kiinniottolaite pitäisi olla kalatiesuunnitelmissa muuallakin kuin Oulujoessa, esimerkiksi Iijoella mietitään ylisiirtoja. Toimivat, pysyvät kiinniottolaitteet tarvittaisiin. Ruotsissa Vänernillä ja Vätternillä on saatu hyviä tuloksia luontaisen tuotannon elpymisestä kiinniottolaitteiden tuella. Tarvetta olisi meillä Suomessakin. Onko jokaisella voimalaitoksella minimivirtaama? Jos ei minimivirtaamaa ole, niin onko silloin edes kyseessä joki, jos siinä ei ajoittain virtaa ollenkaan vettä?

Jukka Muotka: Minimivirtaamaa ei ole edellytetty muissa luvissa kuin Montassa.

Olavi Jäkäläniemi: Millaisia tuloksia on saatu kalaistutuksissa?

Jukka Muotka: Tulokset ovat heikentyneet siitä mitä ovat olleet aiemmin, johtuen vähentyneestä kalastuksesta. Ainakin latvajärvillä saatettaisiin saada parempi tulos, jos istutettaisiin vähemmän.

Olavi Jäkäläniemi: Kuusamossa on seurattu istutuksia leikkaamalla taimenilta rasvaevät. Kymmenen vuoden aikana näitä taimenia on palannut ainoastaan 12 kpl viime kesänä ja edellisenä kesänä 6 kpl.

Jokin hävittää kalat, olisiko mennyt lokkien, koskeloiden, minkkien ja haukien suihin. Istutusten tulokset jäävät olemattomiksi.

Pirkko-Liisa Luhta:Tuuloman vesistön lohen palauttaminen on iso mahdollisuus Pohjois-Suomessa.

Mikä on nyt tilanne tyrehtyneen kaupan suhteen?

Jukka Muotka: Fortum omistaa paikallisesta sähköyhtiöstä 25%, Olen mukana kasvu-hankkeessa, viime aikoina ei ole paljon tapahtunut.

Olavi Jäkäläniemi: Kuusamossa on pieni voimalaitos, johon on rakennettu kalahissi Fortumin aikana. Hissi toimii, mutta siellä ei ole kalaa mitä tulla. Ongelma on siinä että kala ei pääse alas.

Juoksupyöriä on parannettu, mutta vielä ne eivät toimi tarpeeksi hyvin

Jukka Muotka: Alasvaellusta on tutkittu. Hidas virtaus vaikeuttaa oikean suunnan löytämistä jolloin predaatio ehtii verottaa kantaa. Tutkimushanke on menossa jossa tutkitaan voisiko smoltit ottaa kiinni ja kuljettaa alas.

Kaisa Heikkinen: Miten kiinniottolaite on suunniteltu, ettei se vahingoita kalaa?

Jukka Muotka: Takana on sadan vuoden kokemus, nyt alkaa olla jo aika hyvä. Kyllä kala pääsee aika vahingoittumattomana.

Jukka Tuohino: Montan kiinniottolaite suunniteltu niin, että kaloihin ei tarvitse koskea käsin ollenkaan.

Jermi Tertsunen kertoi että vuosi sitten ympäristöministeriöllä oli haettavana rahoitusta vesistökunnostushankkeisiin. Samanlainen haku on tulossa tänäkin vuonna. Avustuspäätöksiä on ELYssä tehty myös pitkin vuotta. Nyt olisi kuitenkin tärkeää saada hankkeita tähän hakuun!

Haku määrittää paljonko saadaan Pohjois-Pohjanmaalle vesistökunnostuksiin avustusrahaa

Puheenjohtaja Jonas Liimatta Sihteeri Jaana Rintala

Liitteet:

Liite 1. Vesien ja merenhoidon ajankohtaiset asiat

Liite 2. Valtakunnallisen palautteen huomioon ottaminen vesienhoitosuunnitelmissa Liite 3. Kemiallisen luokittelun kartat

Liite 4. Muutokset Kevomu-luokitteluun Liite 5. Palautekyselyn tulokset

Liite 6. Tämä on Fortum

Tarkastus

Olemme tarkastaneet tämän pöytäkirjan ja todenneet sen kokouksen kulkua vastaavaksi.

Kalle Oiva Pentti Marttila-Tornio

Vesien- ja merenhoidon ajankohtaiset asiat

Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 17.9.2015

Anne Laine

Vesienhoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien viimeistely vielä käynnissä

- Omat tarkistukset, korjaukset, karttapäivitykset -OK - MMM ja YM tarkistukset -kesken

- Palautteen huomioon ottaminen

-

-

-

Uuden kauden suunnittelu

-

VHS

Loppuvuoden aikatauluista (VHS)

VHA4-malliasiakirjaa muokattu kesän aikana Koordinaattorit 1.9., hankeryhmä 4.9., VHS- koordinaatioryhmä 8.9. (yhtenäiset näkemykset) Hoitoalueiden työ tältä pohjalta 10.9. alkaen Syyskuu YTR (tiedoksi), lokakuu OR (hyväksyntä)

asiakirjat vesienhoitoalueen sivuille >> 22.9.

VHS valmis 20.10.

TPO valmistuu lopullisesti marraskuun aikana Valtioneuvosto hyväksyy 3.12. (?) > tiedotus

Merenhoidon toimenpideohjelmaa viimeistellään - palautteen huomioon ottaminen, stilisointi ym.

(SYKE + VARELY, työryhmäkokouksia) 3.12. (?) valtioneuvostokäsittely

Seuraavan kuusivuotiskauden suunnittelu

- Meren tilan arvioinnilla lähdetään liikkeelle 2016 - Painotus pyritään saamaan toteutuksen puolelle - Sidosryhmät paremmin mukaan TPOn valmisteluun - Yhteistyöryhmien kokoonpano ja jäsenistö (VHS)

MHS

YM hallinnonalan avustukset vesienhoidon ja merenhoidon edistämiseen

V. 2016: 3 milj. € (avustuksena tai valtion töinä)

• V. 2014 12,3 milj. €; v. 2015 10,2 milj. € VHS mukainen hajajätevesineuvonta mahdollista;

siirtoviemäreihin ei voi käyttää Haku syksyllä 2015 -YM kuuluttaa

ELY käsittelee hakemukset ja tekee päätökset YM jakaa määrärahan ELYn tarpeeseen perustuen

TIEDOKSI

Keskustelutilaisuus ilmastonmuutokseen sopeutumisesta alueellisesta näkökulmasta

POP ELY 2.10. klo 12-15

Aiheena ilmastonmuutokseen sopeutumisen käytännön kysymykset sekä päivitettävänä oleva ympäristöhallinnon sopeutumisen toimintaohjelma.

Tarkoituksena kartoittaa sopeutumiseen liittyviä paikallisia kysymyksiä sekä niiden kehittämistä yhteistyössä hallinnon eri tahojen kanssa.

Weserin ruoppaushanke – EUTIn päätös

Näkemyseroja VPD:n tulkinnassa

a) VPD on suuren mittakaavan suunnittelun väline.

b) VPD kattaa sitovien ympäristötavoitteiden täytäntöönpanon

”Jollei poikkeuslupaa ole myönnetty, on valtioilla velvollisuus kieltäytyä myöntämästä lupaa hankkeelle, joka saattaa huonontaa pintavesimuodostuman tilaa, vaarantaa tavoitteen saavuttaa pintavesien hyvä tila tai hyvä ekologinen potentiaali”

Tila heikkenee jos yksikin tekijä heikkenee VHS merkitys? Kuka tekee arvion??

BUND / Saksan valtio

Vesien- ja merenhoidon neuvottelupäivät Oulussa 2.-3.9.

Valtakunnallisen palautteen huomioon ottaminen vesienhoitosuunnitelmissa

Miten on edetty / edetään

Alueet tunnistaneet valtakunnallisesti käsiteltävät asiat

>> ”Sektoritiimit”, SYKE, YM, hankeryhmä Kesän aikana sidosryhmätilaisuuksia

Korjaukset yhteiseen mallitekstiin (VHA4) > tarkistukset (ministeriöt, hankeryhmä)… kommentointi vielä kesken Yhteistyöryhmien informoiminen

Alueellinen palaute ja sen huomioon ottaminen käsitelty toukokuun kokouksessa

Valtakunnalliset sidosryhmätilaisuudet

Energiatalous ja turvetuotanto, 29.5.

Maa- ja metsätalous, happamat sulfaattimaat, turkistarhat2.6.

- MTK ja sen liitot, SLC Kunnat ja järjestöt19.8.

- kunnat, kuntaliitto, VVY, yhdistykset, SLL, NoM, Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto

Liikennesektori(syyskuu) - LVM, Trafi, Finavia, LiVi

Vesienhoitosuunnitelmaan tulee lista palautteesta ja selostus siitä, miten se on otettu huomioon

Listataan myös muut asiakirjaan tulleet oleelliset muutokset

Havaittuja virheitä korjattu, vanhentuneita tietoja päivitetty

Pienvesien huomiointi: resurssien puutteen takia hankalaa, otetaan kuitenkin huomioon, teksteissä korostettu, sisältyvät myös toimenpiteisiin

Seurannan tehostaminen: resurssien puitteissa,

Toimenpiteiden kuvaukset – poimintoja 1/2

Yhdyskuntien viemärirakenteiden (pumppaamot ja putket) kunnon tarkastus pohjavesialueella

• Toimenpide kohdistetaan pohjavesialueille. Lisätty tekstiä:

”Käytännössä toimenpide linkittyy vesihuoltolaitosten järjestelmien kunnonhallintaan. Toimenpidettä voi yhtäläisesti edellyttää yksittäisiltä kiinteistöiltä niiden tonttijohtojen ja omien jätevesijärjestelmien osalta sekä vesiosuuskunnilta tai muilta pienimuotoisten verkostojen haltijoilta”.

Kiinteistökohtaisten jäteveden käsittelyjärjestelmien tehostaminen, käyttö ja ylläpito

• Kiinteistökohtaisten jäteveden käsittelyjärjestelmien käyttö vaikuttavuus- ja toimintatasoltaan suunnittelukauden alkuvaiheen tasolla. …>> …käyttöä ja ylläpitoa toteutetaan saman tasoisena kuin on toteutettu v. 2016 alussa…

Toimenpiteiden kuvaus – poimintoja 2/2

Kemiallisen käsittelyn lisääminen, kesä/ympärivuotinen (TT)

• … sopii alueille, joilla on tarvetta tehostaa vesiensuojelua erityisesti humuskuormitusta vähentämällä.>> … Toimenpiteen esittäminen myös täydentävänä toimenpiteenä on perusteltua, sillätoimenpide sopii alueille, joilla on tarvetta tehostaa vesiensuojelua erityisesti humus- ja fosforikuormitustavähentämällä.

Metsätalous: aktiivinen ennallistaminen (asia kesken) Maatalouden toimenpiteiden kuvauksia päivitetty vastaamaan uutta maatalouden ympäristötukea Purojen elinympäristökunnostusten kuvaukseen lisätty tierumpujen & silta-aukkojen muokkaaminen vesieliöiden kulun mahdollistamiseksi

Pohjavesitoimenpiteitä täsmennetty (vähäisiä muutoksia)

Ohjauskeinot – poimintoja 1/4

Yhdyskunnat

• Yhdyskuntajätevesien lupamenettelyssä velvoitetaan yli 10 000 asukasvastineluvun jätevedenpuhdistamot selvittämään haitallisten ja vaarallisten aineiden päästöt. Luvassa asetetaan tarvittaessa ainekohtaiset päästörajat ja velvoitetaan luvansaajat tarkkailemaan vesistövaikutuksia (YM + AVIt, ELYt). >> Ratkaistaan hakemuksen selvityksiin perustuen velvoitteet haitallisten ja vaarallisten aineiden päästöjen ja vesistövaikutusten seurannasta sekä mahdolliset toimet kuormituksen vähentämiseksi (vesihuoltolaitos, AVIt + vesilaboratoriot, tutkimuslaitokset)

Maatalous

• Ohjauskeinoja poistettu (liittyivät ympäristötuen uudistamiseen, ympäristökorvauksiin, investointitukien suunnitteluun)

• Edistetään valuma-aluetasoista vesiensuojelun suunnittelua (kosteikkojen, luonnon monimuotoisuuden ja suojavyöhykkeiden yleissuunnittelu)>> Kartoitetaan mahdollisuuksia tukea viljelijöitä tilusjärjestelyissä

Ohjauskeinot – poimintoja 2/4

Metsätalous

• KEMERA-lakia muutetaan niin, että tukea suunnataan erityisesti vesiensuojelurakenteiden, kuten laskeutusaltaiden, virtaaman-säädön, pintavalutuksen ja kosteikkojen suunnitteluun ja toteutukseen.>>

KEMERA-tukea suunnataan erityisesti vesiensuojelurakenteiden, kuten laskeutusaltaiden, virtaamansäädön, pintavalutuksen ja kosteikkojen suunnitteluun ja toteutukseen (> MMM)

• Laajennetaan luonnonhoitohankkeiden soveltamispiiriä ja turvataan niiden riittävä rahoitus. Käytetään luonnonhoitohankerahoitusta nykyistä laajemmin vesiensuojelu- ja hoitotoimiin.

Ohjauskeinot – poimintoja 3/4

Turvetuotanto

• Poistettu ohjauskeino ”Turvetuotannon vesiensuojelurakenteiden ja niitä koskevien mitoitusohjeiden tarkistaminen muuttuneita sadanta- ja valuntatilanteita vastaavaksi ja niiden käyttöönotto” –(TT YS-ohje)

• Selvitetään tuotantoalueilta huuhtoutuva elohopean ja tarvittaessa myös muiden metallien kuormitus alapuoliseen vesistöön

ympäristölupamenettelyn yhteydessäsekä asetetaan tarvittaessa metallien huuhtoutumiselle rajoituksia ja tarkkailuvelvoitteet>>

kuormitusta sekä asetetaan tarvittaessa tarkkailuvelvoitteet ja tarpeen mukaan metallien huuhtoutumiselle rajoituksia.

Ohjauskeinot – poimintoja 4/4

Vesirakentaminen ja säännöstely

• Kehitetäänvesilain mukaisten lupavelvoitteiden joustavuutta ja tarkistamismahdollisuuksia vesien- ja merenhoidon tavoitteiden saavuttamiseksi (MMM, ELYt, AVIt + YM, toiminnanharjoittajat, osakaskunnat, kalastusalueet, Luke)>>Selvitetään tarve kehittäävesilainsäädäntöä niin, että lupia ja niissä määrättyjä velvoitteita voidaan tarvittaessa muuttaa tai tarkistaa vesien- ja merenhoidon tavoitteiden saavuttamiseksi (OM, MMM, YM + toiminnanharjoittajat, osakaskunnat,kalastusalueet, Luke, Avit)

Rahoitus, lainsäädäntö yms

Maatalouden ympäristötukea sekä KEMERA-lakia koskeneet tekstit kirjoitettu uudestaan

Metsätalouden luvanvaraisuutta käsittelevät tiedot avattu

• Kuulemisversiossa: ”metsätaloudella ei ole varsinaista toiminnan vesiensuojelua ohjaavaa erillis-

lainsäädäntöä tai lupakäytäntöä”

Avoimia kysymyksiä riittää vielä…

Arvio toimenpiteiden toteutumisesta 2015– osin vielä tarkistettavana (valtakunnallinen)

Toimenpiteiden lisätarve eri sektoreilla -taulukko tarkistettavana

Lisäksi työn alla vielä:

• Erityiset alueet (lintuvesien alennetut tavoitteet)

• Merkittävät paineet (eroja tulkinnoissa)

• Toimenpiteet vaarallisten ja haitallisten aineiden vähentämiseksi

Kemiallisen luokittelun kartat

Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 17.9.2015, Mirja Heikkinen 8.10.2015

Kemiallinen tila esitetään kolmella eri kartalla

1.Kemiallinen tila (53 ainetta/aineryhmää) 2.Elohopea

Mitatut Hg-tulokset (vesi + ahven)

Tyypittelyn ja laskeumakartan perusteella

alittuu asiantuntija-arvionaOulujoen vesistöstä ylöspäin ylittyy asiantuntija-arvionaOulujoen vesistössä ja siitä etelään riskityypeillä (=humustyypit)

alittuu asiantuntija-arvionaei-riskityypillä

3.Kemiallinen tila ilman elohopeaa(Cd ja Ni ylitykset)

1. Kemiallinen tila

Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmä 17.9.2015 3

- 53 ainetta/aineryhmää - Oulujoen vesistö ja siitä

etelään hyvää huonommassa kemiallisessa tilassa pääosin ahvenen elohopean

ympäristönlaatunormin ylittymisen riskin vuoksi

2. Elohopean ympäristönlaatunormin ylittyminen

- Raja-arvo on puolet elintarvikelainsäädännössä ahvenelle asetetusta enimmäismäärästä 0,5 mg/kg

- Ylitykset Pohjois- Pohjanmaalla

- Uljuan tekojärvi - Hautaperän tekojärvi - Piispjärvi

Ahventen elohopean ympäristönlaatunormi ylittyy mittausten perusteella

Kalajokisuun edusta Hailuoto Kalajoen alaosa Pyhäjoen ala- ja keskiosa Pyhäjärvi Junttiselkä Komujärvi Piipsjärvi Siikajoen alaosa Uljuan tekojärvi Iso Lamujärvi Oulujoen alaosa Sanginjärvi Kiiminkijoen alaosa Iijoen alaosa Irnijärvi - Ala-Irni Tyräjärvi Kuivajoki Oijärvi Pesosjärvi Ala-Kitka Muojärvi-Kirpistö

Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmä 17.9.2015

5 Kuljunlahti

Hautaperän tekojärvi Iso Vatjusjärvi Kortteisen tekojärvi Temmesjoki Kiiminkijoen alaosa Kalimenoja

3. Kemiallinen tila ilman elohopeaa

- Kolmisoppi Cd - Tuhkajoki Cd + Ni - Jormasjärvi Cd

Muutokset ensimmäiseen kemiallisen tilan luokitteluun verrattuna

Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmä 17.9.2015

7

- Uudet arviot pääasiassa vesimuodostumissa, joita ei luokiteltu 1. kierroksella - Raahen edusta ja Oulun edustalta uutta aineistoa

- tilaluokan huonontuminen johtuu pääosin riskistä, että elohopean

ympäristönlaatunormi voi ylittyä humusvesissä Oulujoen vesistöalueella ja sitä etelämpänä

Ahventen elohopeapitoisuus korreloi veden orgaanisen

aineen (humuksen) kanssa ja humuspitoisuus on yksi

tyypittelyn perusteista

Muutokset Kevomu- luokitteluun

- Oulujoen keski- ja yläosan ekologinen tila suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan nostettiin aiemmin esitetystä tyydyttävästä hyvään (1. hoitokaudella hyvä)

Vesimuodostuma on jo vähintään hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa

- Ei esitetä hymo- tilaan vaikuttavia toimenpiteitä. Perusteena on, ettei hymo-toimenpiteillä arvioida saavutettavan riittävää tilan parantumista aiheuttamatta merkittävää haittaa vesistön tärkeälle käyttömuodolle.

- Keski- ja yläosan pienimuotoisempia kohdennettuja ekologista tilaa parantavia toimenpiteitä tulee jatkossa edistää tehokkaammin Oumo-hankkeen kautta.

- Oulujoen alaosan ekologinen tila suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan säilyy aiemmin esitetyn mukaisesti tyydyttävänä (1. hoitokaudella hyvä)

Vesimuodostuma ei ehkä ole vielä hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa Toimenpiteet

- Selvitys kunnostustarpeiden ja ekologisen tilan parantamismahdollisuuksista virtavesikalojen, kevät- kutuisten kalojen, nahkiaisen, rapujen ja vesikasvillisuuden osalta. Selvitys sisältää vaikutukset yläpuolisen vesistön tilaan.

- Merikosken kalatien toiminnan tehostaminen, mahdollinen lisäveden pumppaaminen, sisäänkäynnin säätäminen alaveden korkeuden mukaan. Voimalaitoksen käytön ja kalatien toiminnan yhteen- sovittaminen. Suunnittelu, toteutus, käyttö ja seuranta

Palautekyselyn tulokset

Vesienhoidon yhteistyöryhmän toimikausi 2010 - 2015

Sini Vikström 8.10.2015

0% 5% 10% 15% 20% 25% 30%

Kaupungit / kunnat Valtion viranomaiset Tutkimuslaitokset tai oppilaitokset Teollisuus, elinkeinot ja niitä tukevat järjestöt Kalastusalueet ja vesialueiden omistajat Ympäristöjärjestöt ja -yhdistykset Muut

Millaista taustajärjestöä edustat?

Vastaajaryhmä

Pohjois-Pohjanmaan keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien vesienhoitoryhmä

En mihinkään

Mihin alatyöryhmään kuulut?

Vastausaste oli 32 %

25 vastausta:

– 19 jäsentä – 6 varajäsentä

kysely lähetettiin 79 henkilölle

3

YLEISET KOKOUSKÄYTÄNNÖT

Eri mieltä

Jokseenkin eri mieltä

Ei samaa eikä eri mieltä

Jokseenkin samaa mieltä Samaa mieltä

Kokoukset jatkossakin ELY-keskuksessa 44% 44%

”Kevätkokous” tutustumiskäynnin yhteyteen 24% 52%

Kokouksilla kiertävä isännyys ja isäntä esittelee

toimintaansa vesien tilan parantamiseksi 24% 32% 24%

Sidosryhmille mahdollisuus kertoa omasta työstä vesien hyväksi ELYssä pidettävien kokousten

yhteydessä 44% 24%

Kokouksiin pitää pyrkiä saamaan vesienhoitoa

tukevien hankkeiden ja projektien esittelyjä 52% 36%

Kokouksissa tulee käsitellä puhtaasti vesien- ja

merenhoidon suunnittelua ^{24% 36% 24%}

Osa kokouksista olisi hyvä järjestää työpajatyyppisinä 24% 40% 24%

KOKOUSTEKNISET ASIAT

Täysin eri mieltä

Jokseenkin eri mieltä

Ei samaa eikä eri

mieltä

Jokseenkin samaa mieltä

Täysin samaa mieltä

Kokouskutsut sähköpostitse jäsenille ja

varajäsenille viimeistään 2 vkoa ennen kokousta 36% 60%

Kokousaineistot etukäteen vesienhoitoalueen

verkkosivuilla 48% 52%

Sähköpostimuistutus aineiston saatavuudesta riittää 46% 33%

Kokousajankohta sovitaan etukäteen edellisessä

kokouksessa 33% 29%

Kokousajankohdat sovitaan netissä aikatauluja

yhteen sovittavan ohjelman avulla 24% 36%

Kokouksesta laaditaan virallinen pöytäkirja, jonka

kaksi jäsentä vahvistaa allekirjoituksellaan 44% 24%

Kokouksesta laaditaan muistio, joka on nähtävillä muistutuksia varten kahden viikon ajan, minkä

5

TIEDON KULKU JA

VIESTINTÄ _{Täysin eri}

mieltä

Jokseenkin eri mieltä

Ei eri eikä samaa mieltä

Jokseenkin samaa mieltä

Täysin samaa mieltä

Tarvittava tieto oli helposti saatavilla 72% 12%

Tietoa oli tarjolla riittävästi 75% 25%

Asiantuntijat osasivat jakaa tietoa

ymmärrettävästi 64% 20%

Kokousaineistot, pöytäkirjat ja muu

aineisto oli selkokielistä 60% 20%

Tiedon jakelukanavat (www-sivut ja

sähköposti) riittävät 71% 29%

www-sivut toimivat hyvin 17% 67%

OSALLISTUMINEN MERENHOIDON SUUNNITTELUUN

Täysin eri mieltä

Jokseenkin eri mieltä

Ei samaa eikä eri mieltä

Jokseenkin samaa mieltä

Täysin samaa mieltä

Merenhoitoa on käsitelty riittävästi 50% 21%

Yhteistyöryhmien täytyisi osallistua

aktiivisemmin merenhoidon suunnitteluun 58% 25%

Yhtymäkohdat vesien- ja merenhoidon välillä ovat jääneet epäselviksi

7

YHTEISTYÖRYHMÄN

KOKOONPANOKOKOONPANO ^{Täysin eri}

mieltä

Jokseenkin eri mieltä

Ei samaa eikä eri mieltä

Jokseenkin samaa mieltä

Täysin samaa mieltä

Nykyinen ryhmäkoko riittävä 44% 36%

Pienempi jäsenmäärä riittäisi 48% 20%

Varamiesjärjestely toimii riittävän hyvin 28% 32% 28%

Varsinainen jäsen ilmoittaa sihteerille

esteestä ja ELY kutsuu varajäsenen 28% 24%

Nykyiset alatyöryhmät riittävät 28% 44%

Tarvittaisiin vesistökohtaisia ryhmiä 38% 38%

Ryhmän toimintaa koskevat kommentit

Tasapainoa toiminnanharjoittajien sekä virkistys- käytön ja vesiensuojelun edustajien kesken Kokouksissa ovat edustettuina työnsä puolesta osallistujat. Se vaikuttaa jakaumaan.

Osa alatyöryhmistä toimii huonosti eikä tieto tule

varsinaisiin kokouksiin; toimintaa tehostettava

Varsinainen jäsen kutsuu esteen sattuessa

suoraan varajäsenen paikalle kokoukseen

Ehdotuksia ryhmän tai alatyöryhmien laajentamiseksi

9

Vesistökohtaiset yhdistykset, vesien virkistyskäyttäjät Alatyöryhmissä pitää olla muitakin kuin alan varsinaisia toimijoita.

• Voimakkaasti muutetut vesistöt -alatyöryhmässä se toteutuu, maa- ja metsätalouden työryhmissä ei.

• Jälkimmäisten työstä ei paljon saa tietoa eikä niiden tuloksiin pysty vaikuttamaan.

• Asiasta kiinnostuneille muutama paikka palavereihin

ARVIO PÄÄTTYMÄSSÄ OLEVASTA KAUDESTA

Täysin eri mieltä

Jokseenkin eri mieltä

Ei samaa eikä eri

mieltä

Jokseenkin samaa mieltä

Täysin samaa mieltä

Yhteistyötahot tulivat kuulluiksi 58% 29%

Yhteistyötahojen kannat huomioitiin

vesienhoidon suunnittelussa 21% 63%

Yhteistyöryhmän mukana olo

vesienhoidon suunnittelussa on tärkeää 33% 54%

Koin alatyöryhmän työskentelyn

hyödylliseksi edustamalleni taholle 26% 48%

Alatyöryhmän työskentely toimi mielestäni

Kehitysideat tulevalle kaudelle

11

Toivoisinviestintään selkeyttä, kannattaisi eriyttää viestit ja materiaalit kohderyhmittäin.

Jäsenen asiantuntemus kohdentuu usein niihin asiaryhmiin joita pääosin edustaa. Esiin tulee asiat paljon laajemmin ja ehkä hyvin täydentyen ELY:n asiantuntijoiden kommentein -jäsen kouluttautuu samalla laajemmin muihinkin asiaryhmiin

Vesienhoitoalue on laaja ja siinä on paljon kohteita. Olisi hyvä saada tuotuaesille sellaiset kohteet, joidentila on hyvää huonompi.

Kussakin kohteessa pitäisi näkyä mikä toiminto (maatalous, metsätalous jne) on ko.kohteelle suurin vaikuttaja, ts. millä toiminnoilla pystytään parhaiten vaikuttamaan ko. vesistön tilaan.

Täten laajalla alueella operoiva toimija pystyy kohdentamaan vesienhoidon toimenpiteitä oikeisiin kohteisiin.

– TOIMENPIDEOHJELMASSA VESIMUODOSTUMAKOHTAISET PAINEET JA TP:T

Maastokäynnit ja kokous niiden yhteyteen ovat hyödyllisiä.

Ajankohdan ei tarvitse aina olla juuri kevätkokous.

Yhteistyöryhmän toimintaan voisi liittyä myös jotain

koulutustarjontaa. Siitä voisi tehdä kyselyn. Koulutustilaisuus voi olla jokin yhteinen muiden tahojen kanssa, mutta sen tulee olla edullinen.

Luonnonsuojelujärjestöillä(mielipidejärjestöjä)liian suuri rooli yhteistyöryhmässä.

Konkreettista toimintaa ja tuloksia pitää saada enemmän aikaiseksi.Kokoukset eivät yksistään auta, pitää tehdä suunnitelmallista työtä ja toimintaa vesistöjen hyväksi

Vesistöjen "saastuttajia" tulee lähestyäja miettiä heidän kanssaan toimenpiteitä, joilla vesistöjen kuormitusta ja vesienhoito-

suunnitelman toteutumisen esteet saadaan eliminoitua pois.

Olisiko hyvä pitää ohjausryhmän kokous pelkästään tässä kyselyssä esille tulleista asioista ja vaihtaa ajatuksia ?

Tämä on Fortum

2015

1

Uuden sukupolven energiayhtiö

64 % sähköntuotannosta

CO2-päästötöntä – EU:ssa 94 %

Noin 8 200 energia- alan ammattilaista Pohjoismaat, Baltia,

Venäjä, Puola

Ydinosaaminen vesi- ja Energia-alan tuotteita ja

Fortum lyhyesti

Fortum maailmalla

3

Maailmanlaajuiset asiantuntijapalvelut Pohjoismaat

• Sähköntuotantokapasiteetti 9 501 MW

(+Fortum Värme* 627 MW)

• Lämmöntuotantokapasiteetti 1 936 MW

(+Fortum Värme* 3 636 MW)

• Sähköasiakkaat 1,3 miljoonaa

Intia

• Sähköntuotantokapasiteetti 15 MW

Baltian maat

• Sähköntuotantokapasiteetti 92 MW

• Lämmöntuotantokapasiteetti 811 MW

Puola

• Sähköntuotantokapasiteetti 257 MW

• Lämmöntuotantokapasiteetti 1 189 MW

Venäjä

• Sähköntuotantokapasiteetti 4 758 MW

• Lämmöntuotantokapasiteetti 13 466 MW

Luvut: 2014

*Yhteisyritys AB Fortum Värme samägt med Stockholms Stad

Fortumin sähkön- ja lämmöntuotanto lähteittäin

Fortumin sähköntuotanto*

vuonna 2014 Tuotanto 74,6 TWh Tuotantokapasiteetti

15 251 MW

Fortumin lämmöntuotanto*

vuonna 2014 Tuotanto 42,1 TWh Tuotantokapasiteetti

21 038 MW

Ydinvoima 32 % Vesivoima 30 %

Maakaasu 30 % Hiili 5 % Biopolttoaineet 2 % Muut 1 %

Hiili 14 % Maakaasu 63 %

Biopolttoaineet 9 % Lämpöpumput, sähkö 6 % Jäte 6 %

Turve 1 %

Sähköntuotanto

lähteittäin Lämmöntuotanto

lähteittäin

Fortumin missio ja strategia

5

Strategia

Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien sukupolvien elämää. Tarjoamme kestäviä ratkaisuja yhteiskunnan

hyväksi ja tuotamme merkittävää lisäarvoa osakkeenomistajillemme.

Missio

Vahvistamme ydinliiketoimintaamme

Pohjoismaissa

Luomme vakaata tuloskasvua Venäjällä

Rakennamme perustan tulevalle kasvulle

Vahva osaaminen CO₂-päästöttömässä vesivoima- ja ydinvoimatuotannossa sekä tehokkaassa sähkön ja lämmön yhteistuotannossa ja toimimisessa

energiamarkkinoilla

Aurinkotalous

Aurinkoon perustuva tuotanto, järjestelmän kokonaistehokkuus

Perinteinen energiantuotanto

Rajalliset energiavarat, suuret ympäristövaikutukset

Edistyksellinen energiantuotanto

Energiatehokas ja/tai vähäpäästöinen energiantuotanto

Tulevaisuuden ydinvoima Sähkön ja lämmön

yhteistuotanto

Hiilidioksidin talteenotto ja

Geoterminen Vesi

Tuuli Aurinko

Meri Bio

Varastot

Aktiiviset asiakkaat Kysyntä-

jousto

Älykkäät sähköverkot

Älykkäät sovellukset

Kohti uutta energiajärjestelmää

Kestävä kehitys

7

Tuki yhteiskunnalle

• Vuonna 2014 tuki yleishyödylliseen toimintaan 3,4 miljoonaa euroa

– Yhteistyökumppaneina järjestöjä ja yhteisöjä toimintamaissamme

– Fortumin säätiö: tukea energia-alan tieteelliselle tutkimus-, opetus- ja kehitystyölle

• Tukemme keskittyy lapsiin ja nuoriin, esim.:

– Fortum Tutor -ohjelma Suomessa – tukea juniorijalkapallon ja - lentopallon valmennukseen

– Älvstädarna-hanke Ruotsissa – nuorille mahdollisuus kerätä varoja virkistystoimintaan

– Lasten urheilukoulut ja asukastapahtumat Venäjällä

Tutkimus ja kehitys liiketoiminnan tukena

• CHP+konseptit: integroituja sähkön ja lämmön yhteistuotantojärjestelmiä

– Esim. bioöljy (pyrolyysiöljy), askel kohti hiilidioksiditonta sähkön ja lämmön tuotantoa

– HorsePower-konsepti

• Ydinvoima T&K

– Esim. Nures® – radioaktiviisten nesteiden puhdistaminen

• Uudet teknologiat ja ratkaisut

– Tuotteita sähkö- ja kaukolämpöasiakkaille

• Esim. mahdollisuus kohdistaa sähkönkulutus edullisimmille tunneille

• Avoin kaukolämpöverkko

– Aurinkovoiman mahdollisuuksien tutkiminen: pilot Intia – Aaltovoiman tutkiminen

• Vesivoiman ympäristövaikutusten hoidon kehittäminen

9

Ilmastonmuutoksen hillintä

11

64 %Fortumin koko sähköntuotannosta CO₂-päästötöntä 94 %Fortumin EU-

alueen sähköntuotannosta CO₂-päästötöntä

Lähes100% EU-alueen meneillään olevan investointiohjelman kapasiteetista CO₂- päästötöntä

64 % 94 %

0 200 400 600 800 1 000 1 200

DEI RWE Drax SSE CEZ E.ON Vattenfall EDP Enel Edipower EnBW GasNatural… GDFSUEZ DongEnergy KokoFortum Iberdrola PVO EDF Verbund FortumEU Statkraft

39 Keskiarvo 328 g/kWh

177 g CO2/kWh sähköä, 2013

Lähde:

PWC & Enerpresse, December 2014 Climate Change and Electricity, Fortum

Fortumin sähköntuotannon ominaispäästöt vuonna 2014 olivat EU:ssa 39 g/kW h ja kokonaisuudessaan 177 g/kW h

Luvut sisältävät yhtiöiden sähköntuotannon ainoastaan Euroopassa, paitsi ”Koko Fortum” sisältää myös Venäjän.

Hiilidioksidipäästömme Euroopan matalimpia

Joustava ja CO

-päästötön vesivoima

• Uusiutuva, CO2-päästötön ja varastoitava tuotantomuoto

• Tuotantomäärät säädeltävissä:

– Vastaa kulutuksen ja muun sähköntuotannon vaihteluun

– Tasapainottaa aurinko- ja tuulisähkön vaihtelevia tuotantovolyymeja

• Vuonna 2014 Fortumin vesivoimantuotanto 22,3 TWh

• Vesivoimakapasiteetti 4 600 MW

• Lähes 160 vesivoimalaitosta Suomessa ja Ruotsissa

• Järjestelmälliset perusparannukset – Tehonparannukset, lisätuotanto – Turvallisuus ja käyttövarmuus – Öljyvahinkoriskin pienentäminen – Patoturvallisuuden parantaminen

• Jatkuva panostus vesivoiman ympäristönhoidon kehittämiseen – Yhteistutkimukset ja rahoitus mm. vaelluskalat LUKE ja Karlstadin yliopisto

30 %

Fortumin tuotannosta

Sähköntuotannon ympäristövaikutukset – vesivoiman rooli

• Ilmastonmuutos on suurin ympäristöuhka

• Myös NOx ja SOx sekä pienhiukkaspäästöillä on vakavia ympäristövaikutuksia

• Päästöjen vähentäminen on energiateollisuuden tärkein ympäristötavoite

• Vesivoima on tärkein uusiutuvan energian lähde

– Euroopassa 65% uusiutuvasta energiasta oli vesivoimaa vuonna 2013

• Vesivoima on merkittävin kulutuksen ja tuotannon vaihtelujen tasoittamiseen käytetty tuotantomuoto

• Sähköntuotannon kokonaisympäristövaikutusten vähentämiseksi tavoite on

– Vesivoiman, muiden uusiutuvien ja muun päästöttömän tuotannon maksimointi – Säätötarpeen kattaminen mahdollisimman suurelta osin vesivoimalla – Yksittäisten voimalaitosten ja voimalaitosketjujen sekä säännöstelyhankkeiden

ympäristövaikutukset hoidetaan mahdollisimman hyvin

• Räätälöidyt kustannustehokkaat ratkaisut, hoitotoimenpiteiden vaikutusten seuranta ja hoidon kehittäminen, uuden tutkimustiedon tuottaminen ja hyödyntäminen

• Erityisesti, jos ympäristövaikutusten hoito edellyttää ohijuoksutusta tai rajoituksia käyttöön, on tärkeää analysoida vaikutus voimantuotantoon ja saatavat ympäristöhyödyt huolellisesti päätöksenteon pohjaksi

13 Luvut: 2014

30 %

Fortumin tuotannosta

Vesivoima

Vesivoiman osuus sähköntuotannostamme on noin 30 %. Hoidamme

0 10 20 30 40 50 km Merialue

lohi (2-v) 102 685 kpl

meritaimen (2-v) 24 172 kpl vaellussiika (kesänvanha) 360 253kpl merkinnät

Oulujoki

lohi (2-v) 109 376 kpl

taimen (2-v) 25 000 kpl

kirjolohi (pyyntikokoinen) 2 600 kg järvitaimen (pyyntikokoinen) 1 343 kg kuha (kesänvanha) 2700 kpl tarkkailu

Oulujärvi

siika (kesänvanha) 456 590 kpl järvitaimen (30 cm) 14 250 kpl järvitaimen (poikanen) 9 916 kpl kuha (kesänvanha) 302 690 kpl tarkkailu

Hyrynsalmen ja Sotkamon reitit

siika (kesänvanha) 931 174 kpl kuha (kesänvanha) 72 491 kpl järvitaimen (poikanen) 24 400 kpl järvitaimen (35 cm) 8 053 kpl

harjus (kesänvanha) 650 kpl

järvilohi 3 394 kpl

kalatalousmaksut (Fortum) 73 220 € tarkkailu

Harjuksen, siian ja taimenien istutukset eivät toteutuneet täysimääräisinä viljelijöiden tuotantovaikeuksien vuoksi. Vajaus lisätään seuraavien vuosien istutusmääriin.

Kalaistutukset

15

• Vapaaehtoisia yhteistyöhankkeita viranomaisen kanssa yhteistyössä 1983 alkaen ja kolmikantasopimuksilla vuodesta 1980-luvun lopulta alkaen

• Oulujoen vesistön säännöstelyjen kehittämisselvitykset 1989-1992

• Vesivoimalaitosten lyhytaikaissäädön vaikutustutkimukset 1994-1995

• OUMO sopimus vuodesta 1998 asti

• Nykyinen OUMO sopimus alueen kuntien, ELY -keskuksien ja vesistön muiden voimayhtiöiden kanssav. 2014-2017, hankerahoitus noin 350t €/vuosi

• Hanke-esimerkkejä vuosien varrelta – Kannokoiden raivausta, mm Kianta- ja Vuokkijärvi – Eroosio suojauksia, kiviaines, suiste ja pajumatto

– Ympäristöllisiä tavoitevedenkorkeuksia: säännöstellyt järvet, Oulujoen voimalaitokset – Venesatamia ja veneenpitopaikkoja, mm Muhos, Vaala

– Veneenlaskuluiskat voimalaitosten yhteyteen – Vähävetisten uomien lisävesityksiä, mm. Kemilän allas – Montan patoaltaan virkistyskalastushanke

– Selvitys Oulujoen elinympäristökunnostusmahdollisuuksista

– Selvitys Oulujokeen laskevien ojien soveltuvuudesta taimenen lisääntymiseen – Merilohien ylisiirtoja Utos- ja Kutujoelle

– Vaelluspoikasseuranta Utosjoella

– Pienpoikasten kotiutus- ja tuki-istutuksia, mm Kutujoki

Oulujoen vesistön moninaiskäytön kehittäminen

Pitkään jatkunut alueellinen yhteistyö

• Yhteistyö LUKEn, yliopistojen ja ympäristöviranomaisten kanssa – Vaelluskalojen käyttäytyminen ja

elinkierto

– Elinympäristökunnostuksien tuloksellisuus

– Istutusten tulokset ja poikasten laatu – Kalanviljely ja

kasvatusmenetelmät

• Virtaus- ja habitaattimallinnus

17

Ylisiirrot ja Montan kiinniottolaite

• Oulujoen vaelluskalahankkeen tavoitteeksi on aikanaan määritelty Oulujoen lohijokiarvon osittainen palauttaminen

vaelluskalojen osittainen luontainen elinkierto kiinniottolaite sopii alun perin vaiheistuksesta sovittuihin periaatteisiin, koska se tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi seuraaviin vaiheisiin

• Kiinniotto ja ylisiirto lisääntymisalueille – luonnonlisääntyminen

– lähinnä Utosjoki ja Kutujoki

• Kiinniotto ja ylisiirto kalastettavaksi – virkistyskalastus

– patoaltaat, sivujoet

• Kiinniotto ja luonnonmätitäydennys Montan kalanviljelylaitokselle

Kiitos!

19